OLLAAN IHMISIKSI Periaatteet tasavertaisuuden ja hyvän kohtelun turvaamiseksi Rovaniemen kaupungin työpaikoilla
|
|
- Saara Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Kaupunginhallitus , 611 Päivitykset: Tasa-arvotyöryhmä Yhteistyötoimikunta , 38 ja Kaupunginhallitus OLLAAN IHMISIKSI Periaatteet tasavertaisuuden ja hyvän kohtelun turvaamiseksi Rovaniemen kaupungin työpaikoilla Sisältö: 1. Tasavertaisuus ja hyvä kohtelu 2 2. Syrjintä ja häirintä 2 3. Periaatteiden tarkoitus 4 4. Näkökulmia tasavertaisuuden ja hyvän kohtelun turvaamisesta työyhteisöissä Toiminta työpaikalla Menettelyohjeet häirintätapauksissa Johtaminen ja esimiestyö Palvelussuhde ja palkkaus Sukupuoli Koulutus ja urakehitys Perhe ja yksityiselämä 5. Tavoitteet, toteuttaminen ja seuranta 9 Liitteet 1. Tasa-arvoselvitys Tasavertaisuuden ja hyvän kohtelun säädösperusta 3. Täysin eriytyneet nimikkeet
2 2 1. Tasavertaisuus ja hyvä kohtelu Tasavertaisuus eli yhdenvertaisuus ja tasa-arvo samoin kuin oikeudenmukaisuus ovat työelämän keskeisinä arvoina korostuneet yhä enemmän. Näiden arvojen merkityssisältöön liittyy myös hyvä kohtelu. Näillä hyvän työyhteisön kulmakivillä on arvoperustansa ohella alettu nähdä olevan yhteys myös työyhteisön hyvinvointiin. Työyhteisön hyvinvointi puolestaan edistää työssä viihtymistä ja työyhteisön toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Lainsäädännössä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa turvataan syrjintää ja häirintää koskevilla säädöksillä. Syrjinnän kieltäviä määräyksiä sisältyy mm. perustuslakiin, rikoslakiin, yhdenvertaisuuslakiin, tasa-arvolakiin, työsopimuslakiin ja lakiin kunnallisesta viranhaltijasta. Lainsäädännössä ei syrjinnän tai häirinnän käsitteitä määritellä. Käsitteet saavat täsmällisemmän sisältönsä sitä kautta, että laeissa kielletään tai säädetään rangaistavaksi tietty teko tai toiminta, joka estää käsitteen tarkoittaman asiantilan toteutumista. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja tasavertaisuus voidaan ymmärtää likimain samaa tarkoittaviksi ilmaisuiksi, asiaintilaksi, jossa ei ilmene syrjintää. Häirinnällä ja muulla epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan samaa kuin yleiskielessä usein esiintyvillä ilmaisuilla henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Työyhteisössä, jossa syrjintää ja häirintää ei esiinny, kohdellaan ihmisiä lähtökohtaisesti hyvin. Voidaan aina keskustella siitä, onko tämä riittävää, ts. onko esimerkiksi työyhteisö, jossa ei esiinny lainsäädännössä kiellettyä syrjintää tai häirintää tasaarvoinen tai kohtelu hyvää. Näiden periaatteiden lähtökohta on, että tavoite on korkeammalla, vaikka tässäkään yhteydessä ei pyritä esittämään tasa-arvoisen työyhteisön tai hyvän kohtelun täsmällisiä tunnuspiirteitä. Voidaan lyhyesti tiivistää, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on erilaisten ihmisten samanlaista arvoa ja tasavertaisuutta ja hyvä kohtelu toista ihmistä kunnioittavaa ja huomioon ottavaa käyttäytymistä. 2. Syrjintä ja häirintä Syrjintä on laissa kielletty. Yhdenvertaisuuslaissa syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että - kohdellaan jotakuta epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä) - saatetaan näennäisesti puolueetonta säännöstä, perustetta tai käytäntöä käyttämällä joku erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden ilman, että em. syyllä on hyväksyttävä tavoite jonka saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä) - loukataan henkilön tai ihmisryhmän arvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä) - annetaan ohje tai käsky syrjiä.
3 3 Naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (tasa-arvolain) mukaan välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan - naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella tai - eri asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä. Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan tasa-arvolaissa - eri asemaan asettamista sukupuoleen nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, jos menettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perustella tai eri asemaan asettamista vanhemmuuden, perheenhuoltovelvollisuuden taikka muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella. Seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella samoin kuin käsky tai ohje harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää on tasa-arvolaissa tarkoitettuna syrjintää. Työturvallisuuslaissa häirinnästä käytetään ilmausta häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu. Laeissa erikseen mainittuja kiellettyjä syrjintäperusteita ovat sukupuoli, perhesuhteet, ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, rotu, ihonväri, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammatillinen toiminta, terveydentila, vammaisuus ja sukupuolinen suuntautuminen. Syrjintä muunkin henkilöön liittyvän syyn perusteella on kielletty. Syrjintää ei kuitenkaan ole esimerkiksi tasa-arvosuunnitelman tai yhdenvertaisuussuunnitelman tai niihin rinnastettavan suunnitelman mukainen menettely, jolla pyritään tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain toteuttamiseen käytännössä laeissa mainittuihin syrjintäperusteisiin liittyvä erilainen kohtelu, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus ikään perustuva erilainen kohtelu, jolla on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu laeissa mainittu tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite. Laki ei siis estä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallinen tasaarvon ja yhdenvertaisuuden saavuttaminen syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava tilapäistä ja pyrittävän tavoitteen kannalta oikeasuhteista. Syrjintää, häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua ei myöskään ole, jos työyhteisön toimintaan liittyvistä ja työhön kuuluvista asioista (tavoitteista, ratkaisuista päätöksistä, tulkinnoista ym.) on erimielisyyttä ja ristiriitaa ja työntekijä joutuu kohtaamaan ristiriitojen aiheuttaman paineen, epävarmuuden ja ahdistuksen työhön liittyvistä laiminlyönneistä tms. asioista annetaan objektiivisesti perusteltuja huomautuksia tai muita rangaistuksia. Varsinaiseen syrjintään tai kehotukseen syrjiä voi syyllistyä yleensä vain työnantaja tai tämän edustaja (esimies), häirintään tai muuhun epäasialliseen kohteluun myös työntekijä.
4 4 Työsyrjintä tai häirintä aiheutuu usein itse asiassa joko sosiaalisen tai fyysisen työympäristön puutteista. Ongelmat voivat liittyä esimerkiksi johtamiseen, perehdyttämiseen tai yhteistyöhön. 3. Periaatteiden tarkoitus Henkilöstöpolitiikassa ja yleensä työelämässä henkilöstön merkitys jatkuvasti korostuu. Se merkitsee yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon muodostumista työyhteisön toiminnan keskeiseksi piirteeksi. Tämän huomioiminen on em. säädösperustan vuoksi paitsi työnantajan velvollisuus myös sen edun mukaista. Yhdenvertaisuuden kokemus lisää henkilöstön työmotivaatiota, työssä viihtyvyyttä ja tuloksellisuutta sekä edistää myös myönteisen työnantajakuvan muodostumista. Näiden periaatteiden tarkoituksena on lainsäädäntöä täydentävällä tavalla muodostaa menettelytavat, joiden mukaan toimimalla kaupunki edistää henkilöstönsä henkistä hyvinvointia työssä ja yhdenvertaista ja tasa-arvoista kanssakäymistä toiminnassaan ja henkilöstön keskinäisissä suhteissa. Periaatteet ovat samalla tasa-arvolain 6a :n mukainen Rovaniemen kaupungin tasa-arvosuunnitelma ja ne sisältävät myös toimenpiteet sukupuolten välisen tasa-arvon jouduttamiseksi työpaikoilla. Tasavertaisuuden toteuttamisen lähtökohtana on valtavirtaistaminen eli se, että kaupunki ja sen työyhteisöt sisäistävät tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja hyvän kohtelun arvoikseen ja periaatteikseen ja toteuttavat niitä kaikessa toiminnassaan. Ensisijainen vastuu tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja hyvän kohtelun toteutumisesta kuuluu johdolle ja muille esimiehille. Näiden tavoitteiden saavuttaminen voi mahdollistua vain siten, että jokainen työyhteisön jäsen antaa toteuttamiseen myönteisen panoksensa. 4. Näkökulmia tasavertaisuuden ja hyvän kohtelun turvaamisesta työyhteisöissä 4.1. Toiminta työpaikalla Työyhteisöt ovat enenevässä määrin erilaisten jousto- ja muutospaineiden alaisia. Toiminnoissa ja tehtävissä tapahtuu sekä määrällisiä että laadullisia muutoksia, joiden vuoksi myös toimintatavat muuttuvat. Työntekijöiden tapa toimia ilmenee heidän käyttäytymisessään. Työyhteisön jäsenten välisten jännitteiden ja ristiriitojenkin syntyminen on luonnollinen vuorovaikutuksen piirre. Jännitteiden hyvä käsittelykyky on hyvin toimivan ja tehokkaan työyhteisön eräs keskeinen ominaisuus. Työnantajan yleisiin velvoitteisiin kuuluu tarpeellisilla toimenpiteillä huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasi-
5 5 allista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Em. häirinnän ja epäasiallisen kohtelun välttäminen kuuluu myös työntekijän yleisiin velvoitteisiin Menettelyohjeet häirintätapauksissa Mitä häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu on: Häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu (kiusaaminen) on usein järjestelmällistä ja jatkuvaa, henkilön arvon ja koskemattomuuden loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintä vaarantaa toisen henkilön turvallisuuden tai terveyden, haittaa hänen työtään ja aiheuttaa yleisesti huonoa työilmapiiriä. Häirintää eivät ole satunnaiset ja tavanomaiset erimielisyydet, ristiriidat tai loukkaukset tai muut eriasteiset konfliktit. Häirintää ei ole myöskään laiminlyöntien tai rikkomusten selvittely ja käsitteleminen ja niistä aiheutuneiden perusteltujen seuraamusten antaminen. Sitä ei ole myöskään tapa johtaa käskevästi. Häirintä voi ilmetä mm. seuraavilla tavoilla: yksityiselämän, perhesuhteiden, yhteiskunnallisen tai muun yksityisyyteen kuuluvan toiminnan mustamaalaaminen toisen persoonan, ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai ulkomuodon jatkuva arvostelu tai väheksyvä, halventava, pilkkaava tai uhkaileva puhe sosiaalinen eristäminen (ei tervehditä, ei vastata, ei puhuta) seksuaalinen häirintä tai ahdistelu nöyryyttävät tai muuten epäasialliset käskyt yritykset käyttää työtovereihin työnantajan käskyvaltaa ilman valtuuksia. Fyysisen koskemattomuuden tahallinen loukkaus voi kuulua myös rikoslain pahoinpitely- tai seksuaalirikoksia koskevien säännösten soveltamispiiriin. Häirinnän esiintymiseen vaikuttavat tekijät liittyvät usein myös työyhteisöön. Siksi on tärkeää, että työyhteisön jäsenet kukin osaltaan toimivat rakentavasti ja myötävaikuttaen sekä häirinnän mahdollisuuksien estämiseen että häirinnän lopettamiseen. Toimintaohjeet: Työyhteisön jäsen Ota kanssaihmisesi aina huomioon ja kunnioita hänen ihmisarvoaan ja koskemattomuuttaan. Jos havaitset työyhteisössäsi jonkun olevan häirinnän kohteena, ilmaise häiritylle tukesi. Keskustele tarvittaessa häiritsijän kanssa asiasta ja pyydä häntä muuttamaan käyttäytymistään. Tue työyhteisöä ja esimiestä häirinnän lopettamisessa.
6 6 Häirintää kokeva Jos koet itseäsi häirittävän, ilmoita häiritsijälle heti suoraan ja painokkaasti, että et hyväksy hänen menettelyään ja pyydä häntä käyttäytymään asiallisesti sinua kohtaan. Tarpeen mukaan dokumentoi häirintätilanteet jo häirinnän alkuvaiheista lähtien kirjoittamalla heti muistiin mitä, missä, milloin, miten ja keiden välillä tapahtui ja keitä muita oli näkemässä ja kuulemassa. Pyydä heitä vahvistamaan oma kertomuksesi esimerkiksi allekirjoituksellaan. Jos et yksin rohkene selvittää asiaa häiritsijän kanssa tai olet epävarma tilanteesta, käänny esimiehesi ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetun puoleen. Jos häiritsijä on lähiesimies, ota yhteys ylempään esimieheen. Huomaa! Jos et toimi, häirintä voi jatkua ja mahdollisesti pahentua. Työsuojeluvaltuutettu Toimi tehtäväsi ja kulloisenkin tarpeen mukaan häirityn tukena ja apuna. Jos häirintää kokeva ei osaa arvioida kokemustaan tai ei uskalla toimia, selvitä viipymättä tosiseikat tarpeen mukaan yhdessä häirityn kanssa ja kuule myös muita häirintätilanteissa mukana olleita henkilöitä. Jos häirintä ei lopu kehotuksesta huolimatta, huolehdi siitä, että asia saatetaan esimiehen tietoon, mikäli häiritty niin haluaa. Esimies Kun havaitset häirintää tai muuta mahdollista epäasiallista käyttäytymistä tai tällainen toiminta tulee muutoin tietoosi, huolehdi viivytyksettä, että tapahtuneet tosiseikat tulevat riittävällä tarkkuudella selvitetyiksi. Jos asia antaa aihetta, tapauksen luonteesta ja tekemästään tilannearviostasi riippuen esim. - puhuttele häiritsijää ja kiellä häntä jatkamasta käyttäytymistään - käy osapuolten kanssa ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetun mukana ollen keskustelu, jossa asia käsitellään - käsittele asia tarvittaessa työpaikkakokouksessa tai - pyydä ylemmän esimiehen tukea tai apua tilanteen käsittelyyn. Valvo, että antamiasi ohjeita noudatetaan. Jos häirintä jatkuu senkin jälkeen, kun olet häiritsijää asiasta puhutellut, anna häiritsijälle kirjallinen varoitus. Vakavassa häirintätapauksessa voit antaa varoituksen jo puhuttelun yhteydessä. Mikäli häirintä jatkuu varoituksesta huolimatta, ryhdy toimenpiteisiin häiritsijän palvelussuhteen päättämiseksi Johtaminen ja esimiestyö Jokaisella työyhteisöllä on organisaatiossa oma tehtävänsä. Avoimuus, henkilöstön yhdenvertainen kohtelu ja työyhteisön hyvinvointi ovat johtamisen ja esimiestyön keskeisiä arvoja työyhteisön tavoitteiden toteuttamisessa.
7 7 Riittävä ja oikea-aikainen tiedottaminen tukee työyhteisön avoimuutta. Yhdenvertaisuus edellyttää, että esimiestyössä henkilöstöä kohdellaan ehdottoman tasapuolisesti, ellei muuhun ole julkilausuttua ja hyväksyttyä perustetta. Työyhteisön hyvinvointia tukee se, että henkilöstöllä on aito mahdollisuus vaikuttaa työhön ja työympäristöön. Kehittämiskeskusteluja käymällä esimies ja työntekijä voivat sopia kauden tavoitteista ja niiden seurannasta sekä työntekijän kehittymisen tukemisesta. Yhteistoimintajärjestelmän hyödyntäminen on kaikilla organisaatiotasoilla tärkeää. Esim. säännöllisesti pidettävissä työpaikkakokouksissa voidaan työyhteisöä koskevat asiat käsitellä riittävässä laajuudessa Palvelussuhde ja palkkaus Tasa-arvolain mukaan työnantajan tulee toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä. Työsopimuslain mukaan määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Työnantajan on muutoinkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työmarkkinat ovat voimakkaasti sukupuolen mukaan jakautuneet, niin ammattien, toimialan, työnantajasektorin kuin ammattiasemankin suhteen. Eriytymistä kuvataan useimmiten naisten ja miesten ammattien eriytymisellä. Suomen työmarkkinat ovat EU:n eriytyneimmät. Eriytyminen on nähty ongelmana, koska se voi myötävaikuttaa naisten ja miesten eriarvoisen kohtelun työmarkkinoilla ja vaikuttaa kielteisesti naisten työmarkkina-aseman kehittymiseen ja palkkaukseen. Toisaalta palkkaeroja voidaan vähentää muillakin keinoin kuin eriytymistä purkamalla. Naisten osuus kuntasektorin henkilöstöstä v oli 79 %. Roveniemellä v palvelussuhteista naisia oli 78,7 %. Suhteellisesti eniten naisia on sosiaali- ja terveysosastolla, lähes 90 % ja sivistysosastolla lähes 83 % naisten osuus on korkea. Myös tehtävät ovat eriytyneet vertikaalisesti. Määräaikaisten osuus kunta-alan palkansaajista vuonna 2008 oli 24 %. Rovaniemellä vuonna 2009 määräaikaisia oli 26 %. Määräaikainen oli useammin nainen kuin mies. Naisten suurempi osuus selittyy pitkälti eriytymisellä sen vuoksi, että sijaistyövoiman tarve esim. äitiys- ja hoitovapaiden johdosta koskee korostuneesti naisvaltaisia aloja ja ammatteja. Osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 12 %. Sukupuolten välillä ei tässä suhteessa ollut merkittävää eroa. Eniten tasa-arvo-ongelmista on ollut esillä naisten ja miesten palkkaero. Yleisesti tiedetään, että palkkapussissa naisen euro on kahdeksankymmentä senttiä. Sellaiset henkilökohtaiset tekijät kuten ikä tai koulutus eivät eroa pysty selittämään. Eri ammatteihin valikoituminen sen sijaan selittääkin suuren osan palkkaerosta. Jos tarkastellaan miehiä ja naisia, joilla on sama ammatti, toimiala, koulutustaso ja ikäluokka, ku-
8 8 tistuu palkkaero kymmeneen prosenttiin ja julkisella sektorilla pienemmäksikin. Loppu on ns. selittämätöntä palkkaeroa. Selittämätön palkkaero on suurempi korkean palkkatason tehtävissä. Ammatillinen eriytyminen on todennäköisesti varsinkin julkisen sektorin töissä merkittävin syy naisten ja miesten palkkaeroon. Kuntasektorin kuukausipalkkaisten keskimääräinen kokonaisansio vuonna 2008 oli Naisten kokonaisansio oli 2568 ja miesten Naisten säännöllisen työajan ansio oli 2509 ja miesten Naisten säännöllisen työajan ansio oli 80,4 % miesten säännöllisen työajan ansiosta ja naisten kokonaisansio oli 77,7 % miesten kokonaisansiosta. Naisten ja miesten palkkaerosta valtaosa selittyy segregaatiolla eli naiset ja miehet työskentelevät eri ammateissa Sukupuoli Sukupuolten välinen tasa-arvo on yhteiskunnassa koettu erityisen merkittäväksi, sillä sitä varten on säädetty oma lakinsa, tasa-arvolaki. Lain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Työnantajalle on asetettu velvollisuus edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Yleisvelvoitteen toteuttamiseksi työnantajalle on laissa asetettu myös yksityiskohtaisia toiminta- ja suunnitteluvelvoitteita. Myös suunnitelman sisällöstä on laissa annettu määräykset. Välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty. Kiellettyä syrjintää on myös, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi. Tasa-arvolaki mahdollistaa sukupuolten erilaisen kohtelun laissa mainituilla perusteilla ja myös muulla suunnitelman mukaisella perusteella, mikäli suunnitelmalla pyritään lain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä (positiivinen erityiskohtelu). Työsyrjinnästä epäillyn työnantajan on kyettävä osoittamaan, että hänen menettelynsä on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin henkilöstä. Epäilyyn on osoitettava perusteltuja ja todennäköisiä syitä. Epäilylle on perusteita, jos tosiasiat osoittavat, että a) työnantaja on asettanut työntekijän jonkin velvollisuuden tai edun suhteen epäedulliseen asemaan verrattuna muihin samassa asemassa oleviin työntekijöihin taikka työmarkkinoilla vastaavassa asiassa tavanmukaiseen ja hyväksyttävään menettelyyn nähden ja b) työnantaja ei voi osoittaa sellaista itse työhön tai tehtävään liittyvää tosiseikkaa, jolla hän voi perustella menettelyään.
9 9 Työsyrjintään syyllistynyt työnantaja voidaan tuomita rangaistukseen ja maksamaan syrjitylle hyvitystä. Hyvitys ei estä syrjittyä vaatimasta korvausta vahingonkorvauslain taikka muun lain nojalla Koulutus ja urakehitys Naisten enemmistö työskentelee julkisissa ja yksityisissä palveluissa, kun taas suuri osa miehistä on tuotannollisissa töissä. Työvoiman eriytyminen vastaa koulutusalojen sukupuolenmukaista eriytymistä. Naiset ohjautuvat naisaloille ja naisammatteihin, miehet miesaloille ja miesammatteihin. Koulutukseen ja ammattiin hakeutuminen perustuu yksilön oikeuteen valita tarjolla olevista vaihtoehdoista. Muutokset ammatillisessa suuntautumisessa ovat ilmeisen hitaita. Yleinen ja erityisesti naisten merkittävä koulutustason kohoaminen ei näytä tilannetta korjaavan. Koulutus on sijoitus omaan henkiseen pääomaan ja arvo sinänsä, mutta muuntuu myös aineelliseksi hyödyksi. Koulutettu pärjää työelämässä yleensä vähemmän koulutettua paremmin. Sama koulutus ei kuitenkaan välttämättä tuo naiselle samanlaista menestystä kuin miehelle. Tasa-arvolain mukaan työnantajan tulee edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. Työsopimuslain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä Perhe ja yksityiselämä Tasa-arvolain mukaan työnantajan tulee helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perhevapaiden tasaisempi käyttö on lainsäädännöllä toteutettujen mahdollisuuksien lisäämisestä huolimatta edennyt hitaasti. Vuonna 2003 isistä käytti noin 6 % oikeuttaan vanhempainvapaaseen. Isien perhevastuun lisäämistä perustellaan sekä perheettä työelämän näkökulmasta. Pienen lapsen kanssa vietetty aika on tärkeää sekä isälle itselleen että isä-lapsisuhteen kehitykselle myös myöhemmässä elämässä. Perhevastuun jakaminen tasaa vanhempien vastuita kotitöissä. Naisten poissaoloaika työmarkkinoilta lyhenisi ja paluu helpottuisi samoin kuin poissaolojen vaikutukset työuraan lievenisivät. Myös perhevapaiden kustannukset jakautuisivat työnantajien kesken tasaisemmin. Perhevapaakustannukset rasittavat erityisesti naisvaltaisia aloja ja naisvaltaisia työpaikkoja. Kustannusten korvaukset eivät kata kaikkia tilanteita, esim. tilapäinen hoitovapaa. Työntekijän työ ja yksityiselämä ovat monin tavoin sidoksissa toisiinsa. Työn merkitys ihmiselle vaihtelee hänen elämänkaarensa eri vaiheissa. Esimerkiksi perhettään perustavalle tai pieniä lapsia kasvattavalle nuorelle työntekijälle työ on eri asemassa kuin keski-ikäiselle, jonka lapset ovat jo itsenäistyneet, asunto maksettu ja talous kohtuullisesti turvattu. Toisaalta keski-ikäisellä työntekijällä saattaa olla velvoitteita huolehtia omien jo ikääntyneiden vanhempien selviytymisestä.
10 10 5. Tavoitteet, toimenpiteet ja seuranta Rovaniemen kaupunki turvaa toiminnassaan henkilöstön yhdenvertaisen ja tasaarvoisen kohtelun niin työnantajan ja työntekijöiden välisissä kuin henkilöstön keskinäisissä suhteissa. Erityiset tavoitteet ja toimenpiteet asetettiin v seuraavasti: Yhteistyötoimikunta asettaa toimikaudekseen kuusijäsenisen tasa-arvotyöryhmän, jonka tehtävänä on seurata Rovaniemen kaupungin henkilöstön tasa-arvon tilaa yleensä ja erityisesti toimenpiteiden vaikutuksia ja asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä tehdä tarvittavia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Puolet työryhmän jäsenistä edustaa työnantajaa ja puolet henkilöstöä, puolet jäsenistä on naisia ja puolet miehiä. Rekrytointi: Nimikkeet, pätevyysvaatimukset ja tehtävät ovat sukupuolineutraaleja, ellei muuhun ole tehtävästä johtuvia perusteita. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön osuutta vähennetään Henkilöstöä valittaessa ei (esim. haastattelun yhteydessä tai muutoin) selvitetä hakijan henkilökohtaiseen elämään kuuluvia seikkoja ja niitä koskevia suunnitelmia, ellei se poikkeuksellisesti ole tehtävän hoidon kannalta perusteltavissa Yhtä ansioituneista hakijoista tehtävään valitaan vähemmistönä olevan sukupuolen edustaja seuraavissa täysin eriytyneissä nimikkeissä: Liite 3. (tilanteen mukaisesti) Palkkaus: Muodostetaan mahdollisuuksien mukaan periaatteet ja menettelytavat, joiden mukaan toimien sukupuolten välistä palkkaeroa tehtäväpalkoissa voidaan tehtävien vaativuuteen perustuen kaventaa paikallisesti ja sopimusrajoista riippumatta Henkilökohtaisen lisän tuloksista, ammatinhallinnasta ja muista taidoista maksettavaa palkanosaa maksetaan yhtäläisin perustein molemmille sukupuolille. Ikä: Henkilöstöpolitiikka ja johtaminen on kaikin tavoin ikäneutraalia, työnantaja ei suoraan eikä välillisesti luo työyhteisöissä sellaista ilmapiiriä, että työn jatkaminen henkilökohtaisen eläkeiän jälkeen on epätoivottavaa. Perhevapaat: Niin johtamisessa ja esimiestyössä kuin vuorovaikutuksessa työyhteisöissä luodaan myönteistä ilmapiiriä isien perhevapaiden pitämisen lisäämiseksi. Koulutus: Koulutuksen toteuttaminen ja tuki on sukupuolineutraalia Näiden periaatteiden sisällöstä sekä tasa-arvosta ja sen edistämisestä yleensä järjestetään koulutusta koko henkilöstölle vähintään ½ päivää.
11 11 Seuranta: Henkilöstötilinpäätöksen sisältöä kehitetään tasa-arvotilanteen seurannan parantamiseksi Tavoitteet, toimenpiteet sekä arvio toimenpiteiden vaikutuksista ja tavoitteiden toteutumisesta päivitetään vuosittain. Selvitys tasa-arvotilanteesta tehdään seuraavan kerran mennessä. Tavoitteiden, toimenpiteiden ja seurannan toteutuminen sekä Tavoitteiden täsmentäminen ja uusien tavoitteiden asettaminen: Tasa-arvotyöryhmä on toiminut saamansa toimeksiannon mukaisesti. Vuonna 2009 on laadittu tasa-arvoselvitys tilanteesta ja tasa-arvosuunnitelma on päivitetty. Rekrytoinnin ja urakehityksen turvaamisesta v asetetut tavoitteet ja toimenpiteet pidetään edelleen voimassa. Henkilöstösuunnitelmissa ja rekrytoinnissa turvataan tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen urakehitys. määräaikaisten henkilöiden määrä on henkilöstökertomusten mukaan vuoden 2007 aikana vähentynyt 34 henkilöllä ja vuoden 2008 aikana 9 henkilöllä. Palkkauksesta asetetut periaatteet pidetään edelleen voimassa. Samalla todetaan, että kuntien yhdistymisestä aiheutuneet palkkaukselliset epätasa-arvot on saatu poistettua, mutta sopimusalojen yli menevät ratkaisut edellyttävät ensisijaisesti muutoksia valtakunnallisissa virka-ja työehtosopimuksissa. Iän, perhevapaiden ja koulutuksen periaatteet pidetään edelleen voimassa. Näiden periaatteiden sisällöstä annetaan koulutusta työhyvinvointikoulutuksien yhteydessä. Seurantaa parannetaan sekä henkilöstöraportin sisältöä kehittämällä että seurantajaksoa lyhentämällä. Tasa-arvoselvitys laaditaan vuosittain ja tasa-arvosuunnitelman tavoitteet, toimenpiteet sekä arvio toimenpiteiden vaikutuksista ja tavoitteiden toteutumisesta päivitetään vuosittain. Kaikkien työyhteisöjen velvollisuus on toimia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategisen hallinnon tehtävänä on yhteistyössä tasa-arvotyöryhmän kanssa huolehtia periaatteiden ajantasaisuudesta yleensä samoin kuin niihin sisältyvien tavoitteiden asettamisesta ja toteutumisen seurannasta sekä tarvittavista selvityksistä.
12 12 Liite 3 TÄYSIN ERIYTYNEET NIMIKKEET V Täysin eriytynyt nimike= toista sukupuolta 90 % nimikkeeen henkilöstöstä Nimikkeissä naisenemmistö, miesenemmistöiset nimikkeet merkitty rastilla Huomioitu nimikkeet, joissa vähintään 6 henkilöä Emäntä Erityisavustaja Erityisopettaja,peruskoul Hallintosihteeri Hammashoitaja Insinööri Kiinteistönhoitaja Kirjastovirkailija Kirvesmies Kodinhoitaja Kokki Koneenkuljettaja Kotipalveluohjaaja Koulusihteeri Kunnossapitotyöntekijä Laitosapulainen Laitosmies Laskentasihteeri Lastenhoitaja Lastentarhanopettaja Liikuntapaikk kunnossapit Lähihoitaja Osastonhoitaja, hoitolait Palveluneuvoja Perhepäivähoitaja Perhetyöntekijä Perushoitaja Psykologi Puistotyöntekijä Putkiasentaja Päiväkodin johtaja Päiväkotiapulainen Rakennusmestari Rakennustyömies
13 2 Ruokapalvelutyöntekijä Ryhmäperhepäivähoitaja Sairaanhoitaja Siivooja Sosiaalityöntekijä Suuhygienisti Sähköasentaja Taloussihteeri Teknikko Terveydenhoitaja Terveyskeskusavustaja Toimistosihteeri Työterveyshoitaja Vastaanoton hoitaja Välinehuoltaja
Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä?
Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä? Tutkija Päivi Vartiainen tutkimushanke, Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö Kulttuurien välisen työn valmiuksien
LisätiedotMitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014
Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu
LisätiedotT-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04
T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 22.3.2005: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus ei
LisätiedotEpäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäiseminen Helsingin yliopistossa
1(6) Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäiseminen Helsingin yliopistossa Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Epäasiallinen kohtelu ja häirintä työ- ja opiskeluyhteisössä 3 Toimintaohjeita Kiusaamisen ja
LisätiedotTasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018
Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys
LisätiedotLaki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki
Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen kirkon luottamusmiehille Perustuslain 6 (2 ja 4 mom.) Ketään ei saa
LisätiedotSyrjinnän sääntely ja työelämä
1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...
LisätiedotJOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN
LisätiedotTASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ
TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotHAAPAJÄRVEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
HAAPAJÄRVEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 1. Johdanto Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a : mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä
LisätiedotT-110.460 3.3.2004. Työyhteisön riskejä. T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus. Syitä mm. Riskit liittyvät. Seurauksia mm.
T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 16.4.2007: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus työpaikalla
LisätiedotSukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti
Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli
LisätiedotMiksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja
LisätiedotIlmajoen kunta ILMAJOEN KUNNAN TASA- ARVOSUUNNITELMA 2015-2017
Ilmajoen kunta ILMAJOEN KUNNAN TASA- ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 SISÄLTÖ 1. TASA-ARVOSUUNNITELMAN TAUSTA JA TARKOITUS... 3 1.1 Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet...3 1.2 Lainsäädännön edellytykset... 3 2.
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
LisätiedotHollolan kunta 1/5 Tehtävä
Hollolan 1/5 KV KH lau TYÖNANTAJATOIMINNOT Kunnalle työnantajana kuuluvat tehtävät, ellei niitä ole siirretty muulle viranomaiselle Kunnan henkilöstöpolitiikan ohjaus ja siitä yleisohjeiden antaminen Työnantajan
LisätiedotNurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma
Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu
LisätiedotTyönantajan velvollisuus edistää tasa arvoa
Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Anja Lahermaa, lakimies, STTK 17.4.2015 1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa (tasa arvol 6, 15.4.2005/232) Kaikki työnantajat edistettävä sukupuolten
LisätiedotKURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
KURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2017-2020 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä
LisätiedotAjankohtaista psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa
Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Psykososiaalisen kuormituksen valvontaan valmistunut valtakunnallinen valvontaohje, jonka tarkoitus on yhdenmukaistaa ja tehostaa psykososiaalisen
LisätiedotVammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2016: Työ kuuluu kaikille!
Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2016: Työ kuuluu kaikille! Pasila, Helsinki 9.3.2016 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus:
LisätiedotKAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen
LisätiedotUudessa työturvallisuuslaissa (738/2002) työntekijän velvollisuuksia koskevassa pykälässä (18.3 ) todetaan seuraavaa:
HÄIRINTÄ YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ ohjeita häirintätilanteiden selvittämiseksi Yliopisto on henkilöstöstrategiassaan asettanut yhdeksi onnistuneen toiminnan edellytykseksi työyhteisön hyvinvoinnin tukemisen.
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.
LisätiedotLEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu
LisätiedotLIMINGAN KUNTA. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma
LIMINGAN KUNTA Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. OIKEUDELLINEN PERUSTA... 3 2.1. Tasa-arvolaki... 3 2.2. Yhdenvertaisuuslaki... 4 3. JOHDON JA ORGANISAATION
LisätiedotAsiallinen käytös sallittu. Työympäristöseminaari
Asiallinen käytös sallittu Työympäristöseminaari 28.5.2019 1 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työturvallisuuslaissa Työntekijän pitää välttää sellaista epäasiallista kohtelua ja häirintää, joka voi aiheuttaa
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotLiite 1 (6) 27.1.2015
Liite 1 (6) Liite 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi 28.10.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTyönhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat
Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat Sopimusoikeudelliset periaatteet ja oikeustoimilaki Työnhakijatietojen käsittely Syrjinnän kielto Henkilö- ja soveltuvuusarviointitestaus työhönotossa
LisätiedotTasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta
Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset
LisätiedotKurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195
Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 5 2.1 Rasismin kielto 5 2.2. Etnisen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2039(INI) 14.10.2008 TARKISTUKSET 1-17 Mietintöluonnos Teresa Riera Madurell (PE412.284v01-00) miesten ja naisten
LisätiedotSaavutettava tieto- ja viestintäympäristö. Johtaja Hannu Sirén Stivi-julkaisuseminaari Helsinki, 31.3.2014
Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö Johtaja Hannu Sirén Stivi-julkaisuseminaari Helsinki, 31.3.2014 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Sopimuksella vahvistetaan kaikkien ihmisoikeuksien
LisätiedotJoka kolmas nainen on kokenut syrjintää tai eriarvoista kohtelua
TEKin tavoitteena on työelämän tasa-arvo, monimuotoisuus ja yhtäläiset etenemismahdollisuudet. Vuonna 2016 TEK nostaa esille tutkimustuloksia erityisesti naisiin ja ulkomaalaisiin liittyen. TEK kysyi syksyn
LisätiedotHenkilöstön asema ja järjestöjen palvelut
Henkilöstön asema ja järjestöjen palvelut Tuotannollistaloudellinen irtisanominen ja irtisanomisaika Helsingin Yliopisto Irtisanomisen oikeudellinen perusta Työnantajan noudattamista irtisanomisperusteista
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotTutkimus järjestäytymisestä
Tutkimus järjestäytymisestä Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen taustaa: Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen ammatilliseen järjestäytymiseen liittyen Tutkimus toteutettiin
LisätiedotPohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2014 1 liikelaitoskuntayhtymä
Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2014 1 Työsuojelutoimikunta 13.01.2014 Aika 13.01.2014 klo10:30-12:00 Paikka NordLabin yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5B, Kiviharjuntie 11,
LisätiedotPalvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015
LisätiedotVantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen
Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?
LisätiedotMonimuotoisuus ja yhdenvertaisuus
Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus työnhaussa Vates-päivät 2016 Asianajaja, varatuomari Outi Tähtinen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Viime vuosien muutoksia ja trendejä Työnteon muotojenja työnhaun
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI /15 N = 3 YHTEENVETOA 5 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia sopimuksia viimeisten
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotHÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI
HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1
LisätiedotTyönantajan yleiset velvollisuudet (Työturvallisuuslaki)
Työturvallisuuden toteuttaminen Työturvallisuuslaki Työnantajan vastuu ja työntekijän velvollisuudet Työsuojelun toimintaohjelma Perehdytys Työnantajan yleiset velvollisuudet (Työturvallisuuslaki) Työnantajan
LisätiedotKeravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Päivitetty 14.12.2018 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa 4 2. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman yhdistäminen 4 3. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen
LisätiedotMitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi
Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena
LisätiedotHyvän käytöksen opas
Hyvän käytöksen opas Työryhmä (Anne Paakkari, keskushallinto, Raija Ikonen ja Pertti Oslanus, sosiaali- ja terveystoimi, Katariina Kattelus, opetustoimi ja Heli Nätti, Oulun Työterveys) on valmistellut
LisätiedotOHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI
OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2011 Päivitetty 5.11.2010 (KY Lappian yhteistyötoimikunta) 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 3 YLEISET TAVOITTEET... 5 4 TASA-ARVON
LisätiedotViranhaltijan velvollisuudet ja vastuu
Viranhaltijan velvollisuudet ja vastuu Varatuomari Heikki Paajanen 62.2012 Viranhaltijan palvelussuhteesta Virkasuhde syntyy yksipuolisella hallintotoimella (nimitys tai määräys). Suostumus toki edellytetään.
LisätiedotKemi-Tornion ammattikorkeakoulun
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään
LisätiedotPuheenjohtajana taloyhtiössä rooli ja vastuut
Puheenjohtajana taloyhtiössä rooli ja vastuut Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 6.4.2016 Simo Vihemäki lakimies, OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Kiinteistöliitto Uusimaa 2 Hallituksen puheenjohtaja (AOYL
LisätiedotEtnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman
Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
LisätiedotVähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 Kaupan liitto Palvelualojen ammattiliitto VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen
Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen Vammaisten palveluista hallitusohjelmassa Jatketaan vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanoa. Erityisenä
LisätiedotRATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa
TUTKITTUA TIETOA TYÖTEHTÄVIEN RÄÄTÄLÖINNISTÄ RATKO-mallin soveltaminen työyhteisössä Kyvyt käyttöön päivät Tampere 14.10.2015 RATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa Minna Tarvainen 2 1 Työntekijä
LisätiedotPÄIHDEONGELMA LÄHEISEN TYÖSSÄJAKSAMISEN NÄKÖKULMASTA
PÄIHDEONGELMA LÄHEISEN TYÖSSÄJAKSAMISEN NÄKÖKULMASTA Päihdetiedotusseminaari 9.6.2016 Jaana Vastamäki Alkoholiongelmaisen muille aiheuttamat haitat - Kuinka laajalle ne ulottuvat? (THL) 53 % 15 69-vuotiaista
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA vuosille 2016 2018 SISÄLTÖ Johdanto... 3 Tausta... 3 Tarkoitus... 3 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman osa-alueet ja toimenpiteet...
LisätiedotYhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL
Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu
LisätiedotOnnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen
Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen Mikä on liikkumissuunnitelma ja miksi se kannattaa tehdä? Liikkumissuunnitelma antaa konkreettisen suunnan Liikkumissuunnitelma
LisätiedotYhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen
LisätiedotHENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017 2021 Yhteistyöryhmä 17.11.2016 14 Kunnanhallitus 28.11.2016 214 Valtuusto 12.12.2016 51 liite nro 4 1 1. Johdanto Sonkajärven kunnan henkilöstöpolitiikassa
LisätiedotTUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN
OSAAMISEN JOHTAMINEN = LAAJA KOKONAISUUS HALLITA JA OHJATA KAIKKEA SITÄ TIETOA, TAITOA JA KOKEMUSTA, MIKÄ ON ORGANISAATIOSSA OLEMASSA, HANKITTAVISSA JA MUUTETTAVISSA TUNNUSMERKKEJÄ - avoimuus - arvojen
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotKARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma. Erkka Oinonen EPÄASIALLINEN KOHTELU TYÖPAIKALLA
KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Erkka Oinonen EPÄASIALLINEN KOHTELU TYÖPAIKALLA Opinnäytetyö Toukokuu 2013 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2013 Liiketalouden koulutusohjelma Karjalankatu
LisätiedotToimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Vihannin kunnan työpaikoille
1 (6) Toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Vihannin kunnan työpaikoille Vihannin kunta Henkinen väkivalta ei kuulu hyvään työilmapiiriin Mitä tahansa ei tarvitse
LisätiedotTASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus
TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen
LisätiedotTyösopimus/ käsiteltäviä asioita
Työsopimus/ käsiteltäviä asioita Työsuhteen määritelmä Työsuhteen ehtojen määräytyminen Työsopimuksen muoto Työsopimustyypit Työsopimuksen sisältö Koeaika Palkka ja oikeus palkkaan eräissä poissaolotilanteissa
LisätiedotPohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä
Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat
LisätiedotSISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13
SISÄLLYS Teoksen kirjoittaja 11 1 Tasa-arvolaki 2 Tasa-arvosääntely 3 Tasa-arvolain 4 Työnantajan Lyhenteet 13 tiivistettynä 15 1. Tasa-arvolain tavoitteet............................... 15 2. Perustuslaki
LisätiedotValtion varoista maksettava. korvaus rikoksen uhrille. Valtion maksama. korvaus rikoksen uhrille. Ennen vuotta 2006 rikoksella aiheutetut vahingot
Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Valtion maksama korvaus rikoksen uhrille Ennen vuotta 2006 rikoksella aiheutetut vahingot Milloin rikoksen uhrille voidaan suorittaa korvaus valtion
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä
LisätiedotHE 226/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia siten, että niitä perusteita, joilla soviteltua työttömyysetuutta
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA
1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA KV 11.11.2013 Voimaan 1.1.2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Soveltamisala 1 Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen sosiaali-
LisätiedotVAMMAISPALVELUHAKEMUS
1 VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Haettavat palvelut (Huomioi, että hakemus täytetään vain niiden palveluiden osalta, joita haetaan)
LisätiedotI Työhönoton ja työehtojen sääntely 1. II Edellytykset ja valmiudet työhönotossa 30
Sisällys Sisällys v Lyhenteet xi I Työhönoton ja työehtojen sääntely 1 1. Teoksen sisältö ja tarkoitus 1 2. Työhönoton sääntely 3 2.1 Kansainväliset säännökset 3 2.2 Kotimaiset säännökset 10 3. Työehtojen
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
KUNNANHALLITUKSEN ESITYSLISTAN 14.11.2016 liite nro 5 HEINÄVEDEN KUNTA TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2018 Yhteistyötoimikunta / 2016 Kunnanhallitus / 2016 Valtuusto / 2016 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotErityistä tukea tarvitsevat asiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollossa
Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollossa SHL 3 erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä ja asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.
1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin
LisätiedotULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ
ULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 25.8.2008 Voimaantulo: 1.9.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU 2 SOVELTAMISALA 2 1 Soveltamisala 2 2 LUKU 2 TOIMINTA-AJATUS JA JOHTAMINEN 2 2 Toiminta-ajatus
LisätiedotSeksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lainsäädäntö kattavaa - kyse asenteista 1. Tasa-arvolaki 2. Työturvallisuuslaki 3. Rikoslaki
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Syrjinnän kieltoja ja tasapuolisen kohtelun velvollisuutta koskeva
LisätiedotYhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa
Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus
LisätiedotLähihoitajaopiskelijoiden soveltuvuus alalle
Lähihoitajaopiskelijoiden soveltuvuus alalle SUPERIN OPAS TYÖPAIKOILLE SORA-säädöksillä varmistetaan asiakkaiden, henkilöstön ja opiskelijoiden turvallisuus työssäoppiessa LÄHIHOITAJAKSI OPISKELEVAN TERVEYS
LisätiedotPoistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay
Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
LIITE NRO 1 HKJAO 28.3.2011 30 LAPINLAHDEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 1 1. JOHDANTO Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta tuli voimaan Suomessa vuonna 1986. Tämän jälkeen
LisätiedotYHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry
YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä
LisätiedotKalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua
LisätiedotTarkentava virkaehtosopimus luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioista ja palkkauksesta
Tarkentava virkaehtosopimus luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioista ja palkkauksesta Verohallinto sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry., Julkisten ja hyvinvointialojen
LisätiedotLAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA
LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta
Lisätiedot