Henkilöstöjohtamisen asema suurissa organisaatioissa
|
|
- Niina Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä: Henkilöstöjohtaminen: toimijat, työhyvinvointi ja tuloksellisuus Sinikka Vanhala Aalto-yliopisto Kristina Tilev Aalto-yliopisto Tiina Taipale Aalto-yliopisto Henkilöstöjohtamisen asema suurissa organisaatioissa Avainsanat: Strateginen henkilöstöjohtaminen, yksityinen sektori, julkinen sektori, trenditutkimus 1. Johdanto Tässä paperissa tarkastellaan henkilöstöjohtamisen (HRM, HR) aseman kehittymistä suurissa suomalaisissa yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioissa ns. Cranetaineistojen pohjalta. Paperissa keskitytään henkilöstöjohtamisen formaalin aseman ja linjajohdon henkilöstövastuun muutoksiin sekä yksityisen ja julkisen sektorin osalta henkilöstöjohtamisen konvergoitumiseen vs. divergoitumiseen vuosien välisenä aikana. Siirtyminen henkilöstöhallinnon käytännöistä henkilöstö(resurssien) johtamiseen 198- luvulla näkyi mm. henkilöstötoiminnon vahvistumisena, strategisuuden ja henkilöstöosaamisen korostamisena (Vanhala, 1995). Tutkimuspuolella kyse oli paradigmasiirtymästä, josta useimmat HR-tutkijat ovat olleet samaa mieltä. 199-luvulta lähtien henkilöstöjohtamisen strategisuus-keskustelu on jatkunut, ja huomion kohteena on erityisesti ollut henkilöstöjohtamisen yhteys organisaation tuloksellisuuteen. Pääosa henkilöstöjohtamisen tutkimuksesta niin meillä Suomessa kuin muuallakin on kohdentunut yksityisiin yrityksiin julkisen sektorin organisaatioiden jäädessä vain vähälle huomiolle. Tämän paperin aineistot on kerätty osana kansainvälisen Cranet-verkoston aineistonkeruita keskimäärin neljän vuoden välein toteutettuina survey-tutkimuksina. Hanketta koordinoi Cranfield School of Management Isossa-Britanniassa. 2. Henkilöstöresurssien johtamisen kehittyminen Henkilöstöresurssiajattelu alkoi yleistyä sekä käytännön henkilöstöjohtamisessa että HR-tutkimuksessa länsimaissa jo 198-luvun alkupuolella. Aikaisemmasta henkilöstöasioiden hallinnointiin painottuvasta henkilöstöhallinnosta HRM-paradigman erottaa pyrkimys saavuttaa kilpailuetua kyvykkään ja sitoutuneen henkilöstön avulla. Rinnalle yleistyi pian henkilöstöresurssien strategisen johtamisen (SHRM) termi. Sillä viitataan paitsi henkilöstöresurssien johtamisen strategiseen merkitykseen, myös henkilöstöjohtamisen tai henkilöstöstrategian kytkentään yrityksen liiketoimintastrategian kanssa (Storey, 27). SHRM nähdään yleensä siltana liiketoimintastrategian ja henkilöstöjohtamisen välillä, mutta aikaisemmasta tutkimuksesta on vaikea havaita selkeää jaottelua HRM:n ja SHRM:n välillä, mikä ilmenee usein S/HRM-lyhenteen käyttönä. Henkilöstötoiminnon asemaan ja S/HRM-paradigman kehitykseen ovat vaikuttaneet monet organisaatioiden toimintaympäristössä 198-luvun loppupuolelta lähtien vaikuttaneet muutokset, kuten kiristynyt globaali kilpailu, taloudellisten suhdanteiden 1
2 vaihtelut, tietotekniikan kehittyminen sekä lukuisat töiden sisältöön ja työvoiman rakenteeseen liittyvät tekijät. Varsinkin 199-luvun alun lama samoin kuin 28 alkanut ja edelleenkin jatkuva laskukausi ovat kiristäneet yritysten työvoiman käyttöä ja asettaneet uusia haasteita henkilöstötoiminnolle. Ennen kaikkea siltä on vaadittu kustannustehokkuutta ja vastuun kantamista organisaation tuloksellisuustalkoissa. 199-luvun puolivälistä lähtien HRM-tutkimuksen keskiössä onkin ollut keskustelu henkilöstöjohtamisen ja yrityksen menestymisen välisestä suhteesta (Huselid, 1995; Paauwe 29). Henkilöstöjohtamisen strategista asemaa on mitattu tuloksellisuusyhteyden lisäksi mm. liiketoimintastrategian ja henkilöstöstrategian yhteensopivuudella (kontingenssiajattelu) ja henkilöstötehtävien ja -vastuun hajauttamisella linjajohdolle (Budhwar, 2; Purcell & Hutchinson, 27). Eräs voimakkaasti kasvanut trendi HR-tutkimuksen alueella on vertaileva henkilöstöjohtamisen tutkimus (Vanhala, von Bonsdorff & Tilev, 212). Vertailuja on tehty mm. maiden, maaklustereiden, kulttuurien ja toimialojen välillä. Yhdysvaltalaisen universalistisen HR-ajattelun mukaisesti (Delery & Doty, 1996) ns. parhaat henkilöstökäytännöt tuovat kilpailuetua missä tahansa organisaatiossa, maassa tai kulttuurissa. Tämän mukaisesti henkilöstöjohtaminen ja -käytännöt yhdenmukaistuvat eli niissä tapahtuu konvergoitumista. Toisaalta ns. kontekstuaalinen paradigma (Dewettinck & Remue, 211), jonka mukaan maa-, kulttuuri-, toimiala- tai yrityskonteksti vaikuttavat henkilöstöjohtamisen tuloksellisuuteen, edustaa ns. divergoituvaa HR-ajattelua. Uuden julkisjohtamisen paradigman leviäminen julkiselle sektorille on edesauttanut S/HRM-ajattelun juurtumista julkisiin organisaatioihin. 3. Metodologia Tämän tutkimuksen empiiriset aineistot on kerätty osana kansainvälistä Cranettutkimusprojektia, joka koskee henkilöstöresurssien johtamista, aluksi Euroopassa myöhemmin myös Euroopan ulkopuolella.verkoston perustehtävänä on suorittaa kansainvälistä vertailevaa henkilöstöjohtamisen tutkimusta. Verkostossa on tehty kuusi laajaa aineistonkeruukierrosta: v , , , 24 25, ja Suomen osalta Tampereen yliopisto keräsi kaksi ensimmäistä survey-aineistoa ja Helsingin kauppakorkeakoulu/aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu neljä seuraavaa (Schmidt & Vanhala 21; Tilev & Vanhala 215). Tutkimukset on tehty postikyselynä, jonka kohteena ovat olleet suuret, vähintään 2 henkeä työllistävät yksityiset yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot. Kahdessa ensimmäisessä aineistonkeruussa käytettiin harkinnanvaraista otosta, kun taas neljä seuraavaa olivat kokonaistutkimuksia. Taulukko 1. Vastanneiden organisaatioiden lukumäärät sektorin mukaan ja vastausprosentit eri aineistonkeruukierroksilla Yksityiset Julkiset Yhteensä n Vastausprosentti Vastausprosenttien melko jyrkkä lasku Suomessa vuoteen 28 mennessä noudattelee Cranet-verkoston puitteissa yleistä vastausprosenttien laskua, joskin maakohtaiset erot ovat olleet suuret. Vuoden aineistonkeruukierroksella vastausprosentin nostamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota, mitä varten Vaasan yliopisto teki täydentävän sähköisen kyselyn. Yksityisten yritysten osuus vastanneista on ollut lievästi laskeva ja julkisten nouseva. 2
3 Paperin tutkimusote on survey-aineistoihin perustuva trenditutkimus, jolla tarkoitetaan tutkimusta, jossa peräkkäisillä aineistonkeruukierroksilla pyritään ottamaan samanlainen otos, ei tavoittamaan samoja organisaatioita (Vanhala, von Bonsdorff & Tilev, 212). Käytetyt mittarit ovat seuraavat: 1) Kirjallinen henkilöstöstrategia (1=kyllä, =ei); 2) Ylin henkilöstövastaava johtoryhmän tai vastaavan jäsen (1=kyllä, =ei); 3) Henkilöstöasioista vastaavan osallistuminen liiketoiminta/palvelustrategian kehittämiseen suunnitteluprosessin alusta lähtien (1=kyllä, =ei); 4) Linjajohdon henkilöstövastuu: Onko linjajohdolla/linjajohdolla yhdessä henkilöstöosaston kanssa päävastuu koskien seuraavia HR:n osa-alueita: a) palkkaus ja muut edut, b) rekrytointi ja valinta, c) koulutus ja kehittäminen, d) työsuhdeasiat, e) työvoiman lisäys/vähennys? Kaikki kohdat koodattiin: 1=kyllä, =ei, ja osiot summattiin. Summamuuttuja vaihtelee välillä ja 5. Cronbachin alfa-kerroin vaihteli välillä: , mitä voidaan pitää riittävän hyvänä. Matalin arvo oli vuodelta 28; muilta vuosilta arvot vaihtelivat välillä: Aineisto analysoitiin Anovalla. Tämän paperin kannalta Cranet-aineistojen keskeiset rajoitteet liittyvät ennen kaikkea lomakkeen laajuuteen ja soveltuvuuteen Suomen oloihin sekä lomakkeen uudistamiseen vs. säilyttämiseen eri aineistonkeruukierroksilla (Vanhala, Bonsdorff & Tilev 212). Cranet-tutkimukset on tarkoitettu maiden ja kulttuurien välisiin vertailuihin, joten tällaiseen yhden maan sisällä tehtävään tutkimukseen aineistot soveltuvat huonommin. Toisaalta kannattaa muistaa, että Cranet-aineistot muodostavat ainoan lähes neljännesvuosisadan kattavan henkilöstöjohtamista ja -käytäntöjä systemaattisesti kartoittavan trendiaineiston. Aineistojen keskeinen heikkous on huono vastausprosentti varsinkin kahden viimeisen aineistonkeruun kohdalla. Vastausprosenttiin on mitä ilmeisimmin vaikuttanut lomakkeen laajuus, mikä ainakin osittain johtuu toisaalta vertailtavuuden (aikaisempiin) säilyttämisen ja toisaalta lomakkeen uudistamisen mukanaan tuomista kompromisseista. 4. Tulokset Seuraavassa tarkastellaan henkilöstöresurssien strategiseen johtamiseen liittyvien indikaattoreiden esiintymistä suurissa yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa ajanjaksolla Ensimmäisessä kuviossa kuvataan kirjallisen henkilöstöstrategian osuudet sektoreittain. Kuvio 1. Kirjallinen henkilöstöstrategia yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa Yksityinen Julkinen Kirjallisen henkilöstöstrategian osuus on noussut reilusta 5 prosentista noin 8 prosenttiin tarkasteluajanjakson aikana. Vuotta 1995 lukuun ottamatta julkisen sektorin 3
4 osuudet ovat korkeammat kuin yksityisen. Kuitenkin vain vuosien 1995 ja 28 aineistoissa sektoreiden väliset erot olivat tilastollisesti (melkein) merkitsevät (p.5). Seuraavassa kuviossa (2) esitellään henkilöstöjohtajan toimimista johtoryhmässä tai vastaavassa. Osuus on noussut keskimäärin noin 6 prosentista noin 8 prosenttiin tarkasteluajanjakson aikana. Sektoreiden välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja. Kuvio 2. Ylin henkilöstöasioista vastaava johtoryhmän tms. elimen jäsen () Yksityinen Julkinen Kuviossa 3 esitellään henkilöstöasioista vastaavan osallistuminen liiketoiminta/palvelustrategian kehittämiseen suunnitteluprosessin alusta lähtien (prosentteina) yksityisellä ja julkisella sektorilla. Kuvio 3. Henkilöstöasioista vastaavan osallistuminen liiketoiminta/palvelu-strategian kehittämiseen suunnitteluprosessin alusta lähtien () Yksityinen Julkinen. Henkilöstöjohtajan tai muun henkilöstöasioista vastaavan osallistumisen liiketoiminta- tai palvelustrategian kehittämiseen suunnitteluprosessin alusta lähtien on nähty olevan yksi henkilöstöjohtamisen strategisuuden indikaattori. Kaikilla aineistonkeruukierroksilla osuus on ollut suurempi julkisissa organisaatioissa. Tosin ainoastaan vuoden aineistossa ero on tilastollisesti merkitsevä (p.1). Vuosituhannen vaihteen nousun jälkeen trendi on ollut laskeva. Kuviossa 4 kuvataan linjajohdon päävastuuta henkilöstöjohtamisen keskeisten osaalueiden yleisistä linjanvedoista. Alun nousun jälkeen linjaan hajauttamisen trendi on ollut laskeva vuoteen 28 saakka, mikä on yleisesti tulkittu itse henkilöstötoiminnon aseman vahvistumisena organisaatioissa. Vuoden tutkimuksessa linjajohdon vastuu näyttäisi taas lisääntyvän, minkä puolestaan on tulkittu viittaavan strategisempaan henkilöstöjohtamiseen. Aikaisemmat tulkinnat ovat siten olleet ristiriitaisia. Vuotta 1992 lukuun ottamatta linjajohdolla on ollut julkisissa organisaatioissa 4
5 suurempi rooli kuin yksityisissä yrityksissä. Tosin sektoreiden väliset erot ovat tilastollisesti merkitsevät (p.5) vain vuosina 1999 ja ,5 3 2,5 2 1,5 1,5 Kuvio 4. Linjajohdon päävastuu HR:n keskeisten osa-alueiden yleisistä linjanvedoista sektoreittain Yksityinen Julkinen 5. Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä paperissa tarkasteltiin henkilöstöjohtamisen aseman kehittymistä suurissa suomalaisissa yksityisissä yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa kuuden poikkileikkausaineiston avulla ajanjakson aikana. Henkilöstöjohtamisen asemaa tutkittiin kolmen strategista henkilöstöjohtamista (formaalia asemaa) mittaavan tekijän avulla: kirjallisen henkilöstöstrategian, onko ylin henkilöstövastaava johtoryhmän tai vastaavan jäsen ja osallistuuko henkilöstöasioista vastaava liiketoiminta/ palvelustrategian kehittämiseen suunnitteluprosessin alusta lähtien. Kahden ensimmäisen indikaattorin kohdalla sekä yksityisissä että julkisissa organisaatioissa tapahtui selvää nousua tarkasteluajanjakson alusta vuoteen 215 mentäessä. Kolmannen strategisuuden indikaattorin kohdalla arvot olivat korkeimmat tarkasteluajanjakson puolivälissä. Neljäntenä indikaattorina käytettiin linjajohdon henkilöstövastuuta. Siinä alun nousun jälkeen suuntaus oli lievästi laskeva ja viimeisellä tutkimuskierroksella taas nouseva. Tulokset siten osittain vahvistavat näkemystä henkilöstöjohtamisen strategisuuden voimistumisesta 199-luvun alusta vuoteen 215; osittain huippuvaihe näyttäisi kuitenkin olleen vuosituhannen vaihteessa. Toisena tehtävänä oli arvioida yksityisen ja julkisen sektorin henkilöstöjohtamisen konvergoitumista vs. divergoitumista. Edellä esitetyistä kuvioista näkyy, että julkisen sektorin käyrät ovat jonkin verran korkeammalla kuin yksityisen. Kuitenkin vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Näyttääkin siltä, että yksityisen ja julkisen sektorin henkilöstöjohtaminen ei ole konvergoitumassa eikä divergoitumassa, ja erot sektoreiden välillä ovat pienemmät kuin mitä aikaisemman tutkimuksen perusteella olisi voinut odottaa. Kirjallisuus Budhwar, P.S. (2) Strategic integration and devolvement of human resource management in the UK manufacturing sector. British Journal of Management, 11, Delery, J.E, & Doty, D.H. (1996) Modes of theorizing in strategic human resource management: Tests of universalistic, contingency and configurational performance predictions. Academy of Management Journal 39, Dewettinck, K. & Remue, J. (211) Contextualizing HRM in comparative research: The role of the Cranet network. Human Resource Management Review 21,
6 Huselid, M.A. (1995) The impact of human resource management practices on turnover, productivity, and corporate financial performance. Academy of Management Journal 38 (3), Paauwe, J. (29) HRM and performance: Achievements, methodological issues and prospects. Journal of Management Studies 46 (1), Purcell, J. & Hutchinson, S. (27) Front-line managers as agents in the HRMperformance causal chain: theory, analysis and evidence. Human Resource Management Journal 17 (1), Storey, J. (27) Human resource management today: an assessment. Teoksessa J. Storey (toim.): Human Resource Management, a Critical Text, 3 rd edition. Thomson Learning, Schmidt, T. & Vanhala, S. (21) Henkilöstöjohtaminen Suomessa. Tutkimus suurten yritysten ja julkisten organisaatioiden henkilöstökäytäntöjen omaksumisesta ja konvergoitumisesta. Cranet-projekti. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-115. Tilev, K. & Vanhala, S. (215) Henkilöstöjohtaminen Suomessa 215. Yhteenveto Cranet-projektin 214/15 kyselytutkimuksen tuloksista. Helsinki: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos. Vanhala, S. (21) Human resource management in Finland. Employee Relations 17 (7), Vanhala, S., von Bonsdorff, M.E. & Tilev, K. (212) Comparative HRM. Challenges of survey research. Teoksessa S. Vanhala, K. Tilev, & S. Lindström, (toim.): Ristivetoa vai yhtä köyttä: Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Helsinki: Aaltoyliopiston julkaisusarja Kauppa + Talous 2/212,
Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007
Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Kyselytutkimuksen tuloksia Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA YRITYKSEN MENESTYMINEN VUOSINA
LisätiedotHENKILÖSTÖJOHTAMISELLA KILPAILUETUA
HENKILÖSTÖJOHTAMISELLA KILPAILUETUA Professori Riitta Viitala Tiedeverkoston jäsen Hyvä työelämä ja yritysten menestys liittyvät yhteen! 2 HRM:n yhteys tuloksellisuuteen? Huselid, M. (1995). The impact
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus 2013
Julkaisuvapaa ma 28.10.2013 klo 06.00 Tyytyväisyys televiestintäpalveluihin nousee - Terveen kilpailutilanteen säilyttäminen on nyt ratkaiseva ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus
LisätiedotYksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia
Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia - EPSI Rating terveyspalveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuodesta 2007 suomalaisten tyytyväisyyttä terveydenhuoltoon ja tänä vuonna
LisätiedotHenkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa
Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 / Sinikka Vanhala Yksinkertaistettu HRM-tuloksellisuus -malli ( Black Box malli)
LisätiedotEsimiehet henkilöstötyön toteuttajina valmiuksien ja tuen tarpeen tarkastelua
Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11.2015 Työryhmä: Henkilöstöjohtaminen: toimijat, työhyvinvointi ja tuloksellisuus Helena Kosola helena.kosola@uva.fi Riitta Viitala riitta.viitala@uva.fi Susanna Kultalahti
LisätiedotTyöhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?
Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotHENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015
HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015 Yhteenveto Cranet-projektin 2014/15 kyselytutkimuksen tuloksista Kristina Tilev Sinikka Vanhala Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos 2015 ESIPUHE Tässä
LisätiedotHENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015
HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015 Yhteenveto Cranet-projektin 2014/15 kyselytutkimuksen tuloksista Kristina Tilev Sinikka Vanhala Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos 2015 ESIPUHE Tässä
LisätiedotVR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan
VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan Julkaisuvapaa 19.11.2012 klo. 06.00 - Rating julkisten palveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Pääkohdat: Suomen julkinen liikenne, terveydenhuolto,
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotSTT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016
STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 4/2017
Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan
LisätiedotHyvinvointia ja tuloksellisuutta hyvällä henkilöstöjohtamisella (HYÖTY)
Hyvinvointia ja tuloksellisuutta hyvällä henkilöstöjohtamisella (HYÖTY) TSR:n hankenumero 110319 Hankkeen vetäjä: Sinikka Vanhala, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu sinikka.vanhala@aalto.fi Hankkeen tutkijat:
LisätiedotKauniaisissa parhaat kuntapalvelut
Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti
LisätiedotStrategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella
Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational
LisätiedotB B J J P J OU K T F VVU » I ÍT ÍK U P. 9HSTFMG*afeaje+ B U M M J T
+ P I U B NJ T F O K B L B OT B J OW»M J T F O M J J L F U P J NJ OOB O M B J U P T " B M U P Z M J P Q J T U P, " 6 1 1 " 5 " 0 6 4 5 " * % &. 6 0 5 0 * 6 " 3,, * 5 & ) 5 6 6 3 * 5 * & % & 5 &, / 0 0
LisätiedotSTRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen
STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4
LisätiedotHYVÄN TYÖPAIKAN ERINOMAINEN HR. Ritva-Liisa Niskanen 9.12.2009
HYVÄN TYÖPAIKAN ERINOMAINEN HR Ritva-Liisa Niskanen 9.12.2009 Aiheesta Jokainen yritys haluaa menestyä ihmiset toteuttavat liiketoimintaa. Kilpailun parhaista työntekijöistä voittavat ne, joilla on hyvän
LisätiedotKUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa
KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa Kuntajohtamisen työryhmä TUTKIMUKSEN TAUSTAA Kuntien tehtävät lisääntyneet
LisätiedotNOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008
NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotTyöyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat
Learning Café 2: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Meri-Lapin vapaaehtoistoimijoiden verkostotilaisuus, Keminmaa 18.11.2009 Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat työnantajan tukemaa työntekijöidensä vapaaehtoistoimintaa
LisätiedotTulevaisuuden tekijät ja johtaminen
Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen Janne Tienari Janne Tienari Professori, Organisaatiot ja johtaminen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Dosentti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto & Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotHevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta
Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko
LisätiedotKasvuyritys työpaikkana
Kasvuyritys työpaikkana Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR) Sara Lindström & Minna Janhonen, Työterveyslaitos sara.lindstrom@ttl.fi, minna.janhonen@ttl.fi,
LisätiedotTyöhyvinvointi ja tuottavuus
Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen
LisätiedotÄlykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen
Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs
LisätiedotKuinka haastavaa uusien työntekijöiden rekrytointi on ollut teidän organisaationne kohdalla viimeisen kahden vuoden aikana? /
Profiilittaiset erot arviointikysymyksissä Tarkasteltaessa aineistoa profiileittain jaoteltuna tilastollisesti merkittäviä eroja ryhmien välillä ei esiinny. Henkilöstömäärän mukaan jaoteltuna aineistosta
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotOrganisaatiot ja johtaminen Maisterin tutkinnon tutkielma Miikka Huhta 2012
Henkilöstöjohtaminen ja tuloksellisuus kunnissa - Kuntien talousjohtajien tuloksellisuusdiskurssit heidän organisaatioidensa henkilöstöjohtamiseen liittyen Organisaatiot ja johtaminen Maisterin tutkinnon
LisätiedotMitä kilpailukyky oikeasti on?
Mitä kilpailukyky oikeasti on? Mika Maliranta Lappeenranta-seminaari: löytöretki kunta-alan tulevaisuuteen 16. 17.8.2018 Esityksen näkökulmat Pitkä aikaväli vs. lyhyt aikaväli Pitkän aikavälin talouskasvu
LisätiedotLIIKETOIMINNAN KUNTOTESTI
LIIKETOIMINNAN KUNTOTESTI Suomen Liiketoimintapalvelu Oy on kehittänyt kyselyn nimeltä Liiketoiminnan kuntotesti. Kuntotestikyselyyn on vastannut lukuisia yrityksiä (N=45) syksyn 2017 aikana. Tämä raportti
LisätiedotCase työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila
Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen
LisätiedotYleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko
POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot
LisätiedotTEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?
TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset
LisätiedotLääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015
Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus
LisätiedotHyvinvointia ja tuloksellisuutta hyvällä henkilöstöjohtamisella (HYÖTY)
Hyvinvointia ja tuloksellisuutta hyvällä henkilöstöjohtamisella (HYÖTY) TSR:n hankenumero 110309 Hankkeen vetäjä: Sinikka Vanhala, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu sinikka.vanhala@aalto.fi Hankkeen tutkijat:
LisätiedotLuomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille
Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotKansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011
Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet
LisätiedotBrand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille
Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 1/2016
Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2018
Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet
LisätiedotTeknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
LisätiedotNOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu
NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu
LisätiedotKysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön
Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotPalkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008
Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2018
Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto 2010= 125 120 Keski-Suomen
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne
Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne 30.9.2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne 31.12.2016 Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen
LisätiedotAsiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan
LisätiedotSokeat miehet ja elefan/ näkökulmia palvelustrategiaan
Sokeat miehet ja elefan/ näkökulmia palvelustrategiaan Marja Sivula, sairaanhoitajaopiskelija, Laurea- amma/korkeakoulu Teemu Ylikoski, yliope@aja, Laurea- amma/korkeakoulu, Lohja Länsi- Uudenmaan HyvinvoinJfoorumi
LisätiedotRistivetoa vai yhtä köyttä? Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus
Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA + TALOUS 2/2012 Ristivetoa vai yhtä köyttä? Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus Sinikka Vanhala, Kristina Tilev ja Sara Lindström (toim.) Aalto-yliopisto
LisätiedotMaakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta
Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen
LisätiedotRakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?
Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori
LisätiedotIkäjohtaminen TeliaSonerassa
Ikäjohtaminen TeliaSonerassa Ainokaisa Saarinen Johtamisen kehittämisverkoston johtoryhmä Teemaistunto Kaikenikäisten johtaminen 12.9.2012, Säätytalo, Helsinki 2 Puheenvuoroni sisältö ja oma näkökulmani
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 3/2016
Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.
LisätiedotMARTTI HELSILÄ & SARI SALOJÄRVI (TOIM.) STRATEGISEN HENKILÖSTÖ- JOHTAMISEN KÄYTÄNNÖT
MARTTI HELSILÄ & SARI SALOJÄRVI (TOIM.) STRATEGISEN HENKILÖSTÖ- JOHTAMISEN KÄYTÄNNÖT TALENTUM Helsinki 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Timppa Airaksinen Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1412-1
LisätiedotHR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy
HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden
LisätiedotE-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA
E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky
LisätiedotMinkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.
Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.2018, Helsinki Esityksen sisältö Miksi johtamisen laatu on tärkeää kansantaloudelle?
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2011
Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotPotilastyytyväisyys EPSI Rating 2016, Indeksi ,1 73,6 74,0
EPSI Rating 2016 Päivämäärä: 03-04-2017 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotNOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008
NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008
LisätiedotBiotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal
LisätiedotBioenergian kestävyyden arviointi Arvioinnin tulokset Suomessa. Bioenergian kestävyys seminaari 3.12.2015 Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko
Bioenergian kestävyyden arviointi Arvioinnin tulokset Suomessa Bioenergian kestävyys seminaari 3.12.2015 Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko Esityksen sisältö Kestävyyden arviointi Perusperiaatteet Arvioidut
LisätiedotJohdon mittarit, miten hallita paremmin?
Johdon mittarit, miten hallita paremmin? TKT Aki Jääskeläinen (aki.jaaskelainen@tut.fi) Mittaritiimi, www.tut.fi/pmteam Teollisuustalouden laitos Tampereen teknillinen yliopisto Työsuojelurahasto Tutkimus
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005
LisätiedotPalveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille
LisätiedotKunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998
Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja
LisätiedotTeema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat
Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö
LisätiedotKuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1
Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotNOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli
NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu
LisätiedotMiten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti
Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa
LisätiedotTOISINAJATTELUA STRATEGISESTA
TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
LisätiedotTalousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara
Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,
LisätiedotDI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen
LisätiedotLukioiden väliset erot ja paremmuusjärjestys
Lukioiden väliset erot ja paremmuusjärjestys Mika Kortelainen ja Heikki Pursiainen 21.11.2014 1 Lukioiden vertailuista Erilaiset lukioiden rankinglistat ja vertailut ovat olleet näyttävästi esillä mediassa
LisätiedotTalouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017)
5.11.15 Työntekijöiden työurapolut liikevaihdoltaan erilaisissa toimipaikoissa 199 1 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPerintö- ja lahjaverosta luopuminen. Mika Maliranta Etla ja Jyväskylän yliopisto Eduskunnan verojaosto,
Perintö- ja lahjaverosta luopuminen Mika Maliranta Etla ja Jyväskylän yliopisto Eduskunnan verojaosto, 20.11.2018 Taustaa Useimmilla/lähes kaikilla veroilla on talouskasvun kannalta kielteisiä käyttäytymisvaikutuksia
LisätiedotAALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus
AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla
LisätiedotKuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro
Suomalaiset pk-yritykset kasvavat globaalissa taloudessa 25.11.2008 Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Tuija Mainela, professori, KTT Oulun yliopisto, Markkinoinnin laitos Kansainvälistyminen
LisätiedotAsiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän
Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK
Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten
Lisätiedot