4 Elämä alkaa solusta
|
|
- Noora Päivi Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 4 Elämä alkaa solusta Solu on biologian perusyksikkö. Solu voi elää yksittäisenä itsenäisenä eliönä tai erilaistua solukoiksi ja kudoksiksi osana isompaa kokonaisuutta luvulla keksittiin mikroskooppi, jonka avulla pystyttiin tutkimaan soluja. Näin syntyi solubiologian tutkimusala. Soluja on kuitenkin ollut maapallolla jo miljardeja vuosia. Solut syntyivät, kun evoluution myötä lipideistä rakentui solukalvo, joka rajasi solut ympäröivästä nesteestä. Esitumaiset solut Soluja voi syntyä vain jakautumisen kautta jo olemassa olevista soluista. Solut ovat siis sukua keskenään, ja niitä on syntynyt edeltäjistään jo noin 3,8 miljardia vuotta eli siitä lähtien, kun elämä sai alkunsa maapallolla. Solujen perustyyppeinä voidaan pitää esitumaisia ja aitotumaisia soluja. Tunnetuimpia solujen malleja ovat esitumainen solu, eläinsolu, kasvisolu ja sienisolu. Yhteisen alkuperän ja evoluution vuoksi soluilla on toisaalta yhdistäviä ja toisaalta erottavia rakenteita. Evolutiivisesti vanhin, pienin ja rakenteeltaan yksinkertaisin on esitumainen solu. Nimensä mukaisesti esitumaisella solulla ei ole rajattua tumaa. Esitumainen eliö on yksisoluinen itsenäinen eliö, jonka solulimassa on vain yksi rengasmainen kromosomi. Muutamia perintötekijöitä eli geenejä on myös kromosomiin kuulumattomissa plasmideissa. Tätä soluelintä ei kuitenkaan ole kaikilla esitumaisilla. Koska solun koko on hyvin pieni, solulimassa on muina solueliminä lähinnä vain proteiinisynteesiin osallistuvia ribosomeja. Solukalvosta ikään kuin pullistuu sisäänpäin rakenteita, joissa yhteyttämään kykenevissä bakteereissa tapahtuu fotosynteesi (syanobakteerit) ja soluhengitys. Osa esitumaisista soluista sitoo energiaa kemosynteesillä. Solukalvoa ympäröi ulkopuolelta pääosin mureiinista koostuva soluseinä ja sen päällä oleva limakapseli, jonka tehtävänä on suojata solua ja tehdä siitä vaikeasti torjuttava vihollinen esimerkiksi ihmisen puolustusjärjestelmälle. Bakteerit kiinnittyvät alustaansa karvoillaan ja liikkuvat kosteassa ympäristössä heiluttaen siimaansa. 4A Suurikin eläin rakentuu pienistä soluista. PLASMIDI Renkaan muotoinen kromosomi, joka on irrallaan solulimassa. Jakautuu itsenäisesti ja sisältää muutamia geenejä, jotka eivät ole eliölle välttämättömiä. Plasmideja tavataan bakteereissa ja hiivoissa. MUREIINI Koostuu hiilihydraateista ja aminohapoista. Bakteerien soluseinän pääasiallinen materiaali. 24
2 Ribosomi on soluelin, jonka pinnalla tapahtuu valkuaisaineiden tuotanto. Solukalvon poimut toimivat yhteyttämisen ja soluhengityksen tapahtumapintoina. Kromosomi on solulimassa ilman suojaa ja rengasmainen. Se sisältää geenit. Kapseli muodostaa suojan ympäristöä vastaan. Soluseinä on solua suojaava jäykkä rakenne solukalvon ulkopuolella. Solukalvo säätelee solun sisäisen ja ulkoisen nesteen tasapainoa. Siima toimii bakteerin liikuntavälineenä. Karva auttaa bakteeria kiinnittymään alustaansa. Plasmidi sisältää muutamia geenejä. Solulima on vettä ja siihen liuenneita aineita, ja se muodostaa suurimman osan solun sisällöstä. 4B Esitumainen solu Esitumaisen solun voi nähdä vain mikroskoopilla, ja silloinkin tarvitaan erikoismikroskooppi solunsisäisten rakenteiden havainnointiin. Bakteerin muoto saadaan värjäämällä näkyviin. Jo muodon perusteella on mahdollista jaotella bakteereja ryhmiin ja tehdä päätelmiä esimerkiksi niiden vaarallisuudesta ihmisen terveydelle. ERIKOISMIKROSKOOPPI Elektronimikroskoopissa on elektronitykki, jossa irrotetaan hehkulangasta eletronisuihku ja ohjataan se mikroskoopin optisiin osiin. Näin kohteesta saadaan huomattavasti tarkempi kuva kuin valomikroskoopilla. Elektronimikroskoopin suurennus voi olla miljoonakertainen. Aitotumaiset solut Aitotumaiset solut ovat huomattavasti esitumaisia soluja suurempia. Niiden koko myös vaihtelee paljon solulle tyypillisen tehtävän mukaan. Toisaalta kaikki aitotumaiset organismit eivät ole monisoluisia. Alkueliöihin kuuluu useita yksisoluisia aitotumaisia eliöitä, kuten ameebat ja tohvelieläimet. Tilavuudeltaan valtava yksittäinen solu on strutsin munan keltuainen, pituudeltaan taas huomattavia ovat esimerkiksi ihmisen selkäytimestä lähtevät raajoja käskyttävät hermosolut. Pituudestaan huolimatta hermosolujen haarakkeet ovat niin hentoja, ettei niitä voi 4C Solutyyppien vertailua Esitumainen Aitotumainen Kasvisolu Eläinsolu Sienisolu Koko noin 1-10 µm noin µm Soluseinän materiaali mureiini selluloosa kitiini Perimän sijainti kromosomi, plasmidi tuma, viherhiukkanen, mitokondrio tuma, mitokondrio tuma (1/useita) Soluelimet vähän runsaasti 25
3 Soluseinä on jäykkä, pääosin selluloosasta koostuva rakenne solukalvon ulkopuolella. Tuma sisältää tumalimaa, jonka sisällä ovat solun toimintoja ohjaavat kromosomit. Tumaa suojaa tumakotelo ja siinä on aukkoja eli tumahuokosia, joiden kautta kulkee aineita solulimaan ja takaisin. Solulima koostuu suureksi osaksi vedestä ja siihen liuenneista aineista. Ribosomi on soluelin, jonka pinnalla tapahtuu valkuaisaineiden tuotanto. Viherhiukkanen on fotosynteesin eli yhteyttämisen tapahtumapaikka. Solunesterakkula eli vakuoli toimii liuenneiden aineiden ja veden varastona ja osallistuu nestejännityksen ylläpitoon. Mitokondrio on osallisena soluhengityksessä eli energian vapauttamisessa solun käyttöön. Mitokondrioiden määrä vaihtelee solun tehtävän eli energiantarpeen mukaan. Solukalvo on puoliläpäisevä lipideistä ja proteiineista koostuva kalvo, joka säätelee aineiden pääsyä soluun ja sieltä ulos. Diktyosomi on kasvisolulle tyypillinen kalvopusseja sisältävä elin, jonka tehtävänä on pakata solusta pois eritettäviä valkuaisaineita ja liittää niihin hiilihydraatteja. Mikroputki/mikrosäie ylläpitää solun muotoa ja ohjaa soluelinten liikkeitä esimerkiksi solunjakautumisessa ja solunsisäisten rakkuloiden siirrossa. 4D Kasvisolu silmin havaita. Tällaisen solun tilavuus ei ole suuri. Koska aineiden täytyy liikkua nopeasti solun sisällä, ei solun tilavuus voi kasvaa kovin isoksi. Solujen koko ei siis suurene suhteessa eliön kokoon. Solujen ikäkään ei ole vakio. Esimerkiksi ihmisen limakalvoilla on nopeasti jakautuvia soluja, kun taas jotkin solut lopettavat uusiutumisen eliön kasvun päätyttyä. Tällaisia soluja ovat esimerkiksi lihassolut. Eläinsolu alkoi muotoutua, kun kasvisolu kehittyi tarpeeksi pitkälle. On mahdollista, että kasvi- ja sienisoluilla oli yhteistyötä sienijuuren muodossa jo ennen kasvien nousua merestä maalle. Asiasta ei kuitenkaan vielä ole pitäviä todisteita. Kasvi- ja sienisoluilla sekä esitumaisilla soluilla on soluseinä. Kaikilla kolmella solutyypillä soluseinän materiaali on kuitenkin erilainen. Kasvisoluilla materiaali on selluloosaa ja esitumaisilla mureiinia. Sienillä soluseinässä on aina mukana kitiiniä, mutta sen määrä vaihtelee. Soluseinän alla on puoliläpäisevä solukalvo, joka koostuu lipideistä ja proteiineista. SIENIJUURI Kasvin juuren ja sen kanssa symbioosissa elävän sienen sienirihmaston muodostama kokonaisuus. Sieni helpottaa kasvin juuren veden ja ravinteiden saantia. Sieni saa isäntäkasvista sokeria. 26
4 Solulima koostuu suureksi osaksi vedestä ja siihen liuenneista aineista. Tuma sisältää tumalimaa, jonka sisällä ovat solun toimintoja ohjaavat kromosomit. Tumaa suojaa tumakotelo ja siinä on aukkoja eli tumahuokosia, joiden kautta kulkee aineita solulimaan ja takaisin. Solukalvo on puoliläpäisevä lipideistä ja proteiineista koostuva kalvo, joka säätelee aineiden pääsyä soluun ja sieltä ulos. Solulimakalvosto ympäröi tumaa sokkelomaisena verkostona. Se sisältää nestettä ja ribosomeja, joiden pinnalla tapahtuu valkuaisaineiden tuotantoa. Golginlaite on eläinsolulle tyypillinen kalvopusseja sisältävä elin, jonka tehtävänä on pakata solusta pois eritettäviä valkuaisaineita ja liittää niihin hiilihydraatteja. Keskusjyväset eli sentriolit ovat putkimaisia rakenteita, jotka tumasukkulan avulla ohjaavat kahdentuneita kromosomeja tumanjakautumisessa kumpaankin syntyvään soluun. Lysosomi on entsyymejä sisältävä rakkula, jonka entsyymien avulla voidaan hajottaa sekä solulle haitallisia aineita että solun omia rakenteita solujen uudistuessa. Mikroputki/mikrosäie ylläpitää solun muotoa ja ohjaa soluelinten liikkeitä esimerkiksi solunjakautumisessa ja solunsisäisten rakkuloiden siirrossa. Mitokondrio on osallisena soluhengityksessä eli energian vapauttamisessa solun käyttöön. Mitokondrioiden määrä vaihtelee solun tehtävän eli energiantarpeen mukaan. 4E Eläinsolu Aitotumaisella solulla on huomattava määrä suuria soluelimiä, mikä kasvattaa sen kokoa verrattuna esitumaiseen soluun. Keskeisin ero esitumaisen ja aitotumaisen solun välillä on kuitenkin perintöaineksessa. Aitotumaisilla soluilla kromosomit ovat pakkautuneet tumakotelon sisään ja kromosomeja on enemmän kuin yksi. Sienillä tumia voi olla useita ja perintöaines on jakaantunut eri tumien kesken. Jokaisella eliöllä on sille ominainen kromosomiluku. Aineet kulkevat solun sisällä, solulimasta tumaan ja sieltä ulos veteen liuenneina. Solusta ulospäin eritettäväksi tarkoitetut aineet pakataan usein rakkuloiden sisään ja kuljetetaan solukalvolle, johon rakkula sulautuu ja vapauttaa ulos sisällään olleen aineksen. Veteen liuenneiden aineiden liikkumista solun sisällä ohjailee solulimakalvosto, jonka sokkeloissa vesi kulkeutuu oikeaan suuntaan. Tuma saa tarvitsemansa aineet kotelossa olevien aukkojen eli tumahuokosten kautta. Näiden aukkojen kautta tumasta myös siirtyy DNA-molekyylin kanssa yhteistyössä toimiva RNA (ribonukleiinihappo), joka osallistuu proteiinien tuotantoon. Ribosomit näkyvät mikroskooppikuvassa pyöreinä palloina solulimakalvoston päällä. Solussa on koko ajan käynnissä lukemattomia aineenvaihduntareaktioita. Energian sitomisesta ja vapauttamisesta huolehtivat viherhiukkanen ja mitokondrio. 27
5 Mitokondrio on osallisena soluhengityksessä eli energian vapauttamisessa solun käyttöön. Mitokondrioiden määrä vaihtelee solun tehtävän eli energiantarpeen mukaan. Solulima koostuu suureksi osaksi vedestä ja siihen liuenneista aineista. Aktiinisäikeet koostuvat proteiineista. Ne osallistuvat solunsisäisten aineiden kuljetukseen samoin kuin mikroputket. Solulimakalvosto ympäröi tumaa sokkelomaisena verkostona. Se sisältää nestettä ja ribosomeja, joiden pinnalla tapahtuu valkuaisaineiden tuotantoa. Golginlaite on eläinsolulle tyypillinen kalvopusseja sisältävä elin, jonka tehtävänä on pakata solusta pois eritettäviä valkuaisaineita ja liittää niihin hiilihydraatteja. Solunesterakkula eli vakuoli toimii liuenneiden aineiden ja veden varastona ja osallistuu nestejännityksen ylläpitoon. Soluseinä on jäykkä, rakenne solukalvon ulkopuolella. Solukalvo on puoliläpäisevä lipideistä ja proteiineista koostuva kalvo, joka säätelee aineiden pääsyä soluun ja sieltä ulos. Tuma sisältää tumalimaa, jonka sisällä ovat solun toimintoja ohjaavat kromosomit. Tumaa suojaa tumakotelo ja siinä on aukkoja eli tumahuokosia, joiden kautta kulkee aineita solulimaan ja takaisin. 4F Sienisolu Viherhiukkasia on yhteyttämiseen kykenevissä aitotumaisissa soluissa, joista keskeisin on kasvisolu. Viherhiukkaset sitovat auringosta tulevan energian kemiallisesti glukoosiksi. Mitokondrioita on kasvi-, eläin- ja sienisoluissa. Niissä tapahtuu soluhengitys eli energian vapauttaminen solun käyttöön. Mitokondrioita on solussa sitä enemmän, mitä suurempi on solun energiantarve. Tällaisia hyvin vilkkaasti toimivia soluja on ihmisellä esimerkiksi maksassa. Kasvi- ja sienisoluissa erilaisia aineita voidaan pakata tilapäisesti tai pysyvästi vakuoleihin eli solunesterakkuloihin. Eläinsolulla on joustava solukalvo, jonka läpi on helpompi kuljettaa erilaisia aineita kuin kasvi- ja sienisolujen soluseinän läpi. Siksi kasvi- ja sienisolut varastoivat aineita vakuoleihin. Vanhassa kasvisolussa vakuoli saattaa täyttää suuren osan solusta. Aitotumaisessa solussa on sisällä ns. tukiranka eli joukko erilaisia muotoaan muuttavia säikeitä tai putkimaisia rakenteita, jotka antavat solulle tukea, auttavat solunjakautumisessa ja aineiden kuljettamisessa solun sisällä. Sienisolussa on supistumisherkkinä säikeinä mm. aktiinia, jota tavataan myös esimerkiksi ihmisen luustolihaksissa. Ilman aktiinia ihmisenkään tahdonalaiset lihakset eivät pystyisi supistumaan. 4G Erilaisia soluja 1 m 0,1 m 1 cm 1mm 100 µm 10 µm ihmissilmä valomikroskooppi Ihminen Jotkin hermo- ja lihassolut Kananmuna Sammakon munasolu Kasvi- ja eläinsolut Tuma Bakteerit 28
6 hermokudos sidekudos (veri) johtosolukko pintakudos perussolukko pintasolukko lihaskudos luukudos 4H Kasvisolukoita 4I Eläinkudoksia Solukot ja kudokset Monisoluisilla eliöillä samaan tehtävään erikoistuneet kasvisolut muodostavat solukoita ja eläinsolut kudoksia. Kasveille tyypillisiä solukkotyyppejä ovat kasvu-, perus-, pinta-, johto- ja tukisolukko. Kasvusolukkoa on esimerkiksi verson ja juuren kärjessä, josta kasvi kasvaa pituutta ylös- ja alaspäin. Johtosolukon avulla kasvi siirtää vettä ja ravinteita juuresta lehtiin ja yhteyttämistuotteita päinvastaiseen suuntaan. Perussolukkoa kasvilla on runsaasti varressa ja lehdissä eli niissä osissa, joista kasvi pääosin koostuu. Joillakin kasveilla on erikoistuneita solukoita, jotka tuottavat eritteitä, kuten pihkaa ja maitiaisnestettä. Eläimillä yleisiä kudostyyppejä ovat pinta- eli epiteelikudokset, jotka peittävät esimerkiksi ihoa, elimiä ja suolen sisäpintaa. Tukikudosta on hyvin monenlaista, ja tähän kudostyyppiin kuuluvat esimerkiksi side- ja rustokudos, rasvakudos, luukudos sekä veri, jonka väliaine on nestemäinen. Lihaskudos jakautuu tahdonalaiseen poikkijuovaiseen lihaskudokseen, sileään lihaskudokseen sekä sydänlihaskudokseen. Hermokudos koostuu hermosoluista. 1 µm 100 nm 10 nm 1 nm 0.1 nm elektronimikroskooppi Mitokondrio Pienimmät bakteerit Virukset Ribosomit Proteiinit Lipidit Pienet molekyylit Atomit 29
7 Tehtävät 1. Miten esitumaiset ja aitotumaiset solut eroavat toisistaan? 2. Täydennä taulukko. Vain kasvisolulle ominaiset soluelimet Kasvi- ja eläinsolulle yhteiset soluelimet Vain eläinsolulle ominaiset soluelimet Vain sienisolulle ominaiset soluelimet 3. Tunnista kudostyyppejä Eläinsolun kaavamaisessa kuvassa on numeroituja solun osia. Nimeä numeroidut soluelimet tai rakenteet ja selosta lyhyesti (parilla rivillä) tapahtuma, joka liittyy kyseiseen soluelimeen (YO-kevät 2011) Solumallinnus. Aloita solumallin teko (esimerkkikuvia on luvussa 2) saatavilla olevista materiaaleista. Täydennä mallia pikku hiljaa kurssin edetessä
8 2 6. Tutki soluja 1. preparaattipöytä 8 mikroskoopilla. Tutustu ensin mikroskoopin rakenteeseen ja sen käyttöön. 2. okulaari 3. objektiivit 4. objektiivirevolveri 5. valolähde 6. himmennin 7. objektilasin pidikkeet 8. karkeasäätö 9. hienosäätö Lisäksi tarvitaan: tutkittava näyte mikroskooppi 7 objekti- ja peitinlasi pipetti pinsetit Sipulipreparaatin valmistus a. Halkaise sipuli veitsellä. b. Poista pinseteillä yksi sisempi lehti. c. Irrota pinseteillä lehden ulkopinnalta läpikuultavan ohut pintasolukerros. d. Lisää objektilasille pieni pisara vettä ja tippa metyleeninsinistä. Laita peitinlasi päälle. e. Tarkastele näkymää mikroskoopilla. Tarkenna näkymä ensinkarkeasäädöllä, käännä sitten revolverista seuraava objektiivi ja säädä tarkaksi hienosäädöllä. f. Vertaa näkemääsi piirroskuvaan kasvisolusta. Eläinsolun tutkiminen mikroskoopilla a. Rapsuta varovasti suun sisäpinnan posken limakalvoa esimerkiksi tulitikun tylpällä päällä. b. Ota objektilasi ja laita siihen pisara vettä sekä pieni tippa metyleeninsinistä. c. Laita päälle objektilasi. d. Tarkastele näkymää mikroskoopissa ja vertaa piirroskuvaan eläinsolusta. (YO-tehtävä 2011). Soluliman tutkiminen vesiruton solussa a. Ota pinseteillä lehti vesiruton latvan läheltä. b. Tiputa muutama tippa vettä objektilasille ja aseta vesiruton lehti vesitippaan niin, että lehti on suorana yläpuoli itseesi päin. c. Laita aluslasi varovasti päälle. d. Tarkastele näkymää mikroskoopissa niin kauan, että näet soluliman liikkeen lehden keskisuonta lähellä olevissa soluissa. Tarkastele myös viherhiukkasia, niiden kokoa ja muotoa. Tiivistelmä Esitumaiset solut ovat hyvin pieniä, ja niissä on vähän soluelimiä. Tumallisia soluja ovat lähinnä kasvi-, eläin- ja sienisolut, joissa soluelinten määrä on suuri. Kasvisoluilla soluseinän materiaali on selluloosaa, sienisoluilla kitiiniä, eläinsoluilla ei ole soluseinää. Monisoluisilla eliöillä samaan tehtävään erikoistuneet solut muodostavat solukoita (kasveilla) tai kudoksia (eläimillä). Solu on elämän perusyksikkö. 31
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotSolu - perusteet. Enni Kaltiainen
Solu - perusteet Enni Kaltiainen Solu -perusteet 1. Solusta yleisesti 2. Soluelimet Kalvorakenteet Kalvottomat elimet 3. DNA:n rakenne 4. Solunjakautuminen ja solusykli Synteesi Mitoosi http://www.google.fi/imgres?q=elimet&hl=fi&gbv=2&biw=1280&bih=827&tbm=isch&tbnid=zb_-6_m_rqbtym:&imgrefurl=http://www.hila
LisätiedotNäin käytät oppikirjaa
Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki oph.fi/verkkokauppa Ulkoasu ja taitto: Anni Mikola Kuvitus ja kuvatoimitus: Maija Karala Selkomukautus: Ari Sainio Tuottaja: Salla Peltola
LisätiedotAvainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio
Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa
Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotEliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt
LisätiedotEliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma
Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia
LisätiedotOpetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen
Opetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen AIHE: Mikromaailma, solut, mikroskopointi IKÄLUOKKA: 1.-6. luokka TAVOITTEET: Työn tavoitteena on oppia valmistamaan erilaisia näytteitä, joita
LisätiedotPROTEIINIEN RAKENTAMINEN
PROTEIINIEN RAKENTAMINEN TAUSTAA Proteiinit ovat äärimmäisen tärkeitä kaikille elämänmuodoille. Kaikki solut tarvitsevat prote- iineja toimiakseen kunnolla. Osa proteiineista toimii entsyymeinä eli nopeuttaa
LisätiedotPROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS
PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:
Lisätiedot3 Eliökunnan luokittelu
3 Eliökunnan luokittelu YO Biologian tehtävien vastausohjeista osa on luettelomaisia ja vain osa on laadittu siten, että ohjeen mukainen mallivastaus riittää täysiin pisteisiin esimerkiksi ylioppilaskokeessa.
LisätiedotEsim. ihminen koostuu 3,72 x solusta
Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita
LisätiedotItä-Suomen yliopisto/metsätieteiden osasto Valintakoe 2012/MALLIVASTAUKSET
Itä-Suomen yliopisto/metsätieteiden osasto Valintakoe 0/MALLIVASTAUKSET BIOLOGIA. Kasvisolun perusrakenne ja solun osien tehtävät. Ydinasiat: Uloimpana pääasiassa selluloosasta koostuva soluseinä, joka
LisätiedotTehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat
Tehtävät Lukuun 17. Tehtävä 1. Eliökunnat a)mihin kahteen ryhmään eliöt jaetaan solurakenteen perusteella? ja tumalliset ja virukset aitotumalliset ja esitumalliset ja eliöt b) Mikä ero on näiden kahden
LisätiedotYoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
LisätiedotEsipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.
1 Esipuhe Morjesta! Käsissäsi tai tietokoneen ruudulla on lukion biologian kurssi 1 tärkeimmät asiat kiteyttävä kertauskirja. Olen jakanut muistiinpanot kuuteen osaan kurssin aihealueiden mukaan helpottaakseni
Lisätiedotmåndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda
GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia
LisätiedotELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.
LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN ELÄMÄÄ VOIDAAN MÄÄRITELLÄ? MAA-ELÄMÄN RAKENNUSSARJAN SISÄLTÖ 1 ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN ASTROBIOLOGIA TARVITSEE JA EDELLYTTÄÄ KOSMOLOGISTA JA UNIVERSAALIA
LisätiedotTutkimuksellisia töitä biologian opetukseen
Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Justus / Biotieteiden opetuksen keskus BioPop 13.6.2017 1 Päivän ohjelma 16:00 16:25 Mitä tutkimuksellisuus on? 16:25 16:35 Johdatus päivän tutkimustyöhön 16:35
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat
Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Tehtävä 1: Pisteet /10 pistettä Koe koostuu kahdesta osasta. Jotta voit tulla hyväksytyksi opiskelijavalinnassa, sinun on saatava valintakokeen osasta 1 vähintään 10 pistettä, osasta vähintään 10 pistettä
LisätiedotSolun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
LisätiedotKenguru 2016 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) Ratkaisut
sivu 1 / 11 TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 VASTAUS E B C D D A TEHTÄVÄ 7 8 9 10 11 12 VASTAUS E C D C E C TEHTÄVÄ 13 14 15 16 17 18 VASTAUS A B E E B A sivu 2 / 11 3 pistettä 1. Anni, Bert, Camilla, David ja Eemeli
LisätiedotThe Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli
The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli RNAn synteesi ja prosessointi RNAn tehtävät: informaation siirto DNA:lta ribosomeille, ribosomien rakenneosana ja aminohappojen siirrossa sytoplasmasta ribosomeille.
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotAvaruus eli stereoisomeria
Avaruus eli stereoisomeria Avaruusisomeriassa isomeerien avaruudellinen rakenne on erilainen: sidokset suuntautuvat eri tavalla, esim. molekyylit voivat olla toistensa peilikuvia. konformaatioisomeria
LisätiedotIDOFORM CLASSIC. - Maitohappobakteereja sisältävä ravintolisätuotesarja koko perheelle. PLUS Fire Spesielt Utvalgte Melkesyrestammer
IDOFORM - Maitohappobakteereja sisältävä ravintolisätuotesarja koko perheelle CLASSIC PLUS Fire Spesielt Utvalgte Melkesyrestammer KAPSLER 50 MAITOHAPPOBAKTEERI ASIANTUNTIJA IDOFORM Maitohappobakteeriasiantuntija
LisätiedotBiologia. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 VUOSILUOKAT 7-9
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia VUOSILUOKAT 7-9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotVäärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.
1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin
LisätiedotHelsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
KOE 8 Ravitsemustiede Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. Lisäksi A-osasta on saatava yhteensä vähintään
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous
Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotHistoria 1. Solubiologian juuret. Historia 3. Historia 2. Historia 5. Historia 4. Solubiologia (eläintieteen osuus) Seppo Saarela
Historia 1 Solubiologian juuret Soluoppi eli sytologia (kreik. kytos = kotelo) Robert Hooke (1665): cellula (= solu, suom. Lönnrot) 1674 van Leeuwenhoek - kuvasi useita solutyyppejä Historia 2 1800-luku
LisätiedotASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?
ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotBIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi
BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit
LisätiedotLuennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
LisätiedotTuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso
Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä: Tuman kuvasi ensimmäisenä Franz Bauer v. 1804 ja myöhemmin Robert Brown 1831.
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
Lisätiedote-oppi Oy. Materiaalin käyttö sallittua vain osana e-opin oppimateriaalia ja maksettua käyttölisenssiä.
LUKU1 makromolekyyli, macromolecule Suurikokoinen molekyyli, joka on usein polymeeri. Makromolekyylejä ovat proteiinit, dna ja polysakkaridit kuten selluloosa. solukalvo, cell membrane Solukalvo rajoittaa
LisätiedotTuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut
Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim.
LisätiedotPULLEAT VAAHTOKARKIT
PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista
LisätiedotMikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta
Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:
LisätiedotHuomaathan, että ohjeessa olevat näytöistä otetut kuvat voivat poiketa sinun koulutuksesi vastaavien sivujen kuvista.
OHJE OPISKELIJALLE MOODLEN KÄYTTÖÖN 1/5 2011/2012 MOODLE KOULUTUKSESSA Työterveyslaitoksella käytetään Moodle -verkko-oppimisalustaa. Potilassiirtojen Ergonomia - koulutus on monimuotokoulutusta, johon
LisätiedotGeeninsiirron peruskäsitteet
Geeninsiirron peruskäsitteet GMO = muuntogeeninen eliö, eliö johon on siirretty toisen eliön perimää Käyttö: biologinen perustutkimus, maatalous (esim. tuottavammat lajikkeet), teollisuus (esim. myrkkyjen
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotABT 2000kg Haarukkavaunun käyttöohje
ABT 2000kg Haarukkavaunun käyttöohje HUOM! Käyttäjän tulee lukea käyttöohje ennen käytön aloittamista. 1. YLEISKUVAUS Kapasiteetti Max. haarukoiden korkeus Min. haarukoiden korkeus Haarukoiden pituus Vaunun
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotHiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:
Hiven FERM-IT Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: pienet ravintoainetappiot hyvä sulavuus suuri tonnisato/ha Kostean rehun
LisätiedotSOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;
SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset
LisätiedotBioteknologia BI5. Mikrobit
Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.
LisätiedotTeabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.
LisätiedotKuvapankki Imagebank Independent
SIVU 1/(8) Kuvapankki Imagebank Independent 1. Kirjautuminen palveluun 2. Kategoriat 2.1 Kategorian muokkaus 2.2 Uuden kategorian lisäys 2.3 Kategorioiden järjestely 3. Kuvat 3.1 Uuden kuvan lisääminen
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotToisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit ovat, miten ne toimivat ja miten ne tuottavat meille tuttuja elämänilmiöitä
Genetiikan perusteiden luentojen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin transmissiogenetiikkaa eli sitä, kuinka geenit siirtyvät sukupolvesta toiseen. Mendelistinen g. on sen synonyymi Toisessa osassa ryhdymme
LisätiedotSolun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä
Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus
LisätiedotKokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi
Kokemusasiantuntijan tarina Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Tie päihdekuntoutujasta kokemusasiantuntijaksi on ollut kivinen ja pitkä. En olisi joskus toipumiseni alussa voinut ikinä kuvitellakaan toimivani
LisätiedotIDEOITA KOULUN TUTUSTUMISPÄIVÄÄN
IDEOITA KOULUN TUTUSTUMISPÄIVÄÄN Suunnittele tulevien oppilaiden tutustumistuokio koulussa niin, että siitä on iloa sekä tuleville oppilaille että opettajalle. Seuraavat vihjeet ja monisteet auttavat tutustumaan
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.
LisätiedotSaab 9-3 CV M04- 900 Asennusohje MONTERINGSANVISNING INSTALLATION INSTRUCTIONS MONTAGEANLEITUNG INSTRUCTIONS DE MONTAGE.
SCdefault 900 Asennusohje SITdefault Pysäköintiapu (SPA) MONTERINGSANVISNING INSTALLATION INSTRUCTIONS MONTAGEANLEITUNG INSTRUCTIONS DE MONTAGE Accessories Part No. Group Date Instruction Part No. Replaces
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti
Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta
LisätiedotErilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja
Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotJuurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat
LisätiedotEuromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä
Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,
Lisätiedotc) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.
MAA4. Koe 8.5.0 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse
LisätiedotAC-HOST-vinkkejä eape3 Milla Ahola 2014
AC-HOST-vinkkejä eape3 Milla Ahola 2014 AC-HOST: Istunnon hallinta Meeting-valikon kautta voit mm. määrittää istunnon oikeuksia, vaihtaa omaa rooliasi, nauhoittaa istunnon ja lopettaa istunnon. Muista
LisätiedotMoodle HOPS-työskentelyn tukena
Moodle HOPS-työskentelyn tukena Ohjeita alueen tilaamiseen Tilatessasi Moodle-aluetta HOPS-ryhmällesi, voit tilata täysin tyhjän alueen, jonne rakennat itse kaikki tarvittavat työkalut ja materiaalit.
LisätiedotMikä kehitysmaantiede?
Mikä kehitysmaantiede? 1. Maapallon kehittyneisyyserot ja niiden syyt. 2. Ihmisten elämä ja valinnat köyhyyden maailmassa. 3. Maailmankauppa ja Suomen osuus siinä. 4. Mitä seuraa globalisaatiosta? 5. Kehitysmaiden
LisätiedotSolubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell
Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Riitta Julkunen-Tiitto Biologian laitos Luonnonainetutkimuksen laboratorio
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä
LisätiedotEpiteeli' Kateenkorva'
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'
LisätiedotPro Clean ja Ultrasnap pikatestien hyödynnettävyys ja luotettavuus rakenneavauksissa
Pro Clean ja Ultrasnap pikatestien hyödynnettävyys ja luotettavuus rakenneavauksissa Hanna Vierinen Polygon Finland Oy Ohjaajat: Kai Kylliäinen (Polygon Finland Oy) Maija Kirsi (TTL) JOHDANTO Rakenteissa
LisätiedotVetokaapit laboratorioihin
Vetokaapit laboratorioihin O U R E X O Y M ä k i r i n t e e n t i e 3 3 6 2 2 0 K a n g a s a l a P u h. ( 0 3 ) 2 1 2 8 0 0 0 F a k s i ( 0 3 ) 2 1 2 8 1 5 8 w w w. o u r e x. f i o u r e x @ o u r e
LisätiedotEnergiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Energiantuottoteoria 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet ENERGIANTUOTTOTEORIA 1. Elimistön energiavarastot 2. Anaerobinen ja aerobinen energiantuotto 3. Energiavarastojen kuormittuminen ja palautuminen
LisätiedotISÄ MIIHKALIN JUMALANPALVELUSVAATTEET
ISÄ MIIHKALIN JUMALANPALVELUSVAATTEET (Isä Miihkali opetusnuken ompeluohjeet löytyvät erikseen Ortoboxista. ) Diakonin o stikari o orari o hihat Papin o alusstikari o epitrakiili o hihat o vyö o kuvevaate
LisätiedotSähkötoiminen moottorinlämmitin, 230 V, (R-design)
Installation instructions, accessories Ohje nro 31414484 Versio 1.1 Osa nro 31373665 Sähkötoiminen moottorinlämmitin, 230 V, (R-design) IMG-386602 Volvo Car Corporation Sähkötoiminen moottorinlämmitin,
LisätiedotSisällys. Opitaan fysiikkaa ja kemiaa 7. 1 Fysiikka ja kemia tutkivat luonnon tapahtumia...8 2 Tutkitaan turvallisesti...12. Lähdetään liikkeelle 17
Sisällys Opitaan fysiikkaa ja kemiaa 7 1 Fysiikka ja kemia tutkivat luonnon tapahtumia...8 2 Tutkitaan turvallisesti...12 Lähdetään liikkeelle 17 3 Mitä pidemmälle, sitä nopeammin...18 4 Ilman voimaa liike
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotEntsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä
Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan
LisätiedotHigh Definition Body Lift selluliittigeeli
High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
Lisätiedot