Työväen Arkisto. Puu- ja Erityisalojen Liitto. Rulla 1169 CB 47 VALTUUSTON PÖYTÄKIRJAT I - IV, Kuvannut Monikko Oy Espoo 2007

Transkriptio

1

2 Työväen Arkisto Puu- ja Erityisalojen Liitto CB 47 VALTUUSTON PÖYTÄKIRJAT I - IV, 2000 Rulla 1169 Kuvannut Monikko Oy Espoo 2007 A

3 . X z^/t"//, Lappeenrannan Puualan ammattiosasto 36 Koulukatu Lappeenranta Kirjeenne Liittovaltuusto yhtyy osaston näkemykseen keskitetyn tuloratkaisun tarpeellisuudesta tässä tilanteessa. Keskitetty ratkaisu ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan sen sisältö ratkaisee, olemmeko siinä mukana vai emme. Keskitettyjen ratkaisujen yksi ongelma on ollut, että niiden yhteydessä on ollut vaikeata toteuttaa alakohtaisia sopimusmuutoksia. Nyt valmisteella olevassa mallissa on tavoite saada enempi alakohtaista liikkumavaraa, jotta ratkaisumallin sopivuus eri aloille olisi aiempia parempi. Osastonne tekemät liittokokousaloitteet ovat liittokokouksen päätösten mukaisesti olleet muutosesityksinä esillä työehtosopimusneuvotteluissa, mutta niiden osalta ei ole saavutettu toivottua tulosta. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusjaosto ottaa esityksenne huomioon tulevien neuvotteluiden tavoiteasetannan valmistelussa. Mekaanisen metsäteollisuuden työaikamääräysten mukaan työaikaan noudatetaan työaikalain säännöksiä. ellei työehtosopimuksessa toisin määrätä. Kirjeessänne mainitsemanne työaikalain lauseke työntekijän oikeudesta kieltäytyä työvuoromuutoksesta ja noudattaa aiempaa työaikaansa, koskee työaikalain 10 ja 11 käsittelemää paikallisesti sovittua työaikaa. Nämä työaikalain pykälät koskevat niitä työnantajia, joiden on noudatettava työehtosopimusta työsopimuslain 17 yleissitovuuden perusteella. Näin ollen, vaikka ko. lauseketta ei työehtosopimuksessa ole, on työaikalaki tältäkin osin voimassa myös Mekaanisen metsäteollisuuden työpaikoilla silloin kun ei toimita työehtosopimuksen normaalisitovuuden puitteissa. Helsingissä xx xx 2000 Ammattiyhdistysterveisin Puu - ja erityisalojen liitto

4 Sopimuksen sitovuus : Ellei y^kirjoitettua tulopolittista sopimusta koskevaa neuvottelutulosta allekirjoiteta tuippoljlttiseksi sopimukseksi, raukeaa tämä sopimus. Työnantcyain Yleinen Ryhmä ry / Puu- ja erityisalojen I itto^ /

5 Mikäli kuluttajahintaindeksin (1995=100) nousu tammikuusta joulukuuhun 2001 ylittää 2,6 prosenttia, palkkoja korotetaan ylitettä vastaavalla määrällä seuraavan yleiskorotuksen yhteydessä. Kuluttajahintaindeksin nousu lasketaan kaksidesimaalisista pisteluvuista. Indeksin nousu pyöristetään yksidesimaaliseksi muutosprosentiksi. 0.4 prosentin suuruisia tai sitä pienempiä korotuksia ei kuitenkaan makseta. Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa kuluttajahintaindeksin muutoksen ja mahdollisen indeksikorotuksen suuruuden. Tarkastuslauseke Työmarkkinajärjestöt suorittavat ansioiden kehityksen tarkastelun, siten, kuin tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille on sovittu. Jatkuva neuvottelumenettely Jatkuvan neuvottelumenettelyn tavoitteet Talous kansainvälistyy ja työmarkkinoiden toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Talouden, työmarkkinoiden ja työelämän muutosten hallinta edellyttää toimivia neuvottelusuhteita työelämän osapuolten välillä työpaikka-, liitto- ja keskusjärjestötasolla. Jatkuva neuvottelumenettely allekirjoittajajärjestöjen välillä Allekirjoittajajärjestöjen välisen neuvottelumenettelyn kehittämiseksi sopimusosapuolet ovat valmiita jatkuvan neuvottelumenettelyn käyttöön keskinäisissä ja kahden välisissä suhteissaan. Sen mukaan osapuolet voivat tehdä aloitteita sopimuskauden aikana selvitettävistä tai neuvottelua edellyttävistä asioista ja hankkeista. Tehtyjen aloitteiden perusteella osapuolet ovat valmiita yhdessä käsittelemään tehtyjä esityksiä sekä arvioimaan sitä, minkälaisiin toimiin tehdyt esitykset antavat aihetta. Osapuolet toteavat jatkuvan neuvottelumenettelyn piirissä olevan seuraavia asioita: Tulopoliittisen sopimuksen liitteissä 2 ja 3 mainitut asiat, niiltä osin, kuin keskusjärjestöjen taholta esitetään tai suositellaan toimenpiteitä. Euron käyttöönotto Teksti allekirjoituspöytäkirjaan tuloratkaisua koskevasta neuvottelutuloksesta (liite 2). Sopimuksen sitovuus :

6 Pääluottamusmiesten korvaus. alle 51 työntekijää 319 mk/kk mk/kk Yleiskorotus Voimassa olevia palkkoja ja palkkaperusteita korotetaan tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 122 p/t, kuitenkin vähintään 2,6 %. Liittoerä on käytetty yleiskorotuksen ja taulukkopalkkojen korotukseen. Työkohtaiset aikapalkat vaativuusryhmä penniä/tunti vaativuusryhmä penniä/tunti vaativuusryhmä penniä/tunti alle 18 V 3565 penniä/tunti Vuorolisät iltavuoro 415 penniä/tunti yövuoro 750 penniä/tunti Helatorstaiviikon vaikutus työaikaan v2002 Lyhennetään vuosityö aikaa 8h:lla keskeytyvässä kolmivuorotyössä. Lisätään 6 7 kohdan toiseen kappaleeseen Helatorstai. Poistetaan pöytäkirjamerkintä. Lisätään 8 7 kohda kappaleeseen helatorstai. Lisätään 18 ensimäiseen kappaleeseen Helatorstai Muistutus työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan tulevista pykälä muutoksista v2002, sekä asianomaiseen työehtosopimuksen kohtaan. Palkkarakenne työryhmä Toimitaan työryhmän esitysten mukaisesti. Työssäoppiminen Sovittiin ammattikoululaisten työssäoppimisesta (liite 1).. Indeksiehto

7 Työnantajain Yleinen Ryhmä ry Puu- ja erityisalojen liitto ry NEUVOTTELUTULOS HARJA- JA SIVELLINTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt olivat saavuttaneet vuosille tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen ja että työmarkkinoiden keskusjärjestöt vahvistavat tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi sen jälkeen, kun niiden jäsenjärjestöt ovat uudistaneet alakohtaiset työehtosopimukset neuvottelutuloksen mukaisesti. Päätettiin uudistaa työehtosopimus tulopoliittista sopimusta vuosille koskevan neuvottelutuloksen mukaisesti seuraavasti: Sopimuskausi Sopimuskausi Yleiskorotus Voimassa olevia palkkoja ja palkkaperusteita korotetaan tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 171 p/t, kuitenkin vähintään 3,7 %. Liittoerä ja tasa-arvoerä on käytetty yleiskorotuksen ja taulukkopalkkojen korotukseen. Työliohtaiset aikapalkat Uuteen palkkausjärjestelmään liittyvät työkohtaiset aikapalkat ovat seuraavat: Vaativuusryhmä penniä/tunti Vaativuusryhmä penniä/tunti Vaativuusryhmä penniä/tunti alle 18 V 3443 penniä/tunti Vuorolisät iltavuoro 404 penniä/tunti yövuoro 731 penniä/tunti

8 6.10 Indeksiehto ja tarkastelulauseke Työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä tulopoliittisessa sopimuksessa sovittua indeksiehtoa ja tarkastelulauseketta. Allekirjoituspöytäkirjaan Soveltamisalaa koskevaa määräystä muutetaan seuraavan sopimuskauden alusta lukien siten, että se koskee kaikkia Veneteollisuuden Työnantajat ry:n jäsentoiminimiä. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että siirtyminen uuteen työehtosopimukseen tapahtuu kustannusneutraalisti eikä siitä saa aiheutua yrityksille kokonaisarvio huomioon ottaen lisäkustannuksia eikä myöskään työntekijöille ansionmenetystä. Jatkuvan neuvotteluperiaatteen mukaisesti tes- työryhmä selvittää yllä mainitun muutoksen toteuttamiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä mennessä. Helatorstaiviikon työajan lyhentämisestä aiheutuvat tekstimuutokset tulevat voimaan vuonna Sopimuksen voimassaolo Työehtosopimus on voimassa saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet. Tulopoliittisen neuvottelutuloksen vuosille mukaisesti uudistettu veneenrakennusteollisuuden työehtosopimus raukeaa, mikäli keskusjärjestöt eivät allekirjoita neuvottelutuloksen mukaista tulopoliittista sopimusta vuosille Mikäli tulopoliittisen neuvottelutuloksen mukaisesti uudistettu työehtosopimus raukeaa, noudatetaan allekirjoitettua veneenrakennusteollisuuden työehtosopimusta sen sopimuskauden loppuun eli saakka. Pöytäkirjan tarkastaminen Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksilla. VENETEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO RY

9 6.2 Helatorstaiviikon työajan lyhentäminen Vuodesta 2002 alkaen muissa työaikamuodoissa kuin keskeytymättömässä 3-vuorotyössä helatorstai lyhentää vuosityöaikaa ansioita alentamatta kahdeksalla tunnilla. Työajan lyhentämisestä johtuvan ansionmenetyksen kompensoinnista sovitaan paikallisesti. Mikäli paikallista sopimusta ei asiassa synny, korotetaan työntekijöiden palkkoja 0.5 %:lla lukien. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä työajan lyhennyskorvaus korotetaan 8.6 %:iin. Työajan lyhennyksen jälkeen keskimääräinen vuotuinen työaika on keskeytyvässä kolmivuorotyössä niillä työntekijöillä, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan 1754 tuntia ja 30 päivän vuosilomaan oikeutetuilla 1717 tuntia. Helatorstai lisätään työehtosopimuksen 9 :n ja 13 :n 8 kohtiin. 6.3 Uusi palkkausjärjestelmä Seuraavan sopimuskauden alusta otetaan käyttöön liitteen mukainen uusi palkkausjärjestelmä. jonka ohjepalkoista. henkilökohtaisen palkanosan suuruudesta sekä urakka- ja palkkiopalkkatyön hinnoittelusäännöstä osapuolet sopivat mennessä. Tätä tarkoitusta varten tehdään ennalta sovituissa yrityksissä uutta palkkausjärjestelmää koskeva kokeilu. Uusia ohjepalkkoja korotetaan vuonna 2002 yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta lukien 137 pennillä suhteet säilyttäen. Sopimuskauden loppuun ovat nykyisen työehtosopimuksen palkkaryhmämääräykset voimassa. Yritysten on sopimuskauden loppuun mennessä paikallisesti sovittava uuden palkkaryhmittelyn käyttöönotosta tai muusta palkkausjärjestelmästä, joka täyttää työehtosopimuksen minimipalkkaa koskevat määräykset. Palkkarakenteen uudistaminen ei saa vaikuttaa kenenkään palkkaan laskevasti eikä toisaalta automaattisesti kenkään palkkaan nostavasti. 6.4 Kuntien kalleusluokittelu Sopimuskauden aikana noudatetaan palkka- ja muiden sopimusmääräysten osalta kuntien yleistä kalleusluokitusta ja kunnallista jaotusta sellaisena kun se on kulloinkin voimassa olevassa valtioneuvoston päätöksessä määrätty. 6.5 Euron käyttöönotto Euron käyttöönotossa menetellään siten kuin tulopoliittisen sopimuksen liitteessä 1 on sovittu. 6.7 Jatkuva neuvottelumenettely Osapuolet ovat yhtä mieltä sopimis- ja neuvottelusuhteiden kehittämisen tarpeellisuudesta ja ovat keskinäisissä suhteissa valmiit ottamaan huomioon tulopoliittisen sopimuksen kohdassa 4 mainitut periaatteet. 6.8 Työelämän kehittäminen ja oppiminen osana työelämää Osapuolet toteavat tulopoliittiseen sopimukseen sisältyvän sen liitteistä 2 ja 3 ilmenevät työelämän kehittämistä ja osaamista koskevat asiat. 6.9 Uuden työsopimuslain vaikutus työehtosopimukseen Keskusjärjestöjen tekemät mahdolliset muutokset irtisanomissuoja- ja yleissopimukseen koskien irtisanomis- ja lomautusaikoja sekä luottamusmiehen työsuhdeturvaa liikkeen luovutustilanteessa otetaan tämän työehtosopimuksen osaksi muutosten voimaantulohetkestä.

10 Liittoerä Liiltoerän käyttö Nuorten palkat Todettiin, että tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen kohdan mukainen liittoerä on 0.3 prosenttia. Liiltoerä on käytetty yleiskorotukseen ja ohjetuntipalkkojen korotuksiin. Nuorten työntekijöiden palkkoja korotetaan 137 pennillä tunnilta. Nuorten ohjetuntipalkat ovat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu kauden alusta lukien: Paikkakuntakalleusluokka I Palkkaryhmä alle 17-vuotiaat 17 vuotta täyttäneet p/h eur/h p/h eur/h Ohjetuntipalkat Alinta ohjetuntipalkkaa korotetaan 137 pennillä suhteet säilyttäen. Ohjetuntipalkat ovat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: Paikkakuntakalleusluokka Palkkaryhmä p/h eur/h p/h eur/h , , , , Vuorolisät Ilta- ja yövuorolisiä korotetaan 2,1 %:lla. Uudet vuorolisät ovat iltavuorossa 420 p/h (71 senttiä) ja yövuorossa 765 p/h (129 senttiä). Muut ehdot 6.1 Matkakustannusten korvaukset Työehtosopimuksen 21 :n mukaiset matkakorvaukset ja niiden perusteet sopimus kauden aikana vuosina 2001 ja 2002 ja sopimuskauden aikana vuonna 2003 määräytyvät verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

11 Liitto- ja tasa-arvoeran käyttö Liitto- ja tasa-arvoerä on käytetty yleiskorotukseen ja ohjepalkkojen korotuksiin. Nuorten palkat Nuorten työntekijöiden palkkoja korotetaan 169 pennillä tunnilta. Nuorten ohjetuntipalkat ovat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu kauden alusta lukien: Paikkakuntakalleusluokka I Palkkaryhmä p/h eur/h p/h eur/h alle 17-vuotiaat 17 vuotta täyttäneet , , , ,06 Ohjetuntipalkat Alinta ohjetuntipalkkaa korotetaan 169 pennillä suhteet säilyttäen. Ohjetuntipalkat ovat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: Paikkakuntakalleusluokka I Palkkaryhmä p/h eur/h p/h eur/h , , , , , , , , , ,09 Vuorolisät tavuoro- ja yövuorolisiä korotetaan 2,6 %:lla. Uudet vuorolisät ovat iltavuorossa 410 p/h (69 senttiä) ja yövuorossa 750 p/h (126 senttiä). Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus Kuukausikorvausta korotetaan 10 %:lla lukien. 5.2 Palkankorotukset Yleiskorotus Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukaudenalusta. joka alkaa tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 137 penniä tunnilta kuitenkin vähintään 2,1 %.

12 KEMIANTEOLLISUUS RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO RY NEUVOTTELUTULOS ^^ot ir / 1(5) VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika Paikka Kemianteollisuus ry. Helsinki Läsnä Pekka Hotti Timo Sarparanta Kalevi Vanhala Jyrki Alapartanen Harald Nordman Hannu Vesterinen Veneteollisuuden Työnantajat ry Veneteollisuuden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Puu- ja erityisalojen liitto Puu- ja erityisalojen liitto Puu- ja erityisalojen liitto 1 Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt olivat saavuttaneet vuosille tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen ja että työmarkkinoiden keskusjärjestöt vahvistavat tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi sen jälkeen, kun niiden jäsenjärjestöt ovat uudistaneet alakohtaiset työehtosopimukset neuvottelutuloksen mukaisesti. Todettiin, että osapuolten kesken allekirjoitettu veneenrakennusteollisuuden työehtosopimus päättyy Päätettiin uudistaa työehtosopimus tulopoliittista sopimusta vuosille koskevan neuvottelutuloksen mukaisesti seuraavasti: Sopimuskausi Palkankorotukset 5.1 Palkankorotukset Yleiskorotus Liitto- ja tasa-arvoerä Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 169 penniä tunnilta kuitenkin vähintään 2.6 %. Todettiin, että tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen kohdan mukainen liittoerä on suuruudeltaan 0,5 %. Todettiin, että tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen kohdan tarkoittama tasa-arvoerä on suuruudeltaan 0,1 %.

13 PÖYTÄKIRJAN IIYVÄKSYMINKN Allekirjoittajat hyväksyvät támán pöytäkirjan nimikirjoituksillaan Helsingissa YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT R Y Timo Haapanen Jorma Toro PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO Kalevi Vanhala Lauri Ainasto

14 I2 TYÖELÄMÄN KEHinÄMINEN Työntekijän palkkalaskclmassa kultakin palkkakaudclta maksettava summa tulee siirtymäkauden aikana ilmaista myös markoissa. Allekirjoittaneet osapuolet sopivat, että tulopoliittisen sopimuksen kohdan 5 mukaisesti, koskien työelämän kehittämistä, osallistutaan siihen soveltuvin osin Sopijaosapuolet tarkentavat myöhemmin neuvotteluin yksityiskohtaiset toimenpiteet sovellettuna taimitarha-alalle. 13 JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE Sopijapuolet toteavat, että sopimuskauden aikana jatketaan osapuolten välillä jo aiemmin sovittua jatkuvan neuvottelun periaatetta. Neuvotteluissa sovitut asiat voivat tulla voimaan sopimuskauden kestäessä. Tässä pykälässä sovittiin selvitettäväksi seuraavia asioita: Palkankorotusten soveltamisohje (tammikuun loppuun 2001 mennessä) Taimitarha-alan työehtosopimuksen 14 :njal9 :n5. kohdan soveltaminen (helmikuun loppuun 2001 mennessä) Työsuojclusopimukseen työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojcluasiamiesverkoston rakentaminen (lokakuun loppuun 2001 mennessä). Sopimuskauden aikana selvitetään suorituspalkkaperusteita sekä palkkaryhmittelyn toimivuutta. 14 TYÖEHTOSOPIMUKSEN 26 :N MUKAINEN VIIVÄSTYSKORKO Sopijapuolet toteavat, että valtiovarainministeriön vahvistama viivästyskorko on vuonna prosenttia.

15 10 TARKASTKIAILAlJSEKi: Vuosille solmitun tulopoliittisen sopimuksen kohdan 2.6 kohdan mukaan työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat huhtitoukokuussa 2002 tarkastelemaan yleistii taloustilannetta, sopimuksen päämäärien toteutumista ja ansioiden kehitystä Tarkastelussa selvitetään myös sc, miten tasaisesti kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden tai sopimusalojen ansiot ovat tämän sopimuksen palkkauksclliset tavoitteet huomioon ottaen kehittyneet sopimuskauden aikana. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat tarvittavista toimenpiteistä. Työmarkkinakeskusjärjestöjen saatua edellä todetun tarkastelun suoritettua kokoontuvat tämän sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet tarkastelemaan taimitarha-alan ansiokehitystä IV/ IV/2001 ajanjaksolla Tarkastelu suoritetaan työmarkkinakeskusjäijestöjen käyttämien perusteiden mukaisesti. Mikäli joku tämän sopimuksen osapuoli katsoo, ettei ansiokehityksessä ole päästy tulopoliittisen sopimuksen tarkoittamaan lopputulokseen, voi se jonkin työmarkkinain keskusjärjestön kautta alistaa mahdollisesta kompensaatiosta päättämisen tulopoliittisen sopimuksen tarkoittamaan ratkaisulautakuntaan Tämän sopimuksen työnantajaosapuoli suostuu siihen, että työnantajien työmarkkinakeskusjärjestön nimeämä ratkaisulautakunnan jäsen edustaa ansionkehityksen tarkastelussa taimitarhatyönantajia. II EURON KÄYTTOONOTTO Yritys-, toimipaikka- ja yksilötasolla noudatetut tai sovitut palkkaperusteet muunnetaan euro- tai senttimääräisiksi käyttäen kuuden numeron tarkkuudella määriteltyä muuntokurssia, 1 euro = 5,94573 Suomen markkaa. Näin saadut luvut pyöristetään normaaleja pyöristyssääntöjä noudattaen lähimpään sentin kymmenesosaan, ellei kustannusvastaavuuden toteuttaminen edellytä sentin kymmenesosien tai sitäkin pienempien yksikköjen käyttöä. Mikäli muuntokurssin soveltamisen jälkeinen luku on täsmälleen kahden käytettävällä yksikkötarkkuudella ilmaistun luvun puolivälissä, pyöristetään luku ylempään lukuun. Yritys-, toimipaikka- ja yksilötasolla noudatettujen palkkaperusteiden muuntamisesta euromääräisiksi on sovittava työpaikoilla noudattaen työja virkaehtosopimuksiin kirjattua neuvottelujärjestystä ja paikallista sopimista koskevia menettelytapoja. Muunnettaessa palkkaperusteita euromääräisiksi on tärkeää, että muuntamisessa noudatettavista menettelytavoista tiedotetaan hyvissä ajoin etukäteen henkilöstölle.

16 / TASA-ARVOERA Todettiin, että tulopoliittisessa sopimuksessa sovittu tasa-arvoera on taimitarha-alalla yhteensä 0,6 %. Sc on määritelty tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti tilastoaineiston IV/1999 perusteella seuraavasti: NAPA 0,6*82 naista/ 125 henkilöä = 0,4 % MAPA 0,2* 125 henk./ 125 henkilöä = 0.2 % Samalla sovittiin, että ko. era käytetään taimitarha-alalla yleiskorotukseen ja tyokohtaisten palkkojen korotukseen. LIITTOERA Sovittiin, että tulopoliittisessa sopimuksessa sovitut 0,5 prosentin (vuosi 2001 ) ja 0,3 prosemin (vuosi 2002) suuruiset liittoerät käytetään yleiskorotukseen ja tyokohtaisten palkkojen korotukseen. 7 TYÖEHTOSOPIMUKSEN TEKSTIMUUTOKSET Sovittiin, etta helatorstai lisätään taimitarha-alan työehtosopimuksen 29 n toiseen kohtaan vuonna LUOITAMUSMIESKORVAUS Sovittiin, että taimitarha-alan luottamusmiessopimuksen 8 :n 3 kohdan mukainen luottamusmieskorvaus on alkaen 275 mk/kk. 9 INDEKSIEHTO Mikäli kuluttajahintaindeksin (1995=100) nousu tammikuusta 2001 joulukuuhun 2001 ylittää 2,6 prosenttia, palkkoja korotetaan ylitettä vastaavalla määrällä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Kuluttajahintaindeksin nousu lasketaan kaksidesimaalisista pisteluvuista. Indeksin nousu pyöristetään yksidesimaaliseksi muutosprosentiksi. 0,4 prosentin suuruisia tai sitä pienempiä korotuksia ei kuitenkaan makseta. Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa kuluttajahintaindeksin muutoksen ja mahdollisen indeksikorotuksen suuruuden.

17 I Yokohlaisct palkat Työchlosopimukscn mukaiset työkohtaisct tuntipalkat ovat l lähticn: Vaativuusryhma I Vaativuusryhmä 2 Vaativuusryhma 3 36,94 39,31 41,64 mk/tunti mk/tunti mk/tunti VUOSI 2002 ém Yleiskorotus Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa tai Uhinna sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20,5 senttii (122 penniä) tunnilta tai 35,32 euroa (210) markkaa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 2,4 prosenttia. 24 Työkohtaiset palkat Työehtosopimuksen mukaiset työkohtaiset tuntipalkat ovat lahtien Vaativuusryhmä I Vaativuusryhmä 2 Vaativuusryhmä 3 6,395 euroa/tumi 38,02 (mk) 6,805 euroa/tunti 40,46 (mk) 7,209 euroa/tunti 42,86 (mk) 3 KASVINSUOJFXU- JA TORJUNTAAINELISÄ 4 KlILKi:iVllSKORVAUKSET(TES 30 ) Sovittiin mainitun lisän suuruudeksi alkaen 11,80 mk/tumi ja alkaen 2,032 euroa/tunti (12,10 mk). Sovittiin, että vuonna 2001 taimitarha-alän työehtosopimuksen mukaisen kulkemiskorvaukset ovat seuraavat: polkupyörä mopedi moottoripyörä lisähenkilö auto -lisähenkilö p/km p/km p/km p/km p/km p/km Samalla sovittiin, että vuoden 2002 katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

18 YKSn YlSMin SÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT R Y inju- JA ERITYISALOJEN LIITTO / / / / TAIMITAKIIA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUUTTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika Paikka Puu- ja erityisalojen liiton toimisto, Helsinki Läsnä Jorma Toro Kari Immonen Alpo Isokallio työnantajapuolen edustaja f» Lauri Ainasto Aulis Nevalainen Aila Kankare Kalevi Komppa Vesa Nätynki työntekijäpuolen edustaja II II II Neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2001 ja 2002 mukaisesti sopivat allekiijoittaneet liitot seuraavaa: SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Taimitarha-alan työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa Uusi sopimuskausi alkaa ja tästä alkaen noudatetaan nyt allekirjoitettua työehtosopimusta sekä tämän allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä. Työehtosopimuksen voimassaoloaika on Ellei keskusjärjestöjen allekirjoittamaa tulopoliittista sopimusta koskevaa neuvottelutulosta allekiijoiteta tulopoliittiseksi sopimukseksi, raukeaa tämä sopimus. 2 PALKAT VUOSI Yleiskorotus Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 173 penniä tunnilta tai 298 markkaa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 3,6 prosenttia.

19 Lisien korottaminen: 20 Vuorotyö ja yötyö V V p/h snt/h snt/h p/h lltav yöv Palvelusvuosilisät V V FIM EURO EURO FIM ,- 59, ,- 118, ,- 177,60 20» 1407,- 236,60 61,10 120,90 181,60 242,00 363,- 719,- 1080, 1439,

20 29, Nahkomisajan lisä V p/h snt/h V snt/h p/h Muut lisät V p/h snt/h V snt/h p/h , Palvelusvuosilisä FIM V EURO V EURO FIM ,- 60, , ,00 20» ,10 183,50 244,20 367,- 726, 1091, 1452, Turkistarhausalan tes, Rehukeskukset Yleiskorotus vuoden 2001 osalta 151 penniä, vähintään 2,9% ja vuoden 2002 osalta 121 penniä, vähintään 2.3%. 13, Ohjepalkat ja palkkaryhmittely V FIM EURO kalleusluokka I FIM EURO kalleusluokka II , 36,93 38,28 40,11 41,84 6,21 6,44 6,75 7,04 36,82 38,18 40,00 41,72 6,19 6,42 6,73 7,02 V EURO FIM kalleusluokka I EURO FIM kalleusluokka II ,41 6,65 6,97 7,27 38,14 39,54 41,43 43,22 6,40 6,63 6,95 7, ,44 41,32 43,09

21 Lisien korotukset; 20, Vuorotyö ja yötyö V.2001 V p/h snt/h snt/h p/h Iltavuoro Yövuoro Turkistarhausalan tes, tarhatyöt Yleiskorotus 157 penniä, vähintään 3,4% ensimmäisenä vuotena ja 118 penniä, vähintään 2,5% toisena sopimusvuotena. 12, Ohjetuntipalkat ja palkkaryhmittely v. 2001: FIM EURO FIM EURO kalleusluokka 1 kalleusluokka II 1. 36,64 6,16 36,53 6, ,74 6,35 37,62 6, ,01 6,56 38,89 6, ,07 6,74 39,95 6, ,80 7,03 41,68 7,01 V EURO FIM Kalleusluokka I EURO FIM kalleusluokka II ,36 6,55 6, ,26 37,82 38,96 40,27 41,37 43,15 6,34 6, ,94 7,24 37,71 38,84 40,15 41,24 43,03 Lisien korotukset: 19 Vuorotyö ja yötyö V V iltav. yöv. p/h snt/h snt/h p/h

22 AI lekirjoituspöytäkirjaan; "Mikdli eläinten hoitotyötä tekevälle työntekijälle on maksettu karja- tai sikalamestarin tutkinnon edellyttämää 3%:n lisää, otetaan tämä lisä uutta palkkausjäiiestelmää sovellettaessa huomioon määriteltäessä työntekijän henkilökohtaista palkan osaa." "Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt alle 5 vuotta ja jolle on maksettu 32 :ssä mainittua palvelusvuosilisää sen mukaisesti kuin työsuhde on kestänyt 2-4 vuotta, säilyy kyseinen lisä 368 markan suuruisena, kunnes häneen tulee sovellettavaksi uudistetun työehtosopimuksen mukainen palvelusvuosilisä." Viher- Ja golfalan tes: Yleiskorotus vuoden 2001 osalta 163 penniä, vähintään 3,3% ja toisena vuotena 120 penniä, vähintään 2,4 %. Vaativuusryhmien palkat v Pääkaup. seutu kalleusluokka 1 kalleusluokka II FIM EURO FIM EURO FIM EURO 1. 40,09 6,74 37,58 6,32 36,38 6, ,05 7,07 39,39 6,62 38,13 6, ,42 41,31 6,95 40,05 6, ,25 7,78 43,33 7,29 42,07 7, ,48 8,15 45,45 7,64 43,98 7,40 Vaativuusryhmien palkat v Pääkaup. seutu kalleusluokka 1 kalleusluokka EURO FIM EURO FIM EURO FIM 1. 6,97 41,42 6,53 38,82 6,32 37, ,31 43,44 6,84 40,69 6,62 39, ,67 45,60 7,18 42,68 6,96 41, ,04 47,78 7,53 44,77 7,31 43, ,42 50,09 7,90 46,96 7,64 45,44

23 Maaseutuelinkeinojen tes: Yleiskorotus v on 160 penniä, vähintään 3,6% ja vuoden 2002 osalta 116 penniä, vähintään 2.7%. 13, Vaativuusryhmien tuntipalkat: V V FIM Euro Euro FIM ,84 6,03 35, ,31 37, ,59 39,18 39, ,89 0, , ,70 Lisien korotukset: 21 Likainen työ V V p/h snt/h snt/h p/h Palvelusvuosilisä: V V FIM Euro Euro FIM 5-9v. 583,00 98, ,00 131, ,00 179,30 20» 1421,00 239, ,20 184, Tekstilisäys: 1. Soveltamisala, lisättiin teksti: - vihannes-ja muut alkutuotepakkaartx)t. joissa kauppakunnostetaan ja varastoidaan omistajayritysten tuotteita."

24 Puutarha-alan tes: Yleiskorotus vuodelle 2001 on 164 penniä tai vähintään 4,1 %. Vuodelle 2002 vastaavat luvut ovat 115 penniä, vähintään 2,9 %. 13, Vaativuusryhmien tuntipalkat Palkkoja ja lisiä korotetaan ensimmäisen kerran ja toisen ken-an tai lähinnä näitä ajankohtia alkavan palkanmaksukauden alusta V V FIM EURO EURO FIM ,54 5,81 6,00 35,69 36,73 6,18 6,38 37,96 37,89 6,37 6,59 39,16 39,19 6,59 6,81 40,50 41,06 6, ,43 Lisien korotukset: 17 Lauantailisä V snt/h V snt/h Vuorotyö V V p/h snt/h snt/h p/h iltavuoro yövuoro iltalisä Palvelusvuosilisä V.2001 V FIM Euro Euro FIM 8-11 V V V. 20 V. 363,00 719, , ,00 61,10 120,90 181,80 242,00 62,90 124,50 187,00 249,10 374,00 740, , ,00

25 1 //// Työehtosopimuksia koskeva neuvottelutulos Puutarha-, Turkis-, Viher Ja golf sekä Maaseutuelinkeinoja koskeville aloille. Maaseudun työnantajaliitto ja Puu- ja erityisalojen liitto saavuttivat tulopoliittisen ratkaisun pohjalta neuvottelutuloksen kaksivuotiseksi työehtosopimukseksi Nykyisten sopimusten voimassaolo lakkaa ja uudet astuvat voimaan ja päättyy Kaikissa sopimuksissa sopimuksittain vaihteleva tasa-an^oerä sekä liittoerä sisällytettiin 2001yleiskorotukseen.2002 osalta yleiskorotukseen sisällytettiin liittoerä. Ensimmäisenä sopimusvuotena ohjepalkkc^a korotettiin siten, että kaikkiin palkkaryhmiin sijoitettiin 120 penniä ja liittoerä sekä tasa-an^oerä. ylintä palkkaryhmää korotettiin siten, että liittoerä ja tasa-arvoerä kerrottiin luvulla 1.3. Toisen vuoden osalta yleiskorotus vietiin alimpaan palkkaryhmään ja palkkaryhmien väliset suhteet säilyttiin. Penni- tai markkamääräisiä lisiä korotetaan molempina vuosina palkankorotusta vastaavalla prosenttimäärällä. TuPo:n mukaiset indeksiehto ja ansioiden kehittymisen tarkastelulauseke kirjattiin saman sisältöisenä jokaiseen sopimukseen. Kaikilla sopimusaloilla sovittiin helatorstai vapaapäiväksi arkipyhäpykälään viimeiseksi kappaleeksi liitettävällä tekstillä: "Helatorstai on alkaen palkallinen vapaapäivä. Tuotannollista syistä johtuen helatorstaita vastaava palkallinen vapaa voidaan siirtää myöhemmin annettavaksi kuitenkin siten, että se on annettava saman kalenterivuoden aikana. Ellei vastaavaa vapaata ole annettu, maksetaan työntekijälle yhden työpäivän palkkaa vastaava korvaus. Heiatorstaiviikon lauantai on vapaapäivä. Mikäli lauantai on työvuoroluettelon mukainen työpäivä, eikä vastaavaa työajan tasoitusvapaata ole annettu, maksetaan lauantaina tehdystä työstä 50 %:lla korotettu palkka." Henkilökohtaisen palkanosan määrittelylauseketta korjattiin kaikissa sopimuksissa siten, että kausityöläisille ko. palkanosa määritellään viimeistään silloin, kun heidän työsuhteensa yhteenlaskettu pituus samaan työnantajaan on kolme kuukautta, viher- ja golfalalla neljä kuukautta. Laskennassa huomioidaan kaikki kaksi viikkoa tai sitä pidemmät työjaksot. Kaikkien sopimusten allekirjoituspöytäkirjaan kirjattiin ohjeet euron käyttöönotosta työpaikoilla sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/98 tarkoittaman työssäoppimisen järjestämisestä. Sovittiin, että sopijapuolet kokoontuvat tarkastelemaan mahdollisia sopimusten muutostarpeita uuden työsopimuslain tultua hyväksytyksi sekä keskusjärjestöjen tehtyä oman selvityksensä työsuojeluvaltuutettujen työstävapautuksesta.

26 NEUVOTTELUTULOS LIITE 4 VAHVISTUSILMOITUS Osapuolet ovat allekiijoittaneet alaa koskevan työehtosopimuksen (virkaehtosopimuksen), työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välillä hyväksytyn tulopoliinista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen mukaisesti. :ssä kuuta 2000 TYÖNANTAJALIITTO TAI VASTAAVA AMMATTILIITTO TAI VASTAAVA

27 NEUVOTTELUTULOS LIITE 3 7 (7) perusteella kertasuorituksena maksettavan ammattikoulutusrahan voimassaoloaikaa jatketaan saakka.

28 NEUVOTTELUTULOS LIITE 3 6 (7) Aiemmin jo valmistuneessa kolmikantaisessa neuvottelumuistiossa (Henkilöstökoulutuksen kehittäminen, TM :n julkaisuja 164) osapuolet esinivät valtiovallalle selvityksen käynnistämistä koulutukseen tehtävien investointien verokohtelusta. Henidlöstökoulutuksen verotuskohtelussa on epäyhtenäisyyttä, mikä on ollut esteenä koulutuksen kehittymiselle työelämän tarpeita vastaavasti. Koulutusvakuutuksen kolmas vaihe eli lakisääteinen aikuiskoulutustuki tulee voimaan Esitetään valtiovallalle, että käynnistettäisiin selvitys vapaaehtoisen koulutusvakuutuksen verokohtelusta. Samassa yhteydessä selvitetään myös, miten ja millä ehdoin henkilöstökoulutuksen järjestämistä olisi mahdollista lisätä verotuksellisin keinoin. 9. Korkean tason neuvottelukunta 10. Omaehtoinen koulutus ja Koeran etuudet Maamme menestys perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän osaamiseen, jonka kehittämisessä koulutuksella on keskeinen asema. Laadukas ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaava koulutus hyödyttää parhaiten yksilöitä, yrityksiä, työyhteisöjä ja koko yhteiskuntaa. Työelämää koskevan ja ammatillista osaamista lisäävän koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä työmarkkinajäijestöillä on oma erityinen vastuunsa. Koulutukseen suunnattujen resurssien tehokkaan käytön kannalta kokonaiskuvan muodostaminen työelämän osaamistarpeista ja niiden toteuttamiseksi tarvittavasta koulutuksesta on välttämätöntä. Tämän vuoksi esitetään valtiovallalle, että se asettaisi (esimerkiksi pääministerin kanslian alaisuuteen) korkean tason neuvottelukunnan, jossa olisivat edustettuina kaikki eri koulutusmuotoja käsittelevät ministeriöt sekä keskeiset työmarkkinaosapuolet. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi luoda kokonaiskuvaa ja edistää koulutuksen kehittämistä yksilöiden, yritysten, työyhteisöjen ja koko yhteiskunnan muuttuvien työvoima- ja osaamistarpeiden mukaisesti. Työttömien omaehtoisen koulutuksen tukemisesta annetussa laissa (1402/1997) tarkoitetun koulutuspäivärahan edellytyksiä esitetään muutettavaksi siten, että työhistorian laskentaan liittyvä 15 vuoden tarkasteluaika poistetaan lukien. Hallituksen esityksen (HE 150/2000) mukaan aikuiskoulutustukea koskeva laki tulee voimaan , jolloin myös Koulutus-ja erorahaston maksaman ammattikoulutusrahan voimassaolo päättyy. Ottaen huomioon uusi aikuiskoulutustuki jatkuvassa neuvottelumenettelyssä selvitetään ja ratkaistaan omaehtoisen koulutuksen erilaisten tukijärjestelmien selkiyttämisen ja yhtenäistämisen tarve sekä Koulutus-ja erorahaston maksamien muiden etuuksien muutostarve. Ellei muutoksista selvitystyön yhteydessä mennessä muuta sovita, erorahan aikuiskoulutuslisän, osittaisen ammattikoulutusrahan ja anunattitutkinnon

29 NEUVOTTELUTULOS LIITE 3 5 (7) Tehostetaan yhdessä opetushallinnon kanssa toimia ammattitutkintojärjestelmän tunnettuuden ja käytön lisäämiseksi. 5. Työelämäläheiset koulutusmallit Esitetään valtiovallalle selvitystä siitä, mitä vaihtoehtoisia työsuhteeseen perustuvia, työelämäläheisiä koulutusmalleja eri anunattikorkeakouluissa on toteutettuja arvioidaan niiden perusteella mahdollisuudet käynnistää kokeiluja oppisopimusjärjestelmän hyödyntämiseksi esimerkiksi muuntokoulutuksessa, kaupan ja hallinnon sekä tietotekniikan koulutusohjelmissa. 6. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvostus 7. Koulutustoimikunnat 8. Koulutusinvestointien verotus Ammatillisen koulutuksen määrärahojen supistukset ovat jarruttaneet toi sen asteen ammatillisen koulutuksen kehitystä. Työnantajakeskusjärjestöjen koulutustarveselvitysten mukaan kuitenkin noin puolet tulevaisuuden työntekijöistä rekrytoidaan yrityksissä toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneista. Esitetään valtiovallalle, että se yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa käynnistää hankkeen, jossa selvitetään toimenpiteet toisen asteen ammatillisen koulutuksen kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi ja ammatillisen koulutuksen yleisen arvostuksen kohottamiseksi. Työelämän yhteistyökanavana opetushallintoon toimivat koulutustoimikunnat, jotka ovat kolmikantaisia ja muodostuvat työnantaja- ja palkansaajaedustajista sekä ao. ammattialan opettajista. Koulutustoimikunnat ovat työelämälle tärkeä ja tehokas informaatiokanava opetushallintoon. Niiden toiminta ei kaikilla aloilla ja kaikissa tapauksissa ole ollut mm. resurssien puutteen vuoksi riittävän tehokasta eikä niitä ole aina tan ittaessa kuultu. Esitetään valtiovallalle, että se turvaa koulutustoimikuntien työn kehittämisen siten, että niille varataan riittävät sihteeriresurssit. Opetushallinnon virkamiehille tulee antaa riittävä mahdollisuus huolehtia sihteeritehtävistä. Toimikuntien käyttöön tulee varata nykyistä enemmän varoja, jotta ne voivat tehdä mm. selvityksiä. Lisäksi korostetaan sitä, että opetushallinnon tulee tärkeissä alakohtaisissa asioissa jo valmisteluvaiheessa kuulla koulutustoimikuntia. Omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämistä (koulutusvakuutuksen kolmatta vaihetta) selvittänyt työryhmä piti loppuraportissaan perusteltuna luoda mahdollisuus lakisääteisen toimeentuloturvan täydentämiseen vapaaehtoisilla järjestelyillä. Työryhmä perusteli esitystään vaihtelevilla koulutustarpeilla ja koulutuksen hankkimisesta aiheutuvilla kustannuksilla.

30 NEUVOTTELUTULOS LIITE 3 4 (7) Työssäoppimisjaksojen käytännön toteutuksessa on ilmennyt, ettei oppilaan vakuutusturva ole kaikilta osin riittävän yksiselitteinen. Osapuolet tukevat STMissä valmisteltavana olevaa vakuutusturvan uudistusta. Työssäoppimisen toteutumiseksi on huolehdittava siitä, että työpaikkaohjaajia koulutetaan riittävästi työelämän tarpeisiin. ESR-ohjelman puitteissa koulutettujen työpaikkaohjaajien määrän lisääntyessä työpaikoilla on tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet nimetä oppilaan ohjaajaksi tähän tehtävään koulutuksen saanut henkilö. Työpaikkaohjaajakoulutusta tulee järjestää sellaisessa muodossa, että myös pk-yritykset voivat irrottaa työntekijöitään koulutukseen. Työpaikoilla tapahtuva koulutus kasvaa määrältään, kun työssäoppimista koskevat opetussuunnitelmat tulevat täydessä laajuudessaan käynöön vuoden 2001 jälkeen. Esitetään valtiovallalle selvityksen tekemistä siitä, millä edellytyksillä myös toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa voidaan ammattikorkeakoulujen tapaan maksaa lain sallimaa korvausta työnantajille työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. 4. Oppisopimuskoulutus Noin puolet vuotiaista ei ole suorittanut ammatillista tutkintoa. He ovat \iiodesta 1994 voineet hyödyntää aikuisten ammattitutkintojärjestelmää, jossa näyttökokeilla osoitetaan ammattitaito riippumatta siitä, miten se on hankittu. Käytännössä näyttökokeita useimmiten edeltää koulutusjakso. Tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja, jotka ulottuvat jo lähes kaikille ammatti- ja koulutusaloille. Vuoteen 1999 asti ammatillisiin perustutkintoihin ja ammattitutkintoihin johtavia oppisopimuksia voitiin solmia ilman määrällisiä kiintiöitä. Sen jälkeen ammattitutkinnoille asetettiin vuosittaiset alueelliset kiintiöt, jotka ovat osoittautuneet riittämättömiksi kysyntään nähden siitä huolimatta, että niitä on asteittain lisäny ( vuonna 2000, vuonna 2001). Myös erikoisammanitutkinnot ovat kiintiöjärjestelmän piirissä. Esitetään valtiovallalle, että - lisäkoulutuksen kiintiöjärjestelmästä irrotetaan sellainen ammattitutkintoon johtava oppisopimuskoulutus, jossa sopimus on tehty työntekijän kanssa, jolta puuttuu ammatillinen perustutkinto - opetusministeriö asettaa työryhmän selvittämään kiintiöjärjestelmän toimivuutta ja kehittämistä paremmin vastaamaan työelämän tarpeita.

31 1. Ammatillinen lisäkoulutus 2. Tiedekorkeakoulujen resurssit 3. Työssäoppiminen ja harjoittelu NEUVOTTELUTULOS LIITE 3 3 (7) Ammatillisen koulutuksen edistämiseksi keskusjärjestöt esittävät valtio vallalle alla olevia toimenpiteitä. Ammatilliseen lisäkoulutukseen varatut määrärahat ovat olleet vuonna 1997 noin 1,1 mrd. ja ensi vuodeksi esitetään 0,4 mrd. Määräraha on erittäin tarpeellinen, koska työelämä kehittyy koko ajan ja koska pyritään siihen, että ihmiset pystyisivät ja haluaisivat työskennellä pidempään ennen eläkkeelle siirtymistä. Esitetään valtiovallalle, että tämä määräraha v säilytetään vähintään tämänvuotisella 0,5 mrd:n tasolla ja että sitä korotetaan lähivuosina ammatillisen lisäkoulutuksen tarpeita vastaavasti. Omaehtoiseen ammatilliseen aikuisopiskeluun soveltuvan koulutuksen tarjonta ja maksut vaihtelevat eri koulutusaloilla ja -asteilla. Uuden koulutuslainsäädännön voimaantulo on lisännyt merkittävästi myös aikuiskoulutuksen järjestäjien päätäntävaltaa ja koulutuspoliittista vastuuta. Aikuiskoulutuksen tarjonnan riittävyyden ja laadun turvaaminen edellyttää määrätietoista rahoitus- ja ohjausjärjestelmän kehittämispolitiikkaa sekä opetus-ja työhallinnon ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön tiivistämistä. Tarjonnan tulee riittävän ripeästi mukautua muuttuviin tarpeisiin ja olla hinnaltaan kohtuullista. Esitetään valtiovallalle, että näitä asioita selvitetään yhdessä eri koulutusmuotoja hallinnoivien ministeriöiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Korkeakoulujen perusrahoituksen resurssit ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana selvästi vähemmän kuin niiden opiskelijamäärät. Tämä on johtanut siihen, että opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opettajiin on noussut merkittävästi. Samat ongelmat koskevat myös korkeakoulujen laitteistoja ja tiloja. Suomi on tällä hetkellä opiskelijakohtaisen perusrahoituksen määrässä OECD-maiden viimeisimpiä. Esitetään valtiovallalle, että se turvaisi tiedekorkeakoulujen perusrahoitukseen tarkoitettujen resurssien riittävän kehittymisen tulevissa budjeteissa. Osapuolet pitävät työpaikkakoulutuksen korkeatasoista toteuttamisia yhteisenä tavoitteenaan. Tässä tarkoituksessa keskusjärjestöt tekivät v suosituksen ammatillisen koulutuksen työharjoittelun edistämiseksi, jossa ne kehottivat jäsenliittojaan neuvottelemaan sopimukselliset puitteet ja edellytykset oman alansa kehittämiseen tarpeellisten koulutus- ja harjoittelupaikkojen luomiseksi. Keskusjärjestöt uudistavat kehotuksensa niille aloille, jotka eivät vielä ole sopineet yhteistyöstä.

32 NEUVOTTELUTULOS LIITE 3 2 (7) ELINIKÄINEN OPPIMINEN OSANA TYÖELÄMÄÄ Väestön ikääntyminen ja nuorten ammattitaitoisten työntekijöiden väheneminen edellyttävät, että nyt työelämässä olevien osaamisesta ja sen kehittämisestä pidetään erityistä huolta. Samalla kilpailu uusimmat taidot hallitsevasta uudesta työvoimasta kasvaa. Osaavan työvoiman riittävä saanti tulee turvata niin lähivuosina kuin pitemmälläkin aikavälillä. Ammattitaitojen kehittyminen edesauttaa osaltaan työntekijöitä jatkamaan työelämässä nomiaaliin eläkeikään saakka. Kansainvälinen ja kotimainen kilpailuympäristö edellyttävät muuntautumiskykyisiä ammattilaisia Joiden tiedot ja työtaidot ovat ajan tasalla. Vastuu niiden ylläpitämisestä ja kehittämisestä on kaikilla osapuolilla - yksilöillä, työnantajilla ja valtiovallalla koska kaikki hyötyvät siitä. Valtiovallan on vastattava korkeatasoisesta peruskoulutuksesta ja koulutustarjonnasta, joka antaa yksilöille hyvän pohjan työuraa varten. Keskusjärjestöt katsovat, että keski-ikäisen väestön puutteellisen yleissivistävän peruskoulutustason kohottaminen työelämän muutostilanteissa selviytymisen parantamiseksi sekä työllistymistä edistävään ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen lisäämiseksi edellyttää valtiovallalta erityistä panostusta. Yksilöillä on henkilökohtainen vastuu oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Työnantajien vastuulla on järjestää henkilöstölle mahdollisuus hyvään ammatin hallintaan työtehtävien muutoksia ja kehittymistä tukevan henkilöstökoulutuksen avulla. Keskusjärjestöille elinikäisen oppimisen edistäminen on yhteinen tehtävä yritysten ja työyhteisöjen toimintaedellytysten ja osaavan työvoiman turvaamiseksi. Keskusjärjestöt suosittelevat jäsenliitoilleen, että ne kiinnittäisivät huomiota elinikäisen oppimisen kehittämiseen sekä yhteistyön kehittämiseen koulutusasioissa. Erityisesti liittojen tulee kiinnittää huomiota voimassa olevan yhteistoimintalain edellyttämien henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien toteutumiseen. Henkilöstön pitkäjänteiseen ammatilliseen kehittämiseen ja osaamisen edistämiseen liittyvät asiat otetaan huomioon laadittaessa tulopoliittisen sopimuksen liitteen 2 kohdassa 1.3 tarkoitettua suositusta ja kohdissa 1.2 ja 1.3 tarkoitettua koulutusaineistoa. Niissä tulee kiinnittää huomiota muun muassa vuosittaisten ja keskipitkän aikavälin osaamis-ja koulutustarpeiden selvittämisedellytyksiin sekä niihin menettelytapoihin, joilla varautumista osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi voidaan työyhteisöissä lisätä. Tällaisia ovat muun muassa yrityksen toimintaympäristön ja -edellytysten muutosnäkymien kartoittaminen pidemmällä aikavälillä sekä niistä johtuvat henkilöstön kehittämis- ja koulutustarpeet sekä niiden perusteella vuosisuunnittelussa huomioitavat henkilöstökoulutuksen tavoitteet, painopisteet, määrä ja toteutustavat.

33 NEUVOTTELUTULOS LIITE 3 I (7) ELINIKÄINEN OPPIMINEN OSANA TYÖELÄMÄÄ Sisällysluettelo 1. Ammatillinen lisäkoulutus 2. Tiedekorkeakoulujen resurssit 3. Työssäoppiminenja haijoittelu 4. Oppisopimiskoulutus 5. Työelämäläheiset koulutusmallit 6. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvostus 7. Koulutustoimikunnat 8. Koulutusinvestointien verotus 9. Korkean tason neuvottelukunta 10. Omaehtoinen koulutus ja Koera etuudet

34 NEUVOTTELUTULOS LIITTEEN 2 Liite 2(2) si. Näinä sektorikohtaisina seuranta-ja tiedonvälitysryhminä toimivat kullakin sektorilla erikseen sopijapuolten päättämät ryhmät (yksityissektorilla keskusjäijestöjen rationalisointineuvottelukunnat). Rahoitus Yhteishanke toteutetaan yhdessä Työsuojelurahaston/kansallisen työelämän kehittämisohjelman kanssa. Hanke on jatkuvan neuvottelun prosessi, ja hankkeen tuloksista ja sen etenemisestä suunnitteluryhmä raportoi tämän sopimuksen sopijaosapuolten päättämin aikavälein.

35 NEUVOTTELUTULOS LIITTEEN 2 Liite 1(2) YHTEISTYÖHANKE TYÖELÄMÄN JA TYÖN MUUTOSTEN HALLINNAN PARANTAMISEKSI Työpaikoilla upahtuvan muutoksen tukemiseksi ja siinä menestymiseksi tarvitaan kaikkien osapuolten yhteistyötä. Muutoksen hallinnassa, siihen asennoitumisessa ja sen välittämisessä on keskeisessä asemassa työyhteisöjen johdon lisäksi henkilöstön edustajat ja viime kädessä koko henkilöstö. Tavoite Työmarkkinoiden keskusjärjestöt käynnistävät yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on parantaa yhä nopeutuvaa työelämän ja työn muutosten hallintaa. Yhteistyöhankkeen tavoitteena on 1. arvioida henkilöstön ja työyhteisöjen nykyisiä valmiuksia ja mahdollisuuksia osallistua työelämän muutosten hallintaan, 2. selvittää henkilöstön edustajien rooli ja nykytilanne muutoksen hallinnan ohjaajina ja 3. arvioida tältä pohjalta yhteiset tavoineet ja menetelmät henkilöstön edustajien työn ja toimintamahdollisuuksien edelleen kehittämiselle tavoitteena 4. luoda työpaikoille sellaiset edellytykset ja olosuhteet, joissa yhteistoiminnallinen muutoksenhallinta ja työn hallinta ovat mahdollisia. Toimeksianto Yhteistyöhankkeen pohjaksi tehdään analyysi jo olemassa olevista tutkimuksista ja selvityksistä, joissa on selvitetty työyhteisöjen nykyisiä valmiuksia osallistua työelämän muutosten hallintaan. Analyysin tarkoituksena on löytää hankkeen tavoitteiden kannalta jo toteutettuja, hyviä ja yhteisesti toimiviksi havaittuja yhteistoimintamuotoja ja -tapoja, jotka ovat työpaikoilla tuottaneet hyviä tuloksia muutoksen hallinnassa. Lisäksi kootaan yhteen jo olemassa olevat ja eri tahoilla vireillä olevat henkilöstön ja työyhteisöjen muutoksen hallinnan edistämistoimet. Hanke aloitetaan käytännössä työyhteisöissä tarjoamalla lukumäärältään rajatuille eri alojen työyhteisöille vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa mahdollisuutta osallistua yhteistyöhankkeeseen, jossa tutkimusavusteisesti selvitetään ja seurataan työpaikkojen kehittämistä ja henkilöstön edustajien osallistumista tähän työhön. Hankkeen aikana kehitetään käytännön tavoitteet, menetelmät ja sisällöt henkilöstön edustajien työn ja yhteistoimintamahdollisuuksien sekä heille tarkoitetun, työpaikkojen kehittämiseen liittyvän koulutuksen ja muun tuen kehittämiseksi. Hanketta varten perustetaan allekirjoittajaosapuolten suunnitteluryhmä yhteistyöhankkeen toteuttamiseksi ja toteutumisen seuraamiseksi. Tämän lisäksi tarvitaan sektorikohtaiset työryhmät työpaikkatasoisten näkemysten ja kehittämisideoiden kokoajiksi ja hyvien käytäntöjen esiintuomisek-

36 NEUVOTTELUTULOS LIITE 2 8 (8) - rahaston säännöissä voitaisiin erityistilanteissa rajata rahaston jäsenyys nykyistä laajemmin Työryhmän tulee myös selvittää Euroopan unionin määräaikaista työtä koskevan direktiivin 1999/70/EY suhdetta henkilöstörahastolakiin ja arvioida, ovatko henkilöstörahastolain nykyiset säännökset rahastojen perustamismahdollisuuksista tarkoituksenmukaisia. Työryhmän tulee selvitystensä perusteella tehdä mahdollisesti tarvittavat ehdotukset lainsäädäntötoimenpiteiksi. Työryhmän määräaika päättyy Tulospalkkiot Keskusjäijestöt asettavat yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä on - laatia yhteinen tulospalkkiojäijestelmiä ja niistä saatuja hyviä kokemuksia koskeva koulutusaineisto ja jatkaa tulos- ja voittopalkkauksen käsitteiden selvittämistä eri palkkiomuotojen tunnusmerkistön ja rajatilanteiden selkeyttämiseksi, - selvittää peruspalkkaustapoja täydentävien palkkioiden tilastoinnin yhdenmukaistamistarvetta, - selvittää tulospalkkaukseen liittyviä käytäntöjä ja toimivia soveltamisja menettelytapamalleja sekä edistää niiden käyttöä. Johtopäätökset ja mahdolliset toimenpide-ehdotukset on tehtävä sopimuskauden aikana.

37 NEUVOTTELUTULOS LIITE 2 7 (8) 3.3 Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 4 \'uosilomalain uudistaminen 5. Henkilöstörahastolain uudistaminen Keskusjärjestöt asettavat työryhmän uudistamaan työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen laskentaperusteita. Selvitystyössä tulee ottaa huomioon työsuojelun valvontalain ja -asetuksen edellyttämien seikkojen lisäksi eri alojen työturvallisuus- ja työterveysriskit, työssä tapahtuneet muutokset, työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrä sekä muut työsuojeluvaltuutetun työsuojelutoimintaan vaikuttavat seikat. Työryhmä kiinnittää huomiota myös alakohtaisten työehtosopimusten määräyksiin sekä työsuojeluvaltuutenujen asemaa koskevien alakohtaisten työryhmien toimintaan. Selvityksen perusteella keskusjäijestöt katsovat 1. onko nykyinen Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL 1972) perustuva laskentakaava korvattavissa uusilla laskentaperusteilla ja 2. millaisia muutoksia mahdolliset uudet laskentaperusteet edellyttävät keskusjäijestösopimuksiin ja onko syytä tehdä suositusta alakohtaisten työ-ja virkaehtosopimusten työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä koskevien määräysten muuttamisesta. Työryhmän tulee tehdä johtopäätökset ja mahdolliset toimenpideehdotukset mennessä. Osapuolet esittävät työministeriölle, että se asettaisi kolmikantaisen komitean valmistelemaan vuosilomalain kokonaisuudistusta. Työssään komitean tulee ottaa huomioon yhteiskunnassa, työelämässä sekä lainsäädännössä Suomessa ja Euroopan unionissa tapahtunut kehitys. Komitean tehtävänä ei ole puuttua vuosiloman pituuteen eikä vuosilomapalkan määräyt>tnisen yleisiin periaaneisiin. Osapuolet korostavat uudistustyön lähtökohtana työlainsäädännön valmistelussa noudatettua hyvää kolmikantaista valmistelutapaa ja uudistusten toteuttamista yhteisymmärryksen pohjalta. Komitean tulee selvitystensä perusteella tehdä ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntötoimenpiteiksi mennessä. Osapuolet esittävät työministeriölle, että se asettaa kolmikantaisen työn hmän selvittämään tarvetta muuttaa henkilöstörahastolakia siten, että - rahaston jäsen voisi siirtää myös muita kuin henkilöstörahastolain mu* kaisia voittopalkkioita rahastoon