Mustalahden Skatansuntin kunnostus ruoppaamalla ja niittämällä, Pori

Transkriptio

1 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 246/2012/2 Dnro ESAVI/17/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Mustalahden Skatansuntin kunnostus ruoppaamalla ja niittämällä, Pori HAKIJA Porin kaupunki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Porin kaupunki on aluehallintovirastossa vireille tulleessa ja myöhemmin täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt lupaa Porin Ahlaisissa sijaitsevan Skatansuntin Mustalahden puoleisten suuaukkojen ruoppaukseen. Lisäksi Mustalahdella niitetään kolme veneväylää ruopattavan väylän jatkeeksi. Ruopattava alue sijaitsee kiinteistöllä ja vähäisessä määrin kiinteistöllä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin kohdan 7) ja 1 luvun 7 :n 1 momentin mukaan vesialueen ruoppaamiseen ruoppausmassan määrän ylittäessä 500 m 3 tarvitaan aluehallintoviraston lupa. Lisäksi lain 3 luvun 2 :n mukaan vesitaloushankkeella on oltava aluehallintoviraston lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä aiheuttaen samassa pykälässä mainittuja seurauksia. ALUEEN KAAVOITUS Hankealueella ei ole asemakaavaa. Alueen läheisyydessä Skatansuntin ympäristössä on pieniä asemakaavoitettuja alueita (loma-asuntoalue sekä maa- ja metsätalousalue). Yleiskaavassa Mustalahden ympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta (M). Yleiskaavaan on myös merkitty luonnonsuojelualue vesialueineen (LS), johon hankealue sisältyy. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ahlaisten Mustalahti on Ahlaistenjoen suiston vaikutuspiirissä oleva entinen merenlahti, joka on vähitellen kuroutunut fladaksi. Sen pinta-ala on noin 50 ha ja keskisyvyys noin 70 cm. Avoveden osuus on pienentynyt koko ajan ja lienee nykyisin alle 20 ha. Vain Mustalahden keskiosissa Luuremperinkallion ympäristössä ja Mäenrinnan tilan edustalla on syvempää. Maankohoamisilmiön seurauksena vedenkorkeudet laskevat lahdella keskimäärin 0,5 cm vuodessa. Mustalahdesta on edelleen meriyhteys Skatansuntin kautta. Yhteyden ylläpitäminen on edellyttänyt sen syventämistä monesti. Merenpinnan vaihteluiden mukaan Skatansuntista työntyy vuoroin makeaa jokivettä, vuoroin suolaista merivettä Mustalahteen. Mustalahteen valuva sadevesi purkautuu merelle samasta uomasta. Mustalahden vedenpinta seuraa merenpinnan vaihteluja. Alueen luonnonolosuhteita on muutettu myös 1980-luvulla kaivamalla Dragsandinoja auki jokeen. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Vesistötiedot Skatansuntin suu on sedimentoitunut pahasti ja kasvillisuus on tukkinut uoman suun. Sedimentoituneen tulpan molemmin puolin kulkee kapeahkot, 2 3 m leveät uomat. Uoman suuosuus on erittäin matala eikä veneellä kulkeminen aina onnistu matalan veden aikaan. Tarkoituksena on leventää ja syventää molempia uomia, jotta Mustalahteen pääsisi jatkossakin kulkemaan veneellä. Veneellä kulkua helpotetaan myös niittämällä väyliä Mustalahdelle. Mustalahti kuuluu Karvianjoen vesistöön. Skatansuntin vedenkorkeus vaihtelee meriveden korkeuden mukaan. Mustalahden vedenkorkeuksia on mitattu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Mustalahden kunnostussuunnitelman laatimisen yhteydessä vuosina Mittausten perusteella on voitu todeta, että Mustalahden vedenkorkeus seuraa suurimman osan ajasta pienellä viiveellä meriveden korkeuden vaihtelua ollen yleensä hieman meriveden korkeutta ylempänä. Vedenkorkeuden vaihtelun varmistamiseksi Mustalahdelle asennettiin toukokuun 2011 alussa vedenkorkeusmittari, joka mittasi vedenkorkeuden päivittäin. Samanlainen vedenkorkeusmittari asennettiin Ahlaisten Kylänrantaan. Kylänrannan mittari on edelleen toiminnassa. Mustalahden mittari toimitettiin huoltoon kesällä 2011, kun sen huomattiin antaneen vääriä tuloksia. Touko-kesäkuun aikana mitattujen vedenkorkeuksien ja myöhemmin tehtyjen tarkistusmittausten perusteella voitiin kuitenkin todeta, et-

3 tä Mustalahden vedenkorkeus on likimain sama kuin Ahlaisten Kylänrannassa. Suojelualueet ja suojeltavat lajit Niukkasuolainen murtovesi ja alueelle purkautuva makea vesi ovat luoneet Mustalahdelle luonnonoloiltaan erikoislaatuisen kokonaisuuden. Monipuolinen linnusto ja erikoinen vesikasvillisuus ilmentävät myös jokisuiston, meren ja maankohoamisen synnyttämää monimuotoista kokonaisuutta. Mustalahti on osa Pooskerin saariston Natura aluetta (FI , SCI ja SPA), lisäksi alue sekä Ahlaistenjoen suisto kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan. Mustalahdella tavattavat luontodirektiivin luontotyypit ovat rannikon laguunit* (1150) ja maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät* (9030). Primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaisilla metsillä tarkoitetaan tässä yhteydessä paljastuneelle rantamaalle nousseita luonnontilaisia tervalepiköitä. Molemmat luontotyypit ovat ns. ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä (*). Mustalahden alueella esiintyy täplälampikorento, Leucorrhinia pectoralis, joka on luontodirektiivin liitteen II ja lisäksi myös liitteen IV(a) laji. Liitteen II lajit ovat EU:n tärkeinä pitämiä lajeja, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura-alueet). Luontodirektiivin IV lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Muita liitteen IV(a) lajeja alueella ovat lummelampikorento, Leucorrhinia caudalis, ja viitasammakko, Rana arvalis. Vuonna 2009 tehdyssä Mustalahden sudenkorentoselvityksessä (Esko Inberg, Raportti Porin Ahlaisten Mustalahden rauhoitetuista sudenkorentolajeista) kartoituksessa löytyi kaksi rauhoitettua sudenkorentolajia, täplälampikorentio ja lummelampikorento. Skatanjuovasta ei havaittu lainkaan kyseisiä lajeja. Eniten molempia lajeja tavattiin Mustalahden keskivaiheilla rantojen läheisyydessä. Lintudirektiivin liitteen I lintulajeista alueella tavataan kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen ja ruskosuohaukka. Liitteen I lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Vuonna 2009 Mustalahdella tavattiin liitteen I lajeista laulujoutsen (1 pari), kurki (1 2 paria) ja kalatiira (12 paria). Ruskosuohaukkapari pesi joko jo kisuiston tai Mustalahden ruovikoissa. Ahlaisten jokisuiston ja Mustalahden alueella on vesilintulaskennoissa vuosina tavattu kaikkiaan 15 vesilintulajia ja alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi lintuvedeksi. Vesilinnusto on taantunut alueella 1970-luvulta lähtien ja erityisesti Mustalahdella muutos on ollut suurempi johtuen Mustalahden mataloitumisesta ja umpeenkasvusta. Vuonna 2009 alueella pesi enää runsas kolmannes 1970-luvun parimääristä. Silkkiuikku ja nokikana menestyvät hyvin matalissa lahdissa, mutta punasotka ja kaikki puolisukeltajasorsat ovat vähentyneet 1990-luvun jälkeen. Näistä heinätavia ja lapasorsaa ei tavattu lainkaan vuoden 2009 laskennoissa. 3

4 4 Kasvillisuus Mustalahden kasvillisuus on kartoitettu kesällä 1995 (Perttula/Lounais- Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 3/95:1-15) ja tietoja on päivitetty vuonna 2009 (Kimmo Nuotio). Sveidholman saaren kaakkoisrannalla kapeaosmankäämi on runsastunut selvästi, kasvusto on nykyisin 50 aaria. Kotirannan puoleinen osa lahdesta on muuttunut eniten. Siellä osmankäämikasvustot ovat Mustalahden elinvoimaisimpia. Vuonna 1995 vesialueille oli ominaista vedenalaisen kasvillisuuden runsaus. Ristilimaskakasvustot olivat enimmillään muutamien kymmenien senttien paksuisia. Kesällä 2009 ristilimaskaa kasvoi alueella enää niukasti. Kalvasärviää kasvoi edelleen lahdella sirotellen. Isovesihernettä, kiehkuraärviää, vesiruttoa ja ahvenvitaa oli aikaisempaa niukemmin. Pyörösätkintä oli vuonna 2009 laajalti (25 aaria), elinvoimaisena ja runsaasti kukkivana. Kelluslehtisistä lajeista isolumme ja uistinvita ovat edelleen yleisimmät, mutta kasvustot ovat harventuneet. Mustalahden keskiosassa laajat järviruokokasvustot luonnehtivat edelleen alueen rantavyöhykettä, mutta kapeaosmankäämiä kasvaa nyt runsaasti Nierholmansuntin ja Skatanjuovan välisellä alueella. Skatanjuovan suun tuntumassa kasvaa kaikkia kolmea isoa ilmaveroista vesikasvia: kapeaosmankäämiä, järviruokoa ja järvikaislaa. Järvikaisla-isolummeyhdyskunnat olivat kesällä 2009 vesialueen laajin kasvillisuusvyöhyke lahden keskiosan alueella; pa haputkea kasvoi sirotellen. Mustalahden koillisrannan järviruokovyöhykkeen läpi johtaa useita veneväyliä päätyen mökkirantoihin. Mustalahden kaakkoispää oli vuonna 1995 lahden rehevin osa. Rehevyys johtui lahden kaakkoispäähän laskevasta Dragsandinojasta, joka tuo alueelle makeaa ja ravinteikasta jokivettä. Dragsandinlahtea ympäröi silloin järviruoko-, sara- ja vihvilävaltainen luhta. Sen reunassa kasvoi molempia osmankäämilajeja. Ilmaversoiskasvuston reunassa esiintyi myrkkykeisoa, isohierakkaa, rantayrttiä, varstasaraa ym. maatumista ilmentävää kasvillisuutta. Kesällä 2009 tilanne oli hyvin samanlainen. Kapeaosmankäämin runsastumisen seurauksena tapahtunut umpeenkasvu on merkittävin muutos. Dragsandinlahden keskiosissa ja eteläpäässä kasvoi vuonna 1995 runsaasti järvikaislan rengaskasvustoja ja niiden välisillä avoimemmilla vesialueilla oli runsaasti matalia ilmaversoisia vesikasveja sekä kelluslehtisiä, uposlehtisiä ja irrallaan keijuvia vesikasveja. Kesällä 2009 kaislikkoa kasvoi alueella sirotellen ja lumme hallitsi avointa vesialuetta, rantojen tuntumassa kasvoi rantapalpakkoa valtalajina ja joukossa oli keiholehteä. Uistinvita kasvoi runsaana hiukan syvemmässä vedessä ja ratamosarpio oli runsaimmillaan lahden kaakkoispäässä. Pahaputkea kasvoi koko alueella sirotellen.

5 Yhteenvetona voidaan todeta järvikaislan, isolumpeen ja ulpukan taantuneen Mustalahdella. Merivesipulssien puute näkyy murtovettä vaativassa kasvillisuudessa. Merihauraa ei alueelta kesällä 2009 löytynyt ja ristilimaska sekä uposvesitähti esiintyivät erittäin niukkoina. Kalvasärviä oli taantunut koko alueella jonkin verran. Pyörösätkin voi yllättävän hyvin Nierholmansuntin pohjoispuolen matalalla vesialueella. Näiden murtoveden ravinteita tarvitsevien kasvilajien taantuminen suhteessa vaateliaisiin makeanveden kasveihin (pahaputki, isohierakka, kiehkuraärviä, kapeaosmankäämi) kertoo lahden makeutumisesta. Suoritettavat toimenpiteet Kiinteistötiedot Skatansuntin ja Mustalahden yhtymäkohdassa sijaitsevan, ruopattavan alueen koko on noin m 2 ja ruoppausmassoja kertyy arvion mukaan noin m 3. Suunniteltu ruoppaustaso on N ,0-1,3 m. Ruopattavien uomien pohjan leveys vaihtelee 8 12 m siten, että Skatanjuovalla pohja ruopataan leveämmäksi ja syvemmäksi kuin siitä haarautuvissa uomissa. Työ toteutetaan ponttonikaivurilla tai pitkäpuomisella kaivinkoneella rannalta. Jos talvella alueella on tarpeeksi paksu jääkerros, voidaan ruoppaus toteuttaa kaivinkoneella jäältä kaivaen. Ruoppaus toteutetaan syksyn, talven tai alkukevään aikana, jotta siitä koituu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja muulle ympäristölle. Ruopattavaa sedimenttiä on tutkittu syksyllä 2011 ja sedimentin on todettu olevan lähinnä hiekkaa ja liejuista savea. Massat sijoitetaan Natura-alueen ulkopuolelle maanomistajien sallimille alueille. Ruoppausmassat pyritään kuljettamaan läjitysalueille jäitse. Ruoppausmassoille ja niittojätteille varattujen alueiden koko on noin m 2. Kasvillisuutta poistetaan kolmelta väylältä noin 5 metrin leveydeltä: Skatansuntilta itään Salmelan tilalle kulkevalta väylältä, Mustalahden kaakkoispäähän Dragsandinlahteen vievältä väylältä ja pohjoiseen, Sveidholmaan vievältä väylältä. Niittotyöt tehdään kesällä. Niittojäte kuljetetaan rantaan erillisellä keruu- tai haravaveneellä ja siirretään käsin tai koneellisesti läjitysalueille. Niittotöitä tehdään 2 tai 3 kesän aikana ja niittojäte kerätään aina välittömästi pois vedestä. Niittojäte kuljetetaan läjitysalueille tilojen rantaan niitettäviä väyliä pitkin. Ruoppaus toteutetaan kiinteistöllä Kuikkalahti ja vähäisessä määrin kiinteistöllä Sorsalahti Kiinteistöt ovat saman yksityishenkilön omistuksessa. Niitot sijoittuvat 13 kiinteistön vesialueelle. Ruoppaus- ja niittojätteet sijoitetaan kiinteistöjen , ja alueelle. Maanomistajat ovat antaneet tähän kirjallisen suostumuksensa. 5

6 6 Hankkeen vaikutukset Työn aikaisia haittoja tapahtuu sekä ruoppausalueella että läjitysalueilla. Työ aiheuttaa veden samentumista. Merkittävää veden laadun huononemista ei ole odotettavissa. Samentumisen estämiseksi voidaan harkita työpadon rakentamista Skatanjuovalle. Koska Mustalahden vedenkorkeus tällä hetkellä noudattelee merivedenkorkeutta, suunniteltu ruoppaus ei luultavasti vaikuta Mustalahden vedenkorkeuksiin. Ruoppaus tapahtuu pienellä alueella Mustalahden Skatansuntin puolella, joten se ei myöskään merkittävästi muuta Skatanjuovan ja Mustalahden virtausolosuhteita. Kunnostustoimenpiteiden vaikutuksista on tehty luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvio, jonka liitteinä on raportti Mustalahden sudenkorentolajeista (Esko Inberg, 2009) ja selvitys muutoksista Ahlaisten Mustalahden pesimälinnustossa ja kasvillisuudessa (Kimmo Nuotio). Natura-arvio Genius Loci Luonto- ja kulttuuripalvelujen hankkeesta tekemän Naturaarvion ( ) mukaan ruoppaus ei juurikaan muuta lahden vesiolosuhteita. Veden tulo alueelle ja poistuminen voivat hieman nopeutua, mutta kynnyksen puuttuessa merkitys jää olemattomaksi. Alueelle nousevan ja sieltä laskevan veden liikkeisiin vaikuttaa luusuan avoimuutta enemmän Skatansuntin keskivaiheilla sijaitseva maantien siltarumpu (noin 6 m leveä ja keskivedenkorkeudella noin 1,5 metrin syvyinen). Mikäli ruoppaukset ovat esitetyn pienialaisia ja massat viedään pois alueelta, jäävät vaikutukset lahden luonnonolosuhteisiin merkityksettömiksi. Haitallisten linnustovaikutusten välttämiseksi ruoppaustoimenpiteet tulee suorittaa pesimäkauden ulkopuolella. Kasvillisuuden poisto niittämällä ei vaikuta merkittävästi alueen luonnonoloihin. Avatut väylät, joita alueella on tälläkin hetkellä, helpottavat hieman murtoveden pääsyä uloimpiin lahdelmiin. Kehitys on kuitenkin vääjäämätön ja toimenpiteellä voidaan korkeintaan hidastaa järven luontaista umpeenkasvua. Keräämällä niittojätteet pois edesautetaan veden vaihtuvuutta ja avoimien alueiden aikaansaamista. Ruoppauksella tai niitolla ei ole vaikutusta luontotyyppiin rannikon laguunit eikä liioin luontotyyppiin maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät. Sukkessiokehitys alueella jatkuu ruoppauksesta ja väylien niitosta huolimatta. Ruoppauksella tai veneväylien niitolla ei myöskään ole vaikutusta lintudirektiivin liitteen I lajien laulujoutsen, kurki ja kalatiira elinympäristöihin, kunhan kaivutoimenpiteet kohdennetaan lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Kaulushaikara pesii ruovikoissa ja ruskosuohaukka reunaruovikoissa sekä luhdilla, eikä hankkeella ole näidenkään kannalta merkitystä.

7 Selvityksen mukaan täplälampikorento esiintyy kaikkialla muualla paitsi Mustalahden eteläisimmässä osassa, jonne valuu makeaa vettä Dragsandinojasta. Täplälampikorento suosii erityisesti ruovikkojen puhdasvetisiä ja monipuolista kasvilajistoa ylläpitäviä murtovesilampareita. Sukkession edetessä täplälampikorento joutuu siirtymään meren suuntaan lajille sopivien allikoiden kasvaessa umpeen. Laji sietää hyvin suolapitoisuuden vaihteluita muihin sudenkorentoihin verrattuna. Täplälampikorento voi myös hyötyä häiriöistä, joita veden pinnankorkeuden vaihtelu aiheuttaa. Skatansuntista ajoittain lahdelle nouseva vesi on myös Mustalahdella edellytys lajin esiintymiselle luodessaan lajille sopivia allikoita. Samoin täplälampikorento hyötyy vesikasvillisuuden niitoista. Vesikasvien niiton vaikutusten voidaan arvioida olevan lajin menestymiselle jopa eduksi. Laji ei tiettävästi lisäänny ruoppausalueen uomilla veden liikkeistä johtuen. Skatansuntin niskan ruoppauksen ja veneväylien niiton merkittävimmät vaikutukset täplälampikorennon esiintymiseen Mustalahdella rajoittunevatkin ruoppausten osalta kaivun aikaiseen veden hetkelliseen samentumiseen ja mahdolliseen niittojätteen jättämiseen alueelle. Kokonaisuudessaan hankkeen vaikutukset täplälampikorennon esiintymiseen lahdella ovat joko merkityksettömiä tai parhaimmillaan lyhytaikaisesti maannousemista lievästi kompensoivia. Alueella tavataan myös lummelampikorentoa ja viitasammakkoa, joita ei kuitenkaan ole mainittu Naturan suojeluperusteina. Näiden suojelustatus on silti huomattavan vahva ja tämä tulee huomioida toimenpiteitä toteutettaessa. Lummelampikorennon elinympäristöä ovat seisovat vedet, joissa on runsas kelluslehtinen kasvillisuus. Mustalahden kunnostus ruoppauksineen ja niittoineen on alueen luonnonarvoja ajatellen varsin merkityksetön toimenpide. Hankkeen hyödyt ja menetykset Hankkeen hyödyt kohdistuvat ensisijaisesti alueen virkistyskäyttöön. Kunnostus olisi alueen virkistyskäytön jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeää. Kunnostus helpottaisi veneilyä ja mökkirannoille kulkua. Mustalahdella on totuttu liikkumaan veneillä. Vesialueen umpeenkasvu on kuitenkin heikentänyt veneilymahdollisuuksia. Kunnostustöillä voidaan vaikuttaa suotuisasti myös vesilinnuston elinoloihin ja mahdollisesti kalakantoihin. Tehdyn Natura-arvion mukaan suunnitelluista toimenpiteistä ei aiheudu haittaa suojelun perustana oleville luonnonarvoille. Työnaikaista samentumista lukuunottamatta hankkeesta ei arvioida aiheutuvan muita haittoja eikä menetyksiä. 7 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Porin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on

8 erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Hakemuksen vireilläolosta on lisäksi vesilain 11 luvun 10 :n mukaisesti ilmoitettu Satakunnan Kansassa. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi aluehallintovirasto on luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti pyytänyt hankkeen johdosta tehdystä Natura-arvioinnista lausunnot Varsinais- Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Metsähallitukselta (jälkimmäiseltä Suomen valtion omistaman, hankealueeseen osaksi sisältyvän kiinteistön vuoksi). 8 LAUSUNNOT, MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on hanketta koskevassa lausunnossaan katsonut, ettei hakemussuunnitelman mukainen ruoppaus paranna Mustalahden lintuvesiarvoa, vaan umpeenkasvu nopeutuu ruoppauksen seurauksena, kun vedenkorkeus seuraa meriveden korkeutta ja on usein teoreettisen keskivedenkorkeuden tason alapuolella pitkiäkin aikoja. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1997 laatiman aikaisemman kunnostussuunnitelman mukaan kunnostus olisi syytä tehdä patoamalla lahti niin, ettei meriveden laskiessa lahden vesi laske mukana. Vapaan yhteyden pitäminen mereen johtaa väistämättä tulevaisuudessa Mustalahden kuivumiseen. Kunnostus oli suunniteltu toteutettavaksi rakentamalla pohjapadot Skatanjuopaan ja Dragsandinojaan sekä patoamalla Kalholmansuntin kynnystä. Ruoppauksia ei suunniteltu tehtävän. Pohjapadot ovat luonnollisesti esteenä veneilylle eikä niitä sen vuoksi haluttu rakentaa. Vesikasvillisuuden niitto hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla kanaalimaisesti toteutettuna palvelee vain veneilyä aiheuttaen virtausmuutoksia ja reuna-alueiden kuivumista. Eteläjoen (Ahlaistenjoen) vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan tyydyttävä. Tavoitteena on saavuttaa hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Ruoppaus aiheuttaa vesistön samentumista, joka on lähinnä työnaikainen haitta. Natura-arviosta annetussa lausunnossa ELY-keskus on todennut, että hakemusalue sijoittuu Suomen Natura verkoston alueeseen Pooskerin saaristo (FI ) sekä valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman alueeseen Ahlaistenjokisuu (LVO ). Suunnitelmaan liitetty Natura-arvio perustuu yhteen maastokäyntiin, mikä on ehdottomasti liian vähän. Käynnillä on tehty havaintoja viitasammakosta, mutta tietoja ei ole tarkennettu. Sudenkorentoselvityksessä mainitaan, että täplälampikorento tuntuu välttelevän ruopattuja alueita. Johtopäätösosassa todetaan, että ruoppauksissa on noudatettava erityistä varovai-

9 suutta. Linnustoselvityksessä ei esitetä, että kunnostus parantaisi lintuvesiarvoa. Vedenkorkeusmittaukset olivat epäselviä mittauslaitteen rikkoutumisen vuoksi. Kuitenkin voitiin katsoa Mustalahden vedenkorkeuksien ehkä noudattelevan merenpinnan vaihteluita, mikä Mustalahden lintuvesiarvon kannalta on haitaksi. Aikaisemman kunnostussuunnitelman tarkoitus oli nostaa pohjapadoilla kesäaikaista vettä ja hidastaa vesikasvillisuuden leviämistä Mustalahdella, jolla kasvillisuusvyöhykkeet ovat levinneet hyvin nopeasti 1980-luvulta lähtien ja täyttävät osassa lahtea suuren osan entisistä avovesialueista. Vesikasvillisuuden leviäminen on ollut yksi syy alueen lintuvesiarvon heikentymiseen. Suojeluperusteina Natura-asiakirjoissa mainitaan linnusto sekä luontodirektiivin luontotyypit ja lajit. Porin kaupungin tavoitteena on virkistysmahdollisuuksien parantaminen, ei luontoarvoja parantava kunnostus. Mustalahden Natura luontotyyppi on rannikon laguunit. Skatansuntin ruoppaaminen aiheuttaa Mustalahden vedenpinnan laskun alkukesällä, kun kevään sulamisvedet pääsevät virtaamaan esteettä Skatanjuopaan ja edelleen Ahlaisten edustan merialueelle. Vedenpinnan lasku pienentää luontotyypin rannikon laguunit pinta-alaa ja luontotyyppi muuttuu ruoppauksen seurauksena kuivemmaksi. Vesialueiden kuivuminen heikentää alueella esiintyvien lintudirektiivin lajien laulujoutsen, kurki ja kalatiira suotuisaa suojelutasoa. Myös luontodirektiivin liitteen II lajin, täplälampikorennon, sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lummelampikorento ja viitasammakko elinolosuhteet huononevat kuivumisen tuloksena. Kluuvijärville on tyypillistä, että niiden vedenpinta on korkeammalla kuin meriveden pinta. Maankohoamisrannikon kluuvijärvillä suojelun kohteena on luonnollinen prosessi, jossa maan kohotessa rannikon fladoista kehittyy merivesiyhteyden katkettua kluuvijärviä. Niiton tapahtuessa vain veneväylillä ohjautuu Dragsandinojasta tuleva virtaus entistä tehokkaammin niitetyille väylille, minkä seurauksena veden vaihtuvuus Mustalahden reunoilla saattaa vähentyä entisestään, ja rantojen umpeenkasvu jatkuu tai jopa nopeutuu. Myös väylillä on siten vaikutusta luontotyyppiin rannikon laguunit. Hanke todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Suomen Natura verkostoon. Hankkeelle ei siten voida myöntää lupaa ilman luonnonsuojelulain 66 :n mukaista menettelyä. 2) Porin kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että Mustalahden vedenpinta on yleensä hieman meriveden pintaa korkeammalla. Tällä hetkellä Skatansuntin suulla on kasvittunut matalikko, jonka kummaltakin puolelta kulkee hieman syvempi uoma. Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa veneellä liikkuminen umpeen kasvavassa sisälahdessa jatkossakin. Hankkeen Natura-arviota varten on tehty linnusto-, kasvillisuus- ja sudenkorentoselvitykset Mustalahdelta. Selvitykset on teettänyt Porin kaupungin 9

10 ympäristövirasto. Selvitysten mukaan alueen linnusto on viime vuosikymmeninä taantunut luontaisen maankohoamisen aiheuttaman umpeenkasvun ja pienpetojen lisääntymisen vuoksi. Mustalahden kasvillisuuteen kuuluu alueen erikoisolosuhteista eli suolaisen murtoveden ja makean veden vaihtelusta johtuen useita harvinaisia vesikasvilajeja, kuten pahaputki ja pyörösätkin. Natura-arvion mukaan suunnitelluista ruoppauksista ei aiheudu haittaa Natura-alueen luontoarvoille, mikäli ruoppaukset toteutetaan asianmukaisesti. Suurimmat ympäristöhaitat liittyvät työnaikaiseen veden samentumiseen. Hanke ei arvion mukaan vaikuta merkittävästi veden laatuun, veden korkeuksiin tai virtaamaan Natura-alueella. Lautakunnan näkemyksen mukaan ruoppauksia toteutettaessa on huomioitava, että ruoppausalueen lähistöllä on havaittu luontodirektiivin liitteessä IV a mainittuja ja näin ollen tiukkaa suojelua vaativia täplälampikorentoja, jotka vaativat menestyäkseen suhteellisen kirkasta vettä. Hakemuksessa mainitun työpadon tarpeellisuus riippuukin paljolti ruoppausajankohdasta ja silloin vallitsevista virtauksista. Ruoppaukset ja läjitykset on tehtävä lintujen pesimäkauden ulkopuolella, joten ruoppauksia ei pidä keväällä tehdä maaliskuun lopun jälkeen. Muuten lautakunta on katsonut, että hanke ei uhkaa Mustalahden arvokkaita Natura-luontotyyppejä tai direktiivilajeja. 3) Metsähallitus (Birksund ) on pitänyt väylän niittämistä sinänsä hyvänä asiana, mutta luontoarvojen suojelun kannalta olisi vielä kannatettavampaa laajempien avovesialueiden niittäminen ja ylläpito. Laajojen avovesialueiden lisääminen hyödyttää etenkin monia vesilintuja. Hankkeen kokonaistoteutuksen kannalta Metsähallituksella ei ole varsinaista lausuttavaa. 10 HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut, että Natura-arviossa nimenomaisesti todetaan, että linnusto Mustalahdella on taantunut lahden mataloitumisen ja umpeenkasvun seurauksena. Ruoppauksella tai veneväylien niitolla ei ole haitallista vaikutusta laulujoutsenen, kurjen tai kalatiiran elinympäristöön, kunhan toimet kohdennetaan lintujen pesimäajan ulkopuolelle. Natura-arviossa on todettu, ettei kasvillisuuden poisto niittämällä vaikuta merkittävästi luonnonoloihin. Avatut väylät, joita alueella on tälläkin hetkellä, helpottavat hieman meriveden pääsyä uloimpiin lahdelmiin. Kehitys kluuvijärveksi on kuitenkin vääjäämätön ja hakemuksessa esitetyillä toimenpiteillä voidaan korkeintaan hidastaa Mustalahden luontaista umpeutumista. Sedimentaatio ja maankohoaminen jatkuvat entisellään ja lahti tulee kasvamaan umpeen luontaisen kehityksen seurauksena vuosien kuluessa. Ruoppauksen seurauksena merivettä saapuu hieman nopeammin ja sitä myös poistuu jonkin verran nopeammin alueelta. Tällä ja väylien niitolla ei ole vaikutusta kyseisen luontotyypin Natura-suojeluperusteisiin.

11 11 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Porin kaupungille luvan Skatansuntin suuosan ruoppaamiseen sekä vesiväylien niittoon Mustalahdella suunnitelmakartassa esitetyissä paikoissa ja suunnitelmaselostuksessa (Mustalahden kunnostus / Suunnitelmaselostus ) tarkemmin kuvatulla tavalla lupamääräyksiä noudattaen. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Töiden ajankohta ja suorittaminen 1. Ruoppaus on tehtävä suunnitelmaselostuksen liitteenä 3 olevien pituusja poikkileikkauspiirustusten mukaisesti. Skatanjuovalla uoman pohja ruopataan tasoon N ,3 m. 2. Skatansuntin ja Mustalahden väliin on ruoppauksen ajaksi sijoitettava työpato tai painotettu pystysuora ruoppausverho estämään kiintoaineiden kulkeutuminen Skatansunttiin ja edelleen mereen. 3. Ruoppaustyöt on tehtävä välisenä aikana mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Ruoppausmassat on viipymättä toimitettava sopimuksen mukaisille läjitysalueille suunnitelmakarttaan merkittyjä reittejä pitkin. 4. Niittotyöt on tehtävä välisenä aikana, tarvittaessa muutamana vuotena peräkkäin. Niittojäte on kerättävä viipymättä pois vesialueelta ja kuljetettava läjitysalueille suojelualueen ulkopuolelle suunnitelmakarttaan merkittyjä reittejä pitkin. Edunmenetysten korvaaminen 5. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 6. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 7. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kahdeksan vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi, muutoin lupa raukeaa.

12 12 Ilmoitukset ja raportointi 8. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Varsinais- Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Ruoppausten päättymisestä on 30 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Kaikkien töiden (ruoppaus ja niitot) valmistuttua on kunnostuksesta laadittava kirjallinen loppuraportti, josta ilmenevät ruopatut alat massamäärineen, läjityspaikat sekä niitetyt alueet. Alueella mahdollisesti tehdyt uudet luontokartoitukset (esim. kasvillisuutta, lintuja, sudenkorentoja, viitasammakkoa, kalastoa tai veden laatua koskevat) tulee liittää raporttiin. Loppuraportti on toimitettava Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Perustelut Hankkeen tarkoitus ja hyödyt Sedimentoitu neen ja osittain umpeenkasvaneen Skatansuntin suun ruoppauksella ja vesikasvillisuuden vähentämisellä mahdollistetaan pienveneellä liikkuminen olemassa olevilla veneväylillä jatkossakin. Mustalahden rannalla asuvien kannalta kulkuyhteys merelle on tärkeä. Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia virkistys- ja veneilykäyttöön. Kunnostus vaikuttaa suotuisasti myös vesilinnuston elinoloihin vesilinnustokannan taannuttua viime vuosikymmeninä mataloitumisen ja umpeenkasvun seurauksena, sekä jossain määrin myös kalastoon. Suhde maankäytön suunnitteluun Voimassa olevan yleiskaavan mukaan hankealue sijaitsee luonnonsuojelualueella (SL). Skatansuntin ympäristössä on asemakaavoitettu alue, jolla on loma-asuntoalue (RA-1) ja maa- ja metsätalousalue (M). Vaikutukset Natura- ym. suojeluarvoihin Mustalahti, jonka alueelle hanke sijoittuu, sisältyy osana Pooskerin saariston (FI , SCI ja SPA) Natura alueeseen ja myös valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman alueeseen Ahlaistenjokisuu (LVO ). Mustalahti on matala merenlahti, rannikon laguuni eli flada, joka on maankohoamisen seurauksena kuroutumassa erilliseksi vesialtaaksi ja muuttumassa vähitellen kluuvijärveksi. Mustalahdesta on vielä yhteys mereen Skatansuntiksi (tai Skatanjuovaksi) nimetyn uoman kautta. Luonnontilainen se ei ole, vaan laguunin rannoilla on kohtalaisesti asutusta (vakituista ja

13 loma-asutusta), lisäksi alueen luonnonolosuhteita on muutettu muun muassa 1980-luvulla kaivamalla Mustalahden ja Ahlaistenjoen välinen yhteys, Dragsandinoja. Natura-alueena alueen suojeluperusteina mainitaan sekä luontodirektiivi että lintudirektiivi. Mustalahti on luontotyyppiä rannikon laguunit (Natura koodi 1150), joka on luokiteltu ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin. Luvan myöntämisedellytyksiä harkittaessa on arvioitu, heikentääkö hanke merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Mustalahti on sisällytetty Natura verkostoon tai heikentääkö hanke Mustalahden merkitystä lintuvetenä. Hanke ei heikennä, ainakaan merkittävästi, luontotyypin rannikon laguunit luonnonarvoa. Murtovettä työntyy edelleen ajoittain Skatansuntista Mustalahteen ja ajoittain taas vesiä purkautuu Mustalahdesta Skatansuntin kautta mereen. Alueella ei ole nytkään kynnystä, joka estäisi veden pääsyn Skatansunttiin. Sukkessiokehitys jatkuu edelleen maankohoamisen seurauksena ja alue tulee joka tapauksessa vähitellen muuttumaan järveksi. Umpeenkasvu rannoilta keskiosaa kohti tulee myös kiihtymään maan noustessa eikä vähäisellä veneväylän ruoppauksella ole tähän vaikutusta. Hakemuksessa esitettyä laajemmilla vesikasvien niitoilla voitaisiin vesikasvillisuuden leviämistä hieman hillitä. Hanke ei myöskään heikennä alueella tavattujen lintudirektiivin liitteen 1 lintulajien, kuten laulujoutsen, kurki ja kalatiira, elinympäristöjä eikä häiritse lintujen pesintää ottaen huomioon töiden suoritusajankohta. Hanke ei niin ikään heikennä tiukkaa suojelua edellyttävien (luontodirektiivin liitteen IV lajien) viitasammakon, lummelampikorennon tai täplälampikorennon (joka on myös luontodirektiivin liitteen II laji) elinympäristöä. Viitasammakon kutuaika on huhti-toukokuussa ja sitä tavataan lähinnä rantavyöhykkeessä. Täplälampikorentoa ja lummelampikorentoa ei tehdyn kartoituksen perusteella tavattu lainkaan suunnitellulta ruoppausalueelta, ilmeisesti koska väylien kohdalla vesi ei ole seisovaa ja molemmat elävät seisovassa vedessä. Täplälampikorento viihtyy ruovikon sisään jätetyissä suojaisissa allikoissa ja sietää suolapitoisuuden vaihteluita. Kirjallisuustietojen mukaan täplälampikorento saattaa jopa hyötyä ruoppauksista ja niitoista. Lummelampikorento suosii lumpeita ja ulpukoita elinympäristönään ja muiden korentojen tapaan makeampaa vettä ja näin ollen Mustalahden eteläisempää osaa. Molempien lentokausi alkaa kesäkuun puolivälistä ja jatkuu heinäkuun puoliväliin. 13

14 14 Vaikutukset vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Eteläjoen (Ahlaistenjoen) vesimuodostuman ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen viimeistään vuonna Ruoppaus aiheuttaa lyhytaikaista samentumista suppealla alueella ja vaikutuksia lieventää työnaikainen pato tai suojaverho sekä ruoppauksen suorittaminen kylmänä vuodenaikana. Hanke ei siten vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeesta aiheutuvat menetykset Ruoppauksesta aiheutuva veden samentuminen rajoittuu suppealle alueelle. Mahdollista haittaa linnustolle ja muille eläimille vähennetään ajoittamalla ruoppaus lintujen pesimäkauden ulkopuolelle kylmänä vuodenaikana tapahtuvaksi. Haitat ovat kaiken kaikkiaan lähinnä työnaikaisia ja kokonaisuutena arvioiden vähäisiä. Luvan myöntämisen edellytykset Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta eikä aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä hanke huononna paikkakunnan asutustai elinkeino-oloja. Hanke ei myöskään ole luonnonsuojelulain vastainen. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava siitä koituviin menetyksiin nähden. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, vesilain mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Lupamääräysten perustelut Määräys 1. Ruoppaus voidaan toteuttaa hakijan esittämän suunnitelman mukaisesti ruoppaussyvyydellä, jolla mahdollistetaan veneellä kulku Mustalahdessa. (VL 3 luvun 10 ) Määräys 2. Työnaikainen pato tai ruoppausverho on tarpeen kiintoaineen leviämisen estämiseksi ruoppauksen tapahtuessa lahden ja uoman yhtymäkohdassa.(vl 2 luvun 7, 3 luvun 10 ) Määräys 3. Ruoppausajankohtaa on rajoitettu töistä linnustolle ym. suojeltaville lajeille aiheutuvan haitan välttämiseksi ja jotta kiintoaines ehtii sedimentoitua ennen kasvukautta. Ruoppausmassojen poistoimittaminen vain muutamaa, muutenkin käytössä olevaa reittiä pitkin ja talviaikaan mieluiten jäätä pitkin minimoi rasitusta Mustalahden rantavyöhykkeen kasvillisuudelle ja habitaateille. (VL 3 luvun 10 )

15 Sovelletut säännökset Määräys 4. Vesikasvillisuuden poisto sallituilta alueilta on syytä tehdä ennen loppukesää, kun kasvien ravinteet ovat vielä pääasiassa versossa ja pienimmillään juuristossa. Leikattu kasvijäte on viipymättä poistettava vedestä, koska hajotessaan kasvinjätteet kuluttavat happea ja vapauttavat veteen ravinteita. Lisäksi useat kasvit voivat lähteä uudelleen kasvuun leikkuujätteistä. Parhaimpaan tulokseen päästään toistamalla niitto joko saman kesän aikana muutaman viikon välein tai peräkkäisinä vuosina. (VL 3 luvun 10 ) Määräykset 5 ja 6. Luvan saaja on vastuussa hankkeesta ulkopuolisille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta ja haitasta ja sen korvaamisesta. (VL 13 luvun 1 ) Määräys 7. Vesilain 3 luvun 8 :n mukaan toistaiseksi voimassa olevassa luvassa on määrättävä aika, jonka kuluessa hanke on toteutettava ja toteuttamiseen on ryhdyttävä. Määräaika hankkeen toteuttamiseen ryhtymiselle on enintään neljä vuotta. Määräykset Aloittamis- ja valmistumisilmoitukset sekä loppuraportti ovat tarpeen valvonnan kannalta. (VL 3 luvun 18 ) Vesilain (587/2011) 2 luvun 7, 3 luvun 4 7, 10, 11 ja 18 sekä 13 luvun 1 Luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 ja LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN VASTAAMINEN Aluehallintovirasto on ottanut annetut lausunnot huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Metsähallitus on lausunnossaan ehdottanut hakemuksessa esitettyä laajempien avovesialueiden niittämistä vesilintujen elinolosuhteiden kohentamiseksi. Myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto on tulkittavissa niin, että niitot kannattaisi toteuttaa siten, että avovesialueita syntyy eri puolille Mustalahtea. Aluehallintovirasto yhtyy näkemyksiin, että muitakin alueita Mustalahdella olisi eduksi ja voitaisiin niittää, jotta alueelle saataisiin enemmän avovesilampareita. Muita alueita mahdollisesti niitettäessä on kuitenkin edellytyksenä, että niitoista sovitaan etukäteen kirjallisesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa, jotta niittojen kohdentamisessa otetaan huomioon suojeltavat eläinlajit habitaatteineen sekä harvinaiset kasvilajit (LsL 6 ). Muutoin ELY-keskuksen lausunnon osalta aluehallintovirasto toteaa, että Natura-arvio perustuu useisiin selvityksiin ja useampaan maastokäyntiin viime vuosina (ainakin , , ja ). Mustalahti tulee suunnitelman mukaisesta ruoppauksesta riippumatta joka tapauksessa kehittymään fladasta kluuvijärveksi ja edelleen kuivumaan ajan saatossa. Maankohoamisen vuoksi vesisyvyys lahdella alenee keskimäärin

16 0,5 cm vuodessa. Vuosina 1995 ja 2009 tehtyjen kasvillisuuskartoitusten mukaan umpeenkasvua on tapahtunut muun muassa kapeaosmankäämin ja järviruo on runsastumisena sekä avovesialan selvänä pienentymisenä. Lahden lintuvesiarvo on jo laskenut, mikä näkyy lintujen laji- ja yksilömäärien vähenemisenä eri vuosina tehdyissä vesilintulaskennoissa. Hanke sinänsä ei merkittävästi heikennä Mustalahden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura-verkostoon. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty yhtään muistutusta. 16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan m 3 ktr massamäärän ruoppausta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Hankkeen mukainen ruoppausmäärä on noin m 3 ktr. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Porin kaupunki Jäljennös päätöksestä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Porin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

17 17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Kartta hankealueesta 2) Valitusosoitus Jukka Leinonen Hanna Pesonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen. HIP/sl

18 Kartta hankealueesta Liite 1

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.