4 METSÄNHOITO- JA PERUSPARANNUSTYÖT

Transkriptio

1 4 METSÄNHOITO- JA PERUSPARANNUSTYÖT Luvussa esitetään metsänhoito- ja perusparannustöiden työmäärät ja kustannukset vuodelta Lisäksi julkaistaan pääosin vuodesta 1950 lähteviä aikasarjoja, joissa esitetään myös vuoden 1995 tiedot ilman aluejakoa. Taulukoiden esittämisjärjestys vastaa metsänhoitotöiden kronologista järjestystä metsikön kehityksessä. Taustaa ja käsitteitä Metsänhoito- ja perusparannustöillä pyritään turvaamaan korkea ja taloudellisesti arvokas puuntuotanto sekä monipuolinen ja terve metsäluonto. Metsikkö saattaa kiertoajan kuluessa olla monien metsänhoidon ja perusparannuksen työlajien kohteena: uudistusalan raivauksen, maanmuokkauksen, luontaisen uudistamisen, kylvön tai istutuksen, täydennysviljelyn, taimikonhoidon, pystypuiden karsinnan, lannoituksen, harvennushakkuiden ja uudistushakkuiden. Perusparannustyöt eroavat metsänhoitotöistä lähinnä pitkävaikutteisuutensa vuoksi. Perusparannusinvestointien pitkävaikutteisuuden ja kansantaloudellisten syiden vuoksi valtio tukee yksityismetsien perusparannustöitä metsänparannusvaroin. Rahoitusta ohjaavat metsänparannussäädökset, joista ensimmäinen annettiin määräaikaisena jo vuonna Metsänparannuksen työlajien valikoima on muuttunut ja laajentunut lakeja uudistettaessa ja muutettaessa. Nykyiset säädökset ovat olleet voimassa vuoden 1993 alusta ja niillä tuetaan erityisesti metsien kuntoa ja terveyttä ylläpitäviä sekä aikaisempia investointeja turvaavia töitä. Osa metsänparannusvaroista käytetään Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamiseksi annetun lain mukaiseen metsänuudistamiseen Lapin läänin ja Kuusamon kunnan alueella. Tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä on metsälakien kokonaisuudistus, johon liittyy uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki. Lailla säädetään valtion rahoituksesta puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen, metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsäluonnonhoitoon. Metsien puuntuotannollisen kestävyyden ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi rahoitusta voidaan myöntää metsänuudistamiseen (mukaanlukien pellonmetsitys), kulotukseen, nuoren metsän hoitoon (sisältää taimikon ja riukuvaiheen metsän perkauksen ja harvennuksen sekä pystykarsinnan), energiapuun korjuuseen, metsän terveyslannoitukseen, kunnostusojitukseen sekä metsätien tekemiseen. Metsänomistajille myönnettävän metsänparannusrahoituksen lisäksi valtio tukee välillisesti yksityistä metsänomistajaa myöntämällä yksityismetsätalouden organisaatioille avustuksia metsänhoito- ja perusparannustöiden suunnitteluun ja työnjohtoon. Metsänomistaja voi myös hakea pellonmetsitystukea maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain perusteella. Metsänhoito- ja perusparannustöiden taulukoissa tiedot on esitetty omistajaryhmittäin seuraavasti: Yksityiset ym.: varsinaiset yksityismetsänomistajat, yhteismetsät, kunnat, seurakunnat ja säätiöt ym. yhteisöt sekä Ahvenanmaan maakuntahallinto Metsäteollisuus: Metsäteollisuus ry:n jäsenyhtiöt Valtio: Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, opetushallitus ja puolustusministeriö Taimikonhoidolla tarkoitetaan taimikoiden perkauksia ja harvennuksia sekä riukuasteen metsissä suoritettavia harvennuksia aina siihen asti, 97

2 4 Silvicultural and forest improvement work kun harvennuspuusta aletaan saada myyntituloa (taulukot ). Mekaaninen perkaus ja harvennus käsittää raivaus- ja moottorisahalla sekä vesurilla tehdyt taimikonhoitotyöt. Myös mekaanis-kemiallisesti tehdyt työt (esimerkiksi kantokäsittely) kirjataan tähän. Kemiallisella perkauksella tarkoitetaan joko lentokoneella, traktorilla tai käsityövälinein tehtyjä lehvästöruiskutuksia samoin kuin erilaisia kemiallisia runkokäsittelyjä. Nuoren metsän kunnostuksella tarkoitetaan yksityismetsien riukuvaiheen metsien harvennuksia, joista ei vielä saada myyntituloa. Muut taimikonhoitotyöt käsittävät ruohojen ja heinien torjunnan mekaanisesti tai kemiallisesti sekä verhopuiden poiston. Eri hakkuutavoin käsitellyt pinta-alat esitetään taulukoissa Harvennushakkuisiin sisältyvät kaikki sellaiset metsikön kasvattamiseksi tehdyt harvennukset, joita ei lueta taimikonhoitoon. Myös uudistamishakkuita edeltävät väljennyshakkuut kuuluvat tähän ryhmään. Siemen- ja suojuspuuhakkuissa uudistusalalle jätetään luontaisen uudistamisen turvaava siemen- tai suojuspuumäärä. Myös muut luontaiseen uudistamiseen tähtäävät hakkuut, kuten kaistalehakkuut kuuluvat tähän ryhmään. Muihin hakkuisiin luetaan hakkuut, joilla ei ole metsänhoidollista merkitystä, kuten pellon ja tonttimaan raivaus tai teiden ja allasalueiden perustaminen. Pysyvällä metsätiellä tarkoitetaan sellaista pääasiassa metsätalouden liikennetarpeisiin rakennettua moottoriajoneuvoilla ympäri vuoden liikennöitävää tietä, jonka aikaansaamiseksi on tehty kuivatustöitä, maan siirtoja tai maan kuljetuksia (taulukot ). Metsätiet jaetaan kolmeen luokkaan sen mukaan, millainen merkitys niillä on tieverkon osana. Metsänomistajien omatoimisesti tekemät metsänhoitotyöt ja niiden tilastointi Omatoimisella metsätyöllä tarkoitetaan metsänomistajan tai hänen perheenjäsenensä omalla tilallaan omaan lukuunsa tekemää metsätyötä. Omatoiminen metsätyö voi perustua metsäammattilaisen laatimaan suunnitelmaan tai siihen voidaan hakea metsänparannusvaroja, jolloin työt kirjautuvat metsänhoitoyhdistysten tai metsälautakuntien tilastoihin. Metsänhoitoyhdistyksissä tilastolukuihin lisätään arvio täysin omatoimisesti (so. ilman suunnitelmaa tai metsänparannusvaroja) tehdyistä työmääristä. Arvioiden luotettavuus vaihtelee työlajeittain ja alueittain. Esimerkiksi omatoimisen heinäyksen, taimikonhoidon ja pystykarsinnan määrät aliarvioidaan helposti. Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan (ks. taulukko 8.5) 1980 luvun alussa metsätaloudessa tehtiin enimmillään noin 13 miljoonaa työpäivää. Tästä oman työn osuus oli noin 5 miljoonaa päivää metsätaloudessa tehtiin enää 6,2 miljoonaa työpäivää, josta oman työn osuus oli 2,1 miljoonaa työpäivää. Omasta työpanoksesta noin kolme neljännestä käytetään hankinta- ja kotitarvepuun korjuuseen ja neljännes metsänhoitotöihin. Vuoteen 1984 kohdistuneen tutkimuksen (Etelätalo 1989) mukaan suhteellisesti eniten metsänomistajat tekivät omatoimista heinäntorjuntaa (86% kokonaistyöalasta), pystykarsintaa (82% kokonaistyöalasta), kylvöä (78% kokonaistyöalasta) ja taimikonhoitoa (73% kokonaistyöalasta). Istutuksessa omatoimisuusaste oli 51% ja raivauksessa 61% kokonaistyöalasta. Absoluuttisesti eniten työpäiviä ja hehtaareja kertyi taimikonhoidosta. Vuosiin kohdistuvassa tutkimuksessa (Pirinen & Kaivola 1995) metsänomistajien omatoimisuusasteeksi taimikonhoitotöissä saatiin enää noin 50 prosenttia. Kyseessä olivat kuitenkin 1990-luvun taimikonhoidon huippuvuodet, jolloin yksityismetsien vuotuiset taimikonhoitomäärät olivat noin hehtaaria ja suuren työmäärän tekemiseen tarvittiin ehkä normaalia enemmän ulkopuolista työvoimaa. Omatoimisuusasteeseen vaikuttaa metsänomistajarakenne: omistajien ikääntyessä, kaupunkilaistuessa ja heidän koulutustasonsa noustessa omatoimisuus vähenee. Tilallaan asuva maanviljelijä tekee yleensä metsänhoitotyöt itse. Omistusrakenteen muutos vaikuttaa kuitenkin eniten omatoimiseen hakkuutyöhön. Metsänomistajien omatoimisen työn määrä vähenee myös tilakoon kasvaessa. Siten metsälöiden pieneneminen voi kannustaa metsänhoitotöihin, mutta toisaalta monet pienmetsälöt jäävät kokonaan metsätaloudellisen toiminnan ulkopuolelle. 98

3 4 Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuotuinen metsänhoito- ja perusparannustöiden tarve ja toteutuneet määrät 1990 luvulla Yksityiset ym. Kaikki omistajaryhmät Tarve Toteutunut Tarve 1 Toteutunut hehtaaria Raivaus Muokkaus Luontainen uudistaminen (66%) Metsänviljely (84%) Pellonmetsitys (87%).. 13 Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus (ei sis. heinäystä) (84%) Kunnostusojitus (48%) Metsäteiden rakentaminen km km (104%) km 1 VMI8:n tarvearviot eivät sisällä kolmea pohjoisinta kuntaa Enontekiötä, Utsjokea ja Inaria. 2 Toteutunut luontainen uudistaminen = siemen- ja suojuspuuhakkuiden ala 3 Tarvearviot eivät sisällä metsityksiä eikä täydennysviljelyä. Lähde: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Metsäntutkimuslaitos/VMI Vuotuinen hakkuiden tarve ja toteutuneet määrät 1990 luvulla Yksityiset ym. Kaikki omistajaryhmät Tarve Toteutunut Tarve Toteutunut hehtaaria Harvennushakkuut (43%) (39%) Ensiharvennukset Muut harvennukset Uudistushakkuut (74%) (44%) Avohakkuut (77%) (45%) Luontaiseen uudistamiseen täht. hakkuut (66%) (41%) Siemen- ja suojuspuiden poisto (54%) (59%) Lähde: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Metsäntutkimuslaitos/VMI Taulukoissa esitetään toteutuneet vuotuiset hakkuut ja metsänhoito- ja perusparannustyöt ( keskiarvo) ja niiden metsänhoidollinen tarve. Toteutuneet työmäärät ovat tietopalvelun omistajaryhmittäin keräämästä metsänhoito- ja perusparannustöiden tilastosta. Yksityismetsien tarveluvut perustuvat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion vuonna 1994 laatimaan metsien hoito- ja hakkuutaseeseen, jonka tietolähteenä ovat pääasiassa metsätaloussuunnitelmien yhdistelmät. Kaikkien omistajaryhmien tarveluvut perustuvat valtakunnan metsien 8. inventoinnin ( ) tuloksiin. Valtakunnan metsien inventoinnissa hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteitä on ehdotettu vain metsämaalle (kunnostusojituksen osalta myös kitumaalle). Ehdotukset on laadittu seuraavalle 10-vuotiskaudelle, mutta ne ovat tässä taulukossa muutettu vuosittaisiksi. Rästitöiden purkaminen 5 10 vuoden kuluessa sisältyy tarvelukuihin. Valtakunnan metsien inventoinnin tarveluvut ovat selvästi suuremmat kuin Tapion hoito-ja hakkuutaseen tarveluvut eikä ero selity pelkästään metsäteollisuusyhtiöiden ja valtion metsien työmäärätarpeiden lisäämisellä yksityismetsien lukuihin. Tarvelukujen ero on suurin uudistushakkuiden ja niitä seuraavien metsänuudistamisen toimenpiteiden kohdalla. Valtakunnan metsien inventoinnissa toimenpiteitä ehdotetaan metsänhoidollisesta tarpeesta lähtien, kun taas yksityismetsätalouden suunnittelussa otetaan lisäksi huomioon tilakohtainen metsätaloudellinen kestävyys. Metsänhoito- ja perusparannustöitä tehdään kummankin vertailun mukaan tarvetta vähemmän. Selvimmät työrästit ovat syntymässä harvennushakkuissa. Metsäteiden rakentamisessa on ylletty tarpeen mukaisiin työmääriin. 99

4 4 Silvicultural and forest improvement work Metsänhoito- ja perusparannustyöt ja niiden kustannukset vuonna 1995 Vuonna 1995 metsänviljely lisääntyi 5 prosentilla edellisvuotiseen verrattuna (taulukot , kuvat ). Metsän uudistamiseen liittyvät raivaukset ja muokkaukset kasvoivat myös (taulukko 4.2). Kylvön osuus metsänviljelyalasta oli 28 ja istutuksen 72 prosenttia. Männyn metsänviljelyala on puolittunut luvun alkupuoleen verrattuna ja kuusen ja koivun viljelyalat ovat selvästi kasvaneet. Kokonaisuutena metsänviljely on vähentynyt. Taimikonhoidon, uudisojituksen ja kunnostusojituksen työmäärät pienenivät hiukan verrattuna vuoteen 1994 (taulukot 4.9, 4.16 ja 4.18 sekä kuvat 4.3 ja 4.6). Uusien metsäteiden rakentamismäärien muutosta ei voida suoraan laskea, sillä vuonna 1995 tilastoinnissa erotettiin metsäteiden perusparannukset omaksi ryhmäkseen, kun ne aikaisemmin olivat sisältyneet uusien metsäteiden rakentamisen lukuihin (taulukko 4.20 ja kuva 4.7). Tällöin niitä ei ilmeisesti ilmoitettu täysimääräisesti. Vuoden 1995 hakkuuala hehtaaria oli 16 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin (taulukko 4.14 ja kuva 4.5). Avohakkuut vähenivät peräti neljänneksen ja harvennushakkuut 7 prosenttia. Vuonna 1995 metsänhoito- ja perusparannustöihin käytettiin miljoonaa markkaa (taulukko 4.23 ja kuva 4.8). Nimelliskustannukset nousivat 3 prosenttia edellisvuotisesta. Selvimmin nousivat metsäteollisuusyhtiöiden kokonaiskustannukset 25 prosentilla. Yksityismetsien osuus metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannuksista oli 84, metsäteollisuusyhtiöiden 8 ja valtion 8 prosenttia. Yksityismetsissä tehtäviin töihin myönnettin valtion lainoja ja tukia 292 miljoonaa markkaa, mikä on 34 prosenttia yksityismetsien metsänhoitoja perusparannustöiden kokonaiskustannuksista. Metsänomistajien oman rahoituksen ja työpanoksen arvo oli 577 miljoonaa markkaa ja osuus 66 prosenttia. Valtion yksityismetsätalouden lainoitus ja tuki on vähentynyt viime vuosina (kuva 4.9). Osa valtion metsäalueilla suoritetuista töistä ei sisälly tähän tilastoon. Vuosien tilastoista puuttuvat myös sellaiset työt, jotka on tehty yksityismetsissä ilman yksityismetsätalouden edistämisjärjestöjen johtoa ja valvontaa. Vuosina yksityismetsätalouden organisaatiot ovat arvioineet yksityismetsänomistajien omatoimisesti tekemien metsänhoito- ja perusparannustöiden suoritteet ja kustannukset. Kirjallisuus Literature Etelätalo, E Omatoimisuus ja menetelmät yksityismetsien hoitotöissä. Työtehoseuran julkaisuja s. Kokkonen, J Metsänhoitotöiden rahoitus. Tapion taskukirja (22. uudistettu painos), s Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Koistinen, A Yksityismetsänomistajan tekemän metsätyön kehitys. Työtehoseuran julkaisuja s. Koistinen, A Metsänomistajen omatoimisuus korjuukaudella 1994/95. Työtehoseuran julkaisuja s. Laki Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta (1057/82, muutos 269/91, 1125/94) Laki maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä (1303/94) Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuonna Metsätilastotiedote 315. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 32 s. Metsänparannusasetus (437/87, muutos 1563/92) Metsänparannuslaki (140/87, muutos 1278/92) Metsäsektorin ajankohtaiskatsaus Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Metsätalouden ympäristöohjelman toteutuminen seurantaryhmän toinen väliraportti maaliskuu Maa- ja metsätalousministeriö. MMM:n julkaisuja 1/ s. Parviainen, J Metsän uudistaminen. Tapion taskukirja (22. uudistettu painos), s Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Pirinen, H. & Kaivola, A Nuorten metsien käsittelyn kehitysarvioita. Työtehoseuran metsätiedote 5/1995 (543). 4 s. Päivänen, J Metsänparannuslaki ojituksen ja ojitusaluemetsien kunnostuksen suuntaajana. Työtehoseuran metsätiedote 7/1994 (530). 4 s. Päivänen, J Kunnostusojitettavien kohteiden valinta ja kunnostusmenetelmät. Työtehoseuran metsätiedote 10/1994 (533). 4 s. Selby, J.A., Elovirta, P., Mustonen, M., Petäjistö, L. & Uotila E Maaseudun mahdollisuudet metsässäkö? Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Suomen kestävän metsätalouden kriteerit ja indikaattorit. Maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto. Projektin väliraportti s. + liitt. 100

5 4 Metsänhoito- ja perusparannustyöt Muut tietolähteet Other sources of information Ahvenanmaan maakuntahallitus, metsätaloustoimisto Metsähallitus, talouspalvelut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäntutkimuslaitos, tutkimusmetsäpalvelut Metsäteollisuus ry Opetushallitus Puolustusministeriö, metsätalouden vastuualue Skogscentralen Skogskultur 101

6 4 Silvicultural and forest improvement work ha Uudistusala yhteensä -Total Istutus - Planting Luontainen uudistaminen¹ - Natural regeneration¹ Kylvö - Seeding ¹ Luontaisen uudistamisen ala on siemen- ja suojuspuuhakkuiden ala. Area of natural regeneration is the area of the seed tree and shelterwood fellings. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: The Finnish Forest Research Institute Vuosi - Year 0 Kuva 4.1 Uudistusalat Kaikki omistajaryhmät Figure 4.1 Areas of natural and artificial regeneration All forest ownership categories ha Viljelyala yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: The Finnish Forest Research Institute Kuva 4.2 Metsänviljelyalat omistajaryhmittäin Figure 4.2 Areas seeded and planted , by forest ownership category Vuosi - Year 102

7 4 Metsänhoito- ja perusparannustyöt ha Taimikonhoitoalat yhteensä - Total Yksityiset ym. - Non-industrial, private etc. Metsäteollisuus - Forest industries Valtio - State Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Vuosi - Year Source: The Finnish Forest Research Institute Kuva 4.3 Taimikonhoitoalat omistajaryhmittäin Figure 4.3 Tending of seedling stands , by forest ownership category ha Metsänlannoitusalat yhteensä - Total Yksityiset ym. - Non-industrial, private etc. Metsäteollisuus - Forest industries Valtio - State Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: The Finnish Forest Research Institute Kuva 4.4 Metsänlannoitusalat omistajaryhmittäin Figure 4.4 Forest fertilisation , by forest ownership category Vuosi - Year 0 103

8 4 Silvicultural and forest improvement work 1000 ha Harvennushakkuu - Thinning Hakkuuala yhteensä - Total area treated Siemen- ja suojuspuuhakkuu - Seed tree and shelterwood fellings Avohakkuu - Clear fellings Muut hakkuut - Other fellings Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Vuosi - Year Source: The Finnish Forest Research Institute 0 Kuva 4.5 Hakkuualat Kaikki omistajaryhmät Figure 4.5 Forest area treated with fellings All forest ownership categories 104

9 4 Metsänhoito- ja perusparannustyöt Uu Fir Ku Ditc sup Vuosien luvut ovat arvioituja. During the figures are estimated. etsätilastollinen tietopalvelu earch Institute ojitusalat ditch cleaning and supplementary ditching)

10 4 Metsänhoito- ja perusparannustyöt Kilometriä Rakennetut metsätiet yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kilometres Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: The Finnish Forest Research Institute Kuva 4.7 Pysyvien metsäautoteiden rakentaminen omistajaryhmittäin Figure 4.7 Construction of permanent forest roads, completed , by forest ownership category Vuosi - Year milj. mk vuoden 1995 rahana Kokonaiskustannukset -Total Yksityiset ym. Non-industrial, private etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio - State FIM mill. in 1995 money 1800 Tukkuhintaindeksi/Kotimaiset tavarat Wholesale price index/domestic goods * * Ennakkoarvio Vuosi - Year Preliminary estimates Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: The Finnish Forest Research Institute Kuva 4.8 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset omistajaryhmittäin vuoden 1995 rahaksi muunnettuina Figure 4.8 Total costs of silvicultural and forest improvement work by forest ownership category , expressed in 1995 money 106

11 4 Silvicultural and forest improvement work prosenttia 100 per cent oma panos - own input valtion lainat - State loans valtion tuet - State grants Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Vuosi - Year Source: The Finnish Forest Research Institute 0 Kuva 4.9 Eri rahoitusmuotojen osuus yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannuksista Figure 4.9 The proportions of different financial means in the total costs of silvicultural and forest improvement work in nonindustrial, private forests,

12 4 Metsänhoito- ja perusparannustyöt en metsäteiden rakentaminen ja kunnossap uction and maintenance of permanent fores etsänlannoitus ja muut kustannukset on taimikonhoito ja pystykarsinta tending of seedling stands and prunin metsänviljely - seeding and planting lojen valmistaminen - preparation of regenerat metsätilastollinen tietopalvelu Research Institute erusparannustöiden (kaikki omistajaryhmät) kokonaisk f different silvicultural and forest improvement work in the to 108

13 4.1 Uudistusalan valmistamisen pinta-alat 1994 omistajaryhmittäin ja metsälautakunnittain Areas prepared for natural and artificial regeneration in 1994, by forest ownership category and forestry board district I = Yksityiset ym. II = Metsäteollisuus III = Valtio Non-industrial, private etc. Forest industries State Metsälautakunta Uudistusalan raivaus Äestys ja laikutus Auraus ja mätästys Kulotus Forestry board district Clearing of regeneration areas Harrowing and scarification Ploughing and hummocking Prescribed burning I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total Total hehtaaria hectares Ahvenanmaa Helsingin (ruots.) Lounais-Suomen Satakunnan Uudenmaan-Hämeen Pirkka-Hämeen Itä-Hämeen Etelä-Savon Etelä-Karjalan Itä-Savon Pohjois-Karjalan Pohjois-Savon Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan (ruots.) Keski-Pohjanmaan Kainuun Pohjois-Pohjanmaan Koillis-Suomen Lapin Koko maa Whole country Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: The Finnish Forest Research Institute 4 Metsänhoito- ja perusparannustyöt

14 4 Silvicultural and forest improvement work 4.2 Uudistusalan valmistamisen pinta-alat omistajaryhmittäin Areas prepared for natural and artificial regeneration , by forest ownership category Lähde: Source: I = Yksityiset ym. II = Metsäteollisuus III = Valtio Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu The Finnish Forest Research Institute Non-industrial, private etc. Forest industries State hehtaaria hectares Vuosi Uudistusalan raivaus Maanpinnan rikkominen ja Kulotus muokkaaminen Year Clearing of regeneration areas Soil preparation Prescribed burning I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Total Total Total ,3 34,6 78,9 162,8 1,9 0,9 2,5 5,3 6,8 9,2 17,3 33, ,6 29,4 97,5 196,6 2,2 0,6 5,2 8,0 8,4 8,4 15,5 32, ,3 38,4 94,3 203,0 1,7 0,9 9,3 11,9 6,3 8,3 13,2 27, ,3 41,2 109,2 229,7 1,8 1,0 7,4 10,2 6,7 12,1 16,0 34, ,5 36,3 66,2 172,0 1,8 1,5 10,9 14,2 5,0 8,9 13,1 27, ,4 36,2 47,7 151,3 1,5 1,7 7,7 10,9 4,1 7,7 6,7 18, ,5 33,4 44,5 170,5 2,5 1,5 13,1 17,1 3,9 6,1 3,9 13, ,6 37,8 42,0 187,4 4,9 2,8 19,2 26,9 4,9 6,6 3,1 14, ,0 37,2 44,5 207,6 14,8 4,5 32,5 51,7 11,2 9,1 12,5 32, ,3 37,7 37,2 217,2 15,7 11,4 31,6 58,7 5,7 6,4 4,2 16, ,7 35,7 26,8 205,2 18,8 19,6 35,5 74,0 4,6 5,4 3,7 13, ,0 32,3 24,1 184,4 20,5 19,6 31,0 71,1 2,1 4,0 4,5 10, ,8 22,8 27,8 176,4 18,0 15,0 38,2 71,2 1,2 1,6 2,1 4, ,2 20,5 19,4 141,1 14,0 13,7 27,0 54,6 0,4 0,5 1,4 2, ,4 19,6 15,3 174,3 19,2 14,0 26,0 59,1 0,3 0,3 0,4 1, ,2 11,6 9,0 162,8 28,9 9,5 23,5 61,9 0,2 0,3 0,4 0, ,9 9,4 9,1 159,4 45,0 7,7 21,5 74,1 0,1 0,1 0,3 0, ,1 9,7 6,1 175,0 47,5 7,0 21,1 75,7 0,2 0,2 0,2 0, ,6 11,8 6,7 155,0 48,1 10,5 19,5 78,1 0,5 0,0 0,1 0, ,9 8,6 10,0 151,5 48,9 8,4 18,0 75,3 0,7 0,0 0,1 0, ,1 12,9 18,0 166,0 68,8 13,3 19,0 101,1 0,1 0,1 0,1 0, ,4 13,9 15,6 155,9 52,4 12,7 18,0 83,1 0,4 0,0 0,2 0, ,4 16,3 20,3 152,1 54,6 16,6 17,5 88,8 1,4 0,2 0,3 1, ,5 14,8 17,0 140,3 57,0 13,3 18,4 88,8 0,1 0,2 0,4 0, ,9 12,0 18,8 135,7 62,9 14,1 21,8 98,9 0,3 0,1 0,5 0, ,4 11,0 15,4 148,8 82,3 12,9 22,3 117,6 0,6 0,2 0,9 1, ,3 10,1 16,3 166,7 94,6 11,7 21,1 127,4 0,3 0,1 0,1 0, ,6 10,4 17,8 161,9 98,7 12,6 23,2 134,5 0,5 0,2 0,9 1, ,5 10,8 17,1 149,4 84,7 12,1 22,3 119,0 0,4 0,2 0,8 1, ,5 13,2 17,8 142,5 76,5 14,6 21,8 112,9 0,6 0,2 1,0 1, ,1 13,7 21,2 145,9 83,0 17,1 22,7 122,8 0,5 0,1 2,8 3, ,6 6,6 16,9 132,1 83,5 10,5 24,1 118,1 0,9 0,2 2,1 3, ,8 9,3 19,6 131,8 92,6 10,8 21,4 124,9 0,2 0,1 0,8 1, ,8 8,4 15,2 125,4 85,8 11,6 24,6 122,0 2,0 0,1 3,4 5, ,2 7,4 14,7 128,3 98,9 10,5 22,5 131,8 1,7 0,1 1,7 3, ,5 6,7 15,6 114,8 97,0 9,2 21,2 127,4 1,5 0,1 2,1 3, ,3 6,7 13,0 130,1 96,7 10,5 19,0 126,2 0,8 0,1 0,5 1, ,8 7,0 12,7 105,6 82,2 14,6 20,2 117,0 0,9 0,2 0,9 2, ,8 8,0 11,0 92,8 79,6 18,9 21,8 120,4 0,6 0,1 0,3 1, ,9 4,1 7,3 78,2 79,6 18,4 20,3 118,3 0,7 0,1 0,8 1, ,8 1,7 6,5 81,0 96,8 11,8 20,8 129,4 0,7 0,1 0,6 1,4 110

15 4 Metsänhoito- ja perusparannustyöt 4.3 Metsänviljelyalat 1994 omistajaryhmittäin ja metsälautakunnittain Areas seeded and planted in 1994, by forest ownership category and forestry board district I = Yksityiset ym. II = Metsäteollisuus III = Valtio Non-industrial, private etc. Forest industries State hehtaaria Metsälautakunta Kylvö Istutus Metsänviljely yhteensä Forestry board district Seeding Planting Total I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Total Total Total hectares 0. Ahvenanmaa Helsingin (ruots.) Lounais-Suomen Satakunnan Uudenmaan-Hämeen Pirkka-Hämeen Itä-Hämeen Etelä-Savon Etelä-Karjalan Itä-Savon Pohjois-Karjalan Pohjois-Savon Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan (ruots.) Keski-Pohjanmaan Kainuun Pohjois-Pohjanmaan Koillis-Suomen Lapin Koko maa Whole country Siitä: Of which: mäntyä - pine kuusta - spruce Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu The Finnish Forest Research Institute 111

16 4 Silvicultural and forest improvement work 4.4 Metsänviljelyalat omistajaryhmittäin Areas seeded and planted , by forest ownership category 112 I = Yksityiset ym. II = Metsäteollisuus III = Valtio Non-industrial, private etc. Forest industries State hehtaaria hectares Vuosi Kylvö Istutus Metsänviljely yhteensä Year Seeding Planting Total I 1 II III Yht. 1 I 1 II III Yht. 1 I 1 II III Yht. 1 Total 1 Total 1 Total ,6 5,7 3,1 25,4 3,9 0,3 0,3 4,5 20,5 6,0 3,4 29, ,9 5,2 2,7 23,9 4,6 0,3 0,4 5,3 20,6 5,5 3,1 29, ,4 4,9 3,6 23,0 5,8 0,4 0,3 6,5 20,3 5,3 3,9 29, ,6 9,2 3,4 24,2 3,7 0,5 0,2 4,5 15,3 9,7 3,7 28, ,2 12,7 6,5 31,4 5,4 1,0 0,3 6,8 17,6 13,8 6,8 38, ,3 11,9 8,9 34,1 8,3 1,6 0,6 10,5 21,6 13,5 9,5 44, ,2 8,7 14,4 39,3 11,7 3,3 1,0 15,9 27,9 12,0 15,3 55, ,8 7,9 7,6 30,4 13,8 5,0 4,2 23,0 28,7 12,9 11,8 53, ,1 15,0 11,6 41,8 15,6 4,1 4,6 24,3 30,7 19,1 16,3 66, ,8 14,2 9,4 36,4 16,7 4,3 4,4 25,3 29,5 18,4 13,7 61, ,4 12,7 8,2 33,2 18,8 4,1 9,1 31,9 31,2 16,8 17,3 65, ,1 11,4 16,4 42,9 22,8 3,6 5,5 31,9 38,0 15,0 21,9 74, ,0 11,5 21,6 54,1 24,4 3,3 4,8 32,4 45,3 14,8 26,3 86, ,8 14,9 25,3 75,0 29,1 3,5 3,5 36,0 63,9 18,4 28,8 111, ,8 13,7 26,8 77,3 41,0 5,4 7,7 54,1 77,7 19,1 34,6 131, ,5 12,0 23,6 75,1 49,6 6,3 8,6 64,4 89,1 18,3 32,2 139, ,8 14,7 14,9 62,4 52,1 6,4 11,7 70,2 84,8 21,1 26,7 132, ,0 17,9 10,0 60,9 58,6 6,6 16,8 81,9 91,6 24,4 26,8 142, ,1 13,0 7,6 43,8 61,3 7,1 19,9 88,3 84,4 20,1 27,6 132, ,7 9,9 6,9 31,4 70,7 8,3 22,4 101,4 85,4 18,2 29,2 132, ,1 8,7 7,5 31,3 74,4 8,3 24,2 106,9 89,5 17,0 31,7 138, ,0 5,7 6,2 29,9 84,2 9,1 22,2 115,5 102,2 14,7 28,5 145, ,3 4,3 5,3 29,9 83,0 7,0 21,3 111,3 103,3 11,3 26,6 141, ,7 2,4 8,1 28,2 78,5 7,9 18,1 104,4 96,1 10,3 26,2 132, ,1 2,5 6,9 26,4 75,8 9,9 14,2 99,9 92,8 12,4 21,1 126, ,9 2,5 8,1 27,4 74,1 8,8 11,2 94,0 90,9 11,2 19,2 121, ,3 4,2 8,3 34,8 70,9 10,7 12,0 93,6 93,2 14,8 20,3 128, ,7 3,7 7,5 26,9 66,1 12,7 11,8 90,6 81,8 16,4 19,3 117, ,7 3,2 7,3 24,2 65,5 13,5 12,4 91,3 79,2 16,6 19,6 115, ,5 2,7 9,2 24,4 64,7 14,1 11,9 90,8 77,3 16,9 21,1 115, ,0 2,5 9,3 24,9 77,3 13,5 13,0 103,8 90,4 16,1 22,3 128, ,4 2,0 7,8 24,2 89,7 11,8 15,8 117,3 104,1 13,8 23,5 141, ,2 1,2 7,2 26,5 96,8 11,3 16,5 124,5 115,0 12,4 23,6 151, ,6 0,9 6,2 28,6 88,7 11,4 16,8 116,9 110,3 12,3 23,0 145, ,0 1,6 6,4 26,0 84,0 11,7 18,8 114,5 102,0 13,3 25,2 140, ,7 1,7 5,4 21,8 76,6 12,5 18,3 107,4 91,3 14,2 23,7 129, ,9 1,5 6,2 23,6 79,6 10,4 19,9 110,0 95,5 11,9 26,1 133, ,8 1,4 6,0 21,3 74,3 8,6 17,5 100,4 88,1 10,1 23,5 121, ,9 1,1 5,4 17,5 69,0 8,2 16,2 93,5 79,9 9,4 21,6 110, ,5 1,5 6,5 20,4 74,3 8,7 16,9 99,9 86,8 10,2 23,4 120, ,1 1,3 6,5 23,9 74,3 6,9 16,0 97,2 90,4 8,2 22,5 121, ,5 1,4 7,6 28,5 81,9 6,4 14,2 102,5 101,4 7,7 21,8 130, ,5 1,0 5,8 23,4 77,4 9,3 12,4 99,1 93,9 10,3 18,3 122, ,0 2,4 6,0 22,4 65,6 10,9 12,0 88,5 79,5 13,4 18,0 110, ,6 3,6 8,3 28,5 55,8 12,3 11,4 79,5 72,4 15,9 19,7 108, ,9 2,5 6,6 32,0 57,7 11,9 11,3 81,0 80,7 14,4 17,9 113,0 1 Omistajaryhmän Yksityiset ym. kylvö- ja istutusaloihin sisältyvät myös täydennyskylvöt ja -istutukset vuosina The ownership category Non-industrial, private etc. also includes supplementary seeding and planting during Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: The Finnish Forest Research Institute

17 4 Metsänhoito- ja perusparannustyöt 4.5 Metsänviljelyalat puulajeittain Areas seeded and planted , by tree species hehtaaria hectares Vuosi Kylvö Istutus Metsänviljely yhteensä Year Seeding Planting Total Mänty Kuusi Muut Yhteensä Mänty Kuusi Muut Yhteensä Mänty Kuusi Muut Yhteensä Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Total ,3 1,1 0,0 31,3 67,2 37,5 2,2 106,9 97,4 38,5 2,2 138, ,1 0,8 0,0 29,9 76,2 33,4 5,9 115,5 105,2 34,2 5,9 145, ,6 0,3 0,0 29,9 72,0 31,4 7,8 111,3 101,6 31,8 7,8 141, ,7 0,4 0,0 28,2 72,2 23,1 9,1 104,4 100,0 23,6 9,1 132, ,1 0,4 0,0 26,4 70,1 20,2 9,6 99,9 96,2 20,6 9,6 126, ,1 0,3 0,0 27,4 66,4 20,8 6,8 94,0 93,5 21,1 6,8 121, ,5 0,2 0,0 34,8 72,9 13,1 7,5 93,6 107,4 13,4 7,5 128, ,9 71,3 14,6 4,7 90, , ,8 0,4 0,0 24,2 74,1 14,2 3,0 91,3 97,9 14,6 3,0 115, ,4 73,1 15,0 2,6 90, , ,8 0,1 0,0 24,9 85,2 16,1 2,5 103,8 110,0 16,3 2,5 128, ,1 0,1 0,0 24,2 95,5 19,4 2,3 117,3 119,6 19,5 2,3 141, ,3 0,1 0,0 26,5 97,2 24,5 2,9 124,5 123,5 24,6 2,9 151, ,5 0,1 0,0 28,6 90,6 22,9 3,4 116,9 119,2 23,0 3,4 145, ,9 0,1 0,0 26,0 86,5 23,8 4,2 114,5 112,5 23,9 4,2 140, ,7 0,1 0,0 21,8 77,8 23,3 6,2 107,4 99,5 23,5 6,2 129, ,5 0,1 0,0 23,6 75,5 27,3 7,1 110,0 99,0 27,4 7,1 133, ,2 0,1 0,0 21,3 68,4 24,6 7,4 100,4 89,6 24,7 7,4 121, ,4 0,1 0,0 17,5 58,4 26,5 8,5 93,5 75,8 26,6 8,5 110, ,4 0,0 0,0 20,4 58,7 29,0 12,3 99,9 79,0 29,0 12,3 120, ,8 0,1 0,0 23,9 50,7 31,4 15,1 97,2 74,5 31,6 15,1 121, ,3 0,1 0,0 28,5 51,0 35,0 16,5 102,5 79,3 35,1 16,5 130, ,2 0,0 1,2 23,4 40,2 39,2 19,7 99,1 62,4 39,3 20,8 122, ,2 0,2 0,0 22,4 33,1 36,2 19,2 88,5 55,3 36,4 19,2 110, ,4 0,5 0,6 28,5 30,8 35,2 13,5 79,5 58,2 35,7 14,1 108, ,1 1,0 1,0 32,0 31,4 38,7 10,9 81,0 61,5 39,7 11,8 113,0 Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu The Finnish Forest Research Institute 113

18 4 Silvicultural and forest improvement work 4.6 Metsitetty peltoala omistajaryhmittäin ja metsälautakunnittain 1994 ja koko maassa Arable land area afforested in 1994, by forest ownership category and forestry board district, and in the whole country I = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State hehtaaria hectares Metsälautakunta I II III Yhteensä Forestry board district Total 0. Ahvenanmaa Helsingin (ruots.) Lounais-Suomen Satakunnan Uudenmaan-Hämeen Pirkka-Hämeen Itä-Hämeen Etelä-Savon Etelä-Karjalan Itä-Savon Pohjois-Karjalan Pohjois-Savon Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan (ruots.) Keski-Pohjanmaan Kainuun Pohjois-Pohjanmaan Koillis-Suomen Lapin Koko maa Whole country Taulukon luvut sisältyvät taulukoiden 4.3, 4.4 ja 4.5 lukuihin. The figures in this Table are included in the figures of Tables 4.3, 4.4 and 4.5. Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu The Finnish Forest Research Institute 114

19 4 Metsänhoito- ja perusparannustyöt 4.7 Metsänviljelyyn ja täydennysviljelyyn käytetyt siemen- ja taimimäärät Quantities of seed and number of seedlings used in seeding and planting and supplementary planting, Vuosi Siementä, kg Taimia, kpl Year Seed, kg seedlings Kylvö ja täydennyskylvö Istutus Täydennysistutus Yhteensä Seeding and supplementary seeding Planting Supplementary planting Total Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu The Finnish Forest Research Institute 115

20 Taimikonhoitoalat 1994 omistajaryhmittäin ja metsälautakunnittain Tending of seedling stands in 1994, by forest ownership category and forestry board district I = Yksityiset ym. II = Metsäteollisuus III = Valtio Non-industrial, private etc. Forest industries State Metsälautakunta Mekaaninen perkaus ja harvennus Kemiallinen perkaus Nuoren metsän kunnostus Muut taimikonhoitotyöt 1 Yhteensä Forestry board district Mechanical cleaning and thinning Chemical cleaning Improvement of young stands Other tending of seedling stands 1 Total I II III Yht. I II III Yht. I I II III Yht. I II III Yht. Total Total Total Total 0. Ahvenanmaa Helsingin (ruots.) Lounais-Suomen Satakunnan Uudenmaan-Hämeen Pirkka-Hämeen Itä-Hämeen Etelä-Savon Etelä-Karjalan Itä-Savon Pohjois-Karjalan Pohjois-Savon Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan (ruots.) Keski-Pohjanmaan Kainuun Pohjois-Pohjanmaan Koillis-Suomen Lapin Koko maa Whole country hehtaaria hectares 4 Silvicultural and forest improvement work 1 Mm. heinäntorjunta ja verhopuiden poisto. Includes grass suppression, removing the nurse crop etc. Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu The Finnish Forest Research Institute

21 4 Metsänhoito- ja perusparannustyöt 4.9 Taimikonhoitoalat omistajaryhmittäin Tending of seedling stands , by forest ownership category I = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State 1 Sisältää myös nuoren metsän kunnostuksen. Also includes the improvement of young stands. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: The Finnish Forest Research Institute hehtaaria hectares Vuosi I 1 II III Yhteensä Year Total ,9 7,1 6,7 52, ,4 7,6 8,1 23, ,4 12,0 17,8 44, ,6 15,9 23,4 99, ,4 30,4 40,4 137, ,3 32,4 32,4 118, ,9 21,7 53,9 174, ,5 25,5 62,1 207, ,2 37,5 61,7 155, ,3 31,9 43,7 143, ,6 28,6 36,4 117, ,6 31,6 30,4 96, ,6 35,2 33,1 107, ,9 44,3 25,6 143, ,0 43,6 31,4 163, ,0 48,7 29,6 168, ,8 43,6 39,6 202, ,5 43,5 59,0 254, ,1 43,2 58,5 256, ,1 43,7 52,1 208, ,1 42,3 33,7 168, ,7 59,5 56,3 257, ,3 54,6 69,4 279, ,3 65,8 65,7 299, ,3 65,1 70,5 310, ,4 97,3 116,3 510, ,0 108,2 136,1 531, ,2 89,0 160,3 542, ,4 66,9 151,7 499, ,9 64,1 119,8 375, ,1 60,1 94,9 317, ,0 47,6 86,4 287, ,8 54,1 75,5 318, ,9 50,1 78,6 300, ,0 46,8 76,5 286, ,8 48,3 73,4 279, ,9 48,6 53,3 258, ,7 38,4 45,1 251, ,6 28,2 36,8 218, ,6 23,8 34,5 192, ,2 21,2 36,6 201, ,6 18,8 22,5 252, ,3 13,3 22,5 233, ,0 13,4 19,0 226, ,5 7,4 14,5 164, ,5 9,3 13,9 162,7 117

22 4 Silvicultural and forest improvement work 4.10 Pystykarsinta 1994 omistajaryhmittäin ja metsälautakunnittain ja koko maassa Pruning in 1994, by forest ownership category and forestry board district, and in the whole country I = Yksityiset ym. II = Metsäteollisuus III = Valtio Non-industrial, private etc. Forest industries State hehtaaria hectares Metsälautakunta I II III Yhteensä Forestry board district Total 0. Ahvenanmaa Helsingin (ruots.) Lounais-Suomen Satakunnan Uudenmaan-Hämeen Pirkka-Hämeen Itä-Hämeen Etelä-Savon Etelä-Karjalan Itä-Savon Pohjois-Karjalan Pohjois-Savon Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan (ruots.) Keski-Pohjanmaan Kainuun Pohjois-Pohjanmaan Koillis-Suomen Lapin Koko maa Whole country Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu The Finnish Forest Research Institute 118

23 4 Metsänhoito- ja perusparannustyöt 4.11 Lannoitettu metsäala 1994 omistajaryhmittäin ja metsälautakunnittain Forest area fertilised in 1994, by forest ownership category and forestry board district I = Yksityiset ym. II = Metsäteollisuus III = Valtio Non-industrial, private etc. Forest industries State hehtaaria hectares Metsälautakunta I II III Yhteensä Forestry board district Total 0. Ahvenanmaa Helsingin (ruots.) Lounais-Suomen Satakunnan Uudenmaan-Hämeen Pirkka-Hämeen Itä-Hämeen Etelä-Savon Etelä-Karjalan Itä-Savon Pohjois-Karjalan Pohjois-Savon Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan (ruots.) Keski-Pohjanmaan Kainuun Pohjois-Pohjanmaan Koillis-Suomen Lapin Koko maa Whole country Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu The Finnish Forest Research Institute 119

24 4 Silvicultural and forest improvement work 4.12 Lannoitettu metsäala omistajaryhmittäin Forest area fertilised , by forest ownership category I = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State hehtaaria hectares Vuosi I II III Yhteensä Year Total Vuosina sekä haja- että laikkulannoitusalat, vuodesta 1974 lähtien vain hajalannoitusalat. During both broadcast fertilisation and spot fertilisation, since 1974 only broadcast fertilisation. Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu The Finnish Forest Research Institute 120

25 4.13 Hakkuupinta-alat 1994 hakkuutavoittain, omistajaryhmittäin ja metsälautakunnittain 1 Forest area treated with fellings in 1994, by felling treatment, forest ownership category and forestry board district I = Yksityiset ym. II = Metsäteollisuus III = Valtio Non-industrial, private etc. Forest industries State Metsälautakunta Harvennushakkuut metsämaalla Uudistushakkuut metsämaalla: avohakkuut Forestry board district Thinnings on forest land Regeneration fellings on forest land: clear fellings Kaikkiaan josta männyn uudistamiseksi kuusen uudistamiseksi Total of which for regeneration of pine of which for regeneration of spruce I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total Total 0. Ahvenanmaa Helsingin (ruots.) Lounais-Suomen Satakunnan Uudenmaan-Hämeen Pirkka-Hämeen Itä-Hämeen Etelä-Savon Etelä-Karjalan Itä-Savon Pohjois-Karjalan Pohjois-Savon Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan (ruots.) Keski-Pohjanmaan Kainuun Pohjois-Pohjanmaan Koillis-Suomen Lapin Koko maa Whole country 1 Valtion ja teollisuusyhtiöiden luvut koskevat vuoden 1994 todellisia hakkuualoja, mutta omistajaryhmän yksityiset ym. luvut sen sijaan käsittävät yksityismetsätalouden edistämisjärjestöjen ammattilaisten vuonna 1994 suorittamat leimaukset, mikä on noin 80 % kaupallisia hakkuita varten suoritetuista leimauksista. 1 For the State and Forest industries, the figures cover the whole area treated with fellings during the calendar year For Non-industrial, private etc. the figures are based on the markings made in 1994 by the organisations for the promotion of private forestry. Such markings cover about 80% of the markings done for commercial fellings in non-industrial, private forests. JATKUU CONT. hehtaaria hectares 4 Metsänhoito- ja perusparannustyöt