Tässä lehdessä. Kansikuva: Anne Männistö

Transkriptio

1 1

2 Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry on vanhusta, vammaista tai pitkäaikaissairasta omaistaan tai läheistään hoitavien oma yhdistys, joka auttaa jaksamaan arjessa. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat yksilöllisyys, ihmisläheisyys, tasa-arvo ja toiminnan laadukkuus. Yhdistyksen toiminnan osa-alueita ovat edunvalvonta, ohjaus ja neuvonta, koulutus, virkistystoiminta. Yhdistyksen toimintaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Voit olla mukana joko henkilö- tai kannattajajäsenenä. Omaishoitajuus koskettaa meitä useimpia jossakin elämänvaiheessa. Rosalyn Carterin sanoja lainaten: Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä: heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia, heitä, jotka ovat omaishoitajia, heitä, joista tulee omaishoitajia ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia. Tässä lehdessä Puheenjohtaja: OmaisOivan aikaan Yhdistyksen hallitus ja yhteystiedot... 5 Aili nuorala: "Ikääntyvän ihmisen voimavaroista" Yhdistys 10-vuotta: kuvia juhlasta Kuvia vuoden 2014 tapahtumista Matti Saarikettu: "Vertaistukiryhmäni - minulle paras" Kevätkauden 2015 tapahtumat "HOIVAA JA HOITOA" virkistysretki Oulun Edeniin Yhdistyksen kevätkokouskutsu Kansikuva: Anne Männistö 2

3 OmaisOivan aikaan Erityisen hyvää alkanutta vuotta 2015 meille kaikille! Yhdistyksellemme ja sen toiminnalle on erinomainen tieto, että Rahis on esittänyt meitä mukaan OmaisOiva rahoituksen piiriin. Kaikkiaan mukaan OmaisOiva toiminnan piiriin esitetään kymmentä uutta yhdistystä niiden yhdistysten lisäksi, jotka ovat aloittaneet toiminnan viime vuonna. Pieni murhe on se, että rahaa on esitetty anomamme euron sijaan. Allekirjoittanut joutui kaivamaan kuuluisan juustohöylän esiin ja höyläilemään talousarviota raskaalla kädellä Rahiksen muottiin sopivaksi. Toivotaan, että uusi esitys tyydyttää Rahista. Sosiaali- ja terveysministeriön virallisen päätöksen rahoituksesta pitäisi tulla tammi-/helmikuun vaihteessa ja sen jälkeen päästään käytännön toimiin hankkeen käyntiin saattamiseksi. Mitä OmaisOivan alkaminen konkreettisesti tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että saisimme palkattua työvoimaa tukemaan omaishoitajien jaksamista ja arjessa selviytymistä. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että niukka rahoitus vaatii meitä vapaaehtoisia entistä pontevammin olemaan liikkeellä. Tämän lehdykän mainosmyynti on yksi tärkeä tapa kartuttaa tuloja. Aktiiveja tarvitaan erilaisiin toimintoihin, mm. vertaistukiryhmien pyörittämiseen. Myös yhdistyksen tilaisuuksien järjestämisessä on monenlaista tehtävää tarjolla. Nyt ei auta jäädä lepäilemään laakereille, vaan meillä on tekemisen paikka. Toimintaamme arvioidaan nyt virallisesti Rahiksen taholta ja se miltä meno näyttää, vaikuttaa tulevien vuosien rahoituksiin. Näissä jokilaaksoissa on vielä kökkäperinne voimissaan, olkaamme me omalta osaltamme pitämässä yllä perinnettä. Jäsenet ovat yhdistyksen tärkein voimavara. Jäsenmäärä vaikuttaa myös yhdistyksen painoarvoon ulospäin. Meillä on kahdenlaisia jäseniä: 3

4 henkilöjäseniä ja kannattajajäseniä. Kummatkin jäsenet ovat tärkeitä. Karkeasti yleistäen voisi määritellä, että yleensä henkilöjäsenet ovat ihmisinä mukana toiminnassa ja kannattajajäsenet taas antamansa taloudellisen tuen, kannattajajäsenmaksun, välityksellä. Henkilöjäseniä yhdistyksellämme on tällä hetkellä hieman yli 180 ja kannattajajäseniä yli 50. Mukaan mahtuu lisää jäseniä, joten pyritään itse kukin tekemään aktiivista jäsenhankintaa. Omaishoitajuus voi koskettaa meitä jokaista jossain elämän vaiheessa, joko hoitajana tai hoidettavana. Ja vaikka ei omalle kohdalle omaishoitajuutta sattuisikaan, arvokasta työtä kannattaa olla tukemassa, sillä omaishoitajat säästävät merkittävästi veroeurojamme tekemällä pienellä palkalla sitovaa ja raskasta hoivatyötä. Terveisiä valtakunnallisen keskusjärjestömme Omaishoitajat ja läheiset liiton hallituksesta. Hallitus piti tämän vuoden ensimmäisen kokouksen eduskuntatalolla. Eduskuntavaalien läheisyys ja uusi hallituskausi pitävät niin Liiton henkilökuntaa kuin luottamushenkilöitä kiireisenä edunvalvontatyössä. Nyt on aika tiedottaa puolueille ja tuleville kansanedustajille omaishoitajien arvokkaasta työstä ja toisaalta ongelmista, joita omaishoitajat joutuvat kohtaamaan arjessaan. Yhteistyöterveisin, Meeri Rinta-Jouppi puheenjohtaja P.S. OmaisOiva -hankkeemme rahoitus on varmistunut 5.2. Yhdistyksen hallitus käynnistää välittömästi toimet projektin aloittamiseksi. - Lisää projektista seuraavassa OmaisAviisissa. 4

5 Yhdistyksen hallitus Nimi Osoite Puhelin puheenjohtaja Meeri Rinta-Jouppi Rantakuja 14, ALAVIESKA jäsen Maire Anias Aniaksentie 43, KÄHTÄVÄ varapuheenjohtaja Päivi Alho Risuperäntie 4, HIMANKA jäsen varajäsen Inkeri Luoto Pirkonsuontie 9 A 3, KALAJOKI jäsen Erja Karkulahti Lahenmäentie 21, MERIJÄRVI varajäsen Tuula Haarakangas Mäkiperäntie 27, PYHÄNKOSKI varajäsen Inkeri Luoto Pirkonsuontie 9 A 3, KALAJOKI jäsen Linne Taka-Eilola Karitsatie 4, OULAINEN takaeilola.linne@gmail.com varajäsen Liisa Keskinen Keskuskatu 1 AS 4, OULAINEN jäsen Taimi Kangas Kankaankuja 4, SIEVI as varajäsen Elli Ypyä Kangasmäentie 28, JOENKYLÄ elliypya@suomi24.fi tiedottaja Tuomo Muuttolantie 2 C 9, YLIVIESKA jäsen Vähäkangas tuomov@nic.fi varajäsen Lea Koskela Ketolantie 1, YLIVIESKA Lea.koskela@kotinet.com Hallituksen ulkopuolisena yhdistyksen sihteerinä toimii: sihteeri Raili Pentinlehto- Haapakoski Kotkatie 2 As 8, YLIVIESKA railipe@gmail.com päätoimittaja Matti Saarikettu Leppätie 6, YLIVIESKA OmaisAviisi matti.saarikettu@kotinet.com Yhdistyksen postiosoite: Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry c/o Meeri Rinta-Jouppi Rantakuja ALAVIESKA Kotisivut osoitteessa: 5

6 IKÄÄNTYVÄN IHMISEN VOIMAVAROISTA Me kaikki tiedämme, että ikääntyminen on normaali elämänvaihe ja ikääntyvät tarvitsevat samoja asioita kuin muukin väestö. Ikääntyvä ihminen on toimiva, tunteva, omista asioistaan päättävä ja ainutkertainen yksilö. Vanhenemista ei tulisikaan tarkastella pelkän kronologisen iän perusteella, koska ihmisten keskiikä on noussut ja oletettavissa oleva elinikä on noussut ja toimintakyky parantunut. Siihen ovat olleet vaikuttamassa mm. lääketieteen kehitys ja yleisen hyvinvoinnin lisääntyminen ja miksei myös asumistason parantuminen. Näistä ikääntyneistä, toimivista ihmisistä ovat hyvinä esimerkkeinä omaishoitajat, jotka keventävät yhteiskunnan taakkaa hoitamalla hyvinkin huonokuntoisia läheisiään omassa kodissaan vuodesta toiseen. Omaishoidontuki on yksi voimavara, mutta se ei ole kaikki. Omaishoitajien ja muiden ikääntyvien voimavaroja voidaan tarkastella yksilötasolla ja yhteisötasolla. Yksilötason pääomia ovat inhimillinen pääoma, kuten kasvatus, koulutus, ammattitaito ja työkokemus, psykofyysinen pääoma, kuten mielenterveys ja fyysinen yhteisöllisyys sekä persoonallinen pääoma, kuten joustavuus, positiiviset tunteet, itseluottamus, mahdollisuus kontrolloida elämäänsä ja terveelliset elämäntavat. Yhteisötason pääomia ovat institutionaalinen pääoma esim. hyvinvointivaltion etuudet, kuten eläkkeet, yhteisöllinen pääoma eli palvelujärjestelmä ja moraalinen pääoma, kuten sukupolvien välinen solidaarisuus ja sosiaalinen identiteetti. Mitä voimavaroista sanotaan? Voimavara, pääoma, resurssi voidaan määritellä mm., että se on aineellinen, persoonallinen tai henkinen ominaisuus, joka tunnetaan ja jota voidaan tietoisesti käyttää hyväksi yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Ikääntyvien voimavarat, joita ei tunneta, eivät ole resursseja, eikä voimavaroja ja asiat, joita ikääntyneet eivät halua käyttää hyödykseen, eivät ole voimavaroja. Mitkä ovat voimavaroja? Suomen vanhustyön gurut Simo Koskinen, Eino Heikkinen ja Marjatta Marin jaottelevat voimavarat seuraavasti: 1. Aineelliset ja taloudelliset voimavarat, joita ovat mm. asunto, koti, asuinympäristö ja riittävä taloudellinen turvallisuus. Asunto edustaa jatkuvuutta ja kodin inhimilliset toiminnot lisäävät viihtymistä. Asuinalueeseen liittyy tunnesiteitä ja elämänhistoriallisuutta, jotka 6

7 molemmat vaikuttavat elämän ennustettavuuteen, lisäävät turvallisuutta ja vaikuttavat mielialaan ja tunteisiin. 2. Kulttuuriset voimavarat. Niitä ovat esineellinen muoto, kuten kirjat, taulut ja valokuvat, ruumiillistunut muoto, habitus eli sisäinen toimintavalmius, joka näkyy ihmisen taipumuksena toimia ja tehdä valintoja ja toteuttaa omaa elämäntyyliään. Institutionaalisia muotoja ovat teatteri-, museo- ja kirjastoinstituutiot. Erilaisten kulttuuristen voimavarojen avulla voi saada taloudellisia resursseja, ystäviä ja vaikutusvaltaa unohtamatta monia elämyksiä, jotka piristävät ja antavat huikeitakin tunne-elämyksiä. 3. Sosiaaliset voimavarat. Sosiaalinen pääoma ei ole aineellista. Se on tuotos, jota saadaan olemalla vuorovaikutuksessa sosiaalisissa verkostoissa, ryhmissä tai organisaatioissa. Ryhmään kuuluminen tai luotettavat sosiaaliset suhteet ovat edellytyksenä sosiaalisen pääoman syntymiselle. Perhe, isovanhemmuus ja ystävät ovat tärkeitä, koska niissä tapahtuu vaihtoa. Rakkauden antaminen ja saaminen ovat tärkeitä. 4. Uudet tehtävät ja kehityshaasteet voimavarana. Jotkut voivat aloittaa uuden harrastuksen tai opiskelun hyvinkin iäkkäänä. Uusien asioiden oppiminen tuo voimavaroja moniin muihinkin asioihin ja kohentaa itsetuntoa. Myös kokemus siitä, että edelleen opin, kykenen ja voin on tärkeä ja merkityksellinen kokemus. Muistan erään iäkkään, jo edesmenneen ystäväni, joka aloitti taulujen maalaamisen yli 70- vuotiaana ja uskokaa tai älkää, hän kehittyi loistavaksi maalariksi ja kuvataiteiden asiantuntijaksi. 5. Terveys ja toimintakyky voimavarana. Hyvä terveys on osa toimintakykyä. Terveys voidaan määritellä, että se on tasapainoa toimintakyvyn, ikääntyneen tavoitteiden ja ympäristön välillä. Toimintakyky puolestaan voidaan määritellä joko yleiseksi toimintakyvyksi tai toimintakyvyksi tiettyihin tehtäviin. Toimintakyvyn rajoitteista huolimatta ihminen kykenee luomaan tavoitteita ja kehittämään toimintatapoja niiden saavuttamiseksi. Hyvinvointiin kuuluu itsensä toteuttaminen ja kaikenlainen tekeminen. Naapuriapu, lähimmäisen auttaminen ja vertaistoiminta antavat voimia elämään. Tärkeä voiman antaja on myös toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä, jolta saa apua tarvittaessa. 7

8 Omaishoitajan voimavaroista Omaishoitajalle on tärkeää, että palvelujärjestelmä toimii kitkattomasti. Tärkeää on tietoisuus siitä, että ei jää kysymysten ja ongelmien kanssa yksin. Omaishoitajalla tulee olla tieto, keneen missäkin asiassa otetaan yhteys. Riittävä vapaa hoitotyön välillä on omaishoitajalle tärkeää, jotta hän voi kerätä voimia ja virkistää itseään. Vertaistoimintaan pitäisi jokaisen omaishoitajan halutessaan saada osallistua ja se olisi palvelujärjestelmän mahdollistettava. Kun omaishoitaja väsyy, siihen on läheisten ja palvelujärjestelmän reagoitava nopeasti ja etsittävä ratkaisu asiaan. Omaishoitaja saa uupua ilman syyllisyyttä ja hänen pitää voida luopua siitä työstä, kun omat voimat eivät enää riitä. Alueellamme käynnistyvä OmaisOiva-projekti antaa mahdollisuuden keksiä, löytää ja toteuttaa uusia voimaannuttavia tapoja omaishoitotyöhön. Jotta projekti onnistuu, siinä tarvitaan varmasti jokaisen omaishoitajan ideointia. Itse 20 vuotta omaishoitajana olleena olen kokenut, että läheisverkoston pitää toimia, jotta ei tulisi sellaista tunnetta, että olen aivan yksin ja ymmälläni. Tärkeänä näkisin, että omaishoitajille olisi saatavilla työnohjausta, jossa voisi asiantuntijan kanssa käydä läpi omaishoitotyöstä nousevaa tunnekuormaa. Vertaistuki ei mielestäni tähän ole riittävä. Toivotan hyvää talven jatkoa, iloa, terveyttä ja jaksamista kanssasisarille ja veljille! Ystävällisin terveisin Aili Nuorala Oulaisten vertaistukiryhmä kuulemassa Ailin voimavaraesitystä 8

9 9

10 10

11 11

12 12

13 13

14 14

15 Kun ihminen on alamaissa, gramma apua on arvokkaampaa kuin kilo neuvomista. -Edward G. Bulwer-Lytton 15

16 VERTAISTUKIRYHMÄNI - MINULLE PARAS Ennen ensimmäistä tapaamista olin masentunut. Hoidettavani, puolisoni oli juuri saanut edellisten taudinmääritysten lisäksi Alzheimer diagnoosin. Heti ensimmäisen tapaamisen jälkeen tuntui olo paljon paremmalta. Luottamuksellisen keskustelun jälkeen huomasin, ettei minun (tai meidän) asiat olleetkaan niin huonolla tolalla kuin olin ymmärtänyt. Vertaistukiryhmässä, ajan kuluessa, sain paljon tukea ja käytännöllisiäkin neuvoja arjen sujumiseen. Parasta on ollut huomata, että en ollut enää yksin lähellä oli kokeneita ihmisiä, joilta voi kysyä neuvoja sain uusia, tosi hyviä ystäviä (entisten jätettyä yhteydenpidon) oli helpottavaa ja ilo saada säännöllisellä rytmillä tavata tässä ryhmässä - joskus surra - useammin iloita ja nauraa Perinteeksi on muodostunut, ennen kesätaukoa, tapaaminen luonnon helmassa. Kahvitellaan, paistetaan makkaroita ja kisaillaan Mölkkymestaruudesta. Viimeksi teimme sen Reisjärven Pitkäjärvellä. 16

17 KEVÄTKAUDELLA 2015 TAPAHTUU Vertaistukiryhmät kokontuvat: Alavieskan Maire Aniaksen ja Anna-Liisa Linnalan ohjaamana Seurakuntakodin nuorisotilassa - Papinpolku 1 - kuukauden kolmantena keskiviikkona klo Kalajoen Inkeri Luodon ja Anne Männistön ohjaamana Rantatalossa - Kalajoentie 5 - kuukauden toisena maanantaina klo Merijärven Oulaisten ei toistaiseksi kokoonnu, mutta ryhmäläiset voivat osallistua Oulaisten ryhmän toimintaan. Linne Taka-Eilolan ja Liisa Keskisen ohjaamana - Rantakartanon juhlasalissa - kuukauden toisena keskiviikkona klo 15:30-18:00. Sievin Taimi Kankaan ja Elli Ypyän ohjaamana Päiväkeskus Lusiinasssa - Haikolantie 18 - kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 17:30-19:00. Ylivieskan Erkki Huhtakallion ja Liisa Huttusen ohjaamana Valorannassa - Hakalahdenkatu 1 - kuukauden toisena ja neljäntenä keskiviikkona klo 17:30-19:00. Voitte osallistua ryhmiemme toimintaan vaikka ette kuuluisi omaishoidontuen piiriin, hoidettavanne on laitoshoidossa tai olette menettäneet läheisenne. Tervetuloa ryhmiimme! 17

18 Muut yhteiset tapahtumat: HOIVAA JA HOITOA virkistys- ja hemmotteluretki omaishoitajille Oulun Edeniin, missä on mahdollisuus nauttia kylpylän palveluista ja mm. henkilökohtaisista hoidoista, joista 10 %:n alennus ryhmäämme osallistuvilta (tilattava erikseen suoraan puh , ) sekä yhdessä olon ja -kokemisen voimaannuttavasta tunteesta. Katso tarkemmat tiedot ja alustava matkaohjelma sivulta Paluumatkalla käymme kaupunginteatterissa katsomassa "Viimeinen valssi" -näytelmän. Matkan omavastuu 100 euroa. Sitovat ilmoittautumiset sihteeri Raili Pentinlehto-Haapakoskelle mennessä numeroon tai sähköpostilla Sääntömääräinen kevätkokous: 18

19 Kiitämme: Kannattajajäseniä; olemme teidän (54 jäsentä ) tuestanne hyvin kiitollisia. Omais-aviisi lehden lukijoita muita tukijoitamme 19

20 20