Osakassopimusopas. Jukka Airaksinen. Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry ja Insinööriliitto IL ry ISBN

Transkriptio

1 Osakas- sopimus- opas

2 Osakassopimusopas Teksti Julkaisijat Kannen kuva Ulkoasu Painopaikka Jukka Airaksinen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry ja Insinööriliitto IL ry Future Image Oy Sirkku Pohja Copy Set Oy Helsinki ISBN

3 Sisältö 1. JOHDANTO 4 2. OSAKASSOPIMUKSEN TARVE JA SUHDE OSAKEYHTIÖLAKIIN 5 3. OSAKASSOPIMUKSEN TEKEMINEN 6 Sopimusmallin merkityksestä 6 Osakassopimusmalli 6 1. Osapuolet 6 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus 7 3. Osakkaiden vakuutukset 7 4. Yhtiön rahoitus Uusien osakkeiden liikkeellelasku allekirjoituksen yhteydessä Jatkorahoitus 8 5. Osakkeiden panttauskielto 8 6. Yhtiökokous, hallitus ja päätöksenteko yhtiössä 8 7. Osingonjako 8 8. Immateriaalioikeudet ja tietotaito 9 9. Osakkeiden myynti Yleistä Pienosakkaiden osakkeiden luovutukset ja lunastus Myötämyyntioikeus Salassapito Kilpailukielto Sopimusrikkomus ja sopimussakko Sopimuksen voimassaolo Erimielisyydet ja sovellettava laki Muut ehdot Yleisvelvoite Tiedoksiannot Muutosten tekeminen Aikaisemmat sopimukset ja tämän sopimuksen tulkinta Sopimuksen siirtäminen Sopimuskappaleet 12 Soveltamisohjeet Osapuolet Sopimuksen tausta ja tarkoitus Osakkaiden vakuutukset Yhtiön rahoitus Uusien osakkeiden liikkeellelasku allekirjoituksen yhteydessä Jatkorahoitus Osakkeiden panttauskielto Yhtiökokous, hallitus ja päätöksenteko yhtiössä Osingonjako 15

4 8. Immateriaalioikeudet ja tietotaito Osakkeiden myynti Yleistä Pienosakkaiden osakkeiden luovutukset ja lunastus Myötämyyntioikeus Salassapito Kilpailukielto Sopimusrikkomus ja sopimussakko Sopimuksen voimassaolo Erimielisyydet ja sovellettava laki Muut ehdot Yleisvelvoite Tiedoksiannot Muutosten tekeminen Aikaisemmat sopimukset ja tämän sopimuksen tulkinta Sopimuksen siirtäminen Sopimuskappaleet OSAKASSOPIMUKSEN TEKEMINEN PÄÄOMASIJOITTAJAN KANSSA 21 Due Diligence 21 Vakuutukset 22 Pääomasijoittajan osakassopimuksen erityispiirteet LOPUKSI KIRJALLISUUTTA AIHEESTA 24

5 4 OSAKASSOPIMUSOPAS 1. JOHDANTO Osakassopimus on yhtiön omistajien välinen sopimus keskinäisistä suhteistaan sekä suhteestaan yhtiöön. Osakassopimus on yksityisoikeudellinen sopimus, jolla voidaan luoda velvoitteita vain siihen sitoutuneille. Osakassopimus tulee laadittavaksi, koska lainsäädännöllä ei ole mahdollisuutta, eikä tarvettakaan, säädellä kaikkia osakkeenomistajien välisiä intressejä erilaisissa tilanteissa. Osakassopimustyyppejä sekä laatimistilanteita on erilaisia, esimerkiksi tasavertaisten omistajien välinen sopimus, perustajien osakassopimus, pääomasijoitustoiminnan sopimus ja teollisten partnereiden yhteisyrityksen sopimus (joint venture). Eri tilanteissa sopimuksen rakenne ja sen tavoitteet sekä sopijapuolten intressit vaihtelevat. Vaikka osakassopimus olisikin suositeltavaa laatia jo yrityksen perustamisvaiheessa, tutustuu yrittäjä usein osakassopimukseen vasta ulkopuolisen rahoittajan sijoittaessa varojaan yhtiöön. Osakassopimusoppaan jaksossa 2 on kuvattu tyypillisiä syitä ja taustoja osakassopimuksen tekemiselle sekä osakassopimuksen suhdetta osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen. Jaksossa 3 on esitetty osakassopimusmalli ja sen eri sopimusehtoja taustoittava selitysosa. Sopimusmallista toivotaan olevan apua etenkin erilaisten sopimusmekanismien tarkoituksen ja taustan ymmärtämisessä. Osakassopimusoppaassa keskitytään osakassopimuksiin omistajayrittäjien kannalta ja osakassopimusmalliin on kirjattu tyypillisiä sopimusehtoja, jotka tulevat huomioitavaksi omistajayrittäjien välisissä osakassopimuksissa. Oppaan sopimusmallissa on myös niin sanottuja pienomistajaehtoja, jotka ovat tarpeen esimerkiksi tilanteessa, kun yhtiön perustajaosakkaat haluavat laajentaa yhtiön omistajapohjaa ja sitouttaa työntekijöitä yhtiöön omistuksellisesti. Koska osakassopimus tehdään lähes poikkeuksetta pääomasijoittajan tai ulkopuolisen rahoittajan tehdessä sijoituksen yhtiöön, on oppaan jaksossa 4 on käsitelty eräitä erityispiirteitä, joita sijoitusprosessiin ja osakassopimuksiin tyypillisesti tällöin liittyy. Tämän oppaan tarkoitus on avustaa lukijaa ymmärtämään osakassopimuksen mekanismia, tärkeimpien ehtojen tarkoitusta sekä käytettyjä termejä.

6 5 2. OSAKASSOPIMUKSEN TARVE JA SUHDE OSAKEYHTIÖLAKIIN Osakeyhtiölaki ei monelta osin säätele kovinkaan yksityiskohtaisesti osakkeenomistajien keskinäisiä suhteita. Useimmissa tilanteissa on luonnollisesti hyvä, ettei laki aseta liian tiukkoja raameja osakkaiden toiminnalle. Tämä toisaalta luo selvän tarpeen erillisille osakassopimuksille. Osakassopimuksen tarpeen ymmärtämiseksi voidaan tarkastella joitakin kysymyksiä, joissa osakeyhtiölaki ei osakkaiden tarpeita ajatellen sisällä riittävää sääntelyä. Yleisimpiä tällaisia osakkeenomistajien välistä lisäsääntelyä edellyttäviä seikkoja ovat: 1. yhtiön rahoitus 2. osallistuminen yhtiön johtoon ja hallintoon 3. osallistuminen tärkeisiin päätöksiin 4. osingonjakopolitiikka 5. tiedonsaanti yhtiön toiminnasta 6. osakkeiden myyntiä ja lunastusta koskevat ehdot 7. osakeomistusten muutos yhtiössä 8. kilpailukieltoa koskevat ehdot 9. salassapitoa koskevat ehdot Näistä ja muista tarpeellisiksi kokemistaan asioista osapuolet laativat keskenään sopimuksen, jota tavallisesti nimitetään osakassopimukseksi. Tällä sopimuksella sovitaan osakkeisiin liittyvien oikeuksien käytöstä yrityksessä, osakkeenomistajien asemasta yrityksessä ja heidän keskinäisistä suhteistaan. Osakassopimus on mahdollista laatia myös suppeana ja lyhytkestoisena siten, että se koskee esimerkiksi vain päätöksentekoa yhtiön yhtiökokouksessa. Sopimuksella voidaan pyrkiä esimerkiksi saamaan aikaan tietty päätös yhtiökokouksessa tai estää sen syntyminen. Laadittaessa osakassopimusta on muistettava, että osakassopimus on sovitettava yhteen kulloinkin voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten kanssa. Osakeyhtiölaki on suomalaisia osakeyhtiöitä koskeva yleislaki, joka sisältää sekä pakottavia määräyksiä että määräyksiä, joista voidaan poiketa. Osakassopimuksella ei voida syrjäyttää sellaista osakeyhtiölain säännöstä, joka on luonteeltaan pakottava. Pakottavalla säännöksellä tarkoitetaan taas sellaista säännöstä, josta ei osapuolten keskinäisinkään sopimuksin voida pätevästi vallitsevan lain mukaan sopia. Osakassopimuksella pyritään täydentämään osakeyhtiölain sopimuksenvaraisia määräyksiä sekä yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Jo pelkästään yhtiöjärjestyksen julkisuuden takia ei yhtiöjärjestyksiin usein ole mielekästä sisällyttää kaikkia niitä asioita, joista osakassopimuksessa voidaan sopia. Toisaalta yhtiöjärjestys

7 6 OSAKASSOPIMUSOPAS sitoo suhteessa kolmanteen osapuoleen toisin kuin osakassopimus. Yhtiöjärjestys sitoo esimerkiksi yhtiön osakasta, joka ei ole osakassopimuksen osapuoli. Toisaalta on yhtä selvää, että osakeyhtiölain vähimmäisedellytykset 1 täyttävä yhtiöjärjestys on aina laadittava ja rekisteröitävä. Yhtiöjärjestykseen kirjattavilla lunastus- ja suostumuslausekkeilla 2 voidaan luoda myös suojaa osakassopimuksen vastaisia osakkeiden luovutuksia vastaan ja ne onkin suositeltavaa kirjata yhtiöjärjestykseen, mikäli osakassopimuksessa sovitaan yhtiön osakkeiden luovutusrajoituksista. Yleistä sääntöä siitä, onko asiasta määrättävä yhtiöjärjestyksessä vai sovittava osakassopimuksessa, ei voida antaa. Koska yhtiöjärjestys on julkinen asiakirja, on usein pääsääntönä laatia suppea yhtiöjärjestys, josta käyvät ilmi osakeyhtiölaissa vaadittavat asiat. Osakassopimuksessa puolestaan on tarkoituksenmukaista sopia tarkemmin osakkeenomistajien välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. On huomattava, että osakassopimus voidaan tehdä vapaamuotoisesti ja periaatteessa suullisestikin. Laissa ei ole määräyksiä, mistä asioita osakassopimuksessa voidaan tai ei voida sopia tai mistä pitäisi sopia, vaan yhtiön osakkaat voivat sisällyttää osakassopimukseen kaikki ehdot, jotka he kokevat tarpeellisiksi. 3. OSAKASSOPIMUKSEN TEKEMINEN Sopimusmallin merkityksestä Osakassopimusmallin tarkoitus on toimia muistilistana niistä asioista, joista osakassopimuksessa on syytä sopia. Tähän sopimusmalliin on koottu omistajayrittäjien välisissä osakassopimuksissa tavallisesti käytettävät sopimusehdot. Sopimusmalli ei voi olla kaiken kattava valmis tuote, vaan pikemminkin muistilista ja taustatiedon lähde. Sopimusmalli lähtee liikkeelle yksinkertaisesta perustilanteesta eikä pyrikään kattamaan kaikenlaisia tilanteita. Se ei liioin esittele laajasti sellaisia sopimusmääräyksiä (kuten yhtiön hallintoon ja osakkeiden myyntiin liittyviä ehtoja), jotka voivat vaihdella yhtiöstä ja tilanteesta riippuen. Näistä luonnollisista rajoituksista huolimatta sopimusmallista ja sen selitysosasta toivotaan olevan apua etenkin erilaisten sopimusmekanismien tarkoituksen ja taustan ymmärtämisessä. Soveltamisohjeet -osiossa on selvitetty kunkin sopimuskohdan merkitystä ja taustaa sekä annettu joitakin vaihtoehtoisia neuvottelu- ja ratkaisumalleja. Osakassopimusmalli 1. Osapuolet Alla mainitut osapuolet ovat tänään [ ] päivänä [ ] kuuta 200[ ] tehneet seuraavan osakassopimuksen: 1.1 [nimi, henkilötunnus ja osoite]; ja 1.2 [nimi, henkilötunnus ja osoite]; ja 1.3 [nimi, henkilötunnus ja osoite]; ja 1.4 [nimi, henkilötunnus ja osoite]; ja 1.5 [ ] Oy, Y-tunnus [ ], [osoite]; 1 OYL 2 luvun 3 :ssä on kirjattu yhtiöjärjestyksen pakolliset määräykset. 2 Yhtiöjärjestyksen lunastuslauseketta koskevat määrykset löytyvät OYL:n 3 luvun 3 :stä. Suostumuslauseketta koskevat määräykset ovat OYL:n 3 luvun 4 :ssä.

8 jäljempänä yhdessä Osakkaat ja yksin Osakas, sekä jäljempänä yhdessä Osapuolet ja yksin Osapuoli, sekä 1.1 ja 1.2 jäljempänä yhdessä Pääosakkaat ja yksin Pääosakas, sekä 1.3 ja 1.4 jäljempänä yhdessä Pienosakkaat ja yksin Pienosakas, sekä 1.5 jäljempänä Yhtiö. 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Yhtiön toimialana ja liikeideana on [ ]. Yhtiön tavoitteet ja strategia ilmenevät tämän sopimuksen liitteenä 1 olevasta liiketoimintasuunnitelmasta ( Liiketoimintasuunnitelma ). Kullakin Osakkaalla on sellaista tietämystä ja osaamista, jonka he ovat valmiit osoittamaan tämän sopimuksen mukaisesti Yhtiön käytettäväksi, jotta Yhtiö voisi toimia Liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Kaikki Osapuolet ovat huolellisesti ja itsenäisesti arvioineet tämän sopimuksen heille tuomat oikeudet ja velvollisuudet sekä sopimusjärjestelyyn liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Sopimuksen tarkoituksena on sopia [Osakkaiden Yhtiön hyväksi antamista työ- ja osaamispanoksista,] Yhtiön osakkeiden omistuksesta ja myynnistä, liiketoiminnan järjestämisestä ja hallinnosta sekä osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista Yhtiön osakkeenomistajiin ja toisiinsa nähden. Päämääränä on [ ]. 3. Osakkaiden vakuutukset Kukin Osakas vakuuttaa omasta puolestaan, että hänellä on oikeus solmia ja allekirjoittaa tämä sopimus ja ettei hän ole tehnyt eikä tämän sopimuksen voimassa ollessa tule tekemään muuta osakassopimusta tai muita sopimuksia, joissa sovittaisiin tässä sopimuksessa säännellyistä tai niihin vaikuttavista asioista. 4. Yhtiön rahoitus 4.1 Uusien osakkeiden liikkeellelasku allekirjoituksen yhteydessä Samanaikaisesti tämän sopimuksen allekirjoittamisen kanssa Yhtiö pitää liitteen 2 mukaisen pöytäkirjan mukaisen ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa hyväksytään tämä sopimus, [liitteen 3 mukainen Yhtiön uusi yhtiöjärjestys] ja tämän kohdan mukaiset osakemerkinnät. Merkitsijä Osakkeiden määrä [ ] [ ] kpl [ ] [ ] kpl [ ] [ ] kpl [ ] [ ] kpl Yhteensä [ ] kpl Osakekohtainen merkintähinta on [ ]. Muut merkintäehdot ilmenevät liitteestä 2. Edellä tarkoitettujen osakemerkintöjen jälkeen Yhtiön omistus jakaantuu seuraavasti: Osakas Osakkeet (kpl) Osakeomistus (%) [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] Yhteensä [ ] 100,0

9 8 OSAKASSOPIMUSOPAS 4.2 Jatkorahoitus [Yhtiön toiminta rahoitetaan ensisijaisesti edellä tämän sopimuksen 4.1 kohdassa todetulla osakepääomalla ja Yhtiön liiketoiminnasta kertyvällä tulorahoituksella. / Osapuolten tavoite on, että Yhtiöön otetaan osakkaaksi yksi tai useampi Osapuolten pitkän tähtäimen tavoitteet huomioon ottaen sopiva pääomasijoittaja. Osapuolet myötävaikuttavat parhaansa mukaan tämän pääomasijoituksen etsimiseen ja neuvottelujen onnistumiseen. ] Osapuolilla ei ole tämän sopimuksen perusteella tai muutoinkaan velvollisuutta osallistua mahdollisiin osakepääoman korotuksiin/optioiden merkintään eikä antaa Yhtiölle lainaa eikä Yhtiön vastuiden puolesta takauksia tai vakuuksia yllä mainitun lisäksi. Mikäli Yhtiö tarvitsee lisärahoitusta, pyritään se järjestämään rahoituslaitoksista/pääomasijoittajalta normaalein ehdoin ilman vakuutta tai Yhtiön omin vakuuksin. 5. Osakkeiden panttauskielto Yhtiön osakkeista ei ole laadittu osakekirjoja. Osakekirjoissa, mikäli ne laaditaan, on mainittava Yhtiön yhtiöjärjestyksessä olevista lunastuslausekkeesta ([ ] ) ja suostumuslausekkeesta ([ ] )]. Yhtiön antamia osakekirjoja, optioita, optiotodistuksia, vaihtovelkakirjalainoja tai muita instrumentteja, jotka voidaan vaihtaa Yhtiön osakkeiksi, eivät Osapuolet saa pantata, kiinnittää, rasittaa, eikä osakkeisiin liittyviä oikeuksia saa muutoinkaan luovuttaa muutoin kuin tämän sopimuksen kohdan 9 mukaisesti. 6. Yhtiökokous, hallitus ja päätöksenteko yhtiössä Päätöksenteko tapahtuu yhtiökokouksessa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti huomioon ottaen, mitä tässä sopimuksessa on muutoin sovittu. Yhtiön hallitukseen kuuluu [ ] ([ ]) jäsentä, [jotka Pääosakkaat nimeävät / jotka Osakkaat nimeävät yksimielisesti / siten, että kullakin Osakkaalla on oikeus nimetä yksin hallituksen jäsen]. Päätöksenteko hallituksessa tapahtuu osakeyhtiölain mukaisesti. Osakkaat sopivat, että hallitus vastaa muun ohella Liiketoimintasuunnitelman kehittämisestä ja/tai sen muuttamisesta, eikä sopimuksen kohta 15.3 sovellu Liiketoimintasuunnitelman muuttamiseen. Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan ja hallituksen väliseen työnjakoon sovelletaan osakeyhtiölain säännöksiä. 7. Osingonjako Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoa vuosittaisesta jakokelpoisesta tuloksestaan huomioiden kuitenkin Yhtiön kasvun rahoituksen asettamat vaatimukset. [Osinkoa ei kuitenkaan jaeta vuosilta ( ) / Osinkoa jaetaan enintään ( %) vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesta vuosivoitosta / Osakkaat luopuvat osakeyhtiölain mukaisesti oikeudestaan vaatia osingonmaksua].

10 9 8. Immateriaalioikeudet ja tietotaito Yhtiön ja sen mahdollisten tytäryhtiöiden toiminnan yhteydessä syntyneet immateriaalioikeudet sekä tekninen osaaminen ja tietämys (tietotaito) ja kaikki Yhtiön tai sen tytäryhtiöiden toiminnassa tai niiden toimintaan liittyen syntynyt materiaali ja niihin liittyvät oikeudet ( Immateriaalioikeudet ), siltä osin kuin Immateriaalioikeudet ovat syntyneet Osakkaiden toiminnan tuloksena Osakkaan työ- tai toimisuhteen voimassa ollessa Yhtiön kanssa, on siirretty ja siirretään Yhtiölle tai kyseiselle tytäryhtiölle, ja Yhtiöllä tai kyseisellä tytäryhtiöllä on täydet oikeudet näiden Immateriaalioikeuksien edelleenluovutukseen ja näiden Immateriaalioikeuksien kohteiden muuttamiseen. Uusien työntekijöiden työsopimuksiin ja vanhojen työntekijöiden uusiin työsopimuksiin otetaan määräykset, joissa sovitaan Immateriaalioikeuksien siirtymisestä Yhtiölle tai sen tytäryhtiölle tämän kohdan 8 ensimmäistä kappaletta vastaavalla tavalla. Selvyyden vuoksi todetaan, että tämä sopimuskohta ei rajaa työntekijöiden lainmukaista oikeutta korvaukseen työsuhdekeksinnöistä. 9. Osakkeiden myynti 9.1 Yleistä Yhtiön yhtiöjärjestyksessä on osakkeita koskeva lunastuslauseke ([ ] ) ja suostumuslauseke ([ ] ), joiden on tarkoitus turvata Osapuolia tämän sopimuksen vastaisilta yhtiön osakkeiden luovutuksilta. Lunastushinta tässä sopimuksessa sovituissa tilanteissa määräytyy Osapuolten välillä tämän sopimuksen eikä yhtiöjärjestyksen mukaan. Jäljempänä tässä kohdassa 9 Osakkeilla tarkoitetaan Yhtiön osakkeita. Osapuolet sitoutuvat olemaan myymättä tai muuten luovuttamatta Osakkeita toiselle Osapuolelle tai kolmannelle noudattamatta mitä tässä sopimuksessa on sovittu. Vastaavasti Osapuolet sitoutuvat antamaan yhtiöjärjestyksen suostumuslausekkeen mukaisen suostumuksen osakkeen luovutukselle ja olemaan käyttämättä yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen mukaista lunastusoikeutta, mikäli tämän sopimuskohdan mukaiset ehdot on Osakkeiden luovutuksessa täytetty. Mikäli Osapuoli myy tai muutoin luovuttaa osan Osakkeistaan tai kaikki Osakkeensa, Osakkeiden luovuttajan on huolehdittava siitä, että luovutuksensaaja sitoutuu noudattamaan tätä sopimusta samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin luovuttaja. 9.2 Pienosakkaiden osakkeiden luovutukset ja lunastus Mikäli Pienosakas haluaa luopua omistamistaan Osakkeista, on Osakkeita tarjottava ensin kirjallisesti Pääosakkaille lunastettavaksi. Mikäli yksi tai useampi Pääosakas haluaa käyttää lunastusoikeuttaan, on hänen/heidän ilmoitettava siitä Pienosakkaalle 30 vuorokauden kuluessa, siitä kun Osakkeita on tarjottu lunastettavaksi. Jos useampi kuin yksi Pääomistaja haluaa käyttää lunastusoikeuttaan, on osakkeet jaettava halukkaiden kesken heidän omistamiensa Osakkeiden mukaisessa suhteessa. Lunastushinta on korkeampi seuraavista: (i) Yhtiön viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukainen osakekohtainen nettosubstanssiarvo tai (ii) käypä arvo, jonka määrittää Yhtiön tilintarkastaja Osapuolia sitovasti. Mikäli Pienosakas on työ- tai toimisuhteessa Yhtiöön ja työ- tai toimisuhde päättyy työntekijän irtisanoutuessa tai työnantajan irtisanoessa työntekijän työntekijästä johtuvasta syystä, on työntekijän tarjottava osakkeitaan lunastettavaksi. Lunastushinta on tällöin Pienosakkaan Osakkeesta maksama merkintähinta. Mikäli kuitenkin Pienosakkaan työ- tai toimisuhde Yhtiössä päättyy kuoleman, eläkelainsäädäntöön perustuvan, normaalina ajankohtana tapahtuvan, työeläkkeelle siirtymisen tai työkyvyttömyyseläkkeelle

11 10 OSAKASSOPIMUSOPAS siirtymisen vuoksi tai Yhtiön toimesta tapahtuvan työsopimuslain vastaisen tai tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehtävän irtisanomisen vuoksi, ei työntekijän ole tarjottava osakkeitaan lunastettavaksi. Mikäli Pääosakkaat eivät käytä lunastusoikeuttaan tässä kappaleessa 9.2 tarkoitetuissa tilanteissa, on Yhtiöllä 30 vuorokauden kuluessa Pääosakkaille kuuluvan 30 vuorokauden määräajan päättymisestä oikeus, mutta ei velvollisuutta, lunastaa samalla lunastushinnalla ne Yhtiön osakkeet, joita Osakkaat eivät edellä sovitun perusteella lunasta, sen mukaisesti mitä osakeyhtiölaissa on säädetty omien osakkeiden hankkimisesta. Selvyyden vuoksi todetaan, että mikäli ja vasta kun on selvinnyt, että Pääosakkaat tai Yhtiö eivät käytä lunastusoikeuttaan, on Pienosakkaalla oikeus myydä osakkeensa kolmannelle taholle eikä sopimuksen kohtaa 9.3 tällöin sovelleta. 9.3 Myötämyyntioikeus Mikäli Osapuoli neuvottelee kolmannen osapuolen kanssa Yhtiön osakkeiden kaupasta, sitoutuu tämä Osapuoli pitämään myynnin ehtona sitä, että myös muiden Osapuolten kaikki Osakkeet tai vähintään vastaava suhteellinen osa Osakkeista kunkin Osapuolen niin halutessa ostetaan hintaan, joka vastaa korkeinta edellä mainitun kolmannen osapuolen kyseessä olevassa tai aikaisemmissa kaupoissa Osakkeista suorittamaa kauppahintaa. 10. Salassapito Osapuolet sitoutuvat tämän sopimuksen voimassa ollessa ja kahden vuoden ajan tämän sopimuksen voimassaolon lakkaamisesta lukien pitämään salassa toistensa liike- ja ammattisalaisuudet, siltä osin kuin tietojen luovuttaminen ei ole tarpeen Yhtiön tai sen mahdollisen tytäryhtiön liiketoiminnan tai tämän sopimuksen 9 kohdan mukaisen Yhtiön osakkeiden myynnin kannalta. Annettaessa kohdan 9 mukaisen osakkeiden myynnin yhteydessä liike- ja ammattisalaisuuksia, on ostajalta vaadittava salassapitositoumus Yhtiön hyväksi. 11. Kilpailukielto Osakkaat [/ Osakkaista [ ] ja [ ] / Pääosakkaat / Pienosakkaat] sitoutuvat olemaan suoraan tai epäsuoraan itse tai omistamiensa tai hallitsemiensa yhtiöiden kautta kilpailematta Yhtiön kulloisenkin liiketoiminnan kanssa tai siihen liittyvissä tehtävissä. Osapuolet sitoutuvat noudattamaan tätä kilpailukieltoa Osakkaan työ- tai toimisuhteen voimassa ollessa Yhtiön kanssa ja kuusi (6) kuukautta sanotun sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. Tämä kilpailukielto sitoo myös siten, että Osakkaat eivät voi työskennellä Yhtiön kilpailijaksi katsottavassa yrityksessä. Kilpailukielto ei koske tilannetta, jossa Osakkaan työ- tai toimisuhde Yhtiössä päättyy Yhtiön toimesta tapahtuvan työsopimuslain vastaisen tai tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehtävän irtisanomisen vuoksi. 12. Sopimusrikkomus ja sopimussakko Sopimusrikkomukseen syyllistyvän Osapuolen on maksettava sopimussakkona [ ] ([ ]) euroa kutakin rikkomusta kohden. Kohdan 11 mukaisen kilpailukiellon rikkomisen osalta sopimussakko on kuitenkin [ ] ([ ]) euroa kutakin rikkomusta kohden. Sopimussakko maksetaan toiselle/muille Osapuolelle/Osapuolille kunkin Osapuolen Yhtiöön tekemien sijoitusten suhteessa tai loukattujen Osapuolten yksimielisesti niin vaatiessa Yhtiölle. Sopimusrikkomuksella tarkoitetaan sellaista olennaista sopimusrikkomusta, jota

12 11 ei ole korjattu, jos korjaaminen on mahdollista, kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun loukattu Osapuoli/Osapuolet on/ovat sopimusrikkomuksesta kirjallisesti rikkojalle huomauttaneet. 13. Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan, kun kukin Osapuoli on sen allekirjoittanut. Tämä sopimus on voimassa kunkin Osakkaan osalta niin kauan kuin kyseinen Osakas on Yhtiön osakkeenomistaja. Yhtiön osalta tämä sopimus lakkaa olemasta voimassa, kun tämä sopimus on lakannut olemasta voimassa kaikkien Osakkaiden välillä. Selvyyden vuoksi todetaan, että tämän sopimuksen ehtojen vastainen osakkeiden luovutus ei vapauta luovuttajaa sopimuksen mukaisista velvoitteista. Sopimusmääräykset, jotka luonteensa vuoksi ovat voimassa senkin jälkeen, kun sopimuksen voimassaolo jonkin Osapuolen suhteen on päättynyt, sitovat Osapuolia vielä senkin jälkeen, kun hän on lakannut olemasta tämän sopimuksen osapuoli. 14. Erimielisyydet ja sovellettava laki Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan lopullisesti yksimiehisessä välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaisesti. Välimiehen nimittää Keskuskauppakamarin välityslautakunta. Välimiehen on annettava päätöksensä asiassa kuuden kuukauden kuluttua välimiesoikeuden nimeämisestä lukien. 15. Muut ehdot 15.1 Yleisvelvoite Osapuolet sitoutuvat itse, asiamiehensä tai edustajansa välityksellä äänestämään ja toimimaan yhtiökokouksessa, hallituksessa ja kaikissa muissa yhteyksissä tavalla, jota tämän sopimuksen noudattaminen edellyttää Tiedoksiannot Tämän sopimuksen mukaiset tiedoksiannot Osapuolille voidaan tehdä sähköpostitse, telefaxilla, kirjatulla kirjeellä tai muutoin todisteellisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, kun sähköposti tai telefax on lähetetty tai kun kolme (3) vuorokautta on kulunut kirjatun kirjeen postittamisesta tai kun tiedoksianto on muutoin tehty todisteellisesti Muutosten tekeminen Muutokset tähän sopimukseen on tehtävä yksimielisesti ja kirjallisesti Aikaisemmat sopimukset ja tämän sopimuksen tulkinta Tämä sopimus liitteineen käsittää Osapuolten välisen sopimuksen ja yhteisymmärryksen kokonaisuudessaan. Mahdolliset aikaisemmat Osapuolten väliset Yhtiötä koskevat osakassopimukset tai muut suulliset tai kirjalliset välipuheet ovat mitättömiä. Mikäli tämä sopimus, siihen liittyvät sopimukset ja asiakirjat ja yhtiön yhtiöjärjestys ovat toistensa kanssa ristiriidassa, on asiakirjoja sovellettava seuraavassa etusijajärjestyksessä:

13 12 OSAKASSOPIMUSOPAS 1. tämä sopimus 2. tämän sopimuksen liitteenä olevat asiakirjat 3. Yhtiön yhtiöjärjestys Sopimuksen siirtäminen Tätä sopimusta ei voida siirtää ilman kaikkien Osapuolten suostumusta. Osakkeiden luovutus ja siihen liittyvä sopimuksen siirto on säännelty kohdassa Sopimuskappaleet Tätä sopimusta on laadittu viisi (5) samasanaista kappaletta, yksi kullekin Osapuolelle. [paikka] [ ]kuun [ ] päivänä 200[ ] [allekirjoitukset ja nimen selvennökset] Soveltamisohjeet 1. Osapuolet Osapuolet -kohtaan kirjataan kaikkien osakassopimukseen osakkaiksi tulevien osakkeenomistajien nimet ja yksilöintitiedot. Lähtökohtaisesti olisi toivottavaa, että kaikki yhtiön osakkaat olisivat osakassopimuksen osapuolina. Osakassopimus on mahdollista tehdä myös vain osan osakkaiden kesken. Osakassopimuksessa sovittu ei tällöin sido niitä osakkaita, jotka eivät ole osakassopimuksen osapuolia. On huomattava, että joidenkin sopimusehtojen merkitys voi käytännössä riippua siitä, kuinka suuri osa yhtiön osakekannasta on niihin sitoutunut. Tässä sopimusmallissa osakkaat on jaettu kahteen ryhmään: pääosakkaisiin ja pienosakkaisiin. Jakoa eri osakasryhmiin tulee käyttää tapauskohtaisesti tarvittaessa. Osakasryhmiin jakaminen helpottaa osakassopimuksesta tulevien oikeuksien ja velvollisuuksien rajoittamista tarvittaviin tahoihin sekä uusien osakkaiden liittymistä osakassopimukseen. Eri osakasryhmiä, joita kohdellaan sopimuksessa toisistaan poikkeavalla tavalla, voivat olla esimerkiksi myös perustajaosakkaat, henkilöosakkaat tai sijoittajat. Sopimusmallissa on lähtökohtana, että pääosakkaat ovat yhtiön perustajaosakkaita, jotka omistavat valtaosan yhtiön osakkeista. Pääosakkaat voivat näin ollen olla perustellusti osakassopimuksessa paremmassa asemassa kuin yhtiön vähemmistöomistajat, pienosakkaat. Pienosakkaat voivat tyypillisesti olla osakkaita, jotka työskentelevät yhtiössä ja jotka halutaan sitouttaa yhtiön toimintaan myös omistuksellisen järjestelyn kautta. Sopimusmallissa pääosakkailla on sopimusmallin 9. kohdan mukaisia etuoikeuksia yhtiön osakkeiden myynti- ja lunastustilanteissa, muutoin osapuolet ovat sopimuksessa tasavertaisia. Muistakin pääomistajien etuoikeuksista voidaan sopia esimerkiksi päätöksentekoon liittyen. Sopimusmalliin on lisäksi otettu osapuoleksi itse yhtiö, jonka osakkeenomistajien osakassopimuksesta on kyse. Osakkeenomistajien osakassopimus ei sido itse yhtiötä, jollei yhtiö ole nimenomaisesti sitou-

14 13 tunut sopimuksen osapuoleksi. Sopimuksen sitovuus ja täytäntöön pantavuus on siten parempi, mikäli yhtiö on sopimuksessa osapuolena. Tällöin sopimusrikkomustilanteissa ne osapuolet, joita vastaan muut osakkeenomistajat rikkovat, voivat tietyissä olosuhteissa vaatia sopimusrikkomukseen perustuvia korjaustoimia myös yhtiöltä. Yhtiötä itseään koskevan osakassopimuksen hyväksymisestä päättävästä elimestä ei ole nimenomaisia määräyksiä osakeyhtiölaissa. Vaikka hallitus edustaa yhtiötä ja yleistoimivalta yhtiön hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä kuuluukin hallitukselle, on suositeltavaa, että osakassopimuksen hyväksymisestä yhtiötä sitovaksi päättää yhtiökokous. 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Kohdassa kuvataan minkälaisesta yhtiöstä ja liiketoiminnasta on kyse ja mihin liike-toimintaan yhtiötä on tarkoitus käyttää ja miten kehittää. Selkeimmin tämä tapahtuu yksityiskohtaisen liiketoimintasuunnitelman ottamisella sopimuksen liitteeksi. Kohdassa on tarkoituksenmukaista myös kuvata, minkä takia osakassopimus tehdään ja mitkä ovat osapuolten pääasialliset intressit yhtiössä. Sekä sopimuksen taustaan että tarkoitukseen kirjatuilla osapuolten tavoitteilla voi olla selkeä merkitys sopimuksen tulkinnassa. Osapuolet voivat yhtiön liiketoiminnan edistyessä päätyä tilanteeseen, josta ei osakassopimuksessa ole suoraan säännelty. Tällöin voidaan sopimuksen tausta- ja tarkoituslausekkeesta tehdä päätelmiä siitä, miten tällainen aukkokohta tulisi täydentää. Osapuolten on siten syytä tiedostaa sopimuksen tausta ja tarkoitus -kohtien merkitys itselleen tärkeänä osana osakassopimusta. Tähän sopimuskohtaan ei ole kuitenkaan syytä kirjata varsinaisia sopimusehtoja. 3. Osakkaiden vakuutukset Osakassopimusmallissa osakkaiden vakuutukset koskevat vain sitä, että he vakuuttavat olevansa oikeustoimikelpoisia tekemään tämän sopimuksen, ja että he eivät ole tehneet, eivätkä tule tekemään muita osakassopimuksia yhtiön toimintaan liittyen. Mikäli joku tai jotkut osakkaat tulevat sijoittajina (esim. pääomasijoittajat) mukaan yhtiöön, on osakkaiden vakuutuksilla huomattavasti keskeisempi merkitys Yhtiön rahoitus 4.1 Uusien osakkeiden liikkeellelasku allekirjoituksen yhteydessä Uusien osakkaiden tulo yhtiöön voi saada aikaan tarpeen tehdä muutoksia yhtiöjärjestykseen mm. osakepääoman, osakelajien, hallituksen jäsenten lukumäärän ja lunastus- ja suostumuslausekkeiden osalta. Uusi yhtiöjärjestys voidaan ottaa osakassopimuksen liitteeksi. Uusi yhtiöjärjestys tulee rekisteröidä kaupparekisteriin. Uutta yhtiöjärjestystä voidaan noudattaa vasta, kun se on rekisteröity. Rekisteröinnin osalta on myös ehdottomasti syytä pitää mielessä, että osakeyhtiölaki asettaa rekisteri-ilmoituksille erilaisia määräaikoja, joiden laiminlyönnin seurauksena esimerkiksi osakepääoman korotus voi raueta. Osakassopimuksen allekirjoitustilaisuuden yhteydessä pidetään usein yhtiökokous, jossa merkitään osakkeet ja mahdollisesti muutetaan yhtiöjärjestys ja valitaan uusi hallitus. Osakkeiden merkintöjen hyväksyminen tehdään tyypillisesti hallituksen kokouksessa, mutta merkintöjen tapahtuessa yhtiökokouksessa, ne voidaan hyväksyä myös yhtiökokouksessa. Lisäksi samassa yhteydessä saatetaan allekirjoittaa erillisiä sopimuksia, kuten lainasopimuksia, johtajasopimuksia, työsopimuksia tms. 3 Ks. oppaan jakso 4 Vakuutukset

15 14 OSAKASSOPIMUSOPAS Osakassopimusmalli lähtee siitä, että osakepääoman korottamiseen liittyvät toimenpiteet toteutetaan kaikki kerralla. Monimutkaisemmissa järjestelyissä (erityisesti suuremmissa järjestelyissä, joihin liittyy osakekauppoja) saattaa olla erikseen allekirjoitustilaisuus ( signing ) ja tilaisuus, jossa transaktio saatetaan lopullisesti päätökseen ja omistusmuutokset toteutuvat oikeudellisesti ( closing ). Tällä välillä saatetaan hakea mm. erinäisiä lupia viranomaisilta ja toteuttaa muita liitännäisjärjestelyjä. Kohdassa on myös taulukot osakemerkintöjen määrästä sekä yhtiön omistuksen jakautumisesta. Taulukkojen merkitys on lähinnä informatiivinen. 4.2 Jatkorahoitus Osakkaat eivät osakassopimuksessa tyypillisesti sitoudu etukäteen yhtiön jatkorahoitukseen. Osakassopimusmallissa on selkeästi todettu, ettei osakkeenomistajilla ole velvollisuutta osakepääoman korotuksiin tai lainan myöntämiseen tai vastuiden ottamiseen yhtiön puolesta takauksen tai vakuuden antamisen muodossa. Jatkorahoitus edellyttää aina kunkin osapuolen itsenäisesti tekemää päätöstä. Osakeyhtiölain mukainen pääsääntö on, että osakepääoman korotuksissa tai laskettaessa liikkeelle osakkeeseen vaihdettavia arvopapereita on kaikille osakkeenomistajille annettava yhtäläinen oikeus osakeomistuksien suhteessa korotukseen tai arvopapereiden merkintään. Tarvittaessa osakassopimuksessa voidaan etukäteen sopia esimerkiksi tulevasta suunnatusta osakeannista. Tulevia rahoitustilanteita ajatellen käsiä ei kuitenkaan kannata sitoa täysin. Osakeantien hinnoitteluun liittyy myös verotuksellisia seikkoja, jotka on syytä huomioida epäedullisten veroseuraamusten välttämiseksi. 5. Osakkeiden panttauskielto Osakassopimusmalli sisältää osakkeiden luovutukseen liittyviä velvoitteita, joita ei kenties käytännössä saada toteutettua, mikäli osakkeet ovat pantattuina. Osakepantin realisointi pantinhaltijan toimesta saattaa myös johtaa siihen, että yhtiön osakkeenomistajaksi tulee muiden osakkeenomistajien kannalta ei-toivottu kolmas taho. Tästä syystä luovutus ja panttaus olisi syytä kieltää ainakin lähtökohtaisesti. Mikäli jotkut osakkeenomistajat ottavat/ovat ottaneet lainaa tullakseen yhtiön osakkaiksi ja antavat osakkeensa tällaisen lainoituksen vakuudeksi, on siitä syytä olla erillinen maininta osakassopimuksessa. Sopimuksessa voidaan myös edellyttää, että pantinhaltijalta vaaditaan sitoumus siitä, että pantin realisointitilanteessa muille osakkaille annetaan etuoikeus ostaa realisoitava pantti. 6. Yhtiökokous, hallitus ja päätöksenteko yhtiössä Päätöksenteko osakeyhtiön yhtiökokouksessa tapahtuu osakeyhtiölaissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta enemmistöpäätöksin. Ilman yhtiöjärjestyksen tai osakassopimuksen toisensisältöistä määräystä yhtiön osake-enemmistö valitsee yhtiön koko hallituksen. Eri osakkeenomistajien intressissä on yleensä osakassopimuksessa sopia, miten hallituspaikat jaetaan osakkeenomistajien kesken. Jotkut osakkeenomistajat saattavat haluta varata oikeuden nimetä hallituksen jäsen. Osakassopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia, että kullakin osakkaalla on oikeus nimetä yksi hallituksen jäsen tai, että tietyillä osakkailla on oikeus nimetä hallituksen jäseniä. Mahdollista on esimerkiksi sopia, että pienosakkailla on oikeus nimetä hallituksen jäseniä - tätä oikeutta pienosakkailla ei yhtiössä muutoin olisi. Pääomasijoittajat haluavat usein oikeuden nimetä yhdestä kahteen hallituksen jäsentä.

16 15 Osakassopimuksissa käytetään usein asialistauksia yhtiökokouksessa ja/tai hallituksessa päätettävistä asioista, joista päättäminen vaatii tiettyjen osakkaiden suostumukset. Nämä ns. veto-oikeuslistat ovat tavanomaisia etenkin pääomasijoittajien tekemissä osakassopimuksissa. Pääomasijoittajan omistusosuus yhtiöstä on usein niin pieni, ettei se anna mahdollisuutta riittävästi vaikuttaa tärkeisiin päätöksiin. Tästä syystä sijoittaja yleensä vaatii hyväksymisoikeuden tiettyihin, erikseen sovittaviin hallituksessa tai yhtiökokouksessa tehtäviin päätöksiin. Näitä päätöksiä ovat tavallisesti ainakin yhtiön liiketoimintasuunnitelmasta poikkeaminen tai yhtiöjärjestyksen muuttaminen, osakepääoman korottaminen antamalla osakkeita tai siihen oikeuttavia instrumentteja, yhtiön varojen jakaminen, yrityksen omaisuuden (ml. immateriaalioikeudet) tai liiketoiminnan myynti tai merkittävät investointipäätökset (ellei sisälly liiketoimintasuunnitelmaan), sulautuminen, jakautuminen, selvitystilaan asettaminen ym. Hyväksymisoikeuksien laajuutta harkittaessa tulisi pitää mielessä, etteivät ne estäisi liiketoimintasuunnitelman toteuttamista, ja että ne ainakin tietyssä laajuudessa on räätälöity yhtiön toimialan ja kehitysvaiheen mukaan. Erilaisten veto-oikeuslistojen käyttöä osakassopimuksessa tulee harkita tapauskohtaisesti. Tässä mallisopimuksessa ei ole käytetty edellä kuvatun kaltaisia listauksia, vaan lähtökohta on se, että päätökset yhtiökokouksessa ja hallituksessa tehdään osakeyhtiölain mukaisesti enemmistöpäätöksin, eli yhtiön päätösvalta on käytännössä yhtiön osake-enemmistön omistavilla osakkailla. Ilman osakassopimuksen määräystä tapahtuu päätöksenteko hallituksessa enemmistöpäätöksin. Sopimuskohdassa on selvyyden vuoksi sovittu, että hallitus vastaa muun ohella yhtiön liiketoimintasuunnitelman kehittämisestä ja/tai sen muuttamisesta. Näin ollen sopimuksen muuttamisen yksimielisyysvaatimus ei koske liiketoimintasuunnitelman muuttamista. Osakassopimuksessa voidaan lisäksi määritellä, missä ajassa ja miten kutsu hallituksen kokoukseen on toimitettava ja ketkä voivat toimia koollekutsujina. Tasapuolisuuden nimissä kaikilla osakkeenomistajaryhmillä tulisi olla mahdollisuus nimeämiensä hallituksen jäsenten kautta saada hallitus kutsutuksi koolle. Yleisesti on todettava, että menestyksellinen hallitustyöskentely edellyttää selkeätä hallituksen ja toimitusjohtajan välistä vastuunjakoa. Joko osakassopimuksessa tai myöhemmin hallituksen kokouksessa olisi syytä yksityiskohtaisesti käydä läpi yhtiön hallintomalli sekä toimitusjohtajan ja hallituksen välinen vastuunjako. Vastuunjakoon liittyy olennaisesti toimivan johdon määräajoin tuottama, yhdessä sovitun muotoinen raportointi. 7. Osingonjako Osingonjakoperiaatteet on yksi niistä merkittävimmistä kysymyksistä, joka osakassopimuksen osapuolten on keskenään ratkaistava. Osapuolilla saattaa tältä osin olla ristiriitaisia intressejä verotuksellisista ja kassavirtakysymyksistä johtuen. Valittavan ratkaisun verokohtelu on syytä aina tarkistuttaa asiantuntijalla erikseen. Esimerkiksi teknologiayritysten osakassopimukset perustuvat usein ajatukselle, jonka mukaan osakkeenomistajat pyrkivät nimenomaan osakkeiden arvonnousun maksimoimiseen, jolloin osakassopimuksessa on tavallisesti mainittu, ettei yhtiö jaa lainkaan osinkoja. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa yhtiön osakkeista, voivat vaatia osingonjakoa. Osakassopimuksessa on mahdollista sopia, että osakkaat luopuvat tästä oikeudesta.

17 16 OSAKASSOPIMUSOPAS 8. Immateriaalioikeudet ja tietotaito Immateriaalioikeudet muodostavat usein merkittävän ja joskus jopa merkittävimmän osan yhtiön tuloa tuottavasta varallisuudesta. Tämän vuoksi näiden oikeuksien suojaaminen yhtiön oikeuksina on osapuolten etujen kannalta välttämätöntä. Immateriaalioikeuksiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota työ- ja toimisopimuksissa ja muiden sopimuskumppaneiden kanssa laadittavissa sopimuksissa. Immateriaalioikeuksien suojauskysymyksissä on syytä kääntyä tarvittaessa asiantuntevan asianajajan puoleen. Osakassopimuksissa sovitaan nimenomaisesti osakkeenomistajien toimesta syntyneiden immateriaalioikeuksien siirtämisestä yhtiölle. Osakassopimusmallissa on edellytetty, että osakkaan ja yhtiön välillä on voimassaoleva työ- tai toimisopimus. Mahdollista olisi sopia oikeuksien siirrosta laajemminkin siten, että immateriaalioikeuksien siirto kytketään osakkaan osakeomistukseen ja osakassopimuksen voimassaoloon ja yhtiön toiminnan yhteydessä syntyneet immateriaalioikeudet siirtyisivät osakkaalta yhtiölle aina osakassopimuksen voimassa ollessa. Toisaalta on syytä huomata, että immateriaalioikeuksien siirrosta voidaan sopia paljon suppeamminkin. 9. Osakkeiden myynti 9.1 Yleistä Osakkeiden myyntiä koskevat ehdot ovat osakassopimuksen tärkeimpiä ehtoja. Usein on tarkoituksenmukaista sopia siitä, ettei kukaan osapuolista luovuta yhtiön osakkeita muutoin kuin sovitusti. Myyntirajoituksilla pyritään siihen, ettei yhtiön osakkaaksi tule ei-toivottuja osakkeenomistajia, jotka eivät ole osakassopimuksen osapuolia. Myyntirajoituksilla pyritään myös siihen, että osapuolet keskittyvät yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen, rakentamiseen ja yhtiön arvon korottamiseen. Luovutusrajoitukset voidaan sopia määräaikaisiksi siten, että ne raukeavat tietyn ajanjakson jälkeen. Luovutusrajoitukset ovat tyypillisesti voimassa useita vuosia. Osakassopimusmalli on rakennettu siten, että yhtiön yhtiöjärjestyksessä olisi lunastuslauseke sekä suostumuslauseke, jolla yhtiön hallitus voisi evätä uudelta osakkeenomistajalta osakkeisiin liittyvien hallintaoikeuksien käytön yhtiössä 4. Näillä yhtiöjärjestyksen määräyksillä on tarkoitus varmistaa, ettei osakassopimuksen vastaisia osakkeiden luovutuksia osakassopimuksesta tietämättömälle kolmannelle pääsisi tapahtumaan. Yhtiöjärjestyksessä määrätty alhainen lunastushinta ja hallituksen suostumusedellytys osakkeiden hallintaoikeuksien käyttöön useimmiten varmistavat sen, ettei kukaan kolmas ole halukas ostamaan osakkeita ennen kuin näihin asioihin on saatu etukäteisselvitys. Tarkoitus on, että niissä tapauksissa, joissa osakas lunastaa osakkeita suoraan toiselta osakkaalta, lunastushinta osapuolten välillä määräytyy osakassopimuksen eikä yhtiöjärjestyksen perusteella. Vastaavasti tilanteissa, joissa luovutus on osakassopimuksen mukainen, yhtiöjärjestyksen luovutuksia rajoittaviin lausekkeisiin ei tule vedota. Tällaisissa tapauksissa on kuitenkin suositeltavaa, että edellytyksenä on luovutuksensaajan sitoutuminen osakassopimukseen. Samaa koskee tilanteita, joissa yhtiöön tulee uusia osakkaita esimerkiksi osakeannin kautta. Osakassopimusmallissa on sovittu sen varmistamisesta, että myös tulevista osakkeenomistajista tulee osakassopimuksen sitomia. 4 Lunastus- ja suostumuslausekkeesta ks. OYL 3:3 ja OYL 3:4.

18 Pienosakkaiden osakkeiden luovutukset ja lunastus Osakkeenomistajien intressissä on, että osakkaat, jotka eivät ole enää yhtiön palveluksessa, eivät myöskään osallistu yhtiön päätöksentekoon. Yksi keskeisiä osakassopimusperiaatteita on myös osakkeenomistajien tavoite maksimoida yhtiön arvonnousua. Tästä syystä henkilöosakkeenomistajan, joka ei enää ole yhtiön palveluksessa, ei katsota enää tuovan lisäarvoa yhtiölle, ja osakassopimuksessa voi olla määräyksiä muiden osakkeenomistajien tai viime kädessä yhtiön oikeudesta lunastaa osakkeenomistajien osakkeita tai osakkeenomistajan velvollisuudesta myydä osakkeita muille osakkeenomistajille. Henkilöomistajan lähtöön liittyvä osakkeiden luovutus ratkaistaan tavallisesti antamalla muille osakkeenomistajille oikeus lunastaa ja lähtevälle osakkeenomistajalle velvollisuus myydä kaikki, tai osa, lähtevän osakkeenomistajan osakkeet tai osakkeisiin oikeuttavat instrumentit tiettyyn ennalta määrättyyn hintaan. Määriteltäessä muille osakkeenomistajille annettavaa oikeutta lunastaa lähtevän henkilöomistajan kaikki osakkeet, on tärkeintä määrittää henkilöomistajan lähdön syyt. Henkilöomistajan lähtö yhtiöstä voi johtua joko henkilöomistajasta itsestään johtuvista tekijöistä tai yhtiöstä tai muista ulkoisista tekijöistä. Jaottelu näihin hyväksyttäviin tai sallittuihin syihin ja ei-sallittuihin syihin ( good leaver, bad leaver ) on ratkaisevaa sen kannalta, minkälaisen korvauksen henkilöomistaja saa omistamistaan osakkeista lunastuksen yhteydessä ja miten suuri osa osakkeista on lunastuksen alaisia. Mikäli lähdön syynä on sallittu syy, saa henkilöomistaja yleensä osakkeistaan käypää arvoa vastaavan hinnan. Mikäli lähdön syynä on ei-sallittu syy, saa henkilöomistaja osakkeistaan esimerkiksi vain osakkeen nimellisarvoa tai merkintähintaa vastaavan hinnan, mikäli tämä on nimellisarvoa pienempi. Koska henkilöomistajan lähdön syyllä on tärkeä merkitys, tulee sallitut ja ei-sallitut syyt kuvata tarkoin osakassopimuksessa. Yleisesti hyväksyttyjä sallittuja syitä ovat mm. kuolema, normaali eläkeikä, sairaseläke, yhtiön suorittama irtisanominen tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten, yhtiön suorittama työsopimuslain vastainen irtisanominen tai purkaminen, tai yhteisesti sovittava syy. Yleisesti hyväksyttyjä ei-sallittuja syitä ovat mm. työntekijän oma irtisanoutuminen sekä työntekijän irtisanominen hänestä itsestään johtuvasta syystä. Näiden syiden väliin jää kuitenkin monia syitä, joita ei voi automaattisesti kategorisoida sallituiksi tai ei-sallituiksi syiksi. Näitä ovat mm. perheenjäsenen sairastuminen tai varhaiseläkkeelle jääminen. Vaihtoehtoinen tapa ratkaista henkilöomistajan lähtöön liittyvä osakkeiden luovutus on velvoittaa lähtevä henkilöosakkeenomistaja myymään kaikki tai tietty määrä osakkeistaan muille osakkeenomistajille siten, että myytävien osakkeiden määrä pienenee ajan kuluessa. Henkilöomistajan myynti-ikkuna voidaan määritellä esimerkiksi viideksi vuodeksi. Ensimmäisen vuoden aikana hän on velvollinen myymään kaikki osakkeensa, ensimmäisen vuoden jälkeen vain 80 prosenttia, toisen vuoden jälkeen 60 prosenttia ja niin edelleen, kunnes viidennen vuoden jälkeen velvollisuutta myydä osakkeita ei enää ole. Osakkeiden myyntihintana voi olla sovitun mukaisesti esimerkiksi joko osakkeiden nimellisarvo, osakkeiden merkintähinta, osakekohtainen nettosubstanssiarvo tai osakkeen käypä hinta. Aikaa, jona osakkeiden myyntivelvollisuus vähenee portaittain kutsutaan myös termillä vesting period. Tässä oppaassa on lähtökohtana se, että erityiset osakkaiden luovutus- ja lunastusehdot koskevat vain pienosakkaita. Osakassopimuksessa olisi mahdollista sopia toisinkin. Luovutus- ja lunastusehdot voivat koskea kaikkia ja myös pääosakkaiden osakkeita tai toisaalta vain esimerkiksi yhden nimetyn osakkaan osakkeita. Lunastushinnan tai käyvän arvon määräämiseen, kuten yleensä, liittyy tietysti tulkinnanvaraisuuksia. Sopimusmallissa valittu nettosubstanssiin pohjautuva arvonmääritys ei huomioi yhtiölle kertyvää good-

19 18 OSAKASSOPIMUSOPAS will -arvoa. Yksi käytetty malli on asettaa hinnanmääritys osapuolista riippumattoman tahon tehtäväksi. Esimerkiksi yhtiön tilintarkastaja voi, korvausta vastaan, määrittää osakkeiden käyvän arvon. Yhtiöllä on usein toissijainen oikeus lunastukseen. Yhtiön lunastusoikeus ainoana vaihtoehtona on sikäli huono, että yhtiöllä ei välttämättä ole mahdollisuutta toteuttaa lunastusta, koska osakeyhtiölaki rajoittaa yhtiön mahdollisuutta hankkia sen omia osakkeita. 9.3 Myötämyyntioikeus Sopimuskohdassa on sovittu ns. tag along -ehdosta. Tag along -ehto tarkoittaa, että mikäli osakkeenomistaja neuvottelee kolmannen osapuolen kanssa omien osakkeidensa myynnistä, on hän velvollinen pitämään osakkeiden myynnin ehtona sitä, että myös muut (osakassopimuksen osapuolena olevat) osakkeenomistajat voivat niin halutessaan myydä osakkeensa tai osakkeisiin oikeuttavat instrumentit samalle ostajalle samoilla ehdoilla. Osakkeiden myyntioikeus koskee yleensä kaikkia kunkin osakkeenomistajan omistamia osakkeita tai suhteellista osaa osakkeista. Tämä varmistaa sen, että kaikki osakkeenomistajat voivat irtautua omistuksestaan samanaikaisesti. Toisaalta tämä varmistaa myös sen, että kukin osakkeenomistaja saa osakkeiden kauppahinnasta osakeomistustaan vastaavan suorituksen. Varsinkin pienillä osakkuuksilla saattaa olla muutoin selkeästi osakeomistuksen suhdetta pienempi arvo. Merkittävin kauppahinta kohdistuisi muutoin yhtiössä riittävän määräysvallan tuovaan osake-enemmistöön. Myyntihinnaksi on yleensä määritelty alkuperäisen myyjän ja ostajan sopima hinta, korkeampi vastaavissa kaupoissa käytetty myyntihinta, käypä hinta tai korkein edellisistä. Osakassopimuksissa tyypillisesti sovitaan myös myötämyyntivelvollisuudesta, ns. drag along -ehdosta. Drag along -ehdolla pyritään varautumaan tilanteeseen, jossa kolmas osapuoli antaa yhtiön osakkeista tarjouksen ja tietyt osakkaat hyväksyvät sanotun tarjouksen. Tällöin muidenkin osakkaiden on myytävä osakkeensa vastaavilla ehdoilla. Ostajan kannalta on yleensä olennaista, että ostaja saa haltuunsa yhtiön koko osakekannan, muuten kauppaa ei välttämättä tehdä. Usein myös sovitaan, että osakkailla on oikeus kieltäytyä myynnistä, mutta kieltäytyviä osakkeenomistajia voidaan vaatia ostamaan tarjouksen hyväksyneiden osapuolten osakkeet. On huomattava, että kaikki etuoikeus- ja lunastusehdot voivat käytännössä huomattavasti vaikeuttaa osakkeiden myymistä kolmansille osapuolille. 10. Salassapito Sopimusmalliin on otettu lyhyehkö salassapitolauseke, joka turvaa osapuolien keskeiset salassapitointressit. Salassapitovelvoite sitoo sopimuksen voimassa ollessa ja kaksi vuotta sopimuksen päättymisen jälkeen. Salassapitovelvoitteen ajallinen ulottuvuus on näin ollen varsin pitkä. Voimassaolosta voidaan sopia toisinkin. Usein saattaa olla tarpeen ottaa sopimukseen yksityiskohtaisempi salassapitolauseke, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin salassapidettävät tiedot, niiden sallittu käyttö ja salassapitovelvoitteen voimassaolo. 11. Kilpailukielto Kilpailukieltoehto on yksittäisen henkilöosakkaan kannalta sopimuksen keskeisimpiä ehtoja. Kilpailukielto rajoittaa tosiasiallisesti henkilöosakkaan mahdollisuuksia toimia muiden yhtiöiden palveluksessa. Toisaalta on selvää, että henkilöosakkaiden työpanos yhtiön hyväksi on useimmiten välttämätön edellytys

20 19 yhtiön liiketoiminnan menestymiselle ja mm. pääomasijoituksen saamiselle yhtiöön. Usein merkittävä osa yhtiön liiketoimintaosaamisesta ja asiakassuhteista on keskittynyt yhtiössä toimiville osakkeenomistajille. Kilpailukiellon avulla pyritään varmistamaan, että osakkeenomistajat eivät käytä tätä tietämystä kilpaillakseen yhtiön kanssa. Kilpailukieltoehdon käyttäminen tulee aina tapauskohtaisesti tarkoin harkita ja sitä tulee käyttää vain, mikäli tähän on selvästi perusteltu tarve. Kilpailukieltoehdon sisältö ja ajallinen kesto täytyy myös arvioida tapauskohtaisesti. Täytyy huomata, että kilpailukieltoehto voi olla erisisältöinen kunkin osakkaan osalta. Usein onkin perusteltua sopia, että kilpailukielto koskee vain tiettyjä henkilöosakkaita. On myös mahdollista sopia erilaisista kilpailukiellon rajauksista. Voidaan esimerkiksi sopia, että tietyt henkilöosakkaat voivat kilpailukiellon estämättä vapaasti toimia tietyissä ennalta nimetyissä yhtiöissä. Kilpailukiellon voimassaolo voidaan kytkeä joko yhtiössä työskentelyyn ja työskentelyn päättymiseen tai osakeomistukseen ja osakeomistuksen päättymiseen. Osakkuuteen kytketty kilpailukielto on usein ankarampi sen voimassaolon jatkuessa, vaikka kyseinen osakas ei enää työskentelisikään yhtiössä. Osakassopimusmallissa on käytetty kestoltaan usein lyhyempää kilpailukieltoa -- kilpailukielto on voimassa työ- tai toimisuhteen voimassa ollessa ja kuusi kuukautta sanotun sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. Erityisesti työntekijäpienosakkaiden osalta kilpailukiellot voivat olla työsopimuslain kilpailukieltomääräyksien vastaisia ja kohtuuttomia. Työsopimuslain mukaan kilpailukielto voi olla voimassa enintään 6 tai 12 kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen 5. Kilpailukieltoa ei yleensä sovelleta esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilöosakkaan irtisanominen on tapahtunut tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Osakassopimuksessa on myös mahdollista sopia, että tietyt osakkaat sitoutuvat työskentelemään tietyn vähimmäismääräajan yhtiössä ja sen hyväksi. Pienosakkaan osakkaaksi ottamisen edellytyksenä voi tyypillisesti olla vaatimus, että kyseinen pienosakas sitoutuu työskentelemään yhtiössä tietyn vähimmäisajan. Pääomasijoittajat vaativat pääosakkailta usein hyvin pitkäkestoisia työskentelyvelvoitteita sekä ankaria ja pitkäkestoisia kilpailukieltositoumuksia. Kilpailukiellot voivat olla kohtuuttomia ja pätemättömiä, mikäli ne eivät ole ajallisesti, asiallisesti ja alueellisesti perusteltuja. Kilpailukielto voi olla kohtuuton, mikäli osakkeenomistajan sijoituskokonaisuudesta saama hyöty ei ole riittävä korvaus kilpailukieltoon sitoutumisesta. 12. Sopimusrikkomus ja sopimussakko Vahingonkorvausvastuu osakassopimuksen rikkomisesta on sopimusperusteista vahingonkorvausvastuuta. Sopimussakko sisällytetään sopimuksiin yleensä sen vuoksi, että sopimusrikkomuksesta aiheutuva vahingon määrän yksityiskohtainen näyttäminen on usein vaikeata. Sopimussakko toimii myös tiettyyn rajaan saakka sopimusrikkomuksia ennalta ehkäisevänä sopimusehtona. Osakassopimusmallin ehtoa voidaan tarvittaessa lieventää toteamalla, että sopimussakon määrää voidaan pienentää, mikäli vahingon aiheuttaja osoittaa aiheutuneen vahingon olevan sopimussakkoa pienempi. Osakassopimuksessa voidaan selvyyden vuoksi myös sopia, ettei sopimussakko poista sopimusrikkomukseen syyllistyneen osakkaan vahingonkorvausvelvollisuutta siltä osin kuin vahinko ylittää sopimussakon määrän. Osakassopimuksessa voidaan myös sopia, että sopimussakko poistaa sopimusrikkomukseen syyllistyneen osakkaan vahingonkorvausvelvollisuuden siltä osin, kuin vahingot ylittävät sopimussakon määrän. 5 Ks. työsopimuslain 3 luku 5.