Soiden ennallistaminen missä ollaan, minne mennään?

Transkriptio

1 Kuva: Metsähallitus/J.Ilmonen Soiden ennallistaminen missä ollaan, minne mennään? Tuomas Haapalehto Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa seminaari

2 TAUSTA European red list of habitats 2016

3 Rakenteen ja toiminnan palauttaminen Monimuotoisuus Luontotyypit, lajisto Kv & kans BD-strategiat Ramsar YM ilmastonmuutokseen sopeutumisen toim.ohj. 2022: hiilivarastoja säilyttävät toimet Kv. hiilikompensaatiojärjestelmän synnyttäminen rahoituksen saaminen kv. yrityksiltä ja sijoittajilta Ilmastonmuutos Hiilensidonta, hiilivarasto, KHK, sopeutuminen Suo takaisin suoksi Parantunut vesitalous tulvasuojelu & kuormituksen hallinta Maisema virkistyskäyttö, tutkimus, taide Metsähallitus/Ilmonen 3

4 Suomi on edelläkävijä Soita on ennallistettu 1980-luvun lopulta lähtien Valtionmaiden suojelualueilla ha Valtion talousmetsissä ha Yksityismaiden talousmetsissä ha Maailman parhaat seurannat välttämätöntä OIKEAA TIETOA päätöksenteon tueksi Lähteet: Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen Metsäkeskus Valtionmaiden suojelualueilla ennallistetut suot Mitä tiedetään ja mihin nyt? Milj. ha 4

5 Perusta kuntoon odotettuja muutoksia vesitaloudessa Suovedenpinnan taso palautuu nopeasti (esim. Haapalehto ym. 2011; Laine ym. 2011; Maanavilja ym. 2014; Menberu ym. 2016) Korpi Suoveden kemian palautuminen toivottua (N, P, COD, ph) (Haapalehto ym. 2014; Menberu ym. 2017) Räme Menberu ym

6 Nopeita muutoksia selkärangattomissa mm. suoperhoset (Noreika ym. 2016), suomuurahaiset (Punttila ym. 2016), sudenkorennot (Elo ym. 2015), hämähäkit, vaaksiaiset ja maakiitäjäiset (Noreika ym. 2015) Noreika ym C. M. Kuussaari

7 Kasvillisuuden palautuminen käynnistyy Rämeet (Kareksela ym. 2015, Haapalehto ym. 2017, Laine ym. 2011) Etelä-Suomen korvet (Maanavilja ym. 2014) Kareksela ym

8 Linnusto 11 suon seuranta, ennallistetut vs luonnontilaiset osat (Alsila ym. julkaisematon) 8

9 Valumavesien puhdistuspalvelut Luonnontilainen suo pidättää ravinteita ja kiintoainesta ojitus heikentää valumavesien laatua (Nieminen ym ) Lyhytaikaiset seurannat: Joillakin korpikohteilla suuriakin P, N, DOC huuhtoutumia ennallistamisen jälkeen (Koskinen ym. 2011, Koskinen ym. 2017) Pitkäaikaisseurannat: puhdistuspalvelu näyttäisi palautuvan Ongelmakohteiden suunnittelu & sijoittelu, syiden selvitys Metsätalousalueet Katajaluoma ja Rudbäken; Nuoret (1-3 v) ennallistetut Seitseminen ja Nuuksio; Vanhat (12-18 v) ennallistetut Nuuksio ja Seitseminen; Luonnontilaiset Nuuksio ja Häädetkeidas Lähteet: Tuukkanen ym (Metsätalouden vesiensuojelupäivät ); Sallantaus 2018 (LifePeatLandUse) 9

10 Vesien ohjaus suolle: testataan esim. Hydrologia- LIFEssa Mittaluokka: Keskiboreaalisia kuivahtaneita soita kiertäviä ojia pitkin vesistöihin saman verran fosforia kuin kaupunkien jätevesissä Paljonko käytetään nykyisiin vesiensuojelurakenteisiin? Puhdistuspalvelujen palautuminen uudet tuulet Kohdentaminen ja vaikutusten arviointi

11 Kasvihuonekaasut Ennallistaminen palauttaa luontaisen toiminnallisuuden: CO2: Turpeen hajotus hidastuu WT:n nousun myötä (Laine ym. 2018, Ojanen, julkaisematon) Uuden biomassan tuotto nopeutuu (Kareksela ym 2015, Maanavilja 2015, Laine ym. 2018) hiilivuoto turpeesta lakkaa CH4: Karuilla vähäinen vaikutus, rehevillä lisäys luontaisen suon tasolle (Laine ym. 2018, Ojanen julkaisematon) N2O Ennallistaminen laskee rehevillä soilla, karuilla vähäinen vaikutus puoleen ja toiseen (Laine ym. 2018, Ojanen julkaisematon) 11

12 Ilmastovaikutukset Tulossa uusia tuloksia (Ojanen ym.) Globaalit vaikutukset; IPCC-päästökertoimet Ennallistamisen vaikutus KHK-emissioihin ja säteilypakotteeseen; LIFE-aineistot vs. kirjallisuus Vaikuttavia tekijöitä: Rehevyys, puustoisuus, Muuttuma-aste, Puuston käsittely Mitä uskaltaa sanoa: Joissain tapauksissa positiivinen ilmastovaikutus, GWP100 (Laine ym. 2018) TDN Useissa tapauksissa ilmastovaikutus alussa negatiivinen - rehevillä voidaan turvata turpeen hiilivaraston hävikkiä ilmastovaikutuskin heti positiivinen? Mahdollisuudet edistää elinympäristöjen tilaa uudentyyppisillä metsätaloustoimilla? Pureskeltavaa riittää! 12

13 C. Ojanen

14 Missä ollaan minne mennään? Toiminta? Rakenne Mod. Haapalehto ym , Kareksela 2015

15 Hajatuksia: Ennallistaminen & muuttuva ilmasto C: L. Mikonranta Elinympäristöjen pirstoutuminen heikentää lajien levittäytymistä (esim Robillard ym. 2015, Lehikoinen ym. 2018) Vrt. riekkosoiden ennallistaminen (Osmala ym. 2012) Systeemin sopeutumiskyvyn edistäminen (esim Harris ym. 2006) Geneettinen monimuotoisuus tärkeä, vrt suolajien populaatioiden kasvu Vähäinen lämpeneminen ei vaikuttanut C- sitomiskyvyn palautumiseen (Laine ym. 2018) Ennallistamisella ei ratkaistane ilmastoongelmaa, mutta ainakin sillä voidaan edistää siihen sopeutumista?

16 Kiitos! #hydrologialife C: Metsähallitus/Similä 16

17 Elo ym. 2015, The effect of peatland drainage and restoration on Odonata species richness and abundance. BMC Ecol. 2015; 15: 11. Haapalehto ym The effects of peatland restoration on water-table depth, elemental concentrations, and vegetation: 10 years of changes. Restoration Ecology 19: Haapalehto ym. 2013, Ekosysteemien ennallistamisen ja luonnonhoidon ekologia. S. 24 Teoksessa Aapala ym 2013: Ojitettujen soiden ennallistamisopas. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 188 Haapalehto ym The effects of long-term drainage and subsequent restoration on water table level and pore water chemistry in boreal peatlands. Journal of Hydrology 519: Haapalehto, ym. 2017: Recovery of plant communities after ecological restoration of forestry-drained peatlands. Ecology and Evolution. 2017;1 11. Harris ym. 2006, Ecological Restoration and Global Climate Change. Volume14, Issue2: Kareksela ym Fighting carbon loss of degraded peatlands by jump-starting ecosystem functioning with ecological restoration. Science of the Total Environment 537 (2015) Kareksela, 2015, Ecosystem rescue : when protection is not enough. Jyväskylä studies in biological and environmental science. Koskinen ym. 2011, Post-restoration development of organic carbon and nutrient leaching from two ecohydrologically different peatland sites. Ecological Engineering 37(7): Koskinen ym Restoration of nutrient-rich forestry-drained peatlands poses a risk for high exports of dissolved organic carbon, nitrogen, and phosphorus. Science of the Total Environment 586: Laine ym. 2011; Restoration of drained peatland forests: effects on hydrology and vegetation. Applied Vegetation Science. 14, p Laine ym. 2018, Impacts of drainage, restoration and warming on boreal wetland greenhouse gas fluxes. Science of the Total Environment 647 (2019) Lehikoinen ym. 2018, Protected areas act as a buffer against detrimental effects of climate change Evidence from large scale, long term abundance data. Glob Chang Biol Nov 4. doi: /gcb Maanavilja ym Impact of drainage and hydrological restoration on vegetation structure in boreal spruce swamp forests. Forest Ecology and Management 330: Maanavilja ym Rewetting of drained boreal spruce swamp forests results in rapid recovery of Sphagnum production. Journal of Applied Ecology 52(5): Menberu ym. 2016, Water-table dependent hydrological changes following peatland forestry drainage and restoration: Analysis of restoration success, Water Resour. Res., 52, Menberu ym. 2017, Changes in Pore Water Quality After Peatland Restoration: Assessment of a Large-Scale, Replicated Before-After-Control-Impact Study in Finland. Water Resources Research, 53 (10): Nieminen, M. ym Nitrogen and phosphorus concentrations in discharge from drained peatland forests are increasing. Sci Total Environ. 31;609: Noreika ym Rapid recovery of invertebrate communities after ecological restoration of boreal mires. Restoration Ecology, 23(5): Noreika ym. 2016, Specialist butterflies benefit most from the ecological restoration of mires. Biological Conservation 196: Punttila ym. 2016, The effects of drainage and restoration of pine mires on habitat structure, vegetation and ants. Silva Fennica vol. 50 no. 2. Osmala Riekon (Lagopus lagopus) reviirin muodostus havumetsäalueella. Pro grafu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos. Rassi, ym. 2010, Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Robillard ym. 2015, Facilitating climate change induced range shifts across continental land use barriers.conservation Biology 29(6):