LENTOASEMAN VISUAALISET MAALAITTEET

Transkriptio

1 1 (96) 1 (96) Antopäivä: Voimaantulopäivä: Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Tämä ilmailumääräys on annettu ilmailulain (1194/2009) 9 luvun nojalla. Se perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen Liitteen 14 (Annex 14, Volume I) luvun 1 normeihin (Standard) ja suosituksiin (Recommendation) sekä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n julkaisuun Manual on Certification of Aerodromes, (Doc 9774, AN/969). Muutostiedot: Määräys kumoaa annetun ilmailumääräyksen Lentoaseman visuaaliset maalaitteet. LENTOASEMAN VISUAALISET MAALAITTEET 1. YLEISTÄ SOVELTAMISALA MÄÄRITELMÄT POIKKEAMAT JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OSOITTIMET JA MERKINANTOLAITTEET TUULENSUUNNAN OSOITTIMET LENTOONLÄHTÖ- JA LASKUSUUNTAA OSOITTAVA MERKKI MERKINANTOLAMPPU MERKINANTOTAULUT JA MERKINANTOPAIKKA MERKINNÄT YLEISTÄ KIITOTIEN TUNNUSMERKINNÄT KIITOTIEN KESKILINJAMERKINNÄT KYNNYKSEN MERKINNÄT TÄHTÄYSPISTEMERKINNÄT KOSKETUSKOHTA-ALUEEN MERKINNÄT KIITOTIEN REUNAVIIVAT RULLAUSTIEN KESKILINJAMERKINNÄT KIITOTIEN KÄÄNTYMISLEVENNYKSEN RULLAUSVIIVA KIITOTIEODOTUSPAIKKAMERKINNÄT VÄLIODOTUSPAIKKAMERKINNÄT LENTOASEMAN VOR:N TARKISTUSPAIKKAMERKINNÄT ILMA-ALUKSEN SEISONTAPAIKKAMERKINNÄT ASEMATASON TURVA-ALUEMERKINNÄT ODOTUSPAIKKAMERKINTÄ TIELLÄ MÄÄRÄÄVÄT MERKINNÄT INFORMAATIOMERKINNÄT VALOT YLEISTÄ VARAVALOT ILMAILUVALOMAJAKAT... 28

2 2 (96) 2 (96) 4.4. LÄHESTYMISVALOJÄRJESTELMÄT LIUKUKULMAVALOJÄRJESTELMÄT KIERTOLÄHESTYMISVALOT KIITOTIEN JOHTOVALOJÄRJESTELMÄT KIITOTIEN KYNNYKSEN TUNNISTUSVALOT KIITOTIEN REUNAVALOT KIITOTIEN KYNNYSVALOT JA KYNNYKSEN SIVUORSIVALOT (KATSO KUVIA 4.9 A JA B) KIITOTIEN PÄÄTEVALOT (KATSO KUVIA 4.8 A JA B) KIITOTIEN KESKILINJAVALOT KIITOTIEN KOSKETUSKOHTAVALOT *PIKAPOISTUMISTIEN ERKANEMISTA ENNAKOIVAT VALOT (RETILS) PYSÄYTYSTIEVALOT RULLAUSTIEN KESKILINJAVALOT RULLAUSTIEN REUNAVALOT KIITOTIEN KÄÄNTYMISLEVENNYKSEN RULLAUSVALOT PYSÄYTYSVALORIVIT VÄLIODOTUSPAIKAN VALOT JÄÄNESTOALUEEN POISTUMISVALOT KIITOTIEN VAROITUSVALOT ASEMATASON YLEISVALAISTUS (KATSO MYÖS KOHTIA JA ) VISUAALINEN TELAKOITUMISEN OPASTUSJÄRJESTELMÄ *KEHITTYNYT VISUAALINEN TELAKOITUMISEN OPASTUSJÄRJESTELMÄ (A-VDGS) ILMA-ALUKSEN SEISONTAPAIKAN OHJAUSVALOT TIEN ODOTUSPAIKAN VALOT KYLTIT YLEISTÄ MÄÄRÄÄVÄT KYLTIT INFORMAATIOKYLTIT LENTOASEMAN VOR:N TARKISTUSPAIKKAKYLTTI ILMA-ALUKSEN SEISONTAPAIKKAKYLTIT TIEN ODOTUSPAIKKAKYLTIT MERKIT YLEISTÄ PÄÄLLYSTÄMÄTTÖMÄN KIITOTIEN REUNAMERKIT PYSÄYTYSTIEN REUNAMERKIT LUMIPINTAISEN KIITOTIEN REUNAMERKIT RULLAUSTIEN REUNAMERKIT RULLAUSTIEN KESKILINJAMERKIT PÄÄLLYSTÄMÄTTÖMÄN RULLAUSTIEN REUNAMERKIT SULJETTUJA ALUEITA OSOITTAVAT VISUAALISET LAITTEET KOKONAAN TAI OSITTAIN SULJETUT KIITOTIET JA RULLAUSTIET KANTAMATTOMAT PINNAT KYNNYSTÄ EDELTÄVÄ ALUE KÄYTTÖKELVOTTOMAT ALUEET... 87

3 3 (96) 3 (96) 8. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT LENNONVARMISTUSLAITTEIDEN SÄHKÖNSYÖTTÖJÄRJESTELMÄT SÄHKÖJÄRJESTELMIEN LUOTETTAVUUS VIKAVALVONTA LIITE. Rullausopastekylttien suunnittelua koskevat vaatimukset 1. Yleistä 1.1. Soveltamisala Tätä ilmailumääräystä sovelletaan lentoasemiin. Huomautus. - Lentoasema on lentopaikka, jossa lentotiedotuspalvelu, hälytyspalvelu, ilmaliikenteen neuvontapalvelu ja lennonjohtopalvelu on pysyvästi järjestetty. Muista lentopaikoista määrätään ilmailumääräyksissä AGA M1-1 ja AGA M2-1. Rakennustöistä ja muista syistä aiheutuvista tilapäisjärjestelyistä määrätään ilmailumääräyksessä AGA M Tällä ilmailumääräyksellä ei rajoiteta tai säännellä ilma-aluksen miehistön tai lentotoiminnan harjoittajan toimintaa Tähdellä (*) merkityt määräyskohdat on tarkoitettu noudatettaviksi suunnittelunormeina uusien kohteiden suunnittelussa ja käytännön mahdollisuuksien mukaan myös peruskorjauksia suunniteltaessa. Olemassa olevien kohteiden poikkeaminen näistä suunnittelunormeista voi olla hyväksyttävissä. Jos kuitenkin Liikenteen turvallisuusvirasto katsoo, että olemassa oleva kohde tai laite ei enää täytä ilmaliikenteen turvallisuusvaatimuksia, se voi määrätä nämäkin poikkeamat korjattavaksi Määritelmät Väri (Colour). - Milloin tässä ilmailumääräyksessä viitataan johonkin väriin, sovelletaan asianomaisesta väristä Annex 14:n Liitteessä 1 (Appendix 1), annettuja määräyksiä. Huomautus. - Muiden tässä ilmailumääräyksessä esiintyvien käsitteiden määritelmiä sisältyy ilmailumääräyksiin AGA M3-1, AGA M3-sarjan ilmailumääräyksissä käytettyjen käsitteiden määritelmiä ja OPS M1-1, Lentosäännöt. 1.3 Poikkeamat ja siirtymäsäännökset Liikenteen turvallisuusvirasto voi perustellusta hakemuksesta antaa luvan poiketa tästä ilmailumääräyksestä. 2. Osoittimet ja merkinantolaitteet 2.1. Tuulensuunnan osoittimet Lentoasemalla on oltava ainakin yksi tuulensuunnan osoitin eli tuulipussi.

4 4 (96) 4 (96) Tuulensuunnan osoitin on sijoitettava niin, että se näkyy ilmassa tai kenttäalueella olevaan ilma-alukseen sekä lennonjohtoon ja että siihen eivät vaikuta lähellä olevien esineiden aiheuttamat pyörteet Tuulensuunnan osoittimen on oltava kankaasta ja katkaistun kartion muotoinen. Sen pituuden on oltava vähintään 3,6 m ja suuremman pään halkaisijan vähintään 0,9 m. Osoittimen on oltava rakenteeltaan sellainen, että se osoittaa selvästi pintatuulen suunnan ja antaa yleiskäsityksen tuulen nopeudesta. Osoittimen väri tai värit on valittava niin, että tuulensuunnan osoitin näkyy selvästi ja voidaan tulkita selvästi vähintään 300 m korkeudesta tausta huomioon ottaen. Mikäli mahdollista, on käytettävä yhtä väriä, mieluiten oranssia. Jos osoittimen havaitseminen vaihtelevaa taustaa vasten edellyttää kahta väriä, värien tulisi mieluiten olla oranssi ja valkoinen, punainen ja valkoinen tai musta ja valkoinen ja ne tulisi järjestää viideksi vuorottelevaksi kaistaksi niin, että ensimmäinen ja viimeinen kaista ovat tummempaa väriä Tuulensuunnan osoittimen havaittavuuden parantamiseksi sen sijainti voidaan merkitä ympyrän kehän muotoisella kaistalla, jonka halkaisija on 15 m ja leveys 1,2 m. Merkki on asetettava niin, että tuulensuunnan osoittimen masto on sen keskellä, ja sen on väriltään oltava riittävän havaittava, mieluiten valkoinen Jos lentoasema on tarkoitettu käytettäväksi yöllä, tuulensuunnan osoittimista on valaistava ainakin yksi, joka on myös lennonjohtajan tai lennontiedottajan näkyvissä Lentoonlähtö- ja laskusuuntaa osoittava merkki Mikäli lentoasemalla on lentoonlähtö- ja laskusuuntaa osoittava merkki, sen on sijaittava helposti havaittavassa paikassa Lentoonlähtö- ja laskusuuntaa osoittavan merkin on muodoltaan oltava muodoltaan "T" ja vähimmäismitoiltaan kuvan 2.1 mukainen. Merkin on oltava väriltään valkoinen tai oranssi, ja väri on valittava sen mukaan, mikä parhaiten erottuu osoittimen taustaa vasten. Tarvittaessa merkki on yöllä joko valaistava tai sen ääriviivat on osoitettava valkoisilla valoilla. Kuva 2.1. Lentoonlähtö- ja laskusuuntaa osoittava merkki

5 5 (96) 5 (96) 2.3. Merkinantolamppu Lentoaseman lennonjohtotornissa on oltava merkinantolamppu Merkinantolampulla tulee voida antaa punaisia, vihreitä ja valkoisia merkkejä ja sillä tulee kyetä: a) käsisuuntauksella osoittamaan tarvittavaa kohdetta; b) antamaan merkki millä tahansa värillä ja sen jälkeen merkki jommallakummalla muista väreistä; ja c) välittämään viesti millä tahansa merkinantolaitteen kolmesta väristä morse-aakkosilla vähintään neljän sanan minuuttinopeudella. Vihreää valoa valittaessa on käytettävä Annex 14:n Appendix 1 kohdassa määrättyä vihreää aluetta Valokeilan valonjaon on oltava vähintään 1 o ja korkeintaan 3 o, niin että valoa näkyy hyvin vähän 3 o :n ulkopuolella. Jos merkinantolamppu on tarkoitettu käytettäväksi päivällä, värillisen valon voimakkuuden on oltava vähintään kandelaa Merkinantotaulut ja merkinantopaikka Huomautus.- Se, että tässä osassa annetaan yksityiskohtaisia määräyksiä merkinantopaikasta, ei tarkoita, että merkinantopaikka on oltava. Annex 14, Attachment A, luku 16 sisältää ohjeita maamerkeistä. Annex 2, Appendix 1 määrää maamerkkien muodon, värin ja käytön. Aerodrome Design Manual, Part 4, sisältää ohjeita niiden suunnittelusta. Merkinantopaikan sijainti Merkinantopaikan on sijaittava niin, että se näkyy kaikkiin kulmiin 10 o vaakatason yläpuolella 300 m:n korkeudesta. Merkinantopaikan ominaisuudet Merkinantopaikan on oltava tasainen vaakasuora neliö, jonka sivun pituus on vähintään 9 m Merkinantopaikan väri on valittava niin, että se erottuu käytettyjen merkinantotaulujen väreistä, ja sen ympärillä tulee olla vähintään 0,3 m levyinen valkoinen tai keltainen reunus. 3. Merkinnät 3.1. Yleistä Merkinnät risteyksissä Kahden kiitotien risteyksessä on oltava tärkeämmän kiitotien merkinnät, ei kuitenkaan välttämättä kiitotien reunaviivoja, ja toisen kiitotien merkinnät on jätettävä pois. Tärkeämmän kiitotien reunaviivat voivat joko jatkua risteyksen läpi tai ne voidaan jättää pois Kiitoteiden tärkeysjärjestyksen on merkintöjen käyttämisen suhteen oltava seuraava: 1. tarkkuuslähestymiskiitotie; 2. ei-tarkkuuslähestymiskiitotie; ja

6 6 (96) 6 (96) 3. ei-mittarikiitotie Kiitotien ja rullaustien risteyksessä kiitotien merkinnät jatkuvat ja rullaustien merkinnät jätetään pois, paitsi että kiitotien reunaviiva voidaan jättää pois. Väri ja havaittavuus Huomautus.- Katso kohtaa kiitotien ja rullaustien keskilinjamerkintöjen yhtymisestä Kiitotien merkintöjen on oltava valkoiset. Huomautus 1.- Vaaleapintaisilla kiitoteillä olevien valkeiden merkintöjen näkyvyyttä voidaan parantaa reunustamalla ne mustalla. Huomautus 2.- Kitkaominaisuuksien muuttumista merkintöjen kohdalla voidaan vähentää käyttämällä sopivaa maalityyppiä. Aerodrome Design Manual, Part 4, Liite 3, sisältää ohjeita maalipinnan kitkan parantamiseksi. Huomautus 3.- Merkinnät voivat koostua yhtenäisistä alueista tai pitkittäisistä juovista, jotka antavat vaikutelman yhtenäisistä alueista. Huomautus 4.- Öisin ja huonon näkyvyyden aikana merkintöjen havaittavuutta voidaan parantaa käyttämällä heijastavia merkintöjä. Kuva 3.1. Kiitotien tunnuksen, keskilinjan ja kynnyksen merkinnät

7 7 (96) 7 (96) Rullausteiden ja ilma-alusten seisontapaikkojen merkintöjen on oltava keltaiset Asematason turva-aluemerkinnät on tehtävä selvästi erottuvalla värillä, jonka on erotuttava ilma-aluksen seisontapaikan merkintöihin käytetystä väristä Kiitotien tunnusmerkinnät Päällystetyn kiitotien kynnyksille on merkittävä kiitotien tunnus Kiitotien tunnusmerkintä on sijoitettava kynnykselle kuvan 3.1 osoittamalla tavalla. Huomautus.- Jos kiitotien kynnys on siirretty, lentoon lähteviä lentokoneita varten voi olla kyltti, jossa on kiitotien tunnus Kiitotien tunnusmerkintä koostuu kaksinumeroisesta luvusta, jota lisäksi rinnakkaisilla kiitoteillä täydentää kirjainmerkintä. Tunnuksen kaksinumeroinen kokonaisluku saadaan, kun kiitotien magneettinen suunta lähestymissuunnasta katsottuna jaetaan luvulla 10 ja osamäärä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Mikäli edellä oleva antaa tulokseksi yksinumeroisen luvun, sen eteen lisätään nolla. Tunnusten 02/20 ja 13/31 sijasta on käytettävä seuraavaksi lähimpiä kokonaislukuja Rinnakkaisten kiitoteiden ollessa kyseessä kuhunkin kiitotien tunnukseen lisätään alla oleva kirjain alla olevassa järjestyksessä vasemmalta oikealle lähestymissuunnassa katsottuna: - kaksi rinnakkaista kiitotietä: "L" "R"; - kolme rinnakkaista kiitotietä: "L" "C" "R"; Numeroiden ja kirjainten on muodoltaan ja suhteiltaan oltava kuvassa 3.2 esitettyjen mallien mukaiset. Mittojen on oltava vähintään kuvassa 3.2 määrätyn suuruisia, mutta jos numerot ovat osa kynnysmerkintöjä, on käytettävä suurempia mittoja, niin että kynnysmerkintöjen juovien välinen aukko tulee asianmukaisesti täytetyksi Kiitotien keskilinjamerkinnät Päällystetyllä kiitotiellä on oltava kiitotien keskilinjamerkinnät Kiitotien keskilinjamerkintöjen on oltava kiitotien keskilinjalla kiitotien kummankin pään tunnusmerkintöjen välisellä osuudella kuvan 2 osoittamalla tavalla, ellei merkintöjä keskeytetä kohdan mukaisesti Kiitotien keskilinjamerkintöjen on koostuttava tasaisin välimatkoin samalla linjalla olevista juovista ja väleistä. Kunkin juovan ja sitä seuraavan välin pituuden on yhteensä oltava vähintään 50 m ja enintään 75 m. Kunkin juovan on pituudeltaan oltava vähintään välin pituus, kuitenkin vähintään 30 m Juovien leveyden on oltava vähintään:

8 8 (96) 8 (96) - 0,90 m tarkkuuslähestymiskategoriain II ja III kiitoteillä; - 0,45 m ei-tarkkuuslähestymiskiitotiellä, kun koodinumero on 3 tai 4, ja tarkkuuslähestymiskategorian I kiitotiellä; ja - 0,30 m ei-tarkkuuslähestymiskiitotiellä, kun koodinumero on 1 tai 2, ja ei-mittarikiitotiellä.

9 9 (96) 9 (96) Kuva 3.2. Kiitotietunnusmerkinnän kirjasinmallit 3.4. Kynnyksen merkinnät Päällystetyn kiitotien kynnyksellä on oltava kynnysmerkinnät. Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 4, sisältää ohjeita välittömästi kynnyksen edessä olevan alaspäin kaltevan maaston merkitsemiseksi Kynnysmerkintöjen juovien on alettava 6 m päässä kynnyksestä.

10 10 (96) 10 (96) Kuva 3.3. Siirretyn kynnyksen merkitseminen Kiitotien kynnysmerkintöjen on koostuttava mitoiltaan samanlaisista pitkittäisistä juovista, jotka sijaitsevat symmetrisesti kiitotien keskilinjan molemmin puolin kuvan 3.1 A ja B osoittamalla tavalla, kun kiitotien leveys on 45 m. Juovien lukumäärä riippuu kiitotien leveydestä seuraavasti: Kiitotien leveys Juovien lukumäärä Vähintään 18 m, mutta alle 23 m 4 Vähintään 23 m, mutta alle 30 m 6 Vähintään 30 m, mutta alle 45 m 8 Vähintään 45 m, mutta alle 60 m 12 Vähintään 60 m 16 paitsi, että ei-tarkkuuslähestymiskiitotiellä ja ei-mittarikiitotiellä, jonka leveys on vähintään 45 m, juovat voivat olla kuvan 3.1 C mukaiset. Juovien on sivusuunnassa ulotuttava vähintään 3 m etäisyydelle kiitotien reunasta tai vähintään 27 m etäisyydelle kiitotien keskilinjan kummallekin puolen, sen mukaan kumpi sivusuuntainen etäisyys keskilinjasta on pienempi. Jos kiitotien tunnus merkitään kynnysmerkintöjen keskelle, kiitotien keskilinjan kummallakin puolella on oltava vähintään 3 juovaa.

11 11 (96) 11 (96) Jos kiitotien tunnus merkitään kynnysmerkintöjen yläpuolelle, juovien on ulotuttava koko kiitotien poikki. Juovien on oltava vähintään 30 m pitkiä ja noin 1,80 m leveitä ja niiden välien on oltava noin 1,80 m, paitsi silloin kun juovat ulottuvat koko kiitotien poikki, jolloin on käytettävä kaksinkertaista välimatkaa kiitotien keskilinjaa lähinnä olevan kahden juovan välissä, ja silloin, kun kiitotien tunnusmerkintä sisältyy kynnysmerkintöihin, jolloin tämän välin on oltava 22,5 m. Poikittainen viiva Jos kynnys on siirretty tai jos kiitotien pää ei ole kohtisuorassa kiitotien keskilinjaa vastaan, kynnysmerkintöihin on lisättävä kuvan 3.3 B mukainen poikkiviiva Poikittaisen viivan leveyden on oltava vähintään 1,80 m. Nuolet Jos kiitotien kynnys on pysyvästi siirretty, siirretyn kynnyksen edessä olevalla kiitotien osuudella on oltava kuvan 3.3 B mukaiset nuolet Jos kiitotien kynnys on tilapäisesti siirretty tavanomaiselta paikaltaan, se on merkittävä kuvan 3.3 A tai 3.3 B mukaisesti, ja kaikki siirrettyä kynnystä edeltävät merkinnät on peitettävä, lukuun ottamatta kiitotien keskilinjamerkintää, joka muutetaan nuoliksi. Huomautus 1.- Jos pelkän kynnyksen siirtämisen lisäksi kiitotietä lyhennetään, noudatetaan tämän ilmailumääräyksen kohdan 7.1 määräyksiä Tähtäyspistemerkinnät Kiinteät etäisyysmerkinnät on korvattava kohdan mukaisesti sijoitetuilla tähtäyspistemerkinnöillä mennessä Tähtäyspistemerkintä on oltava päällystetyn mittarikiitotien kummassakin päässä, jos kiitotien koodinumero on 2, 3 tai Tähtäyspistemerkinnän tulee alkaa PAPI:n liukukulman alkupisteestä eli PAPI:n linssin kautta kulkevan, nimellisliukukulman kaltevuuskulmassa olevan tason ja kiitotien keskilinjan korkeustason leikkauskohdasta. Ellei PAPI:a ole, etäisyyden kynnyksestä tähtäyspistemerkinnän lähimpään reunaan on oltava vähintään taulukossa 1 annettu etäisyys Tähtäyspistemerkinnän on koostuttava kahdesta selvästi erottuvasta suorakaidekuviosta. Suorakaidekuvioiden mittojen ja niiden sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava taulukon 1 mukainen. Jos kiitotiellä on kosketuskohta-alueen merkinnät, on tähtäyspistemerkintöjen välin oltava yhtä suuri kuin kosketuskohta-alueen merkintöjen.

12 12 (96) 12 (96) Taulukko 1. Tähtäyspistemerkinnän sijainti ja mitat ja mitat Laskuun käytettävissä oleva matka ( LDA) Alle 800 m m m 2400 m ja enemmän (1) (2) (3) (4) (5) Etäisyys kynnyksestä 150 m 250 m 300 m 400 m merkinnän alkuun Suorakaidekuvion pituus a) m m m m Suorakaidekuvion leveys 4 m 6 m 6-10 m b) 6-10 m b) Suorakaidekuvioiden 6 m c) 9 m c) m m sisäreunojen välinen etäisyys a) Ilmoitetun vaihteluvälin suurempia mittoja on tarkoitettu käytettävän, kun merkintöjen on erotuttava paremmin b) Sisäreunojen välisen etäisyyden valinnalla voidaan vähentää kumin kertymistä merkinnän päälle c) Näihin mittoihin on päädytty päälaskutelineen uloimpien pyörien välin perusteella, joka on lentoaseman viitekoodin osaa 2 määräävä tekijä. Katso ilmailumääräys AGA M Kosketuskohta-alueen merkinnät Päällystetyn mittarikiitotien kosketuskohta-alueella on oltava kosketuskohta-alueen merkinnät, jos kiitotien koodinumero on 2, 3 tai 4. ja ominaisuudet Kosketuskohta-alueen merkintöjen on koostuttava parittain olevista suorakaidekuvioista, jotka ovat symmetrisesti kiitotien keskilinjan kummallakin puolella. Parien lukumäärä riippuu laskuun käytettävissä olevasta matkasta ja, milloin merkinnät tehdään kumpaakin lähestymissuuntaa varten, kynnysten välisestä etäisyydestä seuraavasti: Laskuun käytettävissä oleva matka/ Merkintäparien kynnysten välinen etäisyys lukumäärä alle 900 m 1 vähintään 900 m mutta alle vähintään m mutta alle m 3 vähintään m mutta alle m m tai enemmän 6

13 13 (96) 13 (96) Kuva 3.4. Tähtäyspistemerkinnät ja kosketuskohta-alueen merkinnät (kiitotiellä, jonka pituus on vähintään 2100 m) Kuva 3.4. Tähtäyspistemerkinnät ja kosketuskohta-alueen merkinnät (kiitotiellä, jonka pituus on vähintään 2100 m)

14 14 (96) 14 (96) Kosketuskohta-alueen merkintöjen on oltava jomman kumman kuvassa 3.4 esitetyn kuvion mukainen. Kuvan 3.4 (A) mukaisessa kuviossa merkintöjen on oltava vähintään 22,5 m pitkiä ja 3 m leveitä. Kuvan 3.4 (B) mukaisessa kuviossa kunkin suorakaidekuvion on oltava vähintään 22,5 m pitkä ja 2 m leveä ja viereisten suorakaidekuvioiden välin on oltava 2 m. Suorakaidekuvioiden sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava sama kuin tähtäyspistemerkinnän vastaava väli, jos tähtäyspistemerkintä on olemassa. Jos tähtäyspistemerkintää ei ole, on suorakaidekuvioiden sisäreunojen välisen etäisyyden oltava taulukossa 1 (sarakkeet 2, 3, 4 tai 5) tähtäyspistemerkintää varten määritelty etäisyys. Parittaisten merkintöjen on oltava pitkittäissuuntaisin 150 m:n välein alkaen kynnykseltä, paitsi että kosketuskohta-alueen merkintäparit, jotka sattuvat alle 50 m etäisyydelle tähtäyspistemerkinnästä, on jätettävä kuviosta pois Kiitotien reunaviivat Päällystetyllä kiitotiellä on oltava kiitotien reunaviivamerkinnät Kiitotien reunaviivan ulkoreunan tulee sijaita suunnilleen kiitotien reunan kohdalla. Reunaviivamerkintöjen tulee alkaa pituussuunnassa 6 m kynnyksen jälkeen ja päättyä kiitotien toisessa päässä vastaavasti 6 m ennen kynnystä Jos kiitotiellä on kiitotien kääntymislevennys, kiitotien reunaviiva jatkuu ehyenä levennyksen ja kiitotien välissä Kiitotien reunaviivojen kokonaisleveyden on oltava tarkkuuslähestymiskategoriain II ja III kiitoteillä vähintään 0,9 m, muilla mittarikiitoteillä vähintään 0,45 m ja ei-mittarikiitoteillä vähintään 0,3 m Rullaustien keskilinjamerkinnät Päällystetyllä rullaustiellä, jäänestoalueella ja asematasolla on oltava rullaustien keskilinjamerkinnät, niin että ne antavat kiitotieltä poistuttaessa jatkuvaa johdatusta kiitotien keskilinjan ja seisontapaikkamerkintöjen välillä. Rullaustien keskilinjan ja seisontapaikkamerkintöjen tuloviivan välillä voi olla aukko ja/tai jyrkkä kulma. Jos risteystä käytetään risteyslentoonlähtöihin, on kiitotielle rullaavaa ilma-alusta varten oltava rullaustien keskilinjamerkintä, joka johdattaa kohti lähtöpaikkaa ja joka päättyy 1 m ennen kiitotien reunaviivaa Päällystetyllä kiitotiellä on oltava rullaustien keskilinjamerkinnät, kun kiitotie on vakiorullausreitin osa ja: a) kiitotiellä ei ole kiitotien keskilinjamerkintöjä; tai b) kun rullaustien keskilinja ei osu kiitotien keskilinjan kohdalle Tarvittaessa kiitotieodotuspaikan havaittavuutta voidaan parantaa rullaustien tehostetulla keskilinjamerkinnällä. Huomautus.- Tehostettu keskilinjamerkintä voi olla osa lentoaseman kiitotieturvallisuutta parantavia toimia.

15 15 (96) 15 (96) Jos lentoasemalla käytetään tehostettua keskilinjamerkintää, on kyseinen merkintätyyppi oltava jokaisessa rullaustien ja kiitotien risteyksessä Rullaustien suoralla osuudella rullaustien keskilinjamerkintöjen on sijaittava rullaustien keskilinjalla. Rullaustien kaarteessa merkintöjen on jatkuttava rullaustien suoralta osuudelta samalla etäisyydellä kaarteen ulkoreunasta. Huomautus.- Katso ilmailumääräys AGA M3-5, kohta Rullaustien ja kiitotien risteyksessä, jossa rullaustietä käytetään kiitotieltä poistumiseen, rullaustien keskilinjamerkintöjen tulee kaartua ja yhtyä kiitotien keskilinja-merkintöihin kuvan 3.5 ja kuvan 4.10 osoittamalla tavalla. Rullaustien keskilinjamerkintöjen on jatkuttava kiitotien keskilinjamerkintöjen suuntaisina vähintään 60 m tangenttikohdasta. Pikapoistumistielle johtavan keskilinjamerkinnän on ulotuttava vähintään 90 m tangenttikohdasta Kun kiitotiellä on kohdan mukaisesti rullaustien keskilinjamerkinnät, on niiden oltava kyseisen rullaustien keskilinjan kohdalla Kun rullaustiellä on tehostettu keskilinjamerkintä, on merkinnän ulotuttava kiitotien odotuspaikkakuvion A (kuva 3.5) kohdalta enintään 47 m kiitotiestä poispäin tai seuraavaan kiitotien odotuspaikkaan sen sijaitessa alle 47 m etäisyydellä Rullaustien keskilinjamerkinnän on oltava vähintään 15 cm leveä ja pituussuunnassa jatkuva viiva, paitsi kiitotiemerkintöjen kohdalla ja silloin kun se leikkaa kiitotieodotuspaikkamerkinnän tai väliodotuspaikkamerkinnän kuvan 3.5 osoittamalla tavalla Rullaustien tehostetun keskilinjamerkinnän tulee olla kuvan 3.7 mukainen.

16 16 (96) 16 (96) KUVIO A KUVIO B 4 viivaa ja 2 viivaa 3 väliä, kumpikin 0,3 m kukin 0,3 m 1 väli, 1,5 m Kuva 3.5 Kiitotieodotuspaikkamerkinnät

17 17 (96) 17 (96) Kuva 3.6 Rullaustien merkinnät (mukana kiitotien perusmerkinnät)

18 18 (96) 18 (96) Kuva 3.7 Rullaustien tehostettu keskilinjamerkintä

19 19 (96) 19 (96) 3.9. Kiitotien kääntymislevennyksen rullausviiva Kiitotien kääntymislevennykselle tulee merkitä rullausviiva jota seuraamalla ilma-alus voi suorittaa 180 asteen käännöksen liittyen takaisin kiitotien keskilinjalle Rullausviivan on oltava vähintään 15 cm leveä, väriltään keltainen jatkuva viiva Kiitotieodotuspaikkamerkinnät ja sijainti Kiitotieodotuspaikan kohdalla on oltava kiitotieodotuspaikkamerkintä Huomautus.- Kohdassa 5.2 on määräyksiä kiitotieodotuspaikalle asetettavista kylteistä Rullaustien ja ei-mittarikiitotien, ei-tarkkuuslähestymiskiitotien tai lentoonlähtökiitotien risteyksessä on oltava kuvan 3.5 kuvion A mukainen kiitotieodotuspaikkamerkintä Jos rullaustien ja tarkkuuslähestymiskiitotien risteyksessä on yksi ainoa kiitotieodotuspaikka, kiitotieodotuspaikkamerkinnän on oltava kuvan 3.5 kuvion A mukainen. Jos tällaisessa risteyksessä on kaksi tai kolme kiitotieodotuspaikkaa, kiitotietä lähinnä sijaitsevan kiitotieodotuspaikkamerkinnän on oltava kuvan 3.5 kuvion A mukainen ja kauempana kiitotiestä olevan merkinnän on oltava kuvan 3.5 kuvion B mukainen ILS:n tai esterajoituspinnan vuoksi perustetun kiitotieodotuspaikan kiitotieodotuspaikkamerkinnän on oltava kuvan 3.5 kuvion A mukainen Jos kuvan 3.5 tai 3.6 kuvion B mukainen kiitotieodotuspaikkamerkintä sijaitsee alueella, jossa sen pituus on yli 60 m, päällysteen pintaan on kiitotieodotuspaikkamerkinnän päähän ja tasaisin, korkeintaan 45 m välein, merkittävä "CAT II" tai "CAT III". Kirjainten on oltava korkeudeltaan vähintään 1,8 m ja ne on sijoitettava korkeintaan 0,9 m päähän kiitotieodotuspaikkamerkinnän jälkeen. Kirjainten on oltava väriltään keltaisia Kahden kiitotien risteyksessä olevien vakiorullausreitin kiitotieodotuspaikkamerkinnän on oltava kuvan 3.6 kuvion A mukainen ja kohtisuorassa sen kiitotien keskilinjaan nähden, jolla vakiorullausreitti on Poistettu Väliodotuspaikkamerkinnät ja sijainti Väliodotuspaikka on merkittävä väliodotuspaikkamerkinnällä Rullaustiehen liittyvällä jäänestoalueella on oltava väliodotuspaikkamerkintä Jos kahden päällystetyn rullaustien risteyksessä on väliodotuspaikkamerkintä, merkinnän on oltava riittävän etäällä risteävän rullaustien lähimmästä reunasta, jotta rullaavien ilma-alusten kesken säilyy turvallinen etäisyys. Jos väliodotuspaikalla on pysäytysvalorivi tai väliodotuspaikan valot, väliodotuspaikkamerkinnän on oltava samassa kohdassa valojen kanssa.

20 20 (96) 20 (96) Jäänestoalueella olevan väliodotuspaikkamerkinnän ja viereisen rullaustien keskilinjan välisen etäisyyden on oltava vähintään ilmailumääräyksen AGA M3-5 taulukon 1 sarakkeen 11 mukainen Väliodotuspaikkamerkinnän on oltava kuvan 3.6 mukainen yksinkertainen katkoviiva Lentoaseman VOR:n tarkistuspaikkamerkinnät Jos lentoasemalla on VOR:n tarkistuspaikka, se on osoitettava VOR:n tarkistuspaikkamerkinnällä ja kyltillä Paikan valinta Huomautus.- Kohta 5.4 sisältää määräyksiä lentoaseman VOR:n tarkistuspaikkakyltistä. Huomautus.- Annex 10, Nide I, Liite E sisältää ohjeita VOR:n tarkistuspaikan valinnasta Lentoaseman VOR:n tarkistuspaikkamerkintä on sijoitettava niin, että niiden keskusta osoittaa sen kohdan, jossa ilma-aluksen on seisottava saadakseen oikean VOR-signaalin Lentoaseman VOR:n tarkistuspaikkamerkinnän on koostuttava halkaisijaltaan 6 m olevasta ympyrästä, ja viivan leveyden on oltava 15 cm (katso kuva 3.8 A) Jos on tärkeää, että ilma-alus on tietyssä suunnassa, merkinnässä on oltava ympyrän keskipisteen kautta kulkeva viiva, joka osoittaa kyseistä suuntaa. Viivan on ulotuttava 6 m ympyrän ulkopuolelle siihen suuntaan, johon ilma-aluksen nokan tulee osoittaa, ja sen on päätyttävä nuolen kärkeen. Viivan leveyden on oltava 15 cm (katso kuva 3.8 B) Lentoaseman VOR:n tarkistuspaikkamerkinnän on oltava väriltään valkoinen. Huomautus.- Kontrastin vuoksi merkinnät voidaan reunustaa mustalla. Kuva 3.8. Lentoaseman VOR:n tarkistuspaikkamerkintä

21 21 (96) 21 (96) Ilma-aluksen seisontapaikkamerkinnät Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 4, sisältää ohjeita ilma-aluksen seisontapaikkamerkintöjen suunnittelusta. Seisontapaikkamerkintöjen sijasta voidaan ilma-alusten pitkäaikaista pysäköintiä varten käyttää pysäköintiruutumerkintöjä siten kuin se katsotaan lentoasemalla tarkoituksenmukaiseksi Päällystetyllä asematasolla, jos kiitotien koodinumero on 3 tai 4 ja jäänestoalueella on oltava ilma-aluksen seisontapaikkamerkinnät Ilma-aluksen seisontapaikkamerkintöjen on päällystetyllä asematasolla ja jäänestopaikalla sijaittava niin, että ilma-aluksen ympärille jää vähintään ilmailumääräyksen AGA M3-5 kohdissa 13.6 ja 15.9 määrätyt etäisyydet, kun nokkapyörä kulkee seisontapaikkamerkintöjä pitkin Ilma-aluksen seisontapaikkamerkintöihin tulee sisältyä ainakin tuloviiva ja pysäytysviiva sekä tarvittaessa myös seisontapaikan tunnus. Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 4, sisältää ohjeita myös muiden elementtien ( kuten kääntymispalkki, kääntymisviiva, suuntapalkki ja poistumisviiva) käytöstä, sen mukaan kuin paikoittuminen ja muut paikoittumisopasteet edellyttävät Ilma-aluksen seisontapaikan tunnuksen (kirjaimen ja/tai numeron) on sijaittava tuloviivalla lyhyen matkan päässä tuloviivan alusta. Tunnuksen on oltava riittävän suuri, jotta sen voi lukea helposti seisontapaikkaa lähestyvän ilma-aluksen ohjaamosta Tuloviivan ja pysäytysviivan tulee yleensä olla jatkuvia ja niiden leveyden tulee olla vähintään 15 cm Asematason turva-aluemerkinnät Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 4, sisältää ohjeita asematason turvaaluemerkinnöistä Päällystetyllä asematasolla on oltava tarvittaessa asematason turva-aluemerkinnät, sen mukaan kuin paikoittaminen, ajoneuvoliikenne ja maassa olevat laitteet edellyttävät Asematason turva-aluemerkintöjen on sijaittava siten, että ne määrittelevät ilma-aluksia huoltaville ajoneuvoille ja muille laitteille alueet, joilla nämä voivat liikkua turvallisella etäisyydellä ilma-aluksesta Asematason turva-aluemerkintöihin tulee sisältyä ajoneuvojen asematasoväylän reunaviivat ja turvallisuusväliä siivenkärkiin osoittavat viivat sen mukaan kuin paikoitus ja maassa olevat laitteet edellyttävät Asematason turva-aluemerkinnän on oltava pituussuunnassa yhtäjaksoinen viiva, joka on leveydeltään vähintään 10 cm lukuun ottamatta ajoväylämerkintöjä, joiden reunaviivojen on oltava leveydeltään vähintään 20 cm. Huomautus.- Merkintöjen väri on määritelty kohdassa

22 22 (96) 22 (96) Odotuspaikkamerkintä tiellä Kaikilla päällystetyillä teillä, jotka johtavat kiitotielle, radionavigointilaitteiden herkkyysalueille tai kriittisille alueille tai muille sellaisille alueille, joille meneminen edellyttää lennonjohtotornin tai AFIS-elimen lupaa, on oltava odotuspaikkamerkintä Tiellä olevan odotuspaikkamerkinnän on oltava odotuspaikalla poikki tien Tiellä olevan odotuspaikkamerkinnän on oltava kuvan 3.5 kuvion A muotoinen ja keltainen Määräävät merkinnät Huomautus. Aerodrome Design Manual, Part 4 sisältää ohjeita määräävästä merkinnästä Jos määräävää kylttiä ei ole käytännössä mahdollista asentaa molemmin puolin rullaustietä, on päällysteen pintaan tehtävä määräävä merkintä Jos lentotoiminnan kannalta on tarpeen, kuten rullaustien leveyden ylittäessä 60 m, voidaan määräävää kylttiä täydentää määräävällä merkinnällä Määräävän merkinnän on oltava kuvan 3.9 A mukaisesti symmetrisesti rullaustien keskilinjalla koodikirjaimen ollessa A, B, C tai D ja kiitotieodotuspaikkamerkinnän sillä puolella jolla odotetaan. Etäisyyden merkinnän lähimmästä reunasta kiitotieodotuspaikkamerkintään ja rullaustien keskilinjamerkintään on oltava vähintään 1 m Määräävän merkinnän on oltava kuvan 3.9 B mukaisesti symmetrisesti molemmilla puolilla rullaustien keskilinjaa koodikirjaimen ollessa E tai F ja kiitotieodotuspaikkamerkinnän sillä puolella jolla odotetaan. Etäisyyden merkinnän lähimmästä reunasta kiitotieodotuspaikkamerkintään ja rullaustien keskilinjamerkintään on oltava vähintään 1 m.

23 23 (96) 23 (96) A- Rullaustiet, koodikirjain A, B, C tai D B- Rullaustiet, koodikirjain E tai F Kuva 3.9. Määräävät merkinnät Määräävää kylttiä korvaavan merkinnän tekstin on oltava valkoinen ja taustan punainen. Muun kuin NO ENTRY-merkinnän tekstin on oltava täysin sama kuin korvattavan kyltin tekstin NO ENTRY merkinnässä on oltava valkoinen teksti NO ENTRY punaisella taustalla Jos merkinnän ja päällysteen pinnan välillä ei ole riittävää kontrastia, määräävässä merkinnässä on oltava rajaus, ensisijaisesti valkoinen tai musta Kirjainten korkeuden on oltava vähintään 4 m. Tekstin on oltava muodoltaan ja mittasuhteiltaan Annex 14:n Liitteen 3 (Appendix 3) mukaista Taustan on oltava suorakaiteen muotoinen. Taustan on ulotuttava vähintään 0,5 m tekstin ulkopuolelle sekä korkeus- että leveyssuunnassa Informaatiomerkinnät Huomautus - Aerodrome Design Manual, Part 4. sisältää ohjeita informaatiomerkinnöistä Jos ei ole käytännössä mahdollista asentaa informaatiokylttiä, informaatio tulee tarvittaessa antaa informaatiomerkinnällä.

24 24 (96) 24 (96) Jos lentotoiminnan kannalta on välttämätöntä, on informaatiokylttiä täydennettävä informaatiomerkinnällä Informaatiomerkintä tulee sijoittaa rullaustielle tai asematasolle siten, että se on luettavissa lähestyvän ilma-aluksen ohjaamosta Merkinnän tekstiosan on oltava keltainen mustalla pohjalla, kun se korvaa tai täydentää sijaintikylttiä ja musta keltaisella pohjalla, kun se korvaa tai täydentää suunta- tai määränpääkylttiä Jos merkinnän ja päällysteen välinen kontrasti ei ole riittävä, mustapohjainen merkintä on varustettava keltaisella rajauksella ja keltapohjainen merkintä mustalla rajauksella Kirjainkorkeuden on oltava 4 m. Kirjasintyylin on oltava muodoiltaan ja mittasuhteiltaan Annex 14:n Liitteen 3 (Appendix 3) mukainen. 4. Valot 4.1. Yleistä Valot, jotka saattavat vaarantaa ilma-aluksen turvallisuuden tai aiheuttaa sekaannusta Lentoaseman lähellä oleva muu kuin kenttävalo, jonka voimakkuus, sijoittelu tai väri saattaa estää kenttävalojen oikean tulkinnan tai aiheuttaa siinä sekaannusta tai häikäisyä tai muuten vaarantaa ilma-aluksen turvallisuuden, on sammutettava, varjostettava tai muutoin muutettava niin, että tällainen mahdollisuus poistuu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaiseen muuhun kuin kenttävaloon, joka näkyy ilmasta alla kuvattujen alueiden sisäpuolella: a) Mittarikiitotie - koodinumero 4: kiitotien kynnyksen edessä olevalla alueella ja kiitotien päässä olevalla alueella, joka ulottuu vähintään m kynnyksestä ja kiitotien päästä ja 750 m kiitotien keskiviivan jatkeen kummallekin puolelle. b) Mittarikiitotie - koodinumero 2 tai 3: kuten kohdassa a), paitsi että alueen pituuden on oltava vähintään m. c) Mittarikiitotie - koodinumero 1 ja muu kuin mittarikiitotie: lähestymispinnan alapuolisella alueella Kun on kyse vesiliikenneväylien lähellä olevista kenttävaloista, on huolehdittava siitä, että ne eivät aiheuta sekaannusta vesiliikenteelle * Jos lentotoimintaa on tarpeen turvata laserlähettimien haitallisilta vaikutuksilta, on seuraavat suojavyöhykkeet perustettava lentoaseman ympärille: - lasersäteilystä vapaa lentovyöhyke, LFFZ (laser-beam free flight zone) - lasersäteilylle kriittinen lentovyöhyke, LCFZ (laser-beam critical flight zone) - lasersäteilylle herkkä lentovyöhyke, LSFZ (laser-beam sensitive flight zone) Huomautus 1.- Kuvia 4.1, 4.2 ja 4.3 voidaan käyttää arvioitaessa lentotoimintaa riittävästi turvaavaa altistustasoa ja etäisyyksiä. Huomautus 2.- Rajoitukset lasersäteiden käyttämisestä lentovyöhykkeillä, LFFZ, LCFZ ja LSFZ, koskevat vain näkyviä lasersäteitä. Lentotoiminnan turvallisuuden kannalta yhteen soveltuvat viranomaiskäytössä olevat laserlähettimet on rajattu tämän ulkopuolelle. Sallitussa ilmatilassa kaiken lasersäteilyn, näkyvän ja näkymättömän, irradianssin (pinnalle tuleva säteilyteho pinta-

25 25 (96) 25 (96) alayksikköä kohden) odotetaan olevan korkeintaan luokkaa, jolle henkilö voi altistua ilman vaurioita. Muussa tapauksessa sellaisesta säteilystä on ilmoitettava viranomaisille ja toiminnalle on saatava lupa Säteilyturvakeskukselta. Huomautus 3.- Suojatut lentovyöhykkeet perustetaan laserlähettimien käytön lentoliikenteelle aiheuttamien riskien vähentämiseksi lentoaseman lähistöllä. Huomautus 4.- Manual on Laser Emitters and Flight Safety (Doc 9815) sekä Annex 11 Air Traffic Services, luku 2 sisältävät ohjeita lentotoiminnan turvaamiseksi laserlähettimien haitallisilta vaikutuksilta. Kuva 4.1. Suojatut lentovyöhykkeet

26 26 (96) 26 (96) Kuva 4.2. Usean kiitotien lasersäteilystä vapaa lentovyöhyke Kuva 4.2. Usean kiitotien lasersäteilystä vapaa lentovyöhyke Kuva 4.3. Näkyvän lasersäteilyn suurin irradianssi suojatuissa lentovyöhykkeissä

27 27 (96) 27 (96) Valokalusteet ja kannatusrakenteet Huomautus - Aerodrome Design Manual, Part 6, Frangibility, sisältää ohjeita valokalusteiden ja kannatusrakenteiden särkyvyydestä. Korotetut lähestymisvalot Korotettujen lähestymisvalojen ja niiden kannatusrakenteiden on oltava särkyvät, paitsi yli 300 m päässä kynnyksestä a) kannatusrakenteen korkeuden ylittäessä 12 m on ainoastaan ylimmän 12 m osuuden oltava särkyvä b) ei-särkyvien esineiden ympäröidessä kannatusrakennetta ainoastaan ympäröivien esineiden yläpuolelle nousevan osan on oltava särkyvä Poistettu Jos lähestymisvalokaluste tai lähestymisvalon kannatusrakenne ei itsessään ole visuaalisesti riittävän havaittava, se on merkittävä sopivalla tavalla. Korotetut valot Kiitotien, pysäytystien ja rullaustien korotettujen valojen on oltava kevytrakenteiset ja särkyvästi asennetut. Niiden on oltava korkeudeltaan riittävän matalat, niin että potkureille ja suihkukoneiden moottoreille jää riittävästi tilaa. Erittäin lumisissa olosuhteissa voidaan käyttää enintään 50 cm (kynnysvalaisimina enintään 55 cm) korkeita valaisimia. Valaisimien yhteydessä olevien aurausviittojen on oltava rakenteeltaan ja mitoiltaan sellaisia, että ne eivät vahingoita lentokoneen potkureita. Upotetut valot Kiitoteiden, pysäytysteiden, rullausteiden ja asematason pintaan upotettujen valokalusteiden on oltava rakenteeltaan ja asennukseltaan sellaiset, että niiden ylitse kulkevat ilmaaluksen pyörät eivät vahingoitu eivätkä vahingoita valoja Upotetun valon ja ilma-aluksen pyörän kosketuspinnassa johtumalla tai säteilemällä syntyvä lämpötila ei saa 10 minuutin kosketusaikana ylittää 160 o C. Valojen voimakkuus ja säätäminen Huomautus. - Hämärässä tai päivällä huonon näkyvyyden vallitessa valaiseminen saattaa olla tehokkaampaa kuin muu merkitseminen. Jotta valot olisivat tehokkaat tällaisissa oloissa tai yöllä huonon näkyvyyden vallitessa, niiden on oltava riittävän voimakkaat. Kiitotien valojärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena, ja on pyrittävä varmistamaan, että eri valojen suhteelliset voimakkuudet palvelevat samaa tavoitetta. (Ks. Annex 14, Attachment A, Chapter 15 ja Aerodrome Design Manual, Part 4,) Kiitotien valojen on oltava riittävän voimakkaat niissä vähimmäisnäkyvyysolosuhteissa ja valaistusolosuhteissa, joissa kiitotietä on tarkoitettu käytettävän, ja niiden on voimakkuudeltaan vastattava mahdollisen lähestymisvalojärjestelmän lähintä osaa. Huomautus. - Vaikka lähestymisvalojärjestelmän valot olisivatkin voimakkaammat kuin kiitotien valot, on hyvä välttää äkillisiä voimakkuuden muutoksia, koska ne saattaisivat antaa lentäjälle sen vaikutelman, että näkyvyys muuttuu lähestymisen aikana Suurtehoisessa valojärjestelmässä on oltava asianmukaiset säätölaitteet, joilla valojen voimakkuus voidaan säätää kulloistenkin olosuhteiden mukaiseksi. Järjestelmissä on oltava erilliset voimakkuudensäätölaitteet tai muu asianmukainen menetelmä, jonka avulla voidaan huolehtia siitä, että seuraavien järjestelmien voimakkuudet vastaavat toisiaan:

28 28 (96) 28 (96) - lähestymisvalojärjestelmä; - kiitotien reunavalot; - kiitotien kynnysvalot; - kiitotien päätevalot; - kiitotien keskilinjavalot; - kiitotien kosketuskohtavalot; ja - rullaustien keskilinjavalot Annex 14:n Appendix 2 kuvissa olevan päävalokeilan alueella mitattujen suurimman ja pienimmän valovoimakkuuden suhde saa olla enintään Annex 14:n Appendix 2 kuvissa olevan päävalokeilan alueella mitattujen suurimman ja pienimmän valovoimakkuuden suhde saa olla enintään Olemassa olevia valojärjestelmiä, jotka eivät vastaa kohtien , , 4.9.8, , , , , ja määräyksiä, ei tarvitse korvata ennen Varavalot Lentoasemalla, jolla on kiitotievalaistus ja jolla ei ole varavoimalähdettä, voi olla varavalot, jotka tavanomaisen valaistusjärjestelmän pettäessä voidaan helposti asentaa ainakin pääkiitotielle. Huomautus. - Varavaloja voidaan käyttää myös esteiden merkitsemiseen tai rullausteiden ja asematason rajojen osoittamiseen. ja ominaisuudet Kiitotielle asennettujen varavalojen on oltava vähintään ei-mittarikiitotien valojen sijoittelua ja väriä koskevien vaatimusten mukaiset Ilmailuvalomajakat Jos lentotoiminnan kannalta on välttämätöntä, jokaisella lentoasemalla, joka on tarkoitettu käytettäväksi yöllä, on oltava lentoaseman valomajakka tai tunnusloisto.

29 29 (96) 29 (96) Toiminnallinen välttämättömyys on määriteltävä ottaen huomioon lentopaikkaa käyttävän ilmaliikenteen vaatimukset, lentoaseman piirteiden erottuminen ympäristöstä ja muut lentoaseman paikantamista helpottavat opasteet. * Lentoaseman valomajakka Lentoaseman valomajakan on sijaittava lentoasemalla tai sen vieressä alueella, jossa ympäröivä taustavalaistus on vähäistä Lentoaseman valomajakan sijainnin on oltava sellainen, että majakka ei tärkeiltä suunnilta katsottaessa ole esteiden takana eikä häikäise lähestymisvaiheessa olevaa lentäjää. Huomautus. - On syytä varmistaa huolellisesti, ettei valomajakka aiheuta radiohäiriöitä Lentoaseman valomajakan on näytettävä joko valkeiden välähdysten kanssa vuorottelevia värillisiä välähdyksiä tai ainoastaan valkeita välähdyksiä. Välähdysten kokonaistaajuuden on oltava välähdystä minuutissa. Maalentopaikkojen valomajakoiden mahdollisten värillisten välähdysten on oltava väriltään vihreitä ja vesilentopaikkojen valomajakoiden värillisten välähdysten keltaisia Valomajakan valon on näyttävä kaikkiin suuntiin. Pystysuunnassa valonjaon on ulotuttava korkeuskulmasta, joka on enintään 1 aste siihen enimmäiskorkeuskulmaan, jossa valomajakan on tarpeen näkyä ja valkoisen välähdyksen tehollisen voimakkuuden on oltava vähintään 2000 kandelaa. Tunnusloisto Huomautus. - Sijoituspaikalla, jossa ympäröivä taustavalaistus on voimakas, voi olla välttämätöntä korottaa vaadittavaa välähdyksen valovoimakkuutta edellä esitetystä enintään kymmenkertaiseksi Lentoasemalla, joka on tarkoitettu käytettäväksi yöllä ja jota ei voida muutoin helposti ilmasta erottaa muista lentoasemista, on oltava tunnusloisto Tunnusloiston on oltava lentoasemalla alueella, jossa ympäröivä taustavalaistus on vähäistä Tunnusloiston on sijaittava siten, että se ei jää muiden esineiden taakse käyttösuunnista katsottaessa ja että se ei häiritse laskulähestymistä tekevän ilma-aluksen ohjaajaa. Huomautus. - On syytä varmistaa huolellisesti, ettei tunnusloisto aiheuta radiohäiriöitä Maalentoaseman tunnusloiston on näyttävä kaikkiin suuntiin. Pystysuunnassa valonjaon on ulotuttava korkeuskulmasta, joka on enintään 1 aste, siihen enimmäiskorkeuskulmaan, jossa tunnusloiston on tarpeen näkyä ja valkoisen välähdyksen tehollisen voimakkuuden on oltava vähintään 2000 kandelaa.

30 30 (96) 30 (96) Huomautus. - Sijoituspaikalla, jossa ympäröivä taustavalaistus on voimakas, voi olla välttämätöntä korottaa vaadittavaa välähdyksen valovoimakkuutta edellä esitetystä enintään kymmenkertaiseksi Tunnusloiston on näytettävä: a) vihreitä välähdyksiä maalentoasemalla; ja b) keltaisia välähdyksiä vesilentopaikalla Tunnuskirjaimet lähetetään kansainvälisillä morse-aakkosilla Lähetysnopeuden on oltava 6-8 sanaa minuutissa ja niitä vastaavien morse-pisteiden kestot ovat sekuntia pistettä kohti Lähestymisvalojärjestelmät A. - Ei-mittarikiitotie Mikäli fyysisen ympäristön asettamien rajoitusten puolesta on toteutettavissa, ei-mittarikiitotiellä, jonka koodinumero on 3 tai 4 ja joka on tarkoitettu käytettäväksi yöllä, on oltava jokin kohtien mukainen lähestymisvalojärjestelmä paitsi silloin, kun kiitotietä käytetään ainoastaan hyvissä näkyvyysolosuhteissa ja muut visuaaliset maalaitteet riittävät. Huomautus. - Yksinkertainen lähestymisvalojärjestelmä voi toimia opasteena myös päivällä. B. - Ei-tarkkuuslähestymiskiitotie Mikäli fyysisen ympäristön asettamien rajoitusten puolesta on toteutettavissa, ei-tarkkuuslähestymiskiitotiellä on oltava yksinkertainen, kohtien mukainen lähestymisvalojärjestelmä paitsi silloin, kun kiitotietä käytetään ainoastaan hyvissä näkyvyysolosuhteissa tai kun muut visuaaliset maalaitteet riittävät. Huomautus. - Voidaan myös harkita tarkkuuslähestymiskategorian I valojärjestelmän tai kiitotien johtovalojärjestelmän asentamista. C. - Tarkkuuslähestymiskategorian I kiitotie Mikäli fyysisen ympäristön asettamien rajoitusten puolesta on toteutettavissa, tarkkuuslähestymiskategorian I kiitotiellä on oltava kohtien mukainen tarkkuuslähestymiskategorian I valojärjestelmä. D. - Tarkkuuslähestymiskategorioiden II tai III kiitotiet Tarkkuuslähestymiskategorioiden II tai III kiitoteillä on oltava kohtien mukainen tarkkuuslähestymiskategorioiden II ja III valojärjestelmä. Yksinkertainen lähestymisvalojärjestelmä Yksinkertainen lähestymisvalojärjestelmä koostuu kiitotien keskilinjan jatkeella olevasta, mikäli mahdollista vähintään 420 m etäisyydelle kiitotien kynnyksestä ulottuvasta valorivistä ja toisesta valorivistä, joka muodostaa pituudeltaan 30 m olevan poikkiorren 300 m kynnyksestä. Jos keskilinjan muodostava valorivi on vähintään 660 m pitkä, voidaan lisäksi käyttää pituudeltaan 45 m olevaa poikkiortta 600 m kynnyksestä.

31 31 (96) 31 (96) Poikkiorren valojen on, siinä määrin kuin se on toteutettavissa, oltava suorassa linjassa, joka on kohtisuorassa sen keskeltä kahtia leikkaavaan keskilinjavalojen muodostamaan linjaan nähden. Poikkiorren valojen on sijaittava sellaisin välimatkoin, että syntyy viivamainen vaikutelma, paitsi että keskilinjan kummallekin puolelle voidaan jättää aukot. Näiden aukkojen on oltava mahdollisimman pienet ja korkeintaan 6 m. Huomautus 1. - Suositeltava poikkiorren valojen väli on 2-3 m. Keskilinjan kummallakin puolella olevat aukot saattavat parantaa suuntainformaatiota silloin, kun lähestyminen tapahtuu sivussa keskilinjasta, ja helpottaa pelastus- ja paloautojen liikkumista. Huomautus 2. - Annex 14, Attachment A Chapter 11 sisältää ohjeita asennustoleransseista Keskilinjan valojen on sijaittava pituussuunnassa 60 m välein, paitsi että silloin, kun halutaan parantaa valojärjestelmän antamaa johdatusta, voidaan käyttää 30 m välejä. Sisimmän valon on sijaittava joko 60 m tai 30 m kynnyksestä riippuen valitusta keskilinjavalojen pituussuuntaisesta valovälistä Järjestelmän on oltava toteutusmahdollisuudet huomioon ottaen mahdollisimman lähellä kynnyksen kautta kulkevaa vaakatasoa kuitenkin siten, että: a) lähestymisvalotason lävitse ei 60 m etäisyydellä järjestelmän keskilinjasta työnny muuta esinettä kuin kevyt radionavigointilaitteen antenni tai estemerkinnöin ja estevaloin varustettu ILS-suunta-antenni, (valotaso ulottuu 60 m lähestymisvalojärjestelmän päästä ulospäin); b) lukuun ottamatta mahdollisesti poikkiorren tai lyhytorren keskiosalla olevia valoja kaikki valot ovat nähtävissä lähestyvästä ilma-aluksesta Yksinkertaisen lähestymisvalojärjestelmän valojen on näytettävä jatkuvaa valoa. Kunkin valon on koostuttava joko: a) valkoista valoa näyttävästä, suurtehoisesta ja suunnatusta valolähteestä; tai b) punaista valoa näyttävästä, pientehoisesta ja ympärisäteilevästä valolähteestä. Yksinkertaisen lähestymisvalojärjestelmän keskilinjavalon tulee koostua yhdestä valolähteestä, jos siinä on vain yksi poikkiorsi tai lähestymisvalojärjestelmä on pientehoinen. Kun suurtehoisessa valojärjestelmässä on kaksi poikkiortta, kunkin keskilinjavalon on koostuttava yhdestä valolähteestä keskilinjan sisimmän 300 m osuudella, kahdesta valolähteestä keskilinjan keskimmäisen 300 m osuudella ja kolmesta valolähteestä keskilinjan uloimmalla osuudella Kun yksinkertainen lähestymisvalojärjestelmä asennetaan ei-mittarikiitotielle, valojen tulee näkyä perusosalla olevan tai loppulähestymistä suorittavan ilma-aluksen ohjaajalle. Valojen voimakkuuden on oltava riittävä kaikissa niissä näkyvyys- ja valaistusolosuhteissa, joissa järjestelmää käytetään Kun yksinkertainen lähestymisvalojärjestelmä asennetaan ei-tarkkuuslähestymiskiitotielle, valojen tulee näkyä sellaisen ilma-aluksen ohjaajalle, joka loppulähestymisen aikana ei poikkea normaalia enempää mittarilähestymislaitteiden osoittamalta reitiltä. Valojen on oltava siten suunnitellut, että ne antavat riittävää opastusta sekä päivällä että yöllä niissä kaikkein huonoimmissa näkyvyys- ja valaistusolosuhteissa, joissa järjestelmän on vielä tarkoitus olla käyttökelpoinen.

32 32 (96) 32 (96) Tarkkuuslähestymiskategorian I valojärjestelmä Tarkkuuslähestymiskategorian I valojärjestelmä koostuu kiitotien keskilinjan jatkeella olevasta, mikäli mahdollista vähintään 900 m kynnyksestä ulottuvasta valorivistä sekä toisesta valorivistä, joka muodostaa pituudeltaan 30 m olevan poikkiorren 300 m kiitotien kynnyksestä. Huomautus. - Alle 900 m pituisen lähestymisvalojärjestelmän asentaminen saattaa johtaa kiitotien käytön toiminnallisiin rajoituksiin. Katso Annex 14 Attachment A, Chapter 11.4 sekä Appendix 1 to EU-OPS ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) julkaisu Manual of All-Weather Operations, kohta Poikkiorren valojen on, siinä määrin kuin se on toteutettavissa, oltava suorassa linjassa, joka on kohtisuorassa sen keskeltä kahtia leikkaavaan, keskilinjavalojen muodostamaan linjaan nähden. Poikkiorren valojen on sijaittava sellaisin välimatkoin, että syntyy viivamainen vaikutelma, paitsi käytettäessä pituudeltaan 30 m olevaa poikkiortta, jolloin keskilinjan kummallekin puolelle voidaan jättää aukot. Näiden aukkojen on oltava mahdollisimman pienet ja korkeintaan 6 m. Huomautus 1. - Suositeltava poikkiorren valojen väli on 1-3 m. Keskilinjan kummallakin puolella olevat aukot saattavat parantaa suuntainformaatiota silloin, kun lähestyminen tapahtuu sivussa keskilinjasta, ja helpottaa pelastus- ja paloautojen liikkumista. Huomautus 2. - Annex 14, Attachment A, Chapter 11 sisältää ohjeita asennustoleransseista Keskilinjan valojen on sijaittava pituussuunnassa 30 m välein ja sisimmän valon on oltava 30 m kynnyksestä Järjestelmän on oltava toteutusmahdollisuudet huomioon ottaen mahdollisimman lähellä kynnyksen kautta kulkevaa vaakatasoa, edellyttäen että: a) lähestymisvalotason lävitse ei 60 m etäisyydellä järjestelmän keskilinjasta työnny muuta esinettä kuin kevyt radionavigointilaitteen antenni tai estemerkinnöin ja estevaloin varustettu ILS-suunta-antenni, (valotaso ulottuu 60 m lähestymisvalojärjestelmän päästä ulospäin); b) lukuun ottamatta mahdollisesti poikkiorren tai lyhytorren keskiosalla olevia valoja kaikki valot ovat nähtävissä lähestyvästä ilma-aluksesta Tarkkuuslähestymiskategorian I valojärjestelmän keskilinja- ja poikkiorsivalojen on näytettävä jatkuvaa, väriltään valkoista valoa (variable white). Kunkin keskilinjavalon on koostuttava joko: a) yhdestä valolähteestä keskilinjan sisimmän 300 m osuudella, kahdesta valolähteestä keskilinjan keskimmäisen 300 m osuudella ja kolmesta valolähteestä keskilinjan uloimman 300 m osuudella etäisyysinformaation aikaansaamiseksi; tai b) lyhytorresta Lyhytorsien on oltava vähintään 4 m pitkiä. Kun lyhytorret koostuvat lähinnä pistemäisistä valolähteistä, valot on sijoitettava tasaisin, enintään 1,5 m välein Jos keskilinja koostuu kohdissa a) kuvatuista valoista, 300 m kynnyksestä olevan poikkiorren lisäksi on oltava valojen muodostamat poikkiorret 150 m, 450 m, 600 m ja 750 m kynnyksestä. Kunkin poikkiorren valojen on, siinä määrin kuin se on toteutettavissa, oltava suorassa linjassa, joka on kohtisuorassa sen keskeltä kahtia leikkaavaan keskilinjavalo-

33 33 (96) 33 (96) jen muodostamaan linjaan nähden. Valojen on sijaittava sellaisin välimatkoin, että syntyy viivamainen vaikutelma, paitsi että keskilinjan kummallekin puolelle voidaan jättää aukot. Näiden aukkojen on oltava mahdollisimman pienet ja korkeintaan 6 m. Huomautus. - Annex 14, Attachment A, Chapter 11 sisältää yksityiskohtaisia tietoja valojen sijoittelusta Jos järjestelmässä on kohdassa kuvatut lisäpoikkiorret, näiden poikkiorsien päiden on oltava kahdella suoralla viivalla, jotka ovat joko valojen keskilinjan suuntaiset tai jotka kumpikin leikkaavat kiitotien keskilinjan 300 m kynnyksestä Valojen on oltava Annex 14:n Appendix 2 kuvan 2.1 (ml. huomautukset) vaatimusten mukaiset. Tarkkuuslähestymiskategorioiden II ja III valojärjestelmät Lähestymisvalojärjestelmän on koostuttava kiitotien keskilinjan jatkeella olevasta, mikäli mahdollista vähintään 900 m kiitotien kynnyksestä ulottuvasta valorivistä. Lisäksi järjestelmässä on oltava kaksi 270 m kynnyksestä ulottuvaa sivuriviä ja kaksi poikkiortta, joista toinen on 150 m ja toinen 300 m kynnyksestä, kaikki kuvan 4.4 osoittamalla tavalla. Huomautus m pituus perustuu johdatuksen antamiseen kategoriain I, II ja III operaatioissa. Lyhyemmät pituudet saattavat riittää kategoriain II ja III operaatioihin, mutta ne voivat rajoittaa kategorian I operaatioita. Katso Annex 14, Attachment A, Chapter Keskilinjan valojen on sijaittava pituussuunnassa 30 m välein ja sisimpien valojen on oltava 30 m kynnyksestä Sivurivien valojen on sijaittava keskilinjan kummallakin puolella, niiden pituussuunnassa olevien välien on oltava samat kuin keskilinjan valojen vastaavat välit ja niiden ensimmäisten valojen on sijaittava 30 m kynnyksestä. Sivurivien sisimpien valojen poikittaissuuntaisen välin on oltava 18 m Kynnyksestä 150 m olevan poikkiorren on täytettävä keskilinjavalojen ja sivurivien valojen väliset aukot Kynnyksestä 300 m olevan poikkiorren on keskilinjavalojen kummallakin puolella ulotuttava 15 m etäisyydelle keskilinjasta Jos keskilinja kauempana kuin 300 m kynnyksestä koostuu kohdassa b) kuvatuista valoista, on 450 m, 600 m ja 750 m kynnyksestä oltava lisäpoikkiorret muodostavat valot Jos järjestelmään kuuluvat kohdassa kuvatut lisäpoikkiorret, näiden poikkiorsien päiden on sijaittava kahdella suoralla, jotka ovat joko keskilinjan suuntaiset tai jotka kumpikin leikkaavat kiitotien keskilinjan 300 m etäisyydellä kynnyksestä Järjestelmän on oltava toteutusmahdollisuudet huomioon ottaen mahdollisimman lähellä kynnyksen kautta kulkevaa vaakatasoa, edellyttäen että: a) lähestymisvalotason lävitse ei 60 m etäisyydellä järjestelmän keskilinjasta työnny muuta esinettä kuin estemerkinnöin ja estevaloin varustettu ILS-suunta-antenni, (valotaso ulottuu 60 m lähestymisvalojärjestelmän päästä ulospäin);

34 34 (96) 34 (96) b) lukuun ottamatta mahdollisesti poikkiorren tai lyhytorren keskiosalla olevia valoja kaikki valot ovat nähtävissä lähestyvästä ilma-aluksesta Tarkkuuslähestymiskategorioiden II ja III valojärjestelmien keskilinjan on ensimmäiset 300 m kynnyksestä koostuttava lyhytorsista, jotka näyttävät väriltään valkoista valoa (variable white) paitsi silloin, kun kynnystä on siirretty vähintään 300 m, jolloin keskilinja saa koostua yksittäisistä väriltään valkoista (variable white) näyttävistä valolähteistä Yli 300 m kynnyksestä kunkin keskilinjan valon on koostuttava joko: a) samanlaisesta lyhytorresta kuin sisimmän 300 m osuudella käytettävät orret; tai b) kahdesta valolähteestä keskilinjan keskimmäisen 300 m osuudella ja kolmesta valolähteestä keskilinjan uloimman 300 m osuudella; joiden kaikkien on näytettävä väriltään valkoista valoa (variable white) Sivurivien valojen on koostuttava punaista valoa näyttävistä lyhytorsista. Sivurivien lyhytorsien pituuden ja näiden valojen välien on oltava yhtä suuret kuin kosketuskohtavalojen lyhytorsien vastaavat mitat Poikkiorret muodostavien valojen on oltava jatkuvaa, väriltään valkoista valoa (variable white) näyttäviä valoja Punaisten valojen voimakkuuden on oltava yhteensopiva valkoisten valojen voimakkuuden kanssa Valojen on oltava Annex 14:n Appendix 2 kuvan 2.1 tai 2.2 (ml. huomautukset) vaatimusten mukaiset. Huomautus. - Näiden valojen suunnittelussa käytetyt lentoratakäytävät ovat Annex 14:n Attachment A, kuvassa A-5.

35 35 (96) 35 (96) Kuva 4.4. Tarkkuuslähestymiskategorioiden II ja III kiitotien sisimmän 300 m lähestymisvalojärjestelmä ja kiitotien valojärjestelmä

36 36 (96) 36 (96) 4.5. Liukukulmavalojärjestelmät Kiitotiellä on oltava liukukulmavalojärjestelmä riippumatta siitä, onko kyseisellä kiitotiellä muita näkölähestymis- tai mittarilähestymislaitteita, jos yksikin seuraavista ehdoista täyttyy: a) kiitotietä käyttävät suihkulentokoneet tai muut ilma-alukset, joita koskevat samanlaiset vaatimukset lähestymisjärjestelmän suhteen kuin suihkukoneita; b) jonkin ilma-alustyypin ohjaajan voi olla vaikea tehdä arvioita lähestymisestä joko: 1) puutteellisen visuaalisen johdatuksen vuoksi, kuten esimerkiksi silloin, kun kiitotietä lähestytään veden tai vailla kiinnekohtaa olevan maaston ylitse päivällä tai kun lähestymisalueella ei yöllä ole riittävästi ulkopuolisia valoja; tai 2) harhaanjohtavan informaation vuoksi, kuten esimerkiksi silloin, kun ympäröivä maasto tai kiitotien kaltevuus voi johtaa harhaan; c) lähestymisalueella olevat esineet voivat aiheuttaa vakavaa vaaraa, jos ilma-alus laskeutuu tavanomaisen lähestymispolun alapuolelle erityisesti, jos alueella ei ole mitään tällaisista esineistä varoittavia visuaalisia tai muita maalaitteita; d) maasto-olosuhteet kiitotien jommassa kummassa päässä aiheuttavat vakavan vaaran, jos ilma-aluksen laskeutuminen jää lyhyeksi tai menee pitkäksi; ja e) maasto tai vallitsevat sääolosuhteet ovat sellaiset, että ilma-alus saattaa laskeutuessaan kohdata epätavallista pyörteisyyttä Kiitotiellä on oltava PAPI -järjestelmä, jos yksikin kohdassa mainituista ehdoista täyttyy ja kiitotie on tarkoitettu käytettäväksi liikennelentotoimintaan Kiitotiellä on oltava PAPI- tai APAPI -järjestelmä jonkin kohdassa olevan ehdon täyttyessä, jos kiitotie ei ole tarkoitettu käytettäväksi liikennelentotoimintaan. APAPI-järjestelmä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi silloin, kun kiitotien koodinumero on 1 tai 2. PAPI ja APAPI Kuvaus PAPI-järjestelmän on koostuttava sivuorresta, jossa on neljä tasaisin välimatkoin olevaa terävän värinmuutosalueen omaavaa valaisinyksikköä. Järjestelmän on sijaittava kiitotien vasemmalla puolella, ellei tämä ole maaston vuoksi käytännössä mahdotonta. Kallistusinformaation parantamiseksi yksiköt voidaan asentaa lisäksi kiitotien toiselle puolen APAPI-järjestelmän on koostuttava sivuorresta, jossa on kaksi terävän värinmuutosalueen omaavaa valaisinyksikköä. Järjestelmän on sijaittava kiitotien vasemmalla puolella, ellei tämä ole maaston vuoksi käytännössä mahdotonta PAPI-järjestelmän sivuorren on oltava siten suunniteltu ja rakennettu, että lähestymistä suorittava lentäjä: a) oikeassa liukukulmassa tai sen lähellä ollessaan näkee kaksi lähinnä kiitotietä olevaa valoa punaisina ja kaksi kiitotiestä kauimpana olevaa valoa valkoisina; b) oikean liukukulman yläpuolella ollessaan näkee lähinnä kiitotietä olevan valon punaisena ja kolme kauimpana kiitotiestä olevaa valoa valkoisina; ja ollessaan vielä enemmän oikean liukukulman yläpuolella näkee kaikki valot valkoisina; ja c) oikean liukukulman alapuolella ollessaan näkee kolme lähinnä kiitotietä olevaa valoa punaisina ja kauimpana kiitotiestä olevan valon valkoisena; ja ollessaan vielä enemmän oikean liukukulman alapuolella näkee kaikki valot punaisina.

37 37 (96) 37 (96) APAPI-järjestelmän sivuorren on oltava siten suunniteltu ja rakennettu, että lähestymistä suorittava lentäjä: a) oikeassa liukukulmassa tai sen lähellä ollessaan näkee lähinnä kiitotietä olevan valon punaisena ja kauimpana kiitotiestä olevan valon valkoisena; b) oikean liukukulman yläpuolella ollessaan näkee molemmat valot valkoisina; ja c) oikean liukukulman alapuolella ollessaan näkee molemmat valot punaisina Valot on sijoitettava kuvassa 4.5 esitetyn peruskaavion ja siinä annettujen asennustoleranssien mukaisesti. Sivuorren valot on sijoitettava siten, että lähestymistä suorittavan ilmaaluksen ohjaaja näkee ne vaakasuoralla viivalla. Valaisimet on sijoitettava mahdollisimman alas. Valaisimien on oltava särkyvät. Valojen ominaisuudet Järjestelmän on sovelluttava sekä päivällä että yöllä tapahtuvaan lentotoimintaan Valojen värin on pystysuoralla tasolla muututtava punaisesta valkoiseksi niin, että vähintään 300 m etäisyydellä oleva katsoja havaitsee värin muuttuvan korkeintaan 3 minuutin pystysuoran kulman sisällä Täysitehoisen punaisen valon Y-koordinaatti saa olla korkeintaan 0, Valojen intensiteettijakauman on oltava Annex 14:n Liitteen 2 kuvan 2.23 (ml. huomautukset) mukainen. Huomautus. - Aerodrome Design Manual, Part 4, sisältää lisäohjeita valojen ominaisuuksista Järjestelmässä on oltava asianmukaiset tehonsäätölaitteet, joilla valot voidaan säätää vallitsevien olojen mukaisiksi ja niin, että ne eivät häikäise lentäjää lähestymisen tai laskun aikana Kunkin valon korkeuskulmaa on voitava säätää niin, että valokeilan valkean alueen alaraja voidaan vaakatason yläpuolella asettaa haluttuun korkeuteen 1 o 30 ' :sta vähintään 4 o 30 ' :iin Valojen on oltava siten suunnitellut, että valoa lähettäville tai sitä heijastaville pinnoille tiivistyvän veden, lumen, jään, lian tms. valosignaaleille aiheuttamat häiriöt ovat mahdollisimman vähäiset eivätkä vaikuta punaisten ja valkeiden valosignaalien kontrastiin eivätkä niiden välisen värinmuutosalueen korkeuskulmaan. Liukukulma ja valojen korkeuskulman asettaminen Kuvassa 4.6 määritellyn liukukulman on sovelluttava kaikille lähestymistä suorittaville lentokoneille Jos kiitotiellä on ILS-järjestelmä, valojen sijainnin ja niiden korkeuskulman on oltava sellaiset, että visuaalinen liukukulma vastaa mahdollisimman tarkoin ILS-järjestelmän liukupolkua PAPI-järjestelmän valojen korkeuskulman asetusten on oltava sellaiset, että lähestymistä suorittava lentokone, jonka ohjaaja näkee yhden valkean valon ja kolme punaista valoa, ylittää kaikki lähestymisalueella olevat esineet turvallisen välimatkan päästä.

38 38 (96) 38 (96) APAPI-järjestelmän valojen korkeuskulman asetusten on oltava sellaiset, että lähestymistä suorittava lentokone, jonka ohjaaja näkee oikeaa liukukulmaa osoittavan signaalin eli yhden valkean ja yhden punaisen valon alimmillaan, ylittää kaikki lähestymisalueella olevat esineet turvallisen välimatkan päästä Jos kiitotien kummallakin puolella on sivuorsi antamassa kallistusinformaatiota, kummankin sivuorren toisiaan vastaavat valot on asetettava samaan kulmaan, niin että kummankin sivuorren signaalit muuttuvat symmetrisesti ja samanaikaisesti. Estesuojauspinta Liukukulmavalojärjestelmää käytettäessä on määriteltävä estesuojauspinta Estesuojauspinnan mittasuhteiden, kuten sen alkamiskohdan, levenemiskulman, pituuden ja kaltevuuden on oltava kuvassa 4.7 ja taulukon 3 asianomaisissa sarakkeissa määriteltyjen vaatimusten mukaiset. Estesuojauspinnan yläpuolella ei sallita uusia esineitä eikä entisten esineiden korottamista, ellei voida osoittaa, että uusi esine tai entisen esineen korotus peittyy olemassa olevan kiinteän esineen taakse. Huomautus. - Airport Services Manual, Part 6, sisältää kuvauksen olosuhteista, joissa voidaan katsoa esineen jäävän toisen kohteen taakse Estesuojauspinnan yläpuolella olevat esineet on poistettava, tai nostettava liukukulmavalojärjestelmän korkeuskulmaa vastaavasti tai ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin ylityksen kompensoimiseksi. Kuva 4.5. Asennustoleranssit a) Jos PAPI tai APAPI asennetaan kiitotielle, jolla ei ole ILS-järjestelmää, etäisyys D 1 on laskettava, jotta varmistetaan, että se alin korkeus, jossa lentäjä vielä saa osoituksen oikeasta liukukulmasta (Kuva 4.6, kulma B PAPIn ja kulma A APAPIn ollessa kyseessä), takaa taulukossa 2 määrätyn kynnyksen ylityskorkeuden kiitotietä säännöllisesti käyttävien kaikkein vaativimpien ilma-alusten osalta.

39 39 (96) 39 (96) b) Jos PAPI tai APAPI asennetaan kiitotielle, jolla on ILS-järjestelmä, etäisyys D 1 on laskettava niin, että varmistetaan, että nämä kaksi lähestymisjärjestelmää antavat mahdollisimman samanlaista informaatiota koko sillä lentäjän silmänkorkeudelta ilma-aluksen ILS-vastaanottoantenniin mitatun korkeuseron (eli silmä-antennikorkeuseron) vaihtelualueella, joka kiitotietä säännöllisesti käyttävien ilma-alusten kohdalla esiintyy. Etäisyyden D 1 on oltava sama kuin kynnyksen ja ILS-järjestelmän liukupolun varsinaisen alkupisteen välinen etäisyys lisättynä korjaustekijällä kyseisten ilma-alusten silmä-antenni-korkeuserojen vaihtelualueen huomioon ottamiseksi. Korjaustekijä saadaan kertomalla näiden ilma-alusten keskimääräinen silmä-antenni-korkeusero lähestymiskulman kotangentilla. Etäisyyden D 1 on kuitenkin oltava sellainen, että kynnyksen ylityskorkeus ei missään tapauksessa ole pienempi kuin taulukon 2 sarakkeessa 3 määrätty vähimmäisylityskorkeus. Huomautus. - Ks. kohta 3.5.3, jossa määritellään tähtäyspistemerkinnän sijainti. Aerodrome Design Manual, Part 4, sisältää ohjeita PAPI:n ja ILS:n signaalien yhteensovittamisesta. c) Jos tietty ilma-alus vaatii suuremman kynnyksen ylityskorkeuden kuin kohdassa a) määrätty ylityskorkeus, tämä ylityskorkeus saadaan aikaan suurentamalla etäisyyttä D 1. d) Etäisyyttä D 1 on tarkistettava valojen linssien keskipisteiden ja kynnyksen välisten korkeuserojen kompensoimiseksi. e) Jotta valot voitaisiin sijoittaa mahdollisimman matalalle tai poikkisuunnassa kaltevaan maastoon, voidaan sallia vähäiset, korkeintaan 5 cm:n suuruiset korkeuserot valojen välillä. Korkeintaan 1,25 prosentin suuruinen sivuttaiskaltevuus voidaan sallia, edellyttäen että kaltevuus pysyy samana koko orren osalta. f) PAPIn valojen olisi sijaittava 6 m (± 1 m) välein kiitotien koodinumeron ollessa 1 tai 2. Tällöin PAPIn sisimmän valon on sijaittava vähintään 10 m (± 1 m) etäisyydellä kiitotien reunasta. Huomautus. - Valojen keskinäisen etäisyyden lyhentäminen rajoittaa järjestelmän käyttöetäisyyttä. g) APAPIn valojen väli voidaan suurentaa 9 metriksi (± 1 m), jos tarvitaan suurempaa käyttöetäisyyttä tai jos halutaan ennakoida järjestelmän myöhemmin tapahtuva muuttaminen täydelliseksi PAPI-järjestelmäksi. Jälkimmäisessä tapauksessa APAPI-järjestelmän sisimmän valon on sijaittava 15 m (± 1 m) etäisyydellä kiitotien reunasta.

40 40 (96) 40 (96) Lentäjän silmänkorkeuden ja ilma-aluksen ILS-liukukulman vastaanottoantennin välinen korkeusero vaihtelee ilma-alustyypistä ja sen lähestymisasennosta riippuen. PAPI-järjestelmän antama johdatus ja ILS-liukukulma voidaan mahdollisesti saada paremmin vastaamaan toisiaan lähellä kynnystä, jos oikeaa liukukulmaa osoittavaa sektoria suurennetaan 20':stä 30':iin. 3 o :n liukukulman asetuskorkeudet olisivat silloin 2 o 25', 2 o 45', 3 o 15' ja 3 o 35'. A - 3 o APAPI kaaviona B - 3 o APAPI kaaviona Kuva 4.6. PAPI:n ja APAPI:n valokeilat ja korkeuskulmien asetukset

41 41 (96) 41 (96) Taulukko 2. Pyöristä mitattu kynnyksen ylityskorkeus PAPI- ja APAPI -järjestelmissä Lähestymisvaiheessa olevan Suositeltava Vähimmäis- ilma-aluksen silmä-pyörä-korkeusero a ylityskorkeus b,c ylityskorkeus d (1) (2) (3) < 3 m 6 m 3 m e 3 m mutta < 5 m 9 m 4 m 5 m mutta < 8 m 9 m 5 m 8 m mutta < 14 m 9 m 6 m a. Silmä-pyörä-korkeuseroryhmää valittaessa otetaan huomioon vain ne ilma-alukset, joiden on tarkoitettu käyttävän järjestelmää säännöllisesti. Silmä-pyörä-korkeuseroryhmä määräytyy näistä ilma-aluksista vaativimman mukaan. b. Pyöristä mitatun kynnyksen ylityskorkeuden on oltava sarakkeen 2 mukainen, jos se on käytännössä toteutettavissa. c. Sarakkeessa 2 määrätyn ylityskorkeuden asemesta voidaan käyttää pienempää ylityskorkeutta, ei kuitenkaan pienempää kuin sarakkeessa 3 määrättyä ylityskorkeutta, jos asiantuntijaselvityksin voidaan osoittaa, että nämä pienemmät ylityskorkeudet ovat hyväksyttäviä. d. Jos kynnystä on siirretty ja pyöristä mitattua kynnyksen ylityskorkeutta on pienennetty, on varmistettava, että pyöristä mitattu kiitotien pään ylityskorkeus täyttää sarakkeen 2 vaatimuksen valitun silmä-pyöräkorkeuseroryhmän vaativimman ilma-aluksen kyseessä ollessa. e. Tämä kynnyksen ylityskorkeus voidaan alentaa 1,5 metriksi kiitoteillä, joita käyttävät pääasiassa kevyet lentokoneet, joissa ei ole suihkuturbiinimoottoreita. Huomautus. - Kohdissa käsitellään vastaavaa estesuojauspintaa.

42 42 (96) 42 (96) Taulukko 3. Estesuojauspinnan mitat ja kaltevuudet Kiitotietyyppi/koodinumero Ei-mittarikiitotie Koodinumero Mittarikiitotie Koodinumero Pinnan mitat Sisäreunan pituus 60 m 80 m 150 m 150 m 150 m 150 m 300 m 300 m Etäisyys kynnyksestä 30 m 60 m 60 m 60 m 60 m 60 m 60 m 60 m Levenemä (kummallekin puolelle erikseen) 10 % 10 % 10 % 10 % 15 % 15 % 15 % 15 % Kokonaispituus 7500 m 7500 m m m 7500 m 7500 m m m Kaltevuus: a) PAPI d - c A-0.57 o A-0.57 o A-0.57 o A-0.57 o A-0.57 o A-0.57 o A-0.57 o b) APAPI d A-0.9 o A-0.9 o - - A-0.9 o A-0.9 o - - c. Kaltevuutta ei ole ilmoitettu, jos on epätodennäköistä, että järjestelmää käytetään kyseisen kiitotietyypin/koodinumeron ollessa kyseessä. d. Kulmat kuvan 4.6 mukaisesti.

43 43 (96) 43 (96) Kuva 4.7. Liukukulmavalojärjestelmän estesuojauspinta Jos asiantuntijaselvitys osoittaa, että olemassa olevan estesuojauspinnan yläpuolelle ulottuva esine saattaa heikentää lentotoiminnan turvallisuutta, on ryhdyttävä yhteen tai useampaan seuraavista toimenpiteistä: a) järjestelmän oikeaa liukukulmaa on sopivasti korotettava; b) järjestelmän akselia ja siihen liittyvää estesuojauspintaa on käännettävä korkeintaan 5 o ; c) kynnystä on sopivasti siirrettävä; ja d) jos toimenpide c) ei ole toteutettavissa, järjestelmää on sopivasti siirrettävä kynnykseltä poispäin niin, että kynnyksen ylityskorkeus kasvaa esineen estesuojauspinnan ylittävää korkeutta vastaavasti. Huomautus. - Aerodrome Design Manual, Part 4, sisältää ohjeita tästä asiasta Kiertolähestymisvalot Lentopaikka voidaan varustaa kiertolähestymisvaloilla, jos kiertolähestymistä suorittava ilma-alus ei niissä olosuhteissa, joissa kiitotietä on tarkoitettu käytettävän kiertolähestymi-

44 44 (96) 44 (96) seen, kykene tyydyttävästi tunnistamaan kiitotietä ja/tai lähestymisaluetta olemassa olevien lähestymisvalojen ja kiitotievalojen avulla Kiertolähestymisvalojen tulee täyttää Annex 14:n suositukset kiertolähestymisvaloille Kiitotien johtovalojärjestelmät Kiitotie voidaan varustaa kiitotien johtovalojärjestelmällä, jos ilma-alus halutaan visuaalisesti johdattaa käyttämään tiettyä lähestymispolkua vaarallisen maaston välttämiseksi tai meluhaittojen vähentämiseksi Kiitotien johtovalojärjestelmän tulee täyttää Annex 14:n suositukset johtovalojärjestelmille Kiitotien kynnyksen tunnistusvalot Kiitotien kynnyksen tunnistusvalot on asennettava, kun kiitotien kynnystä on tilapäisesti siirretty ellei Liikenteen turvallisuusvirasto myönnä poikkeuslupaa lyhytaikaisen siirtämisen kyseessä ollen Kiitotien kynnyksen tunnistusvalot voidaan asentaa: a) ei-tarkkuuslähestymiskiitotien kynnykselle, kun kynnyksen halutaan erottuvan paremmin tai kun ei ole mahdollista rakentaa muunlaisia valojärjestelmiä lähestymistä varten; ja b) kun kiitotien kynnys on pysyvästi siirretty kiitotien päästä ja kynnyksen halutaan erottuvan paremmin Kiitotien kynnyksen tunnistusvalojen on sijaittava kynnyslinjalla symmetrisesti kiitotien keskilinjaan nähden ja noin 10 m kummankin kiitotien reunavalolinjan ulkopuolella Kiitotien kynnyksen tunnistusvalojen on oltava valkoista valoa näyttäviä, yhtäaikaisesti vilkkuvia valoja, joiden välähdystaajuus on kertaa minuutissa Valot saavat näkyä ainoastaan kiitotien lähestymissuuntaan Kiitotien reunavalot Kiitotiellä, joka on tarkoitettu käytettäväksi yöllä ja kaikilla mittarikiitoteillä on oltava kiitotien reunavalot Kiitotien reunavalot on sijoitettava koko kiitotien pituudelle ja niiden on oltava kahdessa samansuuntaisessa rivissä ja samalla etäisyydellä keskilinjasta Kiitotien reunavalot on sijoitettava sen alueen reunoille, joka on ilmoitettu käytettäväksi kiitotienä tai korkeintaan noin 3 m päähän tämän alueen reunojen ulkopuolelle Valojen on sijaittava tasaisin välimatkoin ja niiden välinen etäisyys saa olla korkeintaan 60 m. Kiitotien keskilinjan vastakkaisilla puolilla olevien valojen on sijaittava samoilla, kohti-

45 45 (96) 45 (96) suorassa keskilinjaa vastaan olevilla linjoilla. Kiitoteiden tai kiitotien ja rullaustien risteyksessä valot voidaan sijoittaa epäsäännöllisin välein tai jättää pois, edellyttäen että lentäjällä on siitä huolimatta riittävä johdatus Kiitotien reunavalojen on oltava jatkuvaa, väriltään valkoista (variable white) näyttäviä valoja, paitsi: a) kun kyseessä on siirretty kynnys, kiitotien alun ja siirretyn kynnyksen välisten valojen on näytettävä lähestymissuuntaan punaista valoa; ja b) kiitotien loppupäässä valojen tulee näyttää keltaista valoa viimeisellä 600 m osuudella tai viimeisellä kiitotien kolmanneksella, sen mukaan kumpi näistä matkoista on lyhyempi Kiitotien reunavalojen tulee näkyä kaikkiin niihin suuntiin, jotka ovat tarpeen laskeutuvalle tai lentoonlähdössä olevalle ilma-alukselle. Jos kiitotien reunavaloja käytetään antamaan kiertolähestymisjohdatusta, niiden tulee näkyä kaikkiin suuntiin (katso kohtaa 4.6.1) Kiitotien reunavalojen tulee näkyä kaikkiin kohdassa vaadittaviin suuntiin vaakatasosta 15 asteen korkeuteen sellaisella voimakkuudella, joka on riittävä näkyvyys- ja valaistusolosuhteissa, joissa kiitotietä on tarkoitettu käytettävän. Voimakkuuden on joka tapauksessa oltava vähintään 50 kandelaa, paitsi että lentoasemalla, jonka ympäristöstä tuleva valaistus on vähäistä, valojen voimakkuutta voidaan lentäjän häikäisyn estämiseksi alentaa, niin että se on vähintään 25 kandelaa Tarkkuuslähestymiskiitotien reunavalojen on oltava Annex 14:n Appendix 2 kuvan 2.9 tai 2.10 (ml. huomautukset) määräysten mukaiset Kiitotien kynnysvalot ja kynnyksen sivuorsivalot (Katso kuvia 4.9 a ja b) Kiitotien kynnysvalojen käyttö Jos kiitotiellä on kiitotien reunavalot, sillä on oltava myös kiitotien kynnysvalot, lukuun ottamatta sellaista ei-mittarikiitotietä, ei-tarkkuuslähestymiskiitotietä tai tarkkuuslähestymiskategorian I kiitotietä, jonka kynnystä on siirretty ja jolla on kynnyksen sivuorsivalot. Kiitotien kynnysvalojen sijainti Jos kynnys on kiitotien päässä, kynnysvalojen on sijaittava kiitotiehen nähden kohtisuorassa rivissä mahdollisimman lähellä kiitotien päätä ja joka tapauksessa korkeintaan 3 m päässä kiitotien pään ulkopuolella Jos kynnys on siirretty kiitotien päästä, kynnysvalojen on sijaittava siirretyn kynnyksen kohdalla kiitotiehen nähden kohtisuorassa rivissä Kynnysvalojen on koostuttava: a) ei-mittari- tai ei-tarkkuuslähestymiskiitotiellä vähintään kuudesta valosta; b) tarkkuuslähestymiskategorian I kiitotiellä vähintään sellaisesta määrästä valoja, joka tarvittaisiin, jos valot olisivat tasaisin 3 m välimatkoin kiitotien reunavalorivien välissä; ja c) tarkkuuslähestymiskategorian II tai III kiitotiellä kiitotien reunavalorivien välissä tasaisin, korkeintaan 3 m välein, olevista valoista Edellä kohdissa a) ja b) kuvattujen valojen on oltava joko: a) tasaisin välein kiitotien reunavalorivien välissä; tai

46 46 (96) 46 (96) b) kahdessa kiitotien keskilinjaan nähden symmetrisessä ryhmässä niin, että kummankin ryhmän valot ovat tasaisin välimatkoin ja että ryhmien välinen etäisyys on sama kuin kosketuskohta-alueen merkintöjen tai kosketuskohtavalojen väli, jos sellaiset on, tai muussa tapauksessa korkeintaan puolet kiitotien reunavalorivien välisestä etäisyydestä. Sivuorsivalojen käyttö Kiitotielle, jolla on kynnysvalot, voidaan asentaa kynnyksen sivuorsivalot, kun kynnyksen halutaan erottuvan paremmin Kiitotiellä, jonka kynnys on siirretty ja jolla on kiitotien reunavalot, on oltava kynnyksen sivuorsivalot. Sivuorsivalojen sijainti Kynnyksen sivuorsivalojen on sijaittava kiitotien kynnyksellä kahdessa symmetrisesti kiitotien keskilinjaan nähden olevassa ryhmässä eli kahdella sivuorrella. Kummankin sivuorren on muodostuttava vähintään viidestä valosta, jotka ulottuvat vähintään 10 m kiitotien reunavalorivin ulkopuolelle ja sijaitsevat kohtisuorassa siihen nähden, siten että kummankin sivuorren sisimmäinen valo on samassa linjassa kiitotien reunavalorivin kanssa. Tarkkuuslähestymiskategorian I kiitotiellä, jonka kynnys on siirretty, on kummankin sivuorren muodostuttava vähintään kymmenestä valosta. Kiitotien kynnysvalojen ja kynnyksen sivuorsivalojen ominaisuudet Kiitotien kynnysvalojen ja kynnyksen sivuorsivalojen on oltava yksisuuntaisia valoja, jotka näyttävät jatkuvaa vihreää valoa kiitotien lähestymissuuntaan. Valojen voimakkuuden ja valokeilan valonjaon on oltava riittävät niissä näkyvyys- ja valaistusolosuhteissa, joissa kiitotietä on tarkoitettu käytettävän Tarkkuuslähestymiskiitotiellä kynnysvalojen on oltava Annex 14 Liitteen 2 kuvan 2.3 (ml. huomautukset) vaatimusten mukaiset Tarkkuuslähestymiskiitotiellä kynnyksen sivuorsivalojen on oltava Annex 14 Liitteen 2 (ml. huomautukset) kuvan 2.4 vaatimusten mukaiset, paitsi että kynnysvalojen puuttuessa on sivuorsivalojen suuntaus määrättävä asiantuntijaselvityksen perusteella Kiitotien päätevalot (Katso kuvia 4.8 a ja b) Jos kiitotiellä on reunavalot, sillä on oltava kiitotien päätevalot Kiitotien päätevalojen on sijaittava kiitotien keskilinjaan nähden kohtisuorassa olevalla linjalla mahdollisimman lähellä kiitotien päätä ja joka tapauksessa korkeintaan 3 m etäisyydellä kiitotien pään ulkopuolella Kiitotien päätevalojen on koostuttava vähintään kuudesta valosta. Valojen on oltava joko: a) tasaisin välein kiitotien reunavalorivien välissä; tai b) kahdessa kiitotien keskilinjaan nähden symmetrisessä ryhmässä niin, että kummankin ryhmän valot ovat tasaisin välimatkoin ja että ryhmien välinen aukko on korkeintaan puolet kiitotien reunavalorivien välisestä etäisyydestä; tai

47 47 (96) 47 (96) c) kahdella sivuorrella, ellei niitä voida asentaa kiitotielle ja Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy järjestelyn. Tarkkuuslähestymiskategorian III kiitotiellä kiitotien päätevalojen väli ei saa ylittää 6 m lukuun ottamatta kahden sisimmän valon etäisyyttä silloin, kun niiden välissä käytetään aukkoa Kiitotien päätevalojen on oltava yksisuuntaisia valoja, jotka näyttävät jatkuvaa punaista valoa kiitotien suuntaan. Valojen voimakkuuden ja valokeilan valonjaon on oltava riittävät niissä näkyvyys- ja valaistusolosuhteissa, joissa kiitotietä on tarkoitettu käytettävän Tarkkuuslähestymiskiitotien päätevalojen on oltava Annex 14:n Appendix 2 kuvan 2.8 (ml. huomautukset) vaatimusten mukaiset Kiitotien keskilinjavalot Tarkkuuslähestymiskategorian II tai III kiitotiellä on oltava kiitotien keskilinjavalot Kiitotiellä, jota on tarkoitettu käytettävän lentoonlähtöihin kiitotienäkyvyyden alittaessa 250 m, on oltava kiitotien keskilinjavalot Kiitotien keskilinjavalojen on sijaittava kiitotien keskilinjalla, paitsi että valot voivat olla yhdenmukaisesti korkeintaan 60 cm etäisyydellä kiitotien keskilinjasta sen samalla puolella, jos niiden sijoittaminen keskilinjalle ei ole käytännössä mahdollista. Valojen on ulotuttava kynnykseltä kiitotien päähän tasaisin, noin 15 m pitkittäissuuntaisin välein. Jos voidaan osoittaa, että kiitotien keskilinjavalojen käytettävyys on ilmailumääräyksen AGA M3-9 kohtien 5.7 tai 5.12 kunnossapitotavoitteiden mukainen ja kiitotietä on tarkoitettu käytettävän, kun kiitotienäkyvyys on vähintään 350 m, valojen väli pituussuunnassa voi olla noin 30 m Kiitotiellä, jolla on kohdan mukaan oltava keskilinjavalot, on kiitotien päästä siirrettyyn kynnykseen asti oltava lentoonlähtöä varten keskilinjaopastus, joka koostuu: a) lähestymisvalojärjestelmästä, jos sen ominaisuudet ja tehoasetukset antavat lentoonlähdössä tarvittavan johdatuksen eikä se häikäise lentoon lähtevän ilma-aluksen ohjaajaa; tai b) kiitotien keskilinjavaloista; tai c) vähintään 3 m pituisista lyhytorsista, jotka ovat tasaisin 30 m välein kuvan 13 osoittamalla tavalla ja jotka on suunniteltu niin, että niiden fotometriset ominaisuudet ja tehoasetukset antavat lentoonlähdössä tarvittavan johdatuksen eivätkä häikäise lentoon lähtevän ilma-aluksen ohjaajaa. Tarvittaessa b)-kohdassa määrätyt keskilinjavalot on voitava sammuttaa tai lähestymisvalojärjestelmän tai lyhytorsien valojen voimakkuus on voitava säätää uudelleen, kun kiitotietä käytetään laskeutumiseen. Missään tapauksessa kiitotien pään ja siirretyn kynnyksen välillä ei saa näkyä pelkästään pistemäisistä valolähteistä koostuvia kiitotien keskilinjavaloja silloin, kun kiitotietä käytetään laskeutumiseen Kiitotien keskilinjavalojen on näytettävä jatkuvaa valoa, joka on väriltään valkoista (variable white) kynnykseltä kohtaan, joka on kiitotien päästä 900 m etäisyydellä, vuorotellen

48 48 (96) 48 (96) punaista ja valkoista (variable white) alueella, joka on 900 m m kiitotien päästä, ja punaista 300 m kiitotien päästä olevasta kohdasta kiitotien päähän, paitsi että pituudeltaan alle m olevilla kiitoteillä vuorottelevien punaisten ja valkoisten (variable white) valojen on ulotuttava laskeutumiseen käytettävissä olevan kiitotien osan keskikohdasta 300 m etäisyydelle kiitotien päästä. Huomautus. - Sähköjärjestelmä on suunniteltava siten, että sen yhdessä osassa sattuva vika ei anna virheellistä informaatiota jäljellä olevan kiitotien pituudesta Kiitotien keskilinjavalojen on oltava Annex 14:n Appendix 2 kuvan 2.6 tai 2.7 (ml. huomautukset) vaatimusten mukaiset Kiitotien kosketuskohtavalot Tarkkuuslähestymiskategorian II tai III kiitotien kosketuskohta-alueella on oltava kosketuskohtavalot Kosketuskohtavalojen on ulotuttava 900 m etäisyydelle kynnykseltä paitsi alle m pituisilla kiitoteillä, joilla järjestelmää lyhennetään siten, että se ei ulotu kiitotien keskikohtaa pitemmälle. Järjestelmän on koostuttava kiitotien keskilinjaan nähden symmetrisesti sijoitetuista lyhytorsipareista. Lyhytorsiparin sisimpien valojen keskinäisen sivusuuntaisen etäisyyden on oltava 18 m eli sama kuin kosketuskohta-alueen merkintöjen keskinäinen sivusuuntainen etäisyys. Lyhytorsiparien pitkittäissuuntaisen etäisyyden on oltava 30 m Lyhytorren on koostuttava vähintään kolmesta valosta, joiden väli saa olla korkeintaan 1,5 m Lyhytorren pituuden on oltava vähintään 3 m ja korkeintaan 4,5 m Kosketuskohtavalojen on oltava yksisuuntaisia valoja, jotka näyttävät jatkuvaa, valkoista (variable white) valoa Kosketuskohtavalojen on oltava Annex 14:n Appendix 2 kuvan 2.5 (ml. huomautukset) vaatimusten mukaiset *Pikapoistumistien erkanemista ennakoivat valot (RETILS) Huomautus. - Pikapoistumistien erkanemista ennakoivien valojen (RETILS) tarkoitus on antaa ohjaajalle etäisyystietoa edessä olevasta pikapoistumistiestä, edesauttaa sijaintipaikan tiedostamista huonoissa näkyvyysolosuhteissa ja mahdollistaa jarrutustoimenpiteiden sovittamisen siten, että poistumisnopeus kiitotieltä on optimaalinen. On tärkeää, että ohjaajat, jotka lentävät RETILS-valoilla varustetulle lentoasemalle, ovat ennakkoon perehtyneet valojen tarkoitukseen. Kiitotie, jonka liikennetiheys on suuri ja jota on tarkoitettu käytettävän kiitotienäkyvyyden ollessa vähemmän kuin 350 m ja jolla on pikapoistumistie, on varustettava pikapoistumistien erkanemista ennakoivilla valoilla (RETILS) ilma-alusten kiitotieltä poistumisen helpottamiseksi ja jouduttamiseksi.

49 49 (96) 49 (96) Pikapoistumistien erkanemista ennakoivat valot eivät saa olla päällä, jos järjestelmässä on viallinen lamppu tai jokin muu vika estää kuvassa 4.8 kuvatun valokuvion näkymistä kokonaisuudessaan. Pikapoistumistien erkanemista ennakoiva valojärjestelmä on asennettava samalle puolelle kiitotietä kuin kyseinen pikapoistumistie kuvan 4.8 mukaisesti. Valoryhmissä valojen tulee olla 2 metrin etäisyydellä toisistaan ja kiitotien keskilinjaan nähden lähimmän valon tulee olla 2 metrin etäisyydellä keskilinjasta. Jos kiitotiellä on useampia pikapoistumisteitä, kunkin pikapoistumistien erkanemista ennakoivat valoryhmät eivät saa osua päällekkäin ollessaan käytössä. Pikapoistumistien erkanemista ennakoivien valojen on oltava yksisuuntaisia valoja, jotka näyttävät jatkuvaa keltaista valoa laskeutuvan lentokoneen ohjaajalle kiitotien lähestymissuuntaan. Pikapoistumistien erkanemista ennakoivien valojen on täytettävä tapauksesta riippuen Annex 14, Vol I, Appendix 2, kuvien A2-6 tai A2-7 vaatimukset. Kuva 4.8 Pikapoistumistien erkanemista ennakoivat valot (RETILS)

50 50 (96) 50 (96) Pysäytystievalot Pysäytystiellä, jota on tarkoitettu käytettävän yöllä, on oltava pysäytystievalot Pysäytystievalot on sijoitettava pysäytystien koko pituudelle ja niiden on oltava kahdessa samansuuntaisessa rivissä, jotka ovat yhtä kaukana keskilinjasta ja samassa linjassa kuin kiitotien reunavalorivit. Pysäytystien pään poikki on myös oltava pysäytystien päätevalot, jotka ovat kohtisuorassa pysäytystien keskilinjaan nähden ja niin lähellä pysäytystien päätä kuin on käytännössä mahdollista ja joka tapauksessa korkeintaan 3 m sen pään ulkopuolella Pysäytystievalojen on oltava yksisuuntaisia valoja, jotka näyttävät punaista jatkuvaa valoa kiitotien suuntaan Rullaustien keskilinjavalot Poistumistiellä, rullaustiellä, jäänestopaikalla ja asematasolla, joita on tarkoitettu käytettävän kiitotienäkyvyyden ollessa alle 350 m, on oltava sellaiset rullaustien keskilinjavalot, jotka antavat jatkuvaa johdatusta kiitotien keskilinjan ja ilma-aluksen seisontapaikkojen välillä, paitsi jos liikennemäärä on pieni ja jos rullaustien reunavalot ja keskilinjamerkinnät antavat riittävää johdatusta. Risteyksessä kiitotielle rullaavalle ilmaalukselle tarkoitettujen rullaustien keskilinjavalojen tulee johdattaa risteyksen lähtöpaikalle Rullaustien keskilinjavalot tulee olla poistumistiellä ja muulla rullaustiellä, jäänestoalueella ja asematasolla kaikissa näkyvyysolosuhteissa, milloin ne on määritelty osaksi kehittynyttä kenttäalueen liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmää, siten, että ne antavat jatkuvaa johdatusta kiitotien keskilinjalta seisontapaikalle Kiitotiellä, joka on osa vakiorullausreittiä ja tarkoitettu rullaukseen kiitotienäkyvyyden ollessa alle 350 m, on oltava rullaustien keskilinjavalot, paitsi jos liikennemäärä on pieni ja rullaustien reunavalot ja keskilinjamerkinnät antavat riittävää johdatusta Rullaustien keskilinjavalot tulee olla kiitotiellä, joka on vakiorullausreitin osa, kaikissa näkyvyysolosuhteissa, milloin ne on määritelty osaksi kehittynyttä kenttäalueen liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmää Muulla rullaustiellä kuin poistumistiellä sekä kiitotiellä, joka on osa vakiorullausreittiä, rullaustien keskilinjavalojen on oltava jatkuvaa vihreää valoa näyttäviä valoja, joiden valokeilan mitat ovat sellaiset, että valot näkyvät vain rullaustiellä tai sen läheisyydessä oleviin ilma-aluksiin Poistumistiellä rullaustien keskilinjavalojen on näytettävä jatkuvaa valoa, vuorotellen vihreää ja keltaista alkaen kiitotien keskilinjan puoleisesta päästä ja edeten ILS:n kriittisen/sensitiivisen alueen rajalle tai sisemmän siirtymäpinnan alemmalle reunalle sen mukaan, kumpi näistä on kauempana kiitotiestä, ja siitä eteenpäin kaikkien valojen on

51 51 (96) 51 (96) näytettävä vihreää valoa. Rajaa lähinnä olevan valon on näytettävä keltaista valoa. (Ks. kuva 4.11). Jos ilma-alus voi seurata samaa keskilinjaa kumpaankin suuntaan, kaikkien keskilinjavalojen on näytettävä vihreää valoa ilma-alukselle, joka lähestyy kiitotietä. Huomautus 1. - Vihreiden valojen valokeilan valonjakoa on tarvittaessa rajoitettava kiitotiellä tai lähellä sitä, jotta niitä ei sekoiteta kynnysvaloihin. Huomautus 2. - Annex 14:n Liite 1, kohta 2.2 käsittelee keltaisen suotimen ominaisuuksia. Huomautus 3. - ILS:n kriittisen/sensitiivisen alueen koko määräytyy kyseisen ILS:n ominaisuuksien mukaan. Joitakin tietoja tästä on Annex 10:ssä, Niteen I osan I Liitteessä C. Huomautus 4. - Kiitotie vapaa-kylttiä koskevia määräyksiä on kohdassa Rullaustien keskilinjavalojen on täytettävä seuraavat määräykset: a) Annex 14:n Liitteen 2 kuvan 2.12, 2.13 tai 2.14 määräykset (ml. huomautukset), jos rullaustietä on tarkoitettu käytettävän kiitotienäkyvyyden ollessa alle 350 m; b) muissa tapauksissa Annex 14:n Liitteen 2 kuvan 2.15 tai 2.16 määräykset (ml. huomautukset).

52 52 (96) 52 (96) Kuva 4.9 a. Kiitotien kynnysvalojen ja päätevalojen sijainti ei-mittarikiitotiellä, eitarkkuuslähestymiskiitotiellä ja kategorian I tarkkuuslähestymiskiitotiellä.

53 53 (96) 53 (96) Kuva 4.9 b. Kiitotien kynnysvalojen ja päätevalojen sijainti kategorian II ja III tarkkuuslähestymiskiitoteillä

54 54 (96) 54 (96) Kuva Esimerkki lähestymisvaloista ja kiitotievaloista, kun kiitotien kynnys on siirretty

55 55 (96) 55 (96) Kuva Rullaustien valot

56 56 (96) 56 (96) Rullaustien keskilinjavalojen on normaalisti sijaittava rullaustien keskilinjamerkinnän kohdalla, paitsi että niitä voidaan siirtää korkeintaan 30 cm, jos niitä ei ole käytännöllistä sijoittaa keskilinjamerkinnän kohdalle. Rullaustien keskilinjavalot rullausteillä Rullaustien suoralla osuudella rullaustien keskilinjavalojen on oltava pituussuunnassa 30 m välein, paitsi että: a) lyhyillä suorilla osuuksilla on käytettävä alle 30 m välejä; ja b) jos rullaustietä on tarkoitettu käytettävän kiitotienäkyvyyden ollessa alle 350 m, valojen on oltava korkeintaan 15 m välein Rullaustien kaarteissa rullaustien keskilinjavalojen on jatkuttava rullaustien suoralta osuudelta samalla etäisyydellä rullaustien kaarteen ulkoreunasta. Valojen on sijaittava sellaisin välein, että ne selvästi osoittavat rullaustien kaarteen Jos rullaustietä on tarkoitettu käytettävän kiitotienäkyvyyden ollessa alle 350 m, rullaustien kaarteessa olevien valojen väli ei saa ylittää 7,5 m, jos kaarteen säde on alle 400 m. Valojen olisi jatkuttava tällaisin välein 60 m sekä ennen kaarretta että sen jälkeen, ellei asiantuntijaselvityksen perusteella todeta 15 m välin riittävän. Huomautus. - Katso ilmailumääräys AGA M3-5, kohta 9.6. Rullaustien keskilinjavalot pikapoistumisteillä Pikapoistumistiellä olevien rullaustien keskilinjavalojen on alettava vähintään 60 m ennen rullaustien keskilinjan kaarretta ja jatkuttava kaarteen jälkeen sellaiseen rullaustien keskilinjan kohtaan, jossa ilma-alus todennäköisesti saavuttaa normaalin rullausnopeuden. Kiitotien keskilinjan suuntaisella osuudella rullaustievalojen on oltava vähintään 60 cm päässä kiitotien keskilinjavalorivistä kuvan 4.12 osoittamalla tavalla Valojen on oltava korkeintaan 15 m pituussuuntaisin välein. Rullaustien keskilinjavalot muilla poistumisteillä Muilla poistumisteillä kuin pikapoistumisteillä rullaustien keskilinjavalojen on alettava kohdasta, jossa rullaustien keskilinjamerkintä alkaa kaartua pois kiitotien keskilinjasta, ja niiden on seurattava rullaustien kaartuvaa keskilinjamerkintää ainakin siihen kohtaan, missä tämä merkintä ei enää ole kiitotiellä. Ensimmäisen valon on sijaittava vähintään 60 cm päässä kiitotien keskilinjavalorivistä kuvan 4.12 osoittamalla tavalla.

57 57 (96) 57 (96) Kuva Kiitotien ja rullaustien keskilinjavalojen sijoittelu Valojen oltava korkeintaan 7,5 m välein ellei asiantuntijaselvityksen perusteella todeta 15 m välin riittävän. Rullaustien keskilinjavalot kiitotiellä Vakiorullausreitin osana olevalla kiitotiellä, joka on tarkoitettu rullaukseen kiitotienäkyvyyden ollessa alle 350 m, on rullaustien keskilinjavalojen oltava korkeintaan 15 m välein Rullaustien reunavalot Kiitotien kääntymislevennyksen, ohituspaikan, jäänestopaikan, asematason tai muun vastaavan, yöllä käytettäväksi tarkoitetun alueen reunoilla, samoin kuin sellaisen rullaustien reunoilla, jolla ei ole rullaustien keskilinjavaloja, ja joka on tarkoitettu käytettäväksi yöllä, on oltava rullaustien reunavalot, paitsi jos riittävä johdatus voidaan liikenteen laatu huomioon ottaen saada aikaan aluevalaistuksella tai muilla keinoilla. Huomautus. - Katso kohtaa 6.5 rullaustien reunamerkeistä.

58 58 (96) 58 (96) Kiitotiellä on oltava rullaustien reunavalot, jos kiitotie on vakiorullausreitin osa ja tarkoitettu rullaukseen yöllä, eikä kiitotiellä ole rullaustien keskilinjavaloja. Kiitotie- ja rullaustievalojärjestelmät on kytkettävä siten, että ne eivät voi olla päällä samanaikaisesti. Rullaustien suoralla osuudella ja kiitotiellä, joka on vakiorullausreitin osa, rullaustien reunavalot on sijoitettava pituussuunnassa tasaisin, korkeintaan 60 m välein. Kaarevalla osuudella valot on sijoitettava niin, että niiden väli on korkeintaan 60 m ja että ne selvästi osoittavat rullaustien kaarteen. Huomautus. - Aerodrome Design Manual, Part 4:ssä on annettu ohjeita reunavalojen sijoituksesta rullaustien kaarevalla osuudella. Rullaustien reunavalot ohituspaikalla, jäänestoalueella, asematasolla jne. tulee sijoittaa tasaisin, enintään 60 m välein Rullaustien reunavalot kiitotien kääntymislevennyksellä tulee sijoittaa tasaisin, enintään 30 metrin välein Valojen on oltava mahdollisimman lähellä rullaustien, kiitotien kääntymislevennyksen, ohituspaikan, jäänestopaikan, asematason, kiitotien tai muun vastaavan alueen ulkoreunaa tai korkeintaan 3 m etäisyydellä reunan ulkopuolella Rullaustien reunavalojen on näytettävä jatkuvaa sinistä valoa. Valojen tulee näkyä vähintään 75 o :n kulmassa vaakatason yläpuolella ja kaikkiin suuntiin, jotka ovat tarpeen johdatuksen antamiseksi kumpaan tahansa suuntaan rullaavalle ilma-alukselle Rullaustien reunavalon voimakkuuden on oltava vähintään 2 cd pystytason välillä 0-6, ja 0.2 cd pystytason välillä Kiitotien kääntymislevennyksen rullausvalot Kiitotien kääntymislevennyksellä, jota on tarkoitettu käytettävän kiitotienäkyvyyden ollessa alle 250 m on oltava sellaiset rullausvalot, jotka antavat rullaavalle ilma-alukselle jatkuvan johdatuksen suorittaa 180 asteen käännös Kiitotien kääntymislevennyksen rullausvalojen on normaalisti sijaittava kääntymislevennyksen rullausviivan kohdalla, paitsi että niitä voidaan siirtää enintään 30 cm, jos niitä ei ole käytännöllistä sijoittaa rullausviivan kohdalle Kiitotien kääntymislevennyksen rullausvalojen on oltava rullausviivan suoralla osalla enintään 30 metrin välein ja kaarevalla osalla enintään 7,5 metrin välein Kiitotien kääntymislevennyksen rullausvalojen on näytettävä jatkuvaa vihreää valoa ja valojen on oltava sellaisia, että ne näkyvät ainoastaan kääntymislevennystä kohti rullaavaan ilma-aluksen suuntaan.

59 59 (96) 59 (96) Kiitotien kääntymislevennyksen rullausvalojen on täytettävä Annex 14, Appendix 2 kuvan A2-13, A2-14 tai A2-15 vaatimukset Pysäytysvalorivit Poistettu Huomautus 1. - Pysäytysvalorivien on oltava lennonjohtoelimen joko manuaalisessa tai automaattisessa ohjauksessa. Huomautus 2. - Kiitotieloukkauksia voi tapahtua kaikissa näkyvyys- ja sääolosuhteissa. Pysäytysvalorivien asentaminen kiitotieodotuspaikoille ja niiden käyttäminen yöllä ja kun kiitotienäkyvyys on suurempi kuin 550 metriä voi olla yhtenä kiitotieloukkauksia tehokkaasti ehkäisevänä toimenpiteenä Jokaisella kiitotieodotuspaikalla, joka liittyy kiitotiehen, jota on tarkoitettu käytettävän kiitotienäkyvyyden ollessa alle 550 m, on oltava pysäytysvalorivi, paitsi milloin a) käytettävissä on asianmukaiset välineet ja menetelmät, jotka auttavat estämään ilmaalusten ja ajoneuvojen tahattomat tunkeutumiset kiitotielle; tai b) on olemassa toimintamenetelmät, joilla varmistetaan, että liikennealueella on kiitotienäkyvyyden ollessa alle 550 m enintään yksi ilma-alus kerrallaan ja ajoneuvoja mahdollisimman vähän Väliodotuspaikalla on oltava pysäytysvalorivi, jos pintamerkintöjä on tarpeen täydentää valoilla ja jos on tarpeen johtaa liikennettä visuaalisin keinoin Jos tavanomaiset pysäytysvalorivien valot saattavat peittyä näkyvistä esimerkiksi lumen vuoksi tai jos ohjaaja joutuu pysäyttämään ilma-aluksen niin lähelle valoja, että ilmaalus peittää valot näkyvistä, pysäytysvalorivin kumpaankin päähän on lisättävä korotettu valopari Pysäytysvalorivit on sijoitettava rullaustien poikki siihen kohtaan, johon liikenteen halutaan pysähtyvän Pysäytysvalorivien on koostuttava 3 m välein olevista valoista, jotka ulottuvat rullaustien poikki ja näyttävät punaista valoa niihin suuntiin, joista risteystä tai kiitotieodotuspaikkaa lähestytään Kiitotieodotuspaikkaan asennettujen pysäytysvalorivien valojen on oltava yksisuuntaisia ja niiden on näytettävä punaista valoa siihen suuntaan, josta kiitotietä lähestytään Kohdassa määrättyjen lisävalojen on vastattava ominaisuuksiltaan pysäytysvalorivien valoja, mutta niiden tulee näkyä lähestyvään ilma-alukseen siihen asti, kunnes ilmaalus tulee kyseiselle pysäytysvaloriville Jos rullaustiellä on keskilinjavalot, on pysäytysvalorivit, joita voidaan ohjata yksitellen, asennettava toimimaan yhdessä keskilinjavalojen kanssa vähintään 90 m etäisyydelle pysäytysvalorivistä eteenpäin siihen suuntaan, johon ilma-alus etenee pysäytysvaloriviltä. Tämän etäisyyden on lisäksi oltava niin pitkä, että se käsittää vähintään kolme rullaustien keskilinjavaloa.

60 60 (96) 60 (96) Pysäytysvalorivien punaisen valon voimakkuuden ja valokeilan valonjaon on täytettävä niitä vastaavat Annex 14:n Appendix 2 kuvien A A2-16 määräykset (ml. huomautukset) Valojen virtapiirit on suunniteltava siten, että: a) kiitotielle johtavilla rullausteillä olevat pysäytysvalorivit voidaan sytyttää ja sammuttaa yksitellen; b) ainoastaan kiitotieltä poistuvan liikenteen käyttöön tarkoitetuilla rullausteillä olevat pysäytysvalorivit voidaan sytyttää ja sammuttaa yksitellen tai ryhmissä; c) kun pysäytysvalorivin valot palavat, kaikkien rullaustien keskilinjavalojen ainakin 90 m matkalla pysäytysvalorivistä eteenpäin on oltava sammutettuna; ja d) kun keskilinjavalot pysäytysvalorivistä eteenpäin palavat, pysäytysvalorivi on sammutettuna. Huomautus 1. - Pysäytysvalorivi sytytetään osoittamaan, että liikenteen on pysähdyttävä, ja se sammutetaan osoittamaan, että liikenne voi jatkua. Huomautus 2.- Sähköjärjestelmä on suunniteltava siten, että pysäytysvalorivin kaikki valot eivät yhden vian takia lakkaa toimimasta samanaikaisesti. Aerodrome Design Manual, Part 5, sisältää ohjeita tästä Väliodotuspaikan valot Huomautus. Väliodotuspaikan merkinnöistä on määräyksiä kohdassa Ellei pysäytysvaloriviä ole asennettu, väliodotuspaikan valot on oltava väliodotuspaikalla, jota on tarkoitettu käytettävän kiitotienäkyvyyden ollessa alle 350 m Sellaisella odotuspaikalla, jossa ei tarvita pysäytysvalorivin kaltaista seis/mene -käskyä, voi olla väliodotuspaikan valot Väliodotuspaikan valojen on sijaittava väliodotuspaikan merkinnän suuntaisesti 0,3 m ennen merkintää Väliodotuspaikan valojen on koostuttava kolmesta yksisuuntaisesta valosta, jotka näyttävät jatkuvaa keltaista valoa siihen suuntaan, josta väliodotuspaikkaa lähestytään, ja joiden valonjako vastaa rullaustien keskilinjavalojen valonjakoa. Valorivin on sijaittava symmetrisesti ja suorassa kulmassa rullaustien keskilinjaan nähden ja yksittäisten valojen välin on oltava 1,5 m Jäänestoalueen poistumisvalot Jos liikennemäärä on kohtalainen tai suuri, rullaustien yhteydessä olevan erillisen jäänestoalueen poistumisreitillä on oltava joko jäänestoalueen poistumisvalot tai niitä korvaavat leveäkeilaiset väliodotuspaikan valot.

61 61 (96) 61 (96) Jäänestoalueen poistumisvalot on sijoitettava 0,3 m erillisen jäänestopaikan rajalla olevasta väliodotuspaikan merkinnästä sisäänpäin Jäänestoalueen poistumisvalojen on koostuttava suunnatuista uppovaloista, jotka ovat 6 m välein ja näyttävät keltaista valoa jäänestopaikalta poistuvan suuntaan alueen rajaa lähestyttäessä. Jäänestoalueen poistumisvalojen valonjaon on oltava samanlainen kuin rullaustien keskilinjavalojen Kiitotien varoitusvalot Huomautus. Kiitotien varoitusvalojen tarkoitus on varoittaa ilma-alusten ohjaajia ja ajoneuvojen kuljettajia edessä olevasta, käytössä olevasta kiitotiestä. Kiitotien varoitusvalot voidaan sijoittaa kahdella eri tavalla kuvan 4.13 mukaisesti Kiitotien varoitusvalot, kaavio A, on oltava jokaisessa rullaustien ja kiitotien risteyksessä silloin, kun kiitotietä on tarkoitettu käytettävän: a) kiitotienäkyvyyden ollessa alle 550 m; tai b) kiitotienäkyvyyden ollessa 550 m ja 1200 m välillä, kun liikennemäärä on suuri. Kiitotiellä, jota on tarkoitettu käytettävän ainoastaan lentoonlähtöihin kiitotienäkyvyyden ollessa alle 550 m eikä pysäytysvaloriviä ei ole asennettu, kiitotien varoitusvalot ( kaavio A) voidaan korvata tämän ilmailumääräyksen Liitteen kohdan 4 mukaisesti valaistuilla kiitotieodotuspaikan kylteillä. Käytössä on tällöin lisäksi oltava menettelytavat, joilla varmistetaan, että liikennealueella on kiitotienäkyvyyden ollessa alle 550 m enintään yksi ilmaalus kerrallaan ja ajoneuvoja mahdollisimman vähän Kiitotien varoitusvalot, kaavio A, voidaan asentaa rullaustien ja kiitotien risteykseen silloin, kun pysäytysvalorivi on asennettu, jos kiitotietä on tarkoitettu käytettävän: a) kiitotienäkyvyyden ollessa alle 550 m; tai b) kiitotienäkyvyyden ollessa 550 m ja 1200 m välillä, kun liikennemäärä ei ole suuri Kiitotien varoitusvalot, kaavio A tai kaavio B tai molemmat voidaan asentaa rullaustien ja kiitotien risteykseen, missä risteystä on tarpeen korostaa, kuten rullaustien sisääntulon ollessa leveä, paitsi että kaaviota B ei pitäisi asentaa samaan paikkaan pysäytysvalorivin kanssa Kiitotien varoitusvalojen, kaavio A, on oltava rullaustien kummallakin puolella vähintään ilmailumääräyksen AGA M3-5 taulukon 2 lentoonlähtöihin käytettävälle kiitotielle määrittelemällä etäisyydellä kiitotien keskilinjasta Kiitotien varoitusvalojen, kaavio B, on ulotuttava rullaustien poikki vähintään ilmailumääräyksen AGA M3-5 taulukon 2 lentoonlähtöihin käytettävälle kiitotielle määrittelemällä etäisyydellä kiitotien keskilinjasta Kiitotien varoitusvalojen, kaavio A, tulee koostua kahdesta parista keltaisia valoja.

62 62 (96) 62 (96) Jos on tarpeen korostaa kontrastia kaavion A mukaisten, päiväkäyttöön tarkoitettujen kiitotien varoitusvalojen päällä- ja pois-vaiheiden välillä, jokaisen lampun yläpuolelle voidaan asettaa sopivan kokoinen varjostin estämään auringonvalon osumista linssiin, kuitenkin siten, että ei haitata valokalusteen toimintaa. Huomautus.- Varjostimen sijasta voidaan käyttää muunkinlaista laitetta tai muotoilua kuten erikoisoptiikkaa Kiitotien varoitusvalojen, kaavio B, tulee koostua keltaisista valoista, jotka sijaitsevat 3 m välein poikki rullaustien Valojen tulee olla yksisuuntaiset ja suunnatut niin, että odotuspaikalle rullaavan lentokoneen ohjaaja näkee ne. Kaavio A Kaavio B Kuva Kiitotien varoitusvalot Kaavion A keltaisen valon voimakkuuden ja valojen valonjaon on, jos mahdollista, oltava Annex 14:n Liitteen 2 kuvan A2-24 määräysten (ml. huomautukset) mukaiset Jos kaavion A mukaisia kiitotien varoitusvaloja on tarkoitettu käytettävän päivällä, keltaisen valon voimakkuuden ja valokeilojen valonjaon on oltava Annex 14:n Liitteen 2 kuvan A2-25 (ml. huomautukset) mukaisia Kaavion B keltaisen valon tehollisen voimakkuuden ja valojen valonjaon on, jos mahdollista, oltava Annex 14:n Liitteen 2 kuvan A2-12 määräysten mukaiset (ml. huomautukset) Kaavion A kummassakin yksikössä valojen tulee palaa vuorotellen Kaavion B vierekkäisten valojen tulee palaa vuorotellen ja joka toisen valon tulee palaa aina saman aikaan Valojen on sytyttävä kertaa minuutissa ja valon ja pimeän osuuden on oltava yhtä pitkiä. Huomautus. Optimivälähdystaajuus riippuu käytettyjen lamppujen valovoimakkuuden nousu- ja laskuajoista. Kaavion A mukaisten kiitotien varoitusvalojen, jotka on asennettu 6,6 A virtapiireihin, on todettu näyttävän parhaalta, kun välähdystaajuus on välähdystä minuutissa lamppua kohti. Kaavion B mukaisten kiitotien varoitusvalojen, jotka on asennettu 6,6 A virtapiireihin, on todettu näyttävän parhaalta, kun välähdystaajuus on välähdystä minuutissa lamppua kohti.

63 63 (96) 63 (96) Asematason yleisvalaistus (Katso myös kohtia ja ) Asematasolla, erillisellä ilma-aluksen seisontapaikalla ja erillisellä jäänestoalueella, joka on tarkoitettu käytettäväksi yöllä, on oltava asematason yleisvalaistus. Huomautus 1. Jos jäänestoalue sijaitsee lähellä kiitotietä ja pysyvä yleisvalaistus saattaisi häiritä ohjaajia tai lennonjohtajia, voi olla tarpeen käyttää muunlaista valaistusta. Huomautus 2.- Ilma-aluksen erillisen seisontapaikan osoittamisesta on määrätty ilmailumääräyksen AGA M3-5 kohdassa 14. Huomautus 3.- Aerodrome Design Manual, Part 4, sisältää ohjeita asematason yleisvalaistuksesta Asematason yleisvalojen on sijaittava siten, että ne valaisevat riittävästi kaikki asematason palvelualueet ja että ne häikäisevät mahdollisimman vähän ilmassa ja maassa olevien ilma-alusten ohjaajia, lennonjohtoa, asematason valvojia ja asematasolla olevaa henkilöstöä. Jos on käytännössä toteutettavissa, yleisvalaistus on varjojen minimoimiseksi sijoitettava ja suunnattava siten, että ilma-aluksen seisontapaikalle tulee valoa kahdesta tai useammasta suunnasta. Huomautus. - Mahdollisuudet asematason yleisvalaistuksen järjestämiseen on syytä ottaa huomioon mm. asematason mittasuhteita ja seisontapaikkojen ja lennonjohtotornin sijoittelua suunniteltaessa Asematason yleisvalaistuksen on oltava värijakaumaltaan sellainen, että tavanomaiseen huoltoon liittyvien ilma-alusten merkintöjen sekä pintojen ja esteiden merkitsemiseen käytetyt värit voidaan tunnistaa oikein Suunnittelutavoitteena tulee olla seuraavat keskimääräiset valaistusvoimakkuudet: Ilma-aluksen seisontapaikalla: - vaakasuora valaistusvoimakkuus - 20 luksia niin, että tasaisuussuhde (keskimääräisen valaistuksen suhde minimivalaistukseen) on korkeintaan 4:1; ja - pystysuora valaistusvoimakkuus - 20 luksia 2 m korkeudessa asematason yläpuolella kaikkiin tarvittaviin suuntiin. Asematason muilla alueilla: - vaakasuora valaistusvoimakkuus - 50 prosenttia keskimääräisestä ilma-alusten seisontapaikkojen valaistusvoimakkuudesta siten, että tasaisuussuhde (keskimääräisen valaistuksen suhde minimivalaistukseen) on korkeintaan 4: Visuaalinen telakoitumisen opastusjärjestelmä Jos on tarkoitus visuaalisin keinoin osoittaa tarkasti, mihin kohtaan seisontapaikkaa ilma-aluksen olisi sijoituttava, on käytettävä visuaalista telakoitumisen opastusjärjestelmää, kun muita keinoja, kuten opastusta käsimerkein, ei ole käytettävissä.

64 64 (96) 64 (96) Poistettu Huomautus. - Harkittaessa visuaalisen telakoitumisen opastusjärjestelmän tarpeellisuutta olisi erityisesti otettava huomioon seuraavat seikat: seisontapaikkaa käyttävien ilmaalusten lukumäärä ja tyypit, sääolosuhteet, asematasolla käytettävissä oleva tila ja seisontapaikalle ohjaamisessa vaadittava tarkkuus huomioonottaen ilma-aluksen huollossa tarvittavat laitteet, matkustajasillat ym. Aerodrome Design Manual, Part 4, Visual Aids (Doc 9157) sisältää ohjeita sopivien järjestelmien valitsemiseksi Järjestelmän on annettava sekä suunta- että pysähtymisopastusta Suuntayksikön ja pysähtymiskohtaopasteen on toimittava asianmukaisesti kaikissa niissä sää-, näkyvyys-, taustavalaistus- ja keliolosuhteissa, joissa järjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi sekä päivällä että yöllä, eivätkä ne saa häikäistä ilma-aluksen ohjaajaa. Huomautus. - Järjestelmä on suunniteltava ja asennettava niin, että auringonvalon tai muun valolähteen aiheuttamat heijastukset eivät heikennä järjestelmän antamien visuaalisten merkkien selkeyttä tai havaittavuutta Suuntayksikkö ja pysähtymiskohtaopaste on suunniteltava siten, että: a) ilma-aluksen ohjaaja voi selvästi havaita, jos toisessa näistä tai kummassakin on toimintahäiriö; ja että b) ne voidaan kytkeä pois päältä Suuntayksikkö ja pysähtymiskohtaopaste on sijoitettava siten, että ilma-aluksen seisontapaikkamerkinnät, mahdolliset ilma-aluksen seisontapaikan ohjausvalot ja visuaalinen telakoitumisen opastusjärjestelmä antavat yhtäjaksoista johdatusta Järjestelmän on oltava riittävän tarkka käytettäväksi niiden matkustajasiltojen ja ilmaalusten kiinteiden huoltorakennelmien kanssa, joiden kanssa sitä aiotaan käyttää Mikäli se on käytännössä toteutettavissa, järjestelmän on sovelluttava kaikille niille ilma-alustyypeille, joille ilma-alusten seisontapaikka on tarkoitettu ja mieluummin ilman käyttäjän suorittamaa ilma-alustyypin valintaa Jos järjestelmästä täytyy erikseen valita tietty ilma-alustyyppi, järjestelmässä on oltava sekä lentäjän että järjestelmän käyttäjän havaittavissa oleva, valittua ilma-alustyyppiä osoittava indikointi, jotta varmistettaisiin, että järjestelmä on säädetty oikein. Suuntayksikkö Suuntayksikön on sijaittava seisontapaikan keskilinjan jatkeella tai jatkeen lähellä ja ilma-aluksen edessä, niin että sen antamat merkit näkyvät ilma-aluksen ohjaamoon koko telakoitumisliikehdinnän ajan ja että ne on suunnattu siten, että annettu opastus näkyy ainakin vasemmanpuoleisella istuimella istuvalle ohjaajalle Suuntayksikön on annettava yksiselitteistä oikea/vasen -johdatusta, jonka avulla ohjaaja voi päästä tuloviivalle ja pysyä sillä ilman yliohjausta.

65 65 (96) 65 (96) Kun suuntaohjausta annetaan signaalin väriä vaihtamalla, vihreää väriä on käytettävä osoittamaan keskilinjaa ja punaista väriä osoittamaan poikkeamista keskilinjalta. Pysähtymiskohtaopaste Pysähtymiskohtaopasteen on oltava suuntayksikön yhteydessä tai niin lähellä sitä, että ainakin vasemmanpuoleisella istuimella istuva ohjaaja voi helposti nähdä sekä suuntaettä pysähtymissignaalit Normaali katselukorkeuden ja katselukulman vaihtelu ei saa vaikuttaa opasteen antamaan lähestymisinformaatioon Pysähtymiskohtaopasteen on osoitettava johdatettavana olevan ilma-aluksen pysähtymiskohta ja sen on annettava tietoa etäisyydestä pysähtymiskohtaan, jotta ohjaaja voi asteittain hiljentää ilma-aluksen nopeutta ja pysäyttää ilma-aluksen aiottuun pysähtymiskohtaan Pysähtymiskohtaopasteen on annettava lähestymisinformaatiota ainakin 10 m etäisyydeltä Kun pysähtymiskohtainformaatio annetaan signaalin väriä vaihtamalla, vihreää väriä on käytettävä osoittamaan, että ilma-alus voi jatkaa eteenpäin, ja punaista väriä osoittamaan, että pysähtymiskohta on saavutettu, paitsi että lyhyellä matkalla ennen pysähtymiskohtaa voidaan käyttää kolmatta väriä varoittamaan, että pysähtymiskohta on lähellä *Kehittynyt visuaalinen telakoitumisen opastusjärjestelmä (A-VDGS) Huomautus 1. Kehittynyt visuaalinen telakoitumisen opastusjärjestelmä (A-VDGS, Advanced Visual Docking Guidance System) sisältää perusjärjestelmän lisäksi passiivista suunta- ja pysähtymistietoa, antaa ohjaajalle aktiivista (usein anturipohjaista) opastusta, kuten ilma-aluksen tyypin (Aircraft Type Designators-Doc 8643 mukaisesti) ja jäljellä olevan matkan näyttö sekä loppunopeuden. Telakoitumisen opastusinformaatio esitetään yleensä yhdestä näyttöyksiköstä. Huomautus 2. A-VDGS laitteisto voi esittää telakoitumiseen opastavaa tietoa kolmella tasolla: ilma-aluksen tyypin, suunta-asennon sekä pysähtymiskohdan osoitus Lentoasemalla on oltava A-VDGS -opastus, jos lentotoiminnan kannalta on tarpeen todentaa opastettavan ilma-aluksen tyyppi ja/tai osoittaa käytettävän seisontapaikan keskilinja useista mahdollisista A-VDGS -järjestelmän on sovelluttava käytettäväksi kaikille ilma-aluksille, joille seisontapaikka on tarkoitettu A-VDGS -järjestelmää tulee käyttää ainoastaan niissä olosuhteissa, joihin sen toimintakyky on määritelty. Huomautus 1. A-VDGS järjestelmän käytön on oltava ennalta määritelty erityyppisiin olosuhteisiin kuten säähän, näkyvyyteen, valaistukseen (yöllä ja päivällä),

66 66 (96) 66 (96) Huomautus 2. Suunnittelussa ja asennuksessa on otettava huomioon ettei häikäisy, auringon heijastus tai muu ympäristön valonlähde huononna järjestelmän antaman tiedon selkeyttä ja merkkien havainnollisuutta A-VDGS järjestelmän antama telakoitumisopastus seisontapaikalla ei saa olla ristiriidassa perinteisen telakoinnin opastusjärjestelmän antaman tiedon kanssa, jos seisontapaikalle on asennettu molemmat järjestelmät ja ne ovat toiminnallisessa käytössä. Järjestelmässä on oltava menetelmä, jolla ilmaistaan A-VDGS järjestelmän olevan pois toiminnallisesta käytöstä tai käyttökelvoton A-VDGS järjestelmän on sijaittava siten, että telakoitumisesta vastaavalle ja siinä avustaville henkilöille tarjotaan esteetöntä ja yksiselitteistä opastusta koko telakoitumistapahtuman ajan. Huomautus. - Yleensä ilma-aluksen ohjaaja on vastuussa ilma-aluksen telakoinnista. Kuitenkin joissain tilanteissa vastuullinen on joku muu, kuten esimerkiksi lentokonetta hinaavan ajoneuvon kuljettaja A-VDGS järjestelmään on sisällyttävä asiaankuuluvissa vaiheissa telakointia vähintään seuraavat opastusnäytöt: a) hätäpysäytysmerkki b) ilma-aluksen tyyppi ja malli, jolle opastusta annetaan c) ilma-aluksen sivusuuntainen poikkeama seisontapaikan keskilinjaan nähden d) tarvittava suunnan muutos sivusuunnan poikkeaman korjaamiseksi e) etäisyys pysähtymiskohtaan f) merkki milloin ilma-alus on saavuttanut oikean pysähtymiskohdan g) varoitusmerkki jos ilma-alus on mennyt asianmukaisen pysähtymiskohdan ohi A-VDGS järjestelmän on kyettävä antamaan telakoitumisopastusta kaikilla ilma-alusten paikoitukseen kuuluvilla rullausnopeuksilla. Huomautus. Aerodrome Design Manual (Doc 9157), osa 4 sisältää lisätietoa ilma-alusten suurimmista nopeuksista pysähtymiskohdan etäisyyteen liittyen Aika, joka kuluu sivusuunnan poikkeaman määräytymisestä sen ilmaantumiseen näytölle, ei saa johtaa ilma-aluksen poikkeamiseen seisontapaikan keskilinjalta yhtä metriä (1 m) enempää toimittaessa normaaleissa olosuhteissa Näytöllä näkyvän informaation, jolla ilmaistaan ilma-aluksen sijainti seisontapaikan keskilinjaan ja pysähtymiskohtaan nähden, tarkkuus on esitetty taulukossa Symbolien ja grafiikan, joilla opastusinformaatio ilmennetään, tulee olla annettavaa informaatiota kuvaavaa. Huomautus. Käytettävien värien tulee olla yleisesti käytettyjen signaalivärien käytännön mukaisia t.s. värien punainen, keltainen ja vihreä katsotaan esittävän vaaraa, varoitusta ja normaalia/oikeaa tilannetta, mainitussa järjestyksessä. Värien sävyerojen vaikutukset tulee myös ottaa huomioon.

67 67 (96) 67 (96) Taulukko 4. A-VDGS järjestelmän tarkkuus (suositus) Opastus Suurin poikkeama pysähtymiskohdassa Suurin poikkeama 9 m päässä pysähtymiskohdasta Suurin poikkeama 15 m päässä pysähtymiskohdasta Suurin poikkeama 25 m päässä pysähtymiskohdasta Sivusuunta ±250 mm ±340 mm ±400 mm ±500 mm Etäisyys ±500 mm ±1 000 mm ±1 300 mm Ei määritetty Järjestelmän tulee esittää informaatiota ilma-aluksen sivusuuntaisesta poikkeamasta seisontapaikan keskilinjaan nähden alkaen vähintään 25 m ennen pysähtymiskohtaa. Huomautus. Informaatio ilma-aluksen etäisyydestä pysähtymiskohtaan voi olla ilmaistu värein ja esitetty verrannollisena pysähtymiskohtaa lähestyvän ilma-aluksen todelliseen lähestymisvauhtiin ja etäisyyteen Järjestelmän tulee esittää jatkuvaa informaatiota lähestymismatkasta ja vauhdista alkaen vähintään 15 m ennen pysähtymiskohtaa Jos järjestelmä sisältää, tulee lähestymisetäisyyden numeroarvo ilmaista metrin kokonaislukuina ja vähintään 3 metrin etäisyydeltä pysähtymiskohdasta yhden desimaalin tarkkuudella A-VDGS järjestelmän tulee sisältää tarkoituksenmukainen menetelmä antaa signaali ilma-aluksen välittömään pysäyttämiseen koko telakoitumistapahtuman ajan. Tällaisessa tapauksessa, johon kuuluu myös A-VDGS laitteiston häiriö, näytöllä ei saa olla muuta informaatiota Seisontapaikan turvallisuudesta vastaavilla henkilöillä tulee olla mahdollisuus antaa signaali ilma-aluksen valittömään pysäyttämiseen Näytössä tulee lukea sana stop punaisin kirjaimin kun välitön telakointitapahtuman keskeyttäminen on tarpeen Ilma-aluksen seisontapaikan ohjausvalot Ilma-aluksen seisontapaikan ohjausvaloilla voidaan helpottaa ilma-aluksen sijoittumista seisontapaikalle asematasolla tai jäänestoalueella, joka on tarkoitettu käytettäväksi huonoissa näkyvyysolosuhteissa, ellei riittävää ohjausta anneta muilla keinoilla Ilma-aluksen seisontapaikan ohjausvalojen on oltava seisontapaikkamerkintöjen yhteydessä Muuta kuin ilma-aluksen pysähtymiskohtaa osoittavien seisontapaikan ohjausvalojen on oltava jatkuvaa keltaista valoa näyttäviä valoja, joiden tulee näkyä kaikilla niillä rullausreitin osuuksilla, joilla niiden on tarkoitus antaa johdatusta Tuloviivaa, kääntymisviivaa ja poistumisviivaa osoittavien valojen on sijaittava kaarteissa korkeintaan 7,5 m välein ja suorilla osuuksilla korkeintaan 15 m välein.

68 68 (96) 68 (96) Pysähtymiskohtaa osoittavien valojen on oltava yksisuuntaisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja Valojen voimakkuuden on oltava riittävä niissä näkyvyys- ja valaistusolosuhteissa, joissa ilma-aluksen seisontapaikka on tarkoitettu käytettäväksi Valojen virtapiirit on suunniteltava siten, että valot voidaan sytyttää osoittamaan, että kyseistä ilma-aluksen seisontapaikkaa tulee käyttää, ja sammuttaa osoittamaan, että sitä ei ole tarkoitettu käytettävän Tien odotuspaikan valot Kiitotielle johtavan tien odotuspaikka on varustettava tien odotuspaikan valolla tai sisältä valaistulla tien odotuspaikkakyltillä, kun kyseistä kiitotietä on tarkoitettu käytettävän kiitotienäkyvyyden ollessa alle 350 m Päivittäisessä käytössä oleva, kiitotielle johtavan tien odotuspaikka on varustettava tien odotuspaikan valolla tai sisältä valaistulla tien odotuspaikkakyltillä, kun kyseistä kiitotietä on tarkoitettu käytettävän kiitotienäkyvyyden ollessa 350 m ja 550 m välillä Tien odotuspaikan valon on oltava odotuspaikkamerkintöjen vieressä tien oikeassa reunassa Tien odotuspaikan valon on oltava: a) ohjattava punainen/vihreä liikennevalo; tai b) vilkkuva punainen valo Tien odotuspaikan valon on oltava yksisuuntainen ja siten suunnattu, että odotuspaikkaa lähestyvän ajoneuvon kuljettaja näkee sen. Valo on suunnattava tai varjostettava niin, että se ei näy lähestyvään ilma-alukseen eikä lennonjohtotorniin Valokeilan valovoimakkuuden on oltava riittävä niissä näkyvyys- ja valaistusolosuhteissa, joissa odotuspaikkaa on tarkoitettu käytettävän, mutta se ei saa häikäistä kuljettajaa. Huomautus. - Tavalliset liikennevalot vastaavat kohtien ja vaatimuksia Vilkkuvan punaisen valon välähtelytaajuuden on oltava välähdystä minuutissa. 5. Kyltit 5.1. Yleistä Kylttejä on käytettävä välittämään määräyksiä, tietoa sijaintipaikasta tai määränpäästä kenttäalueella tai antamaan muuta tietoa, joka estää ilma-alusten ja ajoneuvojen harhautumisen kenttäalueella.

69 69 (96) 69 (96) Kylttien on oltava särkyviä. Lähellä kiitotietä tai rullaustietä sijaitsevien kylttien on oltava niin matalia, että turvallinen välimatka lentokoneen potkureihin ja suihkukoneen moottoreihin säilyy. Kyltin korkeus ei saa ylittää taulukossa 5 annettua korkeutta. Kiitotien kyseessä ollessa korkeus mitataan kiitotien reunan korkeustasosta. Rullaustien kyseessä ollessa kyltin korkeus mitataan suoja-alueen suurimmasta sallitusta poikittaiskaltevuudesta ylöspäin, joka on määritelty ilmailumääräyksen AGA M3-5 kohdassa Kylttien on oltava suorakaiteen muotoisia, pitempi sivu vaakasuorassa kuten kuvissa 5.1 ja Punaista väriä ei kenttäalueella saa käyttää muissa kuin määräävissä kylteissä Kyltin tekstin on oltava tämän ilmailumääräyksen liitteen mukainen. Kirjasinten on oltava Annex 14:n Liitteen 4 kuvan A4-2 mukaisia sekä kirjasinten ja kirjainvälien leveyksien Annex 14:n Liitteen 4 taulukon A4-1 mukaisia. Huomautus. - Kuvat eivät anna oikeata kuvaa kylttien tekstin ja taulun mittasuhteista Kyltit on valaistava joko sisäpuolelta tai ulkopuolelta silloin, kun: a) kiitotietä on tarkoitettu käytettävän sekä lentoonlähtöihin että laskuihin kiitotienäkyvyyden ollessa alle 800 m; tai b) kiitotietä, joka on mittarikiitotie, on tarkoitettu käytettävän yöllä; tai c) kiitotietä, joka on ei-mittarikiitotie ja jonka koodinumero on 3 tai 4, on tarkoitettu käytettävän yöllä Kyltit on valaistava sisäpuolelta tämän ilmailumääräyksen liitteen kohdan 4 a) mukaisesti silloin, kun kiitotietä on tarkoitettu käytettävän laskuihin alle 550 m kiitotienäkyvyydessä. (Tarkkuuslähestymiskategorian II ja III kiitotiet) Kylttien on oltava heijastavia ja/tai valaistuja, kun kiitotietä, joka on ei-mittarikiitotie ja jonka koodinumero on 1 tai 2, on tarkoitettu käytettävän yöllä Kylteissä käytettävät värit on määritelty Annex 14:n Appendix 1 kohdissa Määräävät kyltit Huomautus. - Kuvassa 5.1 on esitetty määrääviä kylttejä kuvallisena esityksenä ja kuvassa 5.3 esimerkkejä kylttien sijoittamisesta rullaustien ja kiitotien risteykseen Määräävä kyltti on oltava osoittamassa odotuspaikkaa, josta rullaava ilma-alus tai ajoneuvo ei saa jatkaa eteenpäin ilman lennonjohtotornin lupaa (lennonjohdon toimintaaikana). AFIS-lentopaikalla määräävä kyltti on oltava osoittamassa odotuspaikkaa, josta eteenpäin rullaavan ilma-aluksen katsotaan olevan kiitotiellä, ja josta eteenpäin ajoneuvo ei saa jatkaa ilman lennontiedottajan lupaa (AFIS-elimen toiminta-aikana) Kiitotien tunnuskylttien, kategorian I, II tai III odotuspaikkakylttien, kiitotieodotuspaikkakylttien, tien odotuspaikkakylttien ja kielletty kulkusuunta-kylttien on oltava määrääviä kylttejä. Huomautus. - Tien odotuspaikan kylteistä on annettu määräyksiä kohdassa 5.6.

70 70 (96) 70 (96) Kuvan 3.5 tai 3.6 kuvion A mukaista kiitotieodotuspaikkamerkintää on täydennettävä rullaustien ja kiitotien risteyksessä tai kahden kiitotien risteyksessä risteävän kiitotien tunnuskyltillä Kuvan 3.5 tai 3.6 kuvion B mukaista kiitotieodotuspaikkamerkintää on täydennettävä kategorian I, II tai III odotuspaikkakyltillä. Kuva 5.1. Määrääviä kylttejä

71 71 (96) 71 (96) Kuvan 3.5 tai 3.6 kuvion B mukaista kiitotieodotuspaikkamerkintää on täydennettävä kategorian I, II tai III odotuspaikkakyltillä Kuvan 3.5 tai 3.6 kuvion A mukaista kiitotieodotuspaikkamerkintää ilmailumääräyksen AGA M3-5 kohdan 12.3 mukaisesti perustetulla kiitotieodotuspaikalla on täydennettävä kiitotieodotuspaikkakyltillä. Huomautus.- Kiitotieodotuspaikkamerkinnöistä on määräyksiä kohdassa Kiitotien tunnuskylttiä rullaustien ja kiitotien risteyksessä on täydennettävä sijaintikyltillä, joka sijoitetaan kiitotien tunnuskyltistä ulospäin. Huomautus. - kylttejä käsitellään kohdassa 5.3.

72 72 (96) 72 (96) Kuva 5.2. Informaatiokylttejä Kielletty kulkusuunta-kyltti on oltava, jos kulku alueelle on kielletty.

73 73 (96) 73 (96) Rullaustien ja kiitotien risteyksessä sekä vakiorullausreitillä kahden kiitotien risteyksessä on oltava kiitotietä lähestyvälle suunnattu kiitotien tunnuskyltti kiitotieodotuspaikkamerkinnän kummallakin puolella Kategorian I, II tai III odotuspaikkakyltin on oltava kiitotieodotuspaikkamerkinnän kummallakin puolen ja suunnattuna suojattavaa aluetta lähestyvälle Kielletty kulkusuunta-kyltti on oltava sen alueen alussa, jolle kulkeminen on kiellettyä ja rullaustien kummallakin puolen Ilmailumääräyksen AGA M3-5 kohdan 12.3 mukaan perustetun kiitotieodotuspaikan kyltin on oltava kiitotieodotuspaikan kummallakin puolella ja suunnattuna esterajoituspintaa tai ILS:n kriittistä/sensitiivistä aluetta lähestyvälle. Sisältö Määräävän kyltin tekstin on oltava väriltään valkoista punaisella pohjalla Kiitotien tunnuskyltin tekstinä on oltava katsojan edessä olevan, risteävän kiitotien tunnukset samassa järjestyksessä, kuin ne ovat kiitotielle katsottaessa. Kiitotien pään lähellä olevassa kiitotien tunnuskyltissä voi kuitenkin olla pelkästään kyseisen kiitotien tunnus Kielletty kulkusuunta-kyltin on oltava kuvan 5.1 mukainen Kategorian II tai III tai kategoriain II ja III yhteisen odotuspaikan kyltin tekstinä on oltava kiitotien tunnukset ja sen perässä CAT II, CAT III tai CAT II/III. Kiitotien pään lähellä on tekstin CAT II, CAT III tai CAT II/III edessä oltava kyseisen kiitotien tunnus. Jos kategorian I odotuspaikalla on kuvan 3.5 kuvion B mukainen odotuspaikkamerkintä, on odotuspaikan kyltin tekstinä oltava kiitotien tunnus (tai tunnukset) ja sen perässä CAT I. (Katso myös ja 5.2.4) Ilmailumääräyksen AGA M3-5 kohdan 12.3 mukaan perustetun kiitotieodotuspaikan kiitotieodotuspaikkakyltin tekstinä on oltava rullaustien tunnus ja numero Seuraavia kirjoitusmerkintöjä tai merkkejä on käytettävä: Teksti tai merkki 25 CAT I Osoittamaan kategorian I kiitotieodotuspaikkaa (Esimerkki) kiitotien 25 pään lähellä 25 CAT II Osoittamaan kategorian II kiitotieodotuspaikkaa (Esimerkki) kiitotien 25 pään lähellä 25 CAT III Osoittamaan kategorian III kiitotieodotuspaikkaa (Esimerkki) kiitotien 25 pään lähellä 25 CAT II/III Osoittamaan kategoriain II ja III yhteistä (Esimerkki) kiitotieodotuspaikkaa kiitotien 25 pään lähellä

74 74 (96) 74 (96) Kielletyn kulku- suunnan merkki Osoittamaan, että kulku alueelle on kielletty Kiitotien toisen pään tunnus Osoittamaan kiitotieodotuspaikkaa kiitotien päässä TAI Kiitotien kum- mankin pään tunnukset Osoittamaan kiitotieodotuspaikkaa muissa rullaustien ja kiitotien tai kiitotien ja kiitotien risteyksissä B2 (Esimerkki) Osoittamaan kiitotieodotuspaikkaa, joka on perustettu ilmailumääräyksen AGA M3-5 kohdan 12.3 mukaan 5.3. Informaatiokyltit Huomautus. - Kuvassa 5.2 on esitetty informaatiokylttejä kuvallisena esityksenä Informaatiokylttiä on käytettävä, kun on tarpeen kyltin avulla osoittaa sijainti tai antaa rullausreittiä koskevaa informaatiota Suuntakylttien, sijaintikylttien, määränpääkylttien, poistumistiekylttien, kiitotie vapaakylttien ja risteyslentoonlähtökylttien on oltava informaatiokylttejä Poistumistiekyltti on oltava, kun on tarpeen osoittaa poistumistie kiitotieltä Kiitotie vapaa-kyltti on oltava, kun on tarpeen osoittaa kiitotieltä poistuvan ilma-aluksen ohjaajalle ILS- tai MLS-järjestelmän kriittisen/herkkyysalueen ulkoreuna tai sisemmän siirtymäpinnan alareuna sen mukaan, kumpi näistä kahdesta rajasta on kauempana kiitotien keskilinjasta, eikä poistumistietä ole varustettu rullaustien keskilinjavaloilla. Huomautus. - Rullaustien keskilinjavalojen värikoodauksesta on määräyksiä kohdassa Risteyksessä, jossa on lentotoiminnan kannalta tarpeen osoittaa jäljellä oleva lähtökiitoon käytettävissä oleva matka (TORA), on oltava tätä osoittava risteyslentoonlähtökyltti Kiitotiellä muualla kuin risteyksessä oleva lähtöpaikka on osoitettava lähtöpaikan kyltillä. Lähtöpaikan kyltti on sijaintikyltti Milloin on tarpeellista, määränpääkyltti on oltava osoittamassa suuntaa tiettyyn paikkaan lentoasemalla kuten asematasolle, rahti-alueelle, yleisilmailualueelle jne.

75 75 (96) 75 (96) Yhdistetty sijainti- ja suuntakyltti on oltava, kun tarvitaan rullausreittiä koskevaa informaatiota ennen rullausteiden risteystä Suuntakyltti on oltava, kun on tarpeen tietää rullausteiden suunta ja tunnus risteyksessä Väliodotuspaikalla on oltava sijaintikyltti Yhdessä kiitotien tunnuskyltin kanssa on oltava sijaintikyltti, paitsi kahden kiitotien risteyksessä Yhdessä suuntakyltin kanssa on oltava sijaintikyltti, paitsi milloin voidaan osoittaa, että sitä ei tarvita kyltti on tarvittaessa oltava asematasolta lähtevän rullaustien tai risteyksen jälkeen olevan rullaustien tunnistamiseksi Kun rullaustie päättyy risteykseen kuten esimerkiksi T-risteykseen ja tämä on tarpeen osoittaa, on käytettävä liikenne-estettä, suuntaa osoittavaa kylttiä ja/tai muuta asianmukaista visuaalista maalaitetta Informaatiokyltit on sijoitettava, jos se on käytännössä mahdollista, taulukon 5 mukaisesti rullaustien vasemmalle puolelle, paitsi milloin kohdissa ja on määrätty toisin Rullausteiden risteyksessä informaatiokyltit on sijoitettava ennen risteystä ja samaan linjaan rullaustien risteysmerkintöjen kanssa. Jos rullaustien risteysmerkintöjä ei ole, kyltit on asennettava vähintään 60 m päähän risteävän rullaustien keskilinjasta, kun rullaustien leveys on vähintään 15 m ja vähintään 40 m päähän, kun rullaustien leveys on alle 15 m. Rullausteiden risteyksen jälkeen sijoitettu sijaintikyltti voi olla kummalla puolen rullaustietä tahansa Poistumistiekyltin on oltava samalla puolen kiitotietä, kuin poistumistie sijaitsee, ja sijoitettuna taulukon 5 mukaisesti Poistumistiekyltin on oltava ennen sitä kohtaa, jossa kiitotieltä poistutaan ja vähintään 60 m ennen keskilinjamerkintöjen tangenttipistettä, jos kiitotien koodinumero on 3 tai 4 ja vähintään 30 m ennen tangenttipistettä, jos koodinumero on 1 tai Kiitotie vapaa-kyltin on sijaittava ainakin toisella puolen rullaustietä. Kyltti on sijoitettava joko ILS:n kriittisen/herkkyysalueen rajalle tai sisemmän siirtymäpinnan alareunan kohdalle, sen mukaan, kumpi sijaitsee kauempana kiitotiestä Jos rullaustiellä on sijaintikyltti kiitotie vapaa-kyltin yhteydessä, sijaintikyltin on oltava ulompana kuin kiitotie vapaa-kyltti.

76 76 (96) 76 (96) Taulukko 5. Kylttien sijainti Kyltin korkeus (mm) Kohtisuora etäisyys määritellystä rullaustien reunasta kyltin lähimpään reunaan (m) Kohtisuora etäisyys määritellystä kiitotien reunasta kyltin lähimpään reunaan (m) Kiitotien koodinumero Teksti Taulun korkeus Asennettuna, maasta enintään 1 tai tai * * Taulukon alinta riviä sovelletaan vain informaatiokyltteihin

77 77 (96) 77 (96) Risteyslentoonlähtökyltti on sijoitettava kiitotielle vievän rullaustien vasemmalle puolelle. Kyltin ja kiitotien keskilinjan välisen etäisyyden on oltava vähintään 60 m, kun koodinumero on 3 tai 4, ja vähintään 45 m, kun koodinumero on 1 tai Lähtöpaikan kyltti on sijoitettava Taulukon 5 mukaiselle etäisyydelle kiitotiestä molemmin puolin kiitotietä, kohtisuoraan kiitotiehen ja suunnattuna lentoonlähtöä varten seisovalle ilma-alukselle. Kyltin etäisyyden kiitotien päästä on oltava sama kuin tarkoitettu lähtökiitoon käytettävissä oleva matka (TORA) Jos sijaintikyltti on rullaustiellä kiitotien tunnuskyltin yhteydessä, sijaintikyltin on oltava ulompana kuin kiitotien tunnuskyltti Määränpääkylttiä ei tule yleensä sijoittaa sijainti- tai suuntakyltin yhteyteen kylttiä lukuun ottamatta ei informaatiokylttiä tule sijoittaa määräävän kyltin yhteyteen Suuntakyltti, liikenne-este ja/tai muu sopiva visuaalinen maalaite, jota käytetään osoittamaan T-risteystä, on sijoitettava päättyvältä rullaustieltä katsottuna T-risteyksen taakse.

78 78 (96) 78 (96) Kuva 5.3. Esimerkkejä kylttien sijoittamisesta rullaustien ja kiitotien risteykseen

79 79 (96) 79 (96) Informaatiokyltissä on oltava musta teksti keltaisella pohjalla, lukuun ottamatta sijaintikylttiä, jossa on oltava keltainen teksti mustalla pohjalla. Erillisessä sijaintikyltissä on oltava keltainen reuna Poistumistie-kyltin tekstinä on oltava poistumisrullaustien tunnus ja nuoli, joka osoittaa poistumissuunnan Kiitotie vapaa-kyltin tulee esittää kuvan 3.5 kuvion A kiitotieodotuspaikkamerkintää, kuten kuvassa 5.2 on esitetty Risteyslentoonlähtökyltin tekstinä on oltava jäljellä oleva lähtökiitoon käytettävissä oleva matka (TORA) metreinä sekä nuoli, joka osoittaa lentoonlähdön suunnan Lähtöpaikan kyltin tekstin on oltava muotoa DEP POINT 15-N, jossa 15 on kiitotien tunnus ja N kirjain, joka ei saa olla lentoaseman rullausteissä käytetty tunnus eikä I (India), O (Oscar) eikä X (X-ray). Lähtöpaikan kyltti on sijaintia osoittava kyltti Määränpääkyltin tekstinä on oltava kirjaimista, numeroista tai niiden yhdistelmästä koostuva viesti, joka sisältää määränpään sekä nuoli, joka osoittaa mihin suuntaan on edettävä, kuten kuvassa Suuntakyltin tekstinä on oltava kirjaimista tai kirjaimista ja numeroista koostuva, rullaustietä tai rullausteitä osoittava viesti sekä asianomaiseen suuntaan osoittava nuoli tai nuolet, kuten kuvassa kyltin tekstinä on oltava sen rullaustien, kiitotien tai muun alueen tunnus, jolla ilma-alus on tai jolle se on tulossa eikä siihen saa sisältyä nuolta. Jos on välttämätöntä yksilöidä sarja väliodotuspaikkoja samalla rullaustiellä, sijaintikyltin tekstinä tulee olla kyseisen rullaustien tunnus ja sitä seuraava numero Kun sijainti- ja suuntakylttejä käytetään yhdessä: a) kaikki suuntakyltit, jotka osoittavat kääntymistä vasemmalle on sijoitettava sijaintikyltin vasemmalle puolelle ja kaikki suuntakyltit, jotka tarkoittavat kääntymistä oikealle on sijoitettava sijaintikyltin oikealle puolelle. Jos risteyksessä on vain yksi risteävä rullaustie, sijaintikyltti voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa vasemmalle puolelle; b) suuntakyltit on asetettava rullausteiden mukaiseen järjestykseen siten, että nuolten poikkeama pystysuorasta vastaa rullaustien erkanemiskulmaa; c) kun rullaustien suunta muuttuu risteyksen jälkeen merkittävästi, on sijaintikyltin viereen asetettava suuntakyltti; ja d) vierekkäiset suuntakyltit on erotettava toisistaan pystysuoralla mustalla viivalla kuten kuvassa 5.2 on osoitettu Rullaustiellä on oltava tunnus, joka koostuu yhdestä tai useammasta kirjaimesta, tai yhdestä tai useammasta kirjaimesta, joita seuraa luku. Huomautus 1.- Rullaustien tunnus koskee aina tiettyä rullaustieosuutta eikä esimerkiksi odotuspaikkaa. Huomautus 2. - Jos rullaustien tunnus päättyy lukuun, ei kohtia ja odotuspaikkojen nimeämiseksi voida soveltaa.

80 80 (96) 80 (96) Rullausteiden tunnuksia valittaessa kirjainten I, O ja X käyttöä ja sellaisia sanoja, kuten "inner" ja "outer" tulee välttää, jotta niitä ei sekoitettaisi numeroihin 1 ja 0 sekä suljetun alueen merkintään Liikennealueella saa pelkkiä numeroita käyttää ainoastaan kiitoteiden tunnuksina Lentoaseman VOR:n tarkistuspaikkakyltti Jos lentoaseman VOR:n tarkistuspaikka on määrätty, se on osoitettava VOR-tarkistuspaikkamerkinnöillä ja -kyltillä. Huomautus. - Kohta 3.12 sisältää määräyksiä lentoaseman VOR:n tarkistuspaikkamerkinnöistä Lentoaseman VOR:n tarkistuspaikkakyltin on sijaittava mahdollisimman lähellä tarkistuspaikkaa ja siten, että teksti näkyy asianmukaisesti VOR:n tarkistuspaikkamerkintöjen kohdalla olevan ilma-aluksen ohjaamoon. Kuva 5.4. Lentoaseman VOR:n tarkistuspaikkakyltti Lentoaseman VOR:n tarkistuspaikkakyltissä on oltava musta teksti keltaisella pohjalla VOR:n tarkistuspaikkakyltin tekstin on oltava jonkin kuvassa 20 olevan vaihtoehdon mukainen, jossa: VOR - on lyhenne, joka osoittaa, että kyseessä on VOR:n tarkistuspaikka; on esimerkki kyseisen VOR:n radiotaajuudesta;

81 81 (96) 81 (96) 147 o - on esimerkki VOR:n radiaalista tarkistuspisteessä ; 4.3 NM - on esimerkki kyseiseen VOR:iin liittyvän DME:n etäisyydestä merimaileina Huomautus - Annex 10, Vol I, Attachment E sisältää kyltin osoittaman radiaali-arvon toleranssit. On huomattava, että tarkistuspaikkaa voidaan käyttää ainoastaan mikäli säännölliset tarkistukset osoittavat, että se on jatkuvasti ± 2 o :n tarkkuudella ilmoitetun radiaalin mukainen Ilma-aluksen seisontapaikkakyltit Ilma-aluksen seisontapaikkamerkintöjen lisäksi on, jos se on käytännössä toteutettavissa, oltava ilma-aluksen seisontapaikkakyltti Ilma-aluksen seisontapaikkakyltin on sijaittava niin, että se näkyy selvästi ilma-aluksen ohjaamoon, ennen kuin ilma-alus tulee seisontapaikalle Ilma-aluksen seisontapaikkakyltissä on oltava musta teksti keltaisella pohjalla Tien odotuspaikkakyltit Teillä, jotka johtavat kiitotielle, liikennealueen rullaustielle, radionavigointilaitteiden kriittisille tai herkkyysalueille tai muille sellaisille alueille, joille kulkeminen edellyttää lennonjohdon tai AFIS-elimen lupaa, on oltava tien odotuspaikkakyltti. Jos on käytännössä toteutettavissa, radionavigointilaitteiden kriittisen alueen rajalle ja tarkkuuslähestymiskategoriain II ja III herkkyysalueen rajalle on asetettava lisäksi kieltokylttejä 60 m välein ja näiden väliin 60 m välein heijastavat paalut Tien odotuspaikkakyltin on oltava tien oikeassa reunassa, jos se on käytännössä toteutettavissa Tien odotuspaikkakyltissä tulee olla valkoinen teksti punaisella pohjalla Tien odotuspaikkakyltti ei saa olla ristiriidassa tieliikenneasetuksen kanssa ja sen tulee sisältää seuraavaa: a) käsky pysähtyä; b) käsky pyytää lennonjohdolta tai AFIS-elimeltä lupa jatkaa eteenpäin; c) tien odotuspaikan tunnus, milloin tie on kyseessä ; ja d) aluetta kuvaava sana tai lyhenne (kiitotien tunnus, ILS, esterajoituspinta, pysäytystie, kiitotien jatke tms.) Tien odotuspaikkakyltin on oltava heijastava tai valaistu ja sen varsi on varustettava heijastavalla materiaalilla kaikkiin suuntiin.

82 82 (96) 82 (96) 6. Merkit 6.1. Yleistä Merkkien on oltava särkyviä. Jos merkit ovat kiitotien tai rullaustien reunalla, niiden on oltava riittävän alhaalla, jotta turvallinen välimatka potkureihin ja suihkukoneiden moottoreihin säilyy. Huomautus 1. - Ankkureita tai ketjuja voidaan käyttää estämään kiinnityksestä irronneiden merkkien lentäminen pois. Huomautus 2. - Aerodrome Design Manual, Part 6, sisältää ohjeita merkkien särkyvyydestä Päällystämättömän kiitotien reunamerkit Reunamerkkejä voidaan käyttää, jos päällystämätön kiitotie ei selvästi erotu ympäröivästä maanpinnasta Jos käytetään kiitotien reunavaloja, merkit voidaan sijoittaa valokalusteisiin. Jos valoja ei ole, kiitotien reunat voidaan osoittaa kartion muotoisilla merkeillä, joiden korkeus ei saa ylittää 50 cm. Huomautus. - Ks. myös AGA M Pysäytystien reunamerkit Pysäytystien reunamerkkejä on käytettävä, jos pysäytystie ei selvästi erotu ympäröivästä maanpinnasta Pysäytystien reunamerkkien on erotuttava riittävästi kiitotien reunamerkeistä, jotta näitä kahta merkkityyppiä ei voi sekoittaa toisiinsa Lumipintaisen kiitotien reunamerkit Lumipintaisella kiitotiellä on käytettävä reunamerkkejä osoittamaan lumipintaisen kiitotien käyttökelpoisen alueen rajat, jos näitä rajoja ei ole muutoin osoitettu. Huomautus.- Kiitotievaloja voidaan käyttää rajojen osoittamiseen Lumipintaisen kiitotien reunamerkit on sijoitettava kiitotien reunoille enintään 100 m välein ja niiden tulee sijaita symmetrisesti kiitotien keskilinjaan nähden niin kaukana keskilinjasta, että turvallinen välimatka siiven kärkiin ja moottoreihin säilyy. Riittävästi merkkejä on sijoitettava kynnyksen ja kiitotien pään poikki.

83 83 (96) 83 (96) Lumipintaisen kiitotien reunamerkkien on oltava selvästi havaittavia kuten esimerkiksi noin 1,5 m korkeita havupuita tai kevyitä merkkejä Rullaustien reunamerkit Rullaustien reunamerkit on oltava rullaustiellä, kun rullaustiellä ei ole keskilinjavaloja, reunavaloja eikä keskilinjamerkkejä. Asematason ja muun vastaavan alueen reunalla on oltava rullaustien reunamerkit, kun se turvallisuuden kannalta on tarpeen eikä rullaustien reunavaloja ole Rullaustien reunamerkit on sijoitettava samalla tavoin kuin rullaustien reunavalot sijoitettaisiin, jos niitä käytettäisiin Rullaustien reunamerkkien on oltava valoa heijastavia ja väriltään sinisiä Ohjaajan on nähtävä merkkipinta suorakulmiona, jonka pinta-ala on vähintään 150 cm Rullaustien reunamerkkien on oltava kevyitä ja särkyviä. Reunamerkkien korkeus saa olla enintään 50 cm Rullaustien keskilinjamerkit Rullaustiellä voidaan käyttää rullaustien keskilinjamerkkejä, kun rullaustiellä ei ole keskilinjavaloja, ja rullaustien keskilinjamerkintöjen antamaa ohjausta on tarpeen parantaa Rullaustien keskilinjamerkit on asennettava ainakin samoihin kohtiin, joihin rullaustien keskilinjavalot asennettaisiin, jos niitä käytettäisiin Rullaustien keskilinjamerkkien on sijaittava rullaustien keskilinjamerkintöjen kohdalla tai korkeintaan 30 cm etäisyydellä merkinnöistä Rullaustien keskilinjamerkin on oltava valoa heijastava ja väriltään vihreä Ohjaajan on nähtävä merkkipinta suorakulmiona, jonka koko on vähintään 20 cm Rullaustien keskilinjamerkit on suunniteltava ja asennettava niin, että jos ilma-aluksen pyörät kulkevat niiden ylitse, vahinkoa ei aiheudu ilma-alukselle eikä merkeille Päällystämättömän rullaustien reunamerkit Jos päällystämättömän rullaustien alue ei erotu selvästi ympäröivästä maanpinnasta, voidaan käyttää reunamerkkejä.

84 84 (96) 84 (96) Jos rullaustiellä on reunavalot, merkit on sijoitettava valokalusteisiin. Jos valoja ei ole, rullaustien rajat voidaan osoittaa kartion muotoisilla merkeillä. Huomautus. - Ks. myös AGA M Laskualueen reunamerkit Laskualueella on oltava reunamerkit, jos laskualueella ei ole kiitotietä. Huomautus. - Laskualue voidaan määritellä myös kiitotien ulkopuoliselle nurmikkoalueelle esimerkiksi purjelentotoimintaa varten Reunamerkit on sijoitettava laskualueen rajoille korkeintaan 200 m välein, jos käytetään kuvassa 6.1 osoitettua tyyppiä, tai noin 90 m välein, jos käytetään kartion muotoista merkkiä, ja niin että alueen jokaisessa kulmassa on merkki Reunamerkkien on muodoltaan oltava kuvan 6.1 mallin mukaisia tai kartion muotoisia, niin että niiden korkeus on vähintään 50 cm ja pohjan halkaisija vähintään 75 cm. Merkkien on väriltään erotuttava selvästi taustasta. Olisi käytettävä yhtä ainoaa väriä, oranssia tai punaista, taikka kahta toisistaan erottuvaa väriä, oranssia ja valkoista tai vuorotellen punaista ja valkoista, paitsi silloin kun nämä värit sulautuvat taustaan. Kuva 6.1. Reunamerkki

85 85 (96) 85 (96) 7. Suljettuja alueita osoittavat visuaaliset laitteet 7.1. Kokonaan tai osittain suljetut kiitotiet ja rullaustiet Kiitotiellä tai rullaustiellä tai sen osalla, joka on pysyvästi suljettu kaikilta ilma-aluksilta, on oltava suljetun alueen merkinnät Tilapäisesti suljetulla kiitotiellä tai rullaustiellä tai sen osalla on oltava suljetun alueen merkinnät, paitsi että merkintä ei ole välttämätön, jos sulkeminen kestää vain lyhyen ajan (alle 24 tuntia kerrallaan) ja ilmaliikennepalvelu ilmoittaa asiasta ilma-alukselle asianmukaisesti. Ks. myös ilmailumääräys AGA M3-12, kohta Kiitotiellä suljetun alueen merkinnät on sijoitettava suljetuksi ilmoitetun kiitotien tai sen osan kumpaankin päähän. (Ks. myös ) Jos sulkeminen on pysyvää tai kestää yli neljä viikkoa, merkintöjä on lisäksi oltava niin, että niiden välinen etäisyys on korkeintaan 300 m. Rullaustiellä suljetun alueen merkinnät on sijoitettava vähintään suljetun rullaustien tai sen osan kumpaankin päähän. Kuva 7.1. Kokonaan tai osittain suljetun kiitotien tai rullaustien merkitseminen

86 86 (96) 86 (96) Suljetun alueen merkintöjen on oltava muodoiltaan ja mitoiltaan kiitotiellä kuvan 7.1 a) tai b) mukaisia. Jos sulkeminen on pysyvää tai kestää yli 4 viikkoa, on kiitotiellä käytettävä kuvan 7.1 a) mukaisia merkintöjä. Jos kiitotiellä käytetään kuvan 7.1 b) mukaisia merkintöjä, on niitä asetettava suljetun osuuden päihin ja sen lisäksi korkeintaan 300 m välein. Rullaustiellä on suljetun alueen merkintöjen oltava kuvan 7.1 b) mukaisia. Merkinnän on oltava kiitotiellä valkoinen ja rullaustiellä keltainen. Kun alue on tilapäisesti suljettu, voidaan suljetun alueen osoittamiseksi käyttää särkyviä liikenne-esteitä tai muulla materiaalilla kuin maalilla tehtyjä merkkejä tai muita sopivia keinoja. Ks. lähemmin ilmailumääräys AGA M3-12, kohta Jos kiitotie tai rullaustie tai sen osa on pysyvästi suljettu, siltä on poistettava kaikki normaalit kiitotien ja rullaustien merkinnät Suljetulla kiitotiellä tai rullaustiellä tai sellaisen osalla olevia valoja ei saa käyttää, paitsi kunnossapitotarkoituksessa. Tarpeettomat ja harhaanjohtavat kyltit on peitettävä tai poistettava Jos tilapäisesti suljettu kiitotie tai rullaustie tai sen osa risteää yöllä käytössä olevan kiitotien tai rullaustien kanssa, on suljetun alueen merkintöjen lisäksi käytettävä käyttökelvottoman alueen valoja, jotka on sijoitettava suljetun alueen alkukohtaan korkeintaan 3 m:n välein (katso kohtaa 7.4.4) Kantamattomat pinnat Jos kiitotien kääntymislevennysten, rullausteiden, ohituspaikkojen ja asematasojen reuna-alueita ja muita kantamattomia pintoja ei kesäolosuhteissa voi helposti erottaa kantavista pinnoista ja jos tällaiset pinnat voisivat ilma-aluksen käyttäminä aiheuttaa vahinkoa ilma-alukselle, näiden alueiden ja kantavien pintojen välinen raja on merkittävä rullaustien reunaviivamerkinnällä Rullaustien reunaviivamerkintä on sijoitettava kantavan päällysteen reunaan, niin että merkinnän ulkoreuna on suunnilleen kantavan päällysteen reunan kohdalla Rullaustien reunaviivamerkinnän on koostuttava kahdesta yhtenäisestä, keltaisesta viivasta, joista kumpikin on 15 cm leveä ja jotka ovat 15 cm:n päässä toisistaan. Huomautus.- Aerodrome Design Manual, Part 4, sisältää ohjeita poikittaisista lisäjuovista risteyksissä tai pienillä osilla asematasoa Kynnystä edeltävä alue Jos kynnystä edeltävä alue on päällystetty ja sen pituus ylittää 60 m eikä alue sovellu ilma-alusten tavanomaiseen käyttöön, koko kynnystä edeltävä pituus on merkittävä polviorsimerkinnöin. Alueen käytön pysäytystienä ei tässä yhteydessä katsota olevan tavanomaista käyttöä.

87 87 (96) 87 (96) Polviorsimerkintöjen on osoitettava kiitotien suuntaan ja ne on sijoitettava kuvan 7.2 mukaisesti Polviorsimerkintöjen on oltava väriltään keltaisia. Merkintöjen viivan kokonaisleveyden on oltava vähintään 0,9 m. Kuva 7.2. Kynnystä edeltävät merkinnät 7.4. kelvottomat alueet kelvottomuutta osoittavia merkkejä on käytettävä aina, kun jokin rullaustien, asematason tai ohituspaikan osa ei sovellu ilma-alusten liikkumiseen, mutta ilma-alus voi kuitenkin kulkea turvallisesti kyseisen alueen ohitse. Yöllä käytettävällä kenttäalueella on oltava käyttökelvottomuutta osoittavat valot. Huomautus.- kelvottomuutta osoittavia merkkejä ja valoja käytetään esimerkiksi varoittamaan lentäjiä rullaustien tai asematason päällysteessä olevasta kuopasta tai rajaamaan esimerkiksi päällystekorjauksen alaisena oleva asematason osa. Ne eivät sovellu käytettäviksi, jos kiitotien kokonainen osuus suljetaan liikenteeltä, eivätkä rullaustiellä, jonka leveydestä suuri osa suljetaan liikenteeltä. Tällaisissa tapauksissa kiitotie tai rullaustie suljetaan tavallisesti kokonaan kelvottomuutta osoittavia merkkejä ja valoja on asetettava riittävän lyhyin välein, jotta ne osoittavat käyttökelvottoman alueen rajat selvästi. Huomautus.- Annex 14, Attachment A, sisältää ohjeita käyttökelvottomuutta osoittavista valoista. kelvottomuutta osoittavien merkkien ominaisuudet kelvottomuutta osoittavien merkkien on koostuttava helposti havaittavista pystyssä olevista merkeistä, esimerkiksi lipuista, kartioista tai merkkilevyistä.

88 88 (96) 88 (96) kelvottomuutta osoittavien valojen ominaisuudet kelvottomuutta osoittavan valon on näytettävä jatkuvaa punaista valoa. Valon tehon on oltava riittävä valon havaitsemiseen ottaen huomioon viereisten valojen voimakkuus ja taustan tavanomainen valaistustaso. Missään tapauksessa voimakkuus ei saa alittaa 10 kandelaa punaista valoa. kelvottomuutta osoittavien kartioiden ominaisuudet kelvottomuutta osoittavan kartion on oltava korkeudeltaan vähintään 0,5 m ja väriltään punainen, oranssi tai keltainen tai joku näistä väreistä yhdessä valkoisen värin kanssa. kelvottomuutta osoittavien lippujen ominaisuudet kelvottomuutta osoittavan lipun on oltava neliön muotoinen, sivultaan vähintään 0,5 m ja väriltään punainen, oranssi tai keltainen tai joku näistä väreistä yhdessä valkoisen kanssa. kelvottomuutta osoittavien merkkilevyjen ominaisuudet kelvottomuutta osoittavan merkkilevyn on oltava korkeudeltaan vähintään 0,5 m ja pituudeltaan 0,9 m ja siinä on oltava vuorotellen punaisia ja valkoisia tai oransseja ja valkoisia juovia. 8. Sähköjärjestelmät 8.1. Lennonvarmistuslaitteiden sähkönsyöttöjärjestelmät Huomautus. Lento-operaatioiden turvallisuus lentoasemilla on riippuvainen sähkönsyöttöjärjestelmän toimintavarmuudesta. Lentoaseman sähkönsyöttöjärjestelmä voi rakentua yhteydestä yhteen tai useampaan ulkopuoliseen sähkönsyöttöjärjestelmään, yhteen tai useampaan paikallisen voimalaan sekä jakeluverkostosta muuntamoineen ja kytkinlaitoksineen. Jos myös useita muita kuin lennonvarmistuslaitteita syötetään samasta sähkönsyöttöjärjestelmästä, tämä on otettava huomioon sähkönsyöttöjärjestelmän suunnittelussa. Lentoasemalla on oltava tarkoitustaan vastaava ensisijainen sähkönsyöttöjärjestelmä varmistamassa lennonvarmistuslaitteiden turvallinen toiminta. Lentoaseman visuaalisia ja ei-visuaalisia lennonvarmistuslaitteita syöttävien sähkönsyöttöjärjestelmien on oltava siten suunniteltuja ja toteutettuja, että laitteistovika ei jätä ilma-aluksen ohjaajaa ilman visuaalista ja ei-visuaalista opastusta eikä aiheuta harhaanjohtavaa informaatiota. Huomautus. Sähköjärjestelmien suunnittelussa ja asennuksissa on otettava huomioon tekijät, jotka saattavat johtaa erilaisiin toimintahäiriöihin kuten sähkömagneettiseen häiriöön, linjahäviöihin, sähkön laatuhäiriöön, jne. Aerodrome Design Manual, Part 5, sisältää lisäohjeita Varavoimaa edellyttävien järjestelmien sähkönsyöttö on järjestettävä siten, että järjestelmät kytkeytyvät varavoimanlähteen perään automaattisesti, kun ensisijaiseen voimanlähteeseen tulee vika.

89 89 (96) 89 (96) Ensisijaisen voimanlähteen viasta kohdassa lueteltujen palveluiden täydelliseen palautumiseen kuluvan ajan on oltava mahdollisimman lyhyt eikä se saa yleensä ylittää 2 minuuttia. Kun kyseessä ovat ei-tarkkuuslähestymis- tai tarkkuuslähestymiskiitoteihin tai lentoonlähtöihin käytettäviin kiitoteihin liittyvät valojärjestelmät, niihin sovelletaan taulukon 6 vaatimuksia vaihto-aikojen enimmäisarvoista. Huomautus. Vaihtoajan määritelmä on ilmailumääräyksessä AGA M Vaihtoajan määritelmän käyttöönottaminen ei edellytä olemassa olevaa varavoimajärjestelmää korvattavaksi uudella ennen Kuitenkin jälkeen asennettujen varavoimajärjestelmien sähkönsyöttöyhteydet kohteisiin, joissa edellytetään varavoimaa, on järjestettävä siten, että ilmailumääräyksen AGA M3-1 määritelmän mukaisesti mitattu vaihtoaika täyttää taulukon 6 vaatimukset. Visuaaliset lennonvarmistuslaitteet tai järjestelmät Tarkkuuslähestymiskiitotietä varten on oltava taulukossa 6 kyseiselle tarkkuuslähestymiskategorialle määrätyt vaatimukset täyttävä varavoimanlähde. Varavoimaa edellyttävien järjestelmien sähkönsyöttöjärjestelmä on järjestettävä siten, että järjestelmät kytkeytyvät automaattisesti varavoimalähteen perään, kun ensisijaiseen voimanlähteeseen tulee vika Jos kiitotietä on tarkoitettu käytettävän lentoonlähtöihin kiitotienäkyvyyden ollessa alle 550 m, kiitotietä varten on oltava taulukon 6 asianomaiset vaatimukset täyttävä varavoimanlähde Lentoasemalla, jonka pääkiitotie on ei-tarkkuuslähestymiskiitotie, on oltava taulukon 6 vaatimukset täyttävä varavoimanlähde, paitsi, että valojärjestelmille varavoima ei tarvitse olla järjestetty kuin yhdelle ei-tarkkuuslähestymiskiitotielle Lentoasemalla on oltava saatavissa varavoimaa, joka riittää täyttämään ainakin alla lueteltujen lentoaseman laitteiden ja tilojen voimantarpeen: a) merkinantovalaisin ja vähimmäisvalaistus, joka tarvitaan, jotta ilmaliikennepalvelun henkilökunta voi hoitaa tehtävänsä; Huomautus. - Vähimmäisvalaistus voidaan tyydyttää myös muutoin kuin sähkövalon avulla. b) kaikki estevalot, joita Liikenteen turvallisuusvirasto pitää välttämättöminä ilma-alusten turvallisuuden kannalta; c) kohdissa määrätyt lähestymisvalot, kiitotievalot ja rullaustievalot; d) meteorologiset laitteet; e) mahdollinen tärkeä turvavalaistus; f) hätätilanteen edellyttämien toimenpiteiden kannalta välttämättömät laitteet ja järjestelmät; g) mahdollisella erillisellä ilma-aluksen seisontapaikalla oleva yleisvalaistus. Huomautus 1. Mikäli mahdollista yleisvalaistuksen asematason niillä osilla, joilla matkustajat liikkuvat jalan, tulisi olla varavoiman piirissä. Huomautus 2. - Radionavigointilaitteita ja viestijärjestelmien maalaitteita koskevat varavoimamääräykset ovat Annex 10:n Vol I, Chapter 2.

90 90 (96) 90 (96) 8.2. Sähköjärjestelmien luotettavuus Huomautus. - Aerodrome Design Manual, Part 5, Electrical Systems, sisältää ohjeita sähköjärjestelmistä Tarkkuuslähestymiskiitotien tai sellaisen lentoonlähtöihin käytettävän kiitotien, joka on tarkoitettu käytettäväksi kiitotienäkyvyyden ollessa alle 550 m, sähköjärjestelmät voimansyöttöä, valaistusta ja valojärjestelmien ohjausta varten, jotka sisältyvät taulukkoon 6, on suunniteltava siten, että laitteistovika ei jätä ilma-aluksen ohjaajaa ilman visuaalista opastusta eikä aikaansaa harhaanjohtavia tai riittämättömiä kuvioita. Huomautus. - Aerodrome Design Manual, Part 5, Electrical Systems, sisältää ohjeita tällaisen suojauksen järjestämisestä Jos varavoiman saanti on järjestetty käyttämällä kahta vaihtoehtoista sähkönsyöttöverkkoa, tällaisten järjestelmien on oltava fyysisesti ja sähköisesti toisistaan erillään, jotta vaadittu toimintavarmuus ja riippumattomuus voidaan turvata Jos vakiorullausreitin osana olevalla kiitotiellä on kiitotievalot ja rullaustievalot, valojärjestelmät on kytkettävä toimimaan yhdessä sillä tavalla, että suljetaan pois mahdollisuus, että kummankin lajin valot olisivat päällä samanaikaisesti Vikavalvonta Huomautus. - Aerodrome Design Manual, Part 5, sisältää ohjeita tästä asiasta Visuaalisilla laitteilla / järjestelmillä on oltava vikavalvontajärjestelmä, joka ilmoittaa valojärjestelmien toiminnallisen tilan. Ilma-alusten johtamiseen käytettävien valojärjestelmien vikavalvontajärjestelmien on oltava automaattisia niin, että ne ilmoittavat johtamiseen mahdollisesti vaikuttavista vioista. Tämän informaation on välityttävä automaattisesti ilmaliikennepalveluelimeen. *Jos valojen toiminnallisessa tilassa tapahtuu muutos, tiedon tästä olisi välityttävä kiitotieodotuspaikan pysäytysvalorivin osalta kahden sekunnin sisällä ja muiden visuaalisten lennonvarmistuslaitteiden osalta viiden sekunnin sisällä. *Kiitotien, joka on tarkoitettu käytettäväksi kiitotienäkyvyyden ollessa alle 550 m, valaistusjärjestelmää (kuvattu taulukossa 6) tulee valvoa automaattisesti siten, että jos jokin järjestelmän osan palvelutaso putoaa alle kohdassa AGA M3-9, määritellyn tason siitä tulee ilmoitus. Tämän ilmoituksen tulee välittyä automaattisesti kunnossapitoon

91 91 (96) 91 (96) Taulukko 6. Varavoimanlähdettä koskevat määräykset (Katso kohtaa 8.1.4) Kiitotie Virtaa tarvitsevat valot Vaihtoaika enintään Ei-mittarikiitotie Liukukulmavalot a Ei määritellä Kiitotien reunavalot Kiitotien kynnysvalot Kiitotien päätevalot Estevalot a Ei-tarkkuuslähestymiskiitotie Lähestymisvalojärjestelmä Liukukulmavalot a Kiitotien reunavalot Kiitotien kynnysvalot Kiitotien päätevalot Estevalot a 15 s 15 s 15 s 15 s 15 s 15 s Tarkkuuslähestymiskiitotie, Lähestymisvalojärjestelmä 15 s kategoria I Kiitotien reunavalot 15 s Liukukulmavalot a 15 s Kiitotien kynnysvalot 15 s Kiitotien päätevalot 15 s Tärkeän rullaustien valot a 15 s Estevalot a 15 s Tarkkuuslähestymiskiitotie, Lähestymisvalojärjestelmän sisin 300 m 1 s kategoria II/III Lähestymisvalojärjestelmän muut osat 15 s Estevalot a 15 s Kiitotien reunavalot 15 s Kiitotien kynnysvalot 1 s Kiitotien päätevalot 1 s Kiitotien keskilinjavalot 1 s Kiitotien kosketuskohtavalot 1 s Kaikki pysäytysvalorivit 1 s Tärkeän rullaustien valot 15 s Kiitotie, Kiitotien reunavalot 1 s joka on tarkoitettu Kiitotien päätevalot 1 s käytettäväksi Kiitotien keskilinjavalot 1 s lentoonlähtöihin Kaikki pysäytysvalorivit 1 s RVR:n ollessa Tärkeän rullaustien valot a 15 s alle 550 m Estevalot a 15 s a. Varustettava varavoimalla, kun niiden toiminta on välttämätöntä ilmaliikenteen turvallisuuden kannalta.

92 92 (96) 92 (96) Tuomas Routa, Ylijohtaja, Sääntely Heikki Silpola Ylitarkastaja

93 93 (96) 93 (96) LIITE: RULLAUSOPASTEKYLTTIEN SUUNNITTELUA KOSKEVAT VAATIMUKSET Huomautus. - Ilmailumääräyksen luku 5 sisältää kylttien käyttöä, sijoitusta ja ominaisuuksia koskevat määräykset. 1. Kirjainten korkeuden on oltava seuraavan taulukon mukainen. Kirjainten korkeus vähintään Informaatiokyltit Kiitotien koodinumero Määräävät kyltit Poistumistiekyltit ja kiitotie vapaakyltit Muut kyltit 1 tai mm 300 mm 200 mm 3 tai mm 400 mm 300 mm Huomautus.- Jos sijaintikyltti on kiitotien tunnuskyltin yhteydessä (ks ), kirjaimen korkeuden on oltava määrävälle kyltille määritelty kirjaimen korkeus. 2. Nuolen mittojen on oltava seuraavat: Kirjaimen korkeus Nuolen viivanleveys 200 mm 32 mm 300 mm 48 mm 400 mm 64 mm 3. Kirjaimen viivanleveyden on oltava seuraava: Kirjaimen korkeus Kirjaimen viivanleveys 200 mm 32 mm 300 mm 48 mm 400 mm 64 mm

94 94 (96) 94 (96) Valaistun kyltin luminanssin on oltava seuraava: a) Jos lentotoimintaa on kiitotienäkyvyyden ollessa alle 800 m, sisäpuolelta valaistun kyltin keskimääräisen luminanssin on oltava vähintään: Punainen 30 cd/m 2 Keltainen 150 cd/m 2 Valkoinen 300 cd/m 2 b) b) Kohdissa b), c) tai mainitun, sisäpuolelta valaistun kyltin keskimääräisen luminanssin on oltava vähintään: Punainen 10 cd/m 2 Keltainen 50 cd/m 2 Valkoinen 100 cd/m 2 Huomautus 1. - Kiitotienäkyvyyden alittaessa 400 m alkaa kylttien havaitseminen vaikeutua. Huomautus 2. - Tässä liitteessä esitettyjä luminanssivaatimuksia ei käytännössä kyetä täyttämään muuten kuin sisältä valaistuilla kylteillä. 5. Valaistun määräävän kyltin punaisten ja valkoisten osien luminanssien suhde ei saa olla pienempi kuin 1:5 eikä suurempi kuin 1: Kyltin keskimääräinen luminanssi lasketaan määrittelemällä pisteet ruutuverkolla kuten kuvassa L1 ja käyttämällä kaikkia kyltin suorakaidekuvion sisälle osuvia ruutuverkon pisteitä. Huomautus 1. - Kyltin keskimääräistä taustaluminanssia laskettaessa määrätään ensin pisteet ruutuverkolla kullekin värille (punaiselle määräävillä kylteillä ja keltaiselle suuntaja määränpääkyltille) kuten kuvassa tyhjällä taululla. Kunkin pisteen luminanssi mitataan ja lasketaan pisteiden luminanssien keskiarvo. Huomautus 2. - Signaalin yhtenäisyyden säilymiseksi kahden vierekkäisen pisteen luminanssien suhde ei saisi ylittää 1,5:1 eikä suurimman ja pienimmän arvon suhde saisi ylittää 5:1. Huomautus 3. - Laskelmissa ei tulisi käyttää lainkaan pisteitä, jotka sijaitsevat alle 5 cm kyltin reunasta. Huomautus 4. - Aerodrome Design Manual, Part 4 - Visual Aids, sisältää lisää ohjeita kyltin luminanssimäärityksistä.

95 95 (96) 95 (96) Kuva L1 Ruutuverkon pisteet kyltin luminanssin määrittämisessä 7. Keskimääräinen luminanssi on kaikissa ruutuverkon pisteissä mitattujen luminanssien keskiarvo. 8. Vierekkäisten ruutuverkon pisteiden luminanssiarvojen suhde ei saa ylittää 1,5:1. Niissä taulun osissa, joissa ruutuverkon pisteväli on 7,5 cm ei vierekkäisten ruutuverkon pisteiden luminanssiarvojen suhde saa ylittää 1,25:1. Koko kyltin taulun alueella maksimi- ja minimiluminanssiarvojen suhde ei saa ylittää 5:1. 9. Kylttien merkkien eli kirjainten, numeroiden, nuolten ja symbolien on oltava muodoltaan Annex 14:n Liitteen 4 kuvan A4-2 mukaisia. Kirjainten ja kirjainvälien leveydet tulee määritellä Annex 14:n Liitteen 4 taulukon 4-1 mukaisesti. 10. Kyltin taulun korkeuden on oltava seuraava: Kirjaimen korkeus Taulun korkeus vähintään 200 mm 400 mm 300 mm 600 mm 400 mm 800 mm (informaatiokyltti 600 mm)

96 96 (96) 96 (96) Määräävän kyltin taulun leveys on määrättävä kuvan L2 mukaisesti, paitsi jos määräävä kyltti on ainoastaan toisella puolella rullaustietä, on kyltin taulun oltava vähintään: a) 1,94 m, jos koodinumero on 3 tai 4; ja b) 1,46 m, jos koodinumero on 1 tai 2. Huomautus. - Aerodrome Design Manual, Part 4, sisältää ohjeita kyltin taulun leveyden määrittämisestä. 12. Reunukset Kuva L2 Määräävän kyltin mittasuhteet a) Vierekkäisiä suuntakylttejä erottavan pystysuoran, mustan rajaviivan on oltava leveydeltään noin 0,7 kertaa kirjaimen viivanleveys. b) Erillisen sijaintikyltin keltaisen reunuksen leveyden on oltava noin 0,5 kertaa kirjaimen viivanleveys. 13. Kylttien värien on oltava Annex 14:n Liitteen 1 määrittelyjen mukaisia. LIITTEEN LOPPU