Lieksa Kolin kaupunki

Transkriptio

1 Lieksa Kolin kaupunki LIEKSAN KAUPUNGIN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA VUOSILLE

2 LIEKSAN KAUPUNGIN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA VUOSILLE Johdanto.3 2. Käsitteiden määrittelyä Mielenterveys Päihteet ja päihteiden käyttö Mielenterveys- ja päihdetyö 4 3. Mielenterveys- ja päihdestrategian prosessi Nykytilanteen arviointi 6 5. Resurssikuvaus Mielenterveys- ja päihdetilanteen seuranta Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeseuranta Aikuisikäisten mielenterveys- ja päihdeseuranta Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdeseuranta Kehittämiskohteet Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteet Aikuisikäisten mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteet Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteet Strategian toimeenpano ja arviointi Yhteenveto..25 Lähteet..27 Liitteet 28 Kuvioluettelo.30 2

3 LIEKSAN KAUPUNGIN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA VUOSILLE JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi keväällä 2009 Mieli mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, joka sisältää mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen päälinjaukset vuoteen 2015 saakka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja STM ovat keskeisessä roolissa suunnitelman toimeenpanossa. Mieli suunnitelman linjaukset ovat ensimmäisen vuoden aikana siirtyneet laajasti osaksi sekä kuntien ja kuntayhtymien omia kehittämishankkeita että Kaste-ohjelmaan kuuluvaa kehittämistyötä. Suunnitelman lähtökohtana on mielenterveys- ja päihdeongelmien suuri kansanterveydellinen merkitys. Se linjaa ensimmäistä kertaa mielenterveys- ja päihdetyötä yhdessä valtakunnallisella tasolla. Suunnitelma on Mieli 2009 työryhmän ehdotus mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 saakka. Siinä painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä, ongelmien ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä painottaen perus- ja avopalveluja. Palvelujärjestelmän kehittämisessä uusia keskeisiä linjauksia ovat matalakynnyksinen yhden oven periaate hoitoon tullessa sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa ja yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden perustaminen. Mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään laajasti kuntien perus- ja erityispalveluissa. Lainsäädäntö antaa vastuun palveluiden järjestämisestä kunnille, joiden tehtävänä on järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat kunnassa esiintyvää tarvetta. Laki antaa kuitenkin kunnille laajan itsemääräämisoikeuden koskien muun muassa palveluiden järjestämisen tapaa. Mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavat lainsäädännön tasolla muun muassa kansanterveyslaki (1972/66), päihdehuoltolaki 1986/41), erikoissairaanhoitolaki (1989/1062), mielenterveyslaki (1990/1116), laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vierotus- ja korvaushoidon järjestämisestä eräillä lääkkeillä (33/2008). Lisäksi lailla säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) sekä potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa (1992/785). 3

4 2. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 2.1 Mielenterveys Mielenterveys on Maailman terveysjärjestö WHO:n (2004) mukaan keskeinen osa ihmisen terveyttä: ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perusta rakentuu mielenterveydelle. Mielenterveys on voimavara, joka mahdollistaa monia asioita elämässä. Mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista, vaan mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa. Myös ihmisen kyky luovuuteen ja läheisiin ihmissuhteisiin ovat osa hyvää mielenterveyttä. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt voivat ilmetä monin tavoin ja oirein. Häiriöistä on kyse silloin, kun oireet rajoittavat yksilön toiminta- ja työkykyä, osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia tai aiheuttavat kärsimystä ja psyykkistä vajaakuntoisuutta. 2.2 Päihteet ja päihteiden käyttö Päihteillä tarkoitetaan kaikkia keskushermostoon vaikuttavia haitallista riippuvuutta aiheuttavia aineita kuten tupakkaa, alkoholia, lääkkeitä, liuottimia ja huumeita. Suomessa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi. Erilaisia sosiaalisia tai terveydellisiä haittoja voi aiheuttaa niin yksittäinen alkoholinkäyttökerta kuin pitkäaikainen ja runsas alkoholinkäyttökin. Myös alkoholia kohtuullisesti käyttäville ja silloin tällöin humaltuville koituu alkoholihaittoja, ja vain osa haitoista kohdistuu pelkästään juojaan itseensä. Nämä seikat on tärkeää huomioida, koska kohtuukäyttäjiä on moninkertainen määrä suurkuluttajiin verrattuna. Jos alkoholihaittojen ehkäisyssä keskitytään vain suurkuluttajien tunnistamiseen ja hoitamiseen, tavoitetaan vain osa haitoista. Tehokkaimpia ovat koko väestöön kohdistuvat toimenpiteet. (Päihdebarometri 2009) 2.3 Mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveyslain ( /1116) mukaan mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyö voidaan jakaa mielenterveyttä edistävään, mielenterveyden häiriöitä ehkäisevään ja korjaavaan toimintaan. Edistävä toiminta tähtää mielenterveyttä edistävien yhteiskunnallisten ja yksilöllisten tekijöiden tunnistamiseen ja voimistamiseen. Häiriöiden ehkäisemiseen tähtäävä toiminta tunnistaa mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä ja torjuu niitä. Korjaavaa toimintaa ovat tutkimus, hoito ja kuntoutus. (THL/Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa) 4

5 Päihdehuoltolain (1986/41) mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdetyö koostuu ehkäisevästä päihdetyöstä ja korjaavasta päihdetyöstä. Korjaavaa päihdetyötä ovat päihdehaittoihin ja/tai niihin johtaneeseen käyttöön kohdistuvat palvelut, ongelmakäytön ja/tai päihderiippuvuuden hoitopalvelut, päihdeongelman uusiutumisen ehkäisy, ongelmakäytön ja/tai päihderiippuvuuden haittojen vähentäminen ja pahenemisen ehkäisy. (THL/Neuvoa-antavat verkkosivusto 2009) 3. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIAN PROSESSI Mielenterveys- ja päihdetyö ovat toisiinsa kietoutuneita, laaja-alaisia kokonaisuuksia, jotka kattavat niin ehkäisevän päihdetyön, mielenterveyden edistämisen kuin mielenterveys- ja päihdepalvelutkin. Strategian perustana ovat lainsäädäntö sekä erilaiset laatusuositukset ja käypä hoito -ohjeistukset, alueella jo aiemmin tehdyt hyvinvointipoliittiset suunnitelmat sekä keskeisimmät kansalliset ja kansainväliset mielenterveys- ja päihdetyön linjaukset. Mielenterveys- ja päihdestrategia linkittyy myös osaksi Lieksan kuntastrategiaa, jossa yhdeksi tavoitteeksi on asetettu palvelujen järjestäminen ihmisläheisesti, innovatiivisesti ja tehokkaasti. Strategiassa Lieksa lupaa pitää huolta kuntalaisistaan. Lähtökohtana on myös THL:n ohjeistus mielenterveyssuunnitelman laatimiseen. Siinä painotetaan, että nykyiset hyvät toiminnat säilyvät ennallaan. Hyvä mielenterveystyön kehittämissuunnitelma on - niukka ja tarkkaan harkittu, keskittyy vain pääkohtiin - tavoitteellinen ja rakenteeltaan selkeä, jäsentynyt - konkreettinen, valmis toteutettavaksi - selkeä, puhutteleva, välitettävissä päättäjille - ei pelkkä lopputuote, vaan mieluummin päivitettävä asiakirja Lieksan kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian luominen käynnistettiin Kokouksessa katsottiin, että Lieksassa tarvitaan mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien päivitystä, hoitopolkujen selkiyttämistä ja voimavarojen keskittämistä. Lisäksi päihde- ja mielenterveystyötä on suunnattava entistä enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan. Strategiatyötä koordinoimaan muodostettiin mielenterveys- ja päihdestrategian suunnitteluryhmä, joka ohjasi strategian työstämistä, kommentoi ja suuntasi strategiatyöskentelyä. Suunnitteluryhmä 5

6 linjasi keskeiset kehittämiskohteet ja kokosi strategiatyöhön osallistuvat työryhmän jäsenet. Lieksan mielenterveys- ja päihdestrategialle asetettiin seuraavia tavoitteita: - koko väestöä palveleva - yhtenäinen palvelukokonaisuus - väestön kokonaishyvinvoinnin lisääminen - mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy - tehokas hoito - palvelujen helppo ja nopea saatavuus - hoidon tarve määrää hoidon saamisen aikataulun Suunnitteluryhmässä oli edustus sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksesta, sivistyspalvelukeskuksesta, aikuispsykiatrian poliklinikalta, AA-ryhmästä ja Mielenterveysyhdistyksestä (liite 1). Suunnitteluryhmä kokoontui yhteensä 8 kertaa. Mielenterveys- ja päihdestrategian toimenpideohjelmaa laatimaan perustettiin kolme moniammatillista pienryhmää, jotka käsittelivät valittuja kehittämiskohteita työryhmissään. Ryhmäjaot tehtiin ikäluokittain, pienryhmät olivat: 1. Lasten- ja nuorten pienryhmä 2. Aikuisikäisten pienryhmä 3. Ikäihmisten pienryhmä. 4. NYKYTILANTEEN ARVIOINTI Nykytilanteen kartoittamiseksi tehtiin mielenterveys- ja päihdepalveluja käyttäville sekä eri yhteistyötahoille suunnattu kysely, jossa pyydettiin arvioimaan palvelujen tämänhetkistä toimivuutta ja arviota palvelujen kehittämistarpeista. Vastauksissa nousi esiin keskeisinä teemoina tiedonkulun ja yhteistyön parantaminen, mielenterveys- ja päihdeosaamisen tuominen peruspalveluihin, toimivat hoito- ja palveluketjut, avohoitopainotteisuus, varhainen puuttuminen ja huolen puheeksi ottaminen, matalan kynnyksen paikat sekä erityisryhmien ja lisäresurssien huomioiminen. Lieksan osalla nykytila-analyysi toi esiin myös laaja-alaisempia kehittämisen tarpeita. Yhtenä kehittämisen kohteena havaittiin riittävän psykososiaalisen tuen puuttuminen. Kunnissa tulee olla selkeästi määritelty vastuutaho psykososiaalisten palvelujen suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:16) 6

7 Tehtävän laajuuden vuoksi jouduttiin valitsemaan, mitä otetaan ensisijaisiksi kehittämisen painopisteiksi. Suunnitteluryhmä valitsi joitakin keskeisiä indikaattoreita, joiden avulla voidaan kuvata koko mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kunkin työryhmän matriisiin on kirjattu ne mittarit, joilla seurataan työryhmien asettamien tavoitteiden saavuttamista. Kukin moniammatillinen työryhmä linjasi oman osa-alueensa keskeisimmät kehittämiskohteet ja tavoitteet sekä laati yksityiskohtaiset toimenpidesuunnitelmat tavoitteisiin pääsemiseksi. Mielenterveys- ja päihdestrategiassa huomiota kiinnitetään laajasti paitsi ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön myös toimiviin, oikea-aikaisiin ja vaikuttaviin palveluihin. Muutokset palveluiden kysynnässä ja niiden järjestämisen rakenteissa ovat niitä keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat myös strategisiin valintoihin. Yhteiskunnan yhä kansainvälistyessä myös monikulttuurisuus osana uutta lieksalaista identiteettiä on syytä ottaa huomioon. Lisäksi yhteisöllisyyttä pyritään vahvistamaan sosiaalista pääomaa lisäten. Kaikessa toiminnassa pyritään terveyden edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaisen tuen antamiseen moniammatillisen, sektorirajat ylittävän yhteistyön keinoin. Tästä hyvänä esimerkkinä on, strategian suunnitteluvaiheessa laadittu kuvaus lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitopolusta (liite 2). Mielenterveys- ja päihdestrategian yksi keskeisimmistä tavoitteista on kehittää perustason ja erityistason mielenterveys- ja päihdepalvelut koko elämänkaaren kattavaksi, toimivaksi kokonaisuudeksi. Hoitoon pääsyn kynnystä peruspalveluissa on madallettava. Yhden oven takaa tulisi löytyä sekä mielenterveys- ja päihdehoidon että somaattisen hoidon osaaminen. Erityistason osaaminen on saatava aiempaa paremmin peruspalvelujen käyttöön. Tähän pyritään konsultaatioja muilla järjestelyillä. 5. RESURSSIKUVAUS Kunnat järjestävät mielenterveys- ja päihdepalveluja asukkailleen hyvin eri tavoin. Kunnat voivat tuottaa palveluja omana toimintana ja/tai ostaa palveluja joko alueensa sairaanhoitopiiriltä tai muilta, esimerkiksi yksityisiltä palveluntuottajilta. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat monimuotoisia. Keskeisimpiä ovat avohoitokäynnit perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Sairaalahoitoa tarvitaan tilanteissa, joissa avohoidon toimenpiteet eivät ole riittäviä. Lisäksi on olemassa laitoshoidon ja avohoidon välimaastoon kehitettyjä palveluja, nk. välimuotoisia palveluja, joiden tarkoituksena on tukea avohoitoa ja kuntoutumista. Välimuotoisia palveluja ovat esimerkiksi erilaiset asumispalvelut, työtoiminta ja päivätoiminta. Perustasolla tapahtuva toiminta on mielenterveystyön ja päihdetyön kivijalka. Kun perustasolla kohdataan 7

8 ihmisen arki ja mahdolliset ongelmat, myös ensisijainen tutkiva, hoitava ja kuntoutuksesta vastaava taso on perustaso. Parhaimmillaan perustasolla tehtävä työ on ihmisten selviytymistä tukevaa ja häiriöitä ehkäisevää toimintaa, mutta myös arvioivaa, seulovaa, asiakkaan hoitamista/ohjaamista sen hetkisessä tilanteessa tai kun perustason osaaminen ei riitä, asiakkaan ohjaamista häntä parhaiten auttavalle taholle. Tästä syystä perustasolla pitää olla herkkyyttä ja valmiuksia havaita mielenterveys- ja päihdeongelmat riittävän ajoissa, ottaa vastuuta hoidon järjestämisestä ja tarvittaessa myös ohjata eteenpäin erikoistason toimintoihin. Toteutuakseen tämä edellyttää sitä, että asiakkaat ja henkilökunta ovat tietoisia palvelujärjestelmistä ja niiden toiminnasta, perustason mielenterveys- ja päihdetyön valmiuksia tuetaan ja kehitetään jatkuvasti ja että yhteistyö perus- ja erikoistason kesken tapahtuu sujuvasti ja saumattomasti. Perustasolla mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään pääosin terveyspalvelukeskuksen ja sosiaalipalvelukeskuksen eri toimintojen yhteydessä. Erikoistason mielenterveyspalvelut Lieksa saa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän eri toiminnoista. Päihdehoito, katkaisuhoitoa lukuun ottamatta, ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. 8

9 Kaavio 1 RESURSSIKUVAUS Perustason mielenterveys- ja päihdetyö Erikoistason mielenterveys- ja päihdetyö Sosiaalitoimi perheneuvola - kasvatus- ja perheneuvonta sekä koulukuraattorityö lastensuojelu - sosiaalityö, perhetyö ja päihdeohjaus sekä tuki- ja sijaisperheet aikuissosiaalityö kotihoitopalvelut kehitysvammahuolto Kilta-talon hoitajan vastaanotto, tuettu asuminen ja päivätoiminta Terveystoimi poliklinikka (lääkäreiden vastaanotto ja ostopalvelut) aikuisvastaanotto mielenterveys- ja päihdevastaanotto työterveyshuolto vuodeosasto 1 kriisiryhmä neuvola varhaiskasvatusneuvola kouluterveydenhuolto Sivistystoimi päivähoito perusopetus lukio nuorisotoimi liikuntatoimi kulttuuritoimi musiikkiopisto kirjasto Lieksan aikuispsykiatrian poliklinikka erikoissairaanhoito - PKKS/poliklinikat ja osastot - Psykiatrian yksikkö, Paihola akuuttityöryhmä kotikuntoutus Yhteistyökumppanit Muut viranomaiset TE- toimisto Kela poliisi seurakunnat edunvalvoja velkaneuvoja Yksityiset toimijat yksityiset lääkäriasemat Järvenpään sosiaalisairaala yksityiset mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalvelut lastensuojelulaitokset ammatilliset perhekodit Kolmas sektori järjestöt ja yhdistykset projektit ja hankkeet 9

10 6. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETILANTEEN SEURANTA Kunnat tarvitsevat palvelujensa suunnitteluun organisaatio- ja tiedontuottajarajat ylittävää tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista. Strategiassa päädyttiin käyttämään THL:n SOTKAnetindikaattoripankin tuottamia tilastoja. Siinä olemassa olevaa tietoa on koottu uudella tavalla helppokäyttöiseen muotoon. Mukaan on valittu sellaisia indikaattoreita, jotka kuvaavat palvelujen tarvetta suoraan tai epäsuorasti: Väestö: väestörakennetta kuvaavia indikaattoreita, jotka ovat yhteydessä palvelujen tarpeeseen Terveyskäyttäytyminen: indikaattoreita, jotka heijastavat tai ennakoivat palvelujen tarvetta Sairastavuus: väestön terveyttä ja sairastavuutta kuvaavia indikaattoreita Palvelujen käyttö: indikaattoreita, jotka jossain määrin kuvaavat myös palvelujen tarvetta. Indikaattoreiden pohjalta voidaan arvioida kunnan väestön palvelujen tarvetta, ja tietoja voidaan käyttää myös toiminnan epäsuorana seurantavälineenä jatkossa. 6.1 Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeseuranta Nuorten näkökulmaa kartoitettiin SOTKAnet-indikaattoreitten lisäksi myös keräämällä tietoja THL:n Kouluterveyskyselystä 2010, joka toteutettiin maalis-huhtikuussa Etelä- ja Itä-Suomen sekä Lapin oppilaitoksissa. Kyselyyn vastasivat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosiluokkien opiskelijat. Tiedot kerätään samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Vastaajina 8. ja 9. luokkien oppilaat: Päivittäinen tupakointi Kuvio 1. Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 2000-luvun alussa koululaisten tupakointi on vähentynyt. Kyselyn mukaan lieksalaisten nuorten, erityisesti tyttöjen tupakointi on yleisempää kuin muualla Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2010 lieksalaisista 8. ja 9. luokkien oppilaista 19 % tupakoi päivittäin. 10

11 Humalajuominen Kuvio 2. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 289) Lieksassa 19 % vastaajista ilmoitti olevansa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Luku on pienentynyt 2000-luvulla, mutta on edelleen neljä prosenttiyksikköä korkeampi muihin Pohjois- Karjalan kuntiin verrattuna. Tyttöjen osuus 22 % on huomattavan korkea poikiin verrattuna. Tutkimuksen mukaan varhaisella humalajuomisella on merkitystä alkoholismiin sairastumisessa (Ketchman K. et al, 2000). Huumekokeilut Kuvio 3. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 290) Kouluterveyskyselyn indikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hashista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleet. Huumeiden kokeilu on yleisesti hieman vähentynyt 2000-luvulla. Lieksalaisten nuorten osuus on 5 %. Se on samaa tasoa kuin pohjoiskarjalaisten muiden kuntien, mutta matalampi kuin valtakunnallinen 9 %. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus ja koulu-uupumus Lieksassa nuorten kokema keskivaikea tai vaikea masentuneisuus ei ole lisääntynyt 2000-luvulla. Luku (14% ) on hieman suurempi kuin muualla Pohjois-Karjalassa (13%), mutta koulu-uupumusta kokevien määrä on hieman pienempi (12%) kuin muualla Pohjois-Karjalassa (13%). 11

12 Kokemus oppilashuollon tuesta Kyselyyn vastanneiden lieksalaisten koululaisten kokemana kouluterveydenhoitajan vastaanotolle on vaikea päästä 13 %:n mielestä. Luku on lähes sama muualla Pohjois-Karjalassa ja koko aineiston vastauksissa. Koulukuraattorin puheille on lieksalaisten koululaisten kokemuksen mukaan vaikea päästä 14 %:n mielestä, Pohjois-Karjalan vastausprosentti oli 26. Vastausten mukaan lääkärin ja koulupsykologin vastaanotolle pääsy on Lieksassa hieman helpompaa kuin muissa Pohjois-Karjalan kunnissa. Vastaajina lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Päivittäinen tupakointi Kuvio 4. Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (id: 3921) Lukiolaisten nuorten tupakointi päivittäin on vähentynyt 2000-luvun alusta. Lieksalaisista lukiolaisista 6 % tupakoi päivittäin, kun Pohjois-Karjalassa vastaava luku on 10 %. Humalajuominen Kuvio 5. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (id: 3920) Humalajuominen on vaihdellut 2000-luvun alusta ja on vuonna 2010 ollut 28 %. Kouluterveyskyselyn mukaan lieksalaiset, etenkin tytöt, juovat humalahakuisesti useammin kuin muut. 12

13 Huumekokeilut Kuvio 6. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (id: 3922) Indikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lukiolaisten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kohdalla laittomien huumeiden kokeilu on yleistynyt verrattuna vuosiin 2006 ja vuonna % kokeillut ainakin kerran. Myös maakunnan tilanteeseen verrattuna prosentti on myös suurempi. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisten keskivaikea tai vaikea masentuneisuus on 2000-luvun aikana vähentynyt jonkin verran. Lieksan luku vuonna 2010 on 12 %, Pohjois-Karjalan luku on 10 %. Lukiolaiset kokevat koulu-uupumusta Lieksassa saman verran kuin muualla Pohjois-Karjalassa, 12 %. Lieksalaiset tytöt kokevat koulu-uupumusta huomattavasti enemmän kuin muut kyselyyn vastanneet. Kokemus oppilashuollon tuesta Kyselyyn vastanneiden lieksalaisten nuorten kokemana kouluterveydenhoitajan vastaanotolle on vaikea päästä 17 %:n mielestä. Luku on pienempi kuin muualla Pohjois-Karjalassa mutta sama kuin koko aineiston vastauksissa. Koulukuraattorin puheille on vaikea päästä 23 %:n mielestä. Lääkärin ja koulupsykologin vastaanotolle pääsy on Lieksassakin vaikeaa. Melkein puolet lukiolaisista vastasi kumpaankin kysymykseen myönteisesti. 13

14 6.2 Aikuisikäisten mielenterveys- ja päihdeseuranta Kuvio 7. Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta (id: 1562) Psykiatrian avohoitokäynnit sisältävät erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalaan kuuluvat käynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskukset. Kuvio 8. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (id: 2561) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoitoa saaneiden vuotiaiden potilaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Yksityisellä sektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta ko. ikäryhmässä, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti. Kuvio 9. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (id: 2345) 14

15 Indikaattori ilmaisee mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä Lieksassa Kuvio 10. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (id: 493) Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuuden prosentteina väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kuvio 11. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (id: 1278) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kuvio 12. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (id: 1271) 15

16 Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Kuvio 13. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (id: 1270) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kuvio 14. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1273) Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. 16

17 Kuvio 15. Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset / 1000 asukasta (id: 3091) Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Poliisin tietoon tulleet rikokset sisältävät ne rikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. 6.3 Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdeseuranta Kuvio 16. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä (id: 2913) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoitoa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden potilaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Yksityisellä sektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta ko. ikäryhmässä, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys. 17

18 Kuvio 17. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 408) Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä vuoden lopussa. Psykoosi on vaikea-asteinen mielenterveyden häiriö. Sen vuoksi erityiskorvattavaan (100 %) lääkitykseen oikeutettuja henkilöitä on väestössä noin , ja määrä kasvaa suhteellisen hitaasti. Osa psykoosipotilaista on pitkäaikaisessa laitoshoidossa eikä sen vuoksi välttämättä sairausvakuutuksen tuen piirissä. Indikaattoria voi käyttää vaikean mielenterveysongelmaisuuden epäsuorana osoittimena. 7. KEHITTÄMISKOHTEET 7.1 Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteet Lasten ja nuorten työryhmässä selvitettiin aluksi mielenterveys- ja päihdeasioiden nykytila Lieksassa. Työmuodoksi valittiin kyselyn tekeminen alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Kyselyjä lähetettiin 42 kappaletta ja niitä palautui 27. Nykytilan selvittämiseksi käytettiin myös Kouluterveyskyselyä Tarkoituksena oli saada myös nuorten ääni kuuluviin kehittämiskohteita valittaessa. Kolmantena lähteenä olivat työryhmän omat sekä työyhteisöjen kokemukset lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeasioissa. Työryhmän toiminta jatkui resurssikuvauksen laatimisella, siten saatiin kokonaiskuva tämänhetkisistä mielenterveys- ja päihdetyön resursseista Lieksassa. Kyselystä saaduista vastauksista tehtiin yhteenveto, jonka perusteella löydettiin keskeisimmät kehittämiskohteet - tavoitteena turvallinen ja tasapainoinen lapsuus ja nuoruus. Varhainen puuttuminen on painopisteen kaikkien työyksiköiden toiminnassa. Työryhmä on kuvannut mielenterveys- ja päihdetyön hoitopolkua erillisen prosessikaavion avulla (liite 2). Jotta mielenterveys- ja päihdestrategia palvelisi työyhteisöjä mahdollisimman hyvin, olisi tärkeää, että työyhteisöissä käytäisiin strategiaa läpi vähintään kerran vuodessa. Esimerkiksi kouluissa voisi YT-palavereissa käydä läpi, miten mielenterveys- ja päihdeasioissa toimitaan. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ja niitä koskevat yhteystiedot olisi hyvä koota erilliseen esitteeseen, joita olisi lasten ja nuorten ja heidän huoltajiensa saatavilla. 18

19 TAVOITTEENA TURVALLINEN JA TASAPAINOINEN LAPSUUS JA NUORUUS tavoitteet toimenpiteet mittarit vastuutahot varhainen puuttuminen puheeksi ottaminen ja nuorten päihdemittari sekä mini-interventio käytössä kaikilla asiakastyötä tekevillä päihdeäitien hoitoonohjaus mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden määrä sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi sosiaali- ja terveystoimi Audit- ja päihdekyselyt sekä tarvittaessa HAL-seuranta* neuvolassa erityislastentarhanopettajien palvelujen monipuolinen hyödyntäminen neuvolalomake käytössä kaikissa 3- ja 5-vuotiaiden neuvolatarkastuksissa toteutetaan oppilashuoltoa säännöllisesti kaikilla kouluilla monialainen yhteistyö lisää panostusta ja resursseja kouluterveydenhuoltoon toimiva yhteistyö terveydenhoitajien riittävä määrä äitiys- ja lastenneuvola päivähoito lastenneuvola ja päivähoito rehtorit ja päivähoidon aluevastaavat sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi vanhemmuuden vahvistaminen ja perheiden tukeminen perhevalmennukset ja ikäkausitarkastukset, mielenterveys- ja päihdeasioiden puheeksi ottaminen äitiys- ja lastenneuvola varhaiskasvatusohjaajan palvelut psykologin palvelut kasvatuskumppanuuden periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa Lapset puheeksi menetelmän käyttäminen lapsiperheiden kotipalvelujen kehittäminen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden määrä palautekyselyt vanhemmille vuosittain varhaiskasvatusneuvola neuvolat päivähoito ja koulut Lapset puheeksi menetelmäkoulutuksen omaavat työntekijät sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi 19

20 tavoitteet toimenpiteet mittarit vastuutahot lastensuojelun perhetyön lastensuojeluilmoitusten lastensuojelu palvelut määrä järjestetään vanhempainiltoja ja muita vanhemmille suunnattuja tilaisuuksia, ja arviointikeskusteluja tilaisuuksien/osallistujien määrä sivistys-, sosiaali- ja terveystoimi lasten ja nuorten mielenterveyden ja päihteettömyyden vahvistaminen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa kaikille lapsille kouluterveyskyselyyn osallistuminen ja kehittämistoimenpiteiden valinta tulosten pohjalta matalan kynnyksen paikka, jossa tarjotaan nuorille suunnattuja erityispalveluja toteutetut toimenpiteet ja tulokset matalan kynnyksen paikka perustettu v mennessä päivähoito ja koulut sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi sosiaali- ja terveystoimi tilaisuudet lapsille ja nuorille mielenterveys- ja päihdeasioista toteutuneiden tilaisuuksien määrä sivistys-, sosiaali- ja terveystoimi sekä muut yhteistyökumppanit tukihenkilötoiminnan kehittäminen sosiaalitoimi jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus osallistua harrastustoimintaan riittävät resurssit ja edellytykset harrastustoimintaan sivistystoimi, tekninen toimi ja kolmas sektori lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentelevien ammattitaidon lisääminen mielenterveys- ja päihdeasioissa KIVA koulu -ohjelma toimii kaikilla kouluilla kehitetään käytöshäiriöiden tunnistamista omalla paikkakunnalla järjestettävän koulutuksen avulla täydennyskoulutukseen osallistuminen KIVA koulu -ohjelman seuranta koulutuspäivien määrä/vuosi/hlö koulut sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen esimiehet hoitopolkujen laatiminen ja selkiinnyttäminen laaditut hoitopolkujen prosessikaaviot esimiehet 20

21 tavoitteet toimenpiteet mittarit vastuutahot avohoidon/- huollon kehittäminen monipuolisemmaksi psykiatrinen sairaanhoitaja lapsiperheiden tueksi sosiaalityöntekijän virka avohuoltoon asiakkaiden määrä avohoidossa sosiaalitoimi tarpeenmukaiseen erikoissairaanhoitoon pääsy turvataan riittävä taloudellinen resurssointi sosiaali- ja terveystoimi 7.2 Aikuisväestön mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteet Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen jakautuu perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, ja erikoissairaanhoidon kesken. Haasteena on toimivan palvelukokonaisuuden luominen, koska toimijoita on paljon. Lisäksi yksittäisen palveluprosessin käynnistäjä ja lopullisen järjestämisvastuun kantaja voivat olla eri tahoja. Niinpä toimivien palvelukokonaisuuksien syntyminen edellyttää palvelujen suunnittelua yhteistyössä eri toimijoiden kesken niin kunta- kuin yksilötasollakin. Kehittämiskohteita kartoitettaessa otettiin yhteyttä eri yhteistyötahoihin, palvelujen käyttäjiin kuin myös kolmannen sektorin toimijoihin. Heille suunnattiin kysely, jossa pyydettiin arvioimaan palvelujen tämänhetkistä toimivuutta ja palvelujen kehittämistarpeita. Kysely lähetettiin yhteensä 29 yhteistyö- ja palveluja käyttävälle taholle. Vastauksia saatiin 18. Niissä nousi esiin keskeisinä teemoina tiedonkulun ja yhteistyön parantaminen, mielenterveys- ja päihdeosaamisen tuominen peruspalveluihin, toimivat hoito- ja palveluketjut, avohoitopainotteisuus, varhainen puuttuminen ja huolen puheeksi ottaminen, matalan kynnyksen paikat sekä erityisryhmien ja lisäresurssien huomioiminen. Kehittämiskohteiden valintaa ohjasivat myös Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi. tavoitteet toimenpiteet mittarit vastuutahot mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen painottaen perusja avopalveluja ammattihenkilöstön määrä ja koulutus sosiaali- ja terveystoimi 1. peruspalvelut - hoidon tarpeen arviointi - lääkärin vastaanotto - mielenterveys- ja päihdevastaanotto - Kilta-talo, hoitajan vastaanotto, kuntouttava päivätoiminta ja tuettu asuminen - katkaisuhoidot - yksilökeskustelut - ryhmähoidot - kriisikeskustelut mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden määrä 21

22 tavoitteet toimenpiteet mittarit vastuutahot - kotikuntoutus - sosiaalitoimen eri palvelujen saatavuuden varmistaminen joustavana ja toimivana kokonaisuutena tukimuodot 2. erikoissairaanhoidon palvelut - psykiatripalvelut - Lieksan aikuispsykiatrinen poliklinikka - Psykiatrian yksikkö, Paihola - Huume- ja lääkeriippuvuus poliklinikka - Pohjois-Karjalan keskussairaala - psykoterapia palvelut - akuuttityöryhmä - kotikuntoutus 3. ostopalvelut eri palvelutuottajilta 4. ohjataan kolmannen sektorin palvelujen piiriin resurssien turvaaminen hoitopolkujen laatiminen/selkiinnyttäminen perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilökunnalla on käytössään perustiedot sekä mielenterveys- että päihdehoitoprosesseista erikoissairaanhoidon käytön määrä ja kustannukset ammattihenkilöstön riittävä määrä ja koulutus laaditut hoitopolkujen prosessikaaviot sosiaali- ja terveystoimi johtava lääkäri johtava hoitaja vanhustyönjohtaja perusterveydenhuoltoon perustetaan moniammatillinen työryhmä, joka tekee tarvittaessa laajemman palvelutarpeen arvion ja voi toimia tarvittaessa yhteistyöryhmänä psykiatrian erikoissairaanhoidon kanssa, mahdollisten muun tyyppisten verkostopalaverien lisäksi verkkopalvelujen laatiminen ja hyödyntäminen työryhmän Istuntojen määrä asiakastyytyväisyyskysely työyksiköiden esimiehet atk-vastaavat varmistetaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden yhdenvertainen kohtelu muiden palvelujen käyttäjien kanssa vahvistetaan työntekijöiden ammatillista osaamista ja työn tukemista koulutuksen, konsultoinnin ja työnohjauksen muodoissa. lisätään asiakkaan tietoisuutta oikeuksistaan palvelujen käyttäjänä hoitotakuu käypähoito -suositukset asiakastyytyväisyyskysely työyksiköiden esimiehet 22

23 tavoitteet toimenpiteet mittarit vastuutahot ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöillä on käytössä toimintamallit mielenterveys- ja päihdeongelman varhaiseen tunnistamiseen ja puheeksiottoon. ammattihenkilöstön riittävä määrä ja koulutus mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden määrä sosiaali- ja terveystoimi työyksiköiden esimiehet perhe- ja yhteisökeskeisen työotteen vahvistaminen perhe- ja yhteisötapaamisten määrä kolmannen sektorin työn tukeminen lähisuhdeväkivaltaryhmän toiminta toteutuneiden tilaisuuksien määrä istuntojen määrä ryhmän yhdyshenkilö kriisiryhmän toiminta lisätään tiedotusta tarjolla olevista palveluista ja niiden saatavuudesta 7.3 Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteet Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ehdottaa, että ikääntyvien mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn panostetaan ja niiden hoitoa varhennetaan ja tehostetaan kehittämällä ikääntyville sopivia hoitomuotoja. Mielenterveys- ja päihdeongelmien tehokas kohtaaminen edellyttää kotihoidon, terveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdetyön toimijoiden tiivistä yhteistyötä ja tehokasta palvelunohjausta. Kunnissa tulisi suunnitella ja toteuttaa monialaisia palvelukokonaisuuksia. Ikääntyvien elämänlaatuun ja toimintakykyyn voidaan vaikuttaa huomioimalla tähän elämävaiheeseen liittyvät riskitekijät, somaattinen sairastaminen ja leskeytyminen. Itsenäistä kotona selviytymistä ja fyysistä terveyttä edistää ongelmien varhainen tunnistaminen ja tehokas hoito. Lieksan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt seudullisen ikäpoliittisen strategian ja toimenpide- ja kehittämisohjelman vuoteen Ikäpoliittisen strategian täytäntöönpanossa huomioitiin myös toimeksiantoa laajemmat toimenpiteet. Ohjausryhmä näki tarpeelliseksi vahvistaa poliklinikkaa mielenterveys- ja päihdetiimillä. Lisäksi kotihoidossa toteutui ns. moniammatillinen tiimimalli. Työntekijöiden jakautuminen eri tiimeihin määräytyi asiakkaiden määrän ja hoitoisuuden mukaan, jolloin tiimissä omahoitajuus määräytyi osaamisen ja koulutuksen perusteella. Palveluasumisessa huomioitiin haasteellisena asiakasryhmänä mielenterveys- ja päihdeongelmaiset. Pielisjärven 23

24 sairaalan lakkauttaminen mahdollisti mielenterveys- ja päihdeosaamisen jalkautumisen em. työyksiköihin. Nykyisessä järjestelmässä ei ole selkeää työnjakoa eri toimipisteiden välillä, asiakkaiden ohjaaminen oikeaan hoitopaikkaan on ajoittain vaikeaa. Moniongelmaisten tuettua asumista tulee kehittää. Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää painottaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja selkiyttää työnjakoa siten, että olemassa olevaa ikäihmisten palvelujärjestelmää voidaan mahdollisimman pitkälle hyödyntää. Lisäksi tulee varmistaa resurssien riittävyys sekä henkilökunnan osaaminen eri toimipisteissä. tavoitteet toimenpiteet mittarit vastuutahot mielenterveys- ja päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen ryhmätoiminnot - päiväkeskus Karpalo - Kiltatalo ikäihmisten päihdemittarin käyttöönotto eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä ryhmät ja osallistujat mittarit otetaan käyttöön depressiomittarin käyttöönotto liikkumisen ja ulkoilun mahdollistaminen ylläpitämällä kimppakyyti toimintaa sekä ulkoiluavustajien käyttö asiakaspalautteet yksikön vastaava kaupunki/kimppakyyti yrittäjä 3-sektori osaamisen kehittäminen toimintaohjeet vanhushuollon kaikissa yksiköissä - tunnistaminen - varhainen puuttuminen - hoitoon ohjaaminen perustyössä ajantasainen tieto hoito- ja kuntoutuspaikoista toimintaohjeet kirjataan ja otetaan käyttöön strategia kirjataan/päivitetään koulutuskortit yksikön vastaavat toiminnan kehittäminen työnjaon selkiyttäminen - palvelujen työnjaosta sopiminen o ennaltaehkäisy o o akuutti kriisi palveluprosessit kuvataan kartoituskirjaus akuutit 3pv.kuluessa ei kiireellinen 7pvkuluessa strategian toimeenpanoryhmä o krooninen 24

25 tavoitteet toimenpiteet mittarit vastuutahot palvelutarpeen arviointi - uusista asiakkaista - kun hoidon/avuntarve muuttuu työryhmän säännölliset kokoukset viikoittain moniammatillinen ryhmä jossa edustus sosiaali- ja terveydenhuollon kaikista vanhushuollon sekä mielenterveys- ja päihdetyön toimipisteistä kokousmuistiot hopasu sosiaali- ja terveystoimen työntekijät 8. STRATEGIAN TOIMEENPANO JA ARVIOINTI Strategian toimeenpanoa varten sosiaali- ja terveyslautakunta nimeää samanaikaisesti strategian hyväksymisen kanssa toimeenpanoryhmän, jonka vastuulla on strategian toimeenpanon ja arvioinnin kokonaiskoordinointi. Ryhmälle nimetään puheenjohtaja, joka vastaa ryhmän koollekutsumisesta. Toimeenpanoryhmän yhtenä tehtävänä on tukea mielenterveys- ja päihdestrategian leviämistä ja juurtumista sekä arvioida strategian tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden toteutumista seurataan työryhmien matriiseissa mainituilla mittareilla. Matriiseissa mainitut vastuutahot seuraavat osaltaan tavoitteiden saavuttamista ja raportoivat toimeenpanoryhmälle. Toimeenpanoryhmä kokoaa tiedot ja raportoi sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Seurantaraportti ja strategian päivitys toimitetaan tiedoksi ja hyväksyttäväksi kaupungin hallintoelimille. Seuranta ja strategian päivitys tapahtuu puolivuosittain strategia-aikana YHTEENVETO Mielenterveys- ja päihdestrategian toteuttaminen on pitkäaikainen prosessi. Painopisteen siirtäminen häiriöiden hoidosta kohti mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä sekä häiriöiden ehkäisyä edellyttää tahtoa ja valmiutta rakentaa uudenlaista työorientaatiota. Ehkäisevään työhön panostaminen on investointi tulevaisuuteen säästöt näkyvät pidemmällä aikavälillä korjaavien palveluiden tarpeen vähenemisenä ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymisenä. Parhaimmillaan strategian onnistunut toimeenpano saa eri toimijat verkostoitumaan ja toimimaan yhteistyössä ehkäisevän mielenterveystyön kehittämiseksi ja 25

26 yhteistyörakenteiden luomiseksi sekä tuo ehkäisevän työn osaksi laajempaa hyvinvointipolitiikkaa. Lieksan osalla tämä tarkoittaa sitä, että palvelut tulee järjestää painottaen perus- ja avopalveluja. Peruspalvelujen painottaminen on välttämätöntä mielenterveys- ja päihdeongelmien yleisyyden ja niiden kansanterveydellisen merkityksen vuoksi. Avopalvelujen painottaminen on tärkeää inhimillisistä, hoidollisista ja taloudellisista syistä. Palvelujen tulee olla lähellä ihmisiä ja heidän arkeaan. Monipuoliset avopalvelut tuottavat enemmän hyvinvointia ja avohoitoon panostaminen on yleensä vaikuttavampaa kuin panostaminen laitospalveluihin. Jos suuri osa resursseista käytetään laitoshoitoon, avohoitoa on vaikea kehittää ja toteuttaa tarvittavassa määrin. Palveluja suunniteltaessa on lisäksi otettava huomioon monet kriisiluonteiseen auttamiseen ja/tai vertaistoimintaan perustuvat palvelumuodot. Näitä ovat psykososiaalisen tuen vahvistaminen, yhteisöllisyyden tukeminen, keskustelut samanlaisia kokemuksia omaavien kanssa, itsehoitooppaat, verkkopalvelut sekä matalan kynnyksen maksuttomat ja nimettömät puhelin- ja internetpalvelut. Näiden toimintojen parempi koordinaatio ja niitä koskeva tehokas tiedottaminen voi vähentää muiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarvetta. 26

27 Lähteet Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa (THL). Saatavilla: 8c0f-45f5-90ed ad7e Erikoissairaanhoitolaki (1989/1062 ). Saatavilla: Kansanterveyslaki ( /66). Saatavilla: Ketcham K et al, 2000, Beyond the Influence - Understanding and Defeating Alcoholism Käypä hoito suositukset. Lääkäriseura Duodecim. Saatavilla: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785). Saatavilla: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812). Saatavilla: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994). Saatavilla: Lastensuojelulaki (2007/417). Saatavilla: Lieksan kaupungin strategia vuoteen Saatavilla: Mielenterveyslaki (1990/1116). Saatavilla: MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveysja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Saatavilla: Neuvoa-antavat verkkosivusto (THL). Saatavilla: PSYKOSOSIAALINEN TUKI JA PALVELUT, opas kunnille ja kuntayhtymille. Saatavilla: Päihdebarometri Saatavilla: Päihdehuoltolaki 1986/41). Saatavilla: Sosiaalihuoltolaki (1982/170). Saatavilla: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä (33/2008). Saatavilla: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Saatavilla: 27

28 Liite 1 Suunnitteluryhmä Risto Jukola Erkki Tiainen Juha Elo Erkki Vehviläinen Tarja Lehto Soili Rotko Kaija Havu Helena Haimakainen Satu Korhonen Marja-Leena Hiltunen Tuula Riikonen Paula Timonen Matti Karomäki Hannele Reinikainen Katri Ahola Paavo Ahola Tarja Tolvanen Jarmo Lonkainen sos. ja terv.lautakunnan edustaja, puh.joht. palvelukeskuksen päällikkö, johtava lääkäri psykologi psykologi joht. sosiaalityöntekijä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilö sairaanhoitaja sairaanhoitaja sairaanhoitaja perhetyönohjaaja sairaanhoitaja nuorisosihteeri ohjaaja terveydenhoitaja AA-kerho AA-kerho mielenterveysyhdistys mielisairaanhoitaja, sihteeri 28

29 Liite 2 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA HOITOPOLKU Lasten ja nuorten kanssa työskennellessä HERÄÄ HUOLI 1. Puheeksi ottaminen: asian ottaa puheeksi se, joka huomaa ongelman 2. Jos huoli jatkuu, asiaa viedään eteenpäin Alle kouluikäiset: puheeksi otto lapsen, vanhemman/ huoltajan kanssa Kouluikäiset: Koululaisen ja huoltajan kanssa Opiskelijat: keskustelu nuoren kanssa Neuvola ja/tai varhaiskasvatusneuvola Koulu- ja opiskelija terveydenhoito Terveyskeskus PERHENEUVOLA - psykologi - sosiaalityöntekijä -koulukuraattorit - neuropsykologipalvelut - lastenpsykiatrija nuorisopsykiatrin palvelut PÄIHDEHUOLTO päihdesairaanhoitaja -päihdeohjaaja Päihdekuntoutus Koulukuraattorit Oppilashuoltotyöryhmät ERIKOIS- SAIRAAN- HOITO -lastenpsykiatrian yksikkö -nuorisopsykiatrian yksikkö S E U R A N T A LASTENSUOJELUN PALVELUT: avohuollon ja sijaishuollon palvelut 29

30 Kuvioluettelo Kuvio 1. Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Kuvio 2. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 289) Kuvio 3. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 290) Kuvio 4. Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (id: 3921) Kuvio 5. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (id: 3920) Kuvio 6. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (id: 3922) Kuvio 7. Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta (id:1562) Kuvio 8. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (id: 2561) Kuvio 9. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (id: 2345) Kuvio 10. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (id: 493) Kuvio 11. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (id:1278) Kuvio 12. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (id: 1271) Kuvio 13. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (id: 1270) Kuvio 14. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1273) Kuvio 15. Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset / 1000 asukasta (id: 3091) Kuvio 16. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä (id: 2913) Kuvio 17. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 408). 30