Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Transkriptio

1 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet Väestö Ikä- ja sukupuolirakenne Kieliryhmät Maantieteelliset erot Koulutustaso Ulkomaalaiset Suomessa Talous ja työvoima Bruttokansantuote Julkinen talous ja valtion velka Kuluttajahinnat ja inflaatio Työvoima Elinkeinorakenne Työttömyys Pitkäaikaistyöttömyys Nuorisotyöttömyys 30 Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä Taustaa Peruskoulu ja esiopetus Toisen asteen koulutus Kolmannen asteen koulutus 35 Luku III: Ammatillisen koulutuksen järjestelmä Ammatillisen koulutuksen historiallisesta kehityksestä Suomessa Taustaa Kehitys vuoden 1945 jälkeen Ammatillisen koulutuksen uudistaminen ja 1980-luvulla Ammatillisen koulutuksen tavoitteita ja arvoja Nuorisoasteen koulutuskokeilu Ammattikorkeakoulut Aikuiskoulutus Hallinto Lainsäädäntö Nuorten ammatillinen koulutus Johdanto Koulutuslohkot ja -alat Tutkinnot Toisen asteen tutkinnot Opistoasteen tutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Opetussuunnitelmat Harjoittelu Opiskelija-arviointi Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen Opinto-ohjaus Opiskelijoiden taloudellinen tukijärjestelmä Ammatillisen koulutuksen määrälliset tavoitteet Oppilaitokset ja opettajat Aikuiskoulus Aikuiskoulutusjärjestelmä Aikuisten ammatti- ja kielitutkinnot 72 Ammattitutkinnot 73 Kielitutkinnot 75

2

3 Ammatillinen koulutus Suomessa 9

4 10 Suomi - läänit ja eräitä suurimpia kaupunkeja Lapin lääni Rovaniemi Oulu Oulun lääni Vaasa Kuopio Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Tampere Turku Etelä-Suomen lääni Ahvenanmaan maakunta Helsinki Läänit alkaen

5 Luku I Taustatietoa 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet Suomi on pinta-alaltaan ( km ) eräs Euroopan suurimpia maita. Sen pohjoinen sijainti on vaikuttanut monella tapaa ihmisten elinehtoihin ja mm. elinkeinorakenteeseen. Ympäröivien merialueiden lisäksi Sisä-Suomen suuret vesistöt ovat vaikuttaneet liikenteen ja asutuksen muotoutumiseen - Suomen pinta-alasta on vettä 10%. Metsiä maan kokonaispinta-alasta on 69%, ja niiden merkitys on edelleenkin varsin keskeinen maan talouselämän kannalta Suomella on maarajaa kolmen valtion kanssa. Pisin raja on idässä, jossa Venäjän kanssa on yhteistä rajaa lähes 1300 km. Pohjoisessa on Ruotsin kanssa yhteistä rajaa vajaat 600 km ja Norjan kanssa runsaat 700 km. Lännessä Suomi rajautuu Pohjanlahteen ja etelässä Suomenlahteen. Suomeen kuuluvat Suomen ja Ruotsin välissä sijaitsevat Ahvenanmaan saaret, jotka muodostavat Ahvenanmaan maakunnan. Maakunnalle on myönnetty laaja autonomia Maan runsas viiden miljoonan hengen väestö koostuu kielellisesti kolmesta ryhmästä: valtaosa puhuu äidinkielenään suomea (noin 94%). Ruotsia puhuu äidinkielenään noin 6% ja saamea noin 0.03%. Viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Ahvenanmaalla virallinen kieli on ruotsi. Kaikki suomalaiset saavat julkiset palvelut - myös koulutuksen - omalla äidinkielellään (suomen tai ruotsin kielellä). Virallisia valtionkirkkoja on kaksi: luterilainen (87% väestöstä) ja ortodoksinen (1%). Runsaat 10% väestöstä on virallisten uskontokuntien ulkopuolella. Kaupungeissa asuu yli 60% kansalaisista Suomen perustuslaki on peräisin vuodelta Se säätelee kansalaisten yleiset perusoikeudet sekä lainsäädännön, hallinnon, tuomiovallan, valtiontalouden, puolustuslaitoksen, opetustoimen, uskonnollisten yhdyskuntien ja julkisten virkojen keskeiset perusteet. Siinä säädetään mm. yleisestä oppivelvollisuudesta ja maksuttomasta peruskoulutuksesta. Sen mukaan valtion tehtävänä on myös ylläpitää tai tukea ammatillista koulutusta, yleissivistävää ja korkea-asteen koulutusta sekä yliopistokoulutusta Suomi on parlamentaarinen tasavalta ja monipuoluedemokratia. Lait säätää ja yleiset poliittiset linjaukset tekee eduskunta. Yksikamariseen eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa neljäksi vuodeksi. Hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Hallituksen muodostamisessa ovat yleensä olleet mukana sosiaalidemokraatit ja keskusta. Vuoden 1995 eduskuntavaalien tuloksena maahan muodostettiin poikkeuksellinen hallituskoalitio: mukaan tulivat sekä vasemmisto että oikeisto ilman keskustaa. Ensimmäistä kertaa mukana olivat myös vihreät Hallituksen nimittää presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Suomessa presidentillä on poikkeuksellisen laajat valtaoikeudet, joiden supistamisesta on käyty keskustelua. Presidentillä on keskeinen rooli mm. ulkopolitiikan hoidossa. Luku I Taustatietoa

6 Luku I Kansainvälisenä toimijana Suomi on pyrkinyt olemaan aktiivinen. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina Suomi korosti puolueettomuuttaan ja haluaan olla sitoutumatta kumpaankaan kylmän sodan leiriin. YK:n ja Pohjoismaiden Neuvoston jäsen Suomesta tuli vuonna Taloudellista yhteistyötä länsimaiden kanssa vahvisti liittyminen EFTA:n liitännäisjäseneksi vuonna 1961 ja OECD:hen vuonna EFTA:n täysjäseneksi Suomi tuli vuonna Vapaakauppasopimus EEC:n kanssa solmittiin Vuoden 1994 lokakuussa Suomessa pidettiin kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä. Liittymistä kannatti 57% äänestäneistä. Suomesta tuli Euroopan Unionin jäsen Lakien toimeenpanosta vastaavat hallinnon eri tasot: keskushallinto, aluehallinto ja paikallishallinto. Keskushallintoa edustavat ministeriöt ja niiden alaisuudessa toimivat keskusvirastot. Esimerkiksi opetusministeriön alaisuudessa toimii opetushallitus, jonka tehtäviin on kuulunut mm. koulutoimen tarkastaminen. Keskusvirastoperinne on peräisin Ruotsista, johon Suomi kuului 1100-luvulta 1800-luvulle. Nykyään keskusvirastoja ollaan kehittämässä asiantuntija- ja palvelukeskuksiksi. Aluehallintoa edustavat 6 lääniä. Lääninhallinnon tehtäviin kuuluu muun muassa poliisi- ja pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen säätelyyn liittyviä tehtäviä. Paikallistason hallinto kuuluu kunnille, joita on Julkishallinnon kehittämisperiaatteena on jo yli kymmenen vuoden ajan ollut keskushallinnon keventäminen ja päätöksenteon siirtäminen lähemmäksi niitä yksiköitä, joissa käytännön toiminta tapahtuu. Desentralisaatio näkyy useimmilla hallinnon aloilla keskushallinnon normiohjauksen purkamisena ja paikallistason päätöksenteon ja vastuun lisäämisenä. Pyrkimyksenä on edetä kaksitasoisen hallinnon suuntaan, jossa keskeisiä toimijoita ovat ministeriöt ja kunnat Voimakas muutos on näkyvissä selkeästi aluetason hallinnossa, jossa lääninhallitusten rooli valtion viranomaisena on kaventunut. Vuoden 1994 alussa voimaan tullut alueiden kehittämistä koskeva laki synnytti maakuntien liitot, jotka yhdessä alueensa kuntien ja valtion viranomaisten sekä elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajien kanssa laativat alueelliset kehittämissuunnitelmat. Alueiden omaehtoisen ja tasapainoisen kehityksen tukeminen on uuden aluepoliittisen lainsäädännön keskeinen tavoite. Kyse on uudenlaisesta ohjelmaperusteisesta aluepolitiikasta, johon tuo vahvistusta liittyminen Euroopan Unioniin, jonka tukitoimenpiteet kanavoidaan maakuntien liittojen kautta.

7 Taustatietoa 1.2 Väestö 13 Ikä- ja sukupuolirakenne Suomen väestö oli vuoden 1994 lopussa henkeä, joista miehiä ja naisia Miesten keski-ikä oli 36,3 ja naisten 39,8 vuotta. Kuvio 1. Väestö ikäryhmittäin vuoden 1994 lopussa Ikä Miehiä Naisia Yhteensä LÄHDE TILASTOKESKUS Luku I Taustatietoa

8 Luku I Pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna vanhempiin ikäluokkiin kuuluvien suhteellinen osuus kasvaa kuten muissakin länsimaissa. Väestön ikärakenne ja työvoiman tarjonnan kehitys määräytyvät Suomessa pitkälti toisen maailmansodan jälkeen ( ) syntyneiden suurten ikäluokkien mukaan. Ne ovat nyt väestöpyramidin keskivaiheilla, mikä selittää sen, että työikäisiä on paljon lapsiin ja eläkeikäisiin verrattuna. Kun suuriin ikäluokkiin kuuluvat siirtyvät eläkkeelle, työvoiman tarjonta alkaa ehtyä. Väestön ikärakenteen kehitys Suomessa näkyy seuraavasta kuviosta: Kuvio 2. Väestö ikäryhmittäin (%) Ikäryhmä (ennuste) (ennuste) LÄHDE TILASTOKESKUS Väestöennusteiden mukaan Suomen väkiluku kasvaa aina vuosituhannen lopulle saakka - nettomääräisesti noin hengellä vuodessa. Ennusteiden mukaan väkiluvun pieneneminen alkaa vuonna Jotta väkiluku ei alkaisi pienentyä, arvioidaan muuttovoitoksi tarvittavan noin henkeä vuosittain.

9 Taustatietoa Kuvio 3. Väestönmuutokset Elävänä syntyneet 12, , , Kuolleet 9, , , Syntyneiden enemmyys 3,0 3,1 3, Maahanmuutto 2, , , Maastamuutto 1, , , Suomen väestö on alueellisesti epätasaisesti jakautunut. Enemmistö väestöstä asuu Etelä-Suomessa, jota maassamuutto on suosinut Pohjois- ja Itä-Suomen kustannuk- Nettomaahanmuutto 0,6 1,4 0, Väestönlisäys 3, , , Solmitut avioliitot 5, , , Avioerot 1, , , LÄHDE TILASTOKESKUS Kieliryhmät Suomen toinen virallinen kieli on ruotsi. Ruotsinkielisten tämänhetkinen lukumäärä on ja heidän osuutensa koko väestöstä on noin 6 %. Saamenkielisten lukumäärä on noin ja osuus väestöstä 0.03 %. Lähes puolet heistä asuu Lapin läänin Utsjoella. Muista kieliryhmistä venäjää puhuvien osuus on kasvanut voimakkaimmin. Heidän lukumääränsä vuoden 1994 lopussa oli vajaa Suuri osa heistä on paluumuuttajina Venäjältä tulevia suomalaisia. Maantieteelliset erot Luku I Taustatietoa

10 Luku I 16 sella. Elinkeinorakenteen muutos on pitkälle aiheuttanut sen, että työikäistä väestöä on siirtynyt Pohjois- ja Itä-Suomen maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta Etelä- Suomeen teollisuus- ja palveluammatteihin. Maan eteläisimmässä läänissä, Uudellamaalla (ks. kartta sivulla 10), asuu noin neljäsosa maan koko väestöstä. Koulutustaso Työikäisen väestön koulutustaso on noussut merkittävästi parin viime vuosikymmenen aikana, jolloin perusasteen jälkeisten tutkintojen suorittaneiden määrä on nuoremmissa ikäluokissa kasvanut nopeasti. Nuorten vuotiaiden ikäryhmässä tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on runsaat 81 %, kun taas vuotiaiden ryhmässä koulutettujen osuus on noin 29 %. Näiden ikäryhmien prosenttiosuuksien ero on OECD-maiden suurin. Taulukko 1: Tutkinnon suorittanut väestö 1994 (lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakouluissa tutkinnon suorittaneet ikäryhmittäin) Age % , , , , , , , , , , ,4 Koko 15 vuotta täyttänyt väestö 53,6 LAHDE: TILASTOKESKUS Tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu nuorten kohdalla perustuu 1980-luvulla toteutettuun peruskoulun jälkeisen koulutusjärjestelmän uudistamiseen ja koulutuspaikkojen määrän laajentamiseen koko ikäluokan kokoa vastaavaksi. Noin kahdella kolmasosalla (67 %) työvoimaan kuuluvista oli vuonna 1993 jokin perusasteen jälkeinen tutkinto. Vuonna 1995 tutkintoon johtavassa koulutuksessa olleet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot näkyvät seuraavista taulukoista.

11 Taustatietoa Taulukko 2. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat Oppilaitosryhmä Opiske- Muutos Opiskelijoista lijoita edellisestä naisia vuodesta % % Peruskoulut ,1 49 Päivälukiot ,2 59 Ammatilliset oppilaitokset ,0 52 Korkeakoulut ,3 52 LAHDE: TILASTOKESKUS Kuvio 4. Suoritetut tutkinnot Peruskoulusta päästötodistuksen saaneet Ammatillisten oppilaitosten tutkinnot Ylioppilastutkinnot Korkeakouluissa Yhteensä suoritetut tutkinnot LÄHDE TILASTOKESKUS Väestön koulutustasossa on selviä alueellisia eroja: koulutetuin väestö asuu Uudellamaalla ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Myös muut kaupunkiseudut ovat hyvin koulutettujen alueita. Heikommin koulutettuja on suhteellisesti eniten Vaasan, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan lääneissä. Luku I Taustatietoa

12 Luku I Koulutukseen ja tutkimukseen käytetään Suomessa suhteellisen paljon varoja, kuten seuraava vertailu muihin EU-maihin osoittaa: Taulukko 3. Koulutus- ja tutkimusmenojen osuus BKT:sta eri EU-maissa Maa Osuus BKT:sta Osuus BKT:sta Koulutusmenot % Tutkimusmenot % Belgia 5,1 1,7 Tanska 7,4 1,7 Saksa 4,1* 2,5 Kreikka 3,1 1,6 Espanja 4,6 0,9 Ranska 5,8 2,4 Irlanti 6,2 1,1 Italia 5,4 1,3 Luxemburg 4,1*,, Alankomaat 5,9 1,9 Itävalta 5,8 1,6 Portugali 5,0 0,7 Suomi 7,2 2,2 Ruotsi 8,3 3,1 Iso-Britannia 5,2 2,2 * 1992 LAHDE: TILASTOKESKUS Ulkomaalaiset Suomessa Suomessa asuu suhteellisen vähän ulkomaalaisia - heitä on noin prosentti maan koko väestöstä. Vuoden 1994 lopussa Suomessa asui vakituisesti noin muiden maiden kansalaista, mikä on noin 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähivuodet näyttävät, tuleeko EU-jäsenyys vaikuttamaan ulkomaalaisten määrään. Väestönkasvu kokonaisuudessaan on hidastunut, mikä on suurelta osin johtunut muuttovoiton supistumisesta. Suomesta poismuuttaminen näyttää olevan hieman lisääntymässä Suomessa asuvista ulkomaalaisista suurimman ryhmän (noin 36 %) muodostavat entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet henkilöt. Euroopan unionin alueelta tulleita ulkomaalaisista on noin 22%. Puolet ulkomaiden kansalaisista asuu Uudellamaalla, jossa heidän osuutensa on kolminkertainen muihin lääneihin verrattuna. Asuminen on keskittynyt erityisesti Helsinkiin.

13 Taustatietoa Taulukko 4. Ulkomaiden kansalaiset Suomessa 19 Maa, jonka kansalaisuus Venäjä 9720 Ent. Neuvostoliitto Viro 8446 Ruotsi Somalia Jugoslavia Iso-Britannia USA Vietnam Saksa Muut Yhteensä LAHDE: TILASTOKESKUS 1.3 Talous ja työvoima Bruttokansantuote Talous ja hyvinvointi ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti koko itsenäisyyden ajan 1990-luvulle asti. Vahvan kasvutrendin ovat katkaisseet 1930-luvun lama ja toinen maailmansota, joiden aikana tuotanto aleni. Sodan jälkeen käynnistyi uudelleen pitkä kasvun kausi, jonka aikana BKT kasvoi noin 5 % vuodessa. Seuraava sarja osoittaa BKT:n lähes viisinkertaisen nimelliskasvun 1970-luvun puolivälistä luvun puoliväliin luvun alun lamavuodet näkyvät sarjassa selvästi, vaikka ne ylittävät kymmenen vuoden takaiset vastaavat luvut. Aallonpohja näkyy jo sivuutetun, mutta henkeä kohden laskettu BKT on vielä samoissa lukemissa kuin viisi vuotta sitten. Taulukko 5. Bruttokansantuote henkeä kohti laskettuna vuosina Vuosi mk * * mk = 0,174 ecua ( ) LAHDE: TILASTOKESKUS Luku I Taustatietoa