Etelä-Suomen EAKR-ohjelma KYMENLAAKSON VUOSIRAPORTTI 2010

Transkriptio

1 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma KYMENLAAKSON VUOSIRAPORTTI 2010 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Yhteistyöryhmä on seurannut Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR ja ESR ohjelmien, Manner-Suomen maaseutuohjelman, Central Baltic ja ENPI ohjelmien etenemistä. Yhteistyöryhmä on osallistunut maakuntaohjelman valmisteluun sekä antanut kommentteja ja evästystä Kymenlaakson liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen. Yhteistyöryhmä on lisäksi päättänyt joustovarauksen hakemisesta äkillisen rakennemuutoksen tilanteisiin, käsitellyt ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen 2011 tarkistamista ja hyväksynyt yhteistyöasiakirjan vuosille MYR:n sihteeristö kokoontui vuonna 2010 kymmenen kertaa. Sihteeristö on seurannut EAKR- ja ESR-ohjelmien, maaseutuohjelman, Central Baltic ja ENPI ohjelmien etenemistä Kymenlaaksossa. Sihteeristössä on käsitelty myös Kymenlaakson maakuntaohjelmaa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa Sihteeristö on päättänyt omalta osaltaan toteuttamissuunnitelmasta ja yhteistyöasiakirjasta vuosille sekä ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen 2011 tarkistamisesta ja päättänyt teknisen tuen jaosta Liiton ja ELY-keskuksen kesken. Sihteeristö on tehnyt ehdotuksia toimintalinjan 5 teemoiksi ja keskustellut toimintalinjan 5 saapuneista hankeehdotuksista. Myös ylimaakunnallisten ESR-hankkeiden hakuprosesseista ja saapuneista hankeehdotuksista on keskusteltu sihteeristön kokouksissa. Kymenlaakson MYR:n sihteeristö tekee ohjelmakelpoisuuspäätökset EAKR- ja ESR-hankkeista sekä ohjelmiin sitomattoman kehittämisrahan hankkeista. Vuonna 2010 oli käsittelyssä 19 maakunnan kehittämisrahahakemusta, joista 12 todettiin rahoituskelpoiseksi. EAKR hakemuksia käsiteltiin 27. Näistä 24 todettiin rahoituskelpoiseksi (Kymenlaakson Liitto 12 kpl, ELY-keskus 10 kpl ja TEKES 2 kpl). ESR ohjelman hakemuksia käsiteltiin 10 kpl, joista 9 oli ohjelmakelpoisia. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on yhteinen maaseutujaosto ja ennakointi-, osaaminen ja työllisyys jaosto (ETO-jaosto). ETO-jaoston toiminta käynnistyy varsinaisesti vuonna Maaseutujaosto käsittelee lähinnä maaseutuohjelman edistymistä, mutta jaostolla on tavoitteena vahvistaa rooliansa aluekehitystyössä. Yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 Yhteistyöasiakirja laadittiin syksyllä EAKR ja valtion rahoitus jakautui Kymenlaakson vuoden 2010 yhteistyöasiakirjassa seuraavasti: ELY (TEM) 3,150 milj. euroa ELY (YM) 0,650 milj. euroa ELY (LVM) 0,500 milj. euroa Kymenlaakson Liitto (TEM) 2,842 milj. euroa Kymenlaakson Liitto (OPM) 0,654 milj. euroa 1

2 ELY-keskuksen yritysrahoitusta oli jäljellä runsaasti, mutta yhteistyöasiakirjaa laadittaessa uskottiin rahoituksen kysynnän kasvavan vuonna Yhteistyöasiakirjassa tehtiin varaus LVM:n hallinnonalalle yritysten liikenteellisen saavutettavuuden parantamiseksi. Kansallinen varaus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin Kymenlaakson molemmat seutukunnat ovat ohjelmakaudella olleet äkillisen rakennemuutoksen aluetta. Kotkan-Haminan seudun ÄRM/EAKR-rahoitus (1,246 milj. euroa) on käytetty Digitaalisen liiketoiminnan kasvuohjelman ja Teknologian kasvuohjelman käynnistämiseen sekä Kaakosta voimaa hankkeeseen. Kouvolan seudulla Innorail Development ja Kouvolan TILTU hankkeisiin (yhteensä 0,885 milj. euroa). Yhteensovitus muihin ohjelmiin Hallinnollinen yhteensovitus Rahoituksen yhteensovitus tapahtuu maakuntatasolla maakuntaohjelmien ja toteuttamissuunnitelmien sekä strategisen tulossopimuksen pohjalta MYAK asiakirjoissa. Hanketasolla yhteensovitusta tehdään hankkeen ohjelmanmukaisuuden arvioinnin yhteydessä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokouksissa. Sihteeristössä on edustettuna kaikki rahoittavat viranomaiset sekä edustajat Kotkan-Haminan ja Kouvolan seutukunnista. Kaakkois-Suomen ELYn sisällä hankkeiden ja eri rahoitusvälineiden käytön yhteensovitus tapahtuu hankevalmisteluun kuuluvan hankeryhmän käsittelyn yhteydessä. Hankeryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Kokouksissa käsitellään kaikki ELYyn jätetyt sekä EU-osarahoitteiset että kansalliset hakemukset. Sisällöllinen yhteensovitus 1 Yhteensovitus ESR-ohjelman kanssa Tuorein esimerkki EAKR -ohjelman ja ESR ohjelman rahoituksella toteutettavien toimien yhteensovittamisesta löytyy pelialan kehittämiseen liittyvästä Gamedu -hankkeesta, jossa osaamisen kehittämistä rahoitti ELY-keskus ESR -ohjelmasta ja investointeja Kymenlaakson Liitto EAKR - ohjelmasta. Hankkeen rahoituspäätökset on tehty vuoden 2011 puolella. Kemian ja biotekniikan prosessitekniikan opetuksen kehittämishankkeen esiselvitys laadittiin ESRrahoituksella. EAKR rahoituksella hankitaan opetusta tukeva tekninen tila, laitteet ja ohjelmisto, jotka tukevat alueen yritysten tuotekehitystä ja testaustoimintaa.. 2 Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Maaseutuohjelman kanssa yhteen sovitettuja hankkeita ei toistaiseksi ole ollut. Tosin esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen liittyviä hankkeita on rahoitettu sekä maaseutuohjelmasta, EAKR-ohjelmasta että kansallisilla varoilla. Lisäksi aihealueeseen liittyen on valmisteilla ÄRM/ESR -osarahoitteinen koko Kaakkois-Suomen kattava hanke. Maaseutuohjelman rahoitusta 2

3 on Kymenlaaksossa runsaasti käyttämättä ja EAKR-rahoitusta ohjelmankaudella enää vähän, joten jatkossa pyritään tunnistamaan maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuudet hankkeissa/hankekokonaisuuksissa. 3 Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin Ohjelmatasolla maakuntaohjelma ja KOKO ohjelmien tavoitteet on yhteen sovitettu. Sekä KOKOjen että maakuntaohjelman tavoitteet muodostuvat pitkälti seutujen elinkeinostrategioista. OSKE ja KOKO ohjelmien luonteesta hanketasolla yhteistyö toteutuu lähinnä siten, että yksittäisessä hankkeessa otetaan huomioon sen liittyvien OSKE tai KOKO ohjelmaan. Vuonna 2010 rahoitettiin EAKR osarahoitteisesti Langinkosken keisarillisen kalamaja-alueen kehittämissuunnitelmaa. Suunnitelman toteutusta on tarkoitus jatkaa kansallisella työllisyysperusteisella investointituella. Ohjelman täytäntöönpano ja toteutuminen Kymenlaakson Liitolla ja ELY-keskuksella on ollut jatkuva haku. Lisäksi ELY-keskus on järjestänyt toimintalinjan 3 hankkeista haun keväällä Rahoitusta on kohdennettu maakuntaohjelman painopisteiden mukaisesti. Entistä enemmän on pyritty rahoittamaan seutujen yhteisiä hankkeita. Uuden Kouvolan kaupungin sisäiset järjestelyt ja Kouvola Innovationin ja kaupungin työnjako on viivästyttänyt hanketoimintaa. Lisäksi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistyö on tiivistynyt ja maakuntien yhteisiä hankkeisiin on saatu rahoitusta maakuntien omista kehyksistä, joustovarauksesta (ÄRM) ja toimintalinjan 5 (teemahankkeet) rahoituksesta. Kymenlaakson Liitolla on ollut rahoituskehykseen nähden runsaasti hakemuksia, ja ohjelmakauden loppupuolella on haasteena rahoituksen jako eri viranomaisten kesken. TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan 1 rahoitusta on suunnattu maakuntaohjelman mukaisesti metsäteollisuuden rakennemuutoksen mukanaan tuomien uusien toimialojen kehittämishankkeisiin esim. palvelujen digitalisointi, uusiutuvat energiat ja venäjä-liiketoiminnan kehittäminen. Paineet kasvattaa rahoituskehystä ovat Kymenlaakson Liiton osalta olemassa. Toisaalta ELY-keskuksen yritysrahoitusta on vielä runsaasti jäljellä, koska yritysten kehittämisaktiivisuus ja sen myötä hakemusaktiivisuus on laman jäljiltä edelleen alhaalla. Yrityshankkeiden määrät eivät ole vieläkään lähteneet nousuun. Hanke-esimerkki: DigiService-hankkeessa toiminnan pääpaino on Kymenlaakson digitaalisen liiketoiminnan yritysten tuotteiden ja palvelujen soveltamisessa Kymenlaakson palvelualojen tarpeisiin. Jotta hankkeen päätavoite pilotointi - mahdollistuu, on käytännön toimenpiteissä merkittävä määrä myös pilottikohteiden prosessien kehittämistä, suunnittelua ja määrittelyä sekä lopulta valitun tuotteen/palvelun käyttöönotto ja jälkiarviointia/jatkokehitystä. 3

4 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjassa 2 on myös painotettu hankkeiden kytkeytymistä maakuntaohjelman painopisteisiin. Toimintalinjan rahoitusta on myönnetty puurakentamisen kehittämishankkeisiin (investointi ja koulutus), bioenergiahankkeisiin ja edellä mainitun kemian ja biotekniikan prosessitekniikan alan opetuksen kehittämiseen. Tällä toimintalinjalla ELY rahoittaa yritysten liiketoimintatoimintaympäristön kehittämiseen liittyviä hankkeita. Osa rahoituksesta suuntautuu TEKESin kautta alueellisesti tärkeisiin tutkimushankkeisiin. Erityisesti Kymenlaaksossa, jossa ei ole tiedekorkeakoulua tai tutkimuslaitoksia on tutkimushankkeita esitetty rahoitettavaksi varattua rahoitusta vähemmän. Hanke-esimerkki: Biohybridi hankkeen tavoitteena on luoda uudenlainen koulutus- / tutkimusmenetelmä, jossa tieteellisen tuloksen testaaminen ja päästö-/energiamittausten teko on käyttäjän kokeellisen tuloksen aikaansaama. Myös tilanteet, joissa teknologia ylittää käyttäjän mahdollisuuden käyttää menetelmää. Menetelmän, jonka kohteena on hajautettu tuotantomalli, kanssa voi syntyä tilanne, jossa käyttäjä ei tule mitenkään saamaan viranomaishyväksyntää. Tavoitteena on myös luoda käyttöjärjestelmiä, opettajille mahdollisuuksia kehittää ammattitaitoa ja ammattiopistolle välineitä vastata koulutuksen jatkuviin kehitystarpeisiin sekä tarjota Anjalan maa- ja metsätalousoppilaitoksen tiloissa nykyaikaista ja opiskelijoita houkuttelevaa koulutusta. Tavoitteena on luoda alueelle uusia työpaikkoja ja konepajoille tilauskantaa. Saada aikaan koulutus- ja valintakenttä, jossa menetelmät voidaan testata koululla ja vasta toimivat ratkaisut siirtyvät käyttöön. Hankkeen avulla saadaan poistettua "kokeiluprotot" maatiloilta ja vain kohteisiin sopivat mallit käytäntöön. TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen Vuonna 2010 Kymenlaakson Liiton rahoittamat hankkeet ovat painottuneet matkailun edellytysten parantamiseen Suomenlahdella ja Kymijoella. ELY-keskuksen rahoitus on kohdennettu elinympäristön ja vetovoimaisuuden parantamiseen. Useammassa hankkeessa rahoitusta on suunnattu luonnon matkailu- ja virkistyskäytön edistämiseen. Yksittäiset hankkeet tähtäävät myös vesien tilan parantamiseen, tuulivoiman lisäämisedellytysten tukemiseen ja ekotehokkuusajattelun edistämiseen. Hanke-esimerkki: EkoKymenlaakso -projektin tavoitteena on parantaa Kymenlaakson ekotehokkuutta yhteistyössä Kymenlaakson kuntien, asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteiden saavuttamiseksi projektissa vahvistetaan kuntien ympäristöjohtamista ja lisätään organisaatioiden ympäristötietämystä, lisätään alueen asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden ympäristötietämystä ja tiedostamista vahvistamalla eko neuvontaa, järjestämällä koulutuksia, tiedotustilaisuuksia ja seminaareja, teematapahtumia jne., hyödynnetään aktiivisesti alueellista yhteistyötä ja kehitetään verkostoja ympäristöasioiden nopean kehittämisen mahdollistamiseksi, etsitään resursseja ja mahdollisuuksia tavoitetta edistävien hankkeiden koordinointiin ja hyödyntämiseen, edistetään aktiivisesti uusiutuvien ja muiden ympäristöystävällisten energialähteiden käyttöönottoa, valmistellaan Kymenlaakson energia /eko toimiston perustaminen. E toimisto toimintaan 4

5 pyritään sisällyttämään asiantuntija apua sekä tiedotus ja neuvontapalveluita. Toimiston tehtäväkenttään kuuluu mm. energiatehokkuusasiat, uusiutuvat energialähteet, materiaalitehokkuus, kestävä kuluttaminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä kestävän liikkumisen edistäminen. Toimisto suunnitellaan palvelemaan kuntia, kuntalaisia, alueen yrityksiä ja oppilaitoksia ja tekee yhteistyötä näiden tahojen Lissabonin strategian toteutuminen Lissabonin strategia pyritään huomioimaan hankevalinnassa mahdollisimman hyvin. Toimintalinjoissa 1 ja 2 rahoitetut hankkeet ovat useimmiten strategian mukaisia. Toimintalinjasta 3 rahoitetut hankkeet tähtäävät yrittäjyyden lisäämiseen ja ympäristönsuojeluun, mutta varsinaisesti eivät ole Lissabonin strategian menoluokkiin kuuluvia. Yksittäistä hanketta ei ainakaan vielä hylätä sillä perusteella, että se ei ole Lissabonin strategian mukainen, jos se muuten täyttää ohjelman vaatimukset. Itämeri-strategian toteuttaminen Maakunnan sijainnista johtuen useat rahoitetut hankkeet toteuttavat Itämeri-strategiaa. Itämeristrategian toteuttaminen on hankevalinnassa myönteisesti vaikuttava tekijä muiden seikkojen ohella. Hanke-esimerkkejä: Itämerestä turvallinen alue: SAFGOF hankkeen tavoitteena on parantaa alueen koko kuljetuselinkeinon kilpailukykyä. Merenkulun ja satamatoimintojen turvallisuuden taso paranee. Kohderyhmän yritysten turvallisuus- ja ympäristötietoisuus paranee. Alan koulutusta (kuljetusketjujen, turvallisuuden ja ympäristöasioiden suhteen) kehitetään, mikä vaikuttaa osaavien työntekijöiden saatavuuteen ja alan toimijoiden kilpailukykyyn pitkäkestoisesti. Itämerestä vaurauden alue: DigiService hankkeen ohjaavana tarpeena on sähköisen asioinnin kehittäminen. Kuntien palvelujen ja erityisesti terveydenhuollon palvelujen sähköistämisellä on odotettavissa suuria hyötyjä sekä säästöjä. Digitaalisten ratkaisujen soveltaminen on noussut tärkeäksi kehittämiskohteeksi myös elinkeinostrategiassa ja ICT-ratkaisuista toivotaan apuja resurssipulaan, tehostamiseen sekä palvelujen saavutettavuuteen. Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia ottaa voimakkaasti kantaa sähköisen asioinnin kehittämiseen yksityisissä ja julkisissa palveluissa, erityisesti huolena on sähköisen asioinnin kehittymättömyys. Paine tilanteen korjaamiseksi kasvaa ja tulee aiheuttamaan investointeja. Vastaavaa tarvetta on käytännössä kaikkialla läntisessä Euroopassa ja sen ulkopuolella. Jotta Kymenlaakson digitaalisen liiketoiminnan yritykset olisivat valmiina palvelemaan prosessejaan ja palvelujaan sähköistäviä tahoja Suomessa sekä ulkomailla, on yhtiöiden tuotteet ja palvelut kehitettävä tarpeita vastaaviksi yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa. Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Kestävä kehitys sekä verkostoituminen ja kumppanuus on tavoitteena useissa hankkeissa samoin tietoyhteiskunta. Erityisesti tutkimushankkeissa ja yritysten liiketoimintaympäristön kehittämishank- 5

6 Tasa- keissa on kuitenkin lähes poikkeuksetta mukana vahva verkottumisnäkökulma. arvohankkeita on toteutunut vain vähän. Ympäristö- ja tasa-arvohankkeiden osuuksia seurataan yrityshankkeiden osalta Yrttitietojärjestelmässä. Kaakkois-Suomen osalta on tilasto liitteenä. Verkottumis- ja kumppanuustavoitteesta ja tietoyhteiskuntatavoitteesta ei vastaavaa seurantaa ole. Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit Viestintä Kaakkois-Suomen EAKR -viestintää vuonna 2010 on kohdennettu sekä hanketoimijoille että medialle ja suurelle yleisölle. Keväällä 2010 järjestettiin EU:n hanketietoisku Kouvolassa. yhteistyössä TEM:n kanssa. Tilaisuudessa oli osallistujia noin 130. Esimerkkinä onnistuneesta EAKRprojektista tilaisuudessa esiteltiin Kaslink Foods Oy:n Kasvun voimaa hanke. Rahoitusohjelmien tietoisku järjestettiin marraskuussa Vuoden 2010 aikana toimitettiin kolme tiedotetta Kaakkois-Suomen ELYn rahoittamista EUhankkeista. Tiedotteen liitteeseen koottiin hankekuvaukset ja rahoitustiedot kaikista rahoitetuista ESR -hankkeista, ympäristö-vastuualueen EAKR -hankkeista sekä maaseutuohjelmaan kuuluvista hankkeista. Tiedote ilmestyy Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen internet -sivuilla. ELY-keskus on tiedottanut hanketoimijoille sähköpostitse ajankohtaisista tukikelpoisuuteen ja hankkeiden toteuttamiseen liittyvistä asioista. Heille on lisäksi järjestetty kaksi STARTTI-koulutusta syksyllä Koulutuksen tavoitteena on tukea hankkeiden toteuttamista ja sen aikana käydään läpi rahoituspäätökseen liittyvät ehdot ja ohjeet. Koulutus kohdistui sekä ESR että EAKR - hankkeisiin. EAKR-hankkeista osallistujia oli noin 20 henkilöä. Lisäksi on ollut Etelä-Suomen yhteistä viestintää, mm. toimintalinjan 5 hankehaut Kymenlaakson Liiton kotisivuilla. Arviointi Arviointia ei ole toistaiseksi toteutettu. Johtopäätökset Haasteena on rahoituksen riittävyys suunnitteluvaiheessa oleviin hankkeisiin nähden. Kaakkois-Suomessa on suunnitteilla useita yhteishankkeita maakuntaohjelman mukaisille uusille toimialoille. 6