kaupunkini minun Elämysliikuntaa kaikille SIVU 12 Uusi kirjasto valmistuu keväällä SIVU 18 Esteettömät luontoreitit

Transkriptio

1 minun Seinäjoen kaupungin tiedotuslehti kaupunkini Esteettömät luontoreitit Elämysliikuntaa kaikille SIVU 12 Uusi kirjasto valmistuu keväällä SIVU 18 Seinäjoki-kuosiin tuli tunnejälki SIVU 16

2 2 minun kaupunkini Seinäjoen kaupungin tiedotuslehti Sisältö 02 Pääkirjoitus Kaupungilla nyt 03 Kopparin ryhmis 04 Ympäristöystävälliset tiet 05 Pikku-uutisia 06 Koulujen teemavuosi 07 Kalajärvi matkailukohteena elämysten kaupunki 08 Liikunnan iloa 10 Ladyfutista oikealla asenteella 12 Elämysliikuntaa kaikille uutta kaupunkilaisille 14 Rytmikorjaamo 15 The Määräyskirja täältä kotoisin 16 Miia Pöytälaakso Kaupunkia rakennetaan 18 Kirjasto Kaupungilla nyt 20 Kansalaisopisto minun kaupunkini 22 Töyräksen perhe 23 Kolumni 24 Tapahtumat Julkaisija Seinäjoen kaupunki PL 215, Seinäjoki Toimituskunta Paavo Eloniemi Jari Jaskari Keijo Kaistila Sarika Kivimäki Kirsi Kivisaari Päivi Saukko Elina Viljakainen Erkki Välimäki Toimitus Anu Männikkö (päätoimittaja) Tytti Kettula Outi Myllymäki (I-print plus) Jaakko Kuivamäki (I-print plus) Ulkoasu ja taitto I-print plus Painopaikka I-print { pääkirjoitus } Kaupunki haluaa olla hyvä kumppani. Kaupunki korvat höröllä Seinäjoen kaupungilla on kanavat auki. Seinäjoesta puhutaan, kaupungin asioita ruoditaan niin lehdissä kuin keskustelupalstoilla. Kaupungin päätökset ovat hyvin esillä, ja tieto kulkee kaupunkilaisille ja laajemminkin koko maakuntaan. Seinäjoesta puhutaan yhä enemmän myös maakunnan rajojen ulkopuolella. Seinäjoen kasvu, tunnetut tapahtumat ja aktiiviset kaupunkilaiset vievät viestiä kaupungista. Kaupunki kuulee myös kritiikin. Kaikki kaupungin toimet eivät aina ole helposti ymmärrettävissä ja päätökset voivat näyttää vääriltä. Yleensä asiat selviävät ja päätösten perusteet löytyvät, kun asioita katsotaan yhdessä. Tietenkin joskus myös kaupungin päättäjät erehtyvät. Silloin pitää ottaa oppia ja toimia vastaisuudessa paremmin. Tiedon pitää kulkea kahteen suuntaan. Kaupungin asioista tiedottaminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on, että kaupunkilaiset osaavat ottaa yhteyttä kaupungin henkilöstöön ja päättäjiin. Kaupunki haluaa olla hyvä kumppani viemään yhteisiä tavoitteita eteenpäin. Kaupungilla on usein myös yhteistyöverkostoja ja tietoja, jotka auttavat niin yrityksiä, yhteisöjä kuin kaupunkilaisia heidän tavoitteidensa toteuttamisessa. Tässä Minun kaupunkini -lehdessä on runsas ja monipuolinen sisältö. Se kertoo osaltaan siitä, että meillä Seinäjoella tapahtuu ja osataan. Jorma Rasinmäki kaupunginjohtaja

3 Kaupungilla nyt 3 Kopparin ryhmis toimii allergiayksikkönä Allergisille ja infektioherkille lapsille on Hyllykalliolla oma ryhmis, joka vähentää oireilua. TEKSTI: Outi Myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki Kopparin ryhmiksen vastaavana toimiva Marika Vilen kertoo, että heillä maito aiheuttaa isoimmat oireilut. Siksi on parempi, ettei sitä juo hoitopaikassa kukaan. Kahdeksan lapsen ja kahden hoitajan ryhmäperhepäiväkoti on sopivan pieni paikka allergisten lasten lisäksi erityisen infektioherkille lapsille. Kaikilla hoitolapsilla on kotona lemmikkieläinkielto. Meillä ei tällä hetkellä ole ainuttakaan pölyallergikkoa eli siinä suhteessa ei tarvita erityisiä toimenpiteitä. Täällä on ihan normaali sisustus, mutta astmaatikkojen takia emme ole tuoneet kukkia. Marika Vilen painottaa, että allergiayksikön hoitopäivät ovat ihan samanlaisia kuin tavallisten ryhmisten. Ainoastaan ruokajutuissa ollaan tarkkoina, ettei kukaan hoitolapsista saa vääriä ruoka-aineita. Herkästi punoittavia poskia tarkkaillaan, sillä allergia muistuttaa helposti olemassaolostaan. Täällä on tosi kiva tehdä töitä. Onhan tässä vähän enemmän haasteita, kun pitää muistaa tarkasti, mitä kukin saa ja ei saa syödä, Marika Vilen pohtii. Lounas valmistetaan Kertunlaakson päiväkodissa. Hoitajat tekevät itse lasten aamupalat ja välipalat. Kopparintiellä kerrostalossa aikaisemmin toiminut allergiayksikkö muutti viime keväänä rivitaloon Metsäläntielle Vaahteramäen ryhmiksen naapuriin. Marika Vilenin mielestä muutto oli erinomainen juttu. Pääsimme maan tasalle, ja yhteisessä pihassa on enemmän leikkikavereita. Aatu Randenin hoitopaikassa katsotaan tarkasti, mitä kukin saa syödä. Muuten päiväjärjestys on sama kuin muissakin ryhmiksissä, kertoo Kopparin ryhmiksen vastaava Marika Vilen. Uudet allergisen lapsen hoito-ohjeet Lasten päivähoitoon on valmistunut uudet allergisen lapsen hoito-ohjeet, jotka pohjautuvat Kansalliseen allergiaohjelmaan Kansallisen allergiaohjelman pääviestit ovat: Tue terveyttä, älä allergiaa. Vahvista sietokykyä. Asennoidu allergiaan uudelleen. Älä vältä allergeeneja turhaan. Tunnista ja hoida vakavat allergiat ajoissa. Estä pahenemisvaiheet. Paranna ilman laatua. Tupakka pois. Päivähoidon allergiaohje -työryhmään on kuulunut asiantuntijoita HYKSin Iho- ja Allergiasairaalasta, Suomen Terveystalon Allergiakeskuksesta, Filha ry:stä, Kuntaliitosta ja Lastentarhanopettajaliitosta. Vuoden 2011 aikana tullaan järjestämään päivähoidon henkilöstölle allergiaohjeeseen liittyviä alueellisia koulutustilaisuuksia.

4 4 Kaupungilla nyt EMÄNTÄ & KLOPPI vastaavat Asumme kaupungin puistoalueen vieressä. Puistossa on isoja puita, jotka varjostavat terassiamme. Haluaisimme nauttia auringosta. Voiko mieheni kaataa muutaman isoimman männyn pois varjostamasta? EMÄNTÄ: Voi, voi, ei kaupungin puita saa noin vaan kaadella. Tarvitaan kunnon syy. Hyvä idea on järjestää kyläjuhla, jossa kisataan komiasti puunkaadossa. Tulee siinä samassa hoideltua kaikki terassinäkymää varjostavat puut pois silmien alta. Eikä oma isäntärassu rasitu liikaa, vaan jaksaa mies huhkia kotipuutarhassakin. Jos joku viranomainen moittii puunkaatajia, niin on hyvin helppo puolustautua. Sanokaa vaan, että tämähän on sitä KULTTUURIA. KLOPPI: No eihän sinne nyt voi mennä itteksensä sähläämään! Sehän on KAUPUN- GIN puistoalue, ei teidän. Eihän naapurin isäntäkään voi teidän tontille tulla puita kaatamaan, vai voiko? Eli soitat nyt kaupungintalolle ja kysyt, kuka hoitaa näitä asioita ja sitte soitat sille ja teet anomuksen, että puut kaadettaisiin. Jos ei kaadeta, niin lakkaatta marisemasta ja meettä vaikka Sahkulle tai muutatte paremmalle tontille. Ja pakko sanoa vielä sen verran, että vaikka puut olis omalla tontilla, ettisin kyllä ammattimetsurin, kaikella kunnioituksella, niin että on tietotaito ja vakuutukset kunnossa. Se on nimittäin sahaalukin taitolaji. Ja anteeksi nyt emäntä, mutta latva parhaimmillaan naapurin katos ei taida mennä kulttuurin piikkiin. Tiesitkö, että: Puistotoimi myöntää kaupungin asema- tai rakennuskaava-alueella olevien tonttien puiden kaatolupia. Puunkaatolupien myöntämisestä ei peritä maksua kuntalaisilta. Puunkaatoluvat myöntää kaupunginpuutarhuri Hannu Ojanen p tai , Lähetä visaisia kaupunkiimme liittyviä kysymyksiä osoitteeseen: seinajoki.fi. Emäntä & Kloppi vastailevat niihin tulevissa lehdissä. Ympäristöystävälliset tiet valtaavat alaa Seinäjoen katukuva rakentuu yhä ympäristöystävällisemmäksi. Nykyään kierrätysmateriaalia löytyy jopa asfaltin alta. TEKSTI: Outi Myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki Katu- ja liikennesuunnittelun suunnittelupäällikkö Keijo Kaistila kertoo, että osa Seinäjoen katujen alla olevasta täytemaasta tulee Raahen Rautaruukista. Raudan poltosta syntyvä kuona, masuunihiekka, on oivallista täytettä asfaltin alle. Raaheen muuta tavaraa vievät rekat tuovat paluumatkalla Seinäjoelle kuorman masuunihiekkaa. Tämäkin on ympäristöteko, etteivät isot autot ajele tiellä tyhjinä. Masuunihiekka on hiukan normaalisti täytemaana käytettyä kalliomurskaa kalliimpaa, mutta käytännössä kustannukset ovat suunnilleen samat. Masuunihiekalla on hyvä lämmöneristyskyky ja kantavuus, minkä vuoksi rakenteet voidaan tehdä normaalia ohuemmiksi. Masuunihiekan etuna on myös, että tehtyjen rakenteiden kantavuus lisääntyy ajan kuluessa sitoutumisen seurauksena. Tämä näkyy muun muassa siinä, ettei asfaltti roudi kuten ennen vanhaan. Tuhkaa ja lasia Seinäjoen teiden alta löytyy nykyään myös tuhkaa ja tulevaisuudessa mahdollisesti lasia. Kaistilan mukaan tuhkaa olisi runsaasti saatavilla, mutta sen työstäminen maanrakennusaineeksi on haastavampaa kuin esimerkiksi masuunihiekan käyttö. Nykyään Kyrkösjärven rannalla olevasta lämpölaitoksesta viedään tuhkatkin pesästä. Tuhkaa on käytetty muun muassa lentokentän reuna-alueiden rakentamiseen. Mielenkiintoinen uutuus on lasimurska, josta saadaan sideaineeseen sekoittaen erinomainen alusta tielle. Seinäjoella sitä ei ole vielä kokeiltu, mutta ennakkotietojen mukaan lasimurskan lämmöneristävyys on hyvä.

5 5 { pikku-uutsia } Uusia pikiteitä ja vanhojen päällysteiden uusimista Seinäjoen kaupunki päällystää kuluvan kesän aikana yli 50 uutta katua. Tämä tarkoittaa noin kahdeksan katukilometrin ja lähes neljän raittikilometrin päällystämistä. Suurimmat kohteet ovat Roveksen teollisuusalueen kadut ja viime vuonna rakennetut uusien asuntoalueiden kadut. Tähän mennessä on päällystetty Nurmossa sijaitsevat kohteet sekä Juhonkatu ja Pohjan Akka kantakaupungissa. Päällysteitä on uusittu massapintaus-, remixer- ja uraremixer menetelmillä yhteensä noin 11 katukilometrin pituudelta. Nämä työt jatkuvat vielä syksyllä. 24 tuntia hyvää elämää Kehitysvammaisten palveluasunto valmistumassa Jouppiin on valmistumassa syyskuussa ke hitys vammaisten asumisyksikkö. Asunnossa on 15 yksiötä, johon kehitysvammaiset muuttavat porrastetusti syyskuun aikana. Tällä tuetaan oma-aloitteista elämää ja pyritään tasavertaisuuteen valtaväestön kanssa. Henkilökunta asumispalveluyksikköön on valittu. Vastaavana ohjaajana aloittaa Kristiina Tallbacka, jolla on mm. sosiaaliohjaajan ja psykoterapeutin koulutus sekä pitkä kokemus palveluasumisen johtamisesta. Lisätietoja sosiaaliohjaaja Minna Sillanpäältä (p ) ja Piia Salovaaralta (p ). Terveydenhoitoon lisää vaihtoehtoja Terveyskeskuksen puhelinpalvelut parantuneet Seinäjokelaiset voivat valita hoidosta vastaavan terveysaseman tai hammashoitolan yhteistoiminta-alueella, jonka muodostavat Seinäjoen kaupunki ja Isonkyrön kunta. Valinnanvapaus koskee avohoitoa ja suun terveydenhuoltoa. Avohoidossa terveysaseman tai toimipisteen vaihtaminen tarkoittaa sitä, että palvelut kokonaisuudessaan siirtyvät uuden terveysaseman vastuulle mukaan lukien aikuisneuvolatyö. Valinnanvapaus ei koske äitiys- ja lastenneuvolapalveluja eikä kouluterveydenhuoltoa. Vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus. Jos halutaan vaihtaa molemmat palvelut, ilmoitus tehdään erikseen terveysasemalle ja hammashoitolaan. Lomakkeen voi tulostaa terveyskeskuksen nettisivuilta tai hakea sen terveysasemalta. Asiakas toimittaa täytetyn ja allekirjoitetun lomakkeen nykyiselle ja uudelle terveysasemalle tai hammashoitolaan. Vaihto tulee voimaan kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta ja vaihto sitoo asiakasta vuodeksi. ja Terveyskeskuksessa on käytössä suun terveydenhuollossa, Nurmon lääkärin vastaanotolla ja Seinäjoen pääterveysasemalla puhelinpalvelu, joka helpottaa ja parantaa potilaiden yhteydenottoa lääkärin vastaanotoille ja hammashoitoloihin. Käyttöä tullaan laajentamaan asteittain muihin yksiköihin. Kun terveyskeskuksen puhelimissa on ruuhkaa eikä soittoon pystytä heti vastaamaan, soittajan numero tallentuu äänimerkin jälkeen automaattisesti järjestelmään (vastaanotoilla arkisin klo 8 14, suun terveydenhuollossa arkipäivisin klo 8 9). Terveyskeskuksesta soitetaan tallentuneeseen numeroon takaisin saman päivän aikana, jolloin asiakkaiden ei tarvitse soittaa uudelleen. Puhelua ei saa katkaista ennen äänimerkin kuulumista, koska numero ei silloin tallennu järjestelmään. Salaiset puhelinnumerot eivät myöskään tallennu. Terveyskeskuksessa toivotaan, että kaupunkilaiset noudattaisivat ohjeistusta ja soittaisivat kiireellisissä asioissa klo Vähemmän kiireelliset asiat (tutkimustulosten tiedustelut, kontrolliajat ja hammashoitoloiden kiireettömät ajanvaraukset) pyydetään soittamaan klo 10 jälkeen. Henkeä uhkaavissa tai välitöntä apua vaativissa tilanteissa soitetaan aina numeroon 112.

6 6 Kaupungilla nyt Koulujen teemana liikenne ja turvallisuus TEKSTI: Outi Myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki Vanhemmat voivat omalla esimerkillään vahvistaa teemavuoden vaikuttavuutta. Seinäjoen kouluissa on yhteisenä teemana tänä lukuvuonna liikenne ja turvallisuus. Teemavuoden koordinoijina toimivat erityisluokanopettaja Rami Virkkala ja luokanopettaja Lasse Niemi. Vuoden lähtölaukaus tapahtuu perjantaina 26. elokuuta, jolloin toteutamme polkupyörämarssin ja mopo-/mopoautoparaatin kaupungin keskustassa, Rami Virkkala kertoo. Hän painottaa, että teemavuoden eri tapahtumat on suunniteltu väljiksi. Jokaisella koululla opettajat voivat itse päättää, miten teema ujutetaan mukaan koulupäivään. Eri oppiaineissa on myös runsaasti liikenteeseen ja turvallisuuteen liittyviä aihealueita, joissa teemavuoden asioita on kätevä opetella. Alkusyksynä liikenneasiat painottuvat hiukan enemmän alakoulupuolelle, sillä käsittelyssä ovat esimerkiksi turvallinen koulumatka, koulukyyditykset, suojatiekäytännöt ja toimintakulttuuri koulupihalla. Turvallisuuspuolella ohjelmassa on muun muassa KiVa koulu -periaatteen omaksuminen, poistumisharjoitukset ja koulun turvallisuuskansion päivittäminen. Tärkeää on myös henkinen turvallisuus, johon KiVa koulu eli kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma tähtää. Meillä pitää olla nollatoleranssi kiusaamisessa. Siksi olisi hyvä, että pääsisimme mahdollisimman nopeasti puuttumaan, jos kiusaamista tai vihapuheita ilmenee, Rami Virkkala toteaa. Positiivisuus kantaa hedelmää Erityisopettajana Nurmon yläasteella toimiva Virkkala painottaa positiivisen vaikuttamisen voimaa. Teemavuoden aikana ei ole tarkoitus lietsoa pelkoa liikenteen vaaroista ja koulua uhkaavista tilanteista, vaan löytää hyviä käytäntöjä turvallisiin koulupäiviin. Hän toivoo vanhempien osallistuvan kouluvuoden teemaan omalla esimerkillään. Rami Virkkala vinkkaa, että johdonmukainen kasvatus toimii parhaiten. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu, että rajoja testataan jatkuvasti. Jos vanhempi katsoo yhtenä päivänä läpi sormien sitä, että kouluun lähdetään ilman kypärää ja toisena päivänä vaatii ehdotonta kypärän käyttöä, niin lapsen saama viesti on ristiriitainen. Myös henkistä turvallisuutta voi aikuinen lisätä omalla esimerkillään. Vanhempien on hyvä olla kuulolla, missä kulloinkin mennään. Lisää vuoropuhelua koulun ja kodin kesken. Koulu ei voi tykätä huonoa, jos vanhempi kysyy, kuinka koulussa oikein sujuu, Rami Virkkala rohkaisee.

7 7 Kalajärvi kuhisee turisteja Peräseinäjoella sijaitseva Kalajärven matkailukeskus tunnetaan ympäri Suomea. Kohta sana pieni matkailukaupunki voi jäädä historiaan. TEKSTI: Outi Myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki Vuosien varrella Kalajärven virkistysalueesta on kehittynyt pieni matkailukaupunki. Asiak kaat ovat valinneet Kalajärven kaksi kertaa Suomen parhaaksi leirintäalueeksi ja kolmasti vuoden karavaanialueeksi. Kohta sana pieni matkailukaupunki voi jäädä historiaan, sillä Kalajärven kehitys seilaa myötätuulessa. Kasvun vauhdittajana toimii master plan -suunnitelma, jonka euromäärät huitelevat yli 21 miljoonassa. Kalajärven matkailukeskus laajentuu vaiheittain. Kehitämme alueen ympäristöä ja teitä, laajennamme nykyisiä toimintoja ja teemme uusia investointeja, kehittämispäällikkö Jukka Pajunen Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksesta kertoo. Lähtökohtana on alueen maankäyttösuunnitelma, jossa on varattuna myös tarvittavat maa-alueet tulevaisuuden suunnitelmien toteuttamiselle. Hotelli, rantabulevardi, saunamaailma, uusia laitureita ja golfin par3-harjoituskenttä, Pajunen luettelee. Kaupunki toimii kehittämishankkeen toteuttajana rakentamalla muun muassa uusia liikennejärjestelyjä ja laajentamalla aluetta. Nykyisten yhteistyökumppaneiden lisäksi haetaan uusia investoijia Kalajärven kasvun tekijöiksi. Mökkihaaveista totta Kalajärven kehittäjällä on kertoa ilouutisia myös omasta mökistä haaveileville. Monen vuoden odotuksen jälkeen pystymme kaavoittamaan uutta maata mökkitonteille. Suunnitelmassa on kokonainen mökkikylä, Pajunen kertoo. Kalajärven toiminnallisuutta parannetaan myös liikennejärjestelyin. Alavudentien alitse rakennetaan alikulku, keskustori rauhoitetaan linjaamalla alueen läpi kulkeva tie uudelleen ja pysäköintialueita rakennetaan lisää. Karavaanialueen tähtiluokitus nousee viideksi samalla kun palveluvarustusta kasvatetaan ja alueelle tulee lisää vaunupaikkoja. Matkailukeskuksessa suhtaudutaan avoimin mielin uusiin yritysideoihin ja yhteistyökumppaneihin, jotka tukevat alueen kehitystä. Kalajärven ympärillä olevien toimijoiden keskuudessa vallitsee hyvä yhteistyöfiilis. Kaikkien mielestä on mahtavaa, kun päästään vihdoin tositoimiin, Pajunen iloitsee. Kannattaa käydä paikan päällä katsastamassa, mitä kaikkea Kalajärvi ympäristöineen jo nykyään tarjoaa lähimatkailijalle, hän vinkkaa.

8 8 Henkilökuva Elämysten kaupunki Anu-Riikka Ala-Luoma, golf Jimi Itämäki, Wushu???????????? Santtu Särkipaju, BMX Petteri Peitso, kiekko Julius Kivimäki, muut nimet?, salibandy

9 KUVAT: Jaakko Kuivamäki 9 liikunnan iloa Seinäjoella toimii yli 60 urheiluseuraa ja järjestöä, joiden tarjoama lajivalikoima on laaja ja monipuolinen. Kaupungin harrastuskenttä on huimasti laajempi kuin tälle aukeamalle mahtuu. Tässä näet kuitenkin muutaman makupalan yksilö- ja joukkuelajeista, muotilajeista ja klassikoista, joiden harrastamiseen kotikaupungissasi on hyvät mahdollisuudet. Kaupungin liikuntatoimi pitää kunnossa hallinnassaan olevia liikuntapaikkoja ja tarjoaa yhdessä liikuntajärjestöjen kanssa kaupunkilaisille monenlaisia vaihtoehtoja terveys- ja kuntoliikuntaan. Liikunnan iloa, seinäjokelainen! Ota mahdollisuuksista koppi pallo on sinulla. Liikunnan iloa -esite ilmestyy syksyllä. Wille Mäkelä, skeittaus Lotta Poltto, kilpa-aerobic

10 10 Elämysten kaupunki Ladyfutis hioo asenteet kohdalleen SeMi Ladyjen harjoituksissa matsin lopputulos on aina tasapeli: noin Seinäjoen Mimmiliigan (Se- Mi) ladyfutis on jalkapalloa viihdyttävimmillään. Pääsyvaatimukset on pidetty mahdollisimman alhaalla: riittää kun osuu paikallaan olevaan palloon. Joukkue on tarkoitettu aikuisille naisille ilman yläikärajaa. Luotsina toimiva Sari Hautala kertoo, että pelaajat ovat tasainen nippu innokasta asennetta. Vuosien aikana tämä on muotoutunut joukkueeksi, joka sopii vain vähän futista aikaisemmin harrastaneille ja heille, joille jalkapallo on täysin uusi laji. Muutamat oikeasti pelanneet ovat käyneet täällä kokeilemassa ja siirtyneet muihin joukkueisiin. Liikunnan ilosta ja huumorista ammentava porukka on viime aikoina kehittynyt. Kirkuminen on vähentynyt. Ennen tapasi olla niin, että kun joku sai pallon, hän alkoi välittömästi kirkua. Myös syöttöpeli näyttää jo ihan hyvältä, Sari kehuu. Alkuun hetki mukalämmittelyä Hallilan päiväkodin vieressä olevalla kentällä on treenit maanantai-iltaisin kello Ne alkavat lämmittelyllä mukasellaisella. Naiset juosta hölkyttelevät läpi kentän ja suut käyvät koko ajan. Treenin aluksi päivitetään kuulumiset rippijuhlineen ja kesälomamatkoineen. Uudet sinivalkoiset pelipaidat ovat muuten kuin normaalit pelipaidat, paitsi että pelaajien nimet on painettu etupuolelle. Vähän tuota juttua painossa ihmeteltiin. Laitoimme nimet etupuolelle siksi, että siitä voi lukea toisen nimen. Eihän nimeä pelatessa kukaan selästä näe, Sari selittää. Ladyfutiksen listoilla on kolmisenkymmentä naista. Suuri osa on äitejä,

11 Esittelemme joka lehdessä harrasteporukan, jolle tekeminen on riemua. Vinkkaa meille sopivasta porukasta: 11 TEKSTI: Outi Myllymäki KUVAT: Jaakko Kuivamäki joiden lapset harrastavat jalkapalloa. Kaikki eivät pääse joka kerta harjoituksiin, sillä vuorotyöt ja omien lasten kuskaukset verottavat aikaa. Joukkueen uusimpia pelaajia on Eija Hööpakka. Äitiyslomalla oleva nainen lähti mukaan ystävänsä houkuttelemana. Tähän porukkaan on helppo päästä mukaan. Tärkeintä on liikunnan ilo hyvässä seurassa, hän pohtii. Kaikki mukaan avauskokoonpanoon Pelikentällä jako joukkueisiin sujuu mutkattomasti. Vaihtopelaajia ei kentän laidalle jää, vaan kaikki pääsevät avauskokoonpanoon. Tällä kertaa pelaajia on parikymmentä, joten maaleja siirretään vähän kauemmaksi toisistaan. Säännöt ovat yksinkertaistetut. Sivurajaheitot ja kulmapotkut ovat voimassa, mutta maalivahti saa potkaista tai heittää pallon fiiliksen mukaan. Paitsiosta ei ole tietoakaan. Emme ole osallistuneet oikeisiin futisturnauksiin, koska ensin pitäisi opetella säännöt. Olemme olleet Kokkolassa SeMi Ladyt Harjoitukset maanantaisin klo Hallilan kentällä. Treenit talvisaikaan Areenassa. Kaikki aikuiset naiset ovat tervetulleita, ei tasovaatimuksia. Ei nappulakenkäpakkoa, mutta suositellaan säärisuojia. Vuosimaksu 40 euroa ja SeMin jäsenmaksu 12 euroa. Joukkueella on myös oma ryhmä Facebookissa. norsupalloturnauksessa, jossa futista pelataan isolla kuntopallolla, Sari kertoo. Ensimmäinen näyttävä maali saa aikaan kunnon tuuletukset ja maalivahdin hinkumaan kentälle. Pelipaikat vaihtuvat harjoituksissa nopealla tempolla. No niin, pidetään juomatauko, Marjo Kauppi huikkaa kiihkeän pelisession jälkeen. Taukoja pidetään puolentoista tunnin harjoitusten aikana niin monta, kuin tuntuu. Varsinkin kuumalla ilmalla on syytä huolehtia nestetankkauksesta. Jalkapallo on tehokas liikuntalaji, sillä pallon perässä tulee innostuttua huomaamattaan melkoisiin juoksuspurtteihin. Kysytäänpä vaikka sivurajaa heittävältä naiselta, että mitä näyttää sykemittari? 181, Anu Karhukorpi huikkaa ja jatkaa vauhdilla pallon perään. Sari Hautala pohtii, että tämä liikuntaharrastus antaa paljon sekä fyysisesti että ennen kaikkea henkisesti. Vaikka kuinka olisi väsynyt ennen treenejä, niin sieltä kotiin päin lähtiessä on aina tosi hyvä mieli, hän vakuuttaa.

12 12 Elämysten kaupunki Luonnossa TEKSTI: Outi Myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki Lakeuden elämysliikunta ry:n puheenjohtaja Hannu Salon mielestä kaikilla pitää olla mahdollisuus päästä nauttimaan esteettä luonnosta. Hän on tehnyt sen eteen töitä jo vuodesta Nurmon Paukaneva 7,7 km, sisältää 5,5 km pitkosreittiä. On yksi EU:n Natura suojeluohjelma verkoston kohteista. Alueella pesivä linnusto on rikas ja muuttoaikana neva on tärkeä lintujen levähdyspaikka. Luontoreitin varrelle rakennetaan esteetöntä lintutornia. Tervetuloa mukaan talkoisiin.

13 13 liikkuminen kuuluu kaikille Seinäjokelainen Hannu Salo näki sairaanhoitajana toimiessaan, miten liikkumattomuus vaikuttaa ihmiseen. Nykyään hän raivaa mahdollisimman paljon pois esteitä luonnossa liikkumiseen. Elämysliikunnan ja esteettömyyden puolesta töitä paiskiva Salo kertoo, että Seinäjoki on viime vuosina kohonnut esteettömyyden ja elämysliikuntakaupunkien kärkikaartiin. Lakeuden pääkaupungista löytyy runsaasti mahdollisuuksia liikkua luonnossa apuvälineiden avulla. Esteettömiä lähiliikuntareittejä aukeaa ihan kaupungin sydämessä Jouppilanvuorella ja Paukanevalla. Myös Peräseinäjoella on esteetön geologinen luontopolku laavuineen, ja Ylistarossa on pitkä uudistettu melontareitti levähdyspaikkoineen Kyrönjokea pitkin, hän luettelee. Elämykselliseen ötökkäjahtiin Useita luontoliikkumisen ja esteettömyyden kehittämisprojekteja vetänyt Salo viettää kesällä laatuaikaa tietenkin metsässä. Hän käy huoltamassa Jouppilanvuoren esteettömän kuntoreitin varrella sijaitsevaa kotaa, joka suljetaan aina yöksi. Ikimuistoisia elämyksiä paappa kokee viisivuotiaan pojanpoikansa Onnin kanssa ötökkäjahdissa metsän siimeksessä. Haavin ja ötökkäboksin kanssa retkelle lähtevä parivaljakko nauttii luonnossa löytämisen ilosta ja toistensa seurasta. Seinäjoella maasto on lyhyelläkin matkalla monenlaista. Metsäreitiltä voi löytää muurahaispesän, ketunkolon ja kaikkea muutakin jännittävää. Kodalla istuminen makkaraa paistaen on aina valtava kokemus, Salo kuvailee. Lintutornin rakentajiksi Syksyllä Salo toivoo lisää väkeä Paukanevan pitkospuille. Luontoreitin varrelle rakennetaan esteetöntä lintutornia. Noin kolmen metriä korkeaan torniin tehdään pitkä luiska, jota pitkin pääsee torniin muun muassa lastenrattailla ja pyörätuolilla. Kökkäväkeä tarvitaan paljon. Ei pelkästään rakennushommiin, vaan myös kevyempään työhön. Tervetuloa mukaan, meillä tapaa olla yhdessä hauskaa, hän houkuttelee. Syksyn talkoista tiedotetaan Lakeuden elämysliikuntaportaalin nettisivuilla, osoitteessa elamysliikunta.fi ja Eparin toimintapalstalla. Salo neuvoo, että parhaiten lintutornille pääsee pitkospuita pitkin uuden Vaasantien levähdyspaikalta.

14 14 Uutta kaupunkilaisille Rytmikorjaamo kuoriutui kulttuuriteollisuuden keitaaksi Saneeratussa Rytmikorjaamossa on luvassa uusia yritysrytmejä ja luovuutta lisääviä ristipölytyksiä. TEKSTI: Outi Myllymäki KUVA: Jaakko Kuivamäki Frami Oy:n projektisuunnittelija Johanna Hietanen ja Selmu ry:n toiminnanjohtaja Harri Pihlajamäki tutkailevat hymyssä suin Rytmikorjaamon muodonmuutosta. Rockklubin kasvu kulttuurikeitaaksi etenee myötätuulessa kohti syyskuussa vietettäviä avajaisia. Klubitoiminta jatkuu toki edelleen, mutta nyt sen rinnalle tulee paljon uutta, Johanna Hietanen vakuuttaa. Entisellä postiautovarikolla on toiminut viisi vuotta rock-klubi. Sen ympärille on jo aikaisemmin kerääntynyt vaikuttava joukko kulttuurialan toimijoita: Selmu ry, Sibelius-Akatemia, Profest Oy, Rytmi-instituutti, Louhimo, Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituotanto, Tampereen yliopisto ja Etelä-Pohjanmaan opisto. Saneerauksen jälkeen Rytmikorjaamo laajenee rytmimusiikin, tapahtumatuotannon ja luovien alojen keskukseksi. Uusittuihin lähes kahdeksan tuhannen neliön tiloihin sijoittuu monia media-alan yrityksiä, kahvila, alan erikoismyymälöitä sekä Duudsonien ja Linda Sipilän show room -tilat, joita voi varata myös kokouskäyttöön. Rytmikorjaamon kehittämisestä vastaavat yhdessä Seinäjoen kaupunki, Frami Oy sekä Selmu ry. Johanna Hietanen vinkkaa, että muutamia innovatiivisia yrityksiä mahtuu yhä mukaan eteläpohjalaisen luovuuden päämajaan. Esimerkiksi yksi myymälätila on vielä vapaana. Talossa on jo aika laaja kattaus mediaalan toimijoita. Toiveissa olisi vaikkapa ohjelmatoimisto, arkkitehtitoimisto ja elämysalan yrittäjä, hän houkuttelee. Rajattomat mahdollisuudet Harri Pihlajamäki korostaa Rytmikorjaamon olevan paljon muutakin kuin rockia, joka sieltä suurelle yleisölle näkyy toiminnan kärkenä. Todellisuudessa tilassa järjestetään jo nyt monenlaisia muita tapahtumia aina nyrkkeilyotteluista gospelkonsertteihin. Remontin jälkeen vain taivas on rajana, sillä myös piha-alue on valjastettu sähkötolppineen ja muine tykötarpeineen huvittelumahdollisuuksille. Tapahtumapiha muuntuu pienistä juhlista jopa neljän tuhannen ihmisen massatapahtumaksi. Tästä tulee kulttuurin ja luovan talouden keskus, jossa voidaan toteuttaa kaikenlaisia tapahtumaideoita. Kaupunkilaisille Rytmikorjaamosta tulee uusi yhteinen olohuone, jossa viettää vapaa-aikaa, Harri Pihlajamäki visioi. Johanna Hietanen painottaa saman katon alla toimivien tahojen yhteistyön voimaa. Toimistohuoneisiin ei tarkoituksella ole rakennettu keittiötiloja, sillä näin saman talon väki kohtaa toisensa päivittäin kahvilassa. Useimmiten juuri parhaat ja luovimmat ideat keksitään kahvipöydän ääressä. Rytmikorjaamolta toimistotilan vuokrannut saa paljon muutakin kuin seinät ja verkkoyhteydet. Lisäetuna tulee liikeideoiden sparrausta, erilaisia workshoppeja, valmiita kontakteja ja uusia tapahtumia. Jo syksyllä järjestämme erään tänne muuttavan yrityksen kanssa yhdessä bluestapahtuman, Selmun toiminnanjohtaja Pihlajamäki kertoo. Tavoitteena Johanna Hietanen on viihtyisä ja Harri kirjasto, Pihlajamäki on toivottavat antoisaa ja seinäjokelaiset elämyksellistä jossa viettää tervetulleeksi aikaa, sanoo uudistuneen apulaisjohtaja Rytmikorjaamon Ijäs. Sinikka avajaisiin. avajaiset perjantaina 9. syyskuuta Ohjelmassa mm. avoimet ovet, musiikkia, opastettuja kierroksia

15 The määräyskirjalaiset Tommi Kurki, Mikko Heiniluoma, Mikko Kesäniemi, Ilkka Suksi ja Anniina Mustikkamaa ovat tehokkaita liikkeissään niin työssä kuin vapaa-ajallaankin. Reilun neljä vuotta soittanut The Määräyskirja muuntelee kokoonpanoaan sen mukaan, kuka kulloinkin ehtii keikalle työn tuoksinasta. 15 Ilo ja rento meininki tahdittavat The Määräyskirjaa TEKSTI: Paula Sieppi KUVA: Jaakko Kuivamäki Määräyskirja on terveydenhoitoalan määräaikainen työsopimus. Tämän virallisen ja tärkeän sopimuksen mukaan on saanut nimensä Seinäjoen terveyskeskuksen ensihoitoyksikön kokoama bändi, The Määräyskirja, jossa määräaikaisuus toimii kuin unelma: bändiläiset, jotka sattuvat töiltä ehtimään, heittävät keikan kun tarvitaan. The Määräyskirja on riipinyt turhan virallisuuden, tärkeilyn ja stressin romukoppaan ja musisoi silkasta soittamisen ilosta. Porukkamme muuttuu noin neljästä kahdeksaan tilanteen mukaan, ja olemme yhäkin avoin bändi soitto- tai lauluhaluisille terveysalan ammattilaisille. Toimimme harrastepohjalta ja esiinnymme synttäreillä, pikkujouluissa ja alamme tapahtumissa, kertoo The Määräyskirjan perustajajäsen ja kitaristi, ensihoitaja Tommi Kurki. The Määräyskirjan ohjelmisto koostuu cover-musiikista. Soitamme mitä vain, mikä tuntuu hyvältä ja sopii porukalle. Popedan Liian kiltti mies ja irlantilainen pubilaulu Wiskey in the Jar kuuluvat jo vakioihin. Seuraava esiintymisemme on poliisien, palomiesten ja ensihoitajien festareilla Isosaarirockissa syksyllä, ja se on meidän ykköskeikkamme, kuvaa The Määräyskirjan laulaja Mikko Kesäniemi. Hän on porukan ainokainen fysioterapeutti, kaikki muut bändiläiset ovat ensihoitajia. Mikkoa määräyskirjalaiset tituleeraavat musiikin ammattilaiseksi ja sitä hän onkin. Soitan kaikkea, mistä lähtee ääntä, Mikko naureskelee. Hän esiintyy myös Seinäjoen kaupunginteatterin musikaalissa Dance of the Vampires ja johtaa Samba Tropical -rumpuryhmää. The Määräyskirja Tommi Kurki kitara, Mikko Heiniluoma basso, Mikko Kesäniemi laulu, Ilkka Suksi kitara, Anniina Mustikkamaa viulu, Johanna Karjanlahti kosketinsoittimet, Timo Utunen basso, Timo Hykkönen rummut, Reima Tahvanainen laulu, Olli Laitala kitara, Taina Kössi kitara, Olli Tuuri puhallinsoittimet. Harrastuksesta voimia työhön Kuulostaa ehkä Kultamokka-mainokselta, mutta niin se vaan on: kun saamme sorvattua jonkun biisin omaksi ja se toimii, kyllä tuntuu hyvältä! veistelee poikasesta asti kitaraa soittanut Ilkka Suksi, jonka määräyskirjalaiset ovat nimenneet Ilmajoen Santanaksi. Basisti Mikko Heiniluoma ehti nuorena miehenä soitella monissa bändeissä ja tietää, miten helposti stressi hiipii mukaan kuvioihin. Nyt nautin soittamisesta todella, koska emme anna liian tiukkapipoisen yrittämisen pilata musiikillista hauskanpitoa, Mikko toteaa. The Määräyskirja kehittelee keikoilleen myös pientä lavashow ta ja esiintymisasu sivuaa ammattialaa. Kerran soitimme pää punaisena hikisessä sikainfluessa-suojapuvussa, miehet nauravat. The Määräyskirja joutui aluksi pitämään harjoituksiaan autotallissa ja mm. terveyskeskuksen ilmanvaihtokonehuoneessa, mutta sittemmin Seinäjoen kaupunki ojensi auttavan kätensä ja osoitti määräyskirjalaisille treenitilan Rytmikorjaamolta. Seinäjoen kesätapahtumat näkyvät vahvasti myös ensihoitajien arjessa. Työssä mennään välillä "tukka putkella". Hyvä harrastus auttaa jaksamaan, bändiläiset tuumivat. Tämä on Tyky-toimintaa parhaimmillaan, tiivistää kitaristi Tommi.

16 16 Täältä kotoisin Koulun verhoista alkoi matka maailmalle Seinäjoki-tuotteiden kuosien suunnittelijan Miia Pöytälaakson kädenjälki on näkynyt kaupungissa läpi vuosikymmenien. Ensimmäisen työn hän teki Seinäjoelle jo kahdeksasluokkalaisena. TEKSTI: Outi Myllymäki KUVAT: Jaakko Kuivamäki Pattern TEKSTI: Outi Bakeryn Myllymäki suunnittelija KUVA: Jaakko Miia Kuivamäki Pöytälaakso muistelee lämmöllä 1990-luvun alkua Marttilan yläasteella. Erityisesti on jäänyt mieleen kuvaamataidon opettaja Sirkka Tähtinen ja biologian opettaja Tellervo Suortti, jotka järjestivät vapautuksen matematiikan tunneilta tärkeään tehtävään. Suunnittelin ja toteutin kahdeksannella luokalla koulun biologian luokkaan verhot. Niissä oli lintuja ja sähkölankaa. Painoimme ne avustajan kanssa käsin, joten aika monta matikantuntia siihen meni, hän toteaa hymyillen. Näistä verhoista se alkoi, seinäjokelaislikan matka maailmalle. Ilmajoen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen

17 17 korkeakoulun oppeja ammentanut nainen on kehittynyt aikamoiseksi virtuoosiksi kuosien maailmassa. Hänen suunnittelemiaan kuoseja löytyy niin Japanista, Keski-Euroopasta kuin Amerikastakin. Noin 90 prosenttia Pattern Bakeryn tuotannosta menee nykyään vientiin. Niin ja löytyy noita töitä tietysti myös kotikonnuilta Seinäjoelta. Uusinta Miiaa oli nähtävillä Seinäjoen Cumbre Mundial del Tango -tapahtuman logossa. Kaupunkikuosi suosituin Seinäjoki-tuotteiden kuoseista Kau punki, Tuomi ja Klinkkeri suosituimmaksi on tullut kaupunkisilhuettia kuvaava kuosi. Miia Pöytälaakso arvioi, että kolmen eri kuosin tuoteperhe on juuri sopiva kokonaisuus vahvistamaan Seinäjoen brändiä. Kuoseista löytyy mittakaava eli niissä edetään suuresta kaupunkinäkymästä Seinäjoen nimikkopuun Tuomen kautta pienimpään eli seinäklinkkeriin. Tämä on luova jatkumo, hän kuvailee. Kotikaupungin kuosien suunnitteleminen oli erityinen juttu ja muita projekteja helpompaa. Tunnejälki on ihan erilainen. Kun on tuttu kohde, on paljon helpompi suunnitella. Ei tarvitse tehdä niin paljon taustatyötä kuin normaalisti. Pyöräilkää, hyvät ihmiset Helsingissä asuvalle suunnittelijalle kaupunki näyttää voimakkaasti kasvavalta. Esimerkiksi vanhan torin kerrostalorakennelma yllätti. Seinäjoki on kivasti vireytynyt, hän tuumii. Autojen runsaus herättää Miia Pöytälaaksossa ihmetystä. Miksi kaikkialle pitää mennä autolla, vaikka moni matka taittuisi kätevästi pyörällä. Eivät nämä välimatkat täällä niin pitkiä ole, hän kannustaa pyöräilemään. Kuosientekijän mieli palaa visuaalisuuteen. Hän toivoo taideaineiden ja erityisesti kuvataiteen aseman vahvistamista koulumaailmassa. Kuvataide on paljon muutakin kuin taulujen maalaamista. Se on pöytien ja tuolien suunnittelua, kankaiden kuoseja ja paljon muuta. Annetaan tilaa lasten ja nuorten luovuudelle. Seinäjoki-kuosit Kaupunki Klinkkeri Annetaan tilaa lasten ja nuorten luovuudelle. Tuomi

18 18 Kaupunkia rakennetaan Uusi kirjasto kohoaa vanhan Aallon rinnalle TEKSTI: Outi Myllymäki KUVAT: Jaakko Kuivamäki Aallon kirjastotalosta vie maanalainen käytävä ensi keväänä valmistuvaan rakennukseen. Luvassa on kolminkertainen määrä lisää tilaa. Rakennustyömaalla alkaa pikku hiljaa hahmottua, kuinka upean kirjaston Seinäjoki saa. Apulaisjohtaja Sinikka Ijäs kertoo, että Lakeuden Ristin suunnasta katsottuna kirjastoon tulee suuri lasiseinä. Voi vain kuvitella, miten hieno näkymä suuresta kirjastosalista aukeaa. Kirjaston pääsisäänkäynti tulee teatterin suuntaan. Lupaavalta näyttää myös parkkipaikaksi varattu alue, joka on nykyiseen verrattuna mahtikokoinen. Uutta ja uljasta rakennusta odotetaan kirjastossa hartaasti. Ahtaissa oloissa työskentelevä kirjastoväki on tuskastunut kuumuuteen, jo- ka vallitsee kirjastossa läpi vuoden. Tilojen ahtaus näkyy pahimpana puutteena myös käyttäjille suunnatuissa mielipidekyselyissä. Erityisesti vanhemmat ihmiset kokevat kuumuuden ja tilanpuutteen ahdistaviksi, Sinikka Ijäs toteaa. Lisää itsepalvelua ja langaton yhteys Uuden kirjastorakennuksen ja RFID- (Radio Frequency IDentification eli radiotaajuinen etätunnistus) tekniikan käyttöönoton myötä kirjastossa tapahtuu muutoksia. Itsepalveluautomaatteja tulee lisää. Ne ovat helppokäyttöisempiä kuin nykyinen automaatti, Sinikka Ijäs lupaa. Tulevaisuudessa aineistot palautetaan kokonaan automaation avulla. Myös siihen pyritään, että varaukset olisivat itse haettavissa varaushyllystä. Luku- ja työskentelypaikat ja langaton internet-yhteys koko talossa mahdollistavat sen, että kirjastossa voi paitsi syventyä kirjaston omiin aineistoihin, myös opiskella ja tehdä vaikka etätöitä entistä helpommin. Myös asiakastietokoneiden määrä kasvaa nykyisestä. Tavoitteena on viihtyisä, moderni kirjastotila, jossa on antoisaa ja elämyksellistä viettää aikaa ja tutustua erilaisiin aineistoihin. Se tulee toivottavasti olemaan kaikki- Kirjastotalon työmaa

19 19 Gallup Tavoitteena on viihtyisä kirjasto, jossa on antoisaa ja elämyksellistä viettää aikaa, sanoo apulaisjohtaja Sinikka Ijäs. en seinäjokelaisten yhteinen olo- ja työhuone. Pääkirjasto kiinni neljä kuukautta Muutto ja lainattavan aineiston tarroitusurakka sulkevat koko pääkirjaston vuoden vaihteen jälkeen noin neljäksi kuukaudeksi. Pääkirjaston ollessa muuton vuoksi kiinni asiakkaita palvelevat Seinäjoen lähikirjastot, Sinikka Ijäs kertoo. Pääkirjastosta lainatuille aineistoille annetaan pitkä laina-aika, joten asiakkaille ei kerry sakkoja kiinniolon vuoksi. Valitettavasti myös kirjastoautot joutuvat olemaan pois liikenteestä jonkin aikaa muuton vuoksi. Lehtitupa yritetään pitää auki pitempään, mutta sekään ei välty kokonaan kiinniololta. Uudisrakennuksen valmistuttua alkaa Aallon kirjastotalon remontti. Aallon rakennus avattaneen jälleen syksyllä Aallon kirjastotalo remontoidaan alkuperäiseen asuunsa. Sinne jäävät historia-aineistot, taideaineistot ja maakuntakokoelma. Esimerkiksi elämäkerrat, historiatietokirjat sekä arkkitehtuuri- ja taidekirjat ovat siis lainattavissa Aallon kirjastosta. Myös mikrofilmit jäävät Aallon kirjastoon. Mitä mieltä kirjastosta? EILA PULKKINEN Olen innokas kirjaston käyttäjä, käyn täällä välillä monta kertaa päivässä. Kirjastossa on erittäin hyvä palvelu. Kun päästään uuteen kirjastotaloon, niin ahtausongelma poistuu. Kirjastossa voisi olla atk-tukihenkilö, joka auttaa tarvittaessa erilaisissa tietokoneeseen liittyvissä asioissa. Itse hallitsen aika hyvin tietokoneen, mutta moni ystäväni kaipaa sellaista neuvonantajaa. Lisäksi erilaiset harrastajat voisivat esittäytyä kirjastossa. Olisi mielenkiintoista kuulla esimerkiksi sukututkijoiden harrastuksesta. JUHANI RYTKÖNEN Minusta kirjastossa on hyvä valikoima ja kirjoja riittää myös lapsille. Täältä löytyy uutuuksia, sitä mukaa kun niitä tulee markkinoille. Hyvä systeemi on myös se, että kaikki Seinäjoen kirjastot toimivat yhdessä. Voin lainata ja palauttaa kirjani ihan mihin tahansa kaupungin kirjastoista. kirjasto Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto on hyvin esillä myös verkkoaalloilla. Kirjaston nettisivuilla on muun muassa viikoittainen lista kirjaston varatuimmista teoksista. Seinäjoen kirjastoilla on myös Facebook-ryhmä, jossa ilmoitellaan kirjaston tapahtumista. Ihmisiä, kirjoja, elämää -blogissa annetaan ajankohtaisia lukuvinkkejä. SATU EKOLUOMA Parasta kirjastossa on hyvät valikoimat. Tämä on tietenkin resurssikysymys, mutta toivoisin pitempiä aukioloaikoja. Ei kirjaston tarvitse olla auki välttämättä sunnuntaisin, mutta arkisin se voisi aueta aikaisemmin.

20 20 Kaupungilla nyt Lähiruokaviestissä tarjoillaan tuoreutta Elokuussa pyöräillään Seinäjoen läpi ruoka mielessä. Nurmeksesta alkava rento haastepyöräily on Seinäjoella 24. elokuuta. Viidettä kertaa järjestettävä Lähiruokaviesti on tuoreen ruoan ystävien, ruokakulttuurin kehittäjien, päättäjien ja toimittajien rento haastepyöräily. Tämän vuoden teemana on Tarjoa tuoretta. Viestin aikana puhutaan erityisesti luomusta ja sesongin kasviksista. Valtakunnallinen Lähiruokaviesti polkaistaan liikkeelle maanantaina Nurmeksesta. Viesti kulkee halki Suomen ja päättyy perjantaina Herkkujen Suomi -tapahtumaan Helsinkiin. Seinäjoelta lähdetään keskiviikkoaamuna kohti Kauhajokea. Koulutuskeskus Sedun hotelli-, ravintola- ja cateringalan koulutuspäällikkö Marita Mäenpää osallistuu lähiruokaviestiin toista kertaa. Hän edustaa pyöräilyssä myös Etelä-Pohjanmaan Keittiömestarit ry:tä. Pitkän linjan keittiöalan ammattilainen pitää polkupyöräviestiä oivallisena keinona nostaa tietoisuutta lähellä tuotetusta ruuasta. On hyvä juttu, että tuottajien tekemää työtä tuodaan esille. Tuottajat ovat itse niin vaatimattomia eivätkä oikein "osaa" markkinoida tuotteitaan. Toivottavasti me kaikki, ruoka-alaa eritavoin edustavat pyöräilijät, voimme täten tuoda näkyvyyttä ruokamaakuntamme tuotteille ja vaikuttaa tuottajien markkinointiin. Lähiruokaviesti kannustaa julkisten ruokapalveluiden tuottajia kestäviin elintarvikehankintoihin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Periaatepäätöksen mukaan luonnonmukaista, kasvispohjaista tai sesonginmukaista ruokaa on tarjottava vuoteen 2010 mennessä vähintään kerran viikossa. Vuoteen 2015 mennessä tarjoilukertoja pitäisi olla viikossa vähintään kaksi. Marita Mäenpää näkee, että kansainväliset elintarvikejupakat ovat nostaneet entisestään lähellä tuotetun ruuan arvostusta. Nyt on oivallinen tilaisuus puhua kotimaisen ja mahdollisimman lähellä tuotetun ruuan puolesta. Lähiruokaviestin suojelijana toimii viidettä kertaa tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tule mukaan lähiruokaviestin toritapahtumaan Kauppatorille 24.8 klo 8 alkaen. Tarjolla on lähiruokaa, herkullista aamupuuroa sekä tunnistuskilpailuja. Aamupäivällä esiintyy Marko Maunuksela haitarimusiikin tahdittamana. Tervetuloa! Kansal vahvistuu TEKSTI: Outi Myllymäki KUVAT: Jaakko Kuivamäki Syyslukukausi tarjoaa runsaan kirjon luontoon liittyviä kursseja. Rehtori Maija-Liisa Nyyssölä kertoo, että kansalaisopisto tekee paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. Uutena ovat ensi syksynä esimerkiksi yhteistyökurssit alueen metsästysseurojen kanssa. Luvassa on ensiapupäivitystä ja hätäensiapukursseja metsästäjille, lisäksi on hirven ja riistan käsittelyyn liittyviä kursseja. Kalastajille on muun muassa perhosidonnan alkeiskurssi, hän esittelee. Luontoteema on muutoinkin paljon esillä esimerkiksi ruuassa. Terveyttä ja virkeyttä ruuasta, Elämäntapoihin muutosta, Tuoreyrtit ruuan valmistuksessa, Raakaravinnon kurssit, Lapsen ravitsemuksen kurssi sekä Lapsi-aikuinen ruokakurssi, rehtori luettelee. Terveyttä tukevaa Terveystoimen kanssa on toteutettu yhteistyönä väylä kuntoutuksesta kansalaisopiston ryhmiin esimerkiksi lonkka- ja polvileikkauksesta toipuville. Muistiyhdistyksen kanssa toteutamme yhteistyössä muistikurssin. Tarjontaa kehitysvammaisille laajennetaan Eskoon palvelukeskuksen yhteistyöllä.