3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta esitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa.

Transkriptio

1 3 Metsien hoito Vuonna 2012 metsänhoito- ja metsänparannustöiden suoritemäärät jäivät lähes kaikissa työlajeissa edellisvuotta pienemmiksi ja monissa työlajeissa alle kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvon. Poikkeuksena tästä metsänuudistamisen pinta-ala kääntyi kasvuun neljän vuoden laskun jälkeen. Metsiä uudistettiin kaikkiaan hehtaaria, mikä oli 8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen kokonaisala supistui edellisvuodesta 7 prosenttia hehtaariin. Metsänlannoituksen pinta-ala pieneni kolmanneksen hehtaariin. Hakkuiden kokonaispinta-ala nousi edellisvuodesta 15 prosenttia hehtaariin. Valtaosa tästä, hehtaaria, oli kasvatushakkuita. Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin 297 miljoonaa euroa, mikä oli reaalisesti 4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tästä yksityismetsissä kului 213, metsäteollisuuden metsissä 34 ja valtion metsissä 50 miljoonaa euroa. Pääosa rahoituksesta meni metsänuudistamiseen ja nuoren metsän hoitoon. Eniten eli 15 prosenttia supistui metsänparannustöihin käytetty rahamäärä. Yksityismetsien metsänhoidon ja metsänparannuksen kustannuksista valtion tuki kattoi 61 miljoonaa euroa, minkä lisäksi energiapuun korjuuta ja haketusta tuettiin 23 miljoonalla eurolla. Luvussa tarkastellaan metsien hoitoa puuntuotannon näkökulmasta. Luku sisältää tietoja metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmääristä ja kustannuksista sekä hakkuupinta-aloista hakkuutavoittain. Lisäksi käsitellään metsänviljelymateriaalin tuotantoa. Metsäluonnon hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta esitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa. Metsänuudistaminen Metsiä uudistettiin vuonna 2012 kaikkiaan hehtaaria, josta hehtaaria viljelemällä ja hehtaaria luontaisesti. Uudistamisala kasvoi edellisvuodesta 8 prosenttia, mutta jäi 12 prosenttia pienemmäksi kuin edeltäneellä kymmenvuotiskaudella keskimäärin. Metsänviljelyalasta istutettiin hehtaaria, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, sillä vuoden 2010 avohakkuu- ja myrskytuhoalueiden istutustyö jatkui vielä vuonna Kuusta istutettiin hehtaarille (+13 %) ja mäntyä hehtaarille (+5 %). Vuodesta 2006 lähtien kuusen osuus koko metsänviljelyalasta on ollut yli puolet. Kylvöala, joka koostui lähes kokonaan männyn kylvöistä, oli sama kuin vuotta aiemmin eli hehtaaria. Luontaisen uudistamisen ala kasvoi 11 prosentilla reiluun hehtaariin. Avohakkuualan supistuminen vuonna 2011 pienensi vuoden 2012 maanmuokkausalaa 4 prosentilla hehtaariin. Maanmuokkausalasta 59 prosenttia mätästettiin. Mätästyksen osuus muokkausalasta on kasvanut yli 30 prosenttiyksikköä viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja äestyksen ja laikutuksen osuudet ovat vastaavasti pienentyneet. Kotimaan taimitarhoilta toimitettiin metsänviljelyyn 166 miljoonaa tainta, mikä oli 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Taimien tuonti väheni 56 prosentilla 8 miljoonaan taimeen. Vuosi 2012 oli hyvä siemenvuosi, varsinkin kuusen osalta. Kuusen siementä kerättiin talteen kiloa, josta lähes kiloa saatiin siemenviljelmiltä. Tätä ennen kuusella oli hyvä siemenvuosi vuonna Metsätilastollinen vuosikirja

2 3 Silviculture Kuusen osuus taimitarhakylvöistä on kaikkein suurin, ja vuonna 2012 jalostettua kuusen siementä riitti vain 15 prosenttiin taimitarhakylvöistä. Nuoren metsän hoito Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen pintaala oli vuonna 2012 yhteensä hehtaaria. Tästä oli taimikonhoitoa hehtaaria ( 6 % edellisvuodesta) ja nuoren metsän kunnostusta hehtaaria ( 10 %). Kymmenen edeltävän vuoden keskiarvoon verrattuna taimikonhoitoala kasvoi 4 prosenttia, kun taas nuoren metsän kunnostusala jäi neljänneksen pienemmäksi. Edellisen kerran nuoria metsiä on kunnostettu vuotta 2012 vähemmän vuonna Hakkuupinta-alat Hakkuiden kokonaispinta-ala kasvoi 15 prosenttia vuotta aiemmasta päätyen hehtaariin. Tästä hehtaarilla tehtiin kasvatushakkuita, hehtaarilla uudistushakkuita ja hehtaarilla muita hakkuita, joista pääosan muodostivat maankäytön muutoksiin johtavat hakkuut, kuten alueen muuttaminen pelloksi tai asutuksen käyttöön. Kasvatushakkuiden osuus hakkuualasta on kasvanut 2000-luvulla yli 10 prosenttiyksikköä ja niiden painopiste on samalla siirtynyt ensiharvennuksista myöhemmin tehtäviin harvennuksiin. Muutos on ollut samansuuntainen kaikkien metsänomistajaryhmien metsissä. Uudistushakkuissa luontaiseen uudistumiseen tähtäävien siemen- ja suojuspuuhakkuiden osuus on supistunut 6 prosenttiyksikköä. Metsänparannustyöt Uusien metsäteiden rakentamista lukuun ottamatta kaikkien metsänparannustöiden työmäärät supistuivat edellisvuodesta. Eniten eli kolmanneksen vähenivät metsänlannoitukset (terveys- ja kasvatuslannoitus), joiden pinta-ala vuonna 2012 oli hehtaaria. Vanhoja ojitusalueita kunnostettiin hehtaaria, mikä oli 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusia metsäteitä rakennettiin 700 kilometriä eli 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, kun taas vanhojen metsäteiden perusparannus väheni yli viidenneksellä kilometriin. Merkittävimmin teiden perusparannus supistui valtion metsissä, joissa perusparannettu tiemäärä putosi kilometristä alle 800 kilometrin. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitus Vuonna 2012 metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin 297 miljoonaa euroa. Tukkuhintaindeksillä muunnetut reaaliset kokonaiskustannukset pienenivät vuotta aiemmasta kaikkiaan 12 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia. Kokonaiskustannusten aleneminen johtui valtion metsiin kohdistuneiden investointien supistumisesta 50 miljoonaan euroon ( 16 %). Yksityismetsissä metsänhoito- ja metsänparannustöihin kului 213 miljoonaa euroa ( 1 %) ja metsäteollisuuden metsissä reaalisesti saman verran kuin vuotta aiemmin eli 34 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoituksesta 106 miljoonaa euroa meni metsänuudistamistöihin (+3 % edellisvuodesta) ja 102 miljoonaa nuoren metsän hoitoon ( 5 %). Metsänparannustöihin (metsänlannoitus, kunnostusojitus ja uusien metsäteiden rakentaminen) investoitiin puolestaan 65 miljoonaa euroa, mikä oli reaalisesti 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Investoinnit metsänparannustöihin alenivat kaikissa metsänomistajaryhmissä, mutta suhteellisesti eniten valtion metsissä ( 30 %). Valtio tuki yksityismetsien puuntuotantoa 84 miljoonalla eurolla ( 1 %). Varsinaisiin metsänhoito- ja metsänparannustöihin tuesta meni 61 miljoonaa euroa ( 6 %). Lopulla 23 miljoonalla eurolla tuettiin energiapuun korjuuta ja haketusta. Yksityismetsien keskeisten työlajien yksikkökustannuksista metsäteiden perusparannuksen kustannukset kasvoivat 8 prosenttia. Muissa työlajeissa yksikkökustannukset olivat edellisvuoden tasolla. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastointi Metla laatii vuosittain metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilaston, jossa esitetään näiden töiden työmäärät yksikkö- ja kokonaiskustannuksineen, valtion tuki yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöihin sekä metsien hakkuupinta-alat hakkuutavoittain. Suorite- ja kustannustilastot julkaistaan kahdessa erillisessä Metsätilastotiedotteessa. Tiedot esitetään myös Metsätilastollisessa vuosikirjassa ja Metinfo Tilastopalvelussa, josta on saatavilla myös tilaston aikaisempien vuosien tiedot. Aikasarjatarkastelussa on huomioitava, että tilaston sisältö ja siinä käytetyt määritelmät ovat muuttuneet useita kertoja. Vuodesta 2002 lähtien vuositiedot ovat melko vertailukelpoisia. Suurin muutos on kasvatushakkuiden ennakkoraivausten kustannusten lisääminen kokonaiskustannuksiin vuodesta 104 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

3 Metsien hoito 3 Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 asetut tavoitteet metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmäärille ja niiden toteutuminen Uudistettu Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä vuosille hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä joulukuussa Ohjelman toiminta-ajatuksena on luoda kasvavaa hyvinvointia monipuolisella metsien hoidolla ja käytöllä. Puuntuotannon kestävyyden osalta ohjelman tavoitteeksi on asetettu metsien kasvukunnon paraneminen ja puuston kasvun lisääntyminen. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden lisääminen on yksi keino tavoitteisiin pääsemiseksi. KMO 2015:n uudistuksessa nuoren metsän hoidon vuotuinen tavoitepinta-ala nostettiin hehtaariin (aiemmin ha) ja kunnostusojituksen pinta-alaa laskettiin hehtaariin (aiemmin ha). Alla olevassa asetelmassa verrataan metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteutuneita suoritteita ohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Työlaji KMO 2015 Vuosi keskimäärin tavoite toteutunut toteutunut/ toteutunut toteutunut/ tavoite tavoite 1000 ha/v 1000 ha % 1000 ha % Ensiharvennus Metsänviljely (Kylvö ja istutus) Nuoren metsän hoito (Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus) Metsänlannoitus terveyslannoitus kasvatuslannoitus Kunnostusojitus Juurikäävän torjunta (Kantokäsittely) km km km Metsäteiden rakentaminen Metsäteiden perusparannus Vuosina KMO:n tavoitteista on jääty suhteellisesti eniten metsänlannoituksessa, metsänviljelyssä ja kunnostusojituksessa. Metsäteiden rakentamisessa tavoite on ylittynyt vuosittain, mutta metsäteiden perusparannusmäärät eivät ole nousseet toivotulla tavalla. Merkittävin syy tavoitteista jäämiseen lienee tarkasteluajanjaksolla vallinnut taloudellinen tilanne: taantuma on hillinnyt metsään kohdistuvia investointeja, varsinkin vuonna Kun toteutuneet hakkuut ovat olleet lähes neljänneksen KMO:ssa asetettua tavoitetta (65 70 milj. m³/v) pienemmät, on metsänviljelyala jäänyt samassa suhteessa tavoitteesta. Juurikäävän torjuntaan on havahduttu. Torjunta-ala on ollut lähellä tavoitetta lähes vuosittain ja ylitti tavoitteen vuonna Vuoden 2013 aikana valmistui väliarviointi KMO 2015:sta. Arvioinnissa keskityttiin enemmän keskeisten tavoitekokonaisuuksien kuin yksittäisten toimenpiteiden toteutumisen arviointiin. Yleisarviointina todetaan, että erilaiset toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet vahvemmin ohjelman tavoitteiden toteutumiseen kuin ohjelman toimenpiteet. Lähteet: Kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä [verkkojulkaisu] Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriö. 50 s. Saatavissa: Luoma P., Raivio T., Hakala L., Aho M., Kangas K. & Koistinen A Kansallinen metsäohjelma Väliarviointi [verkkojulkaisu]. Gaia Consulting Oy ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 71 s. Saatavissa: kmo/6joymivan/kmo_2015_valiarviointi_loppuraportti.pdf Teksti: Marja-Liisa Juntunen Metsätilastollinen vuosikirja

4 3 Silviculture 2008 lähtien. Tilaston muutoksia on kuvattu tarkemmin Metinfo Tilastopalvelussa olevassa laatuselosteessa. Tilasto esitetään työlajeittain, metsänomistajaryhmittäin ja Suomen metsäkeskuksen Julkisten palvelujen alueille (taulukot , ja ). Koska valtion tiedot ovat vuodesta 2008 lähtien vain Metsähallituksen tietoja, esitetään luvun taulukoissa tietosuojasyistä johtuen valtion suoritteista ja kokonaiskustannuksista vain koko maan luvut. Alueittaisissa taulukoissa metsäteollisuuden ja valtion tiedot on yhdistetty. Metsien hoito -luvussa käytetään seuraavaa metsänomistajaryhmittelyä: Yksityiset ym. = varsinaiset yksityismetsänomistajat, yhteismetsät, kunnat, seurakunnat ja säätiöt ym. yhteisöt Metsäteollisuus = metsää omistavat metsäteollisuusyhtiöt; tiedot kerätään A. Ahlström Oy:ltä, Metsä Group Oy:ltä, Tornator Oy:ltä ja UPM Metsältä Valtio = Metsähallitus, vuotta 2008 aiemmin myös Metla ja mm. oppilaitosten opetusmetsät Yksityismetsissä toteutettujen töiden suoritetiedot pyritään keräämään kaikilta palvelutuottajilta. Metsänomistajaliitot kokoavat tiedot alueensa metsänhoitoyhdistyksiltä ja välittävät ne Metlalle. Metsänhoitoyhdistysten suoritetiedot sisältävät sekä yhdistysten toimesta tehdyt työt että ne metsänomistajien tekemät työt, joihin yhdistys on hakenut valtion tukea ja toimittanut metsänviljelymateriaalin. Lisäksi mukana on arvio yksityismetsissä tehdyistä tietojärjestelmien ulkopuolisista suoritteista eli töistä, jotka metsänomistaja on teettänyt tai tehnyt omatoimisesti ilman valtion tukea. Entiset metsäkeskukset keräsivät oman toimintansa tiedot sekä tietoja alueensa muiden palvelutuottajien kuin metsänhoitoyhdistysten suoritteista vuoteen 2011 asti. Nämä tiedot tulivat Metlaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta. Vuoden 2012 tiedoista lähtien Suomen metsäkeskuksen Julkisten palvelujen keskusyksikkö on vastannut alueillaan tapahtuvasta tietojen keruusta ja lähettänyt yhteenvedot Metlaan. Metsäteollisuuden palveluyhtiöt ovat toimittaneet tiedot yksityismetsissä tekemistään työmääristä suoraan Metlalle. Metsänhoitoyhdistykset ja Suomen metsäkeskus toimittavat Metlalle myös yksityismetsissä tekemiensä töiden laskutukseen perustuvat yksikkökustannustiedot, joista koostetaan alueittaiset eri työlajien keskimääräiset yksikkökustannukset. Yksikkökustannukset lasketaan työmäärillä painotettuina keskiarvoina. Metsäteollisuus ja Metsähallitus ilmoittavat omien metsiensä suoritemäärät Suomen metsäkeskuksen Julkisten palvelujen aluejaolla. Metsäteollisuuden kustannustiedot saadaan samalla aluejaolla kuin työmäärät, mutta Metsähallitus on toimittanut vuodesta 2006 lähtien kustannustietonsa oman aluejakonsa perusteella. Metsähallituksen suuralueet kattavat useamman Suomen metsäkeskuksen alueen, joten kunkin alueen kustannuslaskennassa käytetään sen suuralueen yksikkökustannuksia, jossa suurin osa laskettavasta alueesta sijaitsee. Kokonaiskustannukset lasketaan metsänomistajaryhmittäin kertomalla kunkin alueen yhteenlasketut työmäärät ko. alueen työlajin yksikkökustannuksilla. Vuodesta 2009 lähtien myös kunnostusojituksen sekä metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen kokonaiskustannukset on laskettu edellä kuvatulla tavalla. Tätä aiemmin ne ovat perustuneet tiedontoimittajien antamiin tietoihin. Kustannukset sisältävät kunkin työlajin tarkasteluvuoden aikaiset työ-, suunnittelu- ja työnjohdon palkat lakisääteisine sosiaalikuluineen ja työhön liittyvine lisineen sekä tarvikkeineen (taimet, lannoitteet, torjuntaaineet, polttoaineet yms.) sekä kone- ja kalustokustannukset. Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa. Muista työlajeista poiketen kunnostusojituksen sekä metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen suunnittelukustannuksia ei sisällytetä työlajien yksikkökustannuksiin. Tiedot yksityismetsien suunnittelukustannuksista ja teiden kunnossapitokustannuksista saadaan Suomen metsäkeskuksen Julkisten palvelujen keskusyksiköstä. Metsäteollisuus ja Metsähallitus ovat harvoin pystyneet toimittamaan tietoja näiden työlajien suunnittelukustannuksista. Koko maan kustannukset saadaan laskemalla alueittaiset kustannukset yhteen. Vaikka tiedontoimittajille on täsmällisesti eritelty kuluerät, joita kustannuksiin pitäisi sisältyä, eri tiedontoimittajien kustannusseurannasta ei todennäköisesti saada tietoja aivan samansisältöisinä. Tämä vaikuttaa kustannustietojen luotettavuuteen ja vertailukelpoisuuteen. Metsänviljelyyn toimitettujen siementen ja taimien tuotanto- ja ulkomaankauppatiedot tuottaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (taulukot ). Metsänviljelyyn käytettyjen taimien ja siementen määrästä ei saada metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilaston keruun yhteydessä kattavia tietoja. Tiedot valtion yksityismetsien puutuotannon kestävyyden turvaamiseen maksamasta tuesta ja lainasta (laki Kestävän metsätalouden rahoituksesta 1094/1996) saadaan maa- ja metsätalousministeriöstä (taulukko 3.25). 106 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

5 Metsien hoito 3 Kirjallisuus Literature Muut tietolähteet Other sources of information Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta /1094 [verkkojulkaisu]. Saatavissa: Metsälaki /1093 [verkkojulkaisu]. Saatavissa: Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2012 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 17/2013. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 18 s. Saatavissa: Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 22/2013. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 12 s. Saatavissa: julkaisut/mtt/2013/mhmpk12.pdf Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Maa- ja metsätalousministeriö, Metinfo Tilastopalvelu, Suomen metsäkeskus, Metsätilastollinen vuosikirja

6 3 Silviculture ha Yhteensä Total Istutus Planting Kylvö Seeding Luontainen uudistaminen Natural regeneration Kuva 3.1 Metsänuudistaminen Figure 3.1 Natural and artificial regeneration, ha Yhteensä Total Mänty Pine Kuusi Spruce Koivu ja muut puulajit Birch and other species Kuva 3.2 Metsänviljely puulajeittain Figure 3.2 Artificial regeneration by tree species, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

7 Metsien hoito milj. tainta mill. seedlings Yhteensä Total Mänty Pine Kuusi Spruce Koivu Birch Muut puulajit Other species Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira Kuva 3.3 Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Figure 3.3 Number of domestic seedlings delivered for planting, ha Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.4 Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus Figure 3.4 Tending of seedling stands and improvement of young stands, Metsätilastollinen vuosikirja

8 3 Silviculture ha Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.5 Metsänlannoitus Figure 3.5 Forest fertilisation, ha Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Vuosina ja vuodesta 2009 kunnostusojituksen pinta-alat on laskettu tilastoiduista ojamääristä. Vuosina pinta-alat ovat tiedontoimittajien ilmoittamia. In and since 2009, the area of ditch network maintenance is based on average length of ditches per hectare. In , the areas are those given by the data suppliers. Kuva 3.6 Kunnostusojitus Figure 3.6 Ditch network maintenance, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

9 Metsien hoito kilometriä kilometres Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.7 Metsäteiden rakentaminen Figure 3.7 Construction of forest roads, kilometriä kilometres Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.8 Metsäteiden perusparannus Figure 3.8 Basic improvement of forest roads, Metsätilastollinen vuosikirja

10 3 Silviculture ha Hakkuupinta-ala yhteensä Area treated with fellings, total Kasvatushakkuut Intermediate fellings Uudistushakkuut Regeneration fellings Muut hakkuut Other fellings Muita hakkuita ovat esimerkiksi maankäytön muutokseen johtavat hakkuut, kuten alueen muuttaminen pelloksi tai asutuksen käyttöön. Other fellings includes, for instance, felling to accommodate a change in land use, such as a change to agricultural use or housing. Kuva 3.9 Hakkuupinta-alat Figure 3.9 Area treated with fellings, milj. vuoden 2012 rahana mill. in 2012 monetary value Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Vuodesta 2008 lähtien kokonaiskustannukset sisältävät myös kasvatushakkuiden ennakkoraivauksen kustannukset. Since 2008, the total costs also include the costs for initial clearings of intermediate felling areas. Kuva 3.10 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannukset Figure 3.10 Total costs of silvicultural and forest improvement work, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

11 Metsien hoito milj. vuoden 2012 rahana mill. in 2012 monetary value Yhteensä Total Oma panos Own input Valtion tuki State subsidy Valtion laina State loan Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Vuodesta 2008 lähtien kokonaiskustannukset sisältävät myös kasvatushakkuiden ennakkoraivauksen kustannukset. Valtion tuki ei sisällä energiapuun korjuun ja haketuksen tukea. Since 2008, the total costs also include the costs for initial clearings of intermediate felling areas. The State subsidy for harvesting and chipping energy wood is excluded. Kuva 3.11 Yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitus Figure 3.11 Financing of silvicultural and forest improvement work in non-industrial, private forests, = 100 Metsäteiden perusparannus Basic improvement of forest roads Taimikonhoito Tending of seedling stands Kunnostusojitus Ditch network maintenance Mätästys Mounding Istutus Planting Kylvö Seeding Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Kuva 3.12 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden reaalisten yksikkökustannusten kehitys yksityismetsissä Figure 3.12 Index of real unit costs of silvicultural and forest improvement work in non-industrial, private forests, Metsätilastollinen vuosikirja

12 3 Silviculture 3.0 Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2012 Silvicultural and forest improvement work, 2012 Työlaji Type of work Työmäärä Kokonais- Työmäärien muutos Kustannusten reaalinen Amount kustannukset 2012/2011 muutos 2012/2011 Total costs Change in amounts, Change in total costs 2012/2011 in real terms, 2012/ ha % % Metsänhoito- ja metsänparannustyöt Silvicultural and forest improvement work Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas Uudistusalan raivaus Clearing of regeneration areas Kulotus Prescribed burning Maanmuokkaus Soil preparation Metsänviljely Artificial regeneration Kylvö Seeding Istutus Planting Täydennysviljely Supplementary seeding and planting Heinäntorjunta Grass suppression Nuoren metsän hoito Management of young stands Taimikonhoito Tending of seedling stands Nuoren metsän kunnostus Improvement of young stands Pystykarsinta Pruning Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus Initial clearings of intermediate felling areas Juurikäävän torjunta Repelling of root-rot disease Metsänlannoitus Forest fertilisation Kunnostusojitus Ditch network maintenance Metsäteiden rakentaminen ja Construction and basic km perusparannus improvement of forest roads Metsäteiden kunnossapito Maintenance of forest roads Hakkuupinta-alat Area treated with fellings Kasvatushakkuut Intermediate fellings Ensiharvennus First thinning Muu harvennus Other thinning Ylispuiden poisto Removal of seed trees and shelterwood trees Uudistushakkuut Regeneration fellings Avohakkuu Clearcutting Luontaisen uudistamisen hakkuu Seed tree and shelterwood felling Muut hakkuut Other fellings Vertailussa edelliseen vuoteen rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Muita hakkuita ovat esimerkiksi maankäytön muutokseen johtavat hakkuut, kuten alueen muuttaminen pelloksi tai asutuksen käyttöön. To calculate the change in total costs in real terms since the previous year, the monetary values were adjusted using the wholesale price index (1949=100). 'Other fellings' includes, for instance, felling to accommodate a change in land use, such as a change to agricultural use or housing. 114 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

13 Metsien hoito Metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmäärät 2012 Amounts of silvicultural and forest improvement work, 2012 Työlaji Yksikkö Yksityiset ym. Metsäteollisuus Valtio Yhteensä Type of work Unit Non-industrial, private, etc. Forest State Total josta valtion tukemia industries of which subsidised by the state Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas Uudistusalan raivaus Clearing of regeneration areas ha Kulotus Prescribed burning Maanmuokkaus Soil preparation Laikutus Patch scarification Äestys Disc trenching Mätästys Mounding Säätöauraus Ploughing Pellon muokkaus Ploughing of fields Metsänviljely Artificial regeneration Kylvö ja istutus Seeding and planting ha Kylvö Seeding Kylvö puulajeittain Seeding by tree species Mänty Pine ha Kuusi Spruce Koivu Birch Kylvö työlajeittain Seeding by type of work Koneellisesti Mechanical seeding ha Käsin Manual seeding Istutus Planting " Mänty Pine Kuusi Spruce Koivu Birch Muut kotimaiset puulajit Other domestic tree species Ulkomaiset puulajit Introduced tree species Pellonmetsitys (sisältyy myös kylvön tai istutuksen aloihin) " Afforestation of arable land (included in seeding or planting) Täydennysviljely (tehollinen pinta-ala, ei koko metsikkökuvion) ha Supplementary seeding and planting (effective area, not total area) Heinäntorjunta Grass suppression ha Heinäntorjunnasta kemiallisesti Chemical grass suppression Nuoren metsän hoito Management of young stands Taimikonhoito Tending of seedling stands ha Nuoren metsän kunnostus Improvement of young stands Pystykarsinta Pruning Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus " Initial clearings of intermediate felling areas Juurikäävän torjunta Repelling root-rot disease " Torjunta kantokäsittelyllä Stump treatment " Torjunta kannonnostolla Stump extraction " Metsänlannoitus Forest fertilisation Terveyslannoitus Remedial fertilisation Kasvatuslannoitus Fertilisation for growth Kunnostusojitus Ditch network maintenance Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus km Construction and basic improvement of forest roads Metsäteiden rakentaminen Construction of forest roads km Metsäteiden perusparannus Basic improvement of forest roads Metsätilastollinen vuosikirja

14 3 Silviculture 3.2 Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja alue Uudistusalan raivaus Kulotus Maanmuokkaus Year and region Clearing of regeneration areas Prescribed burning Soil preparation I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total hehtaaria hectares ,5 6,7 15,6 114,8 1,5 0,1 2,1 3,8 97,0 9,2 21,2 127, ,3 6,7 13,0 130,1 0,8 0,1 0,5 1,4 96,7 10,5 19,0 126, ,8 7,0 12,7 105,6 0,9 0,2 0,9 2,0 82,2 14,6 20,2 117, ,8 8,0 11,0 92,8 0,6 0,1 0,3 1,0 79,6 18,9 21,8 120, ,9 4,1 7,3 78,2 0,7 0,1 0,8 1,7 79,6 18,4 20,3 118, ,8 1,7 6,5 81,0 0,7 0,0 0,6 1,4 96,8 11,8 18,2 126, ,7 1,1 4,4 73,2 0,5 0,0 0,4 0,9 101,4 7,1 19,5 128, ,2 1,4 7,0 70,5 0,5 0,0 0,5 1,0 97,0 6,1 17,1 120, ,5 1,3 11,0 73,8 0,2-0,4 0,6 97,5 5,3 17,1 120, ,9 2,0 11,4 67,3 0,5 0,0 0,8 1,3 95,2 6,0 17,8 119, ,6 2,5 12,9 70,0 0,3 0,0 0,2 0,5 93,6 7,5 18,4 119, ,2 2,7 13,5 67,4 0,7 0,1 1,5 2,3 102,7 8,2 18,4 129, ,5 2,8 15,0 66,2 0,8 0,3 1,0 2,0 91,4 8,8 22,5 122, ,0 2,8 16,4 70,1 0,5 0,0 0,9 1,3 102,5 6,7 22,1 131, ,3 3,1 14,7 66,1 0,2 0,0 0,0 0,2 93,4 8,6 21,1 123, ,1 2,2 12,8 63,1 0,5 0,0 0,6 1,1 91,5 9,7 20,4 121, ,6 6,1 12,9 62,6 0,5 0,0 0,5 1,0 94,1 10,3 18,0 122, ,9 7,9 11,9 68,7 0,3 0,0 0,2 0,5 94,8 15,4 20,0 130, ,0 6,6 12,9 63,4 0,2 0,1 0,1 0,4 96,3 17,8 21,2 135, ,7 5,6 11,8 53,1 0,3 0,0 0,4 0,7 77,5 12,2 19,3 109, ,0 5,1 13,9 49,1 0,1 0,0 0,1 0,2 65,7 12,4 19,5 97, ,2 5,0 14,5 46,6 0,1 0,0 0,4 0,6 77,2 14,3 22,4 113, ,6 5,8 13,1 48,5 0,1 0,0 0,2 0,3 73,7 14,4 21,1 109,2 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total hehtaaria hectares 2012 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsäteollisuuden ja valtion tiedot on yhdistetty tietosuojasyistä johtuen. For reasons of confidentiality, the regional data for the forest industries and the state are combined. 116 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

15 Metsien hoito Maanmuokkaus Soil preparation, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja alue Laikutus Äestys Mätästys Year and region Patch scarification Disc trenching Mounding I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total hehtaaria hectares ,1 1,5 3,2 31,8 49,6 3,0 8,8 61,4 17,4 3,8 6,4 27, ,6 2,0 2,5 28,1 43,8 2,6 11,2 57,5 17,4 4,2 8,9 30, ,4 1,3 2,0 32,8 44,3 2,0 10,0 56,3 21,9 3,3 10,0 35, ,0 1,1 1,9 28,0 39,9 2,5 8,8 51,3 22,4 5,0 10,4 37, ,7 1,5 1,8 27,0 34,7 3,4 7,8 46,0 26,9 4,8 10,7 42, ,8 1,6 1,3 24,7 33,7 3,0 6,6 43,4 31,7 5,7 10,0 47, ,6 1,1 1,3 23,0 29,1 6,1 8,6 43,8 38,3 8,3 10,1 56, ,3 1,1 2,1 21,5 28,1 5,8 7,6 41,5 42,7 10,9 11,5 65, ,3 0,9 1,7 14,9 22,4 3,9 7,8 34,1 35,9 7,4 9,7 53, ,8 0,8 1,3 11,9 16,7 4,1 7,4 28,3 34,5 7,5 10,8 52, ,8 0,7 2,3 13,8 17,1 3,5 8,6 29,2 45,1 10,1 11,6 66, ,3 0,9 1,9 14,1 15,3 3,9 7,2 26,3 42,7 9,6 12,0 64,3 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total hehtaaria hectares 2012 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lisäksi koko maassa tehtiin vuonna 2012 säätöaurausta hehtaarilla ja pellon muokkausta hehtaarilla. Furthermore, ploughing was accomplished on hectares and ploughing of fields on hectares in Metsätilastollinen vuosikirja

16 3 Silviculture 3.4 Metsänviljely omistajaryhmittäin Artificial regeneration by forest ownership category, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja alue Kylvö Istutus Yhteensä Year and region Seeding Planting Total I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Kaikkiaan Total Total Grand total hehtaaria hectares ,1 1,3 6,5 23,9 74,3 6,9 16,0 97,2 90,4 8,2 22,5 121, ,5 1,4 7,6 28,5 81,9 6,4 14,2 102,5 101,4 7,7 21,8 130, ,5 1,0 5,8 23,4 77,4 9,3 12,4 99,1 93,9 10,3 18,3 122, ,0 2,4 6,0 22,4 65,6 10,9 12,0 88,5 79,5 13,4 18,0 110, ,6 3,6 8,3 28,5 55,8 12,3 11,4 79,5 72,4 15,9 19,7 108, ,9 2,5 6,6 32,0 57,7 11,9 10,6 80,3 80,7 14,4 17,2 112, ,2 1,7 6,4 35,2 65,8 7,4 10,7 83,9 92,9 9,1 17,0 119, ,1 1,8 5,0 33,8 64,4 5,4 9,5 79,3 91,4 7,1 14,5 113, ,3 1,2 4,3 32,8 65,3 3,9 9,4 78,5 92,6 5,1 13,6 111, ,9 1,2 6,1 36,2 65,7 3,7 9,3 78,8 94,6 4,9 15,4 114, ,7 1,3 5,7 33,7 69,3 4,3 9,7 83,3 96,0 5,6 15,4 117, ,4 2,0 5,2 35,7 73,6 6,1 10,5 90,2 102,0 8,1 15,8 125, ,6 2,2 5,4 33,2 69,9 6,6 11,6 88,0 95,4 8,8 16,9 121, ,0 1,6 6,7 32,2 69,8 5,5 11,3 86,5 93,7 7,1 18,0 118, ,4 2,1 7,3 33,7 71,1 5,6 12,1 88,9 95,5 7,7 19,4 122, ,4 2,6 6,1 31,1 69,4 6,3 11,8 87,6 91,9 8,9 17,9 118, ,5 2,8 7,2 30,4 70,8 6,5 11,3 88,6 91,2 9,2 18,5 119, ,3 6,0 7,4 32,7 71,4 8,6 10,9 90,9 90,6 14,6 18,3 123, ,6 6,1 6,9 32,6 74,8 8,6 12,1 95,5 94,5 14,7 19,0 128, ,7 4,0 6,6 27,4 74,0 9,3 12,1 95,4 90,7 13,4 18,8 122, ,4 4,3 6,8 24,6 64,7 7,5 12,1 84,3 78,2 11,8 18,9 108, ,0 3,7 6,7 23,4 54,3 9,2 12,8 76,3 67,3 13,0 19,5 99, ,7 4,2 6,5 23,4 60,8 9,6 14,0 84,4 73,5 13,8 20,5 107,8 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Kaikkiaan Total Total Grand total hehtaaria hectares 2012 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

17 Metsien hoito Metsänviljely puulajeittain Artificial regeneration by tree species, Vuosi ja alue Kylvö Istutus Yhteensä Year and region Seeding Planting Total Mänty Kuusi Muu Yhteensä Mänty Kuusi Muu Yhteensä Mänty Kuusi Muu Kaikkiaan Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Grand total hehtaaria hectares ,8 0,1 0,0 23,9 50,7 31,4 15,1 97,2 74,5 31,6 15,1 121, ,3 0,1 0,0 28,5 51,0 35,0 16,5 102,5 79,3 35,1 16,5 130, ,2 0,0 1,2 23,4 40,2 39,2 19,7 99,1 62,4 39,3 20,8 122, ,2 0,2 0,0 22,4 33,1 36,2 19,2 88,5 55,3 36,4 19,2 110, ,4 0,5 0,6 28,5 30,8 35,2 13,5 79,5 58,2 35,7 14,1 108, ,1 1,0 1,0 32,0 31,0 38,5 10,8 80,3 61,0 39,4 11,8 112, ,9 1,1 1,2 35,2 30,8 38,3 14,8 83,9 63,6 39,4 16,0 119, ,9 0,9 2,0 33,8 28,1 36,6 14,6 79,3 59,0 37,4 16,6 113, ,3 0,8 1,6 32,8 29,8 36,6 12,2 78,5 60,1 37,4 13,8 111, ,1 0,7 1,4 36,2 29,1 39,6 10,1 78,8 63,2 40,3 11,5 114, ,0 1,3 1,4 33,7 26,8 47,1 9,4 83,3 57,8 48,4 10,9 117, ,4 1,0 1,3 35,7 28,5 53,8 7,9 90,2 61,9 54,8 9,2 125, ,6 0,7 0,9 33,2 28,3 54,1 5,6 88,0 59,9 54,8 6,5 121, ,0 0,5 0,8 32,2 27,0 54,0 5,6 86,5 58,0 54,5 6,3 118, ,8 0,5 0,4 33,7 28,5 55,7 4,7 88,9 61,4 56,2 5,1 122, ,4 0,4 0,3 31,1 26,3 57,7 3,6 87,6 56,7 58,0 3,9 118, ,8 0,4 0,2 30,4 23,9 61,1 3,6 88,6 53,6 61,5 3,8 119, ,3 0,2 0,1 32,7 23,8 63,9 3,2 90,9 56,1 64,1 3,3 123, ,3 0,2 0,2 32,6 24,3 68,1 3,1 95,6 56,6 68,3 3,3 128, ,1 0,2 0,2 27,4 24,9 67,4 3,1 95,4 52,0 67,6 3,2 122, ,3 0,2 0,1 24,6 23,1 58,0 3,3 84,3 47,4 58,2 3,4 108, ,2 0,1 0,1 23,4 21,5 52,0 2,8 76,3 44,7 52,2 2,8 99, ,2 0,1 0,1 23,4 22,7 58,7 3,0 84,4 45,9 58,8 3,1 107,8 hehtaaria hectares 2012 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsätilastollinen vuosikirja

18 3 Silviculture 3.6 Pellonmetsitys Afforestation of arable land, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja alue I II III Yhteensä Year and region Total hehtaaria hectares I II + III Yhteensä Total 2012 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Taulukon luvut sisältyvät taulukoiden lukuihin. The figures in this table are included in the figures of Tables Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

19 Metsien hoito Metsäpuiden siemenkeräykset Amounts of seed collected, Vuosi Mänty Scots pine Kuusi Norway spruce Year Testattu Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä siemen testattu siemen tunnettu Total testattu siemen tunnettu Total Tested siemen Selected Source of siemen Selected Source of seed Qualified seed seed seed identified Qualified seed seed seed identified kg Vuosi Rauduskoivu Silver birch Muut puulajit Other species Year Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä testattu siemen tunnettu Total testattu siemen tunnettu Total siemen Selected Source of siemen Selected Source of Qualified seed seed seed identified Qualified seed seed seed identified kg Vuosi = siementen tuleentumisvuosi Siemenluokat: Testattu: Siemenet kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonit on valittu testitulosten perusteella. Alustavasti testattu: Siemenet kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonit on valittu emopuiden ulkoasun perusteella. Valikoitu: Siemenet kerätty yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta ulkoisten ominaisuuksien perusteella valitusta rekisteröidystä siemenkeräysmetsiköstä. Siemenlähde tunnettu: Siemenet kerätty yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta siemenlähteestä tai metsiköistä. Muita puulajeja ovat mm. hies- ja visakoivu, tammi, siperianlehtikuusi ja tervaleppä. Year = Year of seed ripening Category of seed: Tested: Seeds collected from seed orchards, the components of which have been tested. Qualified: Seeds collected from seed orchards where the components have been phenotypically selected. Selected: Seeds collected from a stand located within a single region of provenance, which has been phenotypically selected. Source-identified: Seeds collected from either a seed source or stand located within a single region of provenance. Other species include, for example, downy and curly birch, pedunculate oak, Siberian larch and black alder. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira Metsätilastollinen vuosikirja

20 3 Silviculture 3.8 Metsäpuiden siementen tuonti ja vienti Imports and exports of forest tree seeds, Vuosi Mänty Kuusi Siperianlehtikuusi Muu Yhteensä Year Scots pine Norway spruce Siberian larch Other Total kg Tuonti Imports Vienti Exports Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira 122 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

21 Metsien hoito Taimitarhakylvöt sekä testatun ja alustavasti testatun siemenen osuus siemenmäärästä Amounts of seed used in nurseries, and the proportion of tested and qualified seed of the total seed amount, Vuosi Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut puulajit Yhteensä Year Scots pine Norway spruce Silver birch Downy birch Other species Total kg % kg % kg % kg % kg % kg % Siemenen alkuperäluokka taimitarhakylvöissä 2012 Category of origin of seed in nurseries, 2012 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut puulajit Yhteensä Scots pine Norway spruce Silver birch Downy birch Other species Total kg % kg % kg % kg % kg % kg % Yhteensä 451, , , , , ,2 100 Total Testattu 68, ,0 4 Tested Alustavasti testattu 199, , ,8 99 0, , ,7 24 Qualified Valikoitu , ,1 0 Selected Siemenlähde tunnettu 183, ,3 85 0,1 1 0, , ,4 72 Source-identified Siemenen alkuperäluokka, ks. taulukko 3.7. Vuonna 2012 'Muissa puulajeissa' ulkomaisten puulajien siemeniä oli 1,7 kg. Category of origin of seed, see Table 3.7. In 2012, the amount of seed of introduced species in 'Other species' was 1.7 kg. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira Metsätilastollinen vuosikirja

22 3 Silviculture 3.10 Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Number of domestic seedlings delivered for planting, Vuosi Mänty Scots pine Kuusi Norway spruce Year Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Container seedlings Bare-rooted seedlings Total Container seedlings Bare-rooted seedlings Total tainta seedlings Vuosi Rauduskoivu Silver birch Hieskoivu Muut puulajit Kaikkiaan Year Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Downy birch Other species Grand Container seedlings Bare-rooted seedlings Total total tainta seedlings Vuonna 2012 muita kotimaisia puulajeja (hybridihaapa, siperianlehtikuusi, visakoivu ym.) toimitettiin istutukseen 0,54 miljoonaa tainta ja ulkomaisia puulajeja 0,09 miljoonaa tainta. In 2012, 0.54 million seedlings of other domestic species (hybrid aspen, Siberian larch, curly birch, etc.) and 0.09 million seedlings of introduced species were delivered for planting. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira 124 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013