YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 YLO LOS-2002-Y Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 12 YLO LOS-2002-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Savon Taimen Oy:n ympäristösuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Västanfjärdin kunnassa sijaitsevan kalanperkaamon olemassa olevaa toimintaa. LUVAN HAKIJA Savon Taimen Oy Äijäniementie Rautalampi LAITOS JA SEN SIJAINTI Savon Taimen Oy:n kalanperkaamo sijaitsee Västanfjärdin kunnan Vesterillon kylässä tilalla Vestergård 3:65. Laitos sijaitsee 5 km Västanfjärdin keskustasta. Yritystunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. 10 c kohta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31 2 mom. 2 kohta. ASIAN VIREILLETULO Savon Taimen Oy jätti hakemuksensa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Hakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Perkaustoiminnalle ei aikaisemmin ole lupaa. Tila Vestergård 3:65 Västanfjärdin kunnan Vesterillon kylässä on merkitty Västanfjärdin rantayleiskaavassa venepaikaksi. Lähin Natura- tai muu suojelualue on 300 metrin päässä laitoksen pohjoispuolella sijaitseva alue FI , Kemiönsaaren kalliot. Natura-alue ei ole perkaamon vaikutusalueella. LAITOKSEN YMPÄRISTÖ JA VESISTÖN TILA Perkaamon läheisyydessä on sekä pohjois- että lounaispuolella vapaa-ajan asunnoiksi tarkoitettuja rantakiinteistöjä, lähin noin 100 m laitoksesta. Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Savon Taimen Oy on vuokrannut Vestergårdin tilasta RN:o 3:44 noin 1200 m 2 suuruisen alueen. Voimassa oleva vuokrasopimus päättyy

2 Perkaamon jätevedet johdetaan sakokaivojen ja hiekkakentän kautta mereen Kalkugnsvikeniin. Veden syvyys perkaamon edustalla on noin 5 metriä. 2/10 Perkaamon läheisyydessä ei ole vedenlaadun seurantapisteitä, mutta Savon Taimenen kalankasvatuslaitos, joka sijaitsee Stora Granholmenin ja Lilla Granholmenin saarten välissä noin 5 km etäisyydellä perkaamosta etelään, kuuluu Kasnäs-Rosala-Hiittinen alueen yhteitarkkailuohjelmaan. Pohjaeläintutkimustulosten mukaan pohjien tila kyseisellä alueella luokiteltiin vuonna 1994 kaikilla havaintopaikoilla terveeksi, mutta vuonna 2000 havaintopaikkojen tila vaihteli puoliterveestä likaantuneeseen. Saman tyyppistä kehitystä on ollut havaittavissa yleisemminkin kyseisellä merialueella. Saaristomeren alueella on tapahtunut yleistä rehevöitymistä. LAITOKSEN TOIMINTA Perkaamolla perataan Savon Taimen Oy:n kalankasvatuslaitoksella kasvatetut kalat. Vuosittain perataan noin kiloa kalaa. Perattavat kalat ovat pääasiassa kirjolohia mutta laitoksella viljellään myös siikaa. Savon Taimen Oy:n Västanfjärdin perkaamo on rakennettu 1980-luvun alkupuolella. Laitos on saatettu vastaamaan nykyaikaisia elintarvikehygieniavaatimuksia 1990-luvun loppupuolella. Perkaamo toimii yhtiön Granholmenin kalankasvatuslaitoksen tukikohtana niin, että laitoksia hoitaa ympärivuotisesti yksi vakituinen työntekijä ja perkauksen ajaksi palkataan lisäksi 1-5 henkilöä. Perkuu ajoittuu kesä-tammikuun välille siten, että perkausmäärät ovat kesä-elokuussa noin 3000 kg viikossa (2 perkuupäivää viikossa) ja syystammikuussa noin 6000 kg viikossa (4 perkuupäivää viikossa). Toiminnan kuvaus Kalat tuodaan perkaamolle laitoksen omalla aluksella, jonka kannella on lasikuitusäiliöt kalojen elävänä kuljettamista varten. Jotta perkaus voidaan aloittaa heti rantaan saavuttua, verestetään jonkin verran kaloja jo matkan aikana aluksen verestysaltaaseen, mutta pääsääntöisesti toimenpide tehdään vasta rannassa sitä mukaa kun perkaus etenee. Elävänä siirtämisen tarkoituksena on ehtiä käsitellä ja pakata kalat ennen kuin ne saavuttavat kuolinjäykkyyden. Menettely parantaa kalojen säilyvyyttä varsinkin lämpimän veden aikana. Myöskin rannassa tapahtuva verestys tehdään aluksen verestyssäiliössä, josta verivesi pumpataan laitoksen jätevesijärjestelmään. Perkausmäärä on noin 500 kg/tunti ja perkuuaika 2 5 tuntia perkuupäivinä. Kesäelokuussa perataan enintään 1500 kg päivässä kahtena päivänä viikossa ja syystammikuussa kg päivässä neljänä päivänä viikossa. Kalat perataan käsityönä, jäähdytetään tarvittaessa, pakataan styrox-laatikoihin, jäitetään ja siirretään kylmiöön. Kuljetusliikkeen auto noutaa kalat perkauspäivänä. Perkaamolla on kiinnitetty huomiota siihen, että kiintoaine otetaan mahdollisimman hyvin talteen, mm. kalan munuainen poistetaan lusikalla kaapimalla. Laitteistojen pesuun ja desinfiointiin käytetään pesu- desinfiointiaineita n. 20 litraa vuodessa). Jäähilekoneen ja kylmiön kylmä-aineena käytetään tetrafluorietaania 134a. Perkaamossa on sähkölämmitys. Laitoksen sähkönkulutus on n kwh vuodessa.

3 Veden käyttö ja jäteveden puhdistus 3/10 Perkaukseen käytetään sekä meri- että kaivovettä. Vettä käytetään noin 20 l/min (1200 l/h) perkauksen aikana eli 2,4 l perattua kalakiloa kohti. Päivittäinen jätevesimäärä vaihtelee siten 2,4 6 m 3 /d perkuupäivinä joiden välillä on useiden päivienkin taukoja ja noin 4 kk:n pituinen seisakki helmi-toukokuussa. Vuotuinen jätevesimäärä on n. 360 m 3. Perkaamon lattiakaivot on varustettu sihdeillä, millä estetään karkean kiintoaineen joutuminen viemäriverkostoon. Perkaamon vedet menevät kahteen peräkkäiseen sakokaivoon, jotka erottavat vedessä olevan rasvan ja kiintoaineen. Sakokaivojen halkaisija on 1 m ja syvyys 2,5 m, eli yhden kaivon tilavuus on noin 2 m 3. Sakokaivojen jälkeen on noin 10 x 12 x 1,5 m hiekalla täytetty imeytyskenttä, jonka läpi vesi imeytetään mereen. Järjestelmän suodatushiekka vaihdetaan tarpeen mukaan 2-5 vuoden välein, viimeksi vuonna Hiekkasuodattimelta poistuvalle vedelle ei ole rakennettu hakemuksessa mainittua kokoojakaivoa ja poistoputkea, eikä käsittelyn tehoa ole voitu tarkkailla. Saostuskaivojen lietteet poistetaan lieteimurilla 2-3 kertaa vuodessa. Lietteen määrä on litraa per tyhjennyskerta. Perkaamossa on käytössä sähkökäyttöinen ns. polttava käymälä, jossa käymäläjäte poltetaan korkeassa lämpötilassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Jätevedet Hakemuksen täydennyksessä esitettyjen, Savon Taimen Oy:n Rautalammin laitoksella tehtyihin selvityksiin perustuvien tietojen mukaan on kalojen verestyksestä aiheutuva kuormitus Västanfjärdin perkaamolla 150 tonnin vuotuisella tuotantomäärällä seuraava: Q 360 m 3 /a, BOD kgo 2 /a, kok.p 2,3 kg/a ja kok.n 6 kg/a. Perkuuvaiheesta tulevien jätevesien kuormitus on laitoksella käytetyllä menetelmällä, jossa munuaiset erotetaan jätevesien mukana menevistä perkuujätteistä, seuraava: BOD 7 39 kgo 2 /a, kok.p 0,45 kg/a ja kok.n 4,5 kg/a. Täydennyksen mukaan on perkaamon kuormitus suurimmalla 3 t/d perkuumäärällä Q 7,2 m 3 /d,bod 7 6,95 kgo 2 /d, kok.p 55 g/d ja kok.n 210 g/d (verestysja perkuuvedet yhteensä). Kuormitus vastaa orgaanisen aineen osalta suurimman tuotannon aikana n. 100 henkilön jätevesiä ja ravinteiden osalta n. 15 henkilön kuormitusta. Vuositasolla asukasvastineluku on n. 15 (BOD 7 ) ja 2 (ravinteet). Hakijan tekemän selvityksen mukaan perkuuvesien kuormitus on 6 10 kertainen kuormitteesta riippuen käytettäessä menetelmää, jossa munuaiset poistetaan harjakoneella, jolloin ne hajoavat jäteveden joukkoon. Kokonaiskuormitus verestysvedet mukaan luettuna on tällöin suunnilleen kaksinkertainen verrattuna munuaisten kokonaisena erottamiseen. Esitettyjen jätevesimäärien ja kuormitustietojen perusteella perkaamon jätevesien laatu on suunnilleen seuraava: BOD mgo 2 /l, kok.p 8 mg/l ja kok.n 30 mg/l. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin tutkimusprojektissa on selvitetty pienehköjen perkaamojen ja kalanjalostamoiden jätevesien käsittelyä. Projektin mukaan perkauksen kuormitus on samaa suuruusluokkaa kuin Savon Taimenen selvityksissä käytettäessä menetelmää, jossa munuaiset hajoavat jäteveden joukkoon. Projektin yhteydessä otettiin jätevesinäytteet myös Savon Taimenen Västanfjärdin perkaamolta erikseen verestysvedestä ja perkuuvesistä. Veden käyttö oli tuolloin 6,5 l/perattu kalakilo, eli 2,7 kertainen hakemuksessa esitettyyn verrattuna ja jätevedet olivat vastaavasti laimeampia. Analyysitulokset olivat seuraavat:

4 Verestysvesi pesuvesi 4/10 BOD 7, mgo 2 /l Kokonaisfosfori, mg/l 5,4 2,4 Kokonaistyppi,, mg/l Kiintoaine, mg/l Rasvat ja öljyt, mg/l 96 Päästöt ilmaan ja haju Laitoksella ei ole omaa energian tuotantoa, eikä polttokaasupäästöjä. Tuoreen kalan käsittelystä ei tule merkittävää hajua, mutta kalajätteistä sitä voi muodostua. Perkuujätteet ja yhtiön Granholmin kalankasvatuslaitoksella kuolleet kalat välivarastoidaan maahan upotetuissa säiliöissä muurahaishapolla säilöttynä, mikä estää jätteiden biologisen hajoamisen ja hajuhaittojen syntymisen. Melu, tärinä ja muut ympäristövaikutukset Laitoksella ei ole erityisen meluavia laitteita. Peratut kalat kuljetetaan rekka-autoilla, joita käy perkauspäivinä yksi päivässä. Myös henkilöautoliikenne on vähäistä. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Perkausjätteitä syntyy vuodessa noin 25 tonnia. Ne varastoidaan hapotettuina perkaamon pihalla sijaitsevaan 10 m 3 suuruiseen maanalaiseen säiliöön. Perkausjäte toimitetaan pääasiassa turkiseläinten rehuksi mutta turkiseläinten tuotantorytmistä johtuen sitä viedään ajoittain myöskin kompostoitavaksi Forssassa sijaitsevalle Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n kompostointilaitokselle. Granholmin kalankasvatuslaitoksella kuolleet kalat tuodaan perkaamolle missä ne varastoidaan jauhettuna ja hapotettuna maanalaiseen säiliöön ja toimitetaan Forssaan kompostoitavaksi. Auto tyhjentää säiliön pari kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin. Kalankasvatuslaitoksen muoviset rehusäkit (n kpl/a) ja perkauslaatikoiden suojana oleva vähäinen muovijäte kerätään talteen ja jätehuoltoyhtiö noutaa sen tarvittaessa. Muuta kuivajätettä laitoksella ei sanottavasti synny. Jätevesien hiekkasuodatuskentän hiekka vaihdetaan muutaman vuoden välein. Hakijan ilmoituksen mukaan hiekkasuodattimen tilavuus on 180 m 3. Poistetun suodatushiekan käsittelystä ei ole esitetty tietoa hakemuksessa. LAITOKSEN TARKKAILU Perkaamolla ei ole tehty säännöllistä tarkkailua. Perkaamon jätevesistä on otettu näytteitä Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin tutkimusprojektin yhteydessä ennen jäteveden johtamista hiekkasuodattimeen. Suodattimen jälkeen ei ole ollut mahdollista saada näytteitä. Perkaamon vaikutusalueella ei tehdä tarkkailuja merialueella. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lounais-Suomen ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Taivassalon kunnan ilmoitustaululla

5 5/10 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Annonsbladet - Ilmoituslehti lehdessä. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Västanfjärdin kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Laitoksessa on tehty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus Lausunnot Västanfjärdin kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta esittää lausuntonaan , että Savon Taimen Oy tulee velvoittaa esittämään suunnitelma siitä miten jätevesiä tullaan käsittelemään niin, että vähintään talousjätevesiasetuksen vaatimukset saavutetaan. Hakija tulee myös velvoittaa laatimaan näytteenottosuunnitelma lähtevälle jätevedelle. Umpitankkien, sakokaivojen ja hiekkasuodatuksen toiminnan varmistamiseksi tulee laatia ylläpito-ohjeet. Hakija tulee velvoittaa laatimaan suunnitelma perkausjätteiden ja kuolleiden kalojen käsittelylle poikkeustapauksissa. Västanfjärdin kunnanhallitus yhtyy päivätyssä muistutuksessaan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoon ja puoltaa Savon Taimen Oy:n ympäristölupahakemusta lautakunnan esittämin ehdoin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Savon Taimen Oy esittää vastineessaan edellä mainitut jätevesikuormitusta koskevat arviot. Yhtiö katsoo, että laitoksen jaksottainen toiminta, kylmät jätevedet ja jätevesien orgaaniseen kuormitukseen verrattuna matala ravinnepitoisuus vaikeuttavat biologista käsittelyä huomattavasti, eikä kemiallisen käsittelykään onnistu kunnolla, koska kuormituksesta % on liuenneessa muodossa. Maasuodatuksen ongelmana on maasuodatuksen tukkeutuminen ja Västanfjärdin laitoksella suodattimesta poistuvan veden näytteenottomahdollisuuden puuttuminen. Hakija katsoo, että laitoksen perkausmenetelmät ja jätevesien käsittely edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa laitoksen koko huomioon ottaen. Laitoksen kuormitus on vähäinen, eikä perkaustoiminta ole aiheuttanut veden laadun huonontumista edes välittömästi perkaamon läheisyydessä. Hakija pitää nykyistä käsittelyä riittävänä ja katsoo, ettei perkaamolta tule edellyttää kunnan lausunnossa vaadittua talousjäteveden käsittelyä koskevan asetuksen mukaista käsittelyä. Hakija katsoo, ettei asetuksen määräyksiä voida soveltaa perkaamotoimintaan, koska kyse ei ole talousvesistä, vaan elinkeinotoiminnasta. Granholmenin kalankasvatuslaitoksilla kuolleiden kalojen käsittelystä on annettu määräys ympäristölupaviraston kalankasvatuslaitoksen toimintaa koskevassa päätöksessä , minkä vuoksi hakija katsoo, ettei niitä koskevia määräyksiä voida antaa perkaamon lupapäätöksessä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Savon Taimen Oy:n Västanfjärdissä sijaitsevalle perkaamolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupa myön-

6 netään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan lupahakemuksen mukaisesti. 6/10 Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi: Jätevedet 1) Laitoksen jätevedet, verestyksessä muodostuvat vedet ja mahdolliset muutkin toiminnassa syntyvät likaantuneet vedet mukaanluettuina, on käsiteltävä siten, että käsittelyteho vastaa valtioneuvoston asetuksessa 542/2003 annettuja, seuraavan suuruisia vaatimuksia: orgaaninen aine (BOD 7 ) vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosfori vähintään 85 prosenttia ja kokonaistyppi vähintään 40 prosenttia. Käsittelyteholla tarkoitetaan kiinteänä jätteenä käsiteltävän aineen erottamisen jälkeen tehtävällä jäteveden käsittelyllä saavutettavaa kuormituksen vähenemää. Mikäli laitoksen jätevesien ravinnepitoisuudet ennen käsittelyä ovat selvästi tavanomaisia asumisjätevesiä pienemmät, eikä laitoksen jätevesimäärä ole suurempi kuin 5 m 3 perattua kalatonnia kohti laskettuna, pidetään käsittelyä riittävänä, mikäli ravinteiden jäännöspitoisuudet ovat enintään 2 mg/l kokonaisfosforia ja 50 mg/l kokonaistyppeä. Käsittelyvaatimukset tulee täyttää vuositasolla vastaten laitoksen kaikkia toimintoja, mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien. Mikäli jätevesien käsittely ei täytä edellä esitettyjä vaatimuksia, on käsittelyä tehostettava seuraavan vuoden heinäkuuhun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Käytettäessä maaperäkäsittelyä, kuten hiekkasuodatusta, on estettävä ympäristön vesien pääseminen käsittelyjärjestelmään ja kerättävä käsittelystä poistuvat vedet poistoviemäriin ja järjestettävä niille näytteenotto- ja määrämittausmahdollisuus. Nykyiselle hiekkasuodattimelle on tehtävä tähän tarvittavat rakenteet mennessä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 3) Luvan saajan tulee pyrkiä minimoimaan jätteiden määrä. Laitoksessa syntyvät jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön tai vesistön pilaantumisvaaraa, viihtyvyyshaittaa eikä naapureille kohtuutonta rasitusta. Toiminnassa syntyvä kierrätyskelpoinen jäte on kierrätettävä. Jäte, jota ei voi kierrättää, tulee säännöllisesti toimittaa hyväksytylle vastaanottajalle. Laitoksella saadaan ottaa vastaan ja välivarastoida yhtiön Granholmenin kalankasvatuslaitokselta tulevia jätteitä, kuten kuolleita kaloja. 4) Perkauksessa muodostuva kalajäte on hyödynnettävä esim. rehuna tai toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Eläinjätteen käsittely ja varastointi on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle, hajuhaittoja tai muutakaan haittaa. Mikäli perkuujätteen käsittelyä muutetaan tulee yrityksen toimittaa sitä koskeva suunnitelma Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

7 7/10 5) Jätevesien käsittelyssä muodostuvat lietteet, suodatinhiekat ja muut jätteet on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vesien pilaantumisvaaraa eikä terveydellistä haittaa. Näiden jätteiden käsittelyä koskeva selvitys tulee jättää Lounais-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. 6) Ongelmajätteet kuten kemikaalijätteet ja loisteputket on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajäte on säilytettävä vedenpitävällä alustalla siihen soveltuvissa astioissa. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin, sadevesiviemäriin ja yleiseen viemäriin on estettävä. Melu ja haju 7) Luvan saajan tulee huolehtia siitä, ettei laitoksen toiminnasta, jätevesien käsittelystä tai jätteiden käsittelystä aiheudu kohtuutonta melu- tai hajuhaittaa ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 8) Laitoksen toiminnasta on pidettävä kirjanpitoa. Siitä tulee käydä ilmi perattujen kalojen määrä päivittäin ja kalalajeittain, käytetyt vesimäärät, jätteiden määrät jätelajeittain eriteltyinä, jätteiden toimituspaikat, toimitusajankohdat ja vastaanottajan yhteystiedot, merkittävät toimintahäiriöt ja muut poikkeamat normaalista toiminnasta, jotka voivat vaikuttaa ympäristöpäästöihin, sakokaivojen ja jätesäiliöiden tyhjennysajankohdat ja tyhjennyksen suorittaneen jätehuoltoyrityksen yhteystiedot, kemikaalien kulutus ja muut toiminnan kannalta tarpeelliset tiedot. 9) Jäteveden aiheuttamaa kuormitusta tulee tarkkailla vähintään kerran vuodessa puhdistukseen tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Näytteet tulee ottaa kokoomanäytteinä, niin että ne vastaavat mahdollisimman hyvin tarkkailupäivän keskimääräistä tilannetta. Näytteistä tulee tehdä seuraavat määritykset: biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ), fosfori (P tot ), typpi (N tot ), kiintoaine, ph ja sähkönjohtavuus. Näytteistä on esitettävä myös aistinvarainen arvio (ulkonäkö, haju, väri, rasvaisuus). Jäteveden virtaama samana tarkkailupäivänä on ilmoitettava tarkkailun suorittajalle päästölaskelmaa varten (käytetty vesimäärä ja hiekkasuodatuksesta poistuva virtaama). Tarkkailujen tulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Västanfjärdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitoksen on tarvittaessa tehtävä tarkkailua läheisellä merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Häiriötilanteet ja toiminnan lopettaminen ja muut määräykset 10) Luvan saajan on välittömästi ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Västanfjärdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöistä ja kuolleiden kalojen käsittelystä poikkeuksellisen suurissa kalakuolematapauksissa. Luvan saajan on tällöin viipymättä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi. Myös omistajavaihdoksista ja toiminnan loppumisesta tai muista oleellisista muutoksista on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Västanfjärdin kunnan ympäristöviranomaiselle.

8 8/10 11) Luvan saajan on oltava selvillä toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista sekä niiden vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. LUPARATKAISUN PERUSTELUT Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, eikä siitä aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräyksissä 1) 2) annetut jäteveden käsittelyvaatimukset ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että jäteveden käsittely on ympäristösuojelulaissa vaaditun parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräykset perustuvat valtioneuvoston asetuksessa 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettuihin käsittelyvaatimuksiin. Asetus ei koske suoranaisesti toimintaa, jolta edellytetään ympäristölupaa, mutta talousjätevedellä tarkoitetaan kuitenkin asetuksen määritelmien mukaan asutuksen jätevesien lisäksi myös elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa jätevettä, kuten esim. karjatilojen maitohuoneiden jätevesiä. Asetus koskee siten suoraan sellaista pienempää kalanperkaamoa, jolta ei edellytetä ympäristölupaa. Näin ollen on pidettävä kohtuullisena, että luvanvaraiselta kalanperkaamolta edellytetään vähintään saman tasoista käsittelyä. Koska perkaamojen jätevesien ravinnepitoisuudet voivat olla varsin pienet, ei asetuksen mukaisen käsittelytehon vaatimus ole tällaisessa tapauksessa välttämättä kohtuullinen, minkä vuoksi pienellä laitoksella voidaan pitää kohtuullista jäännöspitoisuutta riittävänä vaatimuksena. Lupamääräykset 3) 6) perustuvat jätelain 3 luvun 6 :n vaatimuksiin. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon; jos mahdollista, kierrättää mikäli kierrätys ei aiheuta kohtuuttoman suuria lisäkustannuksia. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin. Kalnkasvatuslaitokselta perkaamon kautta toimitettavat jätteet, kuten kuolleet kalat sisältyvät perkaamon lupapäätökseen, koska niitä käsitellään ja välivarastoidaan perkaamolla. Lupamääräys 7) on annettu toiminnasta kuten raaka-aineiden vastaanottamisesta ja varastoimisesta ja jätevedenpuhdistamon käytöstä aiheutuvien haju- ja meluhaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräys perustuu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n ja 18 :n vaatimuksiin. Lupamääräykset 8) 9) perustuvat ympäristösuojelulain 43 ja 46 :ään. Puhdistamolle tulevan ja vesistöön lähtevän jäteveden laatua, määrää, käsittelyn tehoa ja purkuvesistön vedenlaatua on tarkkailtava ja tarkkailusta on vuosittain laadittava yhteenveto lupamääräysten noudattamisen ja riittävyyden varmistamiseksi ja ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Lupamääräys 10) perustuu ympäristönsuojelulain 43 ja 81 :ään. Lupamääräys 11) perustuu ympäristönsuojelulain 5 ja 58 :ään sekä jätelain 19 ja 51 :ään. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, lupapäätöstä voidaan vaatia muutettavaksi.

9 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKASTAMINEN 9/10 Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 5, 18, 28, 31, 35-38, 41-47, 52-56, 81, ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8-12, 16-19, 23, 30 ja Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 1 ja 9-11 Jätelaki 4, 6, 19 ja Laki eräistä naapuruussuhteista Valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuuden aloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä (365/1994) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1400 euroa. Maksu perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja ympäristöministeriön asetuksen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1415/2001) liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Lupahakemuksen käsittelyyn ja luvan valmisteluun on käytetty 40 tuntia (á 35 ). PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN Päätös Savon Taimen Oy, Äijäniementie 7, Rautalampi Jäljennös päätöksestä Västanfjärdin kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta, Lammalantie 105, Västanfjärd Västanfjärdin kunnanhallitus, Lammalantie 105, Västanfjärd Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö, PL 592, Turku Suomen ympäristökeskus, PL 140, Helsinki Päätöstä erikseen pyytäneet Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset

10 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä 10/10 Västanfjärdin kunnan ilmoitustaulu Annonsbladet - Ilmoituslehti lehdessä MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen Tarkastaja Mirva Wideskog LIITTEENÄ Valitusosoitus