Solubiologian luennot Solusykli
|
|
- Reino Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Solubiologian luennot Solusykli Riitta Julkunen-Tiitto Itä-Suomen yliopisto/ Biologian laitos Joensuun tiedepuisto, Luonnonainetutkimuksen laboratorio Oheislukemisto: Campbell & Reed: kpl 12 Figure 12.1 Jakautuvan solun kromosomit
2 Luentorunko: Solusykli Kpl 12 Yleistä solun jakautumisesta Solun jakautuminen-tytärsolujen muodostuminen - geneettisen matriaalin jakautuminen solussa - kromosomien solun jakautuessa Solusyklin vaiheet Tumasukkula Sytokineesi Prokaryoottien solujakautuminen Mitoosin evoluutiosta Solusyklin säätely- molekulaarinen kontrollisysteemi - sytoplasman signaalit - solusyklin kontrollointisysteemi - solusyklin ajoitus/kello: sykliinit ja sykliini-riippuvat kinaasit - solusyklin pysäytys/etenemissignaalit - solysyklin kontrollin menetys-syöpä
3 Johdantoa elävän erottaa elottomasta kyky lisääntyä kyvyllä lisätä omaa sukua, lajia jne. - soluperusta Figure 12.1 Rudolf Virchow (saksalainen lääkäri) 1855: - missä on solu, siellä on täytynyt olla aikaisemmin jo solu, kuten eläin saa alkunsa vain eläinsolusta ja kasvi vain kasvisolusta - Omnis cellula e cellula - jokainen solu solusta solun elämä, elämän jatkuvuus - perustuu solujen lisääntymiseen, solun jakautumiseen solunjakautumisella useita tärkeitä tehtäviä eliön elämässä
4 Yksisoluiset organismit jälkeläiset - yhden solun jakautuminen => uusi yksilö 100 µm Figure 12.2 A (a) Reproduction. An amoeba, a single-celled eukaryote, is dividing into two cells. Each new cell will be an individual organism (LM).
5 Monisoluiset organismit Solujakautumista tarvitaan: - kehitys hedelmöitetystä solusta (munasolu/tsygootti) - kasvutapahtumat (kasvin kasvu pistokkaasta) - korjaustapahtumat (uudistuminen) kehittyvissä tai täysikasvuisissa eliöissä 200 µm 20 µm (b) Growth and development. This micrograph shows a sand dollar embryo shortly after the fertilized egg divided, Figure 12.2 B, C forming two cells (LM). (c) Tissue renewal. These dividing bone marrow cells (arrow) will give rise to new blood cells (LM).
6 Solun jakautuminen -olennainen osa solusykliä Identtinen geneettinen materiaali (DNA) jälkeläisiin - ratkaiseva solun jakautumisen funktio solut monistavat/kaksinkertaistavat geneettisen materiaalinsa - identiset tytär-puoliskot/ solut monistaminen monimutkainen prosessi - DNA:n siirtyy hämmästyttävän tarkasti edellisestä sukupolvesta seuraavaan (emosolusta jakautuvaan soluun) Jakautuva solu: - kahdentaa ensin DNA:n, - siirtää kopioidut materiaalit vastakkaisiin päihin - vasta sitten jakautuu tytärsoluiksi eli varmennetaan ensin, että kumpikin tytärsolu saa tarkan kopion geneettisestä materiaalista ja vasta sitten jakaudutaan
7 Geneettisen materiaalin organisaatio solussa DNA-geneettinen informaatio = genomi prokaryootit: usein yksittäinen pitkä DNA-molekyyli eukaryootit: tavallisesti joukko DNA-molekyylejä, joiden pituus on suuri - esim. ihmisen solussa 2 m DNA, x solun halkaisija DNA:n pituus- haasteellisuus kahdentumisessa
8 DNA molekyylit solussa pakattu kromosomeihin jakautumiseen valmistautuva rotan epiteelisolu - kromosomi - kreikkal. sanoista, chroma-väri (color), somakappale (body) Figure µm
9 Eukaryoottiset kromosomit koostuvat: - kromatiinista (DNA-kompleksi) ja - proteiineista, jotka tiivistyvät solun jakautumisen aikana Kukin kromosomi sisältää yhden hyvin pitkän, lineaarisen DNAmolekyylin (kattaa useita satoja- muutamia tuhansia geenejä) geeni määrittelee eliön perityt piirteet proteiinit ylläpitävät rakennetta ja avustavat kontrolloimaan geenien aktiivisuutta Eläimissä - somaattisissa soluissa on kaksinkertainen kromosomisto - sukusoluilla (gameetti) yksinkertainen kromosomisto
10 Kromosomit solun jakautumisen aikana ei jakautuvassa solussa ja kahdentumaan valmistautuessa kukin kromosomi on pitkänä, ohuena kromatiinisäikeenä DNA:n kahdennuttua kromosomit tiivistyvät (kiertyvät ja laskostuvat) - kromosomit lyhenevät (valomikroskoopissa näkymä) kullakin kahdentuneella kromosomilla kaksi tytär-kromatidia, jotka eroavat solun jakautumisen aikana - aluksi sitojaproteiini kiinnittää tytär-kromatidit koko pituudeltaan kiinni toisiinsa - kahdentuneiden kromosomien välillä kapea sentromeeri, josta molemmat kromatidit tiukimmin kiinni toisissaan
11 Kromosomit solun jakautumisen aikana A eukaryotic cell has multiple chromosomes, one of which is represented here. Before duplication, each chromosome has a single DNA molecule. Once duplicated, a chromosome consists of two sister chromatids connected at the centromere. Each chromatid contains a copy of the DNA molecule. Chromosome duplication (including DNA synthesis) Centromere 0.5 µm Mechanical processes separate the sister chromatids into two chromosomes and distribute them to two daughter cells. Separation of sister chromatids Sister chromatids Figure 12.4 Centromeres Sister chromatids kromosomit eroavat - yksilöllinen kromosomi liikkuvat solun vastakkaisille puolille muodostuviin tumiin molemmille tumille identtinen kromosomisto alkuperäisen tuman kanssa
12 Eukaryoottisen solu: Jakautuminen koostuu - Mitoosista - tuman jakautumisesta - Sytokineesistä - sytoplasman jakautumisesta Meioosissa - sukusolujen muodostumistapa - sisältää kromosomien reduktion eli vähennysjaon (1n kromosomisto) - aluksi kromosomisto kahdentuu, sitten tapahtuu 2 solunjakautumista => 4 haploidin genomin sisältävää solua - jakojen välissä interfaasi, jonka kuluessa DNA:ta ei kahdenneta
13 Solusyklin vaiheet Mitoottinen (M) vaihe ja välivaihe (interfaasi) vuorottelevat solusyklissä Mitoottinen vaihe sisältää mitoosin ja sytokineesin INTERPHASE G 1 S (DNA synthesis) G 2 Figure 12.5
14 Solusyklin vaiheet Interfaasi pitkäkestoinen, jopa 90% solusyklistä - solu kasvaa - kopioi kromosomit - valmistautuu solun jakautumiseen jakautuu 3 vaiheeseen: G 1 (gap 1), S (synteesi), G 2 (gap 2) - G 1 - kasvu: proteiinien synteesi, sytoplasman organellien muodostus - S - kasvu: proteiinien synteesi, sytoplasman organellien muodostus ja kromosomien kahdentuminen - G 2 - kasvu: proteiinien synteesi, sytoplasman organellien muodostus M - solu jakautuu
15 Solusyklin vaiheiden kesto: tyypillinen ihmisen solu - 24 tuntia - M alle 1 tunti - S tuntia - G tuntia - G tuntia (vaihtelee eniten, riippuen solutyypistä)
16 Mitoottinen vaihe: mitoosi ja sytogeneesi mitoosi jakautuu 5 vaiheeseen: - profaasi - prometafaasi - metafaasi - anafaasi - telofaasi sytogeneesi tapahtuu päällekkäisenä telofaasin kanssa ja päättää solusyklin
17 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G2 vaihe, Profaasi, Prometafaasi, Metafaasi, Anafaasi ja Telofaasi Centrosomes (with centriole pairs) G 2 OF INTERPHASE PROPHASE PROMETAPHASE Chromatin (duplicated) Early mitotic spindle Aster Centromere Fragments of nuclear envelope Kinetochore Nonkinetochore microtubules Figure 12.6 Nucleolus Nuclear envelope Plasma membrane Chromosome, consisting of two sister chromatids Kinetochore microtubule
18 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G 2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi Interfaasin G 2 vaihe: - tumakalvo ympäröi tumaa - tuma sisältää 1 tai useampia nukleoleja - kaksi sentrosomia muodostettu yksittäisen sentrosomin kahdentumisella - eläinsoluissa sentrosomeissa 2 sentriolia - S vaiheessa kahdentuneet kromosomit eivät ole nähtävissä G 2 of Interphase Centrosomes (with centriole pairs) Nucleolus Nuclear envelope Chromatin (duplicated) Plasma membrane
19 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G 2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi Profaasi: - kromatiini-säikeet kiertyvät, tiivistyvät - nukleoli katoaa - kahdentuneet kromosomit näyttävät sisarkromatideilta, jotka vielä yhdessä - mitoosisukkula alkaa muodostua (sentrosomeista- mikrotubuluksista ja proteiineista- tubulin) Early mitotic spindle Prophase Aster Chromosome, consisting of two sister chromatids Centromere
20 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi Profaasi jatkuu: - säteittäin, tähtimäisesti (aster) asettuneet lyhyet mikrotubulukset sentrosomin ympärillä - sentrosomit etääntyvät toisistaan, ilmeisesti pidentyvien mikrotubulusten työntämänä - mitoosisukkula = sentrosomit, sukkulan mikrotubulukset ja tubulustähti (aster) Early mitotic spindle Prophase Aster Chromosome, consisting of two sister chromatids Centromere
21 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi Prometaphase Prometafaasi: tumakalvo alkaa hajota sukkulan mikrotubulukset liikkuvat tuman alueelle ja kiinnittyvät kromosomeihin, jotka edelleen tiivistyneet mikrotubulukset ulottuvat kustakin sentrosomista solun keskiosaan Fragments of nuclear envelope Nonkinetochore microtubules Kinetochore Kinetochore microtubule
22 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi Prometafaasi: kullakin kromosomin kahdesta kromatidista on oma kinetokori (proteiininen rakenne sentromerissä) - kussakin kromosomissa 2 kinetokoria osoittaen vastakkaisiin suuntiin jotkut mikrotubulukset kiinnittyvät kinetokoriin (kinetokori-mikrotubulukset) ja aluksi nykivät kromosomeja edestakaisin ei-kinetokori-mikrotubulukset liittävät vastakkaisen puolen sukkulan yhteen
23 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi Centrosomes (with centriole pairs) G 2 OF INTERPHASE PROPHASE PROMETAPHASE Chromatin (duplicated) Early mitotic spindle Aster Centromere Fragments of nuclear envelope Kinetochore Nonkinetochore microtubules Figure 12.6 Nucleolus Nuclear envelope Plasma membrane Chromosome, consisting of two sister chromatids Kinetochore microtubule
24 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi Metafaasi: - pisin mitoosin vaiheista (n. 20 min) - sentrosomit eri puolilla solua - kromosomit muodostavat metafaasilevyn (kromosomit yhtä kaukana solun molemmista sukkuloista) - sentromeerit ovat metafaasilevyssä - kinetokorit liittyneenä tytärkromosomien kinetokorin mikrotubulukseen, joka tulee vastakkaiselta puolelta - mitoosisukkula - nimi mikrotubulusten järjestäytymisestä - Asterin mikrotubulukset ovat pidentyneet ja yhteydessä plasmakalvoon
25 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi metafaasilevy: Sister chromatids Aster Centrosome Metaphase Plate Kinetochores Overlapping nonkinetochore microtubules Microtubules Kinetochores microtubules 0.5 µm Chromosomes Figure 12.7 Centrosome 1 µm
26 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi METAPHASE ANAPHASE TELOPHASE AND CYTOKINESIS Metaphase plate Cleavage furrow Nucleolus forming Figure 12.6 Spindle Centrosome at one spindle pole Daughter chromosomes Nuclear envelope forming
27 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi Anaphase Anafaasi: - lyhyin mitoosin vaiheista, muutamia minuutteja Daughter chromosomes - alkaa, kun tytärkromatidit eroavat nopeasti (sentromeerikohta) - tytärkromosomeja yhdessä pitävät proteiinit inaktivoituvat - kromatidista kromosomi, joka liikkuu solun keskeltä reunalle kinetokori-mikrotubuluksen lyhetessä - liike sentromeeri edellä (tubulukset siihen kiinnittyneenä, n. 1 µm/ min nopeus) - solu pitenee päällekkäin olevien ei-kinetokorimikrotubulusten työntyessä solun päissä olevia sentrosomeja kohden liikeproteiinien toimesta (+ATP) - samalla sentrosomit työntyvät ulospäin => solu pitene - mikrotubulukset myös pitenevät <= päällekkäin olleisiin päihin lisätään tubuliinia => mikrotubulukset yhä enemmän päällekkäin
28 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi Anafaasin lopussa solun molemmat päät samankaltaisia ja valmiita kromosomeineen METAPHASE ANAPHASE TELOPHASE AND CYTOKINESIS Metaphase plate Cleavage furrow Nucleolus forming Figure 12.6 Spindle Centrosome at one spindle pole Daughter chromosomes Nuclear envelope forming
29 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi Kinetokori mikrotubuluksen toiminta kromosomien polaariliikkeessä: - liikeproteiinit (dynein, kinesin) kuljetavat kromosomia mikrotubulusta pitkin - kinetokorimikrotubulus lyhenee kinetokori-päästä - depolymerisoituu vapauttaen tubuliini-yksiköitä soluun Chromosome movement Kinetochore Kinetoc hore Microtubule Motor protein Tubulin subunits Spin dle pole Chromosome
30 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi kaksi tytärtumaa alkaa muodostua soluun tumakalvo alkaa muodostua emosolun tumakalvon fragmenteista ja ER systeemistä kromosomit alkavat hävitä (pitenevät) mitoottinen sukkula häviää nukleoli muodostuu mitoosi, tuman jakautuminen kahdeksi identtiseksi tumaksi, on tapahtunut Telophase and Cytokinesis Cleavage furrow Nuclear envelope forming Nucleolus forming
31 Mitoosin vaiheet: Interfaasin G2 vaihe, Profaasi ja Prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi METAPHASE ANAPHASE TELOPHASE AND CYTOKINESIS Metaphase plate Cleavage furrow Nucleolus forming Figure 12.6 Spindle Centrosome at one spindle pole Daughter chromosomes Nuclear envelope forming
32 Sytogeneesi eläinsolussa: halkeamiskurouma muodostuu solun pinnalle lähelle vanhaa metafaasilevyä (matala uurre) sytoplasman puolella aktiini-mikrofilamenteista + myosin-proteiinista muodostuva supistusrengas => aktiini-myosiini supistuminen halkeamisuurre syvenee => solun puoliskot erilleen Cleavage furrow 100 µm Contractile ring of microfilaments Daughter cells Figure 12.9 A (a) Cleavage of an animal cell (SEM)
33 Mitoosi kasvisolussa Nucleus Chromatine Nucleolus condensing Chromosome 1 Prophase. The chromatin is condensing. The nucleolus is beginning to disappear. Although not yet visible in the micrograph, the mitotic spindle is staring to from. Figure Prometaphase. Metaphase. The 2 3 We now see discrete spindle is complete, 4 Anaphase. The 5 Telophase. Daughter chromatids of each nuclei are forming. chromosomes; each and the chromosomes, chromosome have Meanwhile, cytokinesis consists of two attached to microtubules separated, and the has started: The cell identical sister at their kinetochores, daughter chromosomes plate, which will chromatids. Later are all at the metaphase are moving to the ends divided the cytoplasm in prometaphase, the plate. of cell as their in two, is growing nuclear envelop will fragment. kinetochore microtubles shorten. toward the perimeter of the parent cell.
34 Sytogeneesi kasvisolussa: soluseinä - ero eläinsoluun telofaasin aikana Golgista peräisin olevat vesikkelit mikrotubuluksia pitkin solun keskelle, yhtyvät => solulevy sammalilla, johtosolukkokasveilla, muutamat levät muodostuminen alkaa solun keskeltälaajenee- yhtyy solukalvoon soluseinä muodostuu solulevyn materiaaleista Vesicles forming cell plate Wall of 1 µm patent cell Cell plate New cell wall Daughter cells Figure 12.9 B (b) Cell plate formation in a plant cell (SEM)
35 Sytogeneesi kasvisolussa: Mikrotubulusten järjestäytyminen solun jakautuessa
36 Sytogeneesi kasvisolussa: Isovakuolisen kasvisolun jakautuminen
37 Mitoosi sipulin juuressa
Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut
Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim.
LisätiedotTuma. Tuma 1. Hemopoiesis
Mitochondrion Flagellum Peroxisome Tuma Centrioles Microfilaments Nuclear envelope Chromatin Nucleolus NUCLEUS Microtubules Rough endoplasmic reticulum Ribosomes Lysosome Plasma membrane Golgi apparatus
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotSOLUN JAKAUTUMINEN, SOLUSYKLI JA APOPTOOSI
SOLUN JAKAUTUMINEN, SOLUSYKLI JA APOPTOOSI Veli-Pekka Lehto Patologian osasto/haartmaninstituutti/hy 24.01.2013 Omnis cellula e cellula (every cell from a cell) Remak-Virchow law R. Remak, 1852 R. Virchow,
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE CELL CYCLE
LisätiedotSolun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
LisätiedotThe Plant Cell / Sytoskeleton
The Plant Cell / Sytoskeleton Sytoskeleton koostuu solulimassa olevista polymeeriverkostoista Informaatiota rakenteiden 3- ulotteisesta järjestäytymisestä. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Sytoskeletonin
LisätiedotSolubiologian luennot Solusykli
Solubiologian luennot Solusykli Riitta Julkunen-Tiitto Itä-Suomen yliopisto/ Biologian laitos Joensuun tiedepuisto, Luonnonainetutkimuksen laboratorio rjt@uef.fi Oheislukemisto: Campbell 9. painos: kpl
LisätiedotTuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso
Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä: Tuman kuvasi ensimmäisenä Franz Bauer v. 1804 ja myöhemmin Robert Brown 1831.
LisätiedotSolu - perusteet. Enni Kaltiainen
Solu - perusteet Enni Kaltiainen Solu -perusteet 1. Solusta yleisesti 2. Soluelimet Kalvorakenteet Kalvottomat elimet 3. DNA:n rakenne 4. Solunjakautuminen ja solusykli Synteesi Mitoosi http://www.google.fi/imgres?q=elimet&hl=fi&gbv=2&biw=1280&bih=827&tbm=isch&tbnid=zb_-6_m_rqbtym:&imgrefurl=http://www.hila
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 4.12.2017: 1 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.
LisätiedotAvainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio
Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa
LisätiedotGenomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia
Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
LisätiedotPerinnöllisyys. Enni Kaltiainen
Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta
LisätiedotSolubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell
Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Riitta Julkunen-Tiitto Biologian laitos Luonnonainetutkimuksen laboratorio
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotGenomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA
Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen
Lisätiedotmåndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda
GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia
LisätiedotSÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET
SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET 25 Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Wendla Paile, Tarja K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Olavi Pukkila, Jorma Sandberg, Heidi
LisätiedotSolun rakenne, jatkoa
Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174 Solun rakenne, jatkoa Campbell & Reed: Biology, 8th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Riitta Julkunen-Tiitto Biologian laitos Luonnonainetutkimuksen
LisätiedotSOLUJEN TOIMINNAN SÄÄTELY
199 C SOLUJEN TOIMINNAN SÄÄTELY 200 C1 Mitoosi solun jakautumisen vaiheet Pitkänen Juho & Lohi Arttu Solu- ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 15.9.2009
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat
Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta
LisätiedotKirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.
Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. ja 2. Lisälukemisto: Kehitysbiologian opetusmoniste (DiKK) Scott Gilbert: Developmental Biology J. Slack: Essential Developmental Biology H. Sariola ym.: Solusta
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA VALINTAKOE 16.5.2018 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Aitotumallisen solun elämänkierron (solusyklin) vaiheet. Havainnollista
LisätiedotLuennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
LisätiedotMitoosi l. tuman jakautuminen muilla kuin sukusoluilla, tuloksena diploidisia identtisiä soluja
Itä-Suomen yliopisto/metsätieteiden osasto Valintakoe 0/MALLIVASTAUKSET BIOLOGIA. Somaattisen solun elämänkierto. Ydinasiat: Mitoosi l. tuman jakautuminen muilla kuin sukusoluilla, tuloksena diploidisia
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotNUCLEAR MATRIX IN APOPTOTIC CELL DEATH AND CELL PROLIFERATION
TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. D OSA - TOM. 967 MEDICA - ODONTOLOGICA NUCLEAR MATRIX IN APOPTOTIC CELL DEATH AND CELL PROLIFERATION The role of Nuclear Mitotic
LisätiedotEuromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä
Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,
LisätiedotVASTAUS 1: Yhdistä oikein
KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen
Lisätiedot1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.
START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The
LisätiedotGenomin ilmentyminen
Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi
LisätiedotFLIPPED CLASSROOM LUKION MEIOOSIN OPETUKSESSA JA LUKIOLAISTEN OPPIMISTA TUKEVAT OPETUSMENETELMÄT JUULI LINDÈN
FLIPPED CLASSROOM LUKION MEIOOSIN OPETUKSESSA JA LUKIOLAISTEN OPPIMISTA TUKEVAT OPETUSMENETELMÄT JUULI LINDÈN Pro gradu- tutkielma Ympäristö- ja biotieteiden laitos Biologia Itä-Suomen Yliopisto 2019 ITÄ-SUOMEN
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotJenni Hytinmäki, Anniina Mainio, Piia Mettovaara & Niina Niinimäki PERINNÖLLISYYDEN PERUSTEET -VERKKO-OPPIMATERIAALI BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE
Jenni Hytinmäki, Anniina Mainio, Piia Mettovaara & Niina Niinimäki PERINNÖLLISYYDEN PERUSTEET -VERKKO-OPPIMATERIAALI BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE PERINNÖLLISYYDEN PERUSTEET -VERKKO-OPPIMATERIAALI BIOANALYY-
LisätiedotGeeninsiirron peruskäsitteet
Geeninsiirron peruskäsitteet GMO = muuntogeeninen eliö, eliö johon on siirretty toisen eliön perimää Käyttö: biologinen perustutkimus, maatalous (esim. tuottavammat lajikkeet), teollisuus (esim. myrkkyjen
Lisätiedot- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa
Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotSolun tukiranka. Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen fibroblastin jakautumisen aikana. Epiteelisolun tukirangan organisoituminen.
Solun tukiranka Chapter 16 Mikrotubulukset vihreällä Aktiinifilamentteja punaisella Tuman DNA sinisellä Figure 16-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotToisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit ovat, miten ne toimivat ja miten ne tuottavat meille tuttuja elämänilmiöitä
Genetiikan perusteiden luentojen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin transmissiogenetiikkaa eli sitä, kuinka geenit siirtyvät sukupolvesta toiseen. Mendelistinen g. on sen synonyymi Toisessa osassa ryhdymme
LisätiedotMitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
Lisätiedot-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 21.5.2014 Nimi: Henkilötunnus: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
LisätiedotRINNAKKAINEN OHJELMOINTI A,
RINNAKKAINEN OHJELMOINTI 815301A, 18.6.2005 1. Vastaa lyhyesti (2p kustakin): a) Mitkä ovat rinnakkaisen ohjelman oikeellisuuskriteerit? b) Mitä tarkoittaa laiska säikeen luominen? c) Mitä ovat kohtaaminen
LisätiedotSOLUJEN RAKENTEET, ERI SOLUTYYPIT
71 B SOLUJEN RAKENTEET, ERI SOLUTYYPIT 72 B1 Tuma miten aitotumallinen säilyttää ja käsittelee informaatiota Stenius, Hannele & Valli, Noora Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian
LisätiedotSolun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus
Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus Solun kalvorakenteet ja kalvoliikenne Elina Ikonen akatemiaprofessori Biolääketieteen laitos, Anatomia Suomen Akatemia Kalvotutkimuksen huippuyksikkö 22.10.2013
LisätiedotSOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN
Solun tukiranka SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN MA 2013 BLL/anatomia Kuva: Ismo Virtanen Banaanikärpäsen varhaiskehitys light-sheet microscopy Tomer et al. (2012) Nature Methods Nopeutettu ~1000x
LisätiedotFrancis Crick ja James D. Watson
Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän
LisätiedotAktiini. Solun tukiranka. Tukiranka 1. Tukiranka 2
Aktiini Solun tukiranka runsaasti solun sisällä 1-5 % kaikista proteiineista Ihmisellä 6 aktiinigeeniä Geenien tuotteet: -4 α-aktiinia - β- ja γ-aktiini poikkeavat vain muutaman aminohapon verran Tukiranka
LisätiedotDNA (deoksiribonukleiinihappo)
DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri
Lisätiedottgg agg Supplementary Figure S1.
ttaggatattcggtgaggtgatatgtctctgtttggaaatgtctccgccattaactcaag tggaaagtgtatagtaatgaatctttcaagcacacagatcacttcaaaagactgtttcaa catcacctcaggacaaaaagatgtactctcatttggatgctgtgatgccatgggtcacag attgcaattcccaagtgcccgttcttttacaccaaaatcaaagaagaatatctccccttt
LisätiedotSOLUBIOLOGIAN PERUSTEET
Susanna Korhonen & Tiina Matero SOLUBIOLOGIAN PERUSTEET Verkko-opiskelumateriaali Moodleen bioanalytiikan opiskelijoille SOLUBIOLOGIAN PERUSTEET Verkko-opiskelumateriaali Moodleen bioanalytiikan opiskelijoille
LisätiedotFraktaalit. Fractals. Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. 1 / 8 R. Kangaslampi Fraktaalit
Fraktaalit Fractals Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.-7.10.2012 1 / 8 R. Kangaslampi Fraktaalit Bottomless wonders spring from simple rules, which are repeated
LisätiedotHermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2
Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus
LisätiedotSytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti
LisätiedotDNA (deoksiribonukleiinihappo)
DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 päässä vapaana sokeri
LisätiedotEvolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen
Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotT-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa
T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa Liisa-Ida Sorsa, 58714E Sisällysluettelo i SISÄLLYSLUETTELO 1JOHDANTO... 1 2BIOLOGIAA DNA-MIKROSIRUTEKNOLOGIALLA...
LisätiedotPROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS
PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:
Lisätiedot4 Elämä alkaa solusta
4 Elämä alkaa solusta Solu on biologian perusyksikkö. Solu voi elää yksittäisenä itsenäisenä eliönä tai erilaistua solukoiksi ja kudoksiksi osana isompaa kokonaisuutta. 1600-luvulla keksittiin mikroskooppi,
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotLaskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi
Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Tehtävä 1: Solusykli, 0 9 p. Etsi oppikirjasta (ainakin Lehningeristä ja Albertsista löytyy) tai verkosta kuva solusyklistä (cell
LisätiedotPROTEIINIEN RAKENTAMINEN
PROTEIINIEN RAKENTAMINEN TAUSTAA Proteiinit ovat äärimmäisen tärkeitä kaikille elämänmuodoille. Kaikki solut tarvitsevat prote- iineja toimiakseen kunnolla. Osa proteiineista toimii entsyymeinä eli nopeuttaa
LisätiedotVALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY
VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.
LisätiedotSolutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012
Kirsi Sainio 2012 Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n. 3,5 miljardia vuotta sitten, kun solujen peruskomponentit
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotYLEINEN KEHITYSBIOLOGIA
649 G YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA 650 G1 Meioosi vähemmän on enemmän Koistinen, Netta & Jääskeläinen, Jenny Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 4.9.2009
LisätiedotSukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien
LisätiedotVIIKKI BIOCENTER University of Helsinki
VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki Biologian DNA koodi ja sen selvittäminen Petri Auvinen DNA Sequencing and Genomics Laboratory Institute of Biotechnology Kuinka solut kehittyivät? Kolmenlaisia soluja
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00
BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun
LisätiedotKohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa
Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa Kimmo Lahti Pateniemen lukio, Oulu OPH:n tilaisuus 2.2.2015 (Oulu): Kohti digitaalisia ylioppilastutkinnon kokeita luonnontieteissä Taustaa
LisätiedotSIKIÖDIAGNOSTIIKKA SUOMESSA
SIKIÖDIAGNOSTIIKKA SUOMESSA Geneettisten tutkimusmenetelmien kehitys Enni Loven Päivi Suorsa Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat
LisätiedotKOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.
Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli
LisätiedotOta henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 21.5.2014 Nimi: Henkilötunnus: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
LisätiedotPerinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.
Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä
Lisätiedot6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi
6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy
LisätiedotPERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto
PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2008/0101(CNS) 2.9.2008 TARKISTUKSET 9-12 Mietintöluonnos Luca Romagnoli (PE409.790v01-00) ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotII Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot
II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot Geenitekniikka - menetelmiä, joiden avulla dna:ta ja rna:ta voidaan eristää, muokata ja siirtää muihin soluihin tai eliöihin kromosomit koostuvat dna-rihmasta ja siihen
LisätiedotHelsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/ Bioteknologia Etunimet Valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - hakukohde Sukunimi Molekyylibiotieteet/ Bioteknologia Etunimet Valintakoe 20.5.2013 Tehtävä 1 Pisteet / 30 1. a) Mikä osuus sukusoluistasi on sellaisia,
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotGenomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia
Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotGeenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen
Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset
LisätiedotPoikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3
Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen
Lisätiedote-oppi Oy. Materiaalin käyttö sallittua vain osana e-opin oppimateriaalia ja maksettua käyttölisenssiä.
LUKU1 makromolekyyli, macromolecule Suurikokoinen molekyyli, joka on usein polymeeri. Makromolekyylejä ovat proteiinit, dna ja polysakkaridit kuten selluloosa. solukalvo, cell membrane Solukalvo rajoittaa
Lisätiedot