Lappeenrannan väestösuunnite

Transkriptio

1 Lappeenrannan väestösuunnite Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2014:3

2 Johdanto Lappeenrannan kasvun ennakoidaan jatkuvan Lappeenrannan kaupunki on tuottanut noin viiden vuoden välein väestösuunnitelaskelman, jolla arvioidaan väestön ikärakennetta ja asuinalueiden väestökehitytystä tulevaisuudessa. Tämä suunnite on tehty vuoden 2013 alun väestötilanteen pohjalta ja ulottuu vuoteen Kaupungin palveluverkkotarkastelun lähtökohtatietoina tarvitaan ennakointia väestön tulevasta määrästä ja sijoittumisesta eri kaupunginosiin. Vuosien aikana Lappeenrannassa toteutetaan mittava yleiskaavatyö, joka tulee ohjaamaan asumisen ja työpaikkojen sijoittumista pitkälle tulevaisuuteen. Vuoden 2013 alussa Lappeenrannassa asui vakituisesti henkeä. Suunnitteessa on lähdetty siitä, että kaupungin väkiluku kasvaa keskimäärin 300 hengellä vuodessa. Tällöin vuoteen 2020 väkiluku kasvaisi 2000 ja vuoteen 2030 mennessä yhteensä 5000 asukkaalla, jolloin väkiluku olisi Väestökehitystä ei voida kuitenkaan ennustaa varmuudella suhteellisen lyhyelläkään aikavälillä, sillä kehitykseen vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja demografiset prosessit. Väestösuunnite tarjoaa kuitenkin realistisesti tarkastellun ja perustellun näkemyksen siitä, kuinka paljon ja minkä ikäistä väestöä kaupungissa tulevaisuudessa asuu kullakin asuinalueella huomioiden näköpiirissä oleva taloudellinen kehitys ja kaupungin kaavoitusratkaisut. Lappeenrannassa, kuten muuallakin Suomessa, väestörakenne tulee muuttumaan niin, että iäkkään, työelämästä pois siirtyneen väestönosan lukumäärä sekä suhteellinen osuus kasvaa. Luonnollinen väestönkasvu jää negatiiviseksi, koska nuorempien ikäluokkien väestömäärät ovat tällä hetkellä selvästi pienemmät kuin esimerkiksi ns. suurten ikäluokkien. Väestönkasvun edellytys on Lappeenrantaan suuntautuva muuttoliike, joka taas edellyttää työpaikkamäärän positiivista kasvua. Opiskelukaupunkina Lappeenrannalla on hyvät edellytykset houkutella myös nuoria ikäluokkia asukkaikseen. Viime vuosina maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt vuosittain noin 300 ulkomaalaisella asukkaalla vuosittain. Todennäköistä on, että tämä ilmiö entisestään vahvistuu ja näin kansainvälistyminen tulee entistäkin painokkaammin näkymään myös kaupungin väestörakenteessa. Suunnitteen lopussa esitetään vertailu kolmen eri suunnitteen välillä. Nämä perustuvat erilaisiin taloudellisiin ja demografisiin olettamuksiin: Tilastokeskuksen vuonna 2012 toteutettu väestöennuste sekä Lappeenrannan omat vakaan (perus) ja nopean kasvun suunnitteet. Lappeenrannassa Markku Heinonen Marjo Saukkonen Johanna Ilves kehitysjohtaja yleiskaava-arkkitehti suunnittelija

3 2 Johdanto 1 Sisällysluettelo 2 1. Väestösuunnitteen lähtökohdat ja oletukset 3 2. Väestönmuutoksen osatekijät 4 3. Väestöennuste ikäryhmittäin Lappeenrannassa 6 4. Väestönmuutosennuste suuralueittain vuoteen Eri skenaarioiden vertailu 21 Liitteet: Liite 1. Uudet ja täydentyvät asuinalueet Liite 2. Karttamerkintöjen selitykset 25 Liite 3. Lappeenrannan kaupungin väestöprojektiot , Laskennan perusolettamukset 27

4 3 1. Väestösuunnitteen lähtökohdat ja oletukset Tämä suunnite perustuu vuoden 2013 alun väestötilastoihin sekä syntyvyyden ja kuolleisuuden osalta neljän edellisen vuoden keskiarvoihin. Muuttoliikettä on arvioitu niin ikään edellisten vuosien kehityksen sekä tulevien työllisyys- ja talousnäkymien perusteella. Väestön alueellinen sijoittuminen on suunnitteessa arvioitu jo olemassa olevan ja todennäköisimmin toteutuvan kaavoitustilanteen pohjalta. Suunnitteen perusoletuksena on, että Lappeenrannan väestön määrä kasvaa vuosittain keskimäärin 300 hengellä. Tämä on perussuunnite, joka voisi toteutua keskimäärin kerros-m 2 asuntotuotannolla vuodessa. Toki väkiluvun muutoksissa on suuriakin vuotuisia eroja, jotka johtuvat kunakin vuonna syntyneiden, kuolleiden, kaupunkiin muuttaneiden ja pois muuttaneiden yhteenlasketusta nettomäärästä. Viime vuosina Lappeenrannan väestö on kasvanut hengellä vuodessa. Suunnitteen toteutuminen edellyttää, että nettomuutto kasvaa nykyisestä tasosta jonkin verran. Laskennassa on myös hahmoteltu ns. nopean kasvun vaihtoehto (ei osa-alueittaista arviota). Sekä perus- että nopean kasvun vaihtoehto esitetään suunnitteessa tasaisen kasvun laskelmina, vaikka talous- ja väestökehitys varmasti on tulevaisuudessakin vuosittain vaihtelevaa. Alueittaisiin väestömääriin vaikuttavat olemassa olevan väestön ikärakenteen ja asumisväljyyden muutosten lisäksi myös uudisrakentamisen määrä, sen ajoittuminen ja asuntotuotannon tyyppi (omakotitalo, rivitalo tai kerrostalo), jotka on suunnitteessa otettu huomioon. Asuntotuotantovaihtoehdot ja ajoitus on esitetty karttaliitteessä. Syntyneiden määrän laskennassa on käytetty keskimääräisiä hedelmällisyyslukuja. Lappeenrannassa yleinen hedelmällisyysluku on noin 8 % pienempi kuin Suomessa keskimäärin. Syntyneiden määrä on Lappeenrannassa pienentynyt 2000-luvulla ja samalla kuolleiden määrä on noussut. Syntyneiden tai kuolleiden enemmyys on vaihdellut vuosittain. Jatkossa väestörakenteesta johtuen kuolleiden määrä tulee olemaan syntyneiden määrää suurempi siitäkin huolimatta, että kuolleisuutta on suunnitteessa alennettu vuosittain odotettavissa olevan eliniän pidentymän huomioimiseksi. Muuttovoiton on ennakoitu olevan noin 350 henkeä vuodessa ja ikärakenteeltaan pysyvän viime vuosien kaltaisena. Vilkkainta muuttoliike on opiskeluikäisten, 20- ikävuoden molemmin puolin olevien nuorten keskuudessa. Lappeenranta on saanut viime vuosina muuttovoittoa muissa paitsi vuotiaiden ikäryhmissä, jossa muuttotappio on suuri. Lappeenrannan asema opiskelukaupunkina näkyy muuttoliikkeen ikäryhmittäisessä jakautumisessa. Osa-alueittainen muuttoliike on suunnitteessa huomioitu 1-vuotisikäryhmittäin alueittain. Taulukoissa vuoden 2013 väestöluvut ovat todelliset vuoden ensimmäisen päivän tilanteen mukaan. Vuodesta 2014 eteenpäin luvut ovat ennusteita. Suunnitteen laskennan on toteuttanut Kaupunkitutkimus TA Oy Lappeenrannan kaupungin tilauksesta. Asuntotuotannon alueittainen sijoittuminen ja ajoittuminen on työstetty yhteistyössä kaupungin teknisen toimen yleiskaavoituksen kanssa.

5 4 2. Väestönmuutoksen osatekijät Syntyneiden, kuolleiden ja nettomuuton yhteisvaikutukseksesi ja kaupungin väkiluvun kasvuksi on suunnitteessa saatu 300 henkeä vuodessa. Tämä jatkaa jo muutamana edellisenä vuonna alkanutta väestökehityksen suuntaa. Väliluku kasvaisi vuoteen 2020 mennessä 2000 hengellä eli olisi tuolloin noin Seuraavan viiden vuoden aikana kasvua olisi 1500 henkeä, jolloin väkiluku nousisi 76000:een vuonna Kasvu jatkuisi edelleen 1500:llä ja väkiluku olisi vuonna Väestönkasvu vuosina olisi yhteensä 5000 henkeä Toteutunut Ennuste perusvaihtoehto Kuva 1: Lappeenrannan väkiluku ja ennuste vuoteen Syntyneiden määrä on viime vuosina ollut lasta vuodessa. Väestörakenteesta eli hedelmällisyysiässä olevien ikäluokkien yhä pienenevästä koosta johtuen ei syntyvyyteen ole odotettavissa suurta muutosta jatkossakaan. Kuitenkin muuttoliikkeen ja kokonaisväkiluvun kohotessa myös syntyneiden määrä kasvaa, mutta vain kohtalaisesti. Kuolleiden määrä on niin ikään ollut viime vuosina vuosittain, mutta kuolleiden määrän nousee siitäkin huolimatta, että elinikä pidentyy. Väestömäärältään suurimmat ikäluokat ovat nyt vuotiaita. Mitä pidemmälle suunnitejakso ulottuu, sitä suurempi kuolleiden määrä on. Syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus eli luonnollinen väestönmuutos painuu jatkossa negatiiviseksi.

6 5 Sekä kuntien välisen muuton että maahanmuuton nettovaikutuksen arvioidaan olevan keskimäärin 350 henkeä vuodessa. Koska luonnollinen väestönkasvu on jatkossa negatiivista (-50 henkeä/vuosi), jää kokonaismuutokseksi eli väestönkasvuksi noin 300 henkeä vuodessa. Todellisuudessa väestönmuutokset tapahtuvat hieman eri tahtiin eri vuosina, mutta suunnitteessa nämä muutokset on laskennallisesti tasattu eri vuosille Syntyneet Kuolleet Väestönmuutos Nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos Kuva 2: Väestönmuutokset ja ennuste vuoteen 2029.

7 6 3. Väestöennuste ikäryhmittäin Lappeenrannassa Ikäryhmä Yhteensä vuosi Taulukko 1: Lappeenrannan väestö 2013 (toteutunut) ja ennuste vuosille Ikäryhmä Yhteensä vuosi Taulukko 2: Väestön ikäryhmittäiset prosenttiosuudet 2013 (toteutunut) ja ennuste vuosille

8 Kuva 3: Lappeenrannan väestörakenne ikäryhmittäin 2013 eli suunnitteen lähtötilanne. 7

9 Kuva 4: Lappeenrannan väestörakenne ikäryhmittäin, ennuste

10 Kuva 5: Lappeenrannan väestörakenne ikäryhmittäin, ennuste

11 10 4. Väestönmuutosennuste suuralueittain vuoteen 2030 Kuva 6: Lappeenrannan suuralueet 2014.

12 11 Suuralue/Vuosi Keskusta Sammonlahti Lauritsala Joutseno Voisalmi Mäntylä Myllymäki Läntinen suuralue Itäinen suuralue Muu Yhteensä Taulukko 3: Vuoden 2013 alun toteutunut väestötilanne ja ennusteet vuosille Keskusta Sammonlahti Lauritsala Joutseno Voisalmi Mäntylä Myllymäki Läntinen suuralue Itäinen suuralue Muu Kuva 7: Lappeenrannan väestömäärät alueittain 2013 sekä suunnite vuosille 2020 ja 2030.

13 12 Taulukko 4: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Keskustan suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- ja yli 75-vuotiaat Kuva 8. Keskustan suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina Uusia alueita ovat Pikisaari, Simolankatu, Pappilan ympäristö, Armilankatu ja Armilan koulu. Täydennysalueita ovat keskustan lisäksi sairaalan länsipuoli, Kesämäki ja Harapainen.

14 13 Taulukko 5: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Lauritsalan suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- ja yli 75-vuotiaat Kuva 9: Lauritsalan suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina Uusia alueita ovat Laihianranta, Lapveden puisto, Kontiaisenkatu ja Mustola. Täydennysalueita ovat Mustola, Hakali, Kanavaranta, Lauritsala, Parkkarila, Kanavansuu, Mälkiä ja Laihia.

15 14 Taulukko 6: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Mäntylä Myllymäen suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat Kuva 10: Mäntylä-Myllymäen suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina Uusia alueita ovat Ojala-Tuomela II ja Lakiakallio. Täydennysalueita ovat Myllymäki (Ojala-Tuomela I), Mattila, Hiessilta-Karhuvuori ja Mäntylä.

16 15 Taulukko 7: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Voisalmen suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat Kuva 11: Voisalmen suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina Uusia alueita ovat Kivisalmen kenttä, Viipurin vaneri, Kaislaranta ja Tyysterniemen kärki. Täydennysalueita ovat Voisalmi, Pallo-Tyysterniemi ja Kivisalmi.

17 16 Taulukko 8: Väestösuunnite vuoteen 2030 Sammonlahden suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat Kuva 12: Sammonlahden suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina Uusia kohteita ovat Muntero, Kotaniemi, Rutola, Lapatonniemi ja Skinnarilan kampus. Täydennysalueita ovat Ruoholampi V, Rapakivenpuisto, Vahvainrinne, Sammonlahti ja Uus-Lavola.

18 17 Taulukko 9: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Joutsenon suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat Kuva 13: Joutsenon suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina Uusia alueita ovat Asevelikylä, Papusenpelto, Papusenranta ja Tiuru. Täydennysalueita ovat Pappilanpelto, Pulp (Annankatu), Joutsenon keskusta, Korvenkylän keskusta ja Pöyhiänniemi.

19 18 Taulukko 10: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Läntisellä suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat Kuva 14: Läntisen suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina Uusi alue on Ylämaan Kuusela. Täydennysalueita Ylamaalla ovat Koskenkylä, Pappila ja Jokela.

20 19 Taulukko 11: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Itäisellä suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat Kuva 15: Läntisen suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina Uusia alueita ei ole. Täydennysalueita Nuijamaalla ovat Tammiontie ja Nuijamaan keskusta.

21 20 Taulukko 12: Laitoksissa asuvien väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 koko kaupungin alueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat

22 21 Taulukko 13: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 koko kaupungin alueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- ja yli 75-vuotiaat

23 22 5. Eri skenaarioiden vertailu Kuntien omien suunnitteiden ja ennusteiden lisäksi Tilastokeskus on tehnyt ennusteet Suomen väkiluvun kehityksestä kunnittain. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lappeenrannan väestönkasvu hidastuu vuosi vuodelta. Lappeenrannan oman, paikallistuntemukseen perustuvan, suunnitteen mukaan väestönkasvu pysyy nykyisentasoisena tai hieman parempana. Väestönkasvun edellytyksenä on, että kaupunki saa jatkossakin muuttovoittoa sekä muualta Suomesta että maahanmuuttona. Perusvaihtoehdon lisäksi suunnitteeseen on sisällytetty nopean väestönkasvun suunnite. Nopea vaihtoehto perustuu olettamukseen, jossa Lappeenrannan seudun talous lähtee nopeaan kasvuun heti suunnitejakson alussa. Nopeassa vaihtoehdossa asuntotuotannon tarve olisi noin kerros-m 2 vuodessa. Tämä on maankäytön suunnitelmien puitteissa mahdollista, mutta edellyttäisi lähes kaiken rakentamispotentiaalin toteutumista. Vuosi Tilastokeskus Lappeenranta Lappeenranta 2012 ennusteen mukaan Perusvaihtoehto Nopean kasvun vaihtoehto ed. v. ed. v. ed. v * *72424 * Taulukko 14. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatima väestöennuste sekä Lappeenrannan kaupungin 2014 laatimat väestöennusteen perusvaihtoehto ja nopean kasvun vaihtoehto. * toteutuneet tiedot

24 23 LIITE 1

25

26 25 Liite 2. Karttamerkintöjen selitykset Uudet ja täydentyvät asuinalueet Asuinalueet on merkitty karttaan neljällä eri värillä violetti, punainen, oranssi ja keltainen sen mukaan, mille ajanjaksolle pääosa rakentamisesta ajoittuu. Lisäksi täydentyvät kyläalueet on merkitty vihreällä. Tasainen täyttö kuvaa uusia asuinalueita ja viivarasteritäyttö kuvaa täydentyviä, tiivistyviä asuinalueita. Lähtökohtana on, että pääosa rakentamisesta ajoittuu seuraavasti: violeteilla alueilla vuosille punaisilla alueilla vuosille oransseilla alueilla vuosille keltaisilla alueilla vuosille vihreällä osoitetuilla kyläalueilla rakentaminen ajoittuu tasaisesti aikavälille Uudet ja täydentyvät asuinalueet liitekartalla sekä sivujen (kuvat 8-15) kartoilla esitettyjen uusien ja täydentyvien asuinalueiden rajauksissa ja ajoituksessa on hyödynnetty seuraavia lähteitä: Kaavoituskatsaus 2013 Kaavoituskatsaus 2014 Asumis- ja maankäyttöohjelma voimassa olevat asemakaavat voimassa olevat osayleiskaavat vireillä olevat asemakaavat ja osayleiskaavat

27

28 LIITE 3 Lappeenrannan kaupungin väestöprojektiot Laskennan perusolettamukset Toimeksiantaja: Lappeenrannan kaupunki, Strategia- ja talousyksikkö Tekijä: Kaupunkitutkimus TA Oy 03/2014

29 2 1 Tausta ja toteutus Lappeenrannassa on todettu tarve alueellisille, ikäryhmittäisille väestöennusteille palvelujen suunnittelun ja muun kuntasuunnittelun tarpeisiin. Nyt tehdyt projektiot on laadittu Kaupunkitutkimus TA Oy:ssä alueellisella demografisella väestöprojektiomallilla. Kaupunkitutkimuksessa työn tekivät tutkijat Seppo Laakso ja Päivi Kilpeläinen. Lappeenrannan kaupungin puolesta yhteyshenkilöinä olivat kehitysjohtaja Markku Heinonen, suunnittelija Johanna Ilves, yleiskaava-arkkitehti Marja Saukkonen sekä Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg. Väestörakenne ja väestönmuutos ovat tärkeitä ja kiinnostavia ilmiöitä kunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta. Asukkaat ovat kunnallisten palveluiden asiakkaita, joten väestön määrä ja rakenne määrittävät suurelta osin alueellisten palveluiden tarpeen. Jotta palvelut voidaan mitoittaa ja sijoittaa tarkoituksenmukaisesti sekä sopeuttaa palvelujen tarjontaa kysynnän muutoksia vastaavasti, tarvitaan tietoa ja näkemystä siitä, miten väestön määrä ja ikärakenne muuttuvat tulevaisuudessa. Tätä tietoa tarvitaan paitsi koko kaupungin tasolla myös asuinalueiden tasolla, sillä peruspalveluiden verkosto on alueellinen ja väestökehitys poikkeaa alueiden välillä sijainnin, asuntokannan rakenteen, alueen iän ja muiden tekijöiden vuoksi. Väestöprojektiot perustuvat olemassa olevassa nk. vanhassa asuntokannassa asuvian väestön muutoksiin sekä rakennettaviin uusiin asuntoihin tulevan väestön muodostamaan kokonaisuuteen. Näkemys asuntotuotannon määrästä, rakenteesta ja alueellisesta sijoittumisesta on oleellinen lähtökohta väestöprojektioille. Lappeenrannan asuntotuotantoennuste on laadittu kaupungin Teknisessä toimessa. Väestöprojektiot on laadittu vuosittain vuoteen 2030 asti, lähtien vuodesta 2013 (vuoden alun väestö). Aluejakona on projektioiden laadintaa varten tilastoalueiden pohjalta määritellyt 16 aluetta sekä asuntoväestöön kuulumaton muu väestö. Projektiot on laadittu sukupuolen mukaan tarkalla ikäryhmityksellä ja tulostettu iän mukaan: 0-19-vuotiaat 1-vuotisikäryhmittäin ja yli 20-vuotiaat 5- vuotisikäryhmittäin. Projektiovaihtoehtoja on kaksi: perusvaihtoehto ja nopea vaihtoehto. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan asuntotuotantoa koskevan oletuksen suhteen: nopeassa vaihtoehdossa asuntotuotanto on 50 % suurempi kuin perusvaihtoehdossa. Tässä raportissa kuvataan tiivistetysti väestöprojektiomallin lähestymistapa ja menetelmä sekä laadittujen projektioiden keskeiset tulokset. 2 Projektioiden lähestymistapa ja ennustamisen epävarmuus Väestöprojektiot ovat luonteeltaan käytettyyn laskentamalliin sekä tehtyihin oletuksiin perustuvia laskelmia, jotka kuvaavat tulevaa väestökehitystä siinä tapauksessa, että tehdyt oletukset toteutuvat. Projektioiden virhemarginaali on normaalisti sitä suurempi mitä pienempiä alueita ja ikäryhmiä käsitellään ja mitä pitemmälle projektion aikajänne ulottuu. Mallilla tehtyä väestölaskelmaa kutsutaan projektioksi ja suunnittelukäyttöön valittua projektiota kutsutaan ennusteeksi.

30 3 Väestörakenteella ja väestökehityksellä on tärkeä rooli kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Asukas on kunnan asiakas ja veronmaksaja ja siitä syystä lähes kaikki kunnan toiminta liittyy välittömästi tai välillisesti asukkaisiin. Näkemystä tulevista muutossuunnista sekä ennusteita väestökehitystä tarvitaan sekä koko kaupungin ja seudun tasolla että asuinalueiden tasolla. Koko kaupungin /seudun tasolla väestöennusteita ja -projektioita käytetään strategioiden määrittelyssä, talouden ja toiminnan suunnittelussa sekä yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnittelussa. Asuinalueiden tasolla tarpeet liittyvät palveluiden suunnitteluun, mm. päivähoito, koulu, nuorisotoimi, terveyspalvelut, vanhuspalvelut, muut sosiaalipalvelut, liikenne ja perusrakenne. Väestökehityksen ja sen taustalla vaikuttavien asuntomarkkinoiden, yritystoiminnan ja työmarkkinoiden taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja demografiset prosessit, joiden ennustaminen on väistämättä epävarmaa (kuvio 2.1). Väestökehitystä ei voida missään oloissa ennustaa täydellä varmuudella. Silti muutosten arvioiminen pitkän ajan päähän on perusteltua erehtymisen uhallakin, sillä vaihtoehtona olisi tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä vain nykytilanteen tai menneisyyden perusteella. Kaupungin ja seudun keskeisiin tehtäviin liittyy pitkä suunnitteluhorisontti, joka edellyttää näkemystä vuosien päähän. Erityisesti yhdyskuntarakenne ja siihen kuuluva perusrakenne kestävät vuosikymmeniä. Myös palveluverkostot ja niihin kuuluvat toimitilat ja rakennukset ovat pitkäikäisiä. Kuvio 2.1: Seudun (asunto/työmarkkina-alueen) väestökehityksen riippuvuudet 1 Seudun kilpailukyky ja vetovoima - perusrakenne, logistiikka - kustannustaso, verotus - palvelutaso, viihtyvyys, turvallisuus - imago -asuminen -työvoima Talouskehitys - kansainvälinen - valtakunnallinen Yritysten sijoittuminen Investoinnit Tuotanto Työvoiman kysyntä Työvoiman tarjonta - määrä - ikä - koulutus Asuntojen tarjonta - asuntokanta - asuntotuotanto - ominaisuudet, laatu - hinta Pendelöinti seudun ulkopuolelta Muuttoliike - maassamuutto - ulkomainen muutto Tonttitarjonta Hedelmällisyys Kuolevuus Luonnollinen väestönmuutos Väestö - määrä - ikärakenne 1 Seppo Laakson laatima synteesi, joka perustuu useisiin aluetaloudellisiin tutkimuksiin. Kuvio on pelkistetty keskeisten vaikutussuhteiden kuvaus. Nuolet kuvaavat kausaalista vaikutussuuntaa.

31 4 3 Väestöprojektiomalli, lähtötiedot ja parametrit Alueelliset väestöprojektiot on laadittu demografisella projektiomallilla. Projektiomalli on jaettu kahteen osaan: 1. lähtötilanteessa olemassa olevan asuntokannan väestö (vanhan kannan väestö) 2. ennustejaksolla rakennettavan uuden asuntokannan väestö (uustuotannon väestö). Vanhan kannan väestöprojektiossa lähtökohtana on viimeisin käytettävissä oleva väestörakennetilasto alueittain sukupuolen sekä iän (1-vuotisikäryhmityksellä) mukaan. Vanhan kannan projektiomalli toimii siten, että kunkin alueen lähtövuoden olemassa olevan asuntokannan väestöä vanhennetaan vuosittain ja lisäksi arvioidaan muuttoliikkeen ja kuolleisuuden aiheuttama muutos ikäryhmittäin sekä syntyneiden määrä. Vuosittain tapahtuvien muutosten arviointi perustuu kertoimiin, jotka on laadittu aikaisempien vuosien väestö- ja väestönmuutostietojen avulla. Uustuotannon väestöprojektion lähtökohtana on arvioitu asuntotuotanto kullakin alueella vuosittain rakennustyypeittäin (valmistuva kerrosala vuosittain). Rakennettavaan asuntokantaan kullakin alueella tuleva väestö lasketaan rakennustyypeittäin siten, että tyyppiluokan rakennuksiin tuleva valmistumisvuotta seuraavan vuodenvaihteen väestö arvioidaan rakennustyypille ominaisella asumisväljyys- ja ikärakennekertoimilla. Rakennuksen myöhempi väestökehitys lasketaan vastaavalla demografisella projektiomenetelmällä kuin olemassa olevassa asuntokannassa asuvan väestön ennuste. Vanhan kannan ja uustuotannon projektiot yhdistetään alueittain, vuosittain sekä iän mukaan. Väestö lähtötilanteessa Väestöprojektioiden lähtökohtana on väestötilaston mukainen väestö alueittain, sukupuolen ja iän (1-v.) mukaan Lappeenrannan asukasluku vuoden 2013 alussa oli henkeä.

32 5 Syntyvyys Väestöprojektiomallissa kunkin vuoden aikana syntyvien lasten ennuste alueittain lasketaan kertomalla alueen kunkin vuotiaan naisikäluokan henkilöiden määrä vastaavan ikäluokan hedelmällisyysluvulla, joka kuvaa vuoden aikana synnyttävien naisten osuutta koko ikäluokasta. Hedelmällisyysluvut on laskettu koko kaupungin syntyneiden tilaston ja väestötilaston luvuista ikäryhmittäin vuosien keskiarvona. Syntyvyys poikkeaa huomattavasti alueiden välillä. Tästä syystä kullekin alueelle on aikaisempien vuosien perusteella määritelty kerroin, joka kuvaa suuralueen naisten hedelmällisyyden poikkeamaa koko kaupungin keskiarvoon verrattuna. Projektioiden laskennassa on oletettu, että naisten ikäryhmäkohtaiset hedelmällisyysluvut pysyvät vuosien keskimääräisellä tasolla koko ennusteperiodin ajan. Samoin on oletettu, että alueiden poikkeama koko kaupungin keskiarvoon verrattuna pysyy muuttumattomana. Kuvio 3.1: Naisten hedelmällisyysluvut (syntyneet / 1000 naista) ikäryhmittäin Lappeenrannassa, vuodet keskimäärin Syntyneitä / 1000 naista Ikäluokat yhteensä Äidin ikä Lappeenrannassa syntyi keskimäärin 47,8 lasta 1000 naista (15-49-v.) kohti vuodessa jaksolla Suhteellisesti eniten lapsia syntyi vuotiaille, 116,8 lasta 1000 naista kohti. Alueiden välillä on erittäin suuret erot naisten hedelmällisyysluvuissa. Keskustassa (Läntinen ja Itäi-nen) yleinen hedelmällisyysluku on huomattavasti kaupungin keskiarvoa alempi. Kuolleisuus Vuosittain kuolevien ennuste alueittain sekä iän ja sukupuolen mukaan lasketaan kertomalla alueen kunkin ikäluokan henkilöiden määrä vastaavan ikäluokan kuolleisuusluvulla, joka kuvaa vuoden aikana kuolevien osuutta koko ikäluokasta. Kuolleiden laskenta tehdään erikseen miehille ja naisille ja vastaavasti myös kuolleisuusluvut ovat erikseen kummallekin sukupuolelle.

33 6 Kuolleisuuslukuina (kuolleet/1000 asukasta) on käytetty Tilastokeskuksen kuntaryhmittäisiä lukuja, jotka Tilastokeskus on laskenut alueittaista väestöennustetta varten. Kuolleisuuden erot suuralueiden välillä on otettu huomioon aluekohtaisella kertoimella, joka kuvaa suuralueen kuolleisuuden poikkeamaa koko kaupungin keskiarvoon verrattuna. Projektiot on laskettu siten, että ikäryhmäkohtaiset kuolleisuusluvut alenevat kaikissa ikäryhmissä koko periodin ajan vastaavasti kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Aleneman avulla otetaan huomioon oletettu eliniän piteneminen. Suuralueiden poikkeaman koko kaupungin keskiarvoon verrattuna oletetaan pysyvän muuttumattomana koko jakson ajan. Kuvio 3.2: Miesten ja naisten kuolleisuusluvut iän mukaan Lappeenrannan kuntaryhmässä v tasossa (Tilastokeskus) Kuoll./1000 asuk Miehet Naiset Muuttoliike Muuttoliike vaikuttaa voimakkaasti väestökehitykseen sekä koko kunnan tasolla että useimmilla alueilla. Kuitenkin nettomuutto iän suhteen noudattaa vakiintuneita malleja, jotka muuttuvat vuosittain melko vähän. Lappeenranta sai muuttovoittoa kaikkina vuosina jaksolla , keskimäärin 219 henkeä vuodessa (0,3 %/vuosi). Muuttoliike on iän suhteen valikoivaa. Lappeenrannan muuttovoitosta yli puolet tuli vuotiaiden muutosta, jonka ohella myös vuotiaat oli vahvasti muuttovoittoinen ikäryhmä. Myös alle 15-vuotiaiden sekä yli 35-vuotiaiden ikäryhmille (paitsi v.) kertyi vähän muuttovoittoa. Vastaavasti vuotiaat muodostivat huomattavan muuttotappiollisen ikäryhmän. Lappeenrannan muuttovoitto on kertynyt viime vuosina kokonaan maahanmuutosta. Maahan/maastamuuton muuttovoitto oli keskimäärin 313 henkeä vuodessa, kun taas maassamuutto oli tappiollista keskimäärin -94 henkeä vuodessa jaksolla

34 7 Kuvio 3.3: Lappeenrannan nettomuutto ikäryhmittäin v , keskimäärin/vuosi Hnekeä Alueilla muuttoliike sisältää sekä alueiden väliset muutot että kaupungin rajan yli tapahtuvat muutot alueille ja alueilta. Väestöprojektiomallissa muuttoliike otetaan huomioon käyttämällä ikäryhmäkohtaisia jäljellejäämiskertoimia. Kerroin kuvaa 1-vuotiskohortin kokoa saman kohortin edellisen vuoden kokoon verrattuna. Esimerkiksi kerroin 0,99 tarkoittaa, että kohortin koko pienenee muuttoliikkeen tuloksena 1 % vuodessa. Vastaavasti 1,25 tarkoittaa, että kohortin koko kasvaa muuttoliikkeen vuoksi 25 % vuodessa. Jäljellejäämiskertoimet on laskettu vuosien (1.1.) alueittaisista väestötilastoista 1- vuotisikäryhmittäin. Kertoimien laskentaa varten alueet on ryhmitelty muuttoliikkeen suhteen samankaltaisiin ryhmiin. Lappeenrannan alueet on jaettu viiteen ryhmään. Uustuotannon arvioitu vaikutus kertoimiin on otettu huomioon. Kertoimet kuvaavat vuosien nettomuuton vaikutusta vanhassa asuntokannassa. Kummallekin sukupuolelle käytetään samoja kertoimia, joita sovelletaan väestöprojektioiden ennusteessa. Mallissa oletetaan, että ikäryhmäkohtainen nettomuutto on likimäärin samanlaista kaikkina projektiovuosina. Kuvio 3.5 näyttää jäljellejäämisluvut Lappeenrannan viidessä alueryhmässä. Sammonlahti-Skinnarla erottuu omaksi aluetyypiksi, joka saa vuosittain erittäin suuren muuttovoiton vuotiaista. Vastaavasti yli 23-vuotiaat ja lapset ovat muuttotappiollisia ikäryhmiä. Keskustojen alueilla (Itäinen ja Läntinen) on samantapainen muuttoprofiili, mutta loivempi. Joutsenon-Uus-Lavolan-Ruoholammen ryhmä muodostaa keskustojen peilikuvan: muuttotappiota nuorista aikuisista ja muuttovoittoa yli 24- vuotiaista ja lapsista. Samankaltainen mutta hieman loivempi profiili on muilla alueilla. Voisalmi muodostaa oman tyyppinsä, jonka profiili asettuu lähinnä muiden väliin.

35 8 Kuvio 3.4: Jäljellejäämisluvut iän (0-65-v.) mukaan alueryhmittäin, vuodet keskimäärin Uustuotanto Asuntojen uustuotannolle laadittiin kaavoitus- ja rakentamistietojen perusteella alueittainen, vuosittainen ennuste, joka perustuu yleiskaavan ja asemakaavojen rakentamismahdollisuuksiin ja arvioon niiden toteutumisesta. Asuntotuotannon ennuste sisältää arvion kullekin alueelle vuosittain valmistuvasta kerrosalasta rakennustyypin mukaan. Rakennettava asuntokanta jaettiin kolmeen rakennustyyppiluokkaan: (1) erilliset pientalot, (2) rivi- ja ketjutalot, (3) kerrostalot. Alueellisen projektion pohjana on asuntotuotannon perusvaihtoehto, jonka mukaan Lappeenrantaan valmistuu asuinkerrosalaa keskimäärin kem 2 vuodessa jaksolla Määrä on jonkin verran pienempi kuin toteutunut tuotanto vuosina , jolloin valmistui keskimäärin kem 2 vuodessa ja viidenneksen pienempi kuin jaksolla , jolloin valmistui kem 2 vuodessa. Asuntotuotanto jakautuu ennusteessa talotyyppeihin seuraavasti: erillispientalot 36 %, rivi- ja ketjutalot 15 %, kerrostalot 49 %.

36 9 Kuvio 3.5: Asuntotuotanto talotyypin mukaan vuosittain (perusvaihtoehto, koko kaupunki) kem Kerrostalo Rivitalo OK-talo Lisäksi laadittiin koko kaupungin tasolla asuntotuotannon nopea vaihtoehto, jossa asuntotuotanto on 50 % suurempi kuin perusvaihtoehdossa. Tällöin valmistuva tuotanto olisi keskimäärin kem 2 vuodessa. Vaihtoehdon toteutuminen edellyttäisi voimakasta kysynnän kasvua sekä kaavoihin sisältyvän rakentamispotentiaalin lähes täysimääräistä toteutumista tai lisäkaavoitusta. Uustuotannon parametrit Uustuotannon projektiossa lähdetään liikkeelle laskemalla kunkin alueen ja rakennustyypin tuotantoon tuleva väestö iän mukaan rakennusten valmistumista seuraavan vuoden (lähtövuosi) alussa. Laskelma perustuu parametreihin, jotka kuvaavat lähtövuoden keskimääräistä asumisväljyyttä (kem 2 /asukas) sekä ikäjakaumaa. Uustuotannon asumisväljyyden ja ikäjakauman parametrien laadinnassa on käytetty hyväksi muiden kaupunkien uusista asunnoista laskettuja tietoja. Lähtövuoden jälkeen uustuotannon asukkaita projisoidaan vuosi kerrallaan eteenpäin vastaavalla tavalla kuin vanhan kannan projektiossa. Rakennustyyppikohtaisina hedelmällisyys-, kuolleisuus- ja jäljellejäämisparametreinä on käytetty soveltaen samoja kuin vanhassa asuntokannassa. 4 Projektioiden tulokset Väestönkasvu Väestöprojektion perusvaihtoehdon mukaan väestö kasvaa asukkaaseen vuonna 2030, kun projektion lähtövuonna 2013 asukkaita oli Väestö kasvaa tämän mukaisesti noin henkeä eli 7 %, keskimäärin 0,4 % vuodessa. Nopeassa projektivaihtoehdossa väestö kasvaisi henkeen vuonna 2030, lisäys olisi henkeä eli 16 %, keskimäärin 0,9 % vuodessa. Tilastokeskuksen vuonna 2012 julkaisemassa väestöennusteessa Lappeenrannan ennuste oli henkeä vuoden 2030 alussa.

37 10 Kuvio 4.1: Lappeenrannan väestö v ja projektiovaihtoehdot vuoteen Henkeä Väestö toteutunut Nopea vaihtoehto Perusvaihtoehto Tilastokeskus Väestöprojektiot on jaettu vanhan asuntokannan ja uustuotannon projektioihin kuviossa 4.2. Vanhan asuntokannan (vuoden 2013 alussa ollut asuntokanta) väestö vähenee tulosten mukaan henkeä vuoteen 2030 mennessä, keskimäärin 0,6 % vuodessa. Väheneminen johtuu asuntokuntakoon pienenemisestä, yleisestä asumisväljyyden kasvusta sekä asuntojen poistumasta. Asuntojen uustuotanto kompensoi vanhassa kannassa tapahtuvan väestön vähenemisen sekä mahdollistaa väestön nettokasvun. Vuodesta 2013 alkaen rakennettavaan asuntokantaan tulee perusvaihtoehdossa asukasta ja nopeassa vaihtoehdossa asukasta. Projektiovaihtoehtojen välinen ero perustuu ainoastaan eroon uustuotannon määrää koskevassa arviossa. Kuvio 4.2: Lappeenrannan väestö v ja projektiovaihtoehdot yhteensä ja erikseen uustuotannossa sekä vanhan kannan projektio vuoteen Henkeä Väestö toteutunut Nopea vaihtoehto Perusvaihtoehto Vanha kanta Uustuotanto nopea Uustuotanto perus 0

38 11 Väestönmuutokset Väestömäärä muuttuu vuosittain syntymien, kuolemien ja muuttoliikkeen nettotuloksen seurauksena. Lappeenrannan väestö kasvoi jaksolla keskimäärin 153 henkeä vuodessa. Syntymien ja kuolemien erotuksena muodostuva luonnollinen muutos oli lievästi negatiivinen keskimäärin -11 henkeä vuodessa ja muuttovoitto oli keskimäärin 166 henkeä vuodessa. Sekä luonnollisessa muutoksessa että nettomuutossa on erittäin suuret vuosittaiset vaihtelut. Luonnollisen muutoksen trendi on kuitenkin ollut suhteellisen vakaa vuodesta 2001 alkaen. Nettomuutto supistui viime vuosikymmenen alkupuolella, mutta on ollut vuodesta 2008 alkaen keskimäärin korkeammalla tasolla kuin sitä edeltävinä vuosina. Perusvaihtoehdossa nettomuuton oletetaan pysyvän positiivisena ja kasvavan vähitellen alle 300:sta lähes 400:aan vuodessa. Perusvaihtoehdon asuntotuotantoennusteen oletetaan mahdollistavan muuttovoiton loiva kasvu. Maahanmuuton arvioidaan jatkuvan vilkkaana ja pitävän yllä muuttovoittoa. Sekä syntyneiden että kuolleiden määrä kasvaa hitaasti. Syntyneiden kasvu perustuu hedelmällisyysikäisten naisten määrän loivaan kasvuun muuttoliikkeen vaikutuksesta. Kuolleiden määrä kasvaa ikääntymisen ja vanhusväestön kasvun seurauksena, vaikka kasvua hidastaa elinajan oletettu piteneminen edelleen. Kuvio 4.3: Lappeenrannan väestönmuutokset osatekijöittäin v ja perusvaihtoehto vuoteen Väestönmuutos Syntyneet Kuolleet Luonn.muutos Nettomuutto Väestö ikäryhmittäin Alle kouluikäisten 0-6-vuotiaiden määrä kääntyi kasvuun viime vuosikymmenen puolivälissä ja tulosten (perusvaihtoehto) mukaan loiva kasvu tulee jatkumaan koko projektiojakson ajan. Peruskouluikäisten 7-15-vuotiaiden määrän vähenemisen ennakoidaan pysähtyvän vuonna 2014 ja kääntyvän kasvuun, joka jatkuu jakson loppuun asti vuotiaiden loivan laskun arvioidaan jatkuvan luvun alkuvuosiin asti, jolloin määrä kääntyy pieneen kasvuun.

39 12 Kuvio 4.4: Lapset ja nuoret (0-19-v.) ikäryhmittäin Lappeenrannan väestöprojektiossa (perusvaihtoehto) v v v Työikäisten (20-64) määrä tulee projektion mukaan laskemaan loivasti 2020-luvun puoliväliin asti. Samalla työikäisten ikärakenne tulee muuttumaan siten, että vuotiaiden määrä kääntyy kasvuun, mutta vuotiaiden väheneminen, joka alkoi vuonna 2010, jatkuu 2020-luvun alkuvuosiin asti. Kuvio 4.5: Työikäiset (20-64-v.) ikäryhmittäin Lappeenrannan väestöprojektiossa (perusvaihtoehto) v v

40 13 Eläkeikäisten määrä tulee kasvamaan voimakkaasti. Perusvaihtoehdon mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 37 % vuodesta 2013 vuoteen Kasvun jakautuminen ikäryhmien välillä ajoittuu suurten ikäluokkien ikääntymisen mukaan vuotiaden määrä tulee kasvamaan 2020-luvun alkuvuosiin asti ja kääntyy sen jälkeen laskuun. Vastaavasti vuotiaiden määrä kääntyy jyrkkään nousuun 2020-luvun alussa. Yli 85-vuotiaiden kasvun jyrkentyminen ajoittuu 2020-luvun jälkipuolelle. Kuvio 4.6: Eläkeikäiset (yli 65-v.) ikäryhmittäin Lappeenrannan väestöprojektiossa (perusvaihtoehto) v v. Yli 85-v. 0 Väestön ikärakenteen muutos Lappeenrannan väestön ikäjakauma on lähtötilanteessa 2013 kaksihuippuinen. Suurimmat ikäluokat koostuvat varttuneista työikäisistä, ja vuotiaista. Toisen suuren ryhmän muodostavat vuotiaat, joista suuri osa on opiskelijoita. Väestöprojektion perusvaihtoehdon mukaan ikäjakauma tasoittuu vuoteen 2030 mennessä. Nykyiset suurimmat ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle ja samalla heidän määränsä on pienentynyt. Sen sijaan vuotiaiden osuus pienenee. Suurimman ikäluokan vuonna 2030 muodostavat vuotiaat. Lasten ja nuorten osuus muuttuu melko vähän. (Kuvio 4.7) Väestönmuutos alueittain Yhteenveto alueiden väestökehityksestä (kuvio 4.8) osoittaa, että määrällisesti eniten Lappeenrannan alueista tulee kasvamaan Uus-Lavola-Ruoholampi, jossa väestön ennakoidaan asuntotuotannon vaikutuksesta lisääntyvän asukkaalla. Muita vahvasti kasvavia alueita ovat Myllymäki, Kanava Itäinen, Joutseno ja Kanava Läntinen, joissa väestö kasvaa asukkaalla. Keskusta Läntinen ja Itäinen, Sammonlahti-Skinnarla ja Kuusimäki-Lavola ovat alueita, joissa väestö kasvaa arvion mukaan alle 250 henkeä. Muilla alueilla, joissa asuntuotantoa on vähän tai ei lainkaan, asukasmäärä vähenee.

41 14 Kuvio 4.7: Ikäryhmien (5-v.) väestöosuudet Lappeenrannassa v ja Osuus koko väestöstä, %

42 Julkaisija: Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia Villimiehenkatu 1 PL Lappeenranta ISSN