Syysvaellus Ruotsin Sarekiin

Transkriptio

1 Syysvaellus Ruotsin Sarekiin Tervetuloa Partioaitan 365 Klubin matkaan vaeltamaan syksyiseen Sarekin erämaahan! Sarekin erämaa Pohjois-Ruotsissa Gällivaren kunnassa on yksi Euroopan - jos ei koko maailman - upeimpia vaelluskohteita. Korkeat vuoret, syvät laaksot, vuolaat kosket ja liki koskematon erämaa on täysin ainutlaatuinen kokemus kenelle tahansa ulkoilijalle. Sen armoton mutta kaunis luonto jättää valetajan haukkomaan henkeään liki joka askelella ihmisen tuntiessa itsensä yhdeksi luonnon kanssa ja samalla pieneksi hiekanmuruseksi ympäröivän jylhyyden keskellä. Sarekin vuonna 1909 perustettu kansallispuisto on yksi Euroopan vanhimmista ja se on säilynyt vaeltajien jalanjälkiä lukuunottamatta koskemattomana jo yli 100 vuotta. Sarekin maisemaa hallitsee Skandinavian vuoristo, kansallispuistossa kun sijaitsee kuusi Ruotsin 14:stä yli 2000-metrisestä huipusta. Vuorten lisäksi alueen tunnetuimpia piirteitä ovat sen vesistöt, laaksoissa virtaavat joet ja vuolaat kosket. Puistossa on myös yli 100 jäätikköä. Sarekissa ei ole merkattuja reittejä ollenkaan ja yksi alueen parhaista puolista onkin se, ettei siellä yleensä törmää muihin retkeilijöihin kansallispuiston laajuuden takia. Paikka on siis ihanteellinen erämaakokemusta hakeville. Mm. The Guardian -lehti valitsi Sarekin yhdeksi Euroopan parhaista kansallispuistoista kesällä Patikointia 365 Klubin syysvaelluksella kertyy yhteensä noin 80 kilometriä ja siihen sisältyy sään salliessa nousu Ruotsin toiseksi korkeimmalle vuorelle, 2089-metriselle Sarektjåkkålle. Luvassa on unohtumaton ulkoiluelämys ja täydellinen irtiotto arjesta!

2 Sivu 2 Sarek sijaitsee Gällivaren kunnassa noin 130 kilometrin päässä kaupungiin keskutasta ja lentokentältä. Tapaamispaikallemme Stora Sjöfjälletin tunturiasemalle tulee hyväkuntoinen tie ja sinne on turvallista jättää auto vaelluksen ajaksi. Matkaa Suomen rajalta Torniosta asemalle on noin 390 kilometriä. Viisipäivänen vaelluksemme alkaa sunnuntaina 25. syyskuuta, jolloin kokoonnumme Stora Sjöfjälletin parkkipaikalla (Osoite: Stora Sjöfallets Fjällanläggning, Stora Sjöfallet, Gällivare, Sweden) kello 11:00. Oppaidemme suorittaman varustetarkistuksen jälkeen aloitamme matkan kohti Sarekin erämaa-aluetta noin kymmenen kilometrin päässä. Palaamme Stora Sjöfjälletin parkkipaikalle viisi päivää myöhemmin, torstaina kello 17 mennessä. Jos ei omalla autolla halua lähteä liikkeelle, myös julkisilla pääsee paikalle. Lentoja Gällivareen voi etsiä esimerkiksi täältä: Erilaisia bussivaihtoehtoja puolestaan täältä: Autamme myös mielellämme kimppakyytien järjestelyissä Suomesta kunhan osallistujalista on kasassa.

3 Sivu 3 Vaelluksella nukutaan omissa teltoissa ja osallistujat kantavat omat varusteensa koko matkan. Sarektjåkkån huiputuspäivänä liikutaan päivärepuissa ja muut varusteet voi silloin jättää leiriin. Sarekin vaellus sopii hyvin niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin retkeilijöille. Vaellusreitti voi olla haastava, muttei vaadi mitään erityisosaamista, ainoastaan seikkailuintoa ja riittävää kuntoa. Matkaa kertyy viiden päivän aikana noin 80 kilometria, josta suurin osa ajasta kuljetaan varusteet selässä, joten hyvä peruskunto on suotavaa. Matka voi olla raskas ja Pohjois-Ruotsin vaihteleva sää voi tehdä siitä entistäkin haastavamman. Oppaamme seuraavat säätä koko matkan ja tekevät mahdolliset muutokset reittiin tai päätökset etenemisen keskeyttämisestä paikan päällä turvallisuuden mukaan. Vaellukselle mahtuu mukaan 15 klubilaista, asiantuntevia suomalaisia oppaita matkassa on kaksi. Opastuskielinä toimivat suomi sekä englanti. Osallistumisen ikäraja on 16 vuotta, alle 18-vuotiaat vanhempien seurassa. Osallistujille jaetaan tarkka varustelista ja aikataulu ennen matkaa. Järjestämme myös vapaaehtoisen ja -muotoisen tapaamisen ja ennakkoinfon osallistujien kesken Helsingin Yrjönkadun Partioaitassa muutamaa viikkoa ennen lähtöä. Osallistujilla tulee olla voimassaoleva matkavakuutus.

4 Sivu 4 Ohjelma Allaoleva ohjelma on alustava ja tarkentuu elokuun aikana! Vaelluksen ohjelma ja kellonajat ovat suuntaa-antavia. Suurin muuttuva tekijä matkallamme on sää ja oppaat tekevät tarvittavat päätökset etenemisestä tasaisin väliajoin turvallisuuteen perustuen. Sunnuntai :00 tapaamme Stora Sjöfjälletin tunturiaseman parkkipaikalla osoitteessa Stora Sjöfallet, Gällivare, Sweden ja suoritamme varustetarkastuksen 11:30 aloitamme vaelluksen kohti Sarekia, päivämatka noin 15 kilometriä, lounas matkalla 19:00 leiriytyminen, päivällinen, tutustumista, vaelluksen briiffaus, iltatoimet 22:00 hiljaisuus leirissä Maanantai :00 leiri pakattuna jatkamme matkaa kohti Sarektjåkkåa, lounas matkalla 15:00 leiriytyminen vuoren rinteelle, päivällinen, maisemista nauttimista 22:00 hiljaisuus leirissä Tiistai :00 jätämme leirin paikalleen ja lähdemme päivärepuissa nousemaan Ruotsin toiseksi korkeimman vuoren Sarektjåkkån pohjoishuippua kohti. Lounas matkalla, huiputus ja paluu leiriin 15:00 viimeistään takaisin leirissä, lepotauko 16:00 pakkaamme leirin ja laskeudumme takaisin Guhkesvággen laaksoon, missä jatkamme kohti luodetta. 19:00 leiriytyminen, päivällinen, iltatoimet 22:00 hiljaisuus leirissä Keskiviikko :00 leiri pakattuna jatkamme kohti Stora Sjöfjälletin kansallispuistoa, lounas matkalla 18:00 leiriytyminen Stora Sjöfjälletin puolella, päivällinen, iltatoimet 22:00 hiljaisuus leirissä Torstai :00 leiri pakattuna lähdemme vaeltamaan pojoisen kautta takaisin kohti vaelluksen aloituspistettä, lounas matkalla 16:00 mennessä paluu Stora Sjöfjälletin asemalle autojen luo, retken päätös ja kotiin!

5 Sivu 5 Alustava vaellusreitti Allaoleva reitti on alustava ja tarkentuu elokuun aikana! Lähdemme joko Stora Sjöfjälletin tunturiaseman tai Suorvan ylityspaikalta yli Stora Sjöfjälletin kansallispustoon. Sieltä vaellamme etelän kautta Sarekin puolelle, missä kohteenamme on Ruotsin toiseksi korkeimman huipun Sarektjåkkån rinteet. Huiputuspäivän jälkeen jatkamme matkaa laskeutumalla Guhkesvággen laaksoon, jota kuljemme kohti luodetta koukaten sitten Stora Sjöfjälletin kautta länteen ja edelleen kohti etelää takaisin paluupistettämme. Matkaa kertyy yhteensä noin 80 kilometriä Päiväkohtaiset vaellusmatkat (arvio): Päivä 1: Päivä 2: Päivä 3 Päivä 4: Päivä 5: 15 km 10km 20 km 20 km 15 km

6 Sivu 6 Majoitus Majoitumme vaelluksen aikana omissa teltoissa tai muissa vapaavalintaisissa majoitteissa, jotka retkeilijät tuovat ja kantavat itse mukanaan. Autamme mielellämme yhdistämään teltta- ja ruokakuntia, jos jotkut retkeilijöistä haluavat suunnitella ja jakaa ruokaa ja majoituksen - ja näin myös painon rinkoissaan - jo ennakkoon. Suosittelemme kevyitä ja nopeita majoitteita, esimerkiksi kupoli- tai putkitelttoja, jotka on helppo pystyttää maastoon kuin maastoon. Pääasiallinen leirialusta vaelluksella on karvikkoa ja sammalta, lumelle emme pystytä. Emme kuitenkaan suosittele riippukeinumajoitusta emmekä laavuja, koska suurin osa leiripaikoista sijaitsee puuttomalla alueella.

7 Sivu 7 Varusteet Kukin pakkaa aina omalla tyylillään ja omiin tarpeisiinsa, eli allaoleva varustelista on enemmänkin suuntaa-antava suositus siitä, mitä kaikkea matkalla voi tarvita. Koska operoimme pohjoisessa ja vuoristo-olosuhteissa, tulee muistaa, että sää voi vaihdella rajustikin mukavasta syyspäivästä talviseen myräkkään. Sarektjåkkan huipulla on joka tapauksessa talvi. Varustuksen tulee siis olla sekä lämpimään että kylmään säähän sopivaa. Oppaamme tarkistavat lähtijöiden varusteet pääpiirteittäin ennen vaelluksen aloitusta. Varusteet Rinkka Päiväreppu Teltta Makuupussi, kolmen vuodenajan Makuualusta Otsalamppu ja varapatterit Aurinkolasit, myös nk. gogglet, eli laskettelulasit suositellaan ottamaan mukaan. Vesipullo ja mahdollisesti ruokatermos Vessapaperirulla Huulirasva Ruokailuvälineet Ruokaa Vaellussauvat Gaitersit eli lumipussit lahkeisiin Keitin ruoanlaittoon ja tarpeeksi kaasua/polttoainetta Varavirtalähde ja omat laturit puhelimeen jne. Tulitikut tai sytytin Bepanthen tai vastaava yleisvoide Pieniä jätesäkkejä Monitoimityökalu, Leatherman tai vastaava Henkilökohtainen ensiapupakkaus, jossa ainakin särkylääkettä, Imodiumia ja magnesiumia Vaatteet Kuoritakki ja -housut Liikkumisasu, esim. soft shell tai vastaava Lämpökerrasto, paita ja housut Villasukat Tukevat vaelluskengät Crocsit tai vastaavat sandaalit vesien ylityksiin Ohuet ja paksummat vedenpitävät hanskat Ohut ja paksumpi pipo Kevyt taukotakki / untuvatakki Fleece tms. välikerros T-paitoja, alusvaatteita, urheilusukkia oman tarpeen mukaan Kaulahuivi, Buffi tai vastaava Balaclava, eli ns. kommandopipo Henkilökohtaiset hygieniavälineet Pyyhe Muistathan, että oikeat varusteet ovat vuoriolosuhteissa jo puoli matkaa. Hyvä perusajatus on se, että hyvillä varusteilla ei takaa hyvää reissua, mutta huonoilla varmistaa huonon. Suosittelemme myös testaamaan kaikki varusteet ennakkoon, ettei matkalla tule ikäviä yllätyksiä. Oppaamme vastaavat mielellään etukäteen kysymyksiin koskien vaellukselle sopivaa varustusta.

8 Sivu 8 Ruokailut Ruokailut vaelluksella asiakkaat hoitavat omatoimisesti ja ruoka-aineet tulee hankkia mukaan ennakkoon. Vaelluksen aikana täydennyksiä ei ole mahdollista tehdä. Ruokailut hoidetaan matkalla pääasiassa liikkuessa. Aamiaisen lisäksi vaelluksen aikana pidetään päivittäin pidempi lounastauko ja päivällinen nautitaan leirissä päivän etapin päätteeksi. Mukaan kannattaa siis varata ainakin 5 lounasta sekä 4 päivällistä sekä aamu- että iltapalatarvikkeita oman tarpeen mukaan. Matkalle kannattaa myös pakata mukaan kevyitä välipaloja, energiapatukoita, pähkinöitä tai vastaavia, joista saa virtaa aina seuraavaan ruokailuun asti. Suklaata ei vaelluksilla voi koskaan olla liikaa. Huomioithan, että ruokien säilyvyyteen kannattaa kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Ruotsin Lapissa lämpötila pysyttelee syksyllä pääasiassa nollan yläpuolella, jolloin esimerkiksi liha- ja kalatuotteet sekä majoneesipohjaiset kastikkeet menevät nopeastii huonoksi. Suosittelemme panostamaan kuivapusseihin ja retkimuoniin, jotka säilyvät hyvin. Ne ovat myös kevyitä kantaa. Ruokia valitessa kannattaa kiinnittää huomiota aterioiden energiamääriin. Usean päivän vaelluksella keho kuluttuu valtavan määrän energiaa ja sen tarve tulee huomioida ruokaillessa. Runsaasti hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet, kuten pasta ja riisi, ovat suositeltavia ja niiden tankkaamista suositellaan reilusti myös ennen matkaa. Ihmisten energiantarve ja kulutus ovat yksilöllisiä. Energiankulutukseen vaikuttavat muun muassa ikä, sukupuoli, pituus, paino, fyysinen aktiivisuus ja myös kylmä sää. Perusretkeilyssä retkeilijä tarvitsee vuorokaudessa ruokamäärän, joka sisältää energiaa kcal. Vaelllukset ja etenkin huiputuspäivä kestävät useita tunteja, jolloin energian tarve on paljon suurempi. Päivän energiantarve vaelluksella voi olla jopa noin kcal/vrk. Energiatankkaus onkin syytä aloittaa noin viikkoa aiemmin. Suurin osa (50 60 %) tarvittavasta energiamäärästä tulee saada hiilihydraateista, kolmannes rasvasta ja loput proteiineista. Vesihuolto vaelluksella hoituu maastossa. Kirkkaiden tunturipurojen vesi on puhdasta, jolloin juomapullot saa täytettyä matkalla ja leiripaikat on valittu sen mukaan, että vettä on lähellä. Järvivettä suositellaan keitettäväksi 10 minuuttia ennen käyttöä. Pitkillä vaelluksilla kannattaa myös varata mukaan urheilujuomia, jotka kulkevat helpoiten jauheen muodossa ja jotka sekoitetaan veteen. Esimerkiksi magnesiumpitoiset juomat ehkäisevät kramppeja ja rauhoittavat kehoa iltaisin vaelluspäivän päätteeksi. Mukaan tarvitset: Viisi lounasta Neljä päivällistä Neljä aamiaista Neljä iltapalaa Välipaloja, esim. pähkinöitä, energiapatukoita, suklaata, kuivattuja hedelmiä jne. Kahvia tai teetä oman tarpeen mukaan

9 Sivu 9 Retken huolto ja vastuukysymykset Vaelluksella ei ole erillistä huoltoa ja retkikunta huoltaa itse itsensä. Pääoppaana ja -koordinaattorina vaelluksella toimii vuorikiipeilijä ja eräopas Teemu Suominen, joka vastaa retkestä ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Suomisen yhteystiedot voi jättää läheisille ja perheenjäsenille kotona. Parhaiten yhteyden saa tekstiviestein. Sarekin erämaassa on kuitenkin lukuisia paikkoja, missä ei puhelinverkot toimi, kannattaa siis ilmoittaa myös kotijoukoille, ettei tarvitse pelästyä jos ei muutamaan päivään saa yhteyttä. Apuoppaana vaelluksella toimii ammattiulkoilija ja pitkän linjan partioaittalainen Jere Pettersson. Vaelluksesta ilmoitetaan etukäteen Ruotsin viranomaisille, Suomessa teemme myös matkustusilmoituksen ryhmästä ulkoministeriöön. Jokaisella osallistujalla tulee olla voimassaoleva matkavakuutus! Yhteystiedot: Pääopas Teemu Suominen teemu@metalheim.fi Apuopas Jere Pettersson Retkestä vastaa ja sen järjestää yhteistyössä Partioaitan kanssa: Metalheim Oy Telakkakatu Helsinki Y-tunnus: Retken Hinta Retken hinta on 430 euroa (sis alv 24%) ja se sisältää suomalaisten oppaiden palvelut ennen matkaa ja sen aikana, matkan järjestelyt, kahvitarjoiluja sekä päätöstarjoilut Stora Sjöfjälletin tunturiasemalla. Hinta ei sisällä matkoja eikä erillisiä majoituksia. Maksu suoritetaan kahdessa erässä, joista ensimmäinen maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä ja toinen kolme viikkoa ennen vaelluksen alkua.

10 Liite retkisuunnitelmaan Sarekin vaelluksen turvallisuussuunnitelma Turvallisuus on vaelluksellamme kaiken lähtökohta. Alle on listattu yleisimmät riskit sekä toimintasuunnitelma niihin reagoimiseen. Oppaamme on kolutettu ensiavun antamiseen (SPR EA1, EA2, eräaoppaiden EA) ja he vastaavat akuutista hoidosta matkalla. Oppaiden varustukseen kuuluu ensiaupupakkaukset ja myös asiakkaita kehoitetaan ottamaan omia mukaansa ja kertomaan niistä oppaille lähdössä. Osallistujilla tulee olla voimassaoleva matkavakuutus. Myös muut omat henkilökohtaisiet vakuutukset kannattaa tarkistaa vakuutusyhtiöstään ennen lähtöä. Omasta peruskunnosta huolen pitämisestä ennen matkaa on apua, sillä voi ehkäistä jo suurimman osan mahdollisista riskeistä. Hyvä kunto luo turvallisuutta ulkoiluun. Jos osallistujalla on jotain perussairauksia, jotka voivat vaikuttaa vaelluksen onnistumiseen, tulisi niistä kertoa pääoppaille etukäteen. Oppailla on vaitiolovelvollisuus. Sarekin kansallispuiston maasto on lähtökohtaisesti turvallista vaeltaa. Pääosa vaelluksesta on kivikkoista mutta tasaista maastoa ja se sisältää vesistöjen ylityksiä. Sarektåkkån huiputuspäivänä pääasiallinen alusta on kiveä ja lunta, jolloin liukastumisvaara kasvaa. Reitti huipulle on kuitenkin sopiva myös vasta-alkajille eikä se sisällä nk. teknisiä kiipeilyosuuksia. Jyrkin nousukulma hetkittäin on noin astetta. Suurin turvallisuustekijä vaelluksella on sää. Vuoristo-olosuhteissa sää voi muuttua nopeasti ja yllättäenkin ja sen kehittymistä seurataan jatkuvasti. Oppaamme tekevät päätökset turvallisesta etenemisestä oman arvionsa ja ammattitaitonsa mukaan ja päätökset ovat lopullisia. Asiakkaiden toivotaan kuitenkin ymmärtävän, että sää turvallisuustekijänä on sellainen, että siihen ei voi vaikuttaa ja pahimmassa tapauksessa retken ohjelmaa joudutaan muuttamaan rajustikin matkan varrella. Se saatetaan joutua jopa keskeyttämään. Sään aiheuttamasta retken keskeytyksestä asiakkaille palautetaan puolet retken hinnasta. Paras tapa varautua sään vaihteluun ja olosuhteisiin on oikea ja ennalta suunniteltu varustus. Sarekissa on paljon alueita, joissa puhelinyhteyttä ei ole. Oppailla on hätätilanteiden varalle toimintaja evakuointisuunnitelma ja työnjako avun saamiseksi. Yleisimmät tapaturmat ja muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät sekä niiden hoito: Sää Sää on suurin yksittäinen retken turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Oppaamme seuraavat sen kehittymistä jatkuvasti ja tekevät päätökset etenemisestä, reitistä ja yleisestä turvallisuudesta tilanteen mukaan. Säähän varaudutaan parhaiten myös oikealla varustuksella. Eksyminen Vaikka Sarekissa ei merkattuja reittejä olekaan, eksymisen vaaraa vaelluksella ei juuri ole. Oppaamme ovat varustettu GPS-laitteilla sekä kompassilla ja kartalla ja osaavat niitä käyttää. Kuljettava reitti on käyty pääoppaan toimesta tiedustelemassa läpi ennakkoon elokuussa Uupumus Uupumusta ehkäisee parhaiten peruskunnosta huolen pitäminen ennakkoon sekä riittävä ravinto- ja nestetankkaus sekä ennen retkeä että etenkin sen aikana. Asiakkaat ohjeistetaan riittävään nesteiden nauttimiseen matkalla ja sen ylläpitoa valvotaan. Iso vaikuttava tekijä on myös lämpötila. Uupumusta ehkäistään riittävän nesteen lisäksi riittävällä tauotuksella sekä levolla. Uupumus ilmenee eri tavoin eri ihmisillä ja oppaamme seuraavat ryhmän tilaa jatkuvasti. Uupumuksen iskiessä pidetään tauko, tankataan nestettä ja yritetään saada potilas toimintakuntoiseksi levon kautta. Vakavan uupumuksen sattuessa opas voi päättää retken keskeytyksestä asiakkaan puolesta ja saattaa tämän takaisin turvaan. Tarvittaessa opas ottaa yhteyden hätänumeroon ja toimittaa uupuneen hoitoon.

11 Kaatuminen, liukastuminen Asiakkaita muistutetaan retken alussa turvallisesta liikkumisesta ja kehoitetaan katsomaan askeleitaan. Kaatumisen / liukastumisen sattuessa tarkastetaan kipeä kohta ja tehdään tarpeelliset toimenpiteet. Ensiapuna KKK ( =kylmä, koho, kompressio). Vakavamman vamman kohdalla otetaan yhteys hätänumeroon, tuetaan raaja liikkumattomaksi ja toimitetaan asiakas hoitoon. Nyrjähdykset, krampit Kramppeihin auttaa venyttely, lepo sekä esimerkiksi magnesium, jota oppailla on mukana. Nyrjähdyksissä tutkitaan vamman laatu, ensiapuna KKK, tarvittaessa tuetaan raaja liikkumattomaksi siihen asentoon jossa se on, otetaan yhteys ensiapuun ja toimitetaan asiakas hoitoon. Haavat, hiertymät Haavoja tulee pääasiassa työkalujen käsittelystä. Ohjeistetaan asiakkaat niiden turvalliseen käyttöön ja valvotaan sitä. Haaverin sattuessa tarkistetaan vamman laatu. Pienemmissä haavoissa riittää niiden puhdistaminen ja peittäminen laastarilla tai siteellä. Suuremmissa haavoissa nostetaan raaja koholle, sidotaan se ja käytetään tarvittaessa painesidettä, vuolaassa verenvuodossa äärimmäisenä keinona myös kiristyssidettä vamman yläpuolelle. Vakavissa tilanteissa toimitetaan asiakas aina hoitoon. Runsaan verenvuodon sattuessa valvotaan sokin oireita ja pidetään potilas tajuissaan. Hiertymät hoidetaan paikallisesti puhdistamalla ne ja käyttämällä esim. rakkolaastareita, joita oppaalla on mukanaan. Palovammat, paleltumat Palovammoja voi syntyä lähinnä keittimistä sekä nuotiosta. Jäähdytetään palovammaa haalealla vedellä kunnes kipu lakkaa. Peitetään vamma voidesiteellä. Kämmentä suuremmat II tai III asteen palovammat vaativat aina lääkärin hoitoa. Tapaturman sattuessa otetaan yhteys hätänumeroon ja potilas toimitetaan hoitoon. Paleltumat syysoloissa ovat erittäin epätodennäköisiä mutta huiputuspäivänä esimerkiksi myrskyn sattuessa voi niitä syntyä. Kerrataan ennen lähtöä asiakkaiden kanssa turvallisuusohjeet. Muistetaan, että tuuli lisää kylmyyskerrointa tuntuvasti. Paljasta ihoa ei tule päästää tuuleen ja kylmään. Muistutetaan oikeasta varustuksesta. Paleltuman sattuessa ensiapuna lämmitetään paleltumaa kunnes ihonväri ja tunto palautuvat normaaliksi. Vaikeammissa tapauksissa potilas suojataan kylmältä, tälle annetaan lämmintä juotavaa ja yritetään saada potilas nopeasti sisätiloihin, missä paleltunut kohta upotetaan lämpimään veteen ennen kuin paleltunut alue peitetään puhtaalla siteellä. Oppaillamme on mukana myös ns. readyheateja, eli mekaanisia lämmityspusseja, joita voi käyttää paikallisesti. Erittäin epätodennäköisen hypotermian kohdalla otetaan aina yhteys hätänumeroon, yritetään lämmittää potilas, yritetään pitää liikkeessä ja juotetaan lämmintä nestettä ennen avun saapumista. Sairauskohtaukset Sairauskohtauksen sattuessa pyritään selvittämään kohtauksen syy. Otetaan välittömästi yhteys hätänumeroon ja toimitetaan potilas hoitoon mahdollisimman nopeasti. Tajuttoman potilaan kohdalla avataan hengitystiet, asetetaan potilas kylkiasentoon ja varmistetaan esteetön hengitys. Jos potilas ei hengitä, aloitetaan elvytys, jota jatketaan kunnes autettava virkoaa / pelastushenkilöstö antaa luvan lopettaa. Jos asiakkaalla on jotain perussairauksia, niistä tulisi kertoa pääoppaalle ennen lähtöä. Oppaalla on vaitiolovelvollisuus. Jos asiakkaalla on säännöllinen lääkitys tai ensiapulääkkeitä sairauteensa, tulisi hänen kertoa niiden sijainnista retken alussa oppaalle.

12 Alkoholi Alkoholi vuoristo- ja vaellusolosuhteissa on aina riski ja sen nauttiminen suuremmissa määrin on vaelluksella kiellettyä. Alkoholi aiheuttaa huomattavia turvallisuusriskejä sekä fyysisesti että ihmisen arviointikyvylle. Emme suosittele alkoholia mukaanotettavaksi lainkaan. Oppaalla on tarvittaessa oikeus keskeyttää retki joko kokonaan tai yksittäisen asiakkaan kohdalla alkoholin ja sen aiheuttaman riskin takia. Yleinen hätänumero Ruotsissa on 112

13 Liite retkisuunnitelmaan Kartat Matkaa Torniosta Stora Sjöfjälletin tunturiasemalle on noin 390 kilometriä. Gällivaren keskustasta ajaa muutaman tunnin tapaamispaikallemme.

14 Tapaamme Stora Sjöfjälletin aseman parkkipaikalla kello 11:00 Sarekissa ei ole merkittyjä reittejä ja kuljemme erämaassa suunnistaen.