Myrskytuhojen ja metsien käsittelyn aiheuttama hyönteistuhoriski Seppo Neuvonen & Heli Viiri; Metla/Joensuu & SMK

Transkriptio

1 Vääksy Myrskytuhojen ja metsien käsittelyn aiheuttama hyönteistuhoriski Seppo Neuvonen & Heli Viiri; Metla/Joensuu & SMK 1 Taustaa: hyönteistuhot, ilmastonmuutos ja muut ympäristömuutokset 2 Kirjanpainajasta ja muista kaarnakuoriaisista 3 Energiapuukorjuu ja tukkimiehentäi Lähteenä myös: Metinfo/Metla

2 Ilmasto muuttuu => tuhoriskit voivat lisääntyä Esimerkkejä: Ruskomäntypistiäinen männyllä Tunturi- ja hallamittarit koivulla Kirjanpainaja kuusella

3 16 km * 16 km tutkimusalue; tumma varjostus = tunturimittarin munat kuolevat nykyilmasto : lämpimämpi ilmasto : Lämpimämmät talvet (minimilämpötilat) => kylmien talvien suojaamien alueiden pinta-ala supistuu Virtanen, Neuvonen & Nikula (1998) J. Appl. Ecol.

4 Jos talvien minimilämpötilat kohoavat - Tunturimittarin joukkoesiintymien riski kasvaa (mantereisilla alueilla kuten Suomen Lapissa) Jos kesälämpötilat kohoavat + lehvästön laatu toukkien ravintona heikkenee lievästi + loisten tehokkuus paranee ja mahdollisesti myös muut tunturimittarin luontaiset viholliset hyötyvät + tunturikoivun kyky toipua lehvästön syönnistä paranee

5 (B1) kotoperäiset, aiemmin harmittomat lajit voivat muuttua tuholaisiksi Suomess Tähtikudospistiäinen (Acantholyda posticalis) Esiintyy läpi Suomen. Kehitysaika 2 3 vuotta. Ensimmäinen tunnettu joukkoesiintymä Suomessa: Pori, Yyteri 2006; 200 ha, 30 ha vakavaa tuhoa. Tuho on jatkunut, ja sitä on torjuttu biologisesti. Kuivia (alku)kesiä 2001, 2003 & Aiemmin tunnettu tuholaisena mm. Etelä-Baltiasta ja Puolasta Pine forest damaged by Acantholyda posticalis in 2006 Pori, Yyteri; photo: summer 2007 June - July precipitation (mm/month) in Pori

6 (A1) Ilmaston lämpeneminen => tuholaisia voi levitä Suomeen eteläisemmiltä alueilta Havununnan (Lymantria monacha) esiintyminen Suomessa(ilmoitettuja yksilöitä tietokannassa / Luonnontieteellinen keskusmuseo)

7 Kirjanpainaja 4,2-5,5 mm pitkä kaarnakuoriainen kuusen pahin runkotuholainen elää paksun kuoren alla aikuiset mustanruskeita, karvaisia peräkuopan kummallakin reunalla 4 hammasta toukka valkea, jalaton Kuoren paksuus kelpaa 2,5 mm:iin asti, mutta jo 5 mm:ssa häviää kilpailun kuusentähtikirjaajalle 7

8 Valokuva: Risto Heikkilä Valokuva: Erkki Oksanen Kirjanpainaja: Vaaleat kotelot kuoren alla syömäkuvioissa heinäkuussa. Kirjanpainaja: Aikuinen on tummanruskea tai musta, mm. Valokuva: Heinz Schmutzenhofer Vasemmalta lukien: kirjanpainaja, kiiltokirjanpainaja sekä Ips cembrae. Kirjanpainajalla peräkuopan reunoilla on neljä paria hampaita. Kuopan pohja on hienopisteinen ja himmeä

9 tai Googlaamalla Metsätuho-opas MetINFO - Metsien terveys Metsätuho-opas Oppaan tuhonaiheuttajakuvauksista löydät tietoa tuhonaiheuttajasta (yleiskuvaus), aiheuttajan lisääntymisestä, tuhojen esiintymisestä, tuhojen tunnistamisesta sekä tuhojen metsätaloudellisesta merkityksestä ja torjuntamenetelmistä. Mukana yli 170 tuhonaiheuttajaa ja yli 850 valokuvaa Oppaassa on kuvaus yli 170 tuhonaiheuttajasta: yli 50 sienilajia yli 90 hyönteislajia 9 selkärankaislajia ja 21 abioottista tuhonaiheuttajaa Kaarnakuoriaisia kuusella männyllä Huom. Aitomonikirjaaja X (x) Havutikaskuoriainen X X Himmeämonikirjaaja X Kiiltokirjanpainaja X (x) Kirjanpainaja X (x) Kuusenniluri X taimet Kuusentähtikirjaaja X (x) Männynniluri X taimet Nelihammaskirjaaja X Parihammaskirjaaja X Pikakirjoittaja (x) X Pikkukirjanpainaja X (x) Pystynävertäjä X Ukkoniluri X Vaakanävertäjä X Vaippaniluri X X Tuhonaiheuttajaluettelo Tuhojen tunnistus

10 Kirjanpainaja - tuhojen tunnistus Valokuva: Erkki Annila Valokuva: Ari Nikula Valokuva: Erkki Annila Kirjanpainajien kuivattamia kuusia. Kuori irtoaa, kun nila on syöty puruksi Kirjanpainaja : Valmiita syömäkuvioita.

11 Kuusentähtikirjaaja riukuasteen kuusissa ja vanhojen puiden latvuksissa, ohuen kuoren alla 4-8 emokäytävää, pariutumiskammio kuoressa Aikuinen pieni, ruskea, 3 paria hampaita perässä Heinz Schmutzenhofer 11 Erkki Annila

12 Kirjanpainaja Kirjanpainajan tappamaa kuusimetsää Tatra, Slovakia; Elokuu 2007 Kirjanpainajan joukkoesiintymät ovat olleet harvinaisia Suomessa. Kirjanpainajatuhoja muissa Pohjoismaissa: Norja milj. m 3 Ruotsi milj. m 3 Etelä-Ruotsi 2005 => 3-4 milj. M 3 Kuva: Peter Zach Kirjanpainajatutkimuksia Suomessa Yhteenveto: pienet jättöpuuryhmät (< 20 kuusta) eivät merkittävästi lisänne seuraustuhojen riskiä nykyilmastossa - Eriksson, M., Neuvonen, S. & Roininen, H. (2008) Ips typographus (L.) attack on patches of felled trees: Wind- felled vs. cut trees and the risk of subsequent mortality. Forest Ecology & Management 255: Eriksson, M., Neuvonen, S. & Roininen, H. (2007) Retention of wind-felled trees and the risk of consequential tree mortality by the European spruce bark beetle Ips typographus in Finland. Scand. J. Forest Res. 22: Väitöskirja: Eriksson, M. (2007) The bark beetle Ips typographus (L.) on patches of dead or dying host trees: Estimating the colonization success and the risk of consequential tree deaths. Univ. of Joensuu, PhD Dissertations in Biology No: 46. Kirjanpainajan joukkoesiintymät voivat lisääntyä ilmaston lämmetessä (kuivuus!), mutta erityisesti jos tuuli-/myrskytuhot lisääntyvät eikä vaurioitunutta puuta saada nopeasti poistettua metsistä

13 Kirjanpainajatuhoriskiä lisääviä tekijöitä: pois korjaamattomat tuulen kaatamat kuuset lähistöllä havaittu kirjanpainajan iskeytyneen eläviin kuusiin lämpimät ja kuivat kesät toisen sukupolven todennäköisyys lisääntyy kuivat kasvupaikat alueella runsaasti vanhoja kuusikoita kirjanpainajatuhoriski kasvaa kuusten vanhetessa vanhat kuuset eivät pysty puolustautumaan (pihkavuodolla) kirjanpainajaa vastaan yhtä hyvin kuin parhaassa kasvuiässä olevat kuuset. Kirjanpainajatuhoriskiä vähentäviä tekijöitä: metsikön varjoisuus ja viileys lehtipuusekoitus metsikön nuori ikä

14 Kirjanpainajan elinkierto Aikuiset talvehtivat karikkeessa Parveilu riippuu keväällä ilman lämpötilasta, yli +18 C, tiedustelijakoiraat etsivät sopivat kohteet ja erittävät kokoontumisferomonia heikentyneet pystypuut, tuulenkaadot, järeä hakkuutähde, kuorellinen puutavara voi iskeytyä terveisiin puihin, jos kanta korkea 2-3 naarasta parittelee saman koiraan kanssa ja muodostavat puuhun pitkittäissuuntaiset emokäytävät, toukat munitaan munakuoppiin emokäytävän reunoille, alkavat nakertaa nilaa kuljettaa mukanaan sinistäjäsieniä, jotka pilaavat puuainetta värjäämällä ja heikentämällä puuta 14

15 Kirjanpainajan tappama kuusi, josta neulaset ovat jo varisseet ja kuori on suureksi osaksi irronnut. Tällaisesta puusta uudet kirjanpainajaaikuiset ovat jo lähteneet, eikä puun poistamisesta ole tuhojen ehkäisyn kannalta hyötyä. Kuva: Juha Siitonen pdf/kirjanpainaja_ja_lahopuu.pdf

16 Suomen metsäkeskukselta tietoja hyönteistuhojen johdosta laadituista metsänkäyttöilmoituksista

17 Kirjanpainajan feromoniseurannan aloittaminen 2012: Metla ja Suomen metsäkeskus 21 paikkakuntaa Etelä- ja Itä-Suomessa The location (YKJ-coordinates) of pheromone traps in southern and SW Finland and the size of catches (estimated number of Ips typographus individuals from May to July; legend on the right) Koli 6900 Jyväskylä Rautalampi Tuusniemi Tohmajärvi Pomarkku Jämsä Hartola Urjala Lammi Tammela Lapinjärvi Elimäki Salo Lohja Pernaja Juva Rautjärvi Lappeenranta Miehikkälä <4000 Bromarv

18 Kirjanpainajan feromonipyyntiä Kolilla avohakkuualalla: 18

19 kpl/pyydys/kesä (mediaani, Norja) Norjassa kriittinen raja heikentyneiden ja kaatuneiden puiden poistolle ja aktiiviselle etsinnälle Kirjanpainaja tappaa ison kuusen, kun iskeytymää yksi pyydys voi pelastaa yhden puun, siitä voi laskea, että turhaa? Kannattaako odottaa luontaista kannanromahdusta? (taudit, pedot, loiset, linnut) Tehokkain keino kirjanpainajan torjunnassa on lisääntymismateriaalin poiskorjaaminen 19

20 Miksei laajamittaisia kirjanpainajatuhoja ole ollut Suomessa? Hyvä metsänhoito Tehokas korjuutoiminta Myrsky ja lumituhot olleet vähäisiä verrattuna Ruotsiin ja Norjaan Mauri myrskyn seurauksena oli pieni kannannousu Loiset, pedot, taudit riittävän vahvoilla Kuusi sietokykynsä rajoilla, jos ilmasto lämpenee ja kuivuusjaksot lisääntyvät? 20

21 Talven 2011/12 myrskytuhot (Hannu, Tapani) keskittyivät Lounais- ja Länsi-Suomeen; ~ 3,5 milj. m 3 Tuhojen esiintyminen hyvin hajanaista! Paljonko tuulenkaatoja jää metsiin? Lähde: Suomen metsäkeskus

22 Kirjanpainaja - torjuntamenetelmät Tuore kuorellinen kuusipuutavara, tuulenkaadot sekä lumenmurrot on kuljetettava pois metsästä annettujen määräaikojen puitteissa. Mikäli kuusipuutavaraa ei ole mahdollista kuljettaa pois tai kyseessä on pysyväis-luontoinen varastopaikka, puutavara tulisi kuoria, peittää, sadettaa jatkuvasti kahden kuukauden ajan kesäkuun alusta lähtien tai käsitellä torjunta-aineilla. Kirjanpainajien iskeytymistä on lisäksi mahdollista ehkäistä päätehakkuissa välttämällä etelän- ja lännenvastaisten kuusikkoisten aukonreunojen syntymistä. Myös kirjanpainajan luontaisten vihollisten ja kilpailijoiden suosiminen vähentää tuhoriskiä, minkä vuoksi muiden lajien kuin kirjanpainajan tappamia kuusia ei kannata poistaa. Kuusen viljelyä liian kuivilla kasvupaikoilla tulee välttää, ja lehtipuusekoituksen lisääminen vähentää metsikön tuhoriskiä. Kirjanpainajan torjunnassa voidaan käyttää feromonipyydyksiä ja pyyntipuita.

23 Ylhäällä liimapyydyksiä, eivät sovellu kaarnakuoriaisille Alhaalla kirjanpainajan ja tikaskuoriaisten pyydyksiä c) Borregaard, Norja, putkipyydys, v malli d) Theyson, Saksa 23

24 Tukkimiehentäi Järsii taimen tyveltä kuorta Tulee aina hakkuuaukolle tuoreen pihkanhajun houkuttamana

25 Muutokset metsänuudistamisessa ovat jo lisänneet tukkimiehentäituhoriskiä: Lievemmät maanmuokkausmenetelmät (äestys vieläkin käytössä, mätästyksen hidas lisääntyminen) Nopea uudistaminen ilman odottelua, ns. kuuma ketju Pienet uudistamisalat, lähekkäin toisiaan Taimikoon pienentyminen (läpimitta) Viljeltävän pääpuulajin muuttuminen männystä kuuseksi Kasvinsuojeluaineiden tehokkuuden lasku

26 Odotettavissa olevat tukkimiehentäituhot: Ensimmäisenä vuonna: yksilöt saapuvat lähistöltä pihkan hajun houkuttamana vuonna tuhoja aiheuttavat yksilöt ovat syntyneet ja talvehtineet ko. paikalla Taimien riski kuolla tukkimiehentäiden aiheuttamaan vioitukseen riippuu: taimen koosta ja kunnosta maanmuokkauksen laadusta aukon sijainti, koko ja energiapuuvarastojen kuljetusajankohta vaikuttavat

27 Tukkimiehentäi ja kannonnosto / Heli Viiri Menetelmät Kuoppapyydykset Juuri-, kantoja maaperänäytteet Taimituhojen ja kuolemisen seuranta

28 Kysymyksiä ja vastauksia (A) 1. Vaikuttaako kantojennosto tukkimiehentäiden määrään uudistusalalla? Kantojennosto parantaa liikkuvuutta ja lisää saalismääriä kuoppapyydyksissä, mutta ei selvästi vähennä tukkimiehentäiden yksilömäärää. 2. Kuinka paljon lisääntymismateriaalia (havupuiden juuria) jää kannonnostoalueille? Juurten määrä kannonnostokohteilla vähenee, mutta ei ilmeisesti niin merkittävästi, että sillä olisi vaikutusta tukkimiehentäiden populaatiokokoon tai taimituhojen määrään, etenkin jos samaan aikaan maanmuokkauksen laatu on heikentynyt kannonnoston seurauksena

29 Vastaukset kysymyksiin (B) 3. Kuinka paljon tukkimiehentäitä syntyy kannonnostoalueilla verrattuna kontrollialueisiin? Tuotanto vähenee, mutta jäljelle jääneet kannot ja juuret merkittävä lisääntymismateriaali. Populaatioiden kehitys riippuu myös muista tekijöistä: esim. minkä puulajin kantoja jätetty, kuinka paljon maaperää rikottu. 4. Vaikuttaako kannonnosto istutettujen taimien maastomenestymiseen? Suuri vaihtelu tukkimiehentäiden aiheuttamissa taimituhoissa koealoittain ja paikoittain. Pääasiallinen selittävä tekijä on maanmuokkaus ja sen laatu

30 Maanmuokkaus mahdotonta tehdä hyvin, jos kannot vielä palstakasoissa aukolla

31 Yhteenvetoa tukkimiehentäistä Tukkimiehentäi on sopeutunut etsimään ravintonsa vanhoista metsistä, missä on harvoin tarjolla tuoretta vioittunutta juurimateriaalia Avohakkuu luo rajattomat lisääntymisresurssit ja houkuttautumisen tuoreelle avohakkuualalle Kantojen nosto ja poiskuljetus vuoden kuluttua eivät näytä radikaalisti muuttavan mitään tässä ketjussa Maanmuokkauksen laadulla on edelleenkin merkittävä rooli tukkimiehentäituhojen torjunnassa