Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 140/2010/1 Dnro LSSAVI/103/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 140/2010/1 Dnro LSSAVI/103/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupapäätös, joka sisältää Suolahden jätevedenpuhdistamon toiminnan ja siellä käsitellyn jäteveden johtamisen avouomaa pitkin Kuhnamoon. Kyseessä on ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Ääneseudun Energia Oy, Kotakennääntie 31, Äänekoski. yhteyshenkilö: Esko Tourunen Äänekosken kaupungin jätevedenpuhdistamot ovat siirtyneet Ääneseudun Energia Oy:n omistukseen tehdyllä kaupalla. LAITOS Suolahden jätevedenpuhdistamo sijaitsee osoitteessa Muuntajantie 6, Suolahti. Puhdistamotontin kiinteistörekisteritunnus on Suolahden jätevedenpuhdistamolla käsitellään Suolahden ja Sumiaisten viemäröintialueiden yhdyskuntajätevedet. Käsitellyt jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Paarilampeen ja edelleen Kuhnamon alaosaan. Kuhnamo kuuluu Äänekoski-Vaajakoskireittiin ja Kymijoen päävesistöalueeseen. Suolahden jätevedenpuhdistamon AVL on noin 7150 ( = tulevan jäteveden mitoitus BOD 7-ATU 500 kg/d jaettuna 70 g/d). Puhdistamo on kokonaisuudessaan mitoitettu 6500 asukkaan jätevesikuormitukselle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 13 a) mukaan jätevedenpuhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan (AVL) vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, tarvitsee ympäristöluvan. Itä-Suomen ympäristölupaviraston Suolahden jätevedenpuhdistamolle antamassa ympäristölupapäätöksessä toiminnan harjoittaja on määrätty hakemaan lupamääräysten tarkistamista mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 13 a) -kohdan mukaan asukasvastineluvaltaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitetun jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan käsittelee aluehallintovirasto. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA KÄSITTELYN SIIRTÄMINEN TOISEEN VIRANOMAISEEN Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastossa. Aluehallinnon uudistuksessa Itä-Suomen ympäristölupaviraston toiminta lakkasi Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastossa vireillä oleva asia, joka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluu aluehallintovirastolle, siirtyi vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 (22) Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Keski-Suomen ELY-keskus). TOIMINTAA KOSKEVAT VOIMASSAOLEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Laitoksella on voimassaoleva Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätös nro 8/04/1, jonka diaarinumero on ISY-2002-Y-251 ja joka on annettu Ympäristölupapäätöksessä jätevedet on määrätty käsittelemään puhdistamolla siten, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet lukien neljännesvuosikeskiarvona laskien seuraavat vaatimukset: Parametri pitoisuusarvo enintään käsittelyteho vähintään BHK 7-ATU -arvo 15 mg/l 90% fosforipitoisuus 0,8 mg/l 90% COD Cr -arvo 125 mg/l 75% kiintoainepitoisuus 35 mg/l Ympäristölupapäätöksessä on määrätty jäteveden purun avouoma viemäriksi purkukohdalta Kuhnamoon asti. Uoman puolivälissä olevaa Paarilampea ei päätöksessä ole nimetty viemäriksi. Puhdistamolla on noudatettu vuonna 2004 ympäristölupapäätöksen jälkeen laadittua kuormitustarkkailuohjelmaa. Puhdistamon jätevesien vaikutusten tarkkailu sisältäen sekä vesistö- että kalataloudellisen tarkkailun suoritetaan osana Äänekoski-Vaajakoski reitin yhteistarkkailua. Keski-Suomen ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman, joka on voimassa vuoden 2016 loppuun. PUHDISTAMOTONTIN KAAVOITUS, LÄHIYMPÄRISTÖ JA PURKUVESISTÖKUVAUS Puhdistamotontti sijaitsee asemakaavoitetulla alueella. Alueen asemakaavana on "Suolahden Alkulan kauppalanosan asemakaava", joka on vahvistettu Puhdistamotontin kaavamerkintä on Yt, jolla tarkoitetaan kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialuetta. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 1 km lounaaseen Suolahden taajaman keskustasta. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 300 m päässä puhdistamosta. Puhdistamotontin vieressä kulkee valaistu kuntorata sekä noin 250 m etäisyydellä on hotelli. Puhdistamolla käsitelty jätevesi johdetaan tontilla olevaan avo-uomaan (avo-ojaan), joka laskee noin 250 m päässä matalaan Paarilampeen. Paarilampi on noin 300 m pitkä ja noin 100 m leveä. Paarilammesta vesi virtaa noin 1200 m avo-ojassa ja laskee Kuhnamon Aatunselkään. Uoma on varsinkin alussa vähäinen. Purkuojan ympärillä oleva maasto puhdistamolta Paarilampeen sen jälkeenkin on suomaastoa. Kuhnamo laskee Luijankosken ja Kapeenkosken kautta Vatianjärveen ja edelleen Saraaveteen. Vatianjärvi ja Saraavesi kuuluvat koskiensuojelulain piiriin sekä Vatianjärven Saraajärven Natura-2000-alueeseen. Kosket on suojeltu voimalaitosrakentamiselta ja myös sen vesiluontotyyppi halutaan säilyttää. Vedet virtaavat edelleen Päijänteen pohjoisosaan.

3 3 (22) PUHDISTAMON TOIMINNAN KUVAUS Suolahden jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna Laitos on biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Puhdistamo on saneerattu vuonna Vanhemman selkeytysaltaan laaha on kunnostettu vuonna Puhdistamolle tuleva jätevesi Vuonna 2008 puhdistamolle tuleva jätevesimäärä oli m 3 eli keskimäärin 2149 m 3 /d. Puhdistamolla ei vastaanoteta sako- eikä umpisäiliölietteitä. Hakemuksen mukaan puhdistamolle tulevan jäteveden kiintoaines- ja sen BODkuorma ovat poikkeuksellisen suuret. Tavanomaista korkeampi orgaaninen kuorma johtuu hakijan mukaan teollisuusjätevesistä. Hakemuksen mukaan Suolahden merkittävimmille teollisuuslaitoksille on vuonna 1998 rakennettu prosessijätevesien puhdistuslaitokset. Tarkastuskäynnillä on todettu, että jätevesiä Suolahden puhdistamolle johtavat teollisuuslaitokset Finforest Oy:n vaneritehdas, Valtra Oy sekä Relicomp Oy. Toiminnanharjoittaja ei tarkastuskäynnillä osannut sanoa, onko Valtra Oy:llä jätevesien esikäsittelyä. Puhdistamon rakenne Puhdistamoon kuuluvat tulopumppaamo, esikäsittely, kemikalointi, ilmastus ja jälkiselkeytys. Lietteenkäsittelyyn kuuluvat ylijäälietteen pumppaamo, jatkuvatoiminen lietteen tiivistämö (=lietteen sakeutus), polymeerinsyöttölaitteisto ja lietteen pumppaus kuljetusautoon. Tulopumppaamossa on kolme uppopumppua, jotka voivat pumpata on 40 l/s kukin. Esikäsittelyssä on kaksi rumpusiivilää (q = 2x300 m 3 /h), välpepuristin ja hiekanerotus. Hiekanerotin tyhjennetään loka-autolla. Fosforinsaostuskemikaalina on ferrosulfaatti, joka varastoidaan ja liuotetaan 90 m 3 altaassa. Kemikaaliliuos pumpataan em. varastoaltaasta annostelualtaaseen, josta se annostellaan kello-ohjatusti jäteveteen ilmastusaltaan tulokourussa. Ferrosulfaatin annostelumäärä vuonna 2008 oli 198 g/m 3 ja käyttö koko vuonna kg. Ilmastusallas on jaettu kahdella väliseinällä kolmeksi eri "osa-altaaksi". Väliseinät eivät ulotu pohjaan asti, joten altaat ovat yhteydessä toisiinsa. Tuleva jätevesi jaetaan kahteen ensimmäiseen osa-altaaseen. Osa-altaan tilavuus on 183 m 3, jolloin ilmastusaltaan kokonaistilavuus on 549 m 3. Ilmastusaltaasta jätevesi johdetaan kahteen rinnakkaiseen selkeytysaltaaseen, joiden pinta-ala on 175 m 2 kummankin. Lietteen saostumista auttava polymeeri annostellaan jäteveden sekaan ilmastusaltaan jälkeisessä kourussa. Vuonna 2008 polymeeriä käytettiin noin 200 kg. Palautusliete pumpataan selkeytysaltaan pohjalta ilmastusaltaan ensimmäiseen osaaltaaseen. Pumppuja on kaksi kappaletta. Pumpatun palautuslietteen määrä mitataan magneettimittauksella.

4 4 (22) Virtaaman mittaus Puhdistamolla mitataan lähtevän jäteveden määrä magneettimittauksella ja puhdistamon ohittavan jäteveden määrä kolmiopadon avulla. Lietteen käsittely Ylijäämäliete otetaan ilmastusaltaan alkuosasta ja pumpataan sakeutusaltaaseen. Sakeuttamossa tiivistynyt lieteslurri pumpataan kuljetussäiliöön ja viedään noin 3 kertaa viikossa Äänekosken Teräväniemen jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi suotonauhalla ja sen jälkeen kompostoitavaksi aumoissa. Vuonna 2008 lieteslurria kertyi 3574 m 3 eli keskimäärin 9,8 m 3 /d. Muiden jätteiden käsittely Jäteveden esikäsittelyssä erotettavat välpe- ja hiekkajäte toimitetaan Saarijärven Sammakkokankaan jätekeskukseen käsiteltäväksi. Muut puhdistamolla muodostuvat jätteet lajitellaan kaatopaikka-, metalli- ja ongelmajätteisiin, jotka toimitetaan asianmukaisen luvan omaavaan paikkaan jatkokäsiteltäväksi. Välpejäte kerätään 600 l astiaan. Tyhjennyskertoja on 1-3 viikossa. Vuodessa välpejätettä kertyy noin 10 t. Hiekkajäte kerääntyy 9 m 3 altaaseen. Alla tyhjennetään 1-2 kertaa vuodessa. Hiekkajätettä kertyy noin 25 m 3 vuodessa. Viemäriverkko Sumiaisten taajaman viemäröintialueen jätevedet on johdettu Suolahden jätevedenpuhdistamolle marraskuusta 2008 alkaen. Siirtoviemärin pituus on 16,7 km. Suolahden taajaman viemäriverkon pituus on 55,4 km ja Sumiaisten viemäriverkon pituus on 9,3 km eli yhteensä viemäriverkon pituus ilman siirtoviemäriä on 64,7 km. Viemäriverkosta betonista viemäriputkea on 18,6 km ja muoviputkea 46,1 km. Koko viemäriverkossa on yhteensä 43 pumppaamoa sisältäen Suolahden ja Sumiaisten viemäriverkon sekä näiden välisen siirtoviemärin pumppaamot. Kaikki pumppaamot ovat kaukovalvonnassa. Betoniviemäreitä ja betonikaivoja on poistettu käytöstä ja saneerattu sujuttamalla muoviputkiksi ja muovikaivoiksi. Sekaviemäreitä on muutettu erillisjärjestelmän mukaisiksi. Sekä hakemuksessa että tarkastuskäynnillä on todettu, että puhdistamon ongelmana ovat vuotovedet. Suolahden alueelta on tehty vuotovesiselvitys vuosina ja vuotokohdat ovat tiedossa. Pahimmat paikat on tuolloin myös kuvattu. Hakemuksen mukaan vuotovesien vuoksi puhdistamolla on ollut ohituksia ja keskimääräinen vuotovesimäärä on vuosina ollut 1147 m 3 /d. Suurimmat virtaamat ajoittuvat kevätkuukausiin.

5 5 (22) Velvoitetarkkailun vuosiraportti vuodelta 2009 Tarkkailujakso: neljännesvuosi Puhdistamo ei täyttänyt pitoisuusvaatimuksia seuraavilta osin: kiintoaine 2. vuosineljännes, BOD 1. ja 2. vuosineljännes. Puhdistamo ei täyttänyt puhdistustehovaatimuksia seuraavilta osin: fosfori 2. vuosineljännes, BOD 1. ja 2. vuosineljännes. Puhdistamolla ei vastaanotettu sako- eikä umpisäiliölietteitä. Puhdistamolla ei oltu tehty oleellisia muutoksia vuoteen 2008 verrattuna. Puhdistamolla ei ole ollut merkittäviä laite- tai konevaurioita. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä m 3. Ohituksia oli huhti-toukokuussa yhteensä m 3 (=2,3 % vuotuisesta jäteveden määrästä). Ferrosulfaattia käytettiin kg. Ylijäämälietettä vietiin Äänekosken Teräväniemen puhdistamolle 4035 m 3. Suolahden verkostoon pumpatun puhtaan veden määrä oli m 3 vuonna Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: virtaama Q kesk 3200 m 3 /d, BOD 500 kg/d ja fosfori 30 kg/d. Vuonna 2009 puhdistamon keskivirtaama oli 1657 m 3 /d, BOD-kuorma keskimäärin 387 kg/d ja fosforikuorma keskimäärin 11,6 kg/d. Puhdistamolle tuleva ja vesistöön johdettu kuormitus sekä poistumaprosentit vuositasolla vuonna 2009: Tulokuorma Vesistöön Poistuma vuositasolla Kiintoaine t/a 310 6,61 97 % Kokonaisfosfori kg/a % Kokonaistyppi t/a 26,6 19,4 26 % Ammoniumtyppi t/a 18,8 17,5 6 % COD Cr t/a ,3 89 % BOD 7-ATU t/a 141 8,97 93 % Nitrifikaatioaste oli vuositasolla 34 %. JÄTEVESIEN VAIKUTUS VESISTÖSSÄ Jätevesien vaikutuksia vesistössä tarkkailua, johon kuuluu sekä vesistö- että kalataloudellinen tarkkailu, suoritetaan osana Äänekoski-Vaajakoski reitin yhteistarkkailua. Yhteistarkkailussa ovat mukana Oy Metsä-Botnia Ab / M-real Oyj / Äänekosken tehtaat yhteisellä jätevedenpuhdistamollaan sekä Ääneseudun Energia Oy:n Teräväniemen ja Suolahden jätevedenpuhdistamot. Kaikki laskevat jätevetensä samaan vesireittiin. Suolahden puhdistamo sijaitsee vesireitillä alajuoksun suunnassa noin 6 km päässä muista em. kuormittajista. Vesistötarkkailua suorittava Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica toteaa suoritetuista tutkimustuloksista seuraavaa: Em. kuormittajien yläpuolisilla tarkkailuasemilla Aittokosken tulokset edustavat humuspitoisen, runsasravinteisen vesistön arvoja ja yläpuolisen Häränvirran sekä em. kuormittajien alapuolisen Saravesi 24 pitoisuudet luonnontilaisen, kirkasvetisen vesis-

6 6 (22) HAKIJAN ESITYKSET tön arvoja. Kaikkien virtahavaintoasemien happitilanne oli hyvä. Em. kuormittajien alapuolisten Kapeenkosken, Kuusaankosken ja Haapakosken natriumpitoisuus ja sähkönjohtavuus olivat jätevesien vaikutuksesta koholla. Suolahden puhdistamon yläpuolella ja kohdalla olevan Kuhnamon alusvedessä oli selvää hapenvajausta ja Suolahden alapuolisen Vatian alin vesikerros oli lähes hapeton, mutta muuten Vatian happitilanne oli hyvä. Alapuolella sijaitsevan Saraveden pohjan läheisessä vesikerroksessa oli voimakasta hapenvajausta, mutta muutoin sen happitilanne oli hyvä. Saraveden alapuolisen Leppäveden alimmissa vesikerroksissa oli selvää hapenvajausta. Jätevedet kulkeutuvat Kuhnamon alusvedessä nostaen selvästi sameus- ja sähkönjohtavuusarvoja sekä fosfori- ja natriumpitoisuuksia. Ilmiö näkyy lievempänä myös Vatialla, Saravedellä ja Leppävedellä. Saravesi 5 tarkkailupisteen ylimmässä vesikerroksessa näkyi Rautalammin reitiltä tulevan veden laimentava vaikutus. Hakemuksessa on esitetty vesistövaikutuksista seuraavaa: Vuonna 2008 puhdistamon alapuolisessa Kapeenkoskessa pistekuormittajien osuus oli fosforin ainevirrasta noin 11 % ja typen osalta keskimäärin 7 %. Näistä arvoista Suolahden puhdistamon osuus oli hakemuksen mukaan luokkaa 0,6 % fosforista ja 0,9 % typestä. Hakijan mielestä suurin osa ravinnevirtaamasta aiheutui Äänekosken tehtaiden jätevesistä, joiden vaikutus näkyi natriumin ja sähkönjohtavuuden kokoamisena Kuhnamon alusvedessä, Vatiassa ja Kapeenkoskessa sekä lievempänä Haapakoskessa. Kiintoaine- ja fosforipitoisuuden nousu Kapeenkoskessa on hakemuksen mukaan usein selvästi suurempaa kuin Äänekosken seudun jätevesissä vesiin joutuva kuormitus edellyttäisi. Tämän hakemuksessa arvioidaan johtuvan järvialtaiden pohjasedimentistä irtoavasta aineksesta (sisäinen kuormitus). Hakemuksessa esitetään vuoden 2008 kertanäytetulosten perusteella, että purkuvesistö on selvästi fosforirajoitteinen eikä tehostettu typenpoisto puhdistamolla ole tarpeellinen. Hakijan mukaan puhdistamotoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjavesiin, mainittavia haju- tai pölypäästöjä ilmaan eikä haittaavaa melua tai tärinää. Hakija arvioi, että jätevesien vesistöön johtamisesta ei tulevaisuudessakaan aiheudu korvattavaa haittaa. Hakija esittää käsitellylle jätevedelle seuraavat käsittelyvaatimukset: pitoisuus enintään käsittelyteho vähintään BOD 7-ATU 15 mg/l 90 % COD Cr 125 mg/l 75 % Fosfori 0,8 mg/l 90 % Kiintoaine 35 mg/l Hakija esittää, että arvot lasketaan häiriöt, ylivuodot ja ohijuoksutukset huomioon ottaen puolivuotiskeskiarvoina.

7 7 (22) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemus on kuulutettu Äänekosken kaupungin ilmoitustaululla sekä Länsi- ja Sisä-Suomen Vaasan toimipaikan ilmoitustaululla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan olleet nähtävinä Äänekosken kaupungintalolla. Hakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu lähetetyllä kirjeellä 24 asianosaiselle. Hakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Äänekosken kaupunginhallitukselta sekä Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnalta. Tarkastukset Ympäristölupaprosessiin kuuluva tarkastuskäynti neuvotteluineen on suoritettu Tarkastuskäynnistä on laadittu pöytäkirja, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakija esitti tarkastuskäynnillä, että ympäristölupa myönnettäisiin toistaiseksi, mutta että seuraava lupamääräysten tarkistaminen olisi mennessä jätettävällä hakemuksella. Aikataulu on sama parhaillaan LSSAVIssa vireillä olevassa Äänekosken Teräväniemen jätevedenpuhdistamon hakemuksessa. Tarkoitus on hakea ympäristölupaa myös rakennettavalle yhteispuhdistamolle, joka korvaa Teräväniemen ja Suolahden puhdistamot. Lausunnot Keski-Suomen ELY -keskus / E-vastuualue / maaseutu- ja kalatalousryhmä Kalatalousviranomainen on edellyttänyt, että toiminnan harjoittajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalastoon Keski-Suomen ELY keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana Äänekoski- Vaajakoski vesireitin yhteistarkkailua. Keski-Suomen ELY -keskus / ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Lausunnonantajan näkemys on, että jätevedenpuhdistamon päästöraja-arvoina voidaan käyttää voimassaolevan ympäristöluvan arvoja. Sen sijaan laskentajakson muutosta neljännesvuosikeskiarvosta puolivuotiskeskiarvoksi ei ole perusteita. Hakemuksessa esitetty laskentajakson muutos merkitsisi huomattavaa löysennystä ympäristöluvan päästörajoihin. Päästörajojen löysentämisen perusteleminen hulevesien aiheuttamilla ongelmilla ei ole hyväksyttävää. Hulevesien vähentämiseen on löydettävissä menetelmiä, joita on mahdollista toteuttaa. Kuormitustarkkailua toteutetaan tällä hetkellä riittävän laajasti hakemuksen kokoiselle laitokselle. Lausunnossa esitetään kuormitustarkkailuun vähäisiä täsmennyksiä. Näytteet on otettava virtaaman ohjaamana suoraan jääkaapissa olevaan astiaan. Vaikutustentarkkailusta lausunnossa todetaan, että se suoritetaan osana Äänekoski- Vaajakoski vesireitin yhteistarkkailua. Ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkastamishakemus tulisi laittaa vireille viimeistään

8 8 (22) Vesienhoitosuunnitelma on lausunnonantajan mielestä lausunnossa otettu tarpeellisessa määrin huomioon. Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta Lausunnon johdannossa on todettu ympäristövalvonnan käsityksenä, että ainakin kuntoradalla on ajoittain havaittavissa puhdistamosta johtuvia hajuhaittoja. Lausunnossa on esitetty seuraavaa: Alapuolisen vesistön tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurin kuormitus vesistöön tuleekin muista kuormituslähteistä, joten puhdistamon nykyisiä määräyksiä voidaan pitää riittävinä. Lausunnonantajan mielestä myönnettävässä luvassa päästörajat on määrättävä samalle tasolle kuin aiemmassakin luvassa, koska puhdistamolle tullaan johtamaan entistä enemmän haja-asutusalueelle rakennettavan viemäriverkoston jätevesiä. Helpotus puhdistamon osalta puhdistusvaatimuksissa olisi ristiriidassa määräyksien kanssa, joilla haja-asutusalueen kiinteistökohtainen jätevesien käsittely tulevaisuudessa on toteutettava. Tärkeintä on tehostamistoimien keskittäminen poikkeustilanteisiin kuten vuotovesien hallintaan. Edelleen lausunnossa esitetään varavoimajärjestelmän hankkimista ilmastuksen ja pumppujen toiminnan varmistamiseksi pidempien sähkökatkojen varalta. Pumppaamojen osalta sähkökatkon vaikutus on erilainen, koska pumppaamot sijaitsevat eri sähkömuuntamojen alueilla ja sähkökatko ei todennäköisesti koske kaikkia pumppaamoja yhtä aikaa. Kemikaalien käsittelypaikkojen osalta tulisi varautua mahdolliseen onnettomuustilanteen tai inhimillisen erehdyksen seurauksena tapahtuvan kemikaalivuodon estämiseen. Toiminnan harjoittajan on esitettävä aikataulu, josta ilmenee puhdistamon toiminnan lopettaminen ja rakennettavan Äänekosken yhteispuhdistamon käyttöön ottaminen. Perusteena on sekin, että Äänekosken Teräväniemen puhdistamon lupamääräysten tarkistaminen on tehtävä mennessä. Äänekosken kaupunginhallitus Kaupunginhallitus yhtyy ympäristölautakunnan lausuntoon. Muistutus Leppäveden sekä Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalueet Kalastusalueiden edustajat katsovat, että viemäriverkon saneerausta on olennaisesti tehostettava. Viemäriverkosto on uusittava siten, että puhdistamon toimintaa heikentävien vuotovesien määrää olennaisesti vähennetään ja puhdistamon ohijuoksutukset estetään.

9 9 (22) Lupa voidaan myöntää, mikäli puhdistusvaatimuksille määrätään nykyaikaisilta puhdistamoilta edellytetyt raja-arvot neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna: BOD 7-ATU 8 mg/l 95 % Fosfori 0,4 mg/l 95 % Kiintoaine 10 mg/l 90 % Ammoniumtyppi 4 mg/l 90 % COD Cr 80 mg/l 90 % Kokonaistyppi 50 % Leppäveden kalastusalueen mielestä jätevesi tulisi desinfioida ainakin kesäkaudella virkistyskalastustoiminnan turvaamiseksi. Molemmat kalastusalueen esittävät, että Kapeen-Luijankosken ja Kuusankosken sekä Kuhnamon ja Vatian järvialueiden kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan kompensoimiseksi määrätään vuosittainen 2250 kalatalousmaksu. Maksun määrä on suhteutettu Äänekosken paperitehtaiden maksuun kuormitusten suhteessa. Hakijan on osallistuttava Äänekoski-Vaajakoski vesireitin yhteistarkkailuun sekä tarkkailtava parhaalla mahdollisella tarkkuudella puhdistamolle tulevan ja lähtevän jäteveden määrää ja haitta-ainepitoisuuksia. Kalastusalueet esittävät, että lupa myönnetään määräajaksi ja että hakijan on laitettava uusi lupahakemus vireille vuoden 2015 loppuun mennessä, ellei yhteispuhdistamo ole siihen mennessä valmistunut ja käytössä. Hakijan vastine Äänekosken kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Hakija katsoo, että puhdistamoalueen ulkopuolelle kulkeutuu merkittävää hajua harvoin ja että haju ei ole niin voimakasta, että siitä aiheutuisi ympäristössä haittaa. Päästörajat voidaan pitää nykyisellään, mikäli laskentajaksoa pidennetään nykyisestä neljännesvuodesta puoleen vuoteen. Koska puhdistamo tulee jäämään pois käytöstä lähitulevaisuudessa, hakija katsoo, että on perusteltua satsata käytettävissä olevat taloudelliset resurssit pääosin vuotovesisaneerauksiin puhdistamon kehittämisen sijasta. Ääneseudun Energia Oy hankkii varavoimakoneita Suolahden jätevedenpuhdistamolle sekä tärkeimmille pumppaamoilleen, jotta sähkönsaanti pitempien sähkökatkojen aikana voidaan turvata. Kemikaalien purkupaikoilla tullaan varautumaan onnettomuustilanteisiin ja kemikaalivuotojen estämiseen. Siirtoviemärilinja Suolahden jätevedenpuhdistamolta Äänekosken tulevalle yhteispuhdistamolle tullaan rakentamaan aikaisintaan Suolahden jätevedet tullaan johtamaan Äänekosken yhteispuhdistamolle siirtoviemärilinjan ja Äänekosken yhteispuhdistamon valmistuttua kuitenkin viimeistään vuoden 2016 alussa. Samanaikaisesti Suolahden jätevedenpuhdistamon toiminta lopetetaan.

10 10 (22) Keski-Suomen ELY-keskuksen maaseutu- ja kalatalousryhmä Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnosta. Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Päästörajat voidaan pitää nykyisellään, mikäli laskentajaksoa pidennetään nykyisestä neljännesvuodesta puoleen vuoteen. Laskentajakson pidentämisen osalta hakija viittaa lupahakemukseen. Hakija on samaa mieltä siitä, että hulevesien vähentämiseen on olemassa useita eri menetelmiä. Verkostosaneerauksia tullaan toteuttamaan aktiivisesti käytettävissä olevat taloudelliset resurssit huomioon ottaen lähivuosina. Kun huomioidaan taloudellisten resurssien lisäksi myös vuotovesien suuri määrä sekä verkoston laajuus ja rakenne, voidaan todeta, että kestää useita vuosia ennen kuin vuotovesimäärä saadaan oleellisesti vähennettyä. Leppäveden sekä Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalueet Lupahakemuksen kohdassa 6.6 esitettyjen toimenpiteiden arvioidaan tehostavan laitoksen toimintaa niin paljon, että ohituksia ei tulevaisuudessa enää tule tai niiden määrä jää nykyisestä selvästi vähäisemmäksi. Viemäriverkoston saneeraustoiminnan osalta hakija viittaa vastineessa edellä esitettyyn. Vuonna 2008 pistekuormituksen osuus Kapeenkoskeen kohdistuvasta typpikuormasta oli keskimäärin 7 %. Tästä Suolahden asumajätevesien aiheuttama typpikuormitus on oli ainoastaan 0,9 %. Puhdistamon aiheuttama suhteellinen typpikuormitus on pieni ja lisäksi purkuvesistö on vesistötarkkailutulosten perusteella selvästi typpirajoitteinen. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että nykyistä tehokkaammalla typenpoistolla ei saavutettaisi merkittävää purkuvesistön vedenlaadun kohenemista. Koska puhdistamon osuus vesistöön kohdistuvasta typpikuormasta on hyvin pieni, ei myöskään ammoniumtypen hapettamisella saavutettaisi merkittävää vesistön happitalouden kohentumista ja veden laadun paranemista. Lisäksi on syytä huomata, että typen poiston tehostaminen vaatisi puhdistamolla huomattavia investointeja. Hakija katsoo, ettei esitetyille ammonium- ja kokonaistypen poistovaatimuksille ole perusteita ja että typenpoistovaatimukset olisivat kohtuuttomia suhteessa niillä saavutettavaan erittäin vähäiseen hyötyyn nähden. Puhdistamon pitoisuusraja-arvojen ja laskentajakson osalta hakija viittaa lupahakemukseen. Lisäksi hakija toteaa, että esitettyjen pitoisuuksien ja käsittelytehojen saavuttaminen edellyttäisi laitoksella huomattavia investointeja, jotka jäisivät tarpeettomiksi muutaman vuoden kuluttua, kun vesien johtaminen Äänekosken yhteispuhdistamolle aloitetaan. Hakija katsoo, että vaaditut lupaehdot ovat kohtuuttoman tiukat myös suhteessa niillä saavutettavaan vähäiseen hyötyyn verrattuna. Puhdistettujen jätevesien mukana vesistöön kulkeutuvat bakteerit eivät kerry alueen kaloihin. Kalastukselle tai kalojen käyttämiselle ihmisravinnoksi ei lievästä hygieenisestä likaantumisesta ole haittaa. Yleisesti käytössä olevan kalavesiluokituksen (VYH 20/ 1988: vesistön laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen.) kriteeristössä veden laadun määrittämiseksi käytettävien suureiden joukossa ei mainita veden hygieenisyyttä ilmentäviä bakteereja. Jätevesien mukana vesistöön kulkeutuvista bakteereista ei aiheudu haittaa kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle tai muille käyttömuodoille. Desinfiointivaatimus on siten hakijan mielestä aiheeton.

11 11 (22) Kalataloustarkkailussa ei ole havaittu hakijan toiminnasta aiheutuvia oleellisia muutoksia alapuolisen vesistön kalataloudessa. Erillisen kalatalousmaksun määräämisellä, yhteistarkkailuun osallistumisen kustannusten lisäksi, nostettaisiin hakijan kustannuksia merkittävästi, ilman että toimenpiteelle olisi kalataloudellisia perusteita. Hakija katsoo, ettei esitetylle vuosittaiselle kalatalousmaksulle ole perusteita. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ääneseudun Energia Oy Oy:lle ympäristöluvan koskien Suolahden jätevedenpuhdistamon toimintaa ja puhdistamolla käsitelyjen jätevesien johtamista puhdistamon viereiseen avo-ojaan ja Paarilammen läpi edelleen avo-uomaa pitkin Äänekoski-Vaajakoski vesireitillä olevaan Kuhnamoon. Toiminnassa on noudatettava tämän lupapäätöksen lupamääräyksiä. Suolahden jätevedenpuhdistamo sijaitsee osoitteessa Muuntajantie 6, Suolahti. Kiinteistön rekisteritunnus on LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti ja jätevedenpuhdistamo on pidettävä teknisesti toimintakuntoisena siten, että saavutetaan vähintään lupamääräyksen nro 2 mukainen käsittelytulos ja että se on luotettavasti todettavissa. Jäteveden puhdistaminen 2. Jätevedet on käsiteltävä puhdistamolla siten, että vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvot sekä niiden vähenemä jätevedessä täyttävät seuraavat vaatimukset: Parametri Pitoisuus Vähenemä BOD 7-ATU -arvo enintään 15 mg O 2 /l vähintään 90 % Kokonaisfosfori enintään 0,8 mg/l vähintään 90 % Kiintoaines enintään 35 mg/l vähintään 90 % COD Cr arvo enintään 125 mg O 2 /l vähintään 75 % Edellä olevat arvot on laskettava neljännesvuosikeskiarvoina. Edellä mainitut puhdistustulosta kuvaavat suureet on aina laskettava siten, että niihin sisältyvät poikkeustilanteet kuten puhdistamon ohijuoksutukset sekä pumppaamojen ja viemäriverkoston ylivuodot. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämät raja-arvot asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Puhdistusprosessia on ohjattava ammoniumtyppeä ja kokonaistyppeä vähentävänä prosessina, jolla pyritään niiden määrien parhaaseen mahdolliseen vähentämiseen vaarantamatta muuta puhdistustulosta.

12 12 (22) 3. Mikäli Suolahden jätevedenpuhdistamolla aiotaan käsitellä jätevesiä jälkeen, on toiminnan harjoittajan tehtävä selvitys puhdistamon laajentamisesta ja saneeraamisesta siten, että siellä käsitelty jätevesi täyttää seuraavat vaatimukset lupamääräyksessä 2 määrätyllä tavalla laskettuna. Parametri Pitoisuus Vähenemä BOD 7-ATU -arvo enintään 10 mg O 2 /l vähintään 95 % Kokonaisfosfori enintään 0,4 mg/l vähintään 95 % Ammoniumtyppi enintään 4 mg/l vähintään 90 % Kokonaistyppi vähintään 50 % Kiintoaines enintään 10 mg/l vähintään 90 % Selvityksessä on lisäksi tarkasteltava hygienisoinnin tarvetta ja tehtävä tarpeen mukainen esitys. Selvitys on toimitettava mennessä lupaviranomaiselle ja tiedoksi laitoksen valvojalle. Viemäriksi määrääminen 4. Avo-uomaa jätevesien purkukohdalta Paarilampeen ja Paarilammesta eteenpäin Kuhnamoon asti on pidettävä viemärinä. Toiminnan harjoittajan on merkittävä määrätty viemäri sekä Paarilampi maastoon siten, että vesistöä käyttävät merkinnän havaitsevat. Lisäksi toiminnan harjoittajan on pidettävä uoma sellaisessa kunnossa, että vesi virtaa siinä luonnollisella tavalla. Viemäriverkoston ja puhdistamon hoitaminen 5. Puhdistamoa on hoidettava ja käytettävä niin, ettei sen toiminnasta aiheudu terveyshaittaa eikä kohtuutonta rasitusta. Toiminnanharjoittajan on pidettävä puhdistamon ja viemäriverkon laitteet kunnossa huoltamalla niitä säännöllisesti ja korjaamalla epäkuntoon mennyt laite mahdollisimman pikaisesti. 6. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoa on vuosittain suunnitelmallisesti kunnostettava siten, että viemäriverkostoon pääsevien hule- ja muiden valumavesien määrä jää mahdollisimman vähäiseksi. 7. Puhdistamon toiminnasta ja hoidosta vastaavalla henkilöllä ja hänen sijaisellaan on oltava riittävä asiantuntemus ja koulutus puhdistamon käyttö- ja hoitotoimenpiteistä. Vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle sekä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muutoksista on ilmoitettava viipymättä edellä mainituille. Melu 8. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon toiminnasta ei aiheudu sen ympäristöön haitallista melua tai tärinää. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Toiminnanharjoittajan on otettava meluvaikutukset huomioon laitehankintojen yhteydessä sekä suunnitellessaan toimintaansa. Valvontaviranomainen voi edellyttää tarvittaessa melutasojen mittausta. Mikäli melutasot ylittyvät, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi.

13 13 (22) Jätevesien esikäsittely 9. Vesihuoltolaitosten viemäriin teollisuus- ja muista laitoksista johdettavat teollisuusjätevedet ja muut haitallisia aineita sisältävät jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla siten, että ne eivät vahingoita tai vaikeuta puhdistamon toimintaa tai työntekijöiden terveyttä. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä viemäriverkkoon teollisuus- ja muista laitoksista johdettavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Liittymäsopimukset on toimitettava pyydettäessä tiedoksi valvontaviranomaiselle. Lietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Puhdistamoliete on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan paikkaan käsiteltäväksi. Välpejäte, ongelma- ja muut jätteet on toimitettava kyseisen jätteen käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Liete- ja välpejätteen kuljetus puhdistamolta on suoritettava siten, että niistä ei aiheudu hygienia- eikä hajuhaittoja. Muutoksista jätteiden käsittelyssä on viipymättä ilmoitettava laitoksen valvojalle. Kemikaalien käsittely 11. Puhdistamolla käytettävät kemikaalit on varastoitava ja niitä on käytettävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa eikä ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Puhdistamolla irtoastioissa säilytettävät ja käytettävät nestemäiset kemikaalit on oltava allastettuina. Poikkeus- ja häiriötilanteet 12. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle sekä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu päästöjä tai muodostuu jätettä siten, että niistä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai erityisten toimien tarvetta jätehuollossa. Tarvittaessa on ilmoitus tehtävä myös palo- ja pelastuslaitokselle. Määräys koskee sekä puhdistamoa että viemäriverkostoa. Tällöin on viipymättä ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. 13. Puhdistamon ja viemäriverkoston omavalvonnan ja huollon on oltava ennalta ehkäisevää ja mahdolliset häiriötilanteet huomioivaa. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 14. Toiminnanharjoittajan on suoritettava puhdistamon toiminnan ja vesistövaikutusten tarkkailu ja raportointi seuraavalla tavalla:

14 14 (22) Käyttötarkkailu: Puhdistamolla on suoritettava hoidon ja käytön yhteydessä käyttötarkkailua, jonka avulla puhdistamonhoitaja on selvillä puhdistamon toiminnasta. Tarkkailusta on pidettävä hoitopäiväkirjaa, johon merkitään vähintään: tulevan ja lähtevän jäteveden määrät (virtaamat) käytettyjen kemikaalien määrät lähtevän jäteveden ph prosessissa olevan jäteveden lämpötila jälkiselkeytyksen näkösyvyys viemäriverkon ylivuodot puhdistamon ohitukset (virtaamat ja syyt) häiriötilanteiden syyt ja mahdolliset vaikutukset poistetun lietteen määrä ja toimituspaikka muiden jätteiden määrät ja toimituspaikat Hoitopäiväkirja on säilytettävä puhdistamolla ja esitettävä pyydettäessä valvovalle viranomaiselle. Kuormitustarkkailu: Kuormitustarkkailussa seurataan jätevedenpuhdistamolle tulevan ja sieltä vesistöön johdettavan jäteveden määrää, laatua ja puhdistusprosessin tehokkuutta. Tulevan ja lähtevän jäteveden näytteet on otettava automaattisilla näytteenottimilla suoraan jääkaapissa olevaan astiaan 12 kertaa vuodessa. Näytteet on otettava virtaamapainotteisina 24 tunnin kokoomanäytteinä. Tulevan jäteveden näytteessä ei saa olla mukana puhdistamon sisäisiä kiertoja. Näytteistä on analysoitava seuraavat parametrit: BOD 7ATU COD Cr kokonaisfosfori kokonaistyppi ammoniumtyppi nitriitti- ja nitraattitypen summa alkaliniteetti ph kiintoaine sähkönjohtavuus Lähtevän jäteveden kokoomanäytteestä on analysoitava edellä mainitun lisäksi liuennut ja liukenematon rauta liukoinen fosfaattifosfori Lisäksi jokaisen kokoomanäytteen yhteydessä on ilmastusaltaasta otettava kertanäyte, josta määritetään kiintoainespitoisuus ja hehkutushäviö. Mittaukset, kalibroinnit ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin vähintään valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 mainittujen standardien laatutasoa vastaten. Näytteet on käsiteltävä ja säilytettävä siten, että niiden laatu analysointihetkellä vastaa mahdollisimman hyvin sen jäteveden laatua, josta ne on otettu. Tarkkailun tulokset on viipymättä niiden valmistuttua toimitettava tiedoksi valvontaviranomaiselle sekä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

15 15 (22) Vaikutustentarkkailu: Puhdistamon vaikutuksia vesistössä on seurattava vaikutusten tarkkailulla. Vaikutusten tarkkailussa on oltava sekä veden laadun että kalataloudellisen tarkkailun. Toiminnan harjoittajan on suoritettava vaikutusten tarkkailu yhdessä muiden vesistöä kuormittavien pistekuormittajien kanssa Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymässä Äänekoski-Vaajakoski vesireitin yhteistarkkailussa, jossa on määritelty myös tarkkailun tulosten raportointi. Tarkkailumääräyksiä ja hyväksyttyä tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolosta huolimatta. Käyttö- ja kuormitustarkkailuun tehtävät vähäiset tarpeenmukaiset muutokset voidaan sopia suoraan valvojan ja toiminnanharjoittajan kesken. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 15. Vahingonkärsijä voi ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti hakea aluehallintovirastolle toimitetulla hakemuksella korvausta vesistön pilaantumista aiheuttavasta vahingosta, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu. Toiminnan lopettaminen, keskeyttäminen tai muuttaminen 16. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimista valvontaviranomaiselle viimeistään kuusi kuukautta ennen lopettamista. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä valvonnan kannalta olennaisista muutoksista on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa sekä jätteiden käsittelyssä menetellään hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupaharkinnassa on otettu huomioon yleisen ja yksityisen edun säädökset. Lupaviranomainen on tutkinut asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset. Luvan myöntämisen harkinnassa on huomioitu, että Suolahden puhdistamo on toiminut kyseisellä paikalla vuodesta 1973 lähtien ja että Äänekoski-Vaajakoski vesireittiin johtavat jätevetensä kaksi muutakin merkittävää pistekuormittajaa: Teräväniemen jätevedenpuhdistamo sekä Oy Metsä-Botnia Ab:n ja M-real Oyj:n Äänekosken tehtaiden yhteinen jätevedenpuhdistamo. Lisäksi on huomioitu se, että Suolahden puhdistamolle tuleva jätevesi on tarkoitus johtaa siirtoviemärillä rakennettavaan Ääneseudun yhteispuhdistamoon vuoden 2016 alusta. Aluehallintoviraston katsoo, että toiminnalla ei yhdessä muiden vesistöä kuormittavien pistekuormittajien kanssa ole tarvetta luonnonsuojelulain 65 :n mukaiseen arviointiin Vatianjärvi Saraajärven Natura 2000 alueen vuoksi. Perusteena on se, että vesistöä tarkkaillaan varsin laajassa yhteistarkkailussa ja mahdolliset muutokset, joiden perusteella tilanteeseen voidaan puuttua, havaitaan tässä yhteistarkkailussa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaa-

16 16 (22) raa, maaperän laadun huononemista, pohjaveden pilaamiskiellon vastaisia seurauksia, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lisäksi toiminta ei sijoitu asemakaavan vastaisesti. Ravinteiden ja BOD 7-ATU vähentämisellä estetään rehevöitymistä sekä vähennetään jätevesien happea kuluttavaa vaikutusta vesistössä. Lupamääräyksessä yksilöityjen haitta-aineiden pitoisuuksien ja vähenemien laskemisella varmistetaan luvan myöntämisen edellytyksiä. Laskentajakson muuttaminen puolivuotiskaudeksi merkitsisi puhdistustuloksen heikkenemistä ja heikentäisi luvan myöntämisen edellytyksiä. Lupamääräysten yleiset perustelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että luvan hakijalla on hyväksytyn puhdistamotoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Lupamääräykset sisältävät määräykset jäteveden johtamisesta, puhdistustasosta, puhdistamon ja viemäriverkoston hoidosta, jätteiden käsittelystä sekä toiminnan ja vaikutusten tarkkailusta. Määräykset kattavat täten puhdistamon toiminnan ja sen ympäristövaikutukset, jolloin puhdistamon toiminta on ympäristön kannalta hallittua. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 1-2: Määräyksillä varmistetaan päätöksen myöntämisen edellytyksien täyttymistä. Jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutukset riippuvat suurelta osalta siitä, miten hyvin puhdistamo sinne johdetun jäteveden käsittelee. Lupamääräyksillä on säilytetty puhdistusvaatimus samalla tasolla kuin se on aiemminkin ollut. Aiempaan verrattuna kiintoainekselle on määrätty 90 % vähenemävaatimus, mikä on suoraan valtioneuvoston asetuksesta 888/2006 yhdyskuntajätevesistä. Puhdistamoa on käytettävä siten, että ammoniumtyppi hapettuu nitraatiksi ja typen kokonaismäärä vähenee mahdollisimman hyvin. Typen määrä voi vähentyä esimerkiksi siten, että nitraattityppi pelkistyy typpikaasuksi tai siten, että typpiyhdisteitä poistuu välpe- tai lietejätteen mukana. Puhdistusvaatimus on säilytetty entisillään johtuen lyhyestä jäljellä olevasta käyttöajasta. Määräyksen tiukentaminen merkitsisi puhdistamon mittavaa saneerausta. Saneerauksen toteuttaminen lyhyttä aikaa varten ei olisi järkevää, koska toteuttaminen merkitsisi suurempia päästöjä vesistöön kuin mitä niitä tulisi siinä tapauksessa, että saneerausta ei toteuteta. Puhdistusvaatimusten tarkastelujaksoa ei ole pidennetty, koska pidentäminen merkitsisi selvää puhdistusvaatimuksen heikentämistä ja koska perusteena mainittu vuotovesien suuri määrä ei aluehallintoviraston mielestä ole hyväksyttävissä. Vuotovesien määrää on vähennettävä joka tapauksessa riippumatta siitä, missä jätevedet tulevaisuudessa käsitellään ja viemäriverkon saneeraus voidaan tehdä heikentämättä puhdistamon puhdistustulosta. Viemäriverkon saneerauksella parannetaan puhdistamon edellytyksiä päästä määrättyihin puhdistusvaatimuksiin, mitä hakemuksessa on pidetty haastavana. (YSL 42, 43, YSA 19 ) Määräys 3: Selvitys, miten Suolahden puhdistamon puhdistustulos voidaan parantaa parhaan tekniikan mukaiselle tasolle, on tehtävä vain siinä tapauksessa, että puhdistamolla aiotaan käsitellä jätevesiä vielä vuoden 2015 jälkeen. Laajentamisen ja saneerauksen suunnittelu on aloitettava ajoissa, jotta ne ehditään toteuttaa ennen määräaikaa. Puhdistamon laajennuksen ja saneerauksen tekeminen on perusteltua sil-

17 17 (22) loin, mikäli puhdistamoa aiotaan käyttää hakemuksessa esitettyä pidempään. Selvitystä ei tarvitse tehdä, mikäli siirtoviemärihanke Suolahden puhdistamolta rakennettavalle yhteispuhdistamolle toteutuu määräaikaan mennessä. (YSL 42, 43, YSA 19 ) Määräys 4: Ympäristölupapäätöksessä on YSL 48 :n perusteella määrättävä pidetäänkö uomaa kokonaan tai osittain viemärinä, mikäli jätevesien johtamisesta aiheutuu vesilain 10 luvun 2 :n mukaista uoman pilaantumista. Vesilain 10 luvun 2 :n mukaan ojaa, jossa olennaisessa määrin kulkee jätevettä, on pidettävä viemärinä. Suolahden puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan suomaastossa olevaan ojaan, joka saa alkunsa jätevesien purkukohdasta. Aluehallintovirasto katsoo, että jätevesien osuus on olennainen Kuhnamoon asti, joten uomaa on pidettävä viemärinä sinne asti. Paarilampi ei ole VL 1 luvun 2 :ssä tarkoitettu uoma, joten sitä ei voida nimetä viemäriksi, vaikka siinäkin jäteveden vaikutukset ovat olemassa. Tulkinta on sama kuin aiemmassa päätöksessä. Koska kyseessä on luonnossa oleva vesiuoma ja lampi, on ne merkittävä, jotta luonnossa kulkija ei erehdy luulemaan niiden vettä luonnon vedeksi. Käsitellyn jäteveden mukana uomaan kulkeutuu myös hieman kiintoainetta, mikä voi johtaa uoman tukkeutumiseen. Hakijan onkin pidettävä uoma sellaisessa kunnossa, että vesi siinä virtaa, mikä on myös jätevesien johtamisen edellytys. (YSL 42, 48, YSA 19 ) Määräykset 5 7: Määräyksellä varmistetaan luvan myöntämisen edellytyksiä. Terveyshaittaa ja kohtuutonta rasitusta voi aiheutua esimerkiksi epähygieenisistä jätteistä, haitallisista aineista, hajusta, pölystä, liasta ja melusta. Hakemuksen mukaan vuotovesien määrä on niin suuri, että se haittaa puhdistamon toimintaa. Viemäriverkko sisältää viemäriputkien lisäksi, kaivoja ja pumppaamoja. Esimerkiksi betonisen materiaalin korvaamisella muovisella ja viemäriverkkoon kuulumattoman huleveden ohjaamisella sadevesiviemäröintiin vähennetään vuotovesien määrää ja varmistetaan puhdistamon hydraulisen kapasiteetin riittävyyttä sekä vähennetään vesistöön joutuvaa kuormitusta. Tiivistäminen ja viemäriverkon muukin huoltaminen ja hoitaminen kuuluvat rutiiniluontoisiin toimintoihin, joita on tehtävä vuosittain järjestelmällisesti ja suunnitellusti. Verkoston kunnostamistoimista johtuva hyöty säilyy jätevesien käsittelypaikan vaihtumisesta huolimatta. Puhdistamon hyvä toiminta vaatii sen hoitajalta prosessin tarkkaa seurantaa ja ymmärtämystä sekä kykyä puuttua prosessiin tarvittaessa. Valmiuden on säilyttävä myös vakituisen hoitajan lomien ja muiden poissaolojen ajan. (YSL 4, 5, 42, 43, YSA 19, NaapL 17 ) Määräys 8: Kiinteistöä ei saa käyttää siten, että siitä aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle. Meluarvot ovat valtioneuvoston päätöksen mukaiset. Toiminnanharjoittajan on tunnettava toimintansa ympäristövaikutukset, mistä syystä melutasojen mittaus voi tulla ajankohtaiseksi, vaikka se ei vaikuttaisikaan toimialasta johtuen todennäköiseltä. (YSL 4, 5, 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Määräys 9: Vesihuoltolaitoksen ja esim. teollisuuslaitosten välisillä viemäriverkoston liittymissopimuksilla varmistetaan mm. jätevesien esikäsittely tarvittaessa siten, että verkostoon ei johdeta sellaisia jätevesiä, jotka haittaavat viemärilaitoksen toimintaa tai aiheuttavat vaaraa vesiympäristössä. (YSL 42, 43, 47, YSA 36, 36 a ) Määräys 10: Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. jätteistä. Jätteenkäsittely on toimintaa, joka laitosmaisesti toteutettuna vaatii ympäristöluvan. Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle mm. valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Lietteen tai muiden jätteiden käsittelytapojen muuttuminen on tällainen olennainen muutos. (YSL 43 JL 6, 12 )

18 18 (22) Määräys 11: Puhdistamolla käytettävät kemikaalit voivat olla mm. vesieliöstölle haitallisia ja hallitsemattoman suurina kerta-annosmäärinä aiheuttaa ympäristölle ja puhdistamon prosessille haittaa. Nestemäisten ja irtoastioissa olevien kemikaalien allastamisella estetään astian rikkoutumisesta aiheutuva kemikaalin virtaaminen prosessiin ja edelleen ympäristöön tai suoraan ympäristöön. Suuri hetkellinen haitallisen kemikaalin joutuminen prosessiin voi aiheuttaa biologisen prosessin häiriintymisen, jolloin kemikaalin lisäksi myös puutteellisesti käsiteltyjä jätevesiä on mahdollista päästä ympäristöön. (YSL 42, 43 ) Määräys 12: Ympäristöluvassa on määrättävä toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Valvontaa suorittavien ympäristö- ja terveysviranomaisten on viipymättä tiedettävä tilanteesta, jotta ne voivat vastata mahdollisiin kuntalaisilta tuleviin kyselyihin ja jotta niiden asiantuntemusta voidaan tarvittaessa käyttää hyväksi tilanteesta selviämisessä sekä tiedottamisessa ja/tai sitä harkittaessa. (YSL 43, 62, YSA 19 ) Määräys 13: Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa, jollaista ympäristöluvan edellyttämä toiminta aina on, yhtenä yleisperiaatteena on, että ympäristövaikutuksia voidaan ehkäistä ennakolta ja että jos haittoja siitä huolimatta ilmenee, ne saadaan minimoitua. Ennakointi on erityisesti tarpeen huolto- ja kunnossapitotoiminnassa. Häiriötilanteista ei saisi aiheutua esimerkiksi pumppaamojen ylivuotoja, puhdistamon ohituksia tai huonosti puhdistetun jäteveden pääsyä vesistöön. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Määräys 14: Ympäristöluvassa on annettava toimintaa ja vaikutuksia koskevat tarkkailumääräykset. Tarkkailuohjelma vastaa laajuudeltaan sekä laadultaan yleisesti tällä hetkellä puhdistamoilla käytettäviä tarkkailuohjelmia. Puhdistamon kuormitustarkkailua varten näytteet otetaan kerran kuukaudessa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, mikä jätevedenpuhdistamoiden toimialalla edellyttää kattavaa tarkkailua. Näytteiden ottamisella suoraan jääkaapissa olevaa astiaan (=kylmään) parannetaan näytteen laadun säilymistä näytteenottohetkestä analysointihetkeen. (YSL 43, 46, YSA 19 ) Määräys 15: Toiminnanharjoittaja on vastuussa myös sellaisista toiminnastaan johtuvista vesistöön kohdistuvista vahingoista, joita lupaa myönnettäessä ei ole voitu ennakoida. Vesistön pilaantumista koskevaan korvausasiaan sovelletaan ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain lisäksi ympäristönsuojelulain 11 luvun säädöksiä, joihin määrätty ennakoimattoman vahingon korvaamisasia kuuluu. (YSL 72 ) Määräys 16: Ympäristöluvassa on määrättävä laitoksen toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan vastuussa tällöin tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Toiminnan harjoittajan on ilmoitettava myös toiminnan keskeyttämisistä ja olennaisista muutoksista laitoksen valvojalle. Ilmoittaminen on tärkeätä valvonnan toteuttamisen ja toteutumisen vuoksi. (YSL 43, 81, 90, YSA 19, 30, JL 6 ) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSESSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Keski-Suomen ELY-keskus / maaseutu- ja kalatalousryhmä sekä ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Lausunnot on huomioitu ympäristölupapäätöksessä ilmenevällä tavalla.

19 19 (22) Äänekosken kaupunginhallitus sekä ympäristölautakunta Lausunto on huomioitu ympäristölupapäätöksessä ilmenevällä tavalla. Leppäveden sekä Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalueet Muistutus on huomioitu lupaharkinnassa sekä lupamääräyksissä. Vaatimukset puhdistustuloksen tiukentamisesta on huomioitu lupamääräyksissä 2 ja 3 sekä viemäriverkon saneerauksesta lupamääräyksissä 5 ja 6 ilmenevällä tavalla. Puhdistustuloksen tiukentaminen edellyttää puhdistamon laajentamista ja koko puhdistamoa koskevaa saneerausta. Vesistövaikutukset eivät lyhyellä aikavälillä muodostu vesistön kannalta kohtuuttomiksi ja jos huolehditaan pysyvän ratkaisun toteutumisesta lähitulevaisuudessa. Kuitenkin viime vuosien huonoa puhdistustulosta voidaan parantaa saneeraamalla viemäriverkostoa ja hoitamalla puhdistamoa mahdollisimman hyvin. Nämä toimet voidaan toteuttaa siten, että päästöt vesistöön eivät lisäänny ja ne ovat hyödyksi joka tapauksessa. Päätöksessä on määrätty esittämään hakemus puhdistamon lupamääräysten tarkistamiseksi vuoden 2014 loppuun mennessä, mitä voidaan pitää huomattavan nopeana aikatauluna. Tässä yhteydessä hakijan on esitettävä jätevesien käsittelyn järjestäminen jälkeen. Hakija on muun muassa vastineessaan esittänyt, että Suolahden jätevedet tullaan johtamaan rakennettavalle Äänekosken yhteispuhdistamolle vuoden 2016 alusta alkaen. Siltä varalta, että rakentamishanke ei toteutuisi, on määrätty tehtäväksi lupamääräyksessä 3 asetettu selvitys toimista, joilla puhdistamon on päästävä BAT -mukaiseen puhdistustulokseen jälkeen. Selvitystä ei tarvitse tehdä, mikäli puhdistamo ei enää ole käytössä. Jätevesien mukana purku-uomaan tulee bakteereja, joiden määrä vähenee jätevesien virratessa uomassa pidemmälle. Ympäristölupapäätöksessä toiminnan harjoittaja on määrätty merkitsemään purku-uoma Kuhnamoon asti maastossa näkyvillä kylteillä. Kalaston merkitys tässä uomassa ei ole merkittävä eikä uoman merkitys kaloille myöskään. Sen sijaan kalastuksen ja muun virkistyskäytön kannalta merkittävyyttä voidaan katsoa olevan Kuhnamosta alkaen. Kuhnamo kuuluu Äänekoski-Vaajakoskireitin yhteistarkkailuun, jossa Suolahden puhdistamonkin jätevesien vaikutukset ovat laajan yhteistarkkailun piirissä. Aluehallintovirasto katsoo, että erillistä jätevesien desinfiointia ei Suolahden puhdistamolle tämän vuoksi tarvitse rakentaa, vaan desinfiointitarkastelu tullee ajankohtaiseksi yhteispuhdistamon rakentamisen yhteydessä. Aluehallintovirasto ei ole määrännyt toiminnan harjoittajaa suorittamaan vuosittaista kalatalousmaksua Kapeen-Luijankosken ja Kuusankosken sekä Kuhnamon ja Vatian järvialueiden kalastukselle aiheutuvan haitan vuoksi. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on tutkinut asian laitoksen edellisessä ympäristölupapäätöksessä ja päätynyt siihen, että Suolahden jätevesistä ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumista, josta aiheutuisi korvattavaa vahinkoa kalastolle tai kalastukselle. Päätöksessä on myös huomioitu aiemmat vesioikeuden päätökset kertakaikkisista korvauksista. Päätöksessä on katsottu, että olosuhteissa ei ole tapahtunut muutosta ha että asiaa tarkastellaan uudelleen tulevan Äänekosken yhteispuhdistamon ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä.

20 20 (22) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen laajentaminen tai muuttaminen edellyttää uutta lupaa (YSL 28 ). Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä, ellei toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Hakemuksessa on esitettävä suunnitelma jätevesien käsittelyn järjestämisestä jälkeen. Hakemukseen on myös liitettävä viimeisimmät kuormitustarkkailun ja vaikutusten tarkkailun vuosiyhteenvetoraportit. (YSL 55, YSA 19 ) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa jatketaan voimassaolevaa ympäristölupapäätöstä noudattaen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloon saakka, jonka jälkeen noudatetaan tätä päätöstä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 48, 52 59, 62, 72, 76, 81, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, 21 23, 30, 36, 36a ja 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19 ja 51 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Vesilaki (264/1961) 10:2 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) SUORITEMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään suoritemaksua euroa. Maksu perustuu valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista