KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA
|
|
- Lasse Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä Keski-Suomen maakuntahallitus
4 1. Johdanto Alueiden menestys perustuu niiden kilpailukykyyn ja osaamiseen verkostoituneessa taloudessa. Keski-Suomi on selkeä talousalue, jonka kansainvälisiin kehittymismahdollisuuksiin maakunnassa uskotaan vahvasti. Kasvun veturina toimii Jyväskylä ympäristökuntineen, joka yhdessä Äänekosken ja Jämsän seutukuntien kanssa muodostaa dynaamisen kehityskäytävän. Koko talousalueen vahvistumisessa on Joutsan, Keuruun ja Saarijärven- Viitasaaren seutukuntien yhteistyöllä merkittävä osa. Hallitusohjelman mukaan kehittämispoliittista vastuuta ja toimivaltaa siirretään kansanvaltaiseen ohjaukseen, aluehallintoa uudistetaan ja yksinkertaistetaan. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ilmentää maakunnallista tahtoa sekä toimijoiden ja rahoittajien yhteistä näkemystä Keski-Suomen kehittämisestä. Laajassa yhteistyössä valmisteltu toteuttamissuunnitelma lähestyy vähitellen tavoitteena olevaa maakuntabudjettia - maakunnallistettua valtion talousarvioesitystä. Tämä toteuttamissuunnitelma eroaa aiemmista konkreettisuudellaan: eri hallinnonalojen aluekehittämistyötä kuvataan yksilöidysti toimenpiteiden avulla. Maakunnan yhteistyöasiakirja, joka määrittelee maakunnan EU-rahoituksen kohdentamisen painopisteittäin ja rahoittajittain, laadittiin nyt ensi kertaa yhdessä toteuttamissuunnitelman kanssa. Keski-Suomen yhteistyöasiakirja ja toteuttamissuunnitelma onkin laitettu yksiin kansiin. Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laadittiin yhteistyössä seutujen, koulutusorganisaatioiden ja valtion alueviranomaisten kanssa. Seututilaisuuksissa olivat mukana kuntien, kehittämisyhtiöiden, alueen muiden kehittäjäorganisaatioiden ja valtion aluehallinnon edustajat. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä toivat omat esityksensä valmisteluun. Valtion aluehallinnon neuvotteluihin osallistuivat Keski-Suomen TE-keskuksen, Finnvera Oyj:n, Länsi-Suomen lääninhallituksen, Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Keski- Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen metsäkeskuksen edustajat. Keski-Suomen liitto koordinoi neuvottelut. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan ja käsitteli toteuttamissuunnitelman Toteuttamissuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa Kiitämme kaikkia valmisteluun osallistuneita arvokkaasta panoksestanne maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelussa. Jyväskylässä Helena Pihlajasaari Kauko Lehtonen Anita Mikkonen maakuntahallituksen maakunnan maakuntajohtaja puheenjohtaja yhteistyöryhmän puheenjohtaja 1
5 Allekirjoitus Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on tänään 19. lokakuuta 2007 hyväksynyt maakunnan yhteistyöasiakirjan vuosille 2008 ja Hyväksytty yhteistyöasiakirja koskee Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa ja ESR-toimenpideohjelman Länsi-Suomen alueosiota. Kauko Lehtonen puheenjohtaja Helena Pihlajasaari Heikki Aurasmaa Jorma Nokkala I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Terttu Hentinen Lea Goyal Jarmo Immonen Arja Paakkanen Pentti Kokkinen Asko Juuti Pauli Partanen Seppo Kosonen Marja-Liisa Järvinen Katja Sorri Ulla Mehto-Hämäläinen Paula Pusa Jorma Viitanen Risto Palokangas Raimo Salpakoski 2
6 2. Maakuntaohjelman toteutuminen, kehitysnäkymät ja tavoitteet Toteuttamissuunnitelma Toteuttamissuunnitelman kärkihankkeet jakaantuivat maakuntaohjelman painotusten mukaisesti elinkeinojen, osaamisen ja koulutuksen, hyvinvoinnin sekä yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman kehittämisalueille. Elinkeinojen kehittämistyö nojasi maakunnallisesti merkittävien klustereiden valmisteluun, joiksi valittiin Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa sekä Kehittyvä asuminen. Muiden klusteriaihioiden valmistelua jatkettiin. Elinkeinojen kehittämisessä maakunnalliset voimavarat koottiin yhteen ja valinnoille saatiin vahva tuki maakunnan kehittämisyhtiöiltä, koulutusorganisaatioilta sekä rahoittajilta. Klustereiden isäntäorganisaatiot valittiin; työ käynnistyy vuoden 2008 alusta. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisessä pääpaino oli osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa maakunnan eri osissa, jota tavoiteltiin yhteistyötä lisäämällä, suuntaamalla resursseja muuntokoulutukseen, koulutusrakenteita kehittämällä sekä koulutuksen liiketoimintamahdollisuuksia selvittämällä. Koulutusalan toimijoiden yhteistyönä perustettiin EDU-Cluster Finland, joka innovoi, tuottaa ja kanavoi maakunnallista osaamista koulutustuotteina kansainvälisille markkinoille. Klusteri rakentuu Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, muiden oppilaitosten ja opetusalan sekä elinkeinoelämän yhteistyöhön sekä kilpailukykyiseen koulutusosaamiseen perustuen. Hyvinvoinnin liiketoimintalähtöinen kehittäminen perustui maakunnallisiin vahvuuksiin, joiksi valittiin liikunta, toimintakyky ja terveys. Yrittäjyyden toimet suunnattiin vapaa-ajan, kodin sekä työn ja koulutuksen palveluihin. Hyvinvointialan julkisten ja yksityisten palvelujen rajapintojen määrittely oli keskiössä, samoin uusien palvelukonseptien ja liiketoimintamahdollisuuksien innovointi. Julkisista kehittämistoimista etenivät mm. seututerveyskeskuksen valmistelu Jyväskylän seutukunnalla sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Yhdyskuntarakenteen hankkeet olivat pääosin liikenne- ja ympäristöinvestointeja. Maakunnan kärkihankkeen, VT4:n parantaminen välillä Lusi Vaajakoski, oli merkittävin kansallisella rahoituksella toteutunut liikkeelle lähtö. Perustienpidon rahoitukseen ei saatu toivottua korjausta. EU-ohjelmien käynnistyminen siirtyi loppuvuoteen Kyyjärven jätevedenpuhdistamon investointi saadaan käyntiin EU-ohjelmien tultua hyväksytyiksi lokakuussa Keski-Suomen kehitysnäkymät Keskisuomalaisia on noin , ja väestömäärä on kasvussa. Vuosittaisen nettolisäyksen ohella maakunnan väestöä lisäsi Längelmäen osaliitos Jämsän kaupunkiin tämän vuoden alussa. Usean muun kasvumaakunnan tavoin väestönkasvu perustuu maakunnan keskusseudun vetovoimaan. Eteläisten kasvumaakuntien erityisesti Pirkanmaan, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan hurjaan vauhtiin Keski-Suomi ei yllä. Viime vuodet ovat olleet tasaisen väestölisäyksen vuosia. 3
7 Jyväskylän seutu on jo vuosia ollut yksi Suomen pääkasvukeskuksista. Seudun koulutus- ja työpaikkatarjonta vetää varsinkin nuoria aikuisia ja kasvua ruokkii väestön suotuisa ikärakenne. Aluekehityksen kannalta tilanne on pulmallinen Jyväskylän seudun ulkopuolella. Keski- Suomen haja-asutusalueilla asuu noin neljännes väestöstä. Useissa kunnissa alhainen syntyvyys ja negatiivinen nettomuutto pitävät väestökehityksen laskusuunnassa. Väestön ikääntyminen vaikuttaa elinkeinorakenteeseen sekä palvelutuotannon järjestämiseen koko maakunnassa. Tasapainoinen väestökehitys, aktiivinen työllisyyden edistäminen ja riittävän ja osaavan työvoiman varmistaminen ovat keskeisiä tavoitteita alueellisessa kehittämisessä myös jatkossa. Varsinkin maaseutualueilla elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja uusien, kannattavien, yritysideoiden tukeminen ovat keinoja korvata alkutuotannosta häviäviä työpaikkoja. Avainasemassa on myös huolehtia olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksistä ja tukea maaseutuasumista. Talouden kokonaiskasvu on viime vuosina ollut paljolti kotitalouksien kulutuksen varassa, mikä näkyy kaupan, palvelualojen ja rakentamisen suhteellisen hyvänä kehityksenä. Vuoden 2004 jälkeen yritystoiminnan tunnusluvut ovat osoittaneet positiivisen muutoksen merkkejä ja myös teollisuudessa on tapahtunut muutosta parempaan suuntaan. Keski-Suomen tuotanto on kehittynyt positiivisesti 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Aluetuotanto on kasvanut vuosittain ja nykyään arvonlisäys asukasta kohti on maakuntien vertailussa keskitasoa. Tuotannossa ja sen kasvuvolyymissä on kuitenkin suuria eroja eri seutujen välillä. Asukaslukuun suhteutettu arvonlisäys on lähes kaksinkertainen teollisuusvaltaisilla Jämsän ja Äänekosken seuduilla verrattuna maakunnan alkutuotantovaltaisiin seutukuntiin. Viime vuosina työpaikkalisäys maassamme on kohdistunut palvelualoille. Työpaikkamäärät ovat vähentyneet alkutuotannossa ja jonkin verran jalostuksessa. Palvelualojen työpaikkamäärää on kasvattanut kotimaisen kysynnän myönteinen kehitys ja yritysten strategiset linjaukset, joissa toimintoja keskitetään ja tukipalveluja ulkoistetaan. Palveluiden osuus työpaikkarakenteessa on kaksi kolmasosaa; alkutuotannon osuus on viitisen prosenttia. Maa- ja metsätalous on työpaikkamäärissä selkein nettohäviäjä: alkutuotannosta on hävinnyt vuosikymmenessä runsaasti työpaikkoja ja voimakkaimmin vähennys on kohdistunut Saarijärven-Viitasaaren seutukuntaan. Keski-Suomen työpaikkamäärä on asettunut lamaa edeltäneelle tasolle. Huomionarvoista on, että suurin osa maakunnan työpaikkalisäyksestä kohdentuu Jyväskylään ja Jyväskylän maalaiskuntaan. Työttömien työnhakijoiden määrän laskusta huolimatta työttömyys on edelleen Keski- Suomen vaikein ongelma. Keski-Suomen työttömyysasteen vuosikeskiarvo on ollut useina vuosina maamme neljänneksi korkein Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan jälkeen. Työllisyysaste on kääntynyt lievään nousuun usean tasaisen vuoden jälkeen. Yritysten toimipaikat lisääntyvät Keski-Suomessa. Yli 90 % kasvusta tapahtuu kuitenkin Jyväskylän seudulla. Yritysten määrä on viime vuosina lisääntynyt erityisesti rakentamisen ja palvelujen aloilla ja jonkin verran tukku- ja vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. 4
8 Keskisuomalaisten yritysten vienti ulkomaille perustuu suurimmaksi osaksi välilliseen vientiin muutaman globaalin yrityksen johdolla. Lisää tarvitaankin omia tuotteita kansainvälisille markkinoille vieviä pk-yrityksiä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursoinnissa Keski-Suomi sijoittuu valtakunnan kärkiviisikkoon. Huolimatta viime vuosien myönteisestä kasvukehityksestä ovat T&Ktoimintaan käytettävät henkilöresurssit ja euromäärät Keski-Suomessa moninkertaisesti vähäisemmät kärkimaakuntiin verrattuna. Keski-Suomi on vahva koulutuksen ja osaamisen maakunta. Koulutussektori on suuri työllistäjä ja maakunnassa on monipuolinen koulutustarjonta. Kiinnostava koulutus on nykyisellään maamme suurimpia muuttoliikkeen vetovoimatekijöitä; maakunnan laaja koulutusverkosto ja miellyttävä asuinympäristö edistävät maakunnan säilymistä jatkossakin vetovoimaisena. Vuosille asetetut tavoitteet Keski-Suomessa noudattavat valtakunnallisia kehityslinjoja. Maakunnan työllisyyden haasteet ovat kuitenkin selvästi muita kasvumaakuntia suuremmat. Jotta myönteinen kehitysura voisi toteutua jatkossakin, Keski-Suomi tarvitsee monipuolisia toimenpiteitä ja nykyisentasoista resursointia. Myös koulutustasotavoitteiden osalta on tunnistettu haasteet osaavan työvoiman turvaamiseksi ammatillisen koulutuksen ammateissa. Keski-Suomen kehittämistyön päivitetyt tavoitteet 2009 ja 2010, maakuntaohjelman tunnusluvut Taso 2004/ Maakuntaohjelma ) Koulutustaso * tutkinnon suorittaneiden osuus 62, ,0 * korkea-asteen suorittaneiden osuus 23,6 26,5 28,0 2) Työmarkkinatilanne * työllisyysaste 61,5 67,5 68,5 * työttömyysaste 11,8 7,6 6,9 * työpaikkojen määrä (indeksi 2000=100) 103,0 107,8 109,0 3) Muuttoliike ja väestö * nettomuutto, osuus väestöstä 0,05 0,12 0,15 * luonnollinen väestönkasvu, osuus väestöstä 0,22 0,21 0,20 * huoltosuhde (ei-työlliset/työlliset) 1,5 1,4 1,4 4) Tuotanto/ alueellinen bkt * bkt/asukas (koko maa=100) * liikevaihdon kasvu (vuosimuutos) 2,2 3,5 4,5 * yritysten lukumäärä (toimipaikkojen määrä) * uudet yritykset * lopettaneet yritykset Lähde: Tilastokeskus 5
9 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Keski-Suomen maakuntaohjelman kehittämisalueita ovat elinkeinot ja teollisuus, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi sekä näille edellytyksiä luova yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Koko maakuntaohjelman tasolla varaudutaan myös kaikkia kehittämisalueita koskettaviin teemoihin, kuten osaavan työvoiman saatavuus ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen Elinkeinot ja teollisuus Maakuntaohjelmassa elinkeinojen kehittämisstrategia uudistettiin toimialapohjaisesta klusteriperustaiseksi kehittämiseksi. Tavoitteena on kehittää tulevaisuuden kilpailukyvyn tekijöiden ympärille ryhmittyneitä yrityksiä ja muita toimijoita eli klustereita yli toimialarajojen. Keski-Suomen kehittämistyö kohdentuu nykyisin valinnoin vuoteen 2010 saakka seuraaviin klustereihin. Uudistuvat koneet ja laitteet Tavoitteena on, että keskisuomalainen Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri on valituilla koneenrakennuksen aloilla tutkimuksen, tuotekehityksen ja valmistusosaamisen globaali keskus, maailman johtava paperiteollisuuden tuotteiden, teknologioiden ja palveluiden tarjoaja, kehittäjä ja hyödyntäjä, ohutlevyteknologian uusien tuotannollisten sovellusten kansainvälinen edelläkävijä sekä biopolttoaineita käyttävien lämmitysjärjestelmien Euroopan tason kehittäjä ja valmistaja. Kehittämisteemat ovat ohutlevyteknologia (kennorakenteet, dynaamiset rakenteet, muovaavat menetelmät), biometalli (bioenergian käyttöön liittyvä laitetuotanto), koneenrakennuksen kehittäminen (mm. paperikoneen valmistus, teollisuuden ja tuulivoimaloiden voimansiirtolaitteet sekä liikkuvat työkoneet) ja Forest Industry Future - osaamiskeskusohjelma (Uudistuvat kuidut ja tuotantoprosessit). Bioenergiasta elinvoimaa Klusterin tavoitteena on, että bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski- Suomen menestystarinoista, ja että maakunta on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. Kehittämisteemoja on neljä: biovoimaloiden polttoainejärjestelmät, alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät, pellettienergiajärjestelmät sekä biokaasujärjestelmät. Kehittyvä asuminen Tavoitteena on kehittyvän asumisen liiketoiminnan ja osaamisen kehittäminen yksilöllisiin pääsääntöisesti loppuasiakkaille tarjottaviin asumisen ja rakentamisen tuote- ja palveluratkaisuihin. Kehittämisteemat painottuvat ikääntyvän väestön palvelutarpeille ja asumisvaatimuksille, yhteistyölle energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja palvelusektoreiden kanssa, mm. webpohjaisille ratkaisuille tuote- ja palvelutarjonnassa, kokonaiskonseptien tarjontaan, pientalovaltaisen asumismuodon korostumiseen, korjaus- ja saneerausrakentamisen uusille liiketoimintamahdollisuuksille sekä laadukkaaseen ja omaleimaiseen asumiseen maaseudulla. 6
10 Vuoden 2008 aikana arvioidaan, onko matkailulla, CIBS-aloilla (luovat liike-elämän palvelut), koulutuksen EDU-Cluster Finland teemalla ja hyvinvointialalla mahdollisuuksia kehittyä klusterimallia hyödyntäen. Toimenpiteet Kohdennetaan merkittävä osa EU-rahoituksesta valittujen klustereiden kehittämiseen, yritysten investointeihin ja yritysten kansainvälistymiseen sekä kansainväliseen liikkuvuuteen Laaditaan ja käynnistetään osaavan työvoiman ohjelma, jossa painopisteenä ovat valitut klusterit Vahvistetaan klustereiden sisäistä yhteistyötä ja verkottumista Parannetaan yritysten mahdollisuuksia hyödyntää T&K-rahoitusta omassa kehittämisessään Yrittäjyyden edistämiseksi varmistetaan seudullisten yrityspalvelujen saatavuus koko maakunnassa Osaaminen ja koulutus Osaamisen ja koulutuksen haasteet näyttäytyvät maakunnassa moniulotteisina: väestön koulutustaso on Jyväskylän seudulla valtakunnallisesti korkea, mutta selvästi matalampi muualla maakunnassa. Vaikka Keski-Suomessa tunnetusti tuotetaan monialaista ja monipuolista koulutusta, maakunnan työllisyys ei ole kehittynyt toivotusti. Työttömyyden taso on aivan liian korkea. Monin paikoin koetaan myös vaikeita rekrytointihaasteita, mm. hyvinvointialan, metalliteollisuuden sekä rakennusalan ammateissa. Maakunnan koulutusvolyymiä suunnataan ennakointitietojen perusteella. Osaavan työvoiman turvaaminen ja työllisyysasteen nosto ovat maakunnan perustavoitteita, jotka edellyttävät koulutuksen kohdentamista tarkoituksenmukaisesti. Ennakointi- ja kehittämistyöllä hallitaan paremmin työvoima- ja ammattirakenteen muutoksia sekä maakunnallisesti että seudullisesti. Tutkintoon johtavasta koulutuksesta ja yritysten liiketoimintaa tukevasta aikuiskoulutuksesta sekä työelämän rakennemuutoksista johtuvasta ammatinvaihtoon tähtäävästä koulutuksesta on muodostettava kokonaisuus. Tämän tulee näkyä asiakaslähtöisenä ja nopeasti muuntuvana koulutustarjontana. Koulutusasteiden keskinäistä yhteistyötä vahvistetaan. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä lisätään korkeakoulujen yhteisen aluekehittämisstrategian mukaisesti. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisalueelle Keski-Suomeen on syntynyt toimiva koulutusliiketoiminnan yritysorganisaatio, joka tavoittelee liikevaihdon kasvua ja, jolla on Keski- Suomen koulutustoimijoihin sidostuva osaajien verkosto sekä kansainvälistä liiketoimintaa tukeva kumppanuusverkosto. Toimenpiteet Kehitetään koulutuksen osuvuutta, laatua ja kilpailukykyä osaavan työvoiman turvaamiseksi Tiivistetään eri toimijoiden ja koulutusmuotojen yhteistoimintaan perustuvaa työvoimakoulutusta 7
11 Koulutetaan työttömänä olevia uutta työvoimaa tarvitseville aloille työvoimakoulutuksena Lisätään maakunnan sisäistä ja maakuntarajat ylittävää koulutusorganisaatioiden yhteistyötä Kehitetään nuorten koko ikäluokan kouluttautumista tukevaa yhtenäistä toista astetta Parannetaan valmistuvien työllistymistä Tuetaan EDU-Cluster Finland konsortion vahvistumista. Parannetaan Keski-Suomeen tulevien maahanmuuttajien työnteon mahdollisuuksia 3.3. Hyvinvointi Hyvinvointialan kehittämisen suurin vastuu on palveluiden julkisilla tuottajilla eli kunnilla ja kuntayhtymillä. Keski-Suomessa hyvinvointialan kehittäminen etenee klusterimallin mukaisesti. Kehittämisrahoitusta kohdennetaan ennen muuta hyvinvointialan yritysverkostojen rakentumiseen, ydinosaamisten ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen sekä yritysverkoston osaamisen vahvistamiseen. Hyvinvointialan klusterityö etenee Länsi- Suomen EAKR-ohjelman teemarahoituksella. Kuntien kehittämishankkeet rahoitetaan useimmin Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kehittämisohjelman varoin. Merkittävimpiä maakunnallisia kohdennuksia ovat väestön ikääntymisen mukanaan tuomat palvelurakenteen kehittämistoimet sekä osaavan työvoiman saatavuutta tukevat uudet toimintamallit. Maakunnassa toimivien valtakunnallisten erityispalveluja tuottavien yksiköiden (lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Stakesin alueyksikkö) toimintaedellytykset ovat niin ikään esityksessä mukana. Hyvinvoivan Keski-Suomen asukkaat ja yritykset ovat valmiita investoimaan hyvinvointiinsa proaktiivisesti. Maakunta tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen ja yksilökohtaiseen hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen tukemalla alueella tuotettavien hyvinvointipalvelujen käyttöä. Toimenpiteet Hyvinvointiklusterin toimintamalli ulotetaan toimivana verkostona koko maakunnan alueelle Haetaan ratkaisuja väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin Vastataan osaavan työvoiman saatavuuden ongelmiin kouluttamalla työvoimaa muilta aloilta sosiaali- ja terveysalalle työvoimakoulutuksena Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutusorganisaatioiden yhteistyötä innovatiivisten palvelurakenteiden synnyttämisessä Osallistutaan valtakunnallisiin kokeiluihin (mm. palvelusetelit) Laaditaan maakunnallinen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. 8
12 3.4. Yhdyskuntarakenne ja vetovoima Kunta- ja palvelurakenne Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen etenee. Keski-Suomi tuottaa korkeatasoisia peruspalveluja järkevien palvelukokonaisuuksien ja yhteistyökykyisten kuntien toimesta. Joutsa ja Leivonmäki yhdistyvät vuoden 2008 alussa. Pylkönmäki liittyy Saarijärven ja Korpilahti Jyväskylän kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Parhaillaan on selvitettävänä Jämsän ja Jämsänkosken yhdistyminen uudeksi Jämsänjokilaakson kaupungiksi sekä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan strateginen kuntaliitos. Molemmat yhdistymiset voisivat toteutua vuoden 2009 alusta alkaen. Infrastruktuuri Keski-Suomi on vahvasti maantiekuljetuksista riippuvainen maakunta, joka on kehittymässä sisämaan tärkeimmäksi logistiseksi keskukseksi. Elinkeinoelämä ja vientiteollisuus tarvitsevat tehokkaita kuljetus- ja satamayhteyksiä. Runkotieyhteydet VT 4 ja VT 9, runkorata ja lentokenttä ovat valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän perusta. Kansallisen tienpidon rahoitus on huomattavasti tarpeita pienempi; investointitarve esim. teollisuuden tavara- ja raaka-ainetoimitusten, työmatkaliikenteen ja liikenneturvallisuuden kehittämiseksi on moninkertainen käytettävissä oleviin varoihin nähden. Vaje konkretisoituu alkaneella ohjelmakaudella, jolloin pienentynyt EU-rahoitus karsii selvästi infrastruktuurihankkeiden määrää. Taajamissa ja taajamien ympäristössä toteutetaan jo päätetyn kansallisen teemapaketin puitteissa kevytväyliä koulu- ja työmatkareiteille parantamaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Jätevesien käsittelyvarmuutta parannetaan siirtoviemäriyhteyksiä rakentamalla tai uusimalla vanhentuneita jätevedenpuhdistamoita. Rahoituksen riittävyys asettaa merkittäviä haasteita rakentamisohjelmalle, johon tulee etsiä toimiva järjestelmä. Luonto ja luonnonvarat Keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö luovat pohjaa asukkaiden hyvinvoinnille. Lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilureittejä rakennettaessa huomioidaan liikuntaesteiset. Päijänteen pohjoisosan soveltuvuutta kansalliseksi kaupunkipuistoksi selvitetään. Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen toteutettavuutta arvioidaan myös osana Päijänteen virkistyskäyttöaluetta. Kansallispuistoa kehitetään retkeilyn ja perhematkailun tarpeisiin vastaavaksi kohteeksi. Luontoa ja luonnonvaroja voidaan hyödyntää monipuolisesti matkailun kehittämisessä. Metsävarojen kestävä käyttö mahdollistaisi hakkuiden lisäämisen lähes miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Myös puun energiakäyttöä voidaan edelleen lisätä. Suurteollisuuden ja puutuotealan pk-teollisuuden toimintaedellytykset säilyvät vain, jos raaka-ainehuolto on turvattu. Kuljetusten lisääntyessä on huolehdittava myös tiestön kunnosta. Metsätalouden iso haaste on saada jatkossakin metsänomistajat hyödyntämään ja hoitamaan metsiään. Metsien hoidossa tärkeitä lähiajan tavoitteita ovat mm. kuusen uudistamisen laadun ja uudistamisketjun kustannustehokkuuden parantaminen; myös metsätalouden vesiensuojeluun on panostettava entistä enemmän. Vahvistamalla metsätalouden palveluyrittäjyyttä voidaan löytää uusia kustannustehokkaita tapoja töiden totutukseen ja organisointiin. Metsäluonnon monimuotoisuus ja metsien virkistyskäyttö otetaan metsien käytössä huomioon. 9
13 Maakunnan vesiä hyödyntävä voimakas vapaa-ajankalastus antaa hyvän perustan kalavarojen käytön kehittämiselle ja siihen liittyvälle yritystoiminnalle. Energia Keski-Suomen energiahuollon omavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden (puu, turve, peltobiomassat, vesivoima, aurinko, tuuli, maalämpö) osuutta maakunnan energian tuotannossa lisätään. Pellettien markkinointia ja jakelua tehostetaan. Energiantuotantoa lisätään myös pienen kokoluokan laitoksissa ja kehitetään tähän liittyvää teknologiaa. Omaa sähköntuotantoa kasvatetaan sekä sähköä että lämpöä tuottavilla laitoksilla. Toimenpiteet Esitetään VT4:n kehittämistä välillä Jyväskylä - Oulu Esitetään kansallisen tienpidon rahoituksen lisäämistä Esitetään toteutettavaksi Rannankylä Isolahti vesihuoltohanke Esitetään uutta jätevedenpuhdistamoiden rahoittamisen mallia Esitetään rahoitettavaksi Hankasalmen jätevesihanke Esitetään rahoitettavaksi Tammijärvi-Pappinen vesihuoltohanke Esitetään rahoitettavaksi Ilvestie-Jukojärvi vesihuoltohanke Toteutetaan Lutakon sataman ja tapahtuma-aukion investoinnit (EU) Toteutetaan Kinnulan keskustan liittymä (EU) Saatetaan loppuun Jyväskylä-Tampere -radan päällysrakennetyöt Lisätään Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston tieliikenteen osaamiskeskittymän (Innoroad) valtakunnallista merkitystä Aloitetaan soiden inventointi, jossa tarkastellaan soiden soveltuvuutta turvetuotantoon ja suojeluarvot (KTM/GTK, YM) Jatketaan Leivonmäen luontokeskuksen suunnittelua osana Päijänteen virkistysaluetta Rakennemuutosalueet Helmikuussa 2007 valtioneuvosto nimesi Suomeen kahdeksan äkillisen rakennemuutoksen seutua, joista kolme on Keski-Suomessa (Jämsän, Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seutu). Päätös tehtiin vuosille 2007 ja Rahoitus ja toimenpiteet saatiin ripeästi liikkeelle. Vakavin tilanne on tällä hetkellä Keuruun seudulla. Yritysten saneerausohjelmien kanssa kamppailevien seutujen kannalta välttämättömin ensiapu on riittävä julkinen yritysrahoitus, jonka rinnalle tarvitaan räätälöityä työvoimakoulutusta, starttirahaa kannustuksena aloittaville yrittäjille sekä työllisyysperusteisia investointitukia houkuttelevan yritysten toimintaympäristön rakentamiseksi. Vuoden 2008 rakennemuutosohjelmassa Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seutua yhdistää biometallin eli bioenergian käyttöön liittyvän laitetuotannon kehittäminen. Alan kilpailutekijäksi ovat nousemassa kokonaisvaltaiset ratkaisut, joissa biopolttoaineen saatavuus ja toimitustapa, lämpövoimalaitoksen suunnittelu, rakentaminen, käyttöönotto ja huolto yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Kehittämishaasteeseen vastaamiseksi sekä Keuruulla että Saarijärvellä vahvistetaan tuotekehitys- ja oppimisympäristöjä. Saarijärvelle on suunnitteilla Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin yhteyteen BDCbioenergiakeskus, jossa uudella tavalla yhdistyvät T&K-työn ja koulutuksen tilaratkaisut. Samoin Keuruun seutu jatkaa yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön syventämistä. Jämsän seudulla rakennetaan Himoksen matkailukeskusta ja kehitetään teollisuuden alihankkijaverkostoa. 10
14 3.6. EU-ohjelmien ja erityisohjelmien painotukset OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA ELINKEINOT JA TEOLLISUUS Yrityskohtaiset hankkeet Kehittämisen kärkinä uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergia ja kehittyvä asuminen KEHITTÄMISALUE OSAAMINEN HYVINVOINTI JA KOULUTUS Innovaatio- ja oppimisympäristöt Valmisteilla hyvinvointiklusteri Valmisteilla Educluster YHDYSKUNTA- RAKENNE JA VETO- VOIMA Jyväskylä Paviljongin ja sataman tapahtuma-aukiot Kyyjärven jätevedenpuhdistamo MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA ALUEOSIO VALTAKUNNALLI- NEN OSIO MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KE- HITTÄMISOHJELMA SUOMEN ELINKEI- NOKALATALOUDEN TOIMINTAOHJELMA OSAAMISKESKUS- OHJELMA Liiketoimintaosaaminen; painopisteenä ym. klusterit Pk-yritysten työvoiman osaamisohjelma Liiketoimintaosaaminen Yrittäjyyskasvatus Maa- ja metsätalouden kilpailukyky, erityisesti maidontuotanto Maaseudun elinkeinot, erityisesti bioenergia, maaseutumatkailu ja elintarvikkeiden jatkojalostus Vesiviljely, sisävesikalastus, kalanjalostus ja kalan Osaava työvoimaohjelma Innovaatioympäristöt ja - verkostot Koulutuksen työelämävastaavuus Aikuiskoulutuksen kehittäminen Innovaatioympäristöt ja verkostot Yhteishankintakoulutus yhdessä työnantajien kanssa Koulutuksen työelämävastaavuus Yritysten osaamis- ja työvoimatarvekysely Maahanmuuttajien neuvonta ja ohjaus Liiketoimintaosaaminen Yrittäjävalmiudet Laadun parantaminen tukkukauppa Energiateknologia Nanoteknologia (koordinaattori ) Jokapaikan tietotekniikka Uusiutuva metsäteollisuus Matkailu ja elämystuotanto (liitännäisjäsen) Välityömarkkinat Välityömarkkinat Maaseudun yhteisöjen aktiivisuus Palvelutarjonta maaseudulla Maaseutumaisen asumisen viihtyisyys Kalatalouden infrastruktuuri Alueellinen yhteistyö JYVÄSKYLÄN ALUE- KESKUSOHJELMA JÄMSÄN ALUEKES- KUSOHJELMA Suurten kaupunkiseutujen politiikkaa toteuttavat esim. innovaatiostrategiat, maankäyttö, kansainvälinen markkinointi Human Technology City -konseptilla Innovaatioympäristön ja innovaatiopalveluiden kehittäminen Osaavan työvoiman turvaaminen Hyvinvointiin perustuvan liiketoiminnan kehittäminen Äänekoski Jyväskylä - kasvukäytävän toteuttaminen Seudun vetovoimaisuus MAASEUTU- POLIITTISEN ERI- TYISOHJELMAN ALUEELLINEN OSIO Työn tekemisen uudet muodot Valmistautuminen vierastyövoimaan maaseutualueilla Hyvinvoinnin uudet palveluratkaisut Maaseutuasumisen joustavat käytännöt 11
15 3.7. Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnassa 12
16 4. Toteuttaminen hallinnonaloittain Työvoima- ja elinkeinoministeriö Vuotta 2008 koskevat neuvottelukysymykset: 1. Äkillisten rakennemuutosalueiden rahoitus Vuodelle 2008 Jämsän, Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seuduilla yritykset ovat toteuttamassa yli 40 milj. eurolla investointi- ja kehittämishankkeita. Yritysten kehittämisavustusta näihin tarvitaan yli 10 milj. euroa, joista EU-rahoituksella voidaan osallistua parhaimmillaan puoleen. Lisäksi tarvitaan kansallista kehittämisavustusta. Vuonna 2008 suunnataan noin 1,5 miljoonaa euroa rakennemuutosalueilla toteutettavan työvoimakoulutuksen hankintaan. Kone- ja metalliala sekä sosiaali- ja terveysala ovat suurimmat koulutusalat. Suoritettujen tutkintojen määrä on vuosittain noin Yritysten kanssa yhdessä rahoitettava työvoimakoulutuksen monialakoulutus-malli on merkittävä rekrytointikoulutuksen väline rakennemuutosalueilla. Työllisyysperusteista investointiavustusta suunnataan erityisesti rakennemuutosseutukuntien uusien työpaikkojen ja elinkeinotoiminnan alueelle sijoittumisen edistämistä tukeviin infrastruktuurihankkeisiin. Infrahankkeiden luonteen johdosta työllisyysvaikutukset tulevat esiin erityisesti myönteisinä heijastusvaikutuksina alueen työmarkkinoille. 2. Vapaa maakunnan kehittämisraha Maakuntien liittojen roolia strategisena kehittäjänä ja kansainvaltaisen kehittämistahdon muodostajana halutaan vahvistaa. Tavoitteen tulee näkyä toimintatapojen kehittämisen ohella myös työkalujen siis rahoituksen vahvistumisena. Uudella ohjelmakaudella Suomen EU-rahoitus keskittyy entistä selvemmin Itä- ja Pohjois- Suomeen. Etelä- ja Länsi-Suomessa rakennerahasto-ohjelmien volyymi putoaa tuntuvasti. Muutos on huomioitava vapaan maakunnan kehittämisrahan jaossa maakuntien liittojen kesken. Painopisteen on siirryttävä niille alueille, joissa EU-rahoitus laskee. Kuntarahoituksen vaatimus EU-hankkeissa on edellistä ohjelmakautta suurempi. Tämä asettaa kunnat kehittämismahdollisuuksien suhteen erilaiseen asemaan. Maakunnan kehittämisrahalla voidaan kehittämistoimet ulottaa tarpeiden mukaan koko maakunnan alueelle. Keski-Suomen liittoa koskee erityisesti ESR-rahoituksen putoaminen ja hallinnonalan vaatimaton osuus ohjelmassa. Vuonna 2006 liitto myönsi ESR-hankkeille yhteensä 1,5 milj. euroa, vuonna 2007 valtuus on vain euroa. Keski-Suomen liitto kohdentaa maakunnan kehittämisrahaa osaavan työvoiman ja työllisyyden haasteisiin. 3. Yritys- ja työvoimapalvelut Seudullisiin yrityspalveluihin on Keski-Suomessa panostettu selkeästi enemmän kuin vain laatimalla yhteistyösopimus yritysneuvontaa tarjoavien kesken. Maakunnassa on rekrytoitu 13
17 kuuteen kehittämisyhtiöön yhteensä yhdeksän yrityspalvelupäällikköä. TE-keskus on tukenut kehittämisyhtiöitä palveluiden vahvistamisessa viime vaiheessa 50 % avustuksella. Yritys-Suomi -uudistuksessa seudullisilla yrityspalveluilla on keskeinen rooli asiakkaiden tarpeiden tunnistajana, asiakkaiden ohjaajana eri asiantuntijapalveluiden pariin sekä myös palvelun tuottajana. Vaativa tehtävä edellyttää pysyvää resurssointia valtion budjetista. Toimiva ja tasapuolinen ratkaisu on jakaa tehtävän kustannukset puoliksi valtion ja kuntien kesken. Yrityspalveluissa entistä näkyvämmän sijan ovat saaneet yritysten henkilöstön ja johdon osaamisen haasteet. Lähivuosina kasvava työvoimapula edellyttää kehittämisyhtiöiden, seudullisten yrityspalveluiden ja työvoimatoimistojen saumatonta yhteistyötä ja palvelutarjontaa sekä keskenään että yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa. Seutu- ja maakuntatasolla muotoutuva, kaikkien em. organisaatioiden toimintatapoja muovaava yritys-, työvoima- ja osaamispalveluiden sulautuminen on tärkeää huomioida myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa uudistaessa. Menokehyssuunnitelmaa koskevat neuvottelukysymykset 1. Työllisyysperusteiset investointituet Yritysten toimintaympäristön vahvistamisessa yksi tärkeä keino on työllisyysperusteiset investointituet. Hankkeilla on aina vahva kytkös elinkeinopolitiikkaan. Onnistuneita esimerkkejä Keski-Suomessa ovat Jyväskylä Paviljongin rakentaminen eri vaiheissaan, Piispalan jääliikuntakeskus, useat teollisuusalueet ja uusimpana Himoksen matkailukeskuksen infrastruktuuri Jämsässä. Kaikissa kohteissa avustuksella on laukaistu liikkeelle merkittävä kehitysaskel. Avustus on erittäin tärkeä työttömyyden ja rakennemuutoksen kanssa kamppaileville kunnille. Länsi- ja Etelä-Suomen EU- rahoituksen laskun tulee näkyä kansallisten rahoituksen selkeänä kasvuna. 2. Työllisyyden uudet käytännöt Keski-Suomessa Välityömarkkinat on tärkeä osa keskisuomalaisen rakennetyöttömyyden purkamista. Päätoimijoita ovat kolmas sektori ja kunnat. TE-keskus rahoittaa välityömarkkinoiden toimintaa työllisyyspoliittisella avustuksella ja ESR-rahoituksella. Keski-Suomessa keskitytään erityisesti välityömarkkinoiden toiminnan tuloksellisuuteen, joka tarkoittaa mm tehokkaampaa jatkopolkujen kehittämistä työllistämishankkeissa mukana oleville henkilöille ja erityisesti heidän sijoittumistaan avoimille työmarkkinoille. Tähän pyritään hankevetäjien keskittyneemmällä ohjauksella ja osaamisen tukemisella. ESR-rahoitus mahdollistaa laadullisten tukimenetelmien kehittämisen koko maakunnassa. Ammatillisen työvoimakoulutuksen painopiste siirtyy entistä enemmän muuntokoulutukseen, jolla koulutetaan muilta aloilta työttömiä erityisesti kone- ja metallialalle, sosiaali- ja terveysalalle, kuljetusalalle sekä puhdistuspalvelualalle. Ohjaava koulutus on selkeä väylä ammatilliseen koulutukseen. Sen kautta ammattia vaihtavat työttömät pääsevät tutustumaan niihin ammattialoihin, joilla on kysyntää työvoimasta. Maahanmuuttajien siirtymistä ammatilliseen koulutukseen nopeutetaan lisäämällä ammatillisuutta ja työharjoittelua kotoutumiskoulutuksessa. 14
18 Yhteenveto neuvoteltavaksi esitettävistä määrärahaesityksestä (milj. ) Momentti TA 2007 TAE 2008 S 2009 S 2010 S 2011 S Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 1,250 2,000 2,000 2,000 2,000 2, Maakunnan kehittämisraha 1,495 1,820 2,100 2,150 2,200 2,200 aluekeskusohjelma 0,275 0,300 0,350 0,350 0,350 0,350 osaamiskeskusohjelma 0,615 0,650 0,650 0,700 0,700 0,700 maaseutuohjelma 0,030 0,170 0,100 0,100 0,100 0,100 ohjelmiin sitomaton 0,575 0,700 1,000 1,000 1,000 1, Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet 37,000 37,000 35,000 33,000 31,000 29, Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin 2,875 2,000 2,000 2,000 2,000 2,000 15
19 Liikenne- ja viestintäministeriö Vuotta 2008 koskevat neuvottelukysymykset: 1. Paikalliset elinkeinoelämän ja logistiikan tarpeet Tie- ja liikenneolojen suunnittelu on osa alueiden maankäytön suunnittelua. Keski- Suomen maakunnan kannalta tärkeimpiä kohteita ovat matkailuun ja teollisuuteen liittyvien palvelualueiden liikenneyhteyksien parantaminen. Maakunnan kohteista nopeaa ratkaisua odottaa mm. Jyväskylän Eteläportin tieliikenneinvestointi. Teema on yksi neljästä Keski-Suomen esittämästä alueellisten investointitarpeiden teemakorista. Menokehyssuunnitelmaa koskevat neuvottelukysymykset 1. VT4 Jyväskylä - Oulu Valtatien 4 on lyhin ja tärkein yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä. Valtatie 4 toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä Jyväskylän seudulla syntyneelle valtakunnallisesti merkittävälle teollisuutta ja kauppaa palvelevalle logistiselle keskittymälle ja sen tulevalle kehittymiselle. Tie on osa yleiseurooppalaista TEN-päätieverkkoa. Se kuuluu ehdotettuun pääteiden valtakunnalliseen runkoverkkoon. Kirri Äänekoski Valtatien 4 parantaminen Kirrin ja Äänekosken välillä on jo käynnistyneen Lusi- Vaajakoski -hankkeen jälkeen maakunnan tärkein liikenneinvestointikohde. Hankkeen nopea toteutus on välttämätöntä. Erityisen kiireellinen on Äänekosken Hirvaskankaan eritasoliittymän toteuttaminen. Kirristä Tikkakoskelle tie rakennetaan moottoritienä; Tikkakosken ja Äänekosken välinen osuus jatkuu nelikaistaisena tienä. Investointi parantaa valtakunnan päätieverkon turvallisuutta ja toimivuutta. Haapalahti Kanavuori (Vaajakosken moottoritie) Kolmen kilometrin tiejakso Kanavuoren ja Haapalahden välillä yhdistää valtatiet 4, 9, 13 ja 23. Jyväskylän sisääntuloväylän ohella tiejakso palvelee kasvavan kaupunkiseudun työmatka- ja asiointiliikennettä sekä tukee logistiikkakeskuksen (Innoroad Park) kehittyvää toimintaa. Kesäisin tiellä liikkuu jo nyt yli autoa vuorokaudessa. Lusi-Vaajakoski hankkeen valmistuttua tiejakso tulee ruuhkautumaan pahoin ja Vaajakosken keskustan kiertoliittymän läpäisykyky tieosalla on riittämätön. Hanke sisältää 3 km moottoritieosuuden Kanavuoresta valtateiden 4 ja 9 liittymästä Haapalahteen nykyisen moottoritien eritasoliittymään sekä eritasoliittymiä ja teiden järjestelyjä. Investointi tukee Innoroad Park -logistiikakeskuksen kehittymistä. 2. Perustienpidon rahoitus Keski-Suomen perustienpidon rahoitus on täysin riittämätön. Alueellisiin investointeihin on tänä vuonna käytettävissä vain noin 0,6 milj. euroa. Se ei vastaa tienpidolle asetettuja odotuksia. Suurten kehittämishankkeiden lykkäytyminen vuosilla on johtanut perustienpidon rahoituksen kohdentamiseen välttämättömimpiin turvallisuusinvestointeihin pääteillä. 16
20 Tämä taas on lykännyt perustienpidonhankkeita ja kevytliikenneväylien rakentamista. Vuosia kertynyttä vajetta voidaan korjata Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyn kehittämisvaihtoehdon (630 milj. euroa) mukaisesti. Alueellisista investointitarpeista on koottu seuraavat teemakorit: Teema 1. Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen Toimivat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet ovat tärkeä osan liikkumisen peruspalvelutasoa. Väylien kattavuus erityisesti koulujen läheisyydessä, taajamissa ja lähekkäin sijaitsevien taajamien välillä tukee liikkumisen monimuotoisuutta ja kestävän kehityksen periaatteita. Parannettavia kevyen liikenteen väyliä on maakunnassa 280 km. Kokonaisrahoituksen tarve on noin 50 milj. euroa. Neljännes parannuskohteista on kiireellisiä; näille rahoitustarve on 12 milj. euroa. Tärkeysjärjestyksen lähtökohtana on kouluteiden ja työmatkojen turvallisuus. Teema 2. Taajamien sisäiset liikennejärjestelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 83.4 :n edellyttämät teiden hallinnolliset muutokset maanteistä kaduksi edellyttävät siirtyvän tien kunnostamista lain hengen ja osapuolien yhdessä sopimien periaatteiden mukaisesti. Laissa määritelty siirtymäaika päättyy vuonna Teema 3. Kuntakeskusten välisten tieyhteyksien parantaminen Kuntien palvelurakennetta kehitetään yli nykyisten kuntarajojen, jolloin kuntakeskusten välisten tieyhteyksien toimivuus on palvelujen saavutettavuuden kannalta tärkeä tekijä. Säännöllinen henkilö- ja tavaraliikenne edellyttää liikenneyhteyksiltä nykyistä parempaa palvelutasoa. Erityisesti seututietasoisen tieverkon palvelutason nostaminen nykyisestään on välttämätöntä. Parannustarve on 150 tiekilometrillä ja osa teistä on vielä soratiepintaisia. Rahoitustarve on noin 38 miljoonaa euroa. 3. Jyväskylä Jämsä Rauma rataosan akselipainojen nostaminen Pori/Rauma-Tampere-Jyväskylä rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden kuljetusväylä satamiin. Välit Mäntyluoto-Harjavalta ja Rauma- Kokemäki (pääosin) on vahvistettu kestämään 25 tonnin akselipainot, mikä tuo huomattavat kustannussäästöt kuljetuksissa teollisuuslaitosten ja satamien välillä. Teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että Rauma/Pori-Tampere-Jyväskylä radan akselipainoja korotetaan suurenevan junakaluston ja lisääntyvän tavaraliikenteen edellyttämälle tasolle 25 tonniin. Yhteenveto neuvoteltavaksi esitettävistä määrärahaesityksestä (milj. ) Momentti TA 2007 TAE 2008 S 2009 S 2010 S 2011 S Perustienpito 30,930 37,188 34,934 34,934 34,934 34,934 - alueelliset investoinnit 1,210 6,184 6,000 5,800 5,900 5,900 - muu tienpito 29,720 31,004 28,934 29,134 29,034 29, Kehittämishankkeet 4,300 16,500 30,200 32,000 22,000 30,000 - valtatie 4 Lusi-Vaajakoski 4,300 16,500 30,200 22,000 2,000 - valtatie 4 Jyväskylä - Oulu 10,000 20,000 30,000 17
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotKeski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008
KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen
LisätiedotMaakuntaohjelman
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotKeski-Suomen elinkeinojen kehittäminen
Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä
LisätiedotUuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotKESKI-SUOMEN. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma maakunnan yhteistyöasiakirja
KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2008 2009 maakunnan yhteistyöasiakirja 2008 2009 Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta.
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan
Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotAluehallinnon uudistaminen
Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotHyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
LisätiedotToimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen
Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana
LisätiedotToimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen
Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotMaakuntaohjelman seurantaindikaattorit
Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään
LisätiedotPiispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo
Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotRakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus
Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1
LisätiedotSEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI
SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitossa on 17 kuntaa (vuonna 2004 kuntia oli 27). Etelä-Pohjanmaahan tulossa yksi kunta lisää v. 2020 (?) => Isokyrö (on jo EPSHP:n jäsenkunta) 1 Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotM A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle
M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotVipuvoimaa EU:lta hanketietoisku
Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat
LisätiedotMetsästä energiaa yrittämällä
Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotAikuiskoulutus Pohjois-Savossa
Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKeski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?
Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotKeski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotEduFutura Jyväskylä
EduFutura Jyväskylä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston muodostama oppimisen, tutkimuksen ja kehittämisen osaamiskeskittymä. Sopimus osaamiskeskittymästä
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
Lisätiedot30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017
30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotEKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotMaaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet
Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotKESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,
LisätiedotKestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotKYMENLAAKSON LIITTO
KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
LisätiedotOulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
Lisätiedot