Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.

Transkriptio

1 Lahden kaupunki Asia < > Ympäristölupapäätös / Peikko Finland Oy:n ympäristölupahakemus betonituotteiden kiinnitystekniikan ja liittopalkkien valmistamiseen (VOC-yhdisteiden käyttö), Vipusenkatu 10, 12 ja 20, Lahti Päättäjä Lahden seudun ympäristölautakunta Päätöspäivä Pykälä < > Ympäristölupapäätös / Peikko Finland Oy:n ympäristölupahakemus betonituotteiden kiinnitystekniikan ja liittopalkkien valmistamiseen (VOC-yhdisteiden käyttö), Vipusenkatu 10, 12 ja 20, Lahti Peikko Finland Oy on jättänyt Lahden seudun ympäristölautakunnalle ympäristölupahakemuksen, joka koskee Kytölän ja Myllypohjan kaupunginosissa osoitteissa Vipusenkatu 10,12 ja 20 toimivaa betonituotteiden kiinnitysrakenteiden ja liittopalkkien valmistusta. Toiminnalle haetaan myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnan aloituslupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa. HAKEMUS Luvan hakija Peikko Finland Oy, Voimakatu 3, Lahti, yhteyshenkilö Laura Ruti, puh. (03) Toiminta ja sen sijainti Peikko Finland Oy:n toiminnot sijaitsevat osoitteissa Vipusenkatu 10, 12 ja 20, Lahti, kiinteistöillä , , ja Kiinteistöillä toimii betonituotteiden kiinnitysrakenteita ja liittopalkkeja valmistava tehdas, joka käyttää tuotteiden suojaukseen haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisältäviä pintakäsittelyaineita. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki (86/ ) ja ympäristönsuojeluasetus (169/2000 1, 6 b kohta). Asetuksen 7 :n 6 a kohdan mukaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävän toiminnan, joissa yhdisteiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutunut osuus vähintään 10 ja alle 50 tonnia, ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Asian vireilletulo Hakemus on tullut ympäristölautakunnalle Hakemusta on täydennetty , ja

2 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalle ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Kiinteistöt omistaa Peikko Finland Oy. Kiinteistöt on liitetty Lahti Aqua Oy:n vesi-, hulevesi- ja viemäriverkostoon. Toiminnan sijaintialue ja sen ympäristö Toiminta sijaitsee Kytölän ja Myllypohjan kaupunginosissa Vipusenkadun teollisuusalueella. Toiminta sijoittuu neljälle kiinteistölle, jossa sijaitsee viisi tehdasta ja yhtiön pääkonttori. Kiinteistön naapuritonteilla sijaitsee Vipusenkadun teollisuusyrityksiä. Aluetta rajaa eteläpuolella Niemen ja Kymijärven voimalaitoksen välinen junarata ja pohjoisessa Joutjoki sekä Holman- Kymijärven maantie. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat Peikko 1 ja 2 tehtaista noin 300 metrin etäisyydellä lounaaseen ja Delta 1 ja 2 tehtaista 350 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Vipusenkadun ammattikoulu sijaitsee noin 200 metrin päässä tehtaista. Asemakaavan mukaan alue on teollisuutta, varastointia ja näihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Asemakaavat on hyväksytty vuosina 1987 ja Toiminta sijaitsee Vesijärveen laskevan Joutjoen valuma-alueella. Tehtaan piha-alueet on asfaltoituja ja hulevesiviemäröityjä. Hulevedet johdetaan hulevesiverkkoon, joka purkaa vedet Joutjoen kautta Vesijärveen. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin Lahden pohjavesialue ( ) sijaitsee lähimmillään noin 1 km tehdasalueesta länteen. Tehtaiden läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita luontokohteita. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat noin 1,5 km etäisyydellä sijaitseva Kiiliäisvuoren suojelualue ja noin 2,5 km etäisyydellä länteen sijaitseva Niemenkallion, Niemenkallion jalopuualue ja Kariniemen suojelualueet. Lähin Natura verkoston kohde sijaitsee noin 3 km etäisyydellä tehtaista pohjoiseen. Ilmanlaatua tarkkaillaan Lahdessa yhteistarkkailun avulla. Tarkkailua toteutettiin vuoden 2008 aikana yhteensä seitsemässä mittauspisteessä, joista viidessä mitattiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia. Peikon tehtaista lähin piste on Vesijärvenkatu 11:ssä sijaitseva mittausasema, jossa mitataan typenoksidit, häkä, VOC, lämpötila sekä tuulen nopeus ja suunta. Ilmanlaadun vuosiraportin 2008 mukaan energiantuotanto ja liikenne ovat merkittävimmät ulkoilman epäpuhtauslähteet. Ilmanlaatuindeksi oli vuonna % ajasta hyvä, 35 % ajasta tyydyttävä, 4 % välttävä, huono tai erittäin huono. VOC-mittausten perusteella bentseenille annettu raja-arvo (5 µg/m 3 ) ei ylittynyt tai ollut lähellä ylittymistä vuoden 2008 aikana. Yrityksen toiminnan kuvaus Yritys on perustettu vuonna 1965 ja se on toiminut alueella vuodesta 1973 alkaen, jolloin ensimmäinen tehdashalli rakennettiin. Yritys valmistaa teräksestä erilaisia betonirakenteiden kiinnitystekniikkaa ja liittopalkkeja. Tuotteita on satoja. Pääraaka-aineena on musta teräs eli musta teräslevy ja harjatangot. Jonkin verran käytetään ruostumatonta ja haponkestävää terästä sekä erilaisia teräsprofiileja. Teräs varastoidaan ulkovarastoissa tehtaiden yhteydessä. Terästä jalostetaan valmistamalla siitä erilaisia osia ja hitsaamalla osista erilaisia valmiita tuotteita. Päätuoteryhmät ovat kiinnityslevyt, pultit ja kengät, konsolit ja kannakkeet, ansaat, raudoitustuotteet, nostojärjestelmät, parvekeliitokset, liikuntasaumat ja deltapalkit. Osa tuotteista maalataan tai lähetetään alihankkijoille sinkittäväksi. Vipusenkatu 12 tehdas valmistaa kiinnitysosia

3 ruostumattomasta ja haponkestävästä teräksestä. Vipusenkatu 20:n tehtailla valmistetaan kiinnitysosia sekä raudoitusverkkoja. Tuotanto on viime vuosien aikana kasvanut voimakkaasti ja täten myös maalattujen tuotteiden myötä VOC-päästöt ovat kasvaneet. Suurin osa VOC-päästöistä aiheutuu Vipusenkatu 10:n tehtaalla, jossa maalataan deltabeam-palkit. Vipusenkatu 10:ssä sijaitsevissa Delta 1:ssä ja 2:ssa valmistetaan teräspalkkeja. Prosessi koostuu levyjen polttoleikkauksesta, hitsaamalla tapahtuvasta kokoonpanosta sekä valmiiden palkkien maalauksesta. Palkkien maalaus tapahtuu joko käsin tai maalausrobotin avulla. Palkit maalataan lähes aina, vain satunnaisesti ne sinkitään. Maalatut palkit kuivataan kuivaamossa. Vipusenkatu 20:n teräsosa- ja verkkotehtaassa (Peikko 1 ja 2) tuotetaan satoja tuotteita, joiden tuotanto on organisoitu vaiheisiin. Vaiheita ovat mm. polttoleikkaus, harjojen katkaisu, särmäys ja jyrsiminen. Kokoonpano tapahtuu käsin tai robotilla hitsaten. Osa tuotteista maalataan tai sinkitään. Sinkitys tapahtuu alihankintana. Vipusenkatu 20:n maalaamoissa käytetään pääasiassa vesiohenteisia maaleja. Maaleja käytetään myös tuotteiden merkitsemiseen. Ilmapäästöt Laitteistot ja rakenteet, ympäristökuormitus ja toimet sen rajoittamiseksi Yritys on ympäristölupavelvollinen haihtuvien orgaanisten hiilivetypäästöjen vuoksi. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden käytöstä aiheutuvien ilmapäästöjen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia rajoitetaan VOC-asetuksella (435/2001). Asetuksen mukainen päästöraja-arvo voidaan saavuttaa joko puhdistamalla poistokaasut tai vaihtoehtoisesti päästöjen vähentämisohjelman avulla. Vähentämisohjelman mukaisesti toimiessaan yritys vaihtaa käyttämänsä tuotteet vähemmän liuotteita sisältäviin tai luopuu kokonaan liuotepohjaisten tuotteiden käytöstä. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty em. asetuksen mukainen päästöjen vähennysohjelma. Ohjelmassa on esitetty vuosien 2008 ja 2009 haihtuvien orgaanisten yhdisteiden todelliset (laskennalliset) päästöt, jotka olivat 25,4 tonnia vuonna 2008 ja 10,0 tonnia vuonna Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen ollessa yli 15 tonnia/a vuonna 2008 asetuksen mukainen tavoitearvo oli 31,4 tonnia/a ja vuonna 2009, kun päästöt alittivat 15 tonnia/a, oli tavoitearvo 11,6 tonnia/a. Todelliset (laskennalliset) päästöt alittivat siis molempina tarkasteluvuosina asetuksen mukaisen päästöjen tavoitearvon. Vuosien aikana on ilmapäästöjä pyritty vähentämään siirtymällä vesiohenteisiin maaleihin mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelmissa on edelleen maalien päästöjen vähentäminen. Deltan toimintojen osalta selvitetään vähäpäästöisempien maalien (ns. high solid- ja vesiohenteiset maalit) soveltuvuutta tuotantoon. Myös Deltan maalaamon robotti on tarkoitus uusia, jolloin maalin käyttö tehostuu. Suurin osa VOC-päästöistä syntyy Vipusenkatu 10:n tehtailla (Delta 1 ja 2). Lupaa haetaan vuoden 2008 mukaiselle maksimi VOC-päästölle eli 25 tonnia vuodessa. Maalien, ohentimien ja liuottimien sisältämät haihtuvat yhdisteet johdetaan ilmaan kangaskuitusuodattimien kautta päästöjä muuten puhdistamatta. Teräsosa- ja verkkotehtaassa maalaamojen poistopiippujen (3 kpl) korkeudet ovat metriä. Delta 1:ssä maalaamon poistopiipun korkeus on seitsemän metriä ja öljypolttimen poistopiipun korkeus yhdeksän metriä. Delta 2:n maalaamon poistopiipun korkeus on noin 10 metriä. Peikko Oy käyttää Delta-palkkien maalaamiseen maalia, joka sisältää halogenoituja yhdisteitä, jotka on merkitty karsinogeenisen yhdisteen vaaralausekkeella (R40). Yrityksessä käytetään kyseistä ainetta noin litraa ( kg) vuodessa. Tällaisten tuotteiden käyttöä on säädelty VOCasetuksen (435/2001) 10 :ssä, jonka mukaan yhdisteiden käytöstä aiheutuvat päästöt saavat olla

4 enintään 20 milligrammaa normaalikuutiossa (mg/nm 3 ), jos kyseisten yhdisteiden massavirta on vähintään 100 grammaa tunnissa. Maalissa on tuotteen valmistajan mukaan mahdollisesti syöpävaaraa aiheuttavaa yhdistettä 0,29 prosenttia. Hakijan ilmoituksen mukaan kyseisellä maalilla on tehty vuonna tuntia maalausta, joten maalin tuntikulutukseksi muodostui 8,7 kg ja R40 -merkinnällä varustetun yhdisteen massavirraksi 25 grammaa tunnissa. Näin ollen päästörajaarvoa ei ole tarvinnut huomioida kyseisillä käyttömäärillä. Polttoleikkauksessa, käsihitsauksessa ja robottihitsauksessa syntyy kaasuja. Kaasujen poisto tapahtuu kohdepoistoin tehdasrakennusten katolle. Prosesseissa käytetään enimmäkseen suojakaasullista MAG-hitsausta, joka tuottaa hakemuksen mukaan vähemmän haitallisia kaasuja kuin puikkohitsaus. Hitsauksen päästöjä ei ole mitattu. Pienhiukkaspäästöjä aiheutuu mm. plasmapoltosta, jonka ilmanpoistoa on kehitetty työolosuhteiden parantamiseksi. Ulos johdettava ilma suodatetaan ennen ulkoilmaan johtamista. Suodatinpatruunoiden rikkoutuessa ulkoilmaan saattaa päästä rusehtavaa pölyä, joka on havaittavissa piipun pään ympärillä (Delta 1:ssä). Suodattimen rikkoutumisia tapahtuu kerran tai kaksi vuodessa. Kemikaalien käyttö Kemikaaleista tärkeimmät ovat maalit ja ohenteet, joita käytetään lopputuotteiden pinnoittamiseen. Erilaisia kaasuja käytetään polttoleikkauksessa ja hitsauksessa. Maalit ja ohenteet säilytetään maalivarastoissa. Maalien maksimikäyttömäärä on ollut vuonna litraa, ohenteiden 4400 litraa ja erilaisten hitsauskaasujen 240 tonnia. Kevyttä polttoöljyä sekä dieseliä on kulunut 40 tonnia. Vuoden 2008 kulutusmäärät ovat olleet suuremmat kuin normaalivuonna, koska kyseisenä vuonna on tehty paljon Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin rakentamiseen liittyvää materiaalia. Suurimmat yksittäiskemikaalit ovat vuonna 2008 olleet alkydimaali ( litraa), vesiohenteiset maalit (noin 8000 litraa), valssin liukastusaine (noin 2500 litraa), leikkuuneste (noin 1600 litraa) ja alkydiohenne (1400 litraa). Hitsauskaasuja käytetään polttoleikkauksessa ja hitsauksessa. Maalit ja ohenteet varastoidaan maalivarastoissa, joita on Vipusenkatu 10:n tehtailla 2 kpl ja Vipusenkatu 20:n tehtaalla yksi. Kaasut säilytetään merkityissä paikoissa eri puolilla tehdasrakennuksia. Lämmitysöljyä tarvitaan Delta 1:den hallin lämmitykseen ja moottoripolttoöljyä sekä dieseliä työkoneiden ja kuorma-autojen tankkauksiin. Vipusenkatu 10:ssä öljyt varastoidaan erillisessä varastossa, jossa lämmitysöljy varastoidaan 7 m 3 :n säiliössä ja moottoripolttoöljy 1 m 3 :n säiliössä. Säiliöt on varustettu kiinteillä suoja-altailla. Vipusenkatu 20:n lukitussa varastossa säilytetään dieseliä 2,5 m 3 :n säiliössä. Kevyitä polttoöljyjä kului vuonna 2009 noin 40 tonnia. Tilavuudeltaan 1 m 3 :n ja 2,5 m 3 :n säiliöt on kuntotarkastettu ja ne on todettu A-luokkaisiksi. Säiliöistä suurinta (7 m 3 ) ei ole ollut vielä tarpeen kuntotarkastaa, koska se on valmistettu vuonna Tehdyn tarkastuksen perusteella trukkien tankkaukseen käytettävää 1-vaippasäiliötä varastoidaan ilman asianmukaista suoja-allasta. Vettä käytetään prosessissa suhteellisen vähän. Vettä tarvitaan laitteiston jäähdytykseen. Jäähdytysvesikierto on suljettu. Myös polttoleikkauslaitteen vesipatjassa on vettä. Polttoleikkauksen veden käsittelee Lassila & Tikanoja Oy. Vedenkulutus vuonna 2008 oli noin 4000 m 3, josta tehdyn kirjanpidon mukaan noin 50 prosenttia on kulunut prosessissa ja loppuosa on talousvettä. Vedenkulutusjakaumaa pystytään seuraamaan vain Vipusenkatu 20:n 1-tehtaassa. Melupäästöt

5 Meluavat työvaiheet on sijoitettu sisätiloihin, joten toiminnasta aiheutuva melu ei juuri leviä häiritsevästi naapurikiinteistöille. Henkilöauto- ja kuorma-autoliikenne aiheuttaa jonkin verran melua tehdasalueella. Saapuvat raaka-ainekuljetukset ja lähtevien tuotteiden kuljetukset ajoittuvat normaalisti klo väliselle ajalle, mutta purkua ja lastausta saatetaan tehdä myös muuna aikana. Toiminnasta aiheutuva raskas liikenne keskittyy Vipusenkadulle, Voimakadulle ja Kytölänkadun alueille sekä Holman Kymijärven maantielle. Peikon tehtaiden arvioitu raakaaineiden tuontimäärä on noin neljä rekka-autoa ja 10 valmiita tuotteita kuljettavaa rekka-autoa päivässä. Tehtailla on tehty työhygieenisiä melumittauksia vuosina 2003 ja Ympäristömelua ei ole mitattu. Naapureilta ei ole tullut valituksia melusta. Energian ja veden käyttö sekä viemäröinti Tehtaan toiminnassa kului sähköä vuonna 2008 yhteensä noin MWh. Eniten sähköä kuluu Vipusenkatu 10:n ja Vipusenkatu 20:n tehtaiden tuotantoprosesseissa, kuten kaarihitsauskoneessa, hitsausroboteissa, verkkohitsauskoneissa ja vastushitsauksissa. Hakemuksessa on esitetty sähkön ja kaukolämmön kulutusmäärät vuosien aikana. Sähköä on kulunut noin MWh ja kaukolämpöä noin MWh vuodessa. Kiinteistöt lämmitetään kaukolämmöllä lukuun ottamatta Deltan toista tehdasrakennusta, jota lämmitetään osin öljyllä. Kevyttä polttoöljyä kului vuonna 2008 noin 40 tonnia tehdastilan lämmitykseen ja trukkien polttonesteenä. Hitsauskaasuja kului vuonna 2008 noin 240 tonnia. Energiankäytön tehostaminen on yksi Peikon ympäristöpolitiikan päämääristä. Energiankäyttöä mitataan, ja seurataan muiden ympäristömittareiden ohessa johdon katselmuksessa. Energiankäyttöä on vähennetty viime vuosien investoinneilla ja tulevia energiansäästötoimenpiteitä on linjattu yrityksen ympäristöohjelmassa. Peikko Finland oli mukana vuosien energiansäästösopimuksessa. Yritys on liittynyt Lahti Aqua Oy:n vesijohto- ja viemäriverkostoon. Piha-alueiden hulevedet johdetaan hulevesiviemäriin, joka laskee viereiseen Joutjokeen ja edelleen Vesijärveen. Vesihuoltolaitoksen kanssa solmitun erillisjätevesisopimuksen mukaan jäteveden koostumus ei saa ylittää alla olevassa taulukossa esitettyjä raja-arvoja. Jätevesiä ei saa sopimuksen mukaan laimentaa raja-arvojen saavuttamiseksi. Taulukko Peikko Finland Oy:n Deltabeamin (Vipusenkatu 10) ja Vipusenkatu 20:n jätevesisopimuksien raja-arvoista. Mikäli Vipusenkatu 20:n jätevesisopimuksen raja-arvot poikkeavat Deltabeamin raja-arvoista, poikkeamat on merkitty taulukkoon. metallit/parametri pitoisuus (mg/l) t arseeni 0,1 elohopea 0,01 hopea 0,1 kadmium 0,01 kokonaiskromi 0,5 (Deltabeam: 1,0 mg/l) kromi (VI) 0,1 kupari 2,0 lyijy 0,5 nikkeli 0,5 sinkki 2,0 (Deltabeam: 3,0 mg/l) tina 2,0

6 fluoridi 50 (Deltabeam: ei rajaarvoa) ph 6,0-11,0 lämpötila 40ºC sulfiitti yhteensä 400 kokonaissyanidi 0,5 rasva 150 öljy 50 formaldehydi 50 Jätteet Toiminnasta syntyvistä jätteistä pidetään kirjaa ja määriä seurataan vuosittain päivitettävän mittarin avulla. Suurin osa jätteistä on metalliromua, jota syntyy tuotannon hukkapaloista. Metallijäte kerätään piha-alueilla oleville lavoille lajeittain, jotka Kuusakoski Oy toimittaa metallin kierrätykseen. Ongelmajätettä syntyi vuonna 2008 yhteensä 41 tonnia, mikä koostui suurelta osin Olkiluoto-projektin maalauksen sinkkijätteestä. Normaalina toimintavuotena ongelmajätettä syntyy noin viisi tonnia. Ongelmajäte koostuu pääasiassa Vipusenkatu 10:n tehtailla maali- ja liuotinjätteestä. Vipusenkatu 20:n ongelmajäte koostuu voiteluöljyistä, öljyvesiseoksista ja jäähdytinnesteistä. Ongelmajätteet kerätään tehdashallien ulkopuolelle omiin varastoihin. Ongelmajätteiden kuljetuksesta ja jatkokäsittelystä huolehtivat Ongelmajätepalvelu Mäentie Oy ja Ekokem Oy Ab. Muut jätteet, jota toiminnasta syntyy, ovat kaatopaikka-, energia-, paperi-, pahvi-, bio- ja puujäte sekä sähkö- ja elektroniikkaromu. Jätteet kerätään omiin keräyspisteisiin, joita on sijoitettu jokaiseen tehdasrakennukseen sekä pääkonttorirakennukseen. Jätemääriä pyritään vähentämään tehostamalla tuotantoa ja hukkaa vähentämällä. Erityisesti metallin hukkaa on pyritty vähentämään kiinnittämällä siihen jatkuvaa huomiota. Erilaisilla projekteilla on pyritty metalliromun uudelleenkäyttöön. Peikon ympäristöohjelmassa on esitetty tavoitteeksi paperin käytön vähentäminen 15 prosentilla vuoden 2009 aikana, johon pyritään kaksipuoliseen tulostukseen ohjaamisella. Jätteiden muodostumista seurataan tehdasosaaluekohtaisesti ja hakemuksessa on esitetty vuoden 2008 jätejakauma eri toimintojen välillä. Alla olevassa taulukossa on esitetty jätemäärien kehitys vuosien aikana. Taulukko Peikko Finland Oy:n jätemääristä (t) ja käsittelijöistä vuosien aikana. jätelaji käsittelijä ongelmajäte 5,42 6,55 37,59 61,98 40,56 Ongelmajätepalve lu Mäentie Oy kaatopaikkajäte 162,31 122,04 * 118,37 162,88 Lassila&Tikanoja Oy energiajäte 47,1 57,61 * 84,99 90, paperi * 4,93 5, pahvi * 0,6 1, biojäte * 5,77 7, tietosuojäte 1, puujäte 1,98 2,64 - -

7 SE-romu 0,15 0,25 * 0,47 0, metalliromu 1539, , , , ,98 Kuusakoski Oy yhteensä 1754, , , , ,2 *) L&T:n järjestelmästä ei saatu vuoden 2006 raporttia Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Peikko Finland Oy on tehnyt tehdashallikohtaisen arvion toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa. Riskeiksi on tunnistettu öljy-, kemikaali- ja kaasuvuodot, tulipalot, jätteiden käsittely sekä ulkoiset riskit. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Metallirakenteiden ja niiden osien valmistukselle ei ole olemassa BAT-tekniikan mukaista vertailuasiakirjaa. Suomessa on laadittu liuottimia käyttävässä pintakäsittelyssä sovellettavissa olevasta parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta (BAT) julkaisu (Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) liuottimia käyttävässä pintakäsittelyssä, Heli Antson ym., Suomen ympäristö 23/2008, Suomen ympäristökeskus.) Julkaisussa on esitetty metallipintojen parhaana käytettävissä olevana tekniikkana maalattavan pinnan esikäsittelyn osalta mm. seuraavia ratkaisuja: esikäsittelyvaiheista syntyvien hiukkasten päästöt estetään tehokkailla poistoilman suodattimilla, luovutaan halogenoitujen liuottimien käytöstä ja automatisoidaan puhdistuslaitteita. Maalin tehokkaan käytön BAT-tekniikoita ja -käytäntöjä ovat mm. maalikalvon optimointi, ohiruiskutuksen määrän minimointi, maalin ruiskutus pienimmällä mahdollisella paineella, maalien ohennustarpeen minimointi investoimalla laadukkaisiin laitteisiin, maalin lämmitys ohennustarpeen vähentämiseksi, jätehuollon asianmukainen toteutus sekä liuotinmaalien korvaaminen vähemmän liuottimia sisältävillä tuotteilla. Muiden kuin maalien osalta haitallisten aineiden käytön vähentäminen toiminnassa perustuu yleisen parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymiseen. Ympäristöasioiden hallinta Toiminnanharjoittajalla on käytössä sertifioitu ISO ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Viimeisin auditointi on tehty HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lahden kaupungin ilmoitustaululla (Harjukatu 31) , Uusi Lahti -sanomalehdessä ja Lahden kaupungin internet-sivuilla. Lähinaapureille on lähetetty erikseen tieto hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Tarkastukset ja neuvottelut Laitoksessa on tehty ympäristölupahakemuksen johdosta tarkastus

8 Muistio tarkastuksesta on nähtävänä asiapapereissa. Pyydetyt lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan maankäytöltä sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta. Maankäyttö on esittänyt lausuntonaan, että ympäristölupahakemusta koskevilla korttelin tontilla 3 ja korttelin tontilla 19 on asemakaava vuodelta 1987 ( ). Asemakaavan mukaisesti alue on Teollisuutta, varastointia sekä niihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueetta. Asuinhuoneistoja sallitaan vain kiinteistön hoidon vuoksi alituisesti läsnä olevaa henkilökuntaa varten. Korttelin tontilla 6 on asemakaava vuodelta 2005 ( ). Asemakaavan mukaisesti alue on Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Tontin rakennetusta kerrosalasta 20 % saa käyttää päätarkoitukseen liittyviä toimistotiloja varten. Tontin rakennetusta kerrosalasta 20 % saa käyttää erillistä liiketoimintaa varten. Korttelin tontilla 2 on asemakaava vuodelta 2002 ( ). Asemakaavan mukaisesti alue on Teollisuutta, varastointia sekä niihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Asuinhuoneistoja sallitaan vain kiinteistön hoidon vuoksi alituisesti läsnä olevaa henkilökuntaa varten. Lahden yleiskaavassa 1998 alue on Pääosin palveluille tarkoitettu toimitila-aluetta (TO/P). Ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminta ei ole ristiriidassa voimassa olevien asemakaavojen kanssa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos on todennut lausunnossaan Peikon kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten suojaustasot. Lisäksi lausunnon mukaan paloilmoitinta on hoidettava kunnossapitoohjelman mukaisesti. Kaasusammutuslaitteisto on tarkastettava neljän vuoden välein; laitteisto on paloaluesuojaustasossa 2 ja siitä on huolehdittava kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Lausunnossa on myös viitattu säädöksiin, joita on noudatettava kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa. Hakijan vastine Peikko Finland Oy:ltä on pyydetty vastine annetuista lausunnoista. Vastineen mukaan toimija hyväksyy maankäytön ja pelastuslaitoksen lausunnot sellaisenaan, mutta huomauttaa, että pelastuslaitoksen lausunnosta puuttuu aikayksikkö kaasusammutuslaitteiston tarkastusväliä koskien. Tarkastus suoritetaan neljän vuoden välein. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Lahden seudun ympäristölautakunta myöntää Peikko Finland Oy:n hakeman ympäristöluvan betonituotteiden kiinnitystekniikan ja liittopalkkien valmistamiseksi (VOC-yhdisteiden käyttö) osoitteissa Vipusenkatu 10, 12 ja 20, Lahti hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna (YSL 43, YSA 19): Yleiset lupamääräykset 1. Toiminta on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheudu haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

9 Olemassa olevaa laitekantaa tulee huoltaa säännöllisesti ja pitää kirjaa toteutetuista huolloista. (YSL 4, 5, 43 ) 2. Laitoksen toiminnasta ja päivittäisestä valvonnasta vastaavat henkilöt yhteystietoineen on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluihin mennessä. Vastuuhenkilöiden muutoksista tulee myös ilmoittaa. (YSL 43, 46 ) 3. Laitoksessa käytettävien ilmanvaihto- ja kohdepoistokanavien suodattimet on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niitä on huollettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Mikäli hiukkaspäästöistä aiheutuu kohtuutonta haittaa naapureille, tulee toiminta keskeyttää ja sitä saa jatkaa vasta, kun suodattimet on saatu jälleen käyttökuntoon. Mahdollisista suodattimien rikkoutumisista ja ohivirtauksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on esitettävä laitoksen vuosiyhteenvedossa. (YSL 43, laki eräistä naapuruussuhteista 17 ) Ilmapäästöt 4. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vuosittaisten päästöjen on alitettava vuosittain laskettava päästöjen vähennysohjelman tavoitepäästö. Päästölaskelma tulee toimittaa laitoksen vuosiyhteenvedon yhteydessä. Laitoksen maksimikapasiteetilla vuosipäästöt eivät saa ylittää 25 tonnia lähtien. (VNA 435/2001 8, 11 ) 5. Mikäli päästöjen vähentämisohjelmaa ei voida noudattaa, päästöraja-arvot määräytyvät VOCasetuksen (VNA 435/ ) päästöraja-arvojen mukaan. Mikäli päästöt ovat 5-15 tonnia vuodessa, poistokaasujen päästöraja-arvot saavat olla enintään 100 milligrammaa orgaanista kokonaishiiltä normaalikuutiometrissä (mg C/ Nm 3 ) maalaukselle ja hajapäästön raja-arvo enintään 25 % orgaanisten liuottimien kokonaiskulutuksesta (t/a). Mikäli päästöt ovat yli 15 tonnia vuodessa, poistokaasujen päästöraja-arvot saavat olla enintään 75 milligrammaa orgaanista kokonaishiiltä normaalikuutiometrissä (mg C/ Nm 3 ) maalaukselle ja 50 milligrammaa orgaanista kokonaishiiltä normaalikuutiometrissä (mg C/ Nm 3 ) kuivausprosesseille ja hajapäästön raja-arvo enintään 20 % orgaanisten liuottimien kokonaiskulutuksesta (t/a). Lahden seudun ympäristöpalvelut määrää mittausten toteuttamisesta erikseen. Päästömittauksista tulee esittää mittaussuunnitelma kuukautta ennen mittauksia ympäristöpalveluiden hyväksyttäväksi. (VNA 435/2001, 6, 11 ) Meluntorjunta 6. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa naapurikiinteistöille. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien häiriintyvien asuintalojen oleskelupihoilla päivällä klo db(a) ja yöllä klo db(a) arvoa ekvivalenttisena äänitasona mitattuna. Lahden seudun ympäristöpalvelut määrää mittausten toteuttamisesta erikseen. Melumittauksista tulee esittää mittaussuunnitelma kuukautta ennen mittauksia ympäristöpalveluiden hyväksyttäväksi. (YSL 43, 46, laki eräistä naapuruussuhteista 17, VNp 993/1992) Maaperänsuojelu 7. Trukkien polttoöljysäiliöt (1 ja 2,5 m 3 ) on kuntotarkastettava vuosien 2015 ja 2020 aikana. Deltan kiinteistön lämmitysöljysäiliö (7 m 3 ) on kuntotarkastettava vuonna Kuntotarkastukset tulee tehdä Turvatekniikan keskuksen hyväksymän asennus-/tarkastusliikkeen toimesta. Tarkastuspöytäkirjan kopio tulee toimittaa 14 vuorokauden kuluessa tarkastuksesta Lahden seudun ympäristöpalveluille sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle. Verkkotehtaan 2,5 m 3 :n trukkien

10 polttoöljysäiliö tulee asentaa nestetiiviin valuma-altaan päälle mennessä. Valuma-altaan tilavuus tulee olla vähintään säiliön tilavuuden verran. (YSL 4, 7, 43, 46 ) Jätevesienkäsittely 8. Tuotannosta syntyvät prosessijätevedet tulee toimittaa asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Jäteveden käsittelijällä tulee olla voimassa oleva ympäristölupa vesienkäsittelytoimintaan. Jätevesien määrästä ja toimituspaikasta tulee pitää kirjaa, joka tulee esittää laitoksen vuosiyhteenvedossa. Viemäriin johdettavan veden tulee täyttää teollisuusjätevesisopimuksen vaatimukset, eikä jäteveden ominaisuudet saa aiheuttaa haittaa viemäriverkostolle, jäteveden puhdistusprosessille tai lietteen käsittelylle. Mikäli teollisuusjätevesisopimusta muutetaan, tulee sopimuksesta lähettää kopio Lahden seudun ympäristöpalveluille. (YSL 43, 47 ) Vahinkoihin varautuminen, jätehuolto ja onnettomuuksista tiedottaminen 9. Tehtaan mahdollisten sammutusvesien hallitusta johtamisesta ja käsittelystä on esitettävä suunnitelma 2011 vuoden loppuun mennessä. Suunnitelmassa tulee esittää toimenpiteet, joilla sammutusvesien johtaminen järjestetään pintavesien laatua vaarantamatta mahdollisten poikkeustilanteiden aikana. Suunnitelman tulee sisältää kustannusarvio. Suunnitelman perusteella Lahden seudun ympäristöpalvelut päättää jatkotoimenpiteistä. (YSL 4, 5, 43 ) 10. Toiminnanharjoittajan tulee laatia ympäristöriskien torjunta- ja vähennyssuunnitelma, joka on esitettävä Lahden seudun ympäristöpalveluiden hyväksyttäväksi mennessä. Suunnitelmassa tulee esittää vähintään tehdyssä ympäristöriskikartoituksessa tunnistettujen riskien vähentämismahdollisuudet ja merkittävimpien riskien aikataulutettu vähentämis- ja poistamissuunnitelma. (YSL 4, 5, 43 ) 11. Yrityksen henkilökunnan tulee valvoa kemikaali- ja ongelmajätekuljetusten purkua ja lastausta kiinteistön alueella. Öljy- ja kemikaalivahinkojen varalta kyseisten aineiden käyttöpisteiden sekä purku- ja lastauspaikkojen läheisyydessä on oltava riittävästi imeytysainetta sekä torjunta- ja keräysvälineistöä, jotka soveltuvat laitoksessa ja kuljetusajoneuvoissa käytössä olevien tai kuljetettavien haitallisten aineiden imeyttämiseen. (YSL 4, 7, 43 ) 12. Laitoksen toiminnasta syntyvät ongelmajätteet tulee varastoida katetussa, lukitussa ja allastetussa tilassa asianmukaisesti merkityissä astioissa. Allastilavuus tulee olla vähintään yhtä suuri kuin suurimman varastoitavan irtosäiliön tilavuus. Valuma-altaiden pinta-alat tulee olla riittävän suuria varastoitaviin astiakokoihin nähden, jotta varastoitavien säiliöiden vuodot ohjautuvat altaisiin. Ongelmajätteiden varastointiin ja käsittelyyn ohjaamiseen tulee nimetä vastuuhenkilö. Nestemäisten jätteiden varastointipaikan läheisyydessä tulee säilyttää imeytysainetta ja keräysvälineitä vahingon varalta. (YSL 7, 43 ) 13. Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa ongelmajätteen käsittelijälle, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden vastaanottoon tai käsittelyyn. Ongelmajätettä luovutettaessa on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset tiedot. Siirtoasiakirjat on esitettävä vuosiyhteenvedossa. Ongelmajätehuolto sekä muu jätehuolto on hoidettava voimassaolevien määräysten mukaisesti niin, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. (YSL 7, 43, 45, 46, JL 6-8, 15, VNp 659/1996, YMa 1129/2001, Lahden kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset )

11 14. Poikkeuksellisista tilanteista, kuten onnettomuudesta, kemikaali- tai öljyvuodosta sekä tuotantohäiriöstä, joista voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle. Jos maahan tai viemäriin on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista tai muuta haittaa, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on ilmoitettava viipymättä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle, Lahden seudun ympäristöpalveluille ja Lahti Aqua Oy:lle. Poikkeuksellisista tilanteista aiheutuneiden jätteiden hävittäminen tulee toteuttaa voimassa olevien jätehuoltosäädösten mukaisesti. Jos päästöstä aiheutuu maaperän pilaantumista, toiminnanharjoittajan on tehtävä maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 7, 43, 46, 62, 75-79, YSA 30 ) Tarkkailu ja raportointi 15. Mikäli toiminnassa käytetään halogenoituja haihtuvia yhdisteitä, jotka on varustettu vaaralausekkeella R40 tai R68 ( alkaen vaaralausekkeella H341 tai H351) ja näiden yhdisteiden yhteinen massavirta on vähintään 100 grammaa tunnissa, saavat käytöstä aiheutuvat päästöt olla enintään 20 milligrammaa normaalikuutiometrissä (Nm 3 ). Edellä mainittujen tuotteiden käytöstä tulee pitää tuntikirjanpitoa (kulutus ja maalaustuntien määrä), jonka yhteenveto tulee esittää laitoksen vuosiyhteenvedossa. Mikäli kyseisten yhdisteiden massavirta ylittää 100 grammaa tunnissa, tulee yhdisteiden päästöt mitata ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Lahden seudun ympäristöpalvelut päättää tarvittavista päästömittauksista erikseen. Päästömittauksista tulee esittää suunnitelma, joka on esitettävä kuukautta ennen mittauksia Lahden seudun ympäristöpalveluiden hyväksyttäväksi. (YSL 43, 46, VNA 435/2001, VNA 814/2010) 16. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava Lahden kaupungin ilmanlaadun seurannan yhteistarkkailuun Lahden seudun ympäristöpalveluiden hyväksymällä tavalla. (YSL 46 ) 17. Laitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä toiminnoista. Vuosittainen yhteenveto on toimitettava Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Ensimmäinen yhteenveto on toimitettava mennessä. Yhteenvedossa on mainittava ainakin: - tuotantomäärät - käytetyt raaka-ainemäärät - tiedot käytetyistä liuotinpitoisista aineista ja niiden kulutusmääristä sekä päästöjen vähentämisohjelman mukainen laskelma - käytetty energiamäärä eriteltynä - syntyneet jätemäärät, -lajit ja toimituspaikat - ympäristönsuojelun kannalta merkitykselliset huoltotoimenpiteet - mahdolliset häiriötilanteet. (YSL 43, 46, JL 51, 52 ) 18. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan muutoksista tulee ilmoittaa Lahden seudun ympäristöpalveluihin viipymättä. Toiminnan lopettamisesta ja lopettamiseen liittyvistä toimista tulee ilmoittaa Lahden ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista mahdollisten lopettamiseen liittyvien määräysten antamiseksi. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai toiminnan oleelliseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa. (YSL 28, 43, 46, 90 )

12 Ratkaisun perustelut Hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ja toimiessaan laitoksesta ei aiheudu merkittävää haittaa tai vaaraa ympäristölle tai ihmisen terveydelle ja se täyttää ympäristönsuojelulaissa (41 ja 42 ) luvan myöntämiselle asetetut edellytykset. Hakemuksessa esitettyjen, tämän päätöksen kohdassa "Laitteistot ja rakenteet, ympäristökuormitus ja toimet sen rajoittamiseksi" esitettyjen teknisten ratkaisujen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti rakennettuna ja toimiessaan laitoksen toiminta ei aiheuta sellaista riskiä, ettei toimintaa voitaisi jatkaa. Toiminta on myös voimassa olevan asemakaavan mukaista. Yksityiskohtaiset perustelut Toiminnanharjoittajan on vastattava toimintansa ympäristönsuojelulain 4 ja 5 :n mukaisista yleisten periaatteiden ja velvollisuuksien toteutumisesta hakemuksen mukaisesti. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä on oltava selvillä sekä käytettävä sitä mahdollisuuksien mukaan. (1) Lupamääräys vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta on annettu tiedonkulun varmistamiseksi. (2) Määräys pölypäästöjen rajoittamisesta suodattimin on tarpeen ympäröivien alueiden ilmanlaadun turvaamiseksi. Suodattimien moitteettoman toiminnan varmistamiseksi niitä tulee huoltaa. (3) Laitoksen toiminnasta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt (ns. VOC-päästöt) osallistuvat terveydelle ja kasvillisuudelle haitallisen otsonin muodostumiseen alailmakehässä. Lisäksi haihtuvat orgaaniset yhdisteet voivat aiheuttaa suoria terveys- ja viihtyisyyshaittoja. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä ympäristöön kohdistuvista päästöistään ja tarvittaessa rajoitettava niitä parasta käyttökelpoista tekniikka käyttäen. Olemassa olevien laitosten piti täyttää valtioneuvoston asetuksessa (VNA 435/2001) haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamiseksi annetut raja-arvot viimeistään Toiminnanharjoittaja voi päästä valtioneuvoston asetuksen 435/2001 mukaiseen haihtuvien orgaanisten liuottimen päästöjen rajoitusvelvoitteeseensa joko alittamalla laitoskohtaisesti annetun poistokaasujen päästöraja-arvon tai noudattamalla lupaviranomaisen hyväksymää päästöjen vähentämisohjelmaa. Päästöjen mittausvelvoite on määrätty, jotta toiminnan päästöjen määrä voidaan todeta luotettavasti. (4 ja 5) Laitoksen läheisyydessä sijaitsevien häiriintyvien kohteiden suojaamiseksi on annettu melumääräys. Määräys on valtioneuvoston päätöksen ulkomelutaso-ohjearvojen mukainen. (6) Ympäristönsuojelulain maaperän pilaamiskiellon vastaisen tilanteen estämiseksi on määrätty öljysäiliön kuntotarkastuksia. Kuntotarkastukset ovat kustannustehokas keino, joka on myös ympäristönsuojelulain ennaltaehkäisyn ja haittojen minimointiperiaatteiden mukaista. (7) Metallien työstötoiminnasta syntyvien jätevesien asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi on päätetty antaa määräys. Jätevedet ovat ominaisuuksiensa vuoksi käsiteltävä ympäristöluvanvaraisessa jatkokäsittelypaikassa. Viemäriin johdettavasta jätevedestä ei saa aiheutua haittaa jäteveden puhdistukselle. (8) Hakijan tehdasrakennukset sijaitsevat Joutjoen välittömässä läheisyydessä. Joutjoki virtaa vuolaana Peikko Finland Oy:n kiinteistöjen ohi. Tehdaskiinteistöjen hulevesiverkosto purkaa vedet Joutjokeen. Tehtaan mahdollisten palotilanteiden yhteydessä sammutusvesiä voi johtua suuriakin

13 määriä Joutjoen kautta Vesijärveen heikentäen vesistön laatua. Mahdollisten tulipalojen sammutusvesien pintavesivaikutusten vähentämiseksi on perusteltua määrätä laatimaan suunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet kustannuksineen. Suunnitelman laatimisen jälkeen tehdään päätös siitä, mitä toimenpiteitä on syytä toteuttaa. (9) Toiminnanharjoittaja on kartoittanut toiminnasta aiheutuvat ympäristöriskit. Jotta riskien toteuma ja aiheutuvat vahingot saataisiin mahdollisimman pieneksi, tulee laatia suunnitelma riskien hallittuun pienentämiseen ja mahdollisuuksien mukaan riskien kokonaan poistamiseen. Suunnitelman laatimisvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin sekä varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteisiin. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminnanharjoittaja vastaa myös vaikutusten ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnanharjoittajan on myös oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Suunnitelman laatimisen ja sen toteuttamisen myötä toiminnanharjoittaja täyttää edellä mainitut ympäristönsuojelulain vaatimukset. (10) Ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti on perusteltua varata öljy- ja kemikaalivahinkojen varalta imeytysainetta ja keräysvälineistöä käyttökohteiden läheisyyteen. Koska kuljetusten lastaus- ja purkupaikkojen läheisyydessä on sadevesikaivoja, tulee kemikaalisiirrot ajoneuvoista tehtaan tiloihin tapahtua valvotusti. (11) Ongelmajätteiden asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi on määrätty jätteiden säilytyksestä kiinteistöllä sekä edelleen toimittamisesta. Määräykset on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien mukaisesti sekä ympäristönsuojelulain maaperän pilaamiskiellon perusteella. (12-13) Ympäristönsuojelulain 43 ja 62 pykälien ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan on tarpeen antaa määräys normaalista toiminnasta poikkeavien tilanteiden varalle sekä tiedonkulun varmistamiseksi. (14) Toiminnassa käytettävän maalin sisältämän halogenoidun yhdisteen käytöstä aiheutuvia päästöjä on rajoitettu VOC-asetuksessa. Määräyksessä on velvoitettu toiminnanharjoittaja pitämään kirjaa maalaustoiminnasta, jotta voidaan valvoa asetuksen noudattamista. Mahdollinen päästömittausvelvoite on perusteltu, jotta voidaan varmistua asetuksen mukaisen päästöraja-arvon toteutumisesta toiminnassa. (15) Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lain 46 :n mukaan lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutusta. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun voidaan seurata parhaiten yhteistarkkailulla. (16) Toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailun ja valvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä toiminnanharjoittaja laatimaan vuosittainen yhteenveto lupaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on myös pidettävä jätelain 51 :n mukaan kirjaa syntyneestä jätteestä ja sen toimituspaikoista. (17) Valvontaa varten on perusteltua määrätä ilmoittamaan omistajavaihdoksista, toiminnan muutoksista uuden ympäristölupatarpeen arvioimiseksi tai toiminnan lopettamisesta siihen liittyvien toimenpiteiden määrittelemiseksi. (18) Asetuksen noudattaminen

14 Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain ( /86) ja jätelain ( /1072) nojalla nyt myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Toiminnanharjoittaja on esittänyt ympäristölupahakemuksessa, että se saisi toiminnan aloitusluvan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija on perustellut toiminnan aloittamisluvan myöntämistä mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta seuraavasti: kyseessä on olemassa oleva toiminto, joka sijaitsee teollisuusalueella. Tuotannon keskeyttäminen aiheuttaisi hakijalle kohtuuttomia kustannuksia ja ongelmia tuotannossa. Tuotannon supistamisesta johtuen nykyisen toiminnan päästöt ovat huomattavasti alhaisemmat kuin hakemuksessa esitetyt maksimipäästöt. Toiminnasta ei aiheudu peruuttamatonta ympäristöhaittaa, eikä täytäntöönpano tee hakijan mukaan muutoksenhakua hyödyttömäksi. Peikko Finland Oy esittää vakuuden suuruudeksi euroa. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Lahden seudun ympäristölautakunta määrää, että toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakijan tulee esittää euron vakuus ympäristön saattamiseksi nykytilaansa kielteisen lupapäätöksen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuutena tulee esittää pankkitakaus tai -talletus. Muutoksenhakutuomioistuin voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101 ja 101 a ) Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ja ajantasalle saattamiseksi on tehtävä viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Hakemuksessa tulee esittää muun tarvittavan selvityksen ohella selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytön toteutumisesta laitoksen toiminnassa sekä toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta kertyneet tulokset. (YSL 55 ) Sovelletut säädökset/oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (YSL): 4, 5, 7, 28, 41-43, 45, 46, 47, 55, 56, 62, 75-79, 90, 101 ja 101a. Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 (YSA): 1, 7, 19 ja 30. Jätelaki 1072/1993 (JL): 6-8, 15, 51 ja 52. Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1929: 17. Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (VNA 435/2001): 6, Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (VNA 814/2010). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992).

15 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996). Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMa 1129/2001). Lahden kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset Ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu Tästä päätöksestä peritään hakijalta Lahden kaupungille ympäristöluvan käsittelystä aiheutuvat kulut ympäristönsuojeluviranomaisen maksupäätöksen mukaan (Lahden seudun ympäristölautakunta ). Päätöksen mukainen maksu laitokselle, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä on euroa. Päätöksestä tiedottaminen Ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lahden kaupungin ilmoitustaululla, Uusi Lahti -sanomalehdessä sekä Lahden kaupungin/lahden seudun ympäristöpalveluiden internetsivuilla: > Asuminen ja ympäristö > Ympäristönsuojelu > Lupa-asiat > Ympäristölupa > Käsitellyt ympäristöluvat. Tieto päätöksestä lähetetään asianosaisille. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 96 ). Valitusosoitus päätöksen liitteenä. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on Asian on valmistellut ja lisätietoja antaa ympäristönsuojelutarkastaja Juha Alaluukas, puh. (03) , Liite 1. (kartta) P ä ä t ö s e h d o t u s Ympäristöjohtaja : Ympäristölautakunta päättää edellä esitetyn mukaisesti myöntää Peikko Finland Oy:n hakeman ympäristöluvan betonituotteiden kiinnitystekniikan ja liittopalkkien valmistukseen (VOCyhdisteiden käyttö) osoitteissa Vipusenkatu 10, 12 ja 20, Lahti. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Juha Alaluukas selosti asiaa kokouksessa. Toimenpiteet: ote hakijalle, lausunnonantajille ja Hämeen ELY-keskus (hallintovalitus Vaasan hallinto-oikeudelle)

16 Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Lahdessa Pöytäkirjanpitäjä Mika Vuorikoski Rakennuslakimies Saaja Peikko Finland Oy, Voimakatu 3, Lahti Lahden kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Saimaankatu 64, Lahti Hämeen ELY-keskus, PL 29, Lahti