Kaksoiskäsineiden käyttö vähentää sairaalainfektioita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksoiskäsineiden käyttö vähentää sairaalainfektioita"

Transkriptio

1 Numero 11 Kaksoiskäsineiden käyttö vähentää sairaalainfektioita Sairaalaperäiset infektiot yleistyvät jatkuvasti. Maailman terveysjärjestö WHO pyrkii entistä määrätietoisemmin lisäämään tietoa sairaalainfektioista ja tehostamaan niiden torjuntaa etenkin hyvällä käsihygienialla. Suuri osa sairaalainfektioista pystytään estämään käsien systemaattisella desinfioinnilla, tehokkaalla käsineiden käytöllä ja kaksoiskäsineillä. Tässä Sempermedin tiedotteessa kerrotaan uusimmista tutkimustuloksista ja suosituksista. Sairaalainfektiot...ovat Yhdysvaltain tartuntatautien valvonta- ja ehkäisyviraston (CDC) määritelmän mukaan lääketieteellisiin toimenpiteisiin ajallisesti liittyviä infektioita, joita potilaalla ei ollut hoitoon tullessaan. Myös sairaalahoidon aikana saatuja infektioita, jotka puhkeavat vasta kotiutumisen jälkeen, pidetään sairaalainfektioina. [1] Käytännössä useimmat infektiot, jotka ilmenevät 48 tunnin kuluessa sairaalahoidosta, luokitellaan sairaalainfektioiksi. [2] Sairaaloissa esiintyy paljon erilaisia taudinaiheuttajia. Tämä näkyy potilaan bakteerifloorassa jo muutaman tunnin sisällä sairaalaan ottamisesta, kun ympäristön mikrobit leviävät potilaan iholle sekä hengitys- ja virtsateihin. Sairaalainfektion aiheuttaja on useimmiten virus (esim. influenssa- tai rotavirus). Bakteerien ja sienten aiheuttamat sairaalainfektiot ovat harvinaisempia, mutta aiheuttavat merkittävästi enemmän haittaa potilaille ja myös suurempaa kuolleisuutta. [2] Infektioriski Infektioriski riippuu taudinaiheuttajasta (esim. virulenssi), isännästä (esim. heikko immuunipuolustus) ja ympäristöstä (esim. teho-osasto). Potilaan tartuntariskiin vaikuttavat Foto: Bryon Skinner E. coli rotavirus 1

2 tekijät voidaan jakaa kolmeen ryhmään [2]: iatrogeeniset eli hoitoon liittyvät: esim. hoitohenkilöstön kädet, invasiiviset toimenpiteet, antibioottien käyttö, toimenpiteen tyyppi, kesto ja siinä käytetty tekniikka, implantaatit, lääkevalmisteet ja instrumentit järjestelyihin liittyvät: esim. potilasvuoteiden sijainti/ määrä tai ruoan, ilmastoinnin tai vesijärjestelmän kontaminaatio potilaaseen liittyvät: esim. sairauden vaikeusaste, immuunipuutteisuus, tupakointi, ikä, aiemmat tai samanaikaiset sairaudet, sairaalajakson kesto. toiminnanvajaukseen, pahentaa antibioottiresistenssiä ja aiheuttaa kuolemantapauksia, lisäkustannuksia ja psyykkistä stressiä potilaalle ja omaisille. [3] Ongelmaa pahentaa se, että sairaalainfektiot leviävät herkästi hoitolaitoksesta toiseen (esim. potilassiirtojen yhteydessä) ja jopa maasta toiseen, kuten maailmanlaajuiset MRSA- ja SARS-epidemiat ovat osoittaneet. [5] Myös ajankohtaisen H1N1-influenssan (sikainfluenssan) tiedetään aiheuttaneen useita sairaalatartuntoja. Tiedossa on myös tapauksia, joissa tauti on levinnyt muihin potilaisiin tai terveydenhuollon henkilöstöön. Kädet tartunnan levittäjinä Influenssan, SARS-infektion, B- ja C-hepatiitin, HIV-infektion ja tuberkuloosin kaltaiset sairaalainfektiot uhkaavat potilaiden lisäksi myös hoitohenkilöstöä. [3] Yleisyys Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan osan sairaalahoidossa olevien potilaiden komplikaatioista ja kuolemista. Niiden on arvioitu suurentavan sairaalahoidossa olevien potilaiden sairastuvuus- ja kuolleisuusriskin yli kaksinkertaiseksi. [2] Teollisuusmaissa 5 15 % sairaalapotilaista saa jonkin sairaalainfektion. Tehohoitoyksiköissä määrä on vielä merkittävästi suurempi: 9 37 % (Euroopassa) tai % (Yhdysvalloissa). [3] Yleisimpiä sairaalainfektioita ovat katetrointiin liittyvät virtsatieinfektiot (noin 42 %), hengityskonehoitoon liittyvät keuhkokuumeet (noin 21 %) ja leikkaushaavainfektiot (noin 16 %). [4] Ongelmat Sairaalainfektiot voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Ne voivat mm. pidentää potilaan sairaalajaksoa (usein kaksinkertaiseksi), vaatia lisätoimenpiteitä, johtaa pitkäkestoiseen Taudinaiheuttajat voivat levitä joko suoraan (esim. käsien välityksellä) tai epäsuorasti (esim. pisaratartuntana). Potilaasta tai kontaminoituneista esineistä/pinnoista käsiin siirtyneiden mikrobien elinikä vaihtelee (WHO:n viitearvo: 2 60 minuuttia; joissakin tutkimuksissa mikrobeja todettiin vielä 4 tunnin kuluttua ks. taulukko. [4]). Terveydenhuollon henkilöstön käsiä pidetään sairaalainfektioiden tärkeimpänä tartuntalähteenä (jopa 90 % tapauksista). Siksi hyvän käsihygienian merkitystä sairaalainfektioiden ja pahenevan antibioottiresistenssin torjunnassa ei voi korostaa liikaa. Käsihygienian tehostamisen ja infektioiden ja risti-infektioiden vähenemisen välinen yhteys on osoitettu useaan otteeseen. [3] Jotta ihon tilapäisen flooran (tilapäisten mikrobikasvustojen) siirtyminen voitaisiin estää, kädet on muistettava desinfioida säännöllisesti myös ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen. Terveydenhuollon henkilöstön käsidesinfiointitottumuksissa on kuitenkin vielä paljon parannettavaa. Tuoreiden havainnointitutkimusten mukaan sairaalahenkilöstöön kuuluvat desinfioivat kä- Taudinaiheuttaja Staphylococcus aureus Pseudomonas spp. Escherichia coli Hiivasienet, mm. Candida spp. Rotavirus Elinikä käsissä 150 minuuttia minuuttia 6-90 minuuttia 1 tunti jopa 4 tuntia 2

3 tensä 1,7 15,2 kertaa tunnissa ja 6,6 30 sekunnin ajan kerrallaan. Käsien desinfioinnista annettuja ohjeita noudatetaan huonosti kaikkialla maailmassa, ja keskimäärin vain 38,7 % desinfioi kätensä asianmukaisesti. [3] Tutkimukset ovat osoittaneet, että sairaalainfektiot voivat vähentyä jopa 40 %, jos desinfiointiohjeiden noudattamiseen panostetaan. [4] Torjunta Tärkeimpiä keinoja sairaalainfektioiden torjunnassa ovat hygieniaohjeiden tunnollinen noudattaminen ja antibioottien maltillinen täsmäkäyttö. Hyvä käsihygienia edellyttää sekä käsien säännöllistä ja perusteellista desinfiointia että asianmukaisten suojakäsineiden käyttöä. Sairaalainfektioiden ja erityisen resistenttien taudinaiheuttajien jatkuvan, systemaattisen kirjaamisen ja arvioinnin (mm. anonyymi palaute yksiköille, joissa tartuntoja esiintyy) on myös todettu vähentävän sairaalainfektioita. [6] Vuonna 2009 WHO julkaisi uudet käsihygieniaohjeet laitos- ja sairaalainfektioiden torjumiseksi ja aloitti niiden käyttöönottoa tukevan Clean Care is Safer Care käsihygieniakampanjan, jolla taudinaiheuttajien leviämistä potilaiden ja terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa pyritään vähentämään käsihygieniaa parantamalla. WHO:n ohjeiden keskiössä ovat näyttöön perustuvat konsensussuositukset, kuten alkoholihuuhteen 5 käyttöaihetta ja oikea käyttötekniikka sekä käsineiden oikea käyttötapa (mm. oikea pukemis- ja riisumistekniikka) mennessä sairaalaa eri puolilta maailmaa oli jo ilmoittautunut mukaan kampanjaan. Valtaosa niistä oli eurooppalaisia (2 553) tai amerikkalaisia (1 872). [3] Vahvinkin suoja voi puhjeta Suojakäsineet pysäyttävät infektioiden leviämisen erittäin tehokkaasti ja suojaavat niin potilasta kuin henkilöstöäkin jos ne ovat ehjät (huom. käyttöaika ja käsineiden vaihtoväli, vrt. AMWF:n ohjeet). Ainoastaan ehjät, läpäisemättömät ja reiättömät käsineet estävät käsien mikrobikontaminaation luotettavasti ja poistavat infektion tai taudinaiheuttajien leviämisriskin täysin. [7] Käsineiden rikkoutuminen invasiivisten toimenpiteiden ja etenkin leikkausten aikana on varsin tavallista. Pienet pistoreiät jäävät yleensä huomaamatta, vaikka niihin liittyy lähes poikkeuksetta ihovaurio. Vaurio syntyy useimmiten heikomman (ei hallitsevan) käden peukaloon tai etusormeen esim. Neulansuojusta takaisin asetettaessa, haavaa suljettaessa, instrumentteja ojennettaessa tai hävitettäessä, luuta operoitaessa, huonon näkyvyyden alueella työskenneltäessä tai hätätilanteissa. [8] Pienikin pistohaava voi aiheuttaa infektion, mutta 9 tapauksessa 10:stä käsineen reikiintyminen jää huomaamatta. Tällöin myös potilas on vaarassa, sillä reiästä voi karata käsineeseen kertynyttä nestettä (hikeä ja ihobakteereja). [8,9] Hiljattain on mm. todettu, että leikkauskäsineiden reikiintyminen kaksinker- Leikkauskäsineiden reikiintyminen [12] ruoansulatuskanavan toimenpiteet 45% ortopediset toimenpiteet 35% gynekologiset toimenpiteet 31% verisuonikirurgia 19% yleiskirurgia 9% 3

4 taistaa leikkaushaavainfektioiden riskin [10]. Reikiintymisen todennäköisyys on sitä suurempi, mitä nestettä, reikää ympäröivä alue värjäytyy selvästi ja käyttäjä voi vaihtaa rikkoutuneet käsineet heti. [11] Eriväristen käsineiden käyttö ei ole välttämätöntä, sillä mikä tahansa rikkoutuneen ulomman käsineen läpäissyt neste näkyy joka tapauksessa. Märkä alue näyttää optisista syistä tavallista tummemmalta, vaikka molemmat käsineet olisivat samanväriset. Läikkä ei tosin ole yhtä tumma kuin erivärisiä käsineitä käytettäessä. Reikiintynyt käsine kauemmin käsineitä käytetään ja mitä suuremmalle rasitukselle ne altistuvat. Siksi käsineet tulisi vaihtaa säännöllisesti. Käsineiden rikkoutuminen on aina dokumentoitava ja raportoitava työterveyslääkärille. [11] Kaksoiskäsineet: yleistyvä käytäntö On järkeenkäypää, että kahdet käsineet suojaavat infektioilta paremmin kuin yhdet. Kaksoiskäsineiden käyttö onkin rutiinia jo monessa eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa leikkaustiimissä. Syy on ilmeinen: ulompi käsine suojaa sisempää vaurioilta. Käsineturvallisuutta selvittäneiden tutkimusten mukaan hyödyt eivät kuitenkaan jää siihen. Kaksoiskäsineitä käytettäessä sisempien käsineiden reikiintymisriski on keskimäärin 10 kertaa pienempi ja siirtyvä verimäärä vähintään 6 kertaa pienempi kuin yksinkertaisia käsineitä käytettäessä. [11] Vaikka ulompaan käsineeseen tulisi reikä, sisempi pysyy ehjänä jopa 82 %:ssa tapauksista. [8] Tuoreessa systemaattisessa Cochraneanalyysissä osoitettiin, että yksinkertaisiin käsineisiin tuli 4,1 kertaa enemmän reikiä kuin kaksoiskäsineparin sisempiin käsineisiin. Leikkauksen aikana reikiä havaittiin % enemmän, jos henkilöstö käytti kaksoiskäsineitä. Tässä 34 tutkimuksen meta-analyysissä kaksien luonnonkumikäsineiden käytön ei myöskään todettu vaikuttavan työskentelyyn (tuntoherkkyyteen tai sorminäppäryyteen). [9] Kaksoiskäsineiden käyttö toimenpiteiden aikana on laajalti hyväksytty ja nopeasti yleistyvä käytäntö. Tämä johtunee etenkin siitä, että kaksia leikkauskäsineitä käytettäessä ulompien käsineiden reikiintyminen ja siitä aiheutuva infektioriski havaitaan nopeasti. Jos käsineiden väliin pääsee Uusimman tieteellisen kirjallisuuden mukaan on selvää, että kaksoiskäsineitä tulee suositella kaikkiin kirurgisiin toimenpiteisiin, sillä niiden käyttö pienentää tuntuvasti infektio- ja loukkaantumisriskiä. [7,11] Sairaalahygienian ja ennaltaehkäisevän lääketieteen näkökulmasta kaksoiskäsineiden käyttö on aiheellinen käytäntö, joka vähentää käsineiden reikiintymistä, auttaa välttämään veriteitse tapahtuvia tartuntoja ja parantaa näin sekä henkilöstön että potilaiden turvallisuutta. Se myös mahdollistaa riskien minimoinnin ja vahinkojen ehkäisyn nopeasti ja tehokkaasti jo käytössä olevilla suojakeinoilla. [7] Kaksoiskäsineitä koskevat suositukset (esimerkkejä): Robert Koch -instituutin suositukset: [13] Leikkauskäsineet reikiintyvät merkitsevästi harvemmin, jos yksien käsineiden sijasta käytetään kaksia päällekkäisiä käsineitä. Invasiivisissa toimenpiteissä, joihin liittyy suuri loukkaantumisen ja käsineiden reikiintymisen riski, on suositeltavaa käyttää kaksoiskäsineitä. Saksan tieteellisten lääkäriseurojen liiton (AWMF) suositukset: [14] Käsien tulee aina olla täysin kuivat ennen käsineiden pukemista, sillä iholle jäänyt desinfiointiaine suurentaa käsineiden reikiintymisriskiä. Reikiintymisriskin vuoksi on yleisesti ottaen suositeltavaa käyttää kaksia leikkauskäsineitä päällekkäin. Jos vatsan alueen leikkauksessa käytetään vain yksiä käsineitä, ne on suositeltavaa vaihtaa rutiininomaisesti aina 90 minuutin välein, sillä käsineiden reikiintymisriski on sitä suurempi, mitä pidempään leikkaus kestää. Jos käsine rikkoutuu leikkauksen aikana, sen tilalle puetaan kaksi uutta käsinettä. Jos käsine rikkoutuu leikkauksen ollessa lopuillaan, uuden leikkauskäsineen pukeminen rikkoutuneen käsineen päälle voi riittää. Kädet tulee desinfioida leikkauskäsineiden riisumisen jälkeen. Käsien mikrobikontaminaatio on mahdollinen, jos 4

5 käsineissä on ollut huomaamatta jääneitä reikiä tai kontaminaatio on tapahtunut käsineitä riisuttaessa. BGW (terveydenhuollon henkilöstön ammattiyhdistys) (leikkaussalihenkilöstön käsihygieniaohjeet): [15] Leikkauksen aikana tulee käyttää kaksoiskäsineitä, jos potilaalla on tiedossa oleva infektio tai kyseiseen leikkaustyyppiin liittyy tavallista suurempi käsineiden reikiintymisriski. SUVA (Sveitsin tapaturmavakuutuskassa): [16] Kaksoiskäsineiden käyttöä suositellaan, jos käsineiden rikkoutumisriski on tavallista suurempi. Kaksoiskäsineiden käyttö voi pienentää sisempien käsineiden rikkoutumisriskiä merkitsevästi etenkin pidempien leikkausten yhteydessä. Yhdysvallat: [7] AORN-suositukset: Terveydenhuollon henkilöstön tulisi (aina) käyttää kaksoiskäsineitä invasiivisten toimenpiteiden aikana. CDC:n, AAOS:n ja ACS:n mukaan kaksoiskäsineiden käyttö antaa henkilöstölle paremman suojan veriteitse tarttuvilta taudeilta. Kahdet Sempermed-leikkauskäsineet kaksinkertainen suoja Kaksoiskäsineet antavat paremman mekaanisen suojan ja pienentävät sekä henkilöstön että potilaan infektioriskiä tuntuvasti. Siksi myös Sempermed suosittelee kaksoiskäsineiden käyttöä etenkin riskipotilaita hoidettaessa, suurten tai syvien interventioiden yhteydessä, hätätilanteissa ja toimenpiteissä, joihin liittyy suuri pisto- tai viiltohaavojen riski. Kunkin leikkaushenkilöstöön kuuluvan tulee itse päättää, minkä kokoiset ja mistä materiaalista valmistetut sisemmät ja ulommat käsineet tuntuvat mukavimmilta ja sopivimmilta. Eri vaihtoehtojen kokeilu on paras keino. Liukumisriskin vuoksi ulompi käsine ei kuitenkaan saisi olla sisempää käsinettä suurempi. Sempermed suosittelee käyttämään joko kaksia samankokoisia käsineitä tai valitsemaan sisemmäksi käsineeksi puoli numeroa (= 1 koko) ulompaa käsinettä suuremman käsineen. Alle vihreää, päälle valkoista tai miten vain Sempermed Green M on ihanteellinen aluskäsine. Tämän luonnonkumisen, puuterittoman leikkauskäsineen uniikki vihreä väri vähentää leikkaussalin valoheijasteita, vähentää silmien rasittumista. Vihreä väri myös antaa paremman kontrastin elimiin ja helpottaa ulompiin käsineisiin tulleiden reikien havaitsemista (selvempi/tummempi värjäytymä). Ainutlaatuisen synteettisen sisäpinnoitteen ansiosta Sempermed Green M käsineet on helppo pukea myös kosteisiin käsiin. Käsineet on siis helppo vaihtaa myös leikkauksen aikana. Päällyskäsineeksi sopii parhaiten Sempermed Supreme tai Sempermed Supreme plus. Nämä luonnonkumiset, puuterittomat leikkauskäsineet ovat erityisen ihoystävällisiä. Ne on pesty moneen kertaan Sempermedin erikoismenetelmällä, joka poistaa tuotantoprosessista jääneet ihoa ärsyttävät ainejäämät ja luonnonkumiproteiinit hyvin tarkasti. Patentoitu synteettinen sisäpinnoite helpottaa näiden laadukkaiden käsineiden pukemista ja riisumista. Sempermedin tiukat laatustandardit takaavat luonnollisesti myös käsineiden ensiluokkaisen istuvuuden, käyttömukavuuden, tuntoherkkyyden, pidon (myös märkänä) ja erinomaisen hintalaatusuhteen. Voit käyttää näitä käsineitä myös tilanteissa, joissa tarvitset kaksoiskäsineitä mutta et kaipaa Sempermed Green M käsineiden värikontrastia. Hyviä vaihtoehtoja ovat esim. kaksi Sempermed Supreme käsineparia päällek- 5

6 käin tai alla Sempermed Supreme käsineet ja päällä Sempermed Supreme plus käsineet. Kaksinkertainen suoja synteettisestä materiaalista Myös Sempermedin synteettisten käsineiden valikoimassa on kaksoiskäsineiksi sopivia vaihtoehtoja. Uusi vihreä Sempermed Syntegra Green leikkauskäsine sopii käytettäväksi suositun luonnonkumittoman ja puuterittoman, synteettisestä polyisopreenistä (IR) valmistetun Sempermed Syntegra IR leikkauskäsineen kanssa. Sempermed suosittelee Sempermed Syntegra Green käsineen käyttämistä Sempermed Syntegra IR käsineen alla. Toinen hyvä vaihtoehto on käyttää kahta Sempermed Syntegra IR käsineparia päällekkäin. Sempermed Syntegra IR -käsineen ainutlaatuinen polyisopreeni jäljittelee luonnonkumin rakennetta lähes täydellisesti, joten sillä saavutetaan luonnonkumin ensiluokkaiset materiaaliominaisuudet ilman luonnonkumiallergian riskiä. Sempermed Syntegra IR käsineen elastisuus, mukavuus, repäisylujuus, istuvuus, joustavuus, tuntoherkkyys ja pito (myös märkänä) ovat siis vähintään luonnonkumikäsineiden luokkaa. Näiden Itävallassa valmistettujen synteettisten käsineiden valmistuksessa on käytetty innovatiivisia kiihdyttimiä, joiden ansiosta käsineet ovat myös erittäin ihoystävällisiä ja turvallisia. Ainutlaatuinen verkkomainen sisäpinnoite helpottaa käsineiden pukemista ja parantaa niiden istuvuutta. Sempermedin käsinevalikoimasta voit valita värin, koon ja materiaalin mukaan yksilöllisesti räätälöidyt ratkaisut kaikkiin kaksoiskäsineitä vaativiin tilanteisiin. Kaksoiskäsineiden käyttö yleistyy ja laajenee jatkuvasti, ja Sempermedin kansainvälisesti arvostettujen laatutuotteiden valikoima tarjoaa siihen runsaasti vaihtoehtoja. Lähteet: 1. NRZ für Surveillance nosokomialer Infektionen: Definition nosokomialer Infektionen (CDC-Definitionen), RKI Berlin Nguyen QV: Hospital Acquired Infections, emedicine Medscape, 1/ WHO Guidelines on Hand Hygiene in Health Care, 2009 (Teilnehmerliste Clean Care is Safer Care : gpsc/5may/registration_update/en/index.html) 4. Kampf G, Löffler H, Gastmeier P: Händehygiene zur Prävention nosokomialer Infektionen, Dtsch Ärztebl Int 2009;106(4): EU-Projekt IPSE: Improving Patient Safety in Europe Technical Implementation Report , Vol. 1, 11/ RKI: Surveillance nosokomialer Infektionen, Epidemiol Bulletin Nr. 45/ Eikmann T: Doppelte Handschuhe eine präventive Maßnahme zur Vermeidung nosokomialer Infektionen im Gesundheitswesen, Umweltmed Forsch Prax 14(3) Kralj N: Prävention von Virusinfektionen durch chirurgische Handschuhe, medical spezial 1/ Tanner J et Parkinson H: Double gloving to reduce surgical crossinfection, Cochrane Database of Systematic Reviews 2009, Issue Misteli H et al: Surgical Glove Perforation and the Risk of Surgical Site Infection, Arch Surg 2009;144(6): Kralj N et Hofmann F (Hrsg.): Technischer Infektionsschutz bei medizinischen Interventionen, ecomed Medizin, HJR-Verlag Landsberg, Hagen G et Arntzen H: The risk of surgical glove perforations, Tidsskr Nor Laegeforen, 2007;127(7): Empfehlung der Kommission für Krankenhauhygiene und Infektionsprävention beim RKI, Bundesgesundheitsbl Gesundheitsforsch Gesundheitsschutz 3/ AMWF-Leitlinie Nr. 029/027: Händedesinfektion und Händehygiene, HygMed 2008;33(7/8): TP-HSP-4: Hautschutz- und Händehygieneplan für Mitarbeiter im OP-Bereich, BGW Jost M et al.: Verhütung blutübertragbarer Infektionen im Gesundheitswesen, suvapro sicher arbeiten, 8/2009 Yhteystiedot: OneMed Oy PL 10 (Metsäläntie 20) Helsinki asiakaspalvelu@onemed.com Puh Faksi Print Information Media Owner and Producer: Semperit Technische Produkte Gesellschaft m.b.h, Division Sempermed, Modecenterstrasse 22, A-1031 Vienna, Tel ,Fax: , sempermed@semperit.at, Editor: Martina Büchele Version 1 03/2011 DM

Designed around your hands

Designed around your hands Designed around your hands LEIKKAUSKÄSINEET Sempermed Supreme Laatua kautta linjan Sempermed Syntegra IR Turvallinen ratkaisu luonnonkumiallergikoille Sempermed Supreme Plus Varma ote Sempermed Supreme

Lisätiedot

Designed around your hands

Designed around your hands Designed around your hands LEIKKAUSKÄSINEET Sempermed Supreme Laatua kautta linjan Sempermed Supreme Parantaville käsille Sempermed Senso Erittäin herkille alueille Sempermed Syntegra IR Turvallinen ratkaisu

Lisätiedot

Designed around your hands.

Designed around your hands. Designed around your hands. Sempermed Supreme Parantaville käsille Sempermed Senso Erittäin herkille alueille Sempermed Supreme Parantaville käsille Sempermed Syntegra IR Turvallinen ratkaisu luonnonkumiallergiasta

Lisätiedot

Powered by Sempermed.

Powered by Sempermed. Powered by Sempermed. Sempercare Syn-Stretch Synteettinen vaihtoehto Sempercare Edition Pukeva partneri Sempercare Nitrile Erinomainen istuvuus ja tuntoherkkyys Sempercare Nitrile Skin2 Käsine kuin toinen

Lisätiedot

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

HYVÄT KÄDET. WHO:n ohjeistus leikkausalueen infektioiden ehkäisyyn aiheuttaa hämmennystä käsineiden valinnassa

HYVÄT KÄDET. WHO:n ohjeistus leikkausalueen infektioiden ehkäisyyn aiheuttaa hämmennystä käsineiden valinnassa 1 2018 HYVÄT KÄDET WHO:n ohjeistus leikkausalueen infektioiden ehkäisyyn aiheuttaa hämmennystä käsineiden valinnassa IAN MASON, FT, TYÖTERVEYSHUOLLON AMMATTILAINEN JA KIRJAILIJA Box 130 80, SE-402 52 Göteborg,

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

Kädet hyvissä käsissä

Kädet hyvissä käsissä Kädet hyvissä käsissä Kun raakakumipioneeri J.N. Reithoffer perusti Semperitin v. 1824, ei hän voinut aavistaa kuinka paljon korkealaatuisen luonnonkumin kysyntä tulisi kasvamaan seuraavien sukupolvien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) 28 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Essi Kuikan valtuustoaloitteesta koskien siirtymistä kuparisiin kosketuspintoihin HEL 2011-007800

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Me huolehdimme käsistäsi

Me huolehdimme käsistäsi Me huolehdimme käsistäsi Toimenpidekäsineet Paras mahdollinen suoja erittäin turvallinen ei rasita kättä hygieeninen pakkaus Ylivoimaisen turvallinen Kun haluat käsillesi parhaan mahdollisen suojan, Sempercare

Lisätiedot

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA

Lisätiedot

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee

Lisätiedot

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Nykyaikaisen sementointitekniikan erityisosaamista

Nykyaikaisen sementointitekniikan erityisosaamista Nykyaikaisen sementointitekniikan erityisosaamista PALACOS THE GOLD STANDARD LAATU. ASIANTUNTEMUS. INNOVAATIO. Nykyaikainen sementointitekniikka artroplastiikkaan. PALACOS -luusementti on yli 50 vuoden

Lisätiedot

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja

Lisätiedot

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA

Lisätiedot

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B11/2004 Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 8 sairaalaa. Seurannan

Lisätiedot

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA Aseptiikka = kaikki toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään ja estämään infektioiden syntyminen ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA LÄÄKEHOITO 1 A. KENTTÄ/M. M-K Aseptiikka lääkehoidon osana Lääkehoidon toteuttaminen

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä

Lisätiedot

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri, dos HUS/Medisiininen tulosyksikkö Infektiosairauksienklinikka 26.10.2011 26.10.2011 1 Sairaalan

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2003 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 16/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16 / 2005 Copyright National Public

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

THE POWER OF TWO. Kahden käsineen indikaattorijärjestelmä

THE POWER OF TWO. Kahden käsineen indikaattorijärjestelmä THE POWER OF TWO Kahden käsineen indikaattorijärjestelmä KAKSINKERTAINEN SUOJA Annat kaikkesi joka päivä. Ansaitset parhaan mahdollisen suojauksen. Kätesi auttavat parantamaan ja pelastamaan ihmishenkiä

Lisätiedot

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei

Lisätiedot

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien

Lisätiedot

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA Hoitotyön opiskelijoiden, hoitotyöntekijöiden sekä potilaiden tiedot ja käsitykset Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja; Tutkimus toteutettiin kahdessa

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Tarkoitus, tutkimusongelmia

Tarkoitus, tutkimusongelmia LIITE 1/1 kohderyhmä yms Terveydenhuoltotutkim us. Terveystieteiden maisteri Marianne Routamaa ja THT Maija Hupli. 2007 Turku. Pro gradu. Käsihygienia hoitotyössä. Suomen lääkärilehti. Tutkimusaineisto

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus)

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus) Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta (H1N1-virus) Sikainfluenssa on hengitysteiden sairaus, jota tavataan usein sioilla. Aiheuttajana on A-tyypin influenssavirus. On erittäin harvinaista, että ihminen

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Turvallinen teho-osasto

Turvallinen teho-osasto Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota

Lisätiedot

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Tanja Jyllilä. Jenni Kotiranta AGS16. Hygieniaohjeiden toteutuminen ensihoitoyksiköissä. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Tanja Jyllilä. Jenni Kotiranta AGS16. Hygieniaohjeiden toteutuminen ensihoitoyksiköissä. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Tanja Jyllilä Jenni Kotiranta AGS16 Hygieniaohjeiden toteutuminen ensihoitoyksiköissä Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Opinnäytetyö Syksy 2011 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen

Lisätiedot

MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja

MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta Oili Ström Hygieniahoitaja Mitä ovat Staphylococcus aureus ja MRSA? Staphylococcus aureus -bakteeri on yleinen bakteeri löytyy terveiden henkilöiden

Lisätiedot

Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa

Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa Maija Rummukainen Infektioylilääkäri, LT Keski-Suomen shp MR 260314 Mitä on pitkäaikaishoito? laitoshoidolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Henkilösuojainten valinta

Henkilösuojainten valinta Henkilösuojainten valinta Hygieniahoitaja Jaana Kaappa Tays Valkeakoski Työturvallisuus laki 738/2002 Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun

Lisätiedot

Käsihygienian havainnointi

Käsihygienian havainnointi Käsihygienian havainnointi 40. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 26.3.2014 Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, TtM Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/ TYKS tiina.kurvinen@tyks.fi VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

Lisätiedot

PURITAS OY. Tuote-esite MEDIKAALITUOT TEET. EasySampler EasyDrainer BIONIX-kor vatuotteet Sakula Auralis-kor vahuuhtelupussi

PURITAS OY. Tuote-esite MEDIKAALITUOT TEET. EasySampler EasyDrainer BIONIX-kor vatuotteet Sakula Auralis-kor vahuuhtelupussi PURITAS OY Tuote-esite MEDIKAALITUOT TEET EasySampler EasyDrainer BIONIX-kor vatuotteet Sakula Auralis-kor vahuuhtelupussi EasySampler ulostenäytteen kerääjä Ainutlaatuinen patentoitu ulostenäytteen kerääjä,

Lisätiedot

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT Milloin pitää olla huolissaan ja mitä voi tehdä? LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT 27.3.2019 Infektiolääkäri Kaisa Huotari, HUS, Peijaksen sairaala Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Jyväskylä LEIKKAUSALUEEN

Lisätiedot

Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017

Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Hygieniayhdyshenkilöitä lisääntyvästi 1980 luvulta asti. Erityisesti Englannista julkaisuja, joissa kuvataan roolia, tehtäviä ja hygieniayhdyshenkilöltä vaadittavia

Lisätiedot

PAREMPAA ELÄMÄNLAATUA JA TURVAA TAUDINAIHEUTTAJILTA -tarvittaessa aina mukanasi

PAREMPAA ELÄMÄNLAATUA JA TURVAA TAUDINAIHEUTTAJILTA -tarvittaessa aina mukanasi PAREMPAA ELÄMÄNLAATUA JA TURVAA TAUDINAIHEUTTAJILTA -tarvittaessa aina mukanasi IQ MOBILE -Tuoteperheen desinfiointituotteiden avulla voit desinfioida mitä tahansa, milloin tahansa, missä tahansa! IQ MOBILE

Lisätiedot

Neurokirurgisen haavan hoito

Neurokirurgisen haavan hoito Neurokirurgisen haavan hoito Alueellinen neurohoitotyön iltapäivä 9.5.2017 sh. Laura Louhi, TYKS Neurokirurgian vuodeosasto Miksi neurokirurgisen haavan hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota? Keskushermoston

Lisätiedot

Zinforo taustamateriaalia Joulukuu 2012

Zinforo taustamateriaalia Joulukuu 2012 Zinforo taustamateriaalia Joulukuu 2012 Johdanto Seitsemänkymmentä vuotta sitten penisilliinihoidon kehittäminen mullisti bakteerien aiheuttamien tulehdusten hoidon. Antibiootit ovat enemmän kuin mikään

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

Sairaalajalkineet ja niiden puhdistettavuuden kehittäminen

Sairaalajalkineet ja niiden puhdistettavuuden kehittäminen Sairaalajalkineet ja niiden puhdistettavuuden kehittäminen High-tech sairaala Vulcano Oy Laitosjalkine Oy Solepex Oy Tiinaliisa Tani-Lahtinen Solepex Oy Tehdas valmistaa jalkineen irtopohjia Kankaanpäässä

Lisätiedot

Lisähoitoa. Dansac-tarvikkeet. Dedicated to Stoma Care

Lisähoitoa. Dansac-tarvikkeet. Dedicated to Stoma Care Lisähoitoa Dedicated to Stoma Care Johdanto Sisältö Me Dansacilla olemme omistautuneet kehittämään ainutlaatuisia avannepusseja ja ihonsuojalevyjä, joiden avulla autamme parantamaan avannepotilaiden elämänlaatua.

Lisätiedot

SecuSan Uusi hygieniastandardi Kliinisesti testattu

SecuSan Uusi hygieniastandardi Kliinisesti testattu SecuSan Uusi hygieniastandardi Kliinisesti testattu SecuSan uusi hygieniastandardi Ongelma Saksassa noin 400.000 600.000 potilasta saa vuosittain infektion sairaalassa tai poliklinikalla tapahtuvan hoidon

Lisätiedot

Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset

Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset TERVEYDENSUOJELUN VALVONTAOHJEISTO Versio 1.0 Sivu 1 (9) Päivämäärä 15.12.2014 TO 7.1: Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset Laatija Päivi Aalto Hyväksytty Kauneushoitoloiden,

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (6) 18 Lausunto kuparisia kosketuspintoja ja infektioita koskevasta valtuustoaloitteesta HEL 2011-007800 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40 Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit

Lisätiedot

61, Verkkoloimi. Hinnat alk. 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99

61, Verkkoloimi. Hinnat alk. 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99 Verkkoloimi Koiran verkkoloimi on kevyt ja mukava, sillä se muotoutuu hyvin koiran kehon mukaisesti. Verkkoloimi pitää koiran lämpimänä, mutta sille ei tule liian kuuma. Verkkokangas on hyvin hengittävä.

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Akuuttisairaalan potilaista 5

Akuuttisairaalan potilaista 5 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 44/2000 VSK 55 4483 Alkuperäistutkimus Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset OUTI LYYTIKÄINEN JUKKA LUMIO HANNU SARKKINEN ELINA

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Infektioiden torjunta leikkausosastolla Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJA KÄSIHYGIENIAN OHJAAJANA Sairaanhoitajien kokemukset ja näkemykset potilaiden ohjauksessa akuuttiosastolla

SAIRAANHOITAJA KÄSIHYGIENIAN OHJAAJANA Sairaanhoitajien kokemukset ja näkemykset potilaiden ohjauksessa akuuttiosastolla SAIRAANHOITAJA KÄSIHYGIENIAN OHJAAJANA Sairaanhoitajien kokemukset ja näkemykset potilaiden ohjauksessa akuuttiosastolla Polina Toivonen ja Ljudmilla Leppik Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot