TOIMITUS. Turun kesäyliopisto Raija Hautaviita von-weymarn Armi Laukia Tuula Aamurusko

Transkriptio

1 SEMINAARI JULKAISU

2 TOIMITUS Turun kesäyliopisto Raija Hautaviita von-weymarn Armi Laukia Tuula Aamurusko

3 SISÄLTÖ TURUN KESÄYLIOPISTON REHTORIN TERVEHDYS... 4 TURUN KAUPUNGINJOHTAJAN TERVEHDYS... 5 TURUN KULTTUURITOIMEN TERVEHDYS... 6 VIHERYMPÄRISTÖLIITON TERVEHDYS... 8 TURKU SÄÄTIÖN TERVEHDYS... 9 YMPÄRISTÖMINISTERIN TERVEHDYS...10 URBAN NATURE TAUSTAA...12 TURUN YLIOPISTO/MAISEMATUTKIMUKSEN LAITOS...14 URBAN NATURE -SEMINAARI OHJELMA...15 LUENNOT Emeritusprofessori Anto Leikola...16 Maisema-arkkitehti Patrick Quist...17 Taidehistorioitsija, tutkija Hanna Johansson...18 Ekotaiteilija Tuula Nikulainen...19 Open-City johtaja Victoria Thornton...20 Maisema-arkkitehti, johtaja Eelco Hooftman...21 Toimintaterapeutti, johtaja Yvonne Westerberg...22 Professori Peter Schantz...23 Ympäristöpsykologi Marketta Kyttä...24 Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander...25 Suunnittelija, tutkija Samuli Saarinen...26 Maisema-arkkitehti Martha Schwartz...27 PEHR KALM, SIPSALO...28 TYÖPAJAT Pehr Kalm -työpaja...30 Therapeutic Gardens...31 BARKERINPUISTO MARTHA SCHWARTZIN YMPÄRISTÖTAIDESUUNNITELMA...32 TULEVAISUUDEN KAUPUNKI NYT...34 YHTEYSTIEDOT...36

4 Turun kesäyliopiston rehtorin tervehdys Tuula Aamurusko rehtori Penkki, puu ja puistotie... Millaisessa ympäristössä haluamme elää, entä millaisen tulevaisuuden ympäristön haluamme luoda ja jättää jälkeemme? Urban Nature -seminaari tarjoaa näkökulmia vihreän ympäristön, luonnon läheisyyden ja taiteen merkityksestä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Seminaarissa esitellään mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja tuoda entistä enemmän luonnon elementtejä kaupunkisuunnitteluun, tavoitteena asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Joskus pienilläkin teoilla ja ratkaisuilla voidaan saada moninkertainen vaikutus. Puu, kukkaistutus, pala nurmikkoa betonin tai asfaltin keskellä tuovat väriä ja iloa arkeemme, havahduttavat aistimaan vuodenaikoja ja huomaamaan luonnon ihmeitä: uuden jokakeväisen syntymisen, luonnon kiertokulun. Niin, ne muistuttavat meitä elämän perusasioista. Olet lämpimästi tervetullut Urban Nature -seminaariin! 4

5 TURUN kaupunginjohtajan tervehdys Aleksi Randell kaupunginjohtaja Tervetuloa Turkuun Hyvin hoidetulla ympäristöllä on suuri merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Hyvin hoidettu ympäristö on myös vetovoimatekijä ja käyntikortti matkailijoille ja vierailijoille. Viihtyisään kaupunkiympäristöön kuuluvat sekä rakennettu ympäristö että kaupunkiluonto. Turussa kaupunkiluonnon vaalimiseen on panostettu jo pitkään. Niinpä Aurajoen maisemat vehmaine lehtipuineen ja jykevine rantamuureineen ovat kauneinta kaupunkimaisemaa koko Suomessa. Kaupungistamme löytyy myös paljon viihtyisiä ja hyvin hoidettuja puistoja, joissa kaupunkilaiset voivat oleskella ja seurustella. Suomalaisen puutarhataiteen juuret löytyvät Turusta. Turkulaiset kasvitieteilijät ovat jo Turun Akatemian ajoista lähtien jättäneet merkittävän perinnön eurooppalaiseen kasvitieteeseen. Turku on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Tämän lisäksi olemme myös Euroopan Puupääkaupunki, mikä korostaa turkulaisen kaupunkirakentamisen ja kaupunkiluonnon hedelmällistä rinnakkaiseloa. Olen hyvin iloinen, että kansainvälinen Urban Nature -seminaari järjestetään Turussa. Toivotan teille kaikille antoisaa seminaaria luonnonkauniissa Turussa, Suomen vanhimmassa kaupungissa! 5

6 Turun kulttuuritoimen tervehdys Minna sartes kulttuurijohtaja Turun kaupunki Taidetta ja kulttuuria kaupunkiluonnon helmassa Luonto ja taide tulkitaan usein vastakkaisiksi ilmiöiksi. Luonto on itsellään muuttuvaa, kasvu tapahtuu ilman ihmisen ohjausta sen omien lakien säätelemänä. Sen sijaan taide on kulttuurinen ilmiö: ihmisen luovuuden taidonnäyte. Monet luonnonilmiöt kuitenkin herättelevät ihmisissä samantapaisia elämyksellisiä ja kohottavia tunteita kuin taidekin. Vastaavasti taideteoksissa kuvataan luontoa tai tulkitaan sen ilmiöitä käsitteellisesti. Kaupunkikulttuurin luonto kohdataan useimmiten puistoissa ja puutarhoissa. Oletettavasti kaupungin ensimmäistä puutarhaa hoitivat Kaskenmäen Dominikaaniveljekset. Juhana-herttua taas kasvatti kirsikoita yrttitarhassaan Turun linnan lähistöllä jo 1500-luvulla. Valistuksen aika innosti tuomaan maahan uusia viljelykasveja ja kaupunki sai vähin erin oman, ihmiskädellä ohjatun erityisluontonsa. Nykyisistä puistoistamme vanhimmat perustettiin heti tuhoisan kaupunkipalon jälkeen ennen 1800-luvun puoliväliä. Julkiset taideteokset ovat aina olleet oleellinen osa viheralueita ja Turku tunnetaankin lähes sadasta patsaasta ja ympäristötaideteoksestaan. Täällä sijaitsee myös Suomen vanhin kuvaohjelmallinen henkilömonumentti, C.E. Sjöstrandin muotoilema H.G. 6

7 Porthanin patsas (1864). Kansainvälisesti tunnetuin ympäristötaideteoksemme lienee italialaisen Mario Merzin Fibonacci sequence 1-55 sähkölaitoksen savupiipussa. Teos heijastaa päättymätöntä numero sarjaa, matemaattista koodia, joka kuvaa lähes kaikessa luonnossa ympäristöstämme toistuvaa kierteistä muotoa. Se löytyy niin mikro kuin makrokosmoksistakin; kromosomeista kierteisgalakseihin. Monista taideteoksistamme huokuu myös huoli luonnosta. Kimmo Ojaniemen maaäiti Gaian silmä tarkkailee autoilijoiden vilkasta liikennettä Myllytunnelin syövereissä. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 on osoittanut taiteen olevan yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Kaupungin läpi hitaasti virtaava Aura joki näyttäisi olevan kulttuurimme alkuvirta, jonka rantojen viljava savimaa on ollut elinehto kaikelle kasvulle ja elämälle, nyt myös taiteelle. Savi kaupungissa -hankkeen 3 taiteilijaa ovatkin valaneet, lasittaneet ja polttaneet teoksensa tästä kulttuurin alkuaineesta ja valkoinen keramiikka tuo valoa nuhruisiin ja huomiotta jääneisiin epäpaikkoihin. Ehkä näkyvimmin luontosuhde on kuitenkin ollut esillä 12 eri taiteilijan Flux Aura -ympäristötaideprojektissa. Mukana on niin perhoskasveista värikylläiseksi sommiteltuja Väristyksiä kuin elävien perhosten baarejakin. Joessa kelluvat haahkaveistokset ja niiden päällä tanssineet taiteilijat taas symboloivat sitä tasapainoilua, mikä valitsee luonnon, eläimien ja ihmisten rinnakkaiselossa. Kulttuuritoimen alainen Turun museokeskus vastaa kaupungin julkisesta taiteesta ja uustuotannoista. Juhlavuotemme on ollut tällä saralla varsin vilkas ja eri puolille kaupunkia on pystytetty taideteoksia moneen makuun. Kulttuurikuntoilun keskuspuistohankkeessa on innostettu kansalaisia liikunnan ja hengenkulttuuri keinoin näkemään ja kokemaan ympäristönsä uusin silmin. Esimerkiksi Oona Tikkaojan organisoimassa taideteoksessa lapset ovat virittäneet veistoksensa eloisaksi joukoksi kaupunkilaisten kulkureittien varrelle. Syksyllä paljastetaan Eero Merimaan valoteos välähtelemään lenkkeilijöiden vauhdin tahtiin Auran rannan kulttuurimaisemassa. Taide ja luonto kohtaavat siis lähes missä hyvänsä kaupunkiluonnon keitaissa, keskellä vihertävää ruohoa, jokitöyrään kivessä veden kimalluksen äärellä, lenkkipolun varrella, hengen temppelissä perhosten siipien lomassa. 7 7

8 Viherympäristöliiton tervehdys Pekka Leskinen puutarhaneuvos, toimitusjohtaja Vihreä terveellinen ja virikkeellinen ympäristö Viheralueiden positiivinen merkitys ihmisen terveydelle ja muullekin hyvinvoinnille on lukuisien tutkimusten kautta todistettu ympäri maailman. Asiaa on kuitenkin jatkuvasti tuotava esiin ja tätä vihreää faktaa on vietävä voimalla kaikkien elinympäristöstämme kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavien tahojen edustajille. Erityisen tärkeää tämä on juuri nyt, kun kaupungeissa (niin Suomessa kuin muuallakin) on erittäin voimakas tiivistämisen ja täydennysrakentamisen hyökyaalto. Urban Nature on tärkeä tapahtuma vihreän merkityksen havainnollistajana. Historian ja hyvien käytänteiden kautta avataan silmiä tämän päivän kaupunkilaisten ympäristön suunnittelijoille ja vaalijoille sekä tietysti kaikille sidosryhmille ja päättäjille. Euroopan kulttuuripääkaupunki Turku tarjoaa erinomaiset puitteet näiden asioiden kotimaiselle ja kansainväliselle käsittelylle. Elinympäristömme viihtyisyyden ja terveellisyyden varmistamiseksi tarvitsemme viheralueiden osaavia suunnittelijoita, rakentajia ja ylläpitäjiä niin julkisille kuin yksityisillekin ympäristöille. Käytön paineet lisääntyvät, uusien tekniikoiden mukaanotto kasvillisuuden menestymisen varmistamiseksi on välttämätöntä. Tarvitsemme jatkuvasti myös uutta tutkimustietoa ja ammattilaisten koulutusta. Viherympäristöliitto toivottaa hyvää vihreämpää tulevaisuutta kaikille Urban Naturen osallistujille! Tehdään yhdessä näistä upeat päivät! 8

9 Turku säätiön tervehdys Turku 2011 elävää viherkulttuuria Suomalaisen puutarhataiteen juuret ovat Turussa. Tämä on yksi niistä syistä, miksi jo suunnittelun alkumetreiltä asti ympäristö- ja puutarhataide haluttiin ehdottomasti mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan. Vaikka mm. puistokulttuurin historia ja perinteet ovat Turussa pitkät, toivottiin vuoden 2011 tarjoavan ennen kaikkea uusia alkuja - ajatuksia, näkökulmia ja käytännön tekoja - tulevaisuuden puutarhoille. Olen iloinen siitä, että Urban Nature - seminaari tarjoaa juuri sitä: tuomalla yhteen puutarha- ja ympäristö taiteen sekä maisema- ja kaupunkisuunnittelun kotimaiset ja ulkomaiset osaajat luodaan toivottavasti aivan uutta, elävää viherkulttuuria. Kulttuuripääkaupunkivuoden järjestelyistä vastaavan Turku säätiön puolesta minulla onkin ilo kiittää seminaarin toteuttajia ja toivottaa kaikille osallistujille hedelmällisiä ja antoisia hetkiä, jotka tarjoavat voimaa kasvuun pitkälle tulevaisuuteen! Suvi Innilä ohjelmajohtaja Turku säätiö 9

10 YMPÄRISTÖMinisteriN tervehdys Ville Niinistö YMPÄRISTÖMinisteri Luonnonperintö ja kulttuuriset kerrostumat Aurajoen rannoilla Maailma kaupungistuu yhä kiihtyvällä tahdilla. Olemme saavuttaneet yhden ihmiskunnan historian merkkipaalun, sillä joka toinen ihminen maapallollamme on nykyään kaupunkilainen. Siksi sekä planeettamme että ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta ei ole yhdentekevää, minkälaisia kaupunkeja rakennamme tänään ja tulevaisuudessa. Kaupunkien on oltava kestävän kehityksen eturintamassa. Maailmanlaajuisesti on alettu oivaltaa, että tiivis kaupunki toteuttaisi parhaiten sekä ekologisen, taloudellisen että sosiaalisen kestävyyden tavoitteet. Tiivis kaupunki tarkoittaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tiivistämällä ja täydennysrakentamalla. Periaate on hyvä, mutta se edellyttää suunnittelijoilta ja päättäjiltä kaupungin luontaisten vahvuuksien ja kaupunkilaisten tarpeiden tunnistamista sekä kunnioittamista. Eheä ja tiivis kaupunki ei tarkoita ankeita betonilähiöitä, vaan hallittua kaupunkisuunnittelua. Kaupunkeja, joissa on tilaa elämälle muullekin kuin amerikkalaiselle autokaupungille. Tiivis rakentaminen mahdollistaa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen. Tiiviissä kaupungissa on tilaa viheralueille ja julkiselle tilalle, joista ihmiset voivat ammentaa hyvinvointia arkeensa. Palvelut ovat helposti saavutettavissa, julkinen tila tarjoaa elämyksiä ja joukkoliikenne, pyöräily ja 10

11 kävely ovat helppoja vaihtoehtoja niin vapaa-aikana kuin työmatkoilla. Pohjoismaiselle kaupungille on ominaista inhimillinen mittakaava sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön harmoninen vuoropuhelu. Kaupunkitilassa luonto ja rakennettu ympäristö muodostavat parhaimmillaan toisiaan tukevan kokonaisuuden. Rakkaassa kotikaupungissani ja Suomen vanhimmassa kaupungissa Turussa rakennetut korttelit, vuosimiljardien ikäiset kalliokukkulat, kulttuuri perintöä henkivät kaupunkipuistot ja jokivarren luonnon- ja kulttuurimaisema ovat läsnä kaupunkilaisten arjessa ja juhlassa. Saaristoluonto täydentää Turun merellisyyttä. Maailman pohjoisimmat tammimetsät löytyvät nekin Turun Ruissalosta. Suomessa on luotu kansallisen kaupunkipuiston malli, joka kytkee kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisen ja vaalimisen osaksi eheyttävää suunnittelua. Sen mukaisesti mm. teollisuus- ja satamatoiminnoilta tai muusta käytöstä poistuvia alueita, joilla ei ole sen enempää historiallisia kuin muitakaan erityisiä arvoja, voidaan uudisrakentaa tehokkaasti. Kulttuuri- ja luonnonperinnön arvokkaimmista helmistä kudotaan puolestaan koko kaupunkia yhdistävä julkinen tai puolijulkinen tila, kaupungin ulkoinen olohuone. Suomessa on tällä hetkellä viiden kansallisen kaupunkipuiston verkosto. Turkulaisena olen ylpeä siitä, että kotikaupunkini on Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden nimissä jättänyt ympäristöministeriölle hakemuksen, jolla Ruissalo ja Aurajokivarren kulttuuriset kerrostumat ja luonnonperintö liitettäisiin Suomen kansallisten kaupunkipuistojen arvovaltaiseen verkostoon. Turun kaupunkipuistoon suunnitellut alueet ovat osoitus kaupungin moninaisesta historiasta. 11

12 Urban Nature taustaa Unelma, jossa luonto ja taide kompostoituvat ravinteikkaaksi kulttuuriksi Armi Laukia Ajatus Urban Nature -tapahtumasta sai alkunsa hyvin luontevalla tavalla ollessani valmistumassa puutarhuriksi Tuorlan maaseutuoppilaitoksesta. Aikaisempi taustani, ura kuvataiteilijana ja taideopettajana olivat suunnanneet mielenkiintoani nykypuutarhan ilmiöihin jo opiskelun aikana. Samanaikaisesti Turun kaupunki oli hakemassa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja lanseerasi ensimmäisen, kaikille avoimen hanke- ja ideahaun syksyllä Kulttuuripääkaupunkitapahtuma tuntui tarjoavan mitä mainioimman foorumin mielessäni syntyneelle, monialaiselle kaupunkiluontoa ja puutarhakulttuuria käsittelevälle hankkeelle. Laadin ensimmäisen hankeehdotuksen. LUONTO/YMPÄRISTÖ/TAIDE (Nature/ Culture) nimellä se tuli valituksi Turku palaa -kulttuuripääkaupunkihakemukseen satojen ehdotusten joukosta. Vuonna 2007 Turun kesäyliopisto ryhtyi koordinoimaan hanketta ja siitä lähtien olemme kehittäneet ja ideoineet Urban Nature kaupunkiluonto ja nykytaide -tapahtumaa yhdessä. Alussa tukenamme oli myös eri alojen asiantuntijaryhmä luvun nykytaide monimuotoistuu. Paikkasidonnainen ja sosiaalinen taide, ympäristö- ja ekotaide laajentavat taideteoksen käsitettä, samalla kun ne lähentyvät maisema- ja kaupunkisuunnittelua. Myös maisema-arkkitehtuuri pyrkii pois perinteisistä käytännöistä ja esteettisistä normeista kohti uusia, kekseliäitä ja visuaalisesti mielenkiintoisia kaupunkitiloja ja urbaania maisemaa. Nykytaiteen keinoin maisemaan on mahdollista tuoda täysin uusia dimensioita. Puiston ei enää tarvitse imitoida luontoa vaan, maisema-arkkitehti Martha Schwartzin sanoin, se voi olla mitä vaan. Siksi oli itsestään selvää, että halusimme hänet luennoitsijaksi seminaariin. Monet globaalit ilmiöt koskettavat meitä kaikkia. Kaupungit kasvavat, tilan tarve pakottaa meitä korjaamaan vanhoja teollisuusalueita ja pilaantuneita ympäristöjä, ja ilmastonmuutos pakottaa meitä tekemään kaupungeistamme ekologisesti kestäviä. Kaupunkiluonnolla, puistoilla ja viheralueilla on tärkeä rooli kaupunkien infrastruktuurissa niin historiallisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. Yksi Urban Nature tapahtuman keskeinen idea onkin 12

13 ollut monialaisuus. Me kaikki hyödymme holistisesta lähestymistavasta jossa nykytaide, maisema-arkkitehtuuri ja tieteellinen tutkimus kohtaavat, luontofilosofia ja ihmisten hyvinvointi suodattuvat kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Oman tulevaisuutemme kannalta elinehtona on hyvä ympäristönsuunnittelu, joka pohjautuu eri alojen tutkimukseen, on esteettisesti korkeatasoista ja ekologisesti kestävää. The earth s surface and the figments of the mind have a way of disintergrating into discrete regions of art. Various agents, both fictional and real, somehow trade places with each other - one cannot avoid muddy thinking when it comes to earth projects. One s mind and the earth are in a constant state of erosion, mental rivers wear away abstract banks, brain waves undermine cliffs of thought, ideas decompose into stones of unknowing. Robert Smithson Armi Laukia on Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut valokuvataiteilija, hän on toiminut valokuvataiteen opettajana ja valmistanut lukuisia näyttelyitä. Toiselta ammatiltaan Laukia on puutarhuri ja viimeistelee parhaillaan maisemasuunnittelu hortonomin tutkintoaan HAMK:ssa, Lepaalla. Laukian puutarhateoksia ovat Musta Puutarha, Rymättylässä ja Väristyksiä puutarha Flux Aura 2011 tapahtumassa, Turussa. Armi Laukia on Urban Nature -hankkeen ideoija ja kuraattori. 13

14 Turun yliopisto/maisematutkimuksen laitos Maunu Häyrynen professori Maisema ei ole pelkkä kuva, vaan aktiivinen merkitysten välittäjä Maisemantutkimus tutkii ihmisen kulttuurista suhdetta ympäristöönsä. Humanistisen maisemantutkimuksen kannalta maisema on jotakin, joka asettuu ihmisen ja ympäristön väliin. Se on kulttuurisesti tuotettu mutta ei riippumaton ympäristöstä. Se on maisemaa määrittelevän yhteisön näkökulmaan sidottu ja samalla osa kokijansa identiteettiä. Käsitykset maisemasta vaikuttavat myös tapaan, jolla sitä muokataan sekä tapaan, jolla asioita tai ihmisiä rajataan maiseman ulkopuolelle. Maisema ei ole pelkkä kuva tai näkymä vaan aktiivinen merkitysten välittäjä. Kaupunkimaisemassa korostuu erilaisten maisemaa tuottavien yhteisöjen ja puhetapojen limittäisyys. Kaupunkimaisema on monenlaisten reviirien ja rajanvetojen kenttä: luonnon ja kulttuurin, kaupungin ja maaseudun, taiteen ja ei-taiteen, meidän ja toisten, valtaa käyttävien ja vallankäytön kohteiden. Se on myös näyttämö, jossa käsityksiä luonnosta, maailmasta tai hyvästä elämästä voi tehdä näkyviksi. Maisemantutkimuksen tutkimusaiheisiin kuuluvat maiseman ja siihen liittyvien identiteettien tuottamisen tavat niin kielessä, kuvissa kuin ympäristössäkin. Kaupungeissa se tutkii asuinalueita, maisema- ja kaupunkisuunnittelua sekä rakennussuojelua. Turussa erityisinä mielenkiinnon kohteina ovat olleet sekä historialliset puistot että tuleva kansallinen kaupunkipuisto. 14

15 URBAN NATURE -SEMINAARI OHJELMA TORSTAI Opening (Avaus) The importance of Pehr Kalm (Pehr Kalmin merkitys ja perintö), emeritusprofessori Anto Leikola The significance of urban planning on City Trademark (Kaupunkisuunnittelun merkitys imagolle), maisemaarkkitehti Patrick Quist, Malmö Lounastauko Nature in contemporary art and other cultural paradoxes (Nyky taiteen luonto ja muita kulttuurisia paradokseja), tutkija Hanna Johansson The Magic of Water biosculpter by Jackie Brookner (Veden taika Jackie Brooknerin kelluva bioveistos ja lintusaari Halikonlahdella), ekotaiteilija Tuula Nikulainen, Salo Kahvitauko London s Open-City/Art in the Open (Taiteilijan rooli ympäristö- ja kaupunkisuunnittelussa), Victoria Thornton, johtaja, Open-City, Lontoo Public Realm of the Senses (Aistien maisema-arkkitehtuuri), Eelco Hooftman Get Together -iltaohjelma, Aboa Vetus museon aula PERJANTAI Garden and nature for health and well-being at all stages of life (Puutarha ja luonto terveyden ja hyvinvoinnin lähteinä ihmisen kaikkina ikäkausina), Hoitava puutarha -menetelmän kehittäjä, Yvonne Westerberg, Ergoflora Ab, Tukholma Urban Nature, movement and health (Terveyttä ja hyvinvointia vihreästä), professori Peter Schantz, Keski-Ruotsin yliopisto (GIH), Tukholma Lounastauko Urban bliss green environments as part of a perceived environmental quality (Urbaani onni viherympäristö osana asukkaiden kokemaa elinympäristön laatua), ympäristöpsykologi Marketta Kyttä, Aalto yliopisto The Finnish NUP (National Urban Park) Concept and Network (Kansallisen kaupunkipuiston malli ja verkosto Suomessa), ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, Ympäristöministeriö ja Cultural Capital Park 2011 National Urban Park Turku (Kulttuuripääkaupunkipuisto 2011 Turun kansallinen kaupunkipuisto), tutkija Samuli Saarinen, Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Turun kaupunki Kahvitauko The Softer Side of Sustainability, The Role of the Urban Landscape in Sustainability (Pehmeämpää kestävyyttä, urbaani maisema kestävän kehityksen edistäjänä), Maisema-arkkitehti Martha Schwartz, DSc HonRDI RLA ASLA FRIBA, Lontoo Closing (Päätös), kuraattori Armi Laukia 15

16 luennot to 8.9. klo Emeritusprofessori Anto Leikola, Helsinki The importance of Pehr Kalm Pehr Kalmin merkitys ja perintö Pehr Kalm ( ) oli aikansa tunnetuin suomalainen luonnontutkija. Hän opiskeli Turussa ja sitten Uppsalassa kuuluisan Carl von Linnén johdolla ja sai nimityksen Turun Akatemian ensimmäiseksi talousopin professoriksi Vuosina hän teki merkittävän tutkimusmatkan Pohjois-Amerikkaan ja julkaisi mm. ensimmäisen tieteellisen kuvauksen Niagaran putouksista. Palattuaan professoriksi Turkuun hän pyrki aktiivisesti kasvattamaan Amerikasta tuomiaan kasveja ja julkaisi kolme osaa yksityiskohtaisiin päiväkirjamerkintöihin perustuneesta matkakirjastaan En Resa til Norra America ; muut kolme osaa tuhoutuivat käsikirjoituksina Turun palossa Kalmin johdolla ilmestyi n. 150 väitöskirjaa, joista monissa käsiteltiin maataloutta, puutarhaviljelyä, metsänhoitoa ym. käytännön aiheita. Matkakirja käännettiin eri kielille jo 1700-luvulla, ja Kalmista on sittemmin ilmestynyt useita oppihistoriallisia tutkimuksia. Anto Leikola väitteli Helsingin yliopistossa kehitysbiologiasta 1963 ja nimitettiin alan dosentiksi Vuosina hän oli oppihistorian dosenttina Oulun yliopistossa ja alan professorina Helsingin yliopistossa. Hän on julkaissut lukuisia kehitysbiologisia ja oppihistoriallisia tutkimuksia, esseekokoelmia, suomennoksia ym.; hän on useiden tieteellisten ja kirjallisten seurojen, mm. Tieteenhistorian kansainvälisen akatemian, jäsen ja Suomen Oppihistoriallisen Seuran sekä Suomen Tietokirjailijoiden kunniajäsen. 16

17 luennot to 8.9. klo Maisema-arkkitehti Patrick Quist, Quist Ab, Malmö The significance of urban planning on the City Trademark Kaupunkisuunnittelun merkitys imagolle Patrick Quist esittelee luennossaan näkemyksiään ja ajatuksiaan kaupunkien suunnittelusta ja siihen vaikuttavista, immateriaalisista tekijöistä, omasta ajastamme: yhä suurempi osa kulutuksestamme kohdistuu immateriaalisiin asioihin siitä syystä brändin ja imagon rakentamisen merkitys kasvaa hän haluaa luennollaan inspiroida näkemään informaatiota uudella tavalla ja antaa uusia ideoita suunnitteluun ja muotoiluun ja niiden mahdollisuuksiin tärkeintä kaikessa on kuitenkin osata erottaa toisistaan myös miksi ja miten Kaupungin sielua, brändiä, identiteettiä ei rakenneta neliömetreillä, kuutiometreillä eikä juoksumetreillä vaan elämyksillä ja arvoilla! Patrick Quist on ruotsalainen maisema-arkkitehti ja karismaattinen vihreän kaupungin puolestapuhuja. Hän toimii konsulttina auttaen kaupunkien suunnittelussa ja uudistamisessa. Hänen ajattelunsa vie pois tavanomaisilta raiteilta, on uutta luovaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa. Patrick Quistin viesti on se, että ympäristöön ja taiteeseen sijoittaminen nostaa sekä kaupungin imagoa että taloudellista elinvoimaisuutta. Hän on ollut keskeisesti mukana mm. Malmön kaupungin kehittämisessä 2000-luvulla. 17

18 luennot to 8.9. klo Taidehistorioitsija, tutkija Hanna Johansson, Helsinki Nature in contemporary art and other cultural paradoxes Nykytaiteen luonto ja muita kulttuurisia paradokseja Johansson käsittelee luennollaan 1900-luvun puolivälin jälkeen muotoutuneita näkemyksiä luonnosta ja luonnollisuudesta. Yhteistä luennolla esiteltäville ajatussuunnille on halu ylittää tieteellisten vallankumousten myötä muotoutunut mekanistisen luontokäsitys. Siinä luonto oletetaan kohteeksi, varannoksi ja ihmisen ja kulttuurin toiseksi. Viime vuosikymmeninä useat ajattelijat ovat kokeneet välttämättömäksi etsiä vaihtoehtoisia tapoja mieltää luonto, sen paikka, merkitys ja arvo. Luennolla hahmotellaan näitä 1900-luvun jälkipuoliskon ajattelutapoja sekä niiden suhdetta taiteeseen ja taiteelliseen toimintaan. Hanna Johansson on taidehistorian dosentti ja toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt tutkijana ja lehtorina Kuvataideakatemiassa. Johansson on opettanut monissa muissa yliopistoissa ja taidekouluissa. Hän on kiinnostunut taiteen laajentuneesta kentästä sekä taiteen suhteesta luontoon ja ympäristöön. Johansson on tarkastellut väitöskirjassaan (2005) suomalaista nykytaiteen historiaa sekä kansainvälisen maa- ja ympäristötaiteen haasteita taideteokselle, taiteen kokemiselle ja taiteen välittämiselle. Johansson yhdistää lähestymistavassaan taidehistoriaa, nykytaiteen tutkimusta ja mannermaista filosofiaa. 18

19 luennot to 8.9. klo Ekotaiteilija Tuula Nikulainen Veden taika Jackie Brooknerin kelluva bioveistos ja lintusaari Halikonlahdella Tuula Nikulainen esittelee Jackie Brooknerin Veden Taika teoksen ja kertoo sen toteutusprosessista. Jackie Brookner on amerkikkalainen ekotaiteilija jonka työskentelyssä taide, ekologia, maisemasuunnittelu sekä yhteisöllisyys kohtaavat. Hänen tavoitteena on saada aikaan vedenlaatua parantavia teoksia ja/tai projekteja eri yhteisöille. Teokset sijoittuvat esim. kosteikkoihin, jokiin tai puroihin, koskiin tai sadevesien valumaalueille. Ne havainnollistavat kuinka joutomaat tai pilaantuneet vesistöt ovat itse asiassa luonnonresursseja, joista kunnostamalla ja muokkaamalla voidaan saada monipuolisia ja puoleensavetäviä, julkisia virkistysalueita. Julkisten teoksien toteutuksessa yhteisöllisyys on keskeisen tärkeää. Teokset toteutetaan yhteistyössä sekä paikallisten asukkaiden että yhteisön eri ammattilaisten ja virkamiesten kanssa. Yksi Brooknerin uusimpia teoksia on Veden Taika The Magic of Water, jonka hän on toteuttanut Salon Halikonlahdelle yhdessä Tuula Nikulaisen kanssa. Teokseen sisältyy kaksi veden laatua parantavaa kasviriuttaa sekä lintujen pesimäsaari, jota myös reunustaa istutettu kasvualusta. Saarten toivotaan vähentävän levän määrää, kirkastavan vettä, alentavan veden fosfori- ja typpipitoisuutta, vähentävän kiintoaineen määrää sekä lisäävän eliöstön monimuotoisuutta. Jackie Brookner on amerikkalainen ympäristö- ja ekotaiteilija joka suunnittelee ja toteuttaa vettä puhdistavia ympäristötaideteoksia ja projekteja. Hänen teoksensa ovat ns. bioveistoksia joita hän valmistaa kasveista ja elävistä organismeista ja joiden avulla pilaantuneita ja saastuneita vesistöjä on mahdollista puhdistaa. Jackie Brooknerin Veden Taika teos on toteutettu Salon kaupungin jätevedenpuhdistamon laajennushankkeena ja se on ensimmäinen kunnallistekniikan alaan kuuluva rakennuskohde, johon Salossa on sovellettu prosenttiperiaatetta. Hänen työstään on hiljattain ilmestynyt kirja Urban Rain Stormwater as Resource. Tuula Nikulainen on ympäristöaktiivinen tekstiili- ja ekotaiteilija. Nikulainen on Halikonlahti Green Art -trilogian suunnittelija ja kuraattori. Hän on toiminut Veden Taika puhdistava bioveistos ja lintusaari projektin koordinoijana koko sen suunnittelun ja rakentamisen ajan sekä vastannut sen yhteisötaiteellisesta toteutuksesta. 19

20 luennot to 8.9. klo Open-City johtaja Victoria Thornton, Hon FRIBA Londoń s Art in public realm Julkinen taide Lontoossa Esitys käsittelee julkisen taiteen käytäntöjä ja politiikkaa sekä niiden kehitystä Lontoossa. Thornton esittelee Lontoon Olympia-puistoa ja muita uusia julkisia alueita, jotka taiteen keinoin ovat rikastuttaneet kaupungin visuaalista ilmettä. Open-City on itsenäinen, voittoa tuottamaton organisaatio Lontoossa (perustettu 1992), joka toiminnallaan haluaa korostaa hyvän suunnittelun merkitystä viihtyisien kaupunkiympäristöjen aikaansaamiseksi. Se myös puolustaa kaikkien kaupunkilaisten mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua oman ympäristönsä kehittämiseen. Open-City järjestää koulutusta, koordinoi eri ammattialojen yhteistyötä ja konsultoi julkisten ympäristöjen ja tilojen suunnittelua. Art in the Open -toiminnan tarkoitus on tukea taiteen osuutta Lontoon julkisten tilojen suunnittelussa kaupungin kasvaessa. Victoria Thornton on Lontoon Open-City järjestön perustaja ja johtaja. Johtajan työnsä lisäksi Victoria Thornton toimii näyttelyiden ja tapahtumien kuraattorina, Irlantilaisen Arkkitehtuurin säätiön (Irish Architecture Foundation, Dublin) hallituksen jäsenenä, vuonna 2003 RIBA (Royal Institute of British Architecture) nimitti Victoria Thorntonin kunniajäsenekseen arkkitehtuurin ja tulevien sukupolvien kouluttamisen hyväksi tekemästään, ansiokkaasta työstä. 20

21 luennot to 8.9. klo Maisema-arkkitehti, johtaja Eelco Hooftman, G R O S S. M A X, Edinburgh Public Realm of the Senses Aistien maisema-arkkitehtuuri Maisema-arkkitehtuuri on katkeamattomassa jatkuvassa vuorovaikutuksessa ihmisen ja luonnon, kaupungin ja maaseudun maan ja arkkitehtuurin kanssa. Emme enää hyväksy vastakkainasettelua vastakohtaisten voimien välillä vaan haluamme orkestroida ja koreografioida monimuotoisuuden dynamiikkaa ja yhteisöllisyyden hybridiä jossa apolliaaninen ja dionyysinen eivät ole ainoastaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa vaan suorastaan petikavereita. Voimmeko luovasti synnyttää olosuhteet jossa luonto pääsee valtaamaan kaupunkimme, voimmeko kasvattaa ja viljellä kaupunkia varhaisimmista kaupungistumisen ajoista tulevaisuuden ilmastolliseen urbanismiin ekologisen sukkession mallin mukaisesti. Olemme ainakin kehittäneet ekologisen rintaliivin konseptin mekaanisen menetelmän jolla herkkiä ekosysteemejä voidaan pitää yllä ankarissa ja kuluttavissa kaupunkiolosuhteissa. Huomispäivän puutarhakaupunki ei vain tuota kukkasia vaan puhdasta ilmaa, puhdasta vettä ja uusiutuvaa energiaa; fytoremediaatio, juurisienirihmastot puutarha elämän mahdollistavana koneena. Miten, millä tavalla olisi mahdollista löytää uusi maisema-arkkitehtuuri? Maisema-arkkitehtuuri taidokkaana, tarkkana, virheettömänä, täsmällisenä ja upeana, loisteliaana, suurenmoisena, vuorovaikutuksessa valaistun kasvikokoelman kanssa maisema, ei moraalisena ristiretkenä vaan, vielä kerran, esteettisenä löytöretkeilynä! Maisema todellisena, kirjaimellisena, äärimmäisenä aistien valtakuntana! Eelco Hooftman valmistui MA maisema-arkkikehdiksi Hollannissa, muutti Englantiin jossa perusti innovatiivisen G R O S S. M A X. suunnittelutoimiston yhdessä Bridget Bainesin kanssa v Edinburgissa sijaitsevaan toimistoon on valikoitunut ryhmä luovia, eri kansallisuuksia edustavia suunnittelijoita. G R O S S. M A X. tekee paljon yhteistyötä kaupunkisuunnittelijoiden ja nykytaiteilijoiden kanssa ja he haluavat tuoda urbaaniin maisemaan lisää esteettistä iloa, visuaalista nautintoa ja kokeellisuutta. Hooftman on kiinnostunut kuvataiteen, teoreettisen ajattelun ja maisema-arkkitehtuurin yhdistämisestä. Hän toimii vierailevana professorina GSD Harvadissa ja luennoitsijana monissa eri maissa. 21