SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Maakuntavaltuuston kokouksen päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Pykälän liite: Puolivuotisraportti Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman valmistelu Pykälän liite: TTS2016mh Edunvalvontajohtajan viran hoito Pienhankintojen kilpailutus ja päätösvalta hankinnoissa Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu EAKR-ohjelman hanke, myönteinen päätös Saaristotoimikunnan esitys saaristo-ohjelman linkittämiseksi maakuntastrategiaan Pykälän liite: Saaristo-ohjelman linkitys maakuntastrategiaan FISS Varsinais-Suomi -hankkeen käynnistämispäätös CPMR:n yleiskokous, CPMR General Assembly, Firenze, Italia CPMR:n Itämerikomission meriasioiden työryhmän kokous Pykälän liite: CPMR Osallistuminen Turun kansainvälisille kirjamessuille TPD-päivä Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Pykälän liite: Matkaraportti_Stjernberg Pykälän liite: Jurmala_09_ _Klap Pykälän liite: Matkaraportti_Palhus Pykälän liite: Bryssel_24_ _Klap Kokouksen päättäminen Oikaisuvaatimussivu... 97

2 -1, MH :00 Sivu 2

3 -1, MH :00 Sivu 3 %%%001 Pöytäkirja %%%005/2015 KOKOUSAIKA %%%003 klo KOKOUSPAIKKA %%%006 PYKÄLÄT Sivut SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Rasi Jarmo Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Rinne Tarja poissa poistui klo ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Siren Saara-Sofia, poistui klo Andersson Li Nuotio Tarja Palmunen Lauri, poissa 129 Saarento Heikki Virtanen Janne, poissa 129 Ålgars-Åkerholm Jessica Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Vs. edunvalvontajohtaja Viestintävastaava Ilkka Kanerva Juuso Alatalo puheenjohtaja puheenjohtaja ; Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto Anne-Mari Virolainen Tarja Rinne PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 123, MH :00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 18 maakuntahallituksen jäsentä. Ehdotus hyväksyttiin.

5 124, MH :00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Anne-Mari Virolainen ja Stefan Wallin. Päätös Lisätietoja Maakuntahallitus valitsi pöytäkirjantarkastajaksi jäsenet Anne-Mari Virolainen ja Tarja Rinne. hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 125, MH :00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies: Pääjohtaja Pöystin selvitys SOTE:sta, itsehallintoalueista ja aluehallintouudistuksesta Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat selvityshenkilötyöryhmän, jonka jäseninä olivat Tuomas Pöysti, Annikki Niiranen ja Arto Haveri. Ryhmän tehtävänä oli laatia ehdotukset linjauksista, joiden mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) uudistusta ja itsehallintoalueiden perustamista sekä aluehallinnon uudistusta voidaan viedä tehokkaasti ja asetetussa aikataulussa eteenpäin. Selvityshenkilöt toteavat, että SOTE:n järjestämisestä vastaavilla itsehallintoalueilla tulee olla riittävä väestöpohja, infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky. Alueiden määrä tulisi olla noin Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtävissä. Mahdollisina itsehallintoalueen rahoitusratkaisuina olisi selvitettävä sekä valtion rahoitus että alueen oma verotusoikeus. Uudistukseen liittyvät henkilöstö- ja omaisuus- ja tietohallintojärjestelyt ovat mittavia. Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan SOTE-uudistus. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Janne Virtanen puh Hallinto-oikeuden näkökannat Turun lentoaseman kehittämisen puolella Vaasan hallinto-oikeus antoi heinäkuun 6. päivä päätöksensä Turun lentoaseman toimintaan myönnetyn ympäristöluvan valituksista. Merkittävimmät valitukset koskivat lentomelukysymyksiä, Pomponrahkan Natura-alueen luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia sekä pohjavesivaikutuksia koskevia lupamääräyksiä. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi pääosin kaikki valitukset. Ruskon kunta vaati valituksessaan melualueen olennaista pienentämistä ja melumittausten suorittamista uudelleen, koska Ruskon kunnan alueella maankäyttöpaineet ulottuvat lentoaseman 55 desibelin melualueelle. Meluselvitysten ajantasaisuudesta ja riittävyydestä on keskusteltu myös käynnissä olevan Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheessa. Vaasan hallinto-oikeus totesi tehdyt meluselvitykset riittäviksi ja lentoliikenteen aiheuttamaa melua kuvaaviksi. Meluselvitykset ajantasaistetaan ympäristölupamääräysten ehtojen mukaisesti vuoden 2019 loppuun mennessä. Julkisuudessa käydyssä keskustelussa esille nousivat vahvasti myös lentoasematoimintojen vaikutukset Pomponrahkan Natura-alueen luonnonarvoihin. Turun lentoaseman ei hallinto-oikeudessa katsottu olevan ainoa muutosten aiheuttaja, vaan alueen vesitasetta horjuttavat jo tapahtuneet laajemmat maankäytön muutokset. Hallinto-oikeuden päätöksessä esitetyt näkökannat tukevat Turun lentoaseman toimintaedellytysten turvaamista ja lentoliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä. Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymättömät Ruskon kunta sekä Finavia ovat valittaneet päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ELY-keskus sen sijaan luopuu valitusprosessista. Ruskon kunnan vaateet koskevat edelleen lentomelualueen olennaista pienentämistä ja lentomelumittausten uutta suorittamista. Finavian vaateet koskevat teknisluonteisia, yksityiskohtaisia lupamääräyksiä. Liitto antaa vastineensa korkeimmalle hallinto-oikeudelle mennessä. Lisätietoja: liikennesuunnittelija Laura Leppänen, p

7 125, MH :00 Sivu 7 Teollisuustuotannon alamäki rokottaa yritysten liikevaihdon kehitystä Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on jäänyt viimeisen parin vuoden aikana selvästi jälkeen valtakunnallisesta kehityksestä. Viimeaikainen kehitystrendi on kuitenkin samansuuntaista kuin muissa eteläisen Suomen suurissa maakunnissa, ja esimerkiksi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla suhdannetilanne oli vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa Varsinais-Suomeakin haastavampi. Maakunnan alavireinen suhdannekehitys johtuu suurelta osin teollisuustuotannon ongelmista, sillä teollisuustuotannon kehitys on ollut tasaisen laskeva vuodesta 2012 alkaen. Parhaiten on mennyt palvelualoilla, mutta myös rakennusalalla kehitys näyttää nousujohteiselta. Nähtäväksi jää, kääntääkö Turun telakan hyvä tilaustilanne teollisuustuotannon takaisin kasvu-uralle. Alueellisesti tarkasteltuna liikevaihdon kehitys on Varsinais-Suomessa epätasaista. Vakka- Suomessa on jo hyvän aikaa mennyt keskimääräistä paremmin, ja liikevaihdon kasvuluvut ovat seudulla valtakunnallisestikin huipputasolla. Sen sijaan Salossa tuotannon alamäki on ollut jyrkkä ja kehitys maan heikoimpia. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p

8 125, MH :00 Sivu 8

9 125, MH :00 Sivu 9 OKM:n koulutustarve ehdotus on valmistunut Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on laatinut ehdotukset ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen määrällisiksi tavoitteiksi 2020-luvulle. Ehdotukset on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien ja maakuntien kanssa. Työryhmän esityksen lähtökohtina ovat olleet Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuottamat työvoiman kysyntäskenaariot (ns. politiikkaskenaario), opetushallituksen laatimat ennakointitulokset ja näitä täydentänyt kattava laadullinen ennakointiaineisto sekä sidosryhmien kanssa järjestetyt työpajat ja seminaarit. Maakunnat ovat tuottaneet kattavasti taustamateriaalia elinkeinojen kasvu- ja työllisyysnäkymistä alueellisesti. OKM:n ehdotus ei kuitenkaan sisällä määrällisiä tavoitteita alueellisesti. Lisäksi tulee huomata, että OKM ei enää laadi entisenkaltaista koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallista ohjelmaa (KESU). Varautumista kasvupotentiaalin tukemiseen vahvojen alojen työvoimapoistuman ja osaamisen turvaamista Ehdotus toteaa Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja olevan erityisesti teollinen internet, bio- ja kiertotalous, cleantech, luovat alat sekä hyvinvointiklusteri. Digitaalisuus mahdollistaa tulevaisuudessa julkisissa ja yksityisissä palveluissa tuottavuuden kasvun sekä uusien digitaaliseen palvelutuotantoon ja käyttäjälähtöisiin innovaatioihin perustuvien työpaikkojen syntymisen. Panostuksia tarvitaan myös tällä hetkellä vahvojen ja työllistävien toimialojen työvoimapoistuman korvaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä koskee esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan, maatalouden, kuljetusalan ja useiden teollisuuden alojen riittävän koulutustarjonnan turvaamista ja koko työvoimareservin hyödyntämistä. Tutkintomäärien lisäykset ja vähennykset Työryhmä esittää nuorille suunnatun koulutuksen tutkintomäärän lisäystä tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle, luonnonvara- ja ympäristöalalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Tutkintomäärän vähennystä ehdotetaan kulttuurialalle, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä hieman matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle. Kouluasteittain tarkasteltuna tutkintotarve kasvaa yliopistokoulutuksessa, vähenee ammattikorkeakoulutuksessa ja myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työryhmä esittää lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintomäärien lisäämistä. Tohtorikoulutuksen tavoitteeksi ehdotetaan nykytason säilyttämistä ja tohtoritutkintojen suorittaneiden osuuden kasvattamista yksityisellä sektorilla. Koulutussisältöjen uudistaminen ja monialaisuus Tulevaisuudessa on olennaista koulutussisältöjen jatkuva uudistaminen, oppimisympäristöjen ja pedagogiikan monimuotoistuminen ja koulutuksen saavutettavuuden parantaminen digitaalisten palvelujen avulla. Kaikilla aloilla on yhä tärkeämpää monialaisuus ja monitieteellisyys, toisin sanoen opiskelijoiden aito mahdollisuus valita opintojaan eri opintoalojen, koulutusalojen ja koulutusasteiden välillä ja mahdollistaa työssäolon ja koulutuksen vuorottelu. Työryhmän raportissa linjataan myös lukiokoulutuksen ja ruotsinkielisen koulutustarjonnan määrällisiä tavoitteita. Raportin tuloksia hyödynnetään hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelussa. Mikäli maakunnilta pyydetään asiasta vielä lausuntoa, valmistellaan se maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaostossa. Jatkovalmistelun sisältö ja aikataulu selvinnee alkusyksyn aikana. Lisätietoja: Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p

10 125, MH :00 Sivu 10 Ehdotus hyväksyttiin.

11 126, MH :00 HALL: 74/2005 Sivu 11 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Asia Valmistelija Kuntalain 56 :n 1. momentin mukaan jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus katsoo, että maakuntavaltuuston kokouksen päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa ja päätökset eivät muutoin ole lainvastaisia, jolloin niiden toimeenpanemisella ei ole estettä ja päättää panna täytäntöön maakuntavaltuuston tekemät päätökset: Toimenpiteet 1-5 Ei toimenpiteitä 6 Nousiaisten kunnan päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta Ei toimenpiteitä 7 Mynämäen kunnan päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta Ei toimenpiteitä 8 Liedon kunnan päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta Ei toimenpiteitä 9 Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen muutosten hyväksyminen Ei toimenpiteitä 10 Ei toimenpiteitä 11 Maakuntahallituksen varajäsen Timo Kauniston ero Varsinais-Suomen liiton maa kuntahallituksen varajäsenyydestä Ei toimenpiteitä 12 Saara-Sofia Sirénin ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä Ei toimenpiteitä 13 Matti Rantasen ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä Ei toimenpiteitä 14 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Ei toimenpiteitä 15 Vuoden 2014 arviointikertomus Maakuntahallitukselle valmisteltavaksi 16 Vuoden 2014 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Ei toimenpiteitä 17 Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Ei toimenpiteitä 18 Central Baltic INTERREG ohjelman toimintaa säätelevä sopimus, hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus ja ohjelman toimeenpanoon liittyvien määräaikaisten virkojen perustaminen Ei toimenpiteitä 19 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden sekä liikenteen vaihemaakuntakaavaluonnos Ei toimenpiteitä 20 Maakunnan tila kevät katsaus Ei toimenpiteitä 21 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 2014 Ei toimenpiteitä 22 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet

12 126, MH :00 HALL: 74/2005 Sivu 12 Ei aloitteita 23 Valtuutetun kyselyt Ei toimenpiteitä Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto, p ,

13 127, MH :00 HALL: 147/2014 Sivu 13 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asia Maakuntahallitus (mh ) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2015 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1. kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2. ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Talousarvion toteutumaraportin perusteella kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla ei talousarvion 2015 käyttötalouden tiliryhmätasoilla ole ennakoitavissa sellaisia kulupoikkeamia, jotka edellyttäisivät toimenpiteitä. Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikoilla ei ole ennakoitavissa toimenpiteitä edellyttäviä poikkeamia. Oheismateriaali: Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Valmistelija MR/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen ajalla Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto p ,

14 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 13 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Oheismateriaali TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

15 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 14 2 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02) kirjaamo@varsinais-suomi.fi

16 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 15 SISÄLTÖ 3 1. KÄYTTÖTALOUS TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA

17 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu KÄYTTÖTALOUS Kuntarahoitteinen toiminta Varsinais-Suomen liiton kuntarahoitteisen toiminnan käyttötalousosan käyttösuunnitelma 2015 tiliryhmätasolla. KÄYTTÖTALOUS TA 2015 TA 2014 TA 14/15 % TA 14/15 TUOTOT Kuntien maksuosuudet ,0 0 Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat ,2 500 Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Ohjelma ja hanketoiminta Central Baltic Interreg ohjelmien hallinnointikulut katetaan ohjelmiin liittyvien teknisten tukien rahoituksella, jolloin ko. talousarviot ovat liiton tilinpidossa omakatteisia. Valonian toimintojen ja hankkeiden kustannuspaikat ovat omakatteisia ja niiden hallinnoinnissa noudatetaan seuraavia menettelytapoja.. Maakuntahallituksen (mh ) päätöksen mukaan: 1. Maakuntahallitus vahvistaa vuosittain ohjelmahallinnointiin liittyvien teknisten tukien käyttö- ja toimintasuunnitelmat. 2. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet ja hankkeen päättyessä sen toiminta ja tulokset raportoidaan maa-kuntahallitukselle. 3. Ohjelma- ja hanketoiminnasta laadittavissa suunnitelmissa on nimettävä vastuuhenkilöt, määriteltävä vastuunjaot, aikataulut, kustannusarviot, rahoitus ja seurannan järjestäminen. 4. Liiton alustavat sitoumukset suunnitteilla oleviin yhteisrahoitushankkeisiin kirjataan ja vahvistetaan maakuntajohtajan päätöksillä. Seuraavassa ovat osaamisryhmien johtajien raportoinnit toiminnasta

18 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. VALTUUSTON ASETTAMAT TA- VOITTEET Henkilöstöpolitiikka Toteutetaan Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelmaa Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 TOTEUTUMA Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä vuonna 2015 ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä Kehittämiskeskustelu on käyty touko-kesäkuussa ja purettu johtoryhmässä ja osaamisryhmissä. Varmistetaan yhtenäinen tieto ja ymmärrys sekä liiton yhteisestä että osaamisryhmien erityisistä toimintaajatuksista ja arvoista. Lisäksi tunnistetaan ja tiedostetaan liiton toiminnan painopisteet, strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Sisäinen valvonta ja tarkastus Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytapoja. Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Tietojärjestelmien hyödyntäminen Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Kootaan yhteen johtoryhmässä, osaamisryhmissä ja kehityskeskusteluissa esiin nostetut näkökulmat liiton arvoista ja toiminnan visioista. Puretaan kehityskeskustelut sekä osaamisryhmä- että virastokohtaisina yhteenvetoina. Tehdään liiton hallintosääntöön uuden ohjelmakauden hallinnoinnin edellyttämät muutokset. Tarkistetaan vakuutusturva ja kilpailutetaan vakuutusyhtiö. Kootaan yhteen eri tarkastajien kehittämissuositukset ja päivitetään ohjelmahallinnoinnin riskienarviointikaavio ja laajennetaan riskienkartoitus ja arviointi koko virastoa koskevaksi. Otetaan käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään kytkeytyvät henkilöstöhallinnon ja myyntilaskutuksen osajärjestelmät. Henkilöstömäärän merkittävä kasvu edellyttää hallinnon tietojärjestelmien ja menettelytapojen jatkuvaa kehittämistä. Osaamisryhmien kehittämispäivillä on vedetty yhteen strategia- ja painopistetyössä saavutetut tulokset. Syksyn TPD-päivillä puretaan virastokohtaiset yhteenvedot ja sovitaan kehittämistarpeiden edellyttämistä jatkotoimenpiteistä Tarkastajien raporteissa ei ole ilmennyt epäsäännön-mukaisuuksia. Riskien kartoitusta koskeva työ on aloitettu. Poissaolojen seurantaan on otettu käyttöön sähköinen seurantajärjestelmä Työympäristön ylläpito ja kehittäminen Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin. Säädetään ja uusitaan kalusteet työterveyshuollon ergonomiasuositusten mukaisesti. Jatketaan varhaisen puuttumisen ja välittämisen malliin liittyviä toimenpiteitä. Hyödynnetään yhtenäiseen toimitilaan muuton mahdollistamat synergiaedut. Ergonomiatarkastuksia on tehty ja niiden suositukset on toteutettu. Yhtenäisestä toimitilasta saadaan säästöjä sekä hankintojen että henkilöstöresurssien jakomenettelyillä

19 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu ALUEKEHITTÄMINEN 6 Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET Maakuntastrategia Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kehitetään seuranta- ja toteuttamistyössä tarvittavaa aluetietopalvelua ja kumppanuusbarometri-työkalua. Voimassa olevan maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 TOTEUTUMA Kumppanuusstrategian toimeenpano yhteistyössä alueellisten kumppaneiden ja liiton jokaisen osaamisryhmän toimesta; strategian jalkauttaminen maakuntaan. Aluekehittämisen painopisteenä toimintavuonna on ohjelmassa mainittujen toimenpiteiden edistäminen erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen ja älykkääseen erikoistumiseen liittyen. Toiminta suuntautuu enemmän ulkoisen rahoituksen mahdollisuuksen hyväksikäyttämiseen ja hankeyhteistyön aktivointiin alueella. Aluekehittämisen osalta valmistelussa on kaksi kansainvälistä hanke-esitystä, joista toinen liittyy ennakointiin (Balanced/CB) ja toinen älykkääseen erikoistumiseen meriteollisuudessa (Submariner/BSR). Strategian toimeenpanoa koordinoi edunvalvonnan ja kuntapalveluiden osaamisryhmään sijoitettu "kumppanuusasiamies". Maakuntastrategian (suunnitelma ja maakuntaohjelma ) toteutumisen seurannassa käytetään apuna kumppanuusbarometria, joka perustuu alueen toimijoiden antamiin sähköisiin arviointeihin ohjelman toteutumisesta. Tuloksista raportoidaan valtuustoa ja hallitusta. Järjestettiin kevään aikana arvokärkien mukaiset työpajat sekä järjestöjen tulevaisuusilta (yhteensä satoja osallistujia). Useat ohjelmaan kirjatut toimenpiteet etenivät. Syksyllä 2014 toteutettuun kumppanuusbarometriin vastanneista 68 % piti maakuntastrategian visiota oikeansuuntaisena, ja vastaajien mukaan maakuntastrategian toteutumisen kehitysodotukset olivat myönteisiä. Itämeren Interreg-ohjelmaan osoitettu Submariner-hanke eteni Itämeri-ohjelman toiselle kierrokselle, se sai myös päätöksen TEM:n myöntämästä kansallisesta vastinrahoituksesta (n ). Balanced-hanke ei edennyt Central Baltic-haun toiselle kierrokselle. Syksyllä 2014 toteutetun kumppanuusbarometrin vastaajat arvioivat, että maakuntaohjelman toimenpiteet ovat lähteneet varsin hyvin käyntiin. Kun tarkastellaan, miten enemmistö vastaajista arvioi toimenpiteiden edenneen, havaitaan, että 17 toimenpiteen nähtiin edistyneen hieman ja 8 toimenpiteen kohtalaisesti. Yhden toimenpiteen osalta arviot jakautuivat tasan näiden vaihtoehtojen välillä, eikä yhdenkään toimenpiteen osalta vastaajien enemmistö arvioinut, että toimenpide ei olisi edistynyt ollenkaan.

20 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 19 Tietopalvelut Maakunnan tilan seurannan vakiinnuttaminen Rakennerahasto-ohjelmat ja Maakunnan tilan kehitystä seurataan Varsinais-Suomen liitossa kolmen toisiaan täydentävän kanavan avulla: jatkuvasti päivittyvä tietopaketti, tietoiskut ja puolivuosittaiset katsaukset. Ylläpidetään tietosisältöjen jatkuvaa päivitystyötä ja kehitetään seurannan sisältöjä ja prosesseja Tammi-kesäkuussa julkaistiin yhteensä 7 tietoiskua, kun vuotta aiemmin niitä julkaistiin 8. Maakunnan tila -sivulla vierailtiin ajanjaksolla 407 kertaa ja Tietoiskut-sivulla 232 kertaa. Latausten määrän seurannassa on ollut katkoksia, mutta aiemman latausaktiivisuuden pohjalta arvioituna sekä Maakunnan tila -tietopakettia että tietoiskuja ladattiin molempia yli 70 kertaa 7 Uuden "Kestävää kasvua ja työtä"-rakennerahasto- ohjelmakauden käynnistys ohjelmakauden sulkeminen liiton osalta Kansallisen rakennerahasto-ohjelman hallinnointi hoidetaan uudella ohjelmakaudella sopimuksen mukaisesti (ja perustuen uuteen aluekehityslainsäädäntöön) Uudenmaan liitossa koko Etelä-Suomen ohjelma-alueen osalta. Liiton vastuulla on edelleen hankehakemusten arviointi ja yhteistyö hakijoiden kanssa. Varsinaiset rahoituspäätökset tehdään Uudenmaan liiton toimesta kun hakemukset on käsitelty Varsinais-Suomen liiton omissa prosesseissa, maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä (MYRS) sekä hankerahoitusjaoksessa ja maakuntahallituksessa. Tiedotus ja viestintä rahoitusmahdollisuuksista hoidetaan yhdessä Uudenmaan liiton kanssa. Vuoden 2015 alussa tehdään rahoituspäätökset aiemmilta vuosilta purkautununeista myöntövaltuuksista. Näin saadaan ohjelman rahoituksen sidontaaste liiton osalta lähes 100 %-ksi. Liiton kautta rahoitettujen hankkeiden loppumaksatukset hoidetaan annetussa aikataulussa. Ohjelman sulkemiseen liittyen hallintoviranomaiselle toimitetaan loppuraporttiin tarvittavat tiedot. Etelä-Suomen EAKR-rahoituksen kaksivaiheisen haun ideahaku järjestettiin Varsinais- Suomea koskevia ideoita (päähakija Varsinais-Suomesta) tuli yhteensä 19 kappaletta. Lisäksi hankeideoita, joissa Varsinais-Suomi on mukana partnerina, saatiin 3. Varsinaisen haun kautta Varsinais- Suomea koskevia hakemuksia saatiin 6, hankkeet käsiteltiin myös MYR:ssä. Kahdelle hankkeelle tehtiin myönteinen rahoituspäätös (yht euroa). Ohjelmakauden aikana rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuusarviointi on tehty keskitetysti hallintoviranomaisen johdolla (Työ- ja elinkeinoministeriö) osana uuden ohjelmakauden valmisteluprosessia. Liiton sidonta-% on ohjelmakaudella yli 99 %

21 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 20 Hankkeiden vaikuttavuusarvioinnin tehostaminen Uuden maaseutuohjelman hyödyntäminen aluekehityksen tukena Ennakointi Ennakointitoiminnan vahvistaminen Rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuusarvioinnin tehostaminen käyttäen hyväksi Varsinais- Suomen hankeverkkoa Hankeverkkoon syötetään kaikki alueelle kohdistuneet rahoitushakemukset ja -päätökset ja sen kautta voidaan arvioida hankkeiden vaikuttavuutta pidemmällä aikavälillä. RR-rahoituksen hallinnon keskittyminen neljään liittoon/ely-keskukseen muuttaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja aiheuttaa haasteita kaikkien Varsinais-Suomeen kohdistuvien hankkeiden syöttämiseen tietokantaan. Lähtökohtaisesti hankeverkko on ollut osa Lounaispaikkaan sijoitettavaa Aluetietopalvelua ja hankeverkon ylläpidosta vastaavat sopimuksen mukaisesti sekä VSL että Varsinais-Suomen ELY-keskus. Seurataan maaseutuohjelman toimeenpanoa ja tuetaan maaseutuohjelman kytkemistä muihin rahoituskanaviin esim. yhteismarkkinoinnin keinoin. Lakisääteinen keskipitkän ja pitkän aikavälin koulutusennakointityö on jatkuvaa. Maakunnallinen koulutus/osaamistarve-ennakointiin liittyvä mm. ennakointiryhmille suunnattu seminaari järjestetään syksyllä Tavoitteena maakuntastrategian mukaisesti edistää keskustelua ja toimintaa erilaiset toimialarajat ylittävän osaamisen kehittämiseksi edelleen. Mikäli BALANCED hanke käynnistyy selvitetään mahdollisuudet toteuttaa tilaisuus hankkeen toiminnan yhteydessä Järjestetään yhteistyössä muiden ennakointitoimijoiden kanssa n. 10 maakunnallista ennakointifoorumia, uusina aloina vuonna 2015 ovat mukana mm. teknologiateollisuus, health-bioala sekä elintarvikeala. KESU valmistelu aloitetaan (=Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma) yhteistyössä maakunnan koulutuksen järjestäjien ja muiden tahojen kanssa. Lisäksi selvitetään tarve ja mahdollisuudet aktivoida ennakoivaa toimintatapaa maakuntastrategian toteuttamisen osana sekä varmistetaan maakuntastrategian ennakointitoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen. Hankeverkon laajamittaisessa käyttöönotossa on ollut merkittäviä haasteita, sillä ELY-keskuksen rahoittamia hankkeita ei toistaiseksi ole kirjattu hankeverkkoon johtuen mm. rakennerahastotoiminnan koordinaation keskittämisestä ja useista rinnakkaisista tietokannoista (mm. EURA 2014, Hyrrä jne.). Näin ollen laadullinen vaikuttavuusarviointi ei ole toteutunut suunnitellusti. hankeverkon kautta. Maaseutuohjelman ensimmäiset haut käynnistyivät vasta loppukeväästä, joten vasta syyskaudella saadaan ensimmäiset sidontatiedot järjestettiin elintarvikealan ennakointifoorumi (60 osallistujaa) ja ennakointiryhmien yhteistilaisuus (80 osallistujaa). Health Bio ja teknologialaloille perustettiin uudet ennakointifoorumit. Osallistuttiin aktiivisesti KESU prosessiin yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa. 8

22 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 21 Matkailun kehittäminen Maakunnallisen matkailun edistäminen Kansainvälinen toiminta Kansainvälisen yhteistyön edistäminen painopistealueina erityisesti Pohjois-Saksa, Puolan Pomerania ja Pietarin alue Varsinais-Suomen matkailuohjelman strategisten tavoitteiden (saavutettavuus, osaaminen, tuotekehitys, investoinnit ja edunvalvonta) toteutumisen edistäminen koko maakunnan osalta liiton myötävaikutuksella. Liiton sisälle perustettu, eri osaamisryhminen asiantuntijoista koostuva ryhmä koordinoi matkailuun liittyvää kehittämistoimintaa liiton sisällä. Liitto vetää myös maakunnallista matkailun yhteysryhmää. Varmistetaan maakuntastrategian matkailutoimialalle asetettujen toimenpiteiden käynnistyminen sekä varmistetaan aikaisempien kärkihankkeiden tulosten pysyvyys/jatkuvuus. Vuoden 2015 alussa valmistuu maakunnallisen virkistysaluyhdistyksen perustamisselvitys. jonka jatkotoimista (virkistysalueyhdistyksen perustamisesta) päätettäneen kevään 2015 kuluessa. Osallistutaan kolmeen Matkailun edistämiskeskuksen järjestämään tuotekehitystyöpajaan (Outrdoors, Culture, Relax) yhteistyössä alueen muiden matkailutoimijoiden kanssa. Valmistellaan yhdessä Turun kaupungin kanssa v Turussa pidettäviä EU:n meripäiviä. EU:n erillisrahoitusmahdollisuuksien selvittäminen kansainvälisten yhteistyöhankkeiden rahoitukseen, yhteistyöhankkeiden valmistelu maakunnalle keskeisten teemojen osalta Aktiivinen osallistuminen CPMR:n toimintaan (=Euroopan perifeeristen merellisten alueiden komitea) sekä sen Itämerikomission toimintaan. Meriteollisuusteemaan liittyen osallistutaan Suomen ja Puolan Eurooppatoimistojen yhteistyössä valmistelemaan koulutukseen Gdanskissa helmikuussa. Järjestettiin yhdessä Visit Turun kanssa kaksi matkailun teematilaisuutta (Culture 3.3. ja Outdoors 12.5.), osallistujia yhteensä lähes 200. Virkistysalueselvitys valmistui ja se käsiteltiin maakuntahallituksessa huhtikuussa Kokonaisuutena matkailu Varsinais-Suomessa on hieman vähentynyt (-1,5%), pieni kotimaan matkailun lisäys on havaittavissa. Virosta tulleiden matkailijoiden yöpymisten määrä on vahvasti lisääntynyt (+ 19 %), kun taas Ruotsista tulleiden vähentynyt (- 8%). Hotellien käyttöaste on lievästi kasvanut. Varsinais-Suomen ja Puolan merialan toimijoiden yhteiskoulutus- ja opintomatka Brysseliin ja Antwerpeniin helmikuussa Valmisteltiin hankehakemus Horizon2020-ohjelmaan yhdessä mecklenburg-vorpommerin alueen kanssa (Diverse). 9

23 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 22 Yhteistyön tiivistäminen Tukholman ja Ahvenanmaan maakunnan alueilla Yhteistyön edistäminen erityisesti Pohjoismaisen saaristoyhteistyötoiminnan kautta Rahoitus toiminnalle tulee sekä mukana olevien yhteistyötahojen että Pohjoismaisen ministerineuvoston toimintatuen kautta. Toiminta keskittyy erilaisten yhteistyötapahtuminen järjestämiseen sekä hankeyhteistyön tiivistämiseen mm. Central Baltic ohjelman saaristo-osion kautta. Tavoitteena on myös ruohonjuuritason toimijoiden yhteensaattaminen eri saaristoalueilla esim. LEADER-ryhmienvälityksellä. PMN:n erillisrahoittaman Egna pengar nuorisohankkeen work shop ja loppuseminaari Hanasaaressa ; 140 osallistujaa.seminaari Små gästhamnars utveckling och utmaningar Helsingissä Uudenmaan liitossa ; 47 osallistujaa. Yhteistyöhallitus kokoontui ajanjaksolla 6 kertaa ja neuvosto kerran. 10 Europe Direct tiedotuspisteen toiminnan vakiinnuttaminen ja tunnettuuden lisääminen Temaattisena tavoitteena on erityisesti elinkeinoelämän kehittäminen, verkottuminen sekä saaristoalueiden edunvalvonta. Selvitetään saaristoyhteistyötoiminnan rahoitus vuoden 2015 jälkeen. Erikseen painotetaan Varsinais- Suomen ja Ruotsin yhteistyösuhteiden vahvistamista. Ahvenanmaa-yhteyksiin liittyen on valmistelussa yhteistyötapaaminen Ahvenanmaalle, jonka kautta syvennetään ao. yhteistyötä. Vuoden 2015 tiedotuksen yhtenä teemana on Suomen EU-jäsenyys 20 vuotta. Lisäksi komissio antaa vuosittain tiedotuspisteille erilliset temaattiset tavoitteet, jotka tarkentuvat vuoden 2014 lopussa. Sosiaalisen median käyttöä informaation jakamiseen tehostetaan entisestään. Yhteistyötä koulujen kanssa tiivistetään koko maakunnan alueella (esim. mahdollinen kummiluokkatoiminta). Järjestetään erilaisille kohderyhmille suunnattuja informaatio- ja tiedotustilaisuuksia sekä osallistutaan yhteistyötahojen järjestämiin tilaisuuksiin. Osallistuminen kirjamessuille lokakuussa 2015 Toiminta rahoitetaan osin komission tuella ja osin maakunnan kehittämisrahoituksella (vuoden 2016 loppuun). Europe Direct Varsinais-Suomi on vastannut noin 60 tiedusteluun sähköpostitse, puhelimitse tai paikan päällä tiedotuspisteessä, perustanut oman twitter-tilin, ollut mukana kahdessa liiton uutiskirjeessä, osallistunut rahoitusinfoihin, blogikoulutukseen, ja kirjoittanut yhden EU-aiheisen blogin. Kevään suurin yksittäinen EU-aiheinen tapahtuma, Eurooppa-päivä Piikkiön yhtenäiskoululla, keräsi oppilaan osallistujajoukon. Tapahtuma huomioitiin myös mediassa ja toimii hienona esimerkkinä muille kouluille. Uusia yhteistyökumppaneita on tavattu ( mm. SPR, SUKOL, Kauppakeskus Hansa) syksyn tulevien tapahtumien valmistelussa.

24 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 23 Brysselin Eurooppa-toimiston hyödyntäminen ja Pietarin yhteyksien kehittäminen Brysselin Eurooppa-toimiston painopisteenä on edelleen uuden ohjelmakauden rahoitusinformaation jakaminen erityisesti liittyen keskitettyihin rahoitusohjelmiin. Toimisto lähettää säännöllisesti varsinaissuomalaisille toimijoille suunnatun ajankohtaistiedotteen sekä hanketiedotteen EU-rahoitusmahdollisuuksista. Muita keskeisiä teemoja ovat mm. Itämeristrategia, Blue Growth-tematiikka ja TEN-T-asiat. Edunvalvonta ja sidosryhmätapaaminen järjestetään yhdessä Turun kaupungin kanssa marraskuussa Kansainvälisestä toiminnasta ja työn vaikuttavuudesta raportoidaan vuosittain maakuntahallitukselle. Toimintoja arvioidaan myös liiton kv-työryhmien kokouksien yhteydessä. 11 Maakunnan kehittämisrahoituksen päättyminen Pietarin toimiston osalta aiheuttaa haasteita toiminnan tukemiseen. Selvitetään mahdollisuuksia tukea toimintaa ja osallistua toiminnon ylläpitoon esim. kuntarahoituksen kautta. Central Baltic Interreg IV-ohjelma , Central Baltic-ohjelma Ohjelmakauden sulkeminen Central Baltic-ohjelmien tulosten levittäminen Loppuraportin viimeistely, ohjelman ex post arvioinnin (loppuarviointi) toteuttaminen sihteeristön omana työnä Päättyneen Central Baltic-ohjelman ( ) tuloksista tiedotetaan edelleen ja saatuja tuloksia käytetään hyväksi mm. uuden ohjelmakauden hankkeiden valmistelussa ja uusien hankkeiden arvioinnissa. Uuden ohjelman ( ) tiedotus painottuu aluksi rahoitusmahdollisuuksista tiedottamiseen, mutta vähitellen painopiste siirtyy kohti tuloksista ja vaikuttavuudesta kertovaa tiedottamista. Erilaisten rahoitukseen liittyvien ohjelmaesitteiden ja hankekoosteiden tuottaminen Uuden ohjelman graafisessa ilmeessä käytetään hyväksi InterAct:n valmistelemaa kaikille ohjelmille yhteistä graafista ilmettä. Decommitment-leikkaus vältettiin, loppuraportin sisältö ja ex post arviointi osana loppuraporttia, on saatu valmiiksi. Seurantakomitea on hyväksynyt loppuraportin sisällön. Tiedotukseen liittyen on järjestetty 9 erilaista tilaisuutta, joissa on ollut yhteensä 520 osallistujaa. Näiden lisäksi ohjelmahenkilöstö on esiintynyt monissa muiden organisaatioiden järjestämissä tilaisuuksissa ja kansalliset kontaktipisteet ovat järjestäneet ja olleet mukana järjestämässä lukuisia tiedotustilaisuuksia. Tulosten levitys ja ohjelman tiedotus on painottunut yhä enemmän sähköisiin välineisiin; nettisivut, Twitter- ja Facebook-sivut ovat aktiivisessa käytössä.

25 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 24 Uuden ohjelmakauden toimeenpano Rahoituspäätökset keväällä 2015 uuden ohjelman ensimmäisestä hakukierroksesta ja seuraavista hakukierroksista tiedottaminen. Toisen hakukierroksen käynnistäminen syksyllä Rahoituksen sisällöllinen painopiste on ohjelma-asiakirjan mukaisesti suunnattu neljään valittuun teemaan eli ympäristöön, liikenteeseen, koulutukseen ja pk-yritysten kehittämiseen. Ensimmäiseen hakuun tuli 177 hakemusta, joista 7 pienhankkeelle on tehty myönteinen rahoituspäätös. Tavallisia hankkeita hyväksyttiin jatkovalmisteluun 45. Arviointi on tehty tiukennetussa aikataulussa ja siinä on pysytty. Tarkastusviranomainen on tarkastanut ja hyväksynyt ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen. 12 Ohjelman uuden hallintorakenteen sisäänajo ja toimintojen vahvempi keskitys Turkuun. Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen laatiminen ja hyväksyttäminen keväällä 2015 ja hallintoviranomaisen nimeäminen. Uuden sähköisen tietokantajärjestelmän (ems) käyttöönotto syksystä 2014 alkaen. Kansallisten kontaktipisteiden toiminnan tukeminen yhdessä ao. isäntäorganisaatioiden kanssa. Central Baltic ohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi Koordinoidaan Suomen osalta Central Balticohjelman kansallisen vastinrahoituksen hakuja myöntämisprosessia. TEM myöntää kansallisen vastinrahoituksen ja ohjelma-alueen maakuntien ja ELY:jen edustajista koostuva valintaryhmä priorisoi hankkeet. Ensimmäinen hakukierros pienhankkeille järjestettiin Hakemuksia saatiin yhteensä 15 kpl, joista viidelle tehtiin myönteinen ehdollinen vastinrahoitussitoumus. Näistä yhdelle tehtiin varsinainen rahoituspäätös, jossa sidottiin euroa. Varsinainen haku järjestettiin Hakemuksia saatiin yhteensä 29, joista 20 hankkeelle myönnettiin ehdollinen vastinrahoitussitoumus.

26 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 13 Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun tavoitteena on maakunnan tasapainoisen kehityksen ja vetovoiman varmistaminen ja edistäminen tuottamalla alueen erityisarvoille rakentuvaa hyvää asuin- ja toimintaympäristöä. Suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Maakunnan tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueiden käytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöelimiin aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa tarvittavaa tietoa ja sitoutetaan alueen toimijoita. VALTUUSTON ASETTAMAT TA- VOITTEET Maakuntastrategia Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kehitetään seuranta- ja toteuttamistyössä tarvittavaa aluetietopalvelua ja kumppanuusbarometri-työkalua. Maakuntakaava ja liikennejärjestelmätyö Laaditaan ja asetetaan nähtäville ehdotus Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaksi. Vaihekaavalla tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevaa, vuosina 2004, 2008, 2013 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 TOTEUTUMA Kesäkuussa 2014 valtuustossa hyväksytyn strategian toimeenpano ja jalkauttaminen maakuntaan yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Liiton roolina on toimia kumppanuuksien kokoajana ja tarvittaessa myös rahoituksen hakijana. Osaamisryhmän painopiste on olla vahvasti mukana maakuntastrategian suunnittelun ja ympäristön teemoihin liittyvissä sidosryhmätapaamisissa ja - keskusteluissa. Kehitetään aluetietopalvelua (ks. Lounaispaikka). Valmistelu-/luonnosvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ). Luonnosvaiheen palautteen käsittely. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu. Kehitetty kumppanuusfoorumitoimintaa mm. osallistumalla aktiivisesti eri teemojen sidosryhmätapaamisiin, työ- ja ohjausryhmäkokouksiin. Jatkettu aluetietopalvelun kehittämistä (ks. Lounaispaikka). Luonnonvarafoorumin puitteissa on aloitettu uusiomaa-aines ja ylijäämämaamassa selvityksen laadinta yhteisrahoituksella kuntien ja yritysten kanssa (Turku, Kaarina, Raisio, Salo, TSJ, Fortum/TSE, Nordkalk) Valmisteltu ja asetettu nähtäville vaihemaakuntakaavaluonnos. Esitelty kaavaluonnosta seutukuntakohtaisissa yleisö- ja esittelytilaisuuksissa ja alueidenkäytön yhteistyöryhmässä.

27 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 26 Seurataan ja edistetään maakuntakaavojen ja liikennejärjestelmätyön toteuttamista ja tarkistustarpeita aktiivisesti erilaisissa kumppanuusteemaryhmissä sekä annettavien lausuntojen ja viranomaisyhteistyön avulla. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään edistämis- ja seurantamenetelmiä maakunnan kumppanuusstrategian hengessä. Osallistuttu lukuisiin kaavojen viranomaisneuvotteluihin ja työkokouksiin Laadittu Turunkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelma. Oltu aktiivisesti mukana Turun kaupunkiseudun MALyhteistyössä. Maankäyttöjaosto on kokoontunut 5 kertaa. 14 Alueidenkäytön ja liikenteen kumppanuusfoorumitoiminnan kehittäminen Maankäyttöjaosto ja maakuntahallitus ovat käsitelleet yhteensä 48 (31+19) osaamisryhmässä valmisteltua lausuntoa/asiaa. Yhteistyöhankkeet ja selvitykset Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakuntasuunnitelma-, maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatarkistuksia varten. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä ja koordinoijana. Vastataan lakisääteisten, alueellisesti laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitteluprosessien käynnistämisestä, niihin liittyvän yhteistyön johtamisesta ja niiden suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa, samalla edistäen vesiensuojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Materiaali- ja resurssitehokkuuden edistämistä koordinoidaan luonnonvarafoorumin kautta. Maakuntastrategian kumppanuushengessä kootaan yhteen toimijoita ja tuetaan aktiivisesti alueellista yhteistyötä osana Kumppanuusfoorumia painopisteitä ovat maakuntamakaavaehdotuksen sekä uuden ohjelmakauden hankevalmistelua tukevat toimet. Kehitetään liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Osallistutaan Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen seurantaan ja toteuttamiseen. Osallistutaan saariston kulttuuriympäristöinventointien loppuun saattamiseen. Luonnonvarafoorumin painopiste vuoden 2015 on Life IP -hankkeen valmistelussa ja käynnistämisessä/suunnittelussa. Tavoitteena hankkeiden avulla viedä kaikkia luonnonvarafoorumin teemoja eteenpäin. Uusilla EAKR-hankkeilla saadaan edistettyä resurssitehokkuutta ja lisätietoa keskeiseen maankäyttöä ja liikennejärjestelmäsuunnittelua sivuavaan kysymykseen tarvittavien terminaalien määrästä ja sijainnista. Maakunnallinen energiaryhmä jatkaa kokoontumisiaan. Teemat kokoavan luonnonvarastrategian valmistelu jatkuu. Osallistuttu useiden uuden ohjelmakauden hankkeiden valmisteluun. Päivitetty maakunnan palveluverkkotietokanta. Palveluverkkotyöryhmä on kokoontunut kerran. Rannikon ja Uskelan joen tulvaryhmät ovat kokoontuneet kumpikin kerran. Laadittu kysely kunnille maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisedellytyksistä Kyselyn perusteella on julkaistu raportti sekä laadittu konkreettinen ehdotus kunnille yhdistyksen perustamiseksi. Osallistuttu useiden uuden ohjelmakauden hankkeiden valmisteluun. Life IP-hanke ei saanut rahoitusta ensimmäisellä hakukierroksella, mutta hankepartnerit hakevat rahoitusta uudelleen syksyllä 2015.

28 127, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 27 Kehitetään Lounaispaikka-paikkatietoyhteistyötä kohti sisällöltään laajempaa aluetietopalvelua Varsinais-Suomen ja Satakunnan kattavalla yhteistyöalueella. Vahvistetaan Varsinais-Suomen liiton ja Lounaispaikan asemaa alueellisen tiedon hallinnoijana ja välittäjänä. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella.. Syksyllä 2013 käynnistyi kolmivuotinen Baltic Flows -projekti, jossa kehitetään virtaavan veden arviointiverkostoa sekä reaaliaikaiseen purojen ja jokien monitorointiin että kaupunkien tulvavesien hallintaan. Tavoitteena on kehittää menetelmiä havaita saasteet ennen kuin ne päätyvät mereen. Kehitetään aluetietopalvelu laaditun suunnitelman mukaisesti mm. 6Aikahankerahoituksen (EU:n rakennerahasto-ohjelman suurten kaupunkien osio) avulla. Aktivoidaan verkostoja, kehitetään kartta- ja järjestöverkkopalveluja sekä avoimen datan ympäristöjä. Aluetietopalvelun tietopankin ja työkalujen ylläpidon ja kehityksen tueksi luodaan vankka IT-arkkitehtuuri ja ylläpitomalli yhteistyössä alueen IT-osaajien kanssa. Panostetaan markkinointiin, tiedottamiseen ja toimijoiden sitouttamiseen. Valvotaan maakunnan etua valtakunnallisen aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyössä (ALLI) yhdessä Etelä- Suomen maakuntien (ELLI) kanssa. Edistetään uusien maakunnan kehityksen kannalta tärkeiden hankkeiden valmistelua. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka, yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys, resurssitehokkuus sekä ympäristö- ja vesiensuojelutoiminta. Liitto edustaa EU:n seitsemännen puiteohjelman hankkeessa julkista alueellista näkökulmaa sekä toimii alueen toimijoiden ja alueellisen tiedon koordinoijana. Turku Science Park, Turun yliopisto ja Turun AMK ovat hankeen hankkeen keskeisten työosien vastuutahoja ja yliopisto toimii koko hankeen koordinaattorina. Tavoitteena on varmistaa alueittain vesienhallinnan huomioon ottaminen älykkään osaamisen strategioissa. Vuoden 2015 aikana järjestetään vähintään neljä yhteistyötapaamista hankepartnerimaissa. Suomen toimijoiden vastuulla on JAP-julkistustilaisuuden (Joint Action Plan) pitäminen. Tilaisuus on tarkoitus järjestää Brysselissä laajan osallistamisen mahdollistamiseksi. Liitto ottaa osaa eri työpakettien väliraporttien laatimiseen hankesuunnitelman mukaisesti. Sidosryhmäkyselyn tulosten pohjalta tehdään työpakettiin liittyen tarkentavia kyselyitä sekä järjestetään tapaamisia alueellisesti, näissä vetovastuu on TScP:llä. Järjestetty tapahtumia (aluetietopäivä, Maptime, Open Southwest Finland Challenge) avoimeen alueelliseen tiedonvälitykseen liittyen. Palveluita (Lounaistieto, MIP, Ympäristö Nyt) kehitetty suunnitellusti. 6Aika-hankkeessa tehty keskitytty erityisesti yritysyhteistyöhön, teknologiakehitykseen ja datan avaamisesta tiedottamiseen. Lounaispaikan uudistettu karttapalvelu avattiin keväällä. Open SW FI -kilpailu lanseerattiin liikkumisen teemalla. Maakuntakaavojen harmonisointihanke sai myönteisen rahoituspäätöksen. Matkailuun liittyvää tiedonkeruuhanketta on suunniteltu. Osallistuttu lukuisien uusien, Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa tukevien hankkeiden ideointiin ja valmisteluun. Ympäristöministeriön rahoitus Maakuntakaavojen harmonisointihankkeesta on saatu ja hankkeen toteutusta ollaan aloittamassa SYKE:n ja muiden maakuntaliittojen kanssa. Käytännön toteutuksessa V-S liitto on pääosapuoli. Liitto on osallistunut hankesuunnitelman mukaisesti eri työpakettien valmisteluun. Hankkeessa on järjestetty tapaamisia vuonna 2015 JAP-julkistustilaisuus Brysselissä huhtikuussa ja hanketapaaminen Jurmalassa kesäkuussa. 15