3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen

Transkriptio

1 3 METSIEN HOITO Vuonna 2004 keskeisten metsänhoitotöiden määrät lisääntyivät edellisvuodesta. Metsiä uudistettiin yhteensä hehtaaria; hehtaaria luontaisesti ja hehtaaria viljellen. Metsänviljelystä kolme neljännestä tehtiin istuttamalla ja neljännes kylvämällä. Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen työmäärät ovat lisääntyneet 1990-luvun puolivälin aallonpohjasta hehtaariin. Uusia soita ei enää ojiteta, mutta vanhoja ojitusalueita kunnostettiin hehtaaria. Metsätietyöt painottuivat olemassa olevien teiden perusparannukseen ja kunnossapitoon, jota tehtiin kilometriä. Uusia metsäteitä rakennettiin 831 kilometriä. Vuonna 2004 kansallisen metsäohjelman (KMO 2010) vuotuiset metsänhoitotavoitteet täyttyivät kunnostusojitusta lukuunottamatta. Vuonna 2004 hakkuiden pinta-ala oli hehtaaria, ja se lisääntyi neljä prosenttia edellisvuodesta. Metsän kasvatukseen tähtäävien hakkuiden osuus oli 66 prosenttia hakatusta pinta-alasta. Uudistushakkuiden osuus pinta-alasta oli 32 prosenttia. KMO:n hakkuutavoitteista ensiharvennusten pinta-alatavoite ( ha) ei täyttynyt, sillä ensiharvennukset jäivät lisääntymisestään huolimatta hehtaariin. Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset säilyivät edellisvuotisella tasolla ja olivat 218 miljoonaa euroa. Yksityismetsien osuus kustannuksista oli 77 prosenttia, valtion metsien 14 prosenttia ja metsäteollisuuden metsien 9 prosenttia. Eniten rahaa meni metsänuudistamiseen, 90 miljoonaa euroa. Taimikonhoitoon kului 43 miljoonaa euroa ja nuoren metsän kunnostukseen 30 miljoonaa euroa. Metsätiestön rakentaminen ja ylläpito nieli 31 miljoonaa euroa. Valtio tuki yksityismetsien puuntuotantoa 65 miljoonalla eurolla. Metsänuudistaminen Vuonna 2004 uudistushakkuiden pinta-ala oli hehtaaria. Neljä viidesosaa pinta-alasta avohakattiin ( ha) ja loput uudistettiin luontaisesti. Avohakkuiden osuus uudistushakkuista on ollut kasvussa 1990-luvun lopulta lähtien (taulukot , kuva 3.9). Avohakkuualoja uudistettiin joko istuttamalla ( ha) tai kylvämällä ( ha). Kaikkiaan metsänviljelyala ylsi hehtaariin. Kymmenvuotiskaudella metsänviljelypinta-alat vaihtelivat hehtaarin välillä. Lähes kaikki kylvöt tehtiin männyn siemenellä. Istutuspinta-alasta vajaa kaksi kolmasosaa uudistettiin kuuselle ja noin kolmannes männylle. Männyn vuotuinen istutusala on pienentynyt vähitellen 1980-luvun alun jälkeen ja kuusen suurentunut. Koivun vuosittainen istutusala on supistunut vajaaseen kolmannekseen 1990-luvun alun huippuvuosista (taulukot , kuvat ). Metsänistutukseen on 1990-luvun puolivälistä lähtien tuotettu vuosittain noin 150 miljoonaa tainta. Vuonna 2004 metsänistutukseen toimitettiin 163 miljoonaa kotimaista tainta, joista 96 prosenttia oli paakkutaimia. Taimitarhojen tuottamista taimista 61 prosenttia oli kuusta. Kotimaisen tuotannon lisäksi Suomeen tuotiin 10 miljoonaa tainta lähinnä Ruotsista ja hieman myös Virosta. Tuonnista 92 prosenttia koostui kuusen paakkutaimista. Metsäpuiden taimien vienti ulkomaille oli erittäin vähäistä (taulukko 3.8, kuva 3.3). Taimitarhoilla kylvettiin taimituotantoa varten kiloa siementä vuonna Taimitarhakylvöjen määrä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta käytetyn siemenen jalostusaste on noussut. Siementä taimitarha- ja metsänkylvön tarpeisiin kerättiin siemenviljelyksiltä, siemenkeräysmetsiköistä ja aluekeräyksinä (taulukko 3.9, kuva 3.4). Metsätilastollinen vuosikirja

2 3 Silviculture Metsän kasvatus Taimikonhoitoa ja nuoren metsän kunnostusta tehtiin hehtaaria vuonna 2004, mikä oli hieman edellisvuotta ja viidenneksen edeltävän kymmenen vuoden keskiarvoa enemmän. Valtion rahoitustuen lisääminen ja neuvonta ovat nostaneet pinta-alat 1990-luvun puolivälin lukemista nykytasolle (taulukot , kuva 3.5). Kasvatushakkuiden pinta-ala ylsi hehtaariin. Arviolta kolmannes Suomen metsistä hakatusta puumäärästä kertyi kasvatushakkuista. Kasvatushakkuista ensiharvennuksia oli hehtaaria, muita harvennuksia hehtaaria ja ylispuiden poistoja hehtaaria. Kansallisen metsäohjelman ensiharvennustavoite ( ha) jäi täyttymättä, vaikka ensiharvennusten pinta-ala on kasvanut viime vuosina (taulukot , kuva 3.9). Metsien perusparannustyöt Suomen soista on ojitettu 4,9 miljoonaa hehtaaria (ks. luku 1, taulukko 1.4). Vuotuiset uudisojituspinta-alat kohosivat 1960-luvun lopussa ojituksen ollessa kiivaimmillaan lähes hehtaariin. Tämän jälkeen uudisojitukset vähenivät tasaisesti ja loppuivat kokonaan vuosituhannen vaihteessa. Nykyään vanhojen ojitusalueiden puuntuotoskykyä ylläpidetään vuoden välein tehtävien kunnostusojituksien avulla. Vuonna 2004 kunnostusojitusala oli hehtaaria ( kilometriä ojalinjaa), ja kunnostusojituksen pinta-ala palautui entiselle tasolleen pienen notkahduksen jälkeen. Kansallisen metsäohjelman vuotuinen kunnostusojitustavoite on hehtaaria (taulukot , kuva 3.7). Metsäteitä on rakennettu maahamme noin kilometriä. Vuonna 2004 uusia metsäteitä rakennettiin 831 kilometriä ja vanhoja perusparannettiin kilometriä luvun alun jälkeen uusien metsäteiden rakentaminen on vähentynyt voimakkaasti, ja tietöissä painopiste on siirtynyt vanhojen teiden kunnostukseen (taulukot , kuvat 3.8). Kustannukset Metsänhoitoon ja perusparannustöihin käytettiin vuonna 2004 yhteensä 218 miljoonaa euroa eli suunnilleen yhtä paljon kuin edellisvuonna. Kustannukset vastasivat 13 prosenttia metsistä kertyneistä bruttokantorahatuloista (1 715 miljoonaa euroa). Yksityismetsien osuus kustannuksista oli 77 prosenttia, metsäteollisuuden 9 prosenttia ja valtion 14 prosenttia. Metsänuudistamiseen meni eniten rahaa eli 90 miljoonaa euroa. Taimikonhoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen käytettiin 73 miljoonaa euroa. Metsätiestön ylläpitoon ja rakentamiseen kului 31 miljoonaa euroa, kunnostusojitukseen 18 miljoonaa euroa ja erinäisiin muihin töihin 6 miljoonaa euroa (taulukot , kuvat ). Valtio tuki vuonna 2004 yksityismetsien puuntuotantoa 65 miljoonalla eurolla. Tästä perinteisiin metsänhoito- ja perusparannustöihin käytettiin 57 miljoonaa euroa. Loput 8 miljoonaa euroa meni juurikäävän torjuntaan sekä energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Runsaat kolme neljännestä valtion tuesta kului töiden toteutukseen ja loput töiden suunnitteluun sekä työnjohtoon. Eniten tukea myönnettiin taimikonhoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen. Tuen osuus metsänhoitotöiden rahoituksesta oli suurinta Pohjois-Suomessa (taulukot , kuva 3.11). Metsien käyttöä ohjaavat säädökset ja metsien hoidon periaatteet Metsien hoitoa ja käyttöä ohjaavat säädökset luovat puitteet metsätaloudelle. Tärkein ohjenuora on Metsälaki, jonka "tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään". Metsälaki määrittelee metsänhoidon vähimmäistason. Sen perusteella kasvatushakkuissa pitää jättää jäljelle riittävästi kasvatuskelpoista puustoa. Uudistushakkuita saa tehdä vasta puuston järeydyttyä tai ikäännyttyä riittävästi. Uudistushakkuun jälkeen edellytetään, että kohtuuajassa syntyy taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Laissa velvoitetaan myös säilyttämään luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteet. Valtio tukee yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöitä. Kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella yksityismetsänomistaja voi saada valtion rahoitusta puuntuotannon kestävyyden turvaamisen ohella myös metsien biologisen monimuo- 104 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

3 3 Metsien hoito toisuuden ylläpitämiseen ja metsäluonnon hoitoon. Metsien puuntuotannollisen kestävyyden ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi rahoitusta myönnetään metsänuudistamiseen ja metsittämiseen, kulotukseen, nuoren metsän hoitoon (taimikonhoito, nuoren metsän kunnostus ja pystykarsinta), energiapuun korjuuseen ja haketukseen, metsänterveyslannoitukseen, kunnostusojitukseen, metsäteiden rakentamiseen ja perusparannukseen sekä juurikäävän torjuntaan. Suomen metsäsertifiointijärjestelmä asettaa metsälakia yksityiskohtaisempia vaatimuksia metsien hoidolle ja käytölle. FFCS (Finnish Forest Certification System) -metsäsertifiointijärjestelmään kuuluu Suomessa metsänomistajaa ja 22 miljoonaa metsähehtaaria eli noin 95 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta. Suomen metsäsertifiointijärjestelmä hyväksyttiin toukokuussa 2000 osaksi kansainvälistä PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) -metsäsertifiointia. Metsäsertifiointijärjestelmän standardit tarkistettiin työryhmässä vuosina ja uudet standardit otettiin käyttöön vuonna Tarkistetuissa standardeissa sertifioinnin käytännön toteutusta ja toimijoiden menettelyjä koskevat säännöt on täydennetty. Myös metsässä mitattavat tunnukset ja muut sertifioinnin määritelmät ovat aiempaa yksiselitteisempiä. Metsien hoitoa ja käyttöä ohjaavat myös KMO 2010 ja metsätalouden alueelliset tavoiteohjelmat. KMO 2010:n tavoitteena on lisätä ainespuun hakkuukertymä miljoonaan kiintokuutiometriin vuoteen 2010 mennessä. Tämä edellyttää investointeja metsänhoitoon ja perusparannukseen. Metsätalouden alueellisilla tavoiteohjelmilla pyritään tasapainottamaan talousmetsien eri käyttömuotojen tavoitteet. Metsänhoidon perustehtäviä on metsän uudistaminen. Tavoitteena on saada kasvupaikalle sopivan puulajin täystuottoinen taimikko kohtuuajassa. Jos se ei onnistu luontaisella uudistamisella, alue kylvetään tai istutetaan. Uudistuminen varmistetaan uudistusalan raivauksella, maanpinnan muokkauksella tai kulotuksella, heinäyksellä ja tarvittaessa täydennysviljelyllä. Uudistamisvaihetta seuraa metsän kasvatusvaihe. Taimikonhoidolla järjestellään puulajisuhteita, keskitetään kasvu parhaisiin puuyksilöihin ja huolehditaan puuston terveydestä. Taimikonhoidon laiminlyönti hidastaa puuston järeytymistä. Harvennushakkuissa noudatetaan pääasiassa alaharvennuksen periaatetta, ja poistetaan pienimmät puut sekä vioittuneet, huonorunkoiset ja vajaalatvuksiset puut. Metsikkö harvennetaan 1 3 kertaa kiertoajan kuluessa puulajista ja kasvupaikan viljavuudesta riippuen. Kullakin kerralla poistetaan prosenttia puuston sen hetkisestä tilavuudesta. Metsänparannustyöt ovat pitkävaikutteisia puun tuottamisen investointeja. Perusparannustöitä ovat kunnostusojitus, metsäteiden rakentaminen ja perusparannus, metsän lannoitus, pystypuiden karsinta, vajaatuottoisten metsien uudistaminen ja peltojen metsittäminen. Metsänhoito- ja perusparannustöiden tilastointi Tiedot perustuvat pääosin Metsäntutkimuslaitoksen vuosittain laatimaan metsänhoito- ja perusparannustyötilastoon. Lisäksi Kasvintuotannon tarkastuskeskus kokoaa tilastot taimitarhojen toiminnasta ja metsäpuiden taimituotannosta (taulukot ja kuvat ). Metsänhoito- ja perusparannustöiden tilastossa esitetään kyseisten töiden työmäärät yksikkö- ja kokonaiskustannuksineen, valtion tuki yksityismetsien metsänhoitoon ja hakkuupinta-alat. Tiedot esitetään työlajeittain, omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain. Tilasto perustuu kaikilta metsänomistajaryhmiltä kerättyyn kokonaisaineistoon. Yksityismetsänomistajien tiedot kootaan pääosin metsänhoitoyhdistysten, mutta myös metsäkeskusten ja metsäteollisuusyritysten tietojärjestelmistä. Tilastointia uudistettiin vuonna 2002, ja muutokset koskivat lähinnä yksityismetsien tiedonkeruuta. Metsäkeskukset keräävät alueensa yksityismetsien työmäärätiedot, jotka sisältävät metsäkeskuksen, metsänhoitoyhdistysten ja metsäteollisuusyritysten yksityismetsissä tekemät työt sekä arvion yksityismetsissä tehdyistä ns. tietojärjestelmien ulkopuolista töistä. Arvio kattaa metsänomistajan omatoimiset tai metsäpalveluyrittäjillä teetetyt työt, joihin ei ole saatu valtiolta tukea. Metsäkeskukset toimittavat alueensa yksityismetsien työmäärätiedot Metsäntutkimuslaitokselle. Metsäntutkimuslaitos kerää metsäteollisuuden metsien tiedot UPM Metsältä, Tornator Oy:ltä, Metsämannut Oy:ltä ja A. Ahlström Oy:ltä. Valtion metsien työmäärät kootaan Metsähallitukselta, Metsäntutkimuslaitokselta ja opetusmetsiä hallinnoivilta oppilaitoksilta. Metsätilastollinen vuosikirja

4 3 Silviculture Metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskukset toimittavat Metsäntutkimuslaitokselle myös yksityismetsissä tekemiensä töiden yksikkökustannukset, jotka perustuvat metsänomistajilta laskutettuihin summiin. Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa. Metsäntutkimuslaitos laskee niistä metsäkeskuksittain yksityismetsien työlajeittaiset yksikkökustannukset. Kokonaiskustannukset arvioidaan kertomalla työmäärät yksikkökustannuksilla. Laskennassa oletetaan omatoimisten töiden yksikkökustannukset samansuuruisiksi kuin jos ne olisi teetetty metsänhoitoyhdistyksillä ja metsäkeskuksilla. Metsäteollisuusyritykset ja valtion organisaatiot ilmoittavat yksikkö- ja kokonaiskustannustietonsa valmiiksi metsäkeskuksittain laskettuina. Valtion organisaatioiden ilmottamista kustannuksista puuttuvat työnjohdon ja suunnittelun palkat kuluineen sekä työsuojeluvarusteet, sääpäiväkorvaukset, työmaakuljetuksen kustannukset ja koulutuspäivä-, sairaspäivä- sekä pekkasvapaakustannukset. Valtion kokonaiskustannukset muunnetaan laskennallisesti yhteismitallisiksi muiden omistajaryhmien kustannusten kanssa korottamalla niitä prosentilla työlajista riippuen. Kestävän metsätalouden rahoituslain tuella tehtyjen töiden määrät sekä tuki- ja lainavarojen käyttötiedot kerätään maa- ja metsätalousministeriöstä ja metsäkeskuksilta. Vuosina 2000 ja 2001 yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden todellisista yksikkökustannuksista ei saatu tilastotietoja lukuunottamatta metsäkeskusten toteuttamia metsäojituksia ja metsäteiden rakentamis- ja perusparannustöitä. Näiden vuosien yksityismetsien yksikkö- ja kokonaiskustannukset arvioitiin muuntamalla yksityismetsien vuoden 1999 yksikkökustannuksia valtion ja metsäteollisuusyritysten kustannuskehityksen mukaisesti. Tilastointia uudistettaessa kustannustiedon sisältöä laajennettiin. Vuodesta 2002 lähtien kustannukset sisältävät myös työlajiin liittyvät työsuojeluvaruste- ja työmaakuljetuskulut sekä sääpäivä-, koulutuspäivä-, sairaspäivä- ja pekkasvapaakustannukset. Suunnittelun ja työnjohdon palkkakustannukset sivukuluineen sisältyivät aiemmin vain kokonaiskustannuksiin, mutta muutoksen jälkeen ne sisältyvät myös yksikkökustannuksiin. Metsien hoito luvun tilastoissa käytetty omistajaryhmäluokitus poikkeaa lukujen 1 (Metsävarat) ja 4 (Puukauppa ja hakkuut) luokituksista. Metsien hoito luvun luokitus on seuraava: Yksityiset ym. = varsinaiset yksityismetsänomistajat, yhteismetsät, kunnat, seurakunnat ja säätiöt ym. yhteisöt sekä Ahvenanmaan maakuntahallinto Metsäteollisuus = metsää omistavat metsäteollisuusyritykset sekä niitä lähellä olevat yritykset ja säätiöt (ml. Tornator Oy) Valtio = Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos Työlajien yksityiskohtaiset määritelmät esitetään Metinfo Tilastopalvelussa Yksikkökustannukset sisältävät kunkin työlajin tarkasteluvuoden aikaiset työ-, suunnittelu- ja työnjohdon palkat lakisääteisine sosiaalikuluineen ja työhön liittyvine lisineen sekä tarvike- (taimet, lannoitteet, torjunta-aineet, polttoaineet yms.), kone- ja kalustokustannukset. Myös työlajiin liittyvät työsuojeluvaruste- ja työmaakuljetuskulut sekä sääpäivä-, koulutuspäivä-, sairaspäivä- ja pekkasvapaakustannukset sisältyvät yksikkökustannukseen. Yksikkökustannus lasketaan suoriteyksikköä kohti. Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa. Muista työlajeista poiketen kunnostusojituksen sekä metsätien rakentamisen ja perusparannuksen suunnittelukustannuksia ei kuitenkaan sisällytetä työlajin yksikkökustannukseen. Näiden työlajien osalta ilmoitetaan tarkasteluvuoden aikana valmistuneiden hankkeiden keskimääräiset yksikkökustannukset koko hankkeen kestoajalta. Kokonaiskustannukset sisältävät samat kuluerät kuin yksikkökustannuksetkin. Kunnostusojituksen, metsätien rakentamisen ja metsätien perusparannuksen kokonaiskustannukset sisältävät tarkasteluvuoden aikaiset kustannukset, vaikka niiden työmääräja yksikkökustannustiedot koskevatkin tarkasteluvuoden aikana valmistuneita hankkeita. 106 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

5 3 Metsien hoito Kirjallisuus Literature Aarnio, J. (toim.) Julkinen tuki yksityismetsätaloudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain Metsätilastotiedote 775. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 12 s. Hyvän metsänhoidon suositukset Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, julkaisusarja 13/ s. Kaivola, A Metsäsertifioinnin vaatimukset tarkistettavina. Työtehoseuran metsätiedote 11/ s. Kansallinen metsäohjelma Maa- ja metsätalousministeriö, julkaisusarja 2/ s. Kansallinen metsäohjelma 2010, seurantaraportti Maa- ja metsätalousministeriö, julkaisusarja 4/ s. Kauranen, S Metsäammattilaisten arviot hankintahakkuista sekä omatoimisten metsänhoito- ja metsänparannustöiden tietolähteistä vuonna Opinnäytetyö Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Metsätalouden koulutusohjelma. 40 s. Koho, R., Hänninen, H., Karppinen, H. & Ovaskainen V Omatoimisuus metsätaloudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta /1094 Laki metsänviljelyaineiston kaupasta /241 Metsälaki /1093 Metsänhoito- ja perusparannustyöt Metsätilastotiedote 778. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 36 s. Piiparinen, H Metsäteiden kunnossapitokustannukset Etelä-Suomen yksityismetsissä. Metsätieteen aikakauskirja 3/ s Suomen metsätalouden tila Kestävän metsätalouden kriteerit ja indikaattorit. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5/ Maa- ja metsätalousministeriö. 71 s. + liitteet. Tapion vuositilastot Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 57 s. Uotila, E Puoli vuosisataa tientekoa metsänparannusvaroilla. Metsätieteen aikakauskirja 2/2003: Muut tietolähteet Other sources of information FFCS Metsäsertifiointi Suomessa, Kasvintuotannon tarkastuskeskus, kasvinsuojeluosasto, Maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsätilastollinen vuosikirja

6 3 Silviculture ha Yhteensä - Total Istutus - Planting Luontainen uudistaminen - Natural regeneration Kylvö - Seeding Luontaisen uudistamisen ala on siemen- ja suojuspuuhakkuiden ala. Area of natural regeneration is the area of the seed tree and shelterwood fellings. Kuva 3.1 Metsänuudistaminen Figure 3.1 Natural and artificial regeneration, ha Metsänviljely - Artificial regeneration Avohakkuu - Clear fellings Kuva 3.2 Metsänviljely- ja avohakkuupinta-alat Figure 3.2 Artificial regeneration and clear fellings, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

7 3 Metsien hoito milj. tainta - mill. seedlings Yhteensä - Total Mänty - Pine Kuusi - Spruce Koivu - Birch Lähde: Kasvintuotannon tarkastuskeskus Source: Plant Production Inspection Centre Kuva 3.3 Taimitarhoilta istutukseen toimitetut taimet Figure 3.3 Number of seedlings delivered for planting, % Mänty - Pine Kuusi - Spruce Rauduskoivu - Silver birch Lähde: Kasvintuotannon tarkastuskeskus Source: Plant Production Inspection Centre Kuva 3.4 Alustavasti testatun siemenen osuus taimitarhakylvöistä puulajeittain Figure 3.4 Proportion of qualified seed used in nurseries by main tree species, Metsätilastollinen vuosikirja

8 3 Silviculture ha Yhteensä - Total Yksityiset ym. - Metsäteollisuus - Valtio Kuva 3.5 Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus Figure 3.5 Tending of seedling stands and improvement of young stands, ha Yhteensä - Total Yksityiset ym. - Metsäteollisuus - Valtio Kuva 3.6 Metsänlannoitus Figure 3.6 Forest fertilisation, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

9 3 Metsien hoito ha Uudisojitus First-time ditching Kunnostusojitusala - Ditch cleaning and supplementary ditching Yksityiset ym. - Metsäteollisuus - Valtio Vuosien kunnostusojitusalat ovat arvioituja. During the areas of ditch cleaning and supplementary ditching were estimated. Kuva 3.7 Metsäojitus Figure 3.7 Forest drainage, kilometriä - kilometres Metsäteiden rakentaminen Construction of forest roads, total Yksityiset ym. - Metsäteollisuus - Valtio - Metsäteiden perusparannus Basic improvement of forest roads Kuva 3.8 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus Figure 3.8 Construction and basic improvement of forest roads, Metsätilastollinen vuosikirja

10 3 Silviculture ha Hakkuupinta-ala yhteensä - Area treated with fellings, total Harvennushakkuu - Thinnings Siemen- ja suojuspuuhakkuu - Seed tree and shelterwood fellings Siemen- ja suojuspuiden poisto - Removal of seed trees and shelterwood Avohakkuu - Clear fellings Muut hakkuut - Other fellings Muihin hakkuisiin sisältyvät oja- ja tielinjahakkuut, pellon raivaus jne. Other fellings include fellings done along ditch and road construction lines, fellings when clearing land for agriculture. Kuva 3.9 Hakkuupinta-alat Figure 3.9 Area treated with fellings, milj. vuoden 2004 rahana - mill. in 2004 money Kokonaiskustannukset - Total costs Yksityiset ym. - Nonindustrial, private etc. Metsäteollisuus Valtio - Tukkuhintaindeksi/Kotimaiset tavarat Wholesale price index/domestic goods Kuva 3.10 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset Figure 3.10 Total costs of silvicultural and forest-improvement works, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

11 3 Metsien hoito milj. vuoden 2004 rahana - mill. in 2004 money Kokonaiskustannukset - Total costs Oma panos - Own input Valtion tuet - grants Valtion lainat - loans Tukkuhintaindeksi/Kotimaiset tavarat Wholesale price index/domestic goods Kuva 3.11 Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden rahoitus Figure 3.11 Financing of silvicultural and forest-improvement works in non-industrial, private forests, prosenttia kustannuksista - per cent of costs Metsäautoteiden rakentaminen, perusparannus ja kunnossapito Construction, basic improvement and maintenance of forest roads Metsäojitus - Forest drainage Forest fertilisation Metsänlannoitus ja muut kustannukset and other costs Taimikonhoito, nuoren metsän kunnostus ja pystykarsinta Tending of seedling stands, improvement of young stands and pruning 20 0 Metsänviljely - Artificial regeneration Uudistusalojen valmistaminen - Preparation of regeneration areas Kuva 3.12 Eri työlajien osuudet metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannuksista Figure 3.12 The proportions of different silvicultural and forest-improvement works in the total costs, Metsätilastollinen vuosikirja

12 3 Silviculture 3.0 Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2004 lyhyesti Silvicultural and forest-improvement works in brief, 2004 Työlaji Type of work Työmäärä Kokonais- Työmäärien muutos Kustannusten muutos Amount kustannukset vuodesta 2003 vuodesta 2003 Total costs Change in amounts, Change in total costs, 2003/ / ha % % Metsänhoito- ja perusparannustyöt Silvicultural and forest-mprovement works Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration area Raivaus Clearing of regeneration area Muokkaus Soil preparation Kulotus Prescribed burning Metsänviljely Artificial regeneration Kylvö Seeding Istutus Planting Täydennysviljely Supplementary seeding and planting Heinäntorjunta Grass suppression Taimikonhoito Tending of seedling stands Nuoren metsän kunnostus Improvement of young stands Pystykarsinta Pruning Metsänlannoitus Forest fertilisation Kunnostusojitus Ditch cleaning and supplementary ditching Metsäteiden rakentaminen, perusparannus Construction, basic improvement and 2877 km ja kunnossapito 1 maintenance of forest roads 1 Hakkuupinta-ala Area treated with fellings Kasvatushakkuut Intermediate fellings Harvennushakkuut Thinnings Siemen- ja suojuspuiden poisto Removal of seed trees and 52-5 shelterwood trees Uudistushakkuut Regeneration fellings Avohakkuut Clear fellings Siemen- ja suojuspuuhakkuut Seed tree and shelterwood fellings Muut hakkuut 2 Other fellings Työmäärä sisältää sekä uusien metsäteiden rakentamisen että metsäteiden perusparannuksen. The amount includes both the construction and basic improvement of forest roads. 2 Muita hakkuita ovat esimerkiksi tie- ja ojalinjahakkuut ja hakkuut pellon raivausta varten. Fellings done along ditch and road construction lines, fellings when clearing land for agriculture. 114 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

13 3 Metsien hoito 3.1 Metsänhoito- ja perusparannustöiden työmäärät 2004 Amounts of silvicultural and forest-improvement works, 2004 hehtaaria hectares Työlaji I II III Yhteensä Type of work josta valtion tukemia Total of which subsidied by state Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas Uudistusalan raivaus Clearing of regeneration areas Muokkaus yhteensä - Soil preparation, total Laikutus Scarification Äestys Harrowing Mätästys Mounding Säätöauraus Ploughing Pellon muokkaus Ploughing of fields Kulotus Prescribed burning Metsänviljely Artificial regeneration Metsänviljely yhteensä Artificial regeneration, total Kylvö yhteensä Seeding, total Männyn kylvö Seeding of pine Kuusen kylvö Seeding of spruce Koivun kylvö Seeding of birch Kylvöstä konekylvöä Seeded by machine Kylvöön käytetty siemen, kg Amount of seed used in seeding, kg Istutus yhteensä Planting, total Männyn istutus Planting of pine Kuusen istutus Planting of spruce Koivun istutus Planting of birch Muiden kotimaisten puulajien istutus Planting of other domestic tree species Ulkomaisten puulajien istutus Planting of foreign tree species Istutukseen ja täydennysistutukseen käytetyt taimet, kpl Number of seedlings used in planting and supplementary planting, seedlings Pellonmetsitys (sisältyy myös kylvön tai istutuksen aloihin) Afforestation of arable land Täydennysviljely (teholl. pinta-ala, ei koko metsikkökuvion) Supplementary seeding and planting Heinäntorjunta Grass suppression Heinäntorjunnasta kemiallisesti Chemical grass suppression Taimikonhoito Tending of seedling stands Nuoren metsän kunnostus Improvement of young stands Pystykarsinta Pruning Metsänlannoitus Forest fertilisation Terveyslannoitus Remedial fertilisation Kasvatuslannoitus Fertilisation for growth Kunnostusojitus Ditch cleaning and supplementary ditching Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus Construction and basic improvement of forest roads Metsäteiden rakentaminen, km Construction of forest roads, km Metsäteiden perusparannus, km Basic improvement of forest roads, km Muut työt Other works Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus Initial clearings of intermediate felling areas Juurikäävän torjunta Repelling root-rot disease Energiapuun korjuu, k-m³ Energywood harvesting, k-m³ Energiapuun haketus, i-m³ Energywood chipping, i-m³ Metsätilastollinen vuosikirja

14 116 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Uudistusalan valmistaminen 2004 Preparation of regeneration areas, 2004 hehtaaria hectares Metsäkeskus Uudistusalan raivaus Muokkaus Forestry centre Clearing of regeneration areas Soil preparation Laikutus Äestys Mätästys Scarification Harrowing Mounding I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total Total Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Silviculture Jatkuu Continues

15 3.2 Jatkoa Continuation hehtaaria hectares Metsätilastollinen vuosikirja Metsäkeskus Kulotus Forestry centre Prescribed burning Säätöauraus Pellon muokkaus Muokkaus yhteensä Ploughing Ploughing of fields Soil preparation, total I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total Total Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsien hoito

16 3 Silviculture 3.3 Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas, hehtaaria hectares Vuosi Uudistusalan raivaus Muokkaus Kulotus Year Clearing of regeneration areas Soil preparation Prescribed burning I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total ,6 29,4 97,5 196,6 2,2 0,6 5,2 8,0 8,4 8,4 15,5 32, ,3 38,4 94,3 203,0 1,7 0,9 9,3 11,9 6,3 8,3 13,2 27, ,3 41,2 109,2 229,7 1,8 1,0 7,4 10,2 6,7 12,1 16,0 34, ,5 36,3 66,2 172,0 1,8 1,5 10,9 14,2 5,0 8,9 13,1 27, ,4 36,2 47,7 151,3 1,5 1,7 7,7 10,9 4,1 7,7 6,7 18, ,5 33,4 44,5 170,5 2,5 1,5 13,1 17,1 3,9 6,1 3,9 13, ,6 37,8 42,0 187,4 4,9 2,8 19,2 26,9 4,9 6,6 3,1 14, ,0 37,2 44,5 207,6 14,8 4,5 32,5 51,7 11,2 9,1 12,5 32, ,3 37,7 37,2 217,2 15,7 11,4 31,6 58,7 5,7 6,4 4,2 16, ,7 35,7 26,8 205,2 18,8 19,6 35,5 74,0 4,6 5,4 3,7 13, ,0 32,3 24,1 184,4 20,5 19,6 31,0 71,1 2,1 4,0 4,5 10, ,8 22,8 27,8 176,4 18,0 15,0 38,2 71,2 1,2 1,6 2,1 4, ,2 20,5 19,4 141,1 14,0 13,7 27,0 54,6 0,4 0,5 1,4 2, ,4 19,6 15,3 174,3 19,2 14,0 26,0 59,1 0,3 0,3 0,4 1, ,2 11,6 9,0 162,8 28,9 9,5 23,5 61,9 0,2 0,3 0,4 0, ,9 9,4 9,1 159,4 45,0 7,7 21,5 74,1 0,1 0,1 0,3 0, ,1 9,7 6,1 175,0 47,5 7,0 21,1 75,7 0,2 0,2 0,2 0, ,6 11,8 6,7 155,0 48,1 10,5 19,5 78,1 0,5 0,0 0,1 0, ,9 8,6 10,0 151,5 48,9 8,4 18,0 75,3 0,7 0,0 0,1 0, ,1 12,9 18,0 166,0 68,8 13,3 19,0 101,1 0,1 0,1 0,1 0, ,4 13,9 15,6 155,9 52,4 12,7 18,0 83,1 0,4 0,0 0,2 0, ,4 16,3 20,3 152,1 54,6 16,6 17,5 88,8 1,4 0,2 0,3 1, ,5 14,8 17,0 140,3 57,0 13,3 18,4 88,8 0,1 0,2 0,4 0, ,9 12,0 18,8 135,7 62,9 14,1 21,8 98,9 0,3 0,1 0,5 0, ,4 11,0 15,4 148,8 82,3 12,9 22,3 117,6 0,6 0,2 0,9 1, ,3 10,1 16,3 166,7 94,6 11,7 21,1 127,4 0,3 0,1 0,1 0, ,6 10,4 17,8 161,9 98,7 12,6 23,2 134,5 0,5 0,2 0,9 1, ,5 10,8 17,1 149,4 84,7 12,1 22,3 119,0 0,4 0,2 0,8 1, ,5 13,2 17,8 142,5 76,5 14,6 21,8 112,9 0,6 0,2 1,0 1, ,1 13,7 21,2 145,9 83,0 17,1 22,7 122,8 0,5 0,1 2,8 3, ,6 6,6 16,9 132,1 83,5 10,5 24,1 118,1 0,9 0,2 2,1 3, ,8 9,3 19,6 131,8 92,6 10,8 21,4 124,9 0,2 0,1 0,8 1, ,8 8,4 15,2 125,4 85,8 11,6 24,6 122,0 2,0 0,1 3,4 5, ,2 7,4 14,7 128,3 98,9 10,5 22,5 131,8 1,7 0,1 1,7 3, ,5 6,7 15,6 114,8 97,0 9,2 21,2 127,4 1,5 0,1 2,1 3, ,3 6,7 13,0 130,1 96,7 10,5 19,0 126,2 0,8 0,1 0,5 1, ,8 7,0 12,7 105,6 82,2 14,6 20,2 117,0 0,9 0,2 0,9 2, ,8 8,0 11,0 92,8 79,6 18,9 21,8 120,4 0,6 0,1 0,3 1, ,9 4,1 7,3 78,2 79,6 18,4 20,3 118,3 0,7 0,1 0,8 1, ,8 1,7 6,5 81,0 96,8 11,8 18,2 126,8 0,7 0,0 0,6 1, ,7 1,1 4,4 73,2 101,4 7,1 19,5 128,0 0,5 0,0 0,4 0, ,2 1,4 7,0 70,5 97,0 6,1 17,1 120,2 0,5 0,0 0,5 1, ,5 1,3 11,0 73,8 97,5 5,3 17,1 120,0 0,2-0,4 0, ,9 2,0 11,4 67,3 95,2 6,0 17,8 119,0 0,5 0,0 0,8 1, ,6 2,5 12,9 70,0 93,6 7,5 18,4 119,5 0,3 0,0 0,2 0, ,2 2,7 13,5 67,4 102,7 8,2 18,4 129,4 0,7 0,1 1,5 2, ,5 2,8 15,0 66,2 91,4 8,8 22,5 122,6 0,8 0,3 1,0 2, ,0 2,8 16,4 70,1 102,5 6,7 22,1 131,3 0,5 0,0 0,9 1, ,3 3,1 14,7 66,1 93,4 8,6 21,1 123,1 0,2 0,0 0,0 0,2 118 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

17 3 Metsien hoito 3.4 Metsänviljely 2004 Artificial regeneration, 2004 hehtaaria hectares Metsäkeskus Kylvö Istutus Metsänviljely yhteensä Forestry centre Seeding Planting Total I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsätilastollinen vuosikirja

18 3 Silviculture 3.5 Metsänviljely omistajaryhmittäin Artificial regeneration by forest-ownership category, hehtaaria hectares Vuosi Kylvö Istutus Metsänviljely yhteensä Year Seeding Planting Total I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total ,1 15,0 11,6 41,8 15,6 4,1 4,6 24,3 30,7 19,1 16,3 66, ,8 14,2 9,4 36,4 16,7 4,3 4,4 25,3 29,5 18,4 13,7 61, ,4 12,7 8,2 33,2 18,8 4,1 9,1 31,9 31,2 16,8 17,3 65, ,1 11,4 16,4 42,9 22,8 3,6 5,5 31,9 38,0 15,0 21,9 74, ,0 11,5 21,6 54,1 24,4 3,3 4,8 32,4 45,3 14,8 26,3 86, ,8 14,9 25,3 75,0 29,1 3,5 3,5 36,0 63,9 18,4 28,8 111, ,8 13,7 26,8 77,3 41,0 5,4 7,7 54,1 77,7 19,1 34,6 131, ,5 12,0 23,6 75,1 49,6 6,3 8,6 64,4 89,1 18,3 32,2 139, ,8 14,7 14,9 62,4 52,1 6,4 11,7 70,2 84,8 21,1 26,7 132, ,0 17,9 10,0 60,9 58,6 6,6 16,8 81,9 91,6 24,4 26,8 142, ,1 13,0 7,6 43,8 61,3 7,1 19,9 88,3 84,4 20,1 27,6 132, ,7 9,9 6,9 31,4 70,7 8,3 22,4 101,4 85,4 18,2 29,2 132, ,1 8,7 7,5 31,3 74,4 8,3 24,2 106,9 89,5 17,0 31,7 138, ,0 5,7 6,2 29,9 84,2 9,1 22,2 115,5 102,2 14,7 28,5 145, ,3 4,3 5,3 29,9 83,0 7,0 21,3 111,3 103,3 11,3 26,6 141, ,7 2,4 8,1 28,2 78,5 7,9 18,1 104,4 96,1 10,3 26,2 132, ,1 2,5 6,9 26,4 75,8 9,9 14,2 99,9 92,8 12,4 21,1 126, ,9 2,5 8,1 27,4 74,1 8,8 11,2 94,0 90,9 11,2 19,2 121, ,3 4,2 8,3 34,8 70,9 10,7 12,0 93,6 93,2 14,8 20,3 128, ,7 3,7 7,5 26,9 66,1 12,7 11,8 90,6 81,8 16,4 19,3 117, ,7 3,2 7,3 24,2 65,5 13,5 12,4 91,3 79,2 16,6 19,6 115, ,5 2,7 9,2 24,4 64,7 14,1 11,9 90,8 77,3 16,9 21,1 115, ,0 2,5 9,3 24,9 77,3 13,5 13,0 103,8 90,4 16,1 22,3 128, ,4 2,0 7,8 24,2 89,7 11,8 15,8 117,3 104,1 13,8 23,5 141, ,2 1,2 7,2 26,5 96,8 11,3 16,5 124,5 115,0 12,4 23,6 151, ,6 0,9 6,2 28,6 88,7 11,4 16,8 116,9 110,3 12,3 23,0 145, ,0 1,6 6,4 26,0 84,0 11,7 18,8 114,5 102,0 13,3 25,2 140, ,7 1,7 5,4 21,8 76,6 12,5 18,3 107,4 91,3 14,2 23,7 129, ,9 1,5 6,2 23,6 79,6 10,4 19,9 110,0 95,5 11,9 26,1 133, ,8 1,4 6,0 21,3 74,3 8,6 17,5 100,4 88,1 10,1 23,5 121, ,9 1,1 5,4 17,5 69,0 8,2 16,2 93,5 79,9 9,4 21,6 110, ,5 1,5 6,5 20,4 74,3 8,7 16,9 99,9 86,8 10,2 23,4 120, ,1 1,3 6,5 23,9 74,3 6,9 16,0 97,2 90,4 8,2 22,5 121, ,5 1,4 7,6 28,5 81,9 6,4 14,2 102,5 101,4 7,7 21,8 130, ,5 1,0 5,8 23,4 77,4 9,3 12,4 99,1 93,9 10,3 18,3 122, ,0 2,4 6,0 22,4 65,6 10,9 12,0 88,5 79,5 13,4 18,0 110, ,6 3,6 8,3 28,5 55,8 12,3 11,4 79,5 72,4 15,9 19,7 108, ,9 2,5 6,6 32,0 57,7 11,9 10,6 80,3 80,7 14,4 17,2 112, ,2 1,7 6,4 35,2 65,8 7,4 10,7 83,9 92,9 9,1 17,0 119, ,1 1,8 5,0 33,8 64,4 5,4 9,5 79,3 91,4 7,1 14,5 113, ,3 1,2 4,3 32,8 65,3 3,9 9,4 78,5 92,6 5,1 13,6 111, ,9 1,2 6,1 36,2 65,7 3,7 9,3 78,8 94,6 4,9 15,4 114, ,7 1,3 5,7 33,7 69,3 4,3 9,7 83,3 96,0 5,6 15,4 117, ,4 2,0 5,2 35,7 73,6 6,1 10,5 90,2 102,0 8,1 15,8 125, ,6 2,2 5,4 33,2 69,9 6,6 11,6 88,0 95,4 8,8 16,9 121, ,0 1,6 6,7 32,2 69,8 5,5 11,3 86,5 93,7 7,1 18,0 118, ,4 2,1 7,3 33,7 71,1 5,6 12,1 88,9 95,5 7,7 19,4 122,6 Omistajaryhmän Yksityiset ym. kylvö- ja istutusaloihin sisältyvät myös täydennyskylvöt ja -istutukset vuosina The ownership category also includes supplementary seeding and planting during Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

19 3 Metsien hoito 3.6 Metsänviljely puulajeittain Artificial regeneration by tree species, hehtaaria hectares Vuosi Kylvö Istutus Metsänviljely yhteensä Year Seeding Planting Total Mänty Kuusi Muut Yhteensä Mänty Kuusi Muut Yhteensä Mänty Kuusi Muut Yhteensä Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Total ,3 1,1 0,0 31,3 67,2 37,5 2,2 106,9 97,4 38,5 2,2 138, ,1 0,8 0,0 29,9 76,2 33,4 5,9 115,5 105,2 34,2 5,9 145, ,6 0,3 0,0 29,9 72,0 31,4 7,8 111,3 101,6 31,8 7,8 141, ,7 0,4 0,0 28,2 72,2 23,1 9,1 104,4 100,0 23,6 9,1 132, ,1 0,4 0,0 26,4 70,1 20,2 9,6 99,9 96,2 20,6 9,6 126, ,1 0,3 0,0 27,4 66,4 20,8 6,8 94,0 93,5 21,1 6,8 121, ,5 0,2 0,0 34,8 72,9 13,1 7,5 93,6 107,4 13,4 7,5 128, ,9 71,3 14,6 4,7 90, , ,8 0,4 0,0 24,2 74,1 14,2 3,0 91,3 97,9 14,6 3,0 115, ,4 73,1 15,0 2,6 90, , ,8 0,1 0,0 24,9 85,2 16,1 2,5 103,8 110,0 16,3 2,5 128, ,1 0,1 0,0 24,2 95,5 19,4 2,3 117,3 119,6 19,5 2,3 141, ,3 0,1 0,0 26,5 97,2 24,5 2,9 124,5 123,5 24,6 2,9 151, ,5 0,1 0,0 28,6 90,6 22,9 3,4 116,9 119,2 23,0 3,4 145, ,9 0,1 0,0 26,0 86,5 23,8 4,2 114,5 112,5 23,9 4,2 140, ,7 0,1 0,0 21,8 77,8 23,3 6,2 107,4 99,5 23,5 6,2 129, ,5 0,1 0,0 23,6 75,5 27,3 7,1 110,0 99,0 27,4 7,1 133, ,2 0,1 0,0 21,3 68,4 24,6 7,4 100,4 89,6 24,7 7,4 121, ,4 0,1 0,0 17,5 58,4 26,5 8,5 93,5 75,8 26,6 8,5 110, ,4 0,0 0,0 20,4 58,7 29,0 12,3 99,9 79,0 29,0 12,3 120, ,8 0,1 0,0 23,9 50,7 31,4 15,1 97,2 74,5 31,6 15,1 121, ,3 0,1 0,0 28,5 51,0 35,0 16,5 102,5 79,3 35,1 16,5 130, ,2 0,0 1,2 23,4 40,2 39,2 19,7 99,1 62,4 39,3 20,8 122, ,2 0,2 0,0 22,4 33,1 36,2 19,2 88,5 55,3 36,4 19,2 110, ,4 0,5 0,6 28,5 30,8 35,2 13,5 79,5 58,2 35,7 14,1 108, ,1 1,0 1,0 32,0 31,0 38,5 10,8 80,3 61,0 39,4 11,8 112, ,9 1,1 1,2 35,2 30,8 38,3 14,8 83,9 63,6 39,4 16,0 119, ,9 0,9 2,0 33,8 28,1 36,6 14,6 79,3 59,0 37,4 16,6 113, ,3 0,8 1,6 32,8 29,8 36,6 12,2 78,5 60,1 37,4 13,8 111, ,1 0,7 1,4 36,2 29,1 39,6 10,1 78,8 63,2 40,3 11,5 114, ,0 1,3 1,4 33,7 26,8 47,1 9,4 83,3 57,8 48,4 10,9 117, ,4 1,0 1,3 35,7 28,5 53,8 7,9 90,2 61,9 54,8 9,2 125, ,6 0,7 0,9 33,2 28,3 54,1 5,6 88,0 59,9 54,8 6,5 121, ,0 0,5 0,8 32,2 27,0 54,0 5,6 86,5 58,0 54,5 6,3 118, ,8 0,5 0,4 33,7 28,5 55,7 4,7 88,9 61,4 56,2 5,1 122,6 Metsätilastollinen vuosikirja

20 3 Silviculture 3.7 Pellonmetsitys Afforestation of arable land, hehtaaria hectares Metsäkeskus Vuosi I II III Yhteensä Forestry centre Year Total Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Taulukon luvut sisältyvät taulukoiden lukuihin. The figures in this Table are included in the figures of Tables Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

21 3 Metsien hoito 3.8 Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Number of domestic seedlings delivered for planting, tainta seedlings Vuosi Mänty Pine Kuusi Spruce Year Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Container seedlings Bare-rooted seedlings Total Container seedlings Bare-rooted seedlings Total Vuosi Rauduskoivu Silver birch Hieskoivu Muut puulajit Kaikkiaan Year Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Downy birch Other species Grand Container seedlings Bare-rooted seedlings Total total Vuonna 2004 muista EU-maista markkinoitiin Suomeen 10,0 miljoonaa tainta. In million seedlings were marketed from other EU-countries to Finland. Vuonna 2004 muita kotimaisia puulajeja toimitettiin istutukseen (visakoivu, siperianlehtikuusi, tervaleppä, hybridihaapa, tammi ym.) 1,3 miljoonaa tainta ja ulkomaisia puulajeja 0,1 miljoonaa tainta. In 2004 other domestic species delivered for planting (curly birch, Siberian larch, black alder, hybrid aspen, pedunculate oak etc.) 1.3 million seedlings and foreign species 0.1 mill. seedlings. Lähteet: Kasvituotannon tarkastuskeskus; maa- ja metsätalousministeriö Sources: Plant Production Inspection Centre; Ministry of Agriculture and Forestry Metsätilastollinen vuosikirja

22 3 Silviculture 3.9 Taimitarhakylvöt 2004 Amounts of seed used in nurseries, 2004 Siemenen alkuperäluokka Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut kotimaiset Ulkomaiset Yhteensä Category of origin of seed Pine Spruce Silver birch Downy birch puulajit puulajit Grand total Other domestic Foreign species species kg % kg % kg % kg % kg % kg % kg % KAIKKIAAN 621, , , , , , ,0 100 GRAND TOTAL Alustavasti testattu 327, , ,9 90 0, , ,6 64 Qualified Valikoitu ,2 3 0, , ,6 2 Selected Siemenlähde tunnettu 293, ,3 27 2,1 9 0,1 15 2,2 7 2, ,8 34 Source-identified Taimitarhakylvöjen siemenmäärä ja alustavasti testatun siemenen osuus siitä Amounts of seed used in nurseries and the proportion of qualified seed of the total seed amount, Metsänviljelyaineiston luokat: Alustavasti testattu: Perusaineisto, joka koostuu siemenviljelyksistä, perheen vanhemmista klooneista tai klooniyhdistelmistä, joiden yksilöt on valittu fenotyypin perusteella. Valikoitu: Perusaineisto, joka koostuu yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta, fenotyypin perusteella valitusta metsiköstä. Siemenlähde tunnettu: Perusaineisto, joka koostuu yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta siemenlähteestä tai metsiköistä. Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut puulajit Yhteensä Pine Spruce Silver birch Downy birch Other species Total kg % kg % kg % kg % kg % kg % Category of reproductive material: Qualified: Basic material which shall be seed orchards, parents of families, clones or clonal mixtures, the components of which have been phenotypically selected. Selected: Basic material which shall be a stand located within a single region of provenance, which has been phenotypically selected. Source-identified: Basic material which may be either a seed sorce or stand located within a single region of provenance. Lähteet: Kasvintuotannon tarkastuskeskus; maa- ja metsätalousministeriö Sources: Plant Production Inspection Centre; Ministry of Agriculture and Forestry 124 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005