EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 LOPULLINEN A6-0367/ MIETINTÖ Olavi Ala-Nissilän nimeämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C6-0337/ /0809(CNS)) Talousarvion valvontavaliokunta Esittelijä: José Javier Pomés Ruiz RR\ doc PE v04-00

2 PR_CNS_art101 SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS... 3 LIITE 1: OLAVI ALA-NISSILÄN ANSIOLUETTELO... 4 LIITE 2: OLAVI ALA-NISSILÄN VASTAUKSET KYSYMYKSIIN... 8 PE v /16 RR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS Olavi Ala-Nissilän nimeämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C6-0337/ /0809(CNS)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 247 artiklan 3 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 160 b artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0337/2005), ottaa huomioon, että kokouksessaan 24. marraskuuta 2005 talousarvion valvontavaliokunta kuuli neuvoston nimeämää tilintarkastustuomioistuimen jäsenehdokasta, ja tarkasteli ehdokkaan pätevyyttä EY:n perustamissopimuksen 247 artiklan 2 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 160 b artiklan 2 kohdan mukaisesti, ottaa huomioon työjärjestyksen 101 artiklan, ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A6-0367/2005), 1. antaa myönteisen lausunnon Olavi Ala-Nissilän nimittämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle, muille Euroopan yhteisöjen toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille. RR\ doc 3/16 PE v04-00

4 LIITE 1 : OLAVI ALA-NISSILÄN ANSIOLUETTELO Henkilötiedot Täydellinen nimi: Ammatti/arvo: Syntymäaika ja -paikka: Perhesuhteet: Kotikunta: Ala-Nissilä, Olavi Oskari KHT-tilintarkastaja, kansanedustaja, kauppatieteiden maisteri, lehtori Loimaan kunta puoliso erikoissairaanhoitaja, apulaisosastonhoitaja Alise Ulla-Maarit Ala-Nissilä, tytär Henriikka Ala- Nissilä Loimaa Koulutus ja työura Koulutus: merkantti 1967 merkonomi 1969 ekonomi 1974 kauppatieteiden maisteri 1977 HTM-tilintarkastaja 1980 KHT-tilintarkastaja 1982 Työura: Kurpan konepaja ky toimistotehtävät Loimaan kauppaoppilaitos , laskentatoimen ja oikeusopin lehtori ja linjanjohtaja Turun kauppakorkeakoulu laskentatoimen vt. lehtori Loimaan Kauppakamariosasto asiamies (sivutoimi) Kansanedustaja 1991 KHT-tilintarkastaja (sivutoimi) monissa yhteisöissä ja yrityksissä ja toimiva osakas Tilintarkastus Rantanen & Ala-Nissilä Oy:ssä, HTM-yhteisö , Tilintarkastustoimisto BDO Lyran Oy:n, KHT-yhteisö 1995 PE v /16 RR\ doc

5 Eduskuntatoiminta Nykyiset toimielinjäsenyydet: Valtiovarainvaliokunta (budjetti- ja valvontavaliokunta), puheenjohtaja 2003 Verojaosto, jäsen 2003 Liikennejaosto, jäsen 2003 Eduskunnan pankkivaltuusto, Suomen Pankki, puheenjohtaja 2003 Puhemiesneuvosto, jäsen 2003 Euro-Välimeren parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, varajäsen 2005 Aiemmat jäsenyydet eduskunnan toimielimissä: Lakivaliokunta 1991, varajäsen Sivistysvaliokunta 1991 Valtiovarainvaliokunta, varajäsen Talousvaliokunta, varajäsen 1995 Suomen Pankin tilintarkastajat, jäsen Tarkistajat, puheenjohtaja Valtiontilintarkastajat, varajäsen Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaosto, puheenjohtaja Eduskunnan pankkivaltuusto, Suomen Pankki, jäsen Suppeampi pankkivaltuusto, Suomen Pankki, 2. varajäsen, 1993, 1. varajäsen Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen 1995 Valtiolliset luottamustehtävät: Tasavallan presidentin valitsijamies 1988 Suomen Pankki -komitea, jäsen 1994 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahaston SITRAn hallintoneuvosto, jäsen 1993, puheenjohtaja 2003 Kertomusmenettelyn kehittäminen eduskunnan valtion taloudenhoidon valvontatoimen osana -toimikunta, jäsen 1998 Valtiontalouden parlamentaarinen valvontatoimikunta, varapuheenjohtaja RR\ doc 5/16 PE v04-00

6 Pohjoismaiden Investointipankin kontrollikomitea, jäsen Valtiontalouden tarkastusviraston neuvottelukunta, puheenjohtaja 2003 Kunnalliset luottamustehtävät: Loimaan kunnanvaltuusto, jäsen Loimaan kunnanhallitus, puheenjohtaja Varsinais-Suomen maakuntaliiton liittohallitus, jäsen Loimaan kunnanvaltuusto, puheenjohtaja , Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuustoryhmä, puheenjohtaja 2000 Loimaan kaupunginvaltuusto, puheenjohtaja 2005 Muut luottamustehtävät: Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 1973 ja edustajisto, jäsen Loimaan seudun Nuorkauppakamari, puheenjohtaja 1988 Suomen Keskusta rp:n puoluehallitus ja puoluehallituksen työvaliokunta, jäsen Turun Osuuskaupan edustajisto, jäsen 2000 Suomen Nuorisoseurojen liiton edustajisto, varapuheenjohtaja Suomi-Yhtiö, edustajisto, jäsen 2001 Suomen Maatalousmuseosäätiön hallitus, varapuheenjohtaja 2003 Lentopallon SM-liiga hallitus, puheenjohtaja 2000 ja Suomen Lentopalloliiton hallitus,jäsen 2000 PE v /16 RR\ doc

7 Muu yhteiskunnallinen toiminta Julkaisut: Laskentatoimen hyväksikäyttö 1986 Ala-Nissilä & Mäkinen, Pietarila, Söderström: Laskentatoimi SALDO 1987 Ala-Nissilä Sivervo: Laskentatoimi KATE 1988 Maaseutu uudelle vuosituhannelle (toimitettu teos) 1990 Suomen talouden kolmas tie 1999 Kielitaito Suomi Englanti Ruotsi Ranska (perustiedot) RR\ doc 7/16 PE v04-00

8 LIITE 2 : OLAVI ALA-NISSILÄN VASTAUKSET KYSYMYKSIIN Tehtävien hoitaminen 1. Mitä mieltä olette tarkastuslausumaa koskevasta arvostelusta, jota parlamentti esitti vuoden 2003 vastuuvapausmietinnössään ja varainhoitoseminaaria varten laatimissaan työasiakirjoissa? Euroopan unioni on ulkoisen ja sisäisen valvonnan kannalta hyvin vaativa toimintaympäristö johtuen sen laajuudesta ja luonteesta.unionin talousarvion toteutumista valvotaan kolmella tasolla. Kussakin toimielimessä on sisäinen valvonta, tilintarkastustuomioistuin harjoittaa ulkoista tarkastusta ja Euroopan parlamentti valvoo vastuuvapausmenettelyn kautta taloudenhoitoa. Tarkastuslausumamenettelyn tuominen aikanaan osaksi tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomusta oli luonnollinen jatke sille, että tilintarkastustuomioistuin sai Maastrichtin sopimuksen myötä toimielinaseman. Se oli tarpeen vastuuvapauden käsittelynkin kannalta. On hyvä, että tarkastuslausumamenettelyä on kehitetty alkuvuosien virheiden määrän laskemisesta kohti ammattimaisempaa tilintarkastusta. Ensimmäinen päättäväinen askelhan otettiin jo varainhoitovuosien tarkastuksessa, jolloin raportointia parannettiin tuomalla paremmin esille alakohtaisia havaintoja. Tämän jälkeen tilintarkastustuomioistuin on nojautunut tarkastuslausumassaan yleisen otoksen tutkinnan sijasta useampiin lähteisiin (seurantajärjestelmien ja valvonnan arviointi, tilien perustana olevien tapahtumien laajamittainen tutkiminen, komission pääosastojen pääjohtajien vuotuiset toimintakertomukset ja ilmoitukset, muiden tarkastuselinten työn tulokset). Yhdyn silti parlamentin näkemykseen myös nykyisen tarkastuslausumamenettelyn kehittämistarpeesta, vaikka DASlausumamenettelyn aiempia parantamishankkeita ei olekaan syytä aliarvioida. Tilintarkastustuomioistuin on viime vuosina pyrkinyt kehittämään DAS-tarkastusta ja sen tulosten raportointia siten, että perustamissopimuksessa tarkoitetun yleisen DAS-lausuman lisäksi tilintarkastustuomioistuin esittää laajalti eri asiakirjojen sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan järjestelmien systeemi- ja riskianalyysiin perustuvia havaintoja taloushallinnon tilasta ja kehityksestä. Tuomioistuin arvioi tältä pohjalta tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta. Suunta on oikea ja sitä tulisi edelleen jatkaa ja vahvistaa. Tärkeää olisi, että perustamissopimuksen 248 artiklan mahdollistamalla tavalla tilintarkastustuomioistuin esittäisi arvioita yhteisön jokaiselta keskeiseltä toiminta-alalta eli käytännössä jokaiselta yhteisön rahoituskehysten mukaiselta otsakkeelta. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että DAS-tarkastuksessa yleisen otantatarkastuksen lisäksi tilintarkastustuomioistuin varsin laajalti tarkastelee sektorikohtaisia hallintojärjestelmiä ja hyödyntää tehokkaasti myös komission laatimia analyysejä. Uskoisin, että Euroopan parlamentti ja neuvosto tarvitsevat omassa päätöksenteossaan ja valvontavallan käytössään tällaista rahoituskehysten ja budjetin otsake- ja toiminta-aluekohtaista tietoa. DAS -tarkastusta kehitettäessä on myös syytä pitää mielessä, että sisäisen valvonnan ja ulkoisen tarkastuksen keinoin voidaan saavuttaa ainoastaan kohtuullinen varmuus tilien PE v /16 RR\ doc

9 perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Täydellinen virheettömyys ei ole mahdollista ja sen vuoksi myös tilintarkastustuomioistuimen työssä on kiinnitettävä huomiota olennaisuusperiaatteeseen eli raportoidaan olennaisista puutteista. Tämä toki edellyttää tilintarkastajalta joskus vaikeaakin arviointia siitä, mitkä havainnot voidaan nostaa yleisemmiksi ja olennaisiksi puutteiksi. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on "avustaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa." On luonnollista. että parlamentti haluaa käyttöönsä välineen, joka auttaa sitä tässä työssä. Unionin varainhoitoa koskeneessa seminaarissa esitetty näkemys, että tarkastuslausumasta tulee kehittää täsmällinen väline, joka keskittyy analysoimaan seuranta- ja valvontajärjestelmien toimintaa, on kannatettava. Tarkastuslausuman kehittämistyöllä tulee toki olla myös muita, yleisempiä tavoitteita. Silti unionin varainhallinnan ongelmia ei saa yksinkertaistaa vain tarkastuslausumaongelmaksi. Euroopan parlamentti on ollut tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen lausuntoon yhtenäisestä tarkastusmallista (Single Audit Concept), jota se aivan aiheellisesti on pitänyt unionin taloushallinnon kontrollista käytävän keskustelun eritäin tärkeänä osana. Parlamentti on kuitenkin huomauttanut, että tilintarkastustuomioistuimen ao. lausunto koskee varsinaisesti yhteisön sisäisen valvonnan menettelyjen kehittämistä. Sisäinen valvonta on tässäkin yhteydessä erotettava ulkoisesta, tilintarkastustuomioistuimen harjoittamasta tarkastuksesta.komissio on käynnistänyt myös prosessin, jonka tarkoituksena on saada aikaan toimielinten välinen sopimus nykyisen sisäisen valvonnan viitekehikon kehittämisestä siten, että tilintarkastustuomioistuimen olisi mahdollista antaa positiivinen tarkastuslausuma. Tässä yhteydessä esitetty ajatus kansallisten vahvistuslausumien käyttöönotosta on mielenkiintoinen. Vuodelta 2003 annettua vuosikertomusta käsiteltäessä parlamentti kiinnitti huomiota siihen, ettei nykyinen tarkastuslausumamenettely sinänsä auta merkittävästi vähentämään tuhlausta. Se ei kerro, onko varoja käytetty järkevästi tai taloudellisesti ja tehokkaasti. Tarkastuslausuma on edelleen väline, joka perustuu liikaa toimien ja yksittäisten virheiden arviointiin. Suomessa on perinteisen tilintarkastuksen ohella myös tarkoituksenmukaisuustarkastuksella pitkät perinteet. Uskon, että meillä on tässäkin suhteessa annettavaa koko unionille. On hyvä, että Euroopan parlamentti on osaltaan aktiivinen unionin varainhoitojärjestelmän uudistamisessa. Nykyinen, tulosalueisiin perustuva unionin talousarvio tarjoaa aiempaa selkeämmän pohjan myös valvonnalle. Kehittämistyössä tarvitaan epäilemättä myös parlamentin, komission, neuvoston, tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tarkastuselinten välistä yhteistyötä. 2. Mitä tilintarkastustuomioistuin voi omalta osaltaan tehdä, jotta Euroopan kansalaiset saisivat Euroopan unionista myönteisen kuvan? Miten tilintarkastustuomioistuimen kertomusten esitystapaa voitaisiin parantaa ja miten ne saataisiin paremmin kansalaisten ulottuville? Euroopan unionin kaikki toimielimet vaikuttavat siihen millainen kuva unionista syntyy Euroopan kansalaisille. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen on tärkeintä suorittaa hyvin RR\ doc 9/16 PE v04-00

10 sille annettu tehtävä, tarkastaa itsenäisesti Euroopan unionin varojen keruuta ja niiden käyttöä ja arvioida tarkastuksen perusteella, kuinka tässä on onnistuttu. Tilintarkastustuomioistuimen on tärkeää tiedottaa työstään ja sen tuloksista säännöllisesti. Tilintarkastustuomioistuimella on myös kehittämistehtävä ja se pyrkii osaltaan kehittämään Euroopan unionin varojen hoitoa kaikilla tasoilla varmistaakseen unionin kansalaisten rahojen optimaalisen käytön. Jatkuva ja harkittu kehittämistyö luo toimintaan osaltaan luottamusta. Kielteiset lausumat joiltakin osin voivat herättää tiedotusvälineiden välittäminä vääriäkin mielikuvia. Tämä asettaa raportoinnin selkeydelle lisääntyvät vaatimukset. Tapaan, jolla tilintarkastustuomioistuin ilmaisee asiansa, ei siten voi kiinnittää liikaa huomiota. Ehkä voitaisiin myös harkita, että keskeisimpien tiedotusvälineiden edustajille järjestettäisiin koulutusta, jossa perusasioita olisi mahdollista käydä läpi tarkemmin. Tarkastustoiminnan kehittäminen edellä kuvaamaani tarkoituksenmukaisuustarkastuksen suuntaan lisäisi mitä todennäköisimmin myös kansalaisten kiinnostusta tilintarkastustuomioistuimen raportteja kohtaan. Suomessa käytössä oleva tulosohjaukseen ja tulosvastuuseen perustuva järjestelmä saattaisi myös unionin piirissä edesauttaa tarkoituksenmukaisuustarkastusten toteuttamista. Vastuun selkeys on tällaisen järjestelmän etu. Raporteista tiedottamiseen ja raporttien saatavuuteen tulee kiinnittää lisääntyvää huomiota. Tässä tulee hyödyntää nykytekniikan antamia mahdollisuuksia nykyistä enemmän. 3. Mitkä seikat ovat tärkeimpiä julkisen palvelun moitteettomassa varainhoitokulttuurissa? Yleinen hallintokulttuuri luo taustan myös taloushallinnolle. 'Good governance' on hyvä lähtökohta myös taloudenhoidolle. Mikäli yhteiskunta itsessään ei tue luotettavaa toimintaa, ovat ponnistelut myös varainkäytön valvonnan tehostamiseksi vaikeita. Taloushallinnossa julkisella sektorilla korostuu annettujen säädösten noudattaminen. Toinen tärkeä periaate on avoimuus. Toimiva sisäinen kontrolli ja tehokas ulkoinen valvonta ovat luonnollisesti aivan välttämättömiä. Varainhoitoasetuksessa on EU:n varojen hallinnoinnissa korostettu taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Toiminnan taloudellisuus liittyy toiminnan tehokkuuteen. Taloudellisuuden arvioinnissa verrataan aikaansaatuja suoritteita kustannuksiin. Vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeää selvittää, onko tavoitteet saavutettu. Jotta tämä olisi mahdollista, on kyettävä jo etukäteen asettamaan selkeät, mitattavat tavoitteet. Hyvään varainhoitokulttuuriin kuuluu myös tietty ennustettavuus. Toiminnan pitkäjänteisyys ja vastuullisten päättäjien sitoutuminen etukäteen suunniteltuihin budjettikehyksiin on valtiontalouden tasapainon kannalta välttämätöntä. Suomessa tästä on viime vuosina saatu hyviä kokemuksia. Valtiontalouden uudistettua budjettikehysmenettelyä on sovellettu pian jo PE v /16 RR\ doc

11 kolme vuotta ja julkinen talous on kunnossa. Saatujen kokemusten perusteella budjettikehysmenettelyn kehittämistyö jatkuu. 4. EY:n perustamissopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia talousarvion toteutumisen valvonnassa. Miten kuvailisitte raportointitehtäväänne Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle? Miten vastaisitte, jos parlamentti kehottaisi tilintarkastustuomioistuinta laatimaan kertomuksen jostakin huolenaiheesta? Euroopan parlamentin ja neuvoston avustaminen talousarvion toteutumisen valvonnassa ovat tilintarkastustuomioistuimen keskeisimpiä tehtäviä. Parlamenttiyhteydet ja erityisesti yhteys talousarvion valvontavaliokuntaan ovat tämän vuoksi aivan ensiarvoiset. Talousarvion valvontavaliokunta on tilintarkastustuomioistuimen tärkein yhteistyökumppani. Valiokunnalle esitettävän raportoinnin tulee olla mahdollisimman ajantasaista ja ymmärrettävää. Jatkuva ammatillinen yhteydenpito talousarvion valvontavaliokuntaan myös raportoinnin ulkopuolella on välttämätöntä. Perustamissopimuksen artiklan 247 mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta. Artiklan 248 mukaan tilintarkastustuomioistuin antaa parlamentille lausuman tilien luotettavuudesta. Tilintarkastustuomioistuimella riippumattomana tilintarkastajana on luonnollisesti harkintavalta sen suhteen, mistä asioista se katsoo voivansa tarkastuksensa perusteella antaa kertomuksen. Budjettivallan käyttäjien tarpeet on kuitenkin keskeisenä olennaisuuden kriteerinä tärkeää ottaa huomioon. Tarkastustoiminnan tarkoituksenahan on tuottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksenteossa hyödynnettävissä olevaa tietoa sen lisäksi, että tarkastuksen avulla voidaan varmistaa tilien luotettavuus sekä saada kohtuullinen varmuus tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin voi antaa toimielimille myös näiden pyynnöstä lausuntoja. Parlamentin pyyntöön kertomuksen laatimisesta olisi suhtauduttava hyvin vakavasti. 5. Kuten tiedätte, komissio on parhaillaan tarkistamassa varainhoitoasetusta. Mitä lisäarvoa tällaisella muutoksella mahdollisesti voisi olla? Komission taloushallinto on aivan keskeisessä asemassa parannettaessa unionin varainhoitojärjestelmää. Yhtä tärkeää on saada vanhojen ja uusien jäsenmaiden järjestelmät kuntoon. Uusi, vuoden 2003 alusta voimaanastunut varainhoitoasetus on sinänsä osoittautunut toimivaksi. Uudistettua asetusta ollaan nyt tarkistamassa ensimmäisen kerran. Tarkistuksen yhtenä päätavoitteena on tehostaa sääntöjen soveltamista ja lisätä avoimuutta. Tiettyjä menettelyjä ja asiakirjoja aiotaan yksinkertaistaa. Myös talousarvion toteuttamista koskevia sääntöjä on tarkoitus selkeyttää ja keventää. RR\ doc 11/16 PE v04-00

12 Komissio on katsonut, että edellä todetut tavoitteet voidaan saavuttaa muuttamatta varainhoitoasetuksen perusperiaatteita, -käsitteitä ja -rakenteita. Näiden kaikkien tavoitteiden eteen on varmaan tarpeen tehdä vielä paljon työtä. Pääpaino tulisikin kenties olla olemassa olevien säännösten toimeenpanossa sen sijaan, että säännöksiä koko ajan muutettaisiin. Muutoksia säännöksiin olisi ehdotettava ainoastaan todellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Varainhoitoasetusta uudistettaessa on tärkeää varmistaa se, että sektorilainsäädännön ja varainhoitoasetuksen välinen suhde on selkeä ja johdonmukainen myös säännösten soveltajille. Varsinkin jäsenvaltioiden vastuulla olevissa maatalous- ja rakennerahastojen varojen hallinnossa ja valvonnassa erittäin tärkeitä ovat asianomaisen sektorilainsäädännön taloudenhoitoa koskevat säännökset. Niiden nopea korvaaminen varainhoitoasetuksen säännöksillä ei liene mahdollista. Tästä huolimatta olisi pyrittävä siihen, että eri sektoreiden säännökset antaisivat mahdollisimman hyvän perustan taloudenhoidolle ja sisäiselle valvonnalle ja etteivät säännökset poikkeaisi tarpeettomasti toisistaan. Pidemmällä tähtäyksellä olisi harkittava keskeisten säännösten keskittämistä varainhoitoasetukseen. Nyt kaavailtujen muutosten lisäarvoa on vaikea vielä tässä vaiheessa hahmottaa. On tarpeen selvittää, toteutuvatko tehostamis- ja yksinkertaistamispyrkimykset aiotuilla muutoksilla käytännössä. Mikäli muutokset selkeyttävät ja tehostavat hallintoa ja varainhoitoa sekä helpottavat tarkastuksia, niistä saatava hyöty koituu unionin ohella myös jäsenvaltioiden hyväksi. 6. Mitä jäsenvaltioiden tilintarkastuselimet voisivat tehdä auttaakseen varmistamaan, että EU:n varoja käytetään kyseisissä maissa asianmukaisesti? EY-sopimuksen 188c artiklan mukaan kansalliset ulkoiset tarkastuselimet ovat Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen kansallisia yhteistyöviranomaisia. Amsterdamin sopimuksen 248 artikla toi lisäyksen: "Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tarkastusvirastot tekevät keskinäiseen luottamukseen perustuvaa yhteistyötä säilyttäen samalla riippumattomuutensa". Edelleen EY:n perustamissopimuksen perusteella jäsenvaltioilla on velvollisuus suojata yhteisön taloudellisia etuja yhtä tehokkaasti kuin ne suojaavat omia taloudellisia etujaan. Tämän yhtäläisen suojan perusteella tulee EU-varojen tarkastuksen saada saman painoarvo kuin kansallisten varojen tarkastus.kansallisten tarkastusvirastojen tulee siten tarkastaa jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin välisiä varainsiirtoja samassa laajuudessa sekä samoja periaatteita noudattaen kuin kansallisiakin varoja. Suomessa näin on tehty tähänkin saakka. Valtiontalouden tarkastusvirasto on yhtäläisen suojan periaatteiden mukaisesti noudattanut tarkastustoiminnassaan samanlaisia toimintamalleja kuin kansallisten talousarviovarojen kyseessä ollen. Tämä on kestävä toimintamalli ylimmille ulkoisille tarkastuselimille yleensäkin. EU:n talousarviosta yli 80 % hallinnoidaan yhteistyössä jäsen- ja edunsaajavaltioiden kanssa. Yhteistyö merkitsee sitä, että komissiolla on yleinen vastuu talousarviosta ja jäsenvaltiot (tai edunsaajavaltiot) vastaavat järjestelmien päivittäisestä hallinnosta ja valvonnasta yhteisön asettamia sääntöjä noudattaen.kansallisten tarkastuselinten rooli korostuu siten valvonnassa. Budjetin valvontavaliokunta on viitannut siihen, että tilintarkastustuomioistuin on todennut tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevien suurimpien PE v /16 RR\ doc

13 ongelmien liittyvän ensisijaisesti jäsenvaltioihin ja vähemmässä määrin komissioon. Tämäkin korostaa kansallisen valvonnan kehittämishaasteiden merkitystä. Kansallisten ulkoisten ylimpien tarkastuselinten tärkein tehtävä on jatkossakin raportoida kansalliselle parlamentille tarkastustoiminnassa esille tulleista havainnoista EU-varojen osalta. Kansallisten tarkastuselinten ja tilintarkastustuomioistuimen yhteistyö ja sen kehittäminen on luonnollisesti erittäin tärkeää. Parhaiten yhteistyö näkyy luonnollisesti jatkossakin jokapäiväisessä toiminnassa. Olen saanut sen käsityksen, että kansallisten tarkastusviranomaisten pääjohtajien ja tilintarkastustuomioistuimen presidentin muodostama EU-yhteyskomitea on pyrkinyt määrätietoisesti lisäämään ja laadullisesti parantamaan EUvarojen tarkastustoiminnan kehittämiseen tähtäävää toimintaa. Tätä yhteistyötä ja erityisesti sen sisällön laadullista kehittämistä on edelleen jatkettava ja tuettava. Tämän yhteistyön kautta kansallisten tarkastusvirastojen EU-varoihin kohdistama tarkastustyö on entistä laadukkaampaa ja tehokkaampaa. 7. Onko mielessänne muutoksia, joita tilintarkastustuomioistuimen rakenteeseen voisi tehdä sen tehostamiseksi? Tilintarkastustuomioistuin on hyväksynyt eräitä toimenpiteitä, joilla se unionin laajennuttua aikoo tehostaa toimintaansa. Tilintarkastustuomioistuimeen on perustettu hallintoasioiden komitea vastaamaan kaikista hallinnollisista kysymyksistä, joiden käsitteleminen edellyttää tilintarkastustuomioistuimen päätöstä. Tarkastusryhmien roolia on lujitettu. Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa on jäsen jokaisesta jäsenmaasta. Tämä on tärkeää mm. eri maiden tuntemuksen ja tiedonkulun ja edustavuuden kannalta. Tilintarkastustuomioistuimen jo toteuttamat uudistukset ovat olleet perusteltuja. Jäsenmäärän mahdollinen kasvu vielä merkittävästi nykyisestä voi tulevaisuudessa tuoda kehittämistarpeita. Vielä nykyistä kiinteämpi yhteys kansallisiin tarkastuselimiin käytännön tasolla toisi lisää tehokkuutta. Varsinaista tarkastustyötä tekevien tarkastajien määrää tilintarkastustuomioistuimessa tulisi tarkastella tehtävien laatuun ja laajuuteen nähden ja lisäystä olisi harkittava tästä näkökulmasta. Perustuslakiuudistuksessa ei tilintarkastustuomioistuimen asemaa tule heikentää. Mikäli se tässä yhteydessä menettäisi varsinaisen toimielinasemansa, kyseessä olisi askel taaksepäin. On parlamentinkin kannalta hyvä asia, että tilintarkastustuomioistuin katsotaan myös jatkossa unionin varsinaiseksi toimielimeksi. RR\ doc 13/16 PE v04-00

14 Riippumattomuus 8. Miten kuvailisitte velvollisuuttanne hoitaa tehtäviänne riippumattomasti ja miten aiotte konkreettisesti noudattaa tätä periaatetta? Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toiminnan ja jäsenten tulee olla ehdottoman riippumattomia.tämä on toiminnassa pidettävä koko ajan ohjenuorana. Riippumattomuus edellyttää muiden palkallisten ja palkattomien tehtävien jättämistä kokonaan. Nimitykseni jälkeen ja ennen tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävän vastaanottamista tulen luopumaan kaikista muista tehtävistä. 9. Voitteko antaa Euroopan parlamentille yksityiskohtaisia tietoja viimeaikaisista ja nykyisistä taloudellisista ja poliittisista kytköksistänne ja toimistanne sekä muista sitoumuksista, jotka saattavat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Olen nyt Suomen eduskunnan jäsen ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja. Lisäksi toimin eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtajana. sekä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahaston Sitran hallintoneuvoston puheenjohtajana. Tehtävissä ei ole operatiivista taloudellista vastuuta. Eroan näistä tehtävistä ennen uuden tehtäväni vastaanottamista. Olen osakkaana tilintarkastustoimistossa ja tilintarkastajana useissa yhteisöissä. Luovun osakkuudesta tilintarkastustoimistossa ja kaikista tilintarkastustoimeksiannoista ennen tehtävän vastaanottamista. Lisäksi olen ollut ja olen mukana yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnassa. Näissä luonteeltaan yleishyödyllisissä tehtävissä ei ole asioita, jotka vaikuttaisivat tulevaan tehtävääni. Eroan kuitenkin näistä kaikista ennen tehtävän vastaanottamista. Puolueessa minulla ei ole nyt muita luottamustehtäviä kuin talous-, vero- ja yrittäjyyspoliittisen työryhmän puheenjohtajuus. Myös tästä tehtävästä eroan. Ammattikokemus 10. Mistä koostuu tärkein ammattikokemuksenne julkisen varainhoidon tai hallinnon alalla tai hallinnon tilintarkastuksessa? Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri ja suorittanut HTM-tilintarkastajatutkinnon lisäksi myös KHT-tilintarkastajatutkinnon, joka on korkein tilintarkastustutkinto Suomessa. Olen toiminut laskentatoimen ja oikeusopin lehtorina sekä linjanjohtajana kauppaoppilaitoksessa ja laskentatoimen lehtorina Turun kauppakorkeakoulussa. Olen ollut Suomen eduskunnan jäsen vuodesta 1991 ja varajäsenenä ja jäsenenä sen valtiovarainvaliokunnassa, joka toimii sekä budjettivaliokuntana että valtiontalouden valvontavaliokuntana. Toimin valiokunnan valtiontaloudelliset tarkastuskertomukset käsittelevän hallinto- ja tarkastusjaoston puheenjohtajana kauden PE v /16 RR\ doc

15 Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana olen johtanut vuodesta 2003 kolmen valtion talousarvion käsittelyn. Olen toiminut osa-aikaisesti tilintarkastajana vuodesta 1980 lähtien ja pitkäaikaisena osakkaana tilintarkastustoimistossa. Tilintarkastajana olen toiminut muun muassa Suomen Pankissa, Valtiontakuulaitoksessa, kunnassa, seurakunnassa, työttömyyskassassa ja monissa yrityksissä ja yhdistyksissä. Olen ollut myös Pohjoismaiden Investointipankin kontrollikomitean jäsen. Olen ollut Suomen Pankkia valvovan eduskunnan pankkivaltuuston jäsenenä pitkään ja puheenjohtajana vuodesta 2003 lähtien. Suomen Pankki on nykyisin osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Pankkivaltuusto toimii samalla myös Suomen pankin yhteydessä toimivan Rahoitustarkastuksen hallintoneuvostona. Olen toiminut kansallisen tarkastusviranomaisen, Valtiontalouden tarkastusviraston neuvottelukunnan puheenjohtajana vuodesta 2003 lähtien. Olen ollut kehittämässä Suomessa valtiontalouden raportointia ja raportointijärjestelmiä. Toimin yhtenä johtavana jäsenenä eduskunnan asettamassa työryhmässä "Kertomusmenettelyn kehittäminen valtion taloudenhoidon valvontatoimen osana" ja varapuheenjohtajana "Parlamentaarisen valvonnan kehittämistyöryhmässä". Edellisen työryhmän työn tuloksena valtiontalouden tilinpäätöskertomusmenettelyä uudistettiin osana tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistusta. Jälkimmäisen työryhmän työ johtaa uuden erillisen tarkastusvaliokunnan perustamiseen Suomen eduskuntaan vuonna Mikäli olette jo aiemmin toiminut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä, miten olette toimikautenne aikana myötävaikuttanut Euroopan unionin varojen hoidon parantumiseen? 12. Luopuisitteko ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi olisi kielteinen? Kyllä, vetäytyisin ehdokkuudesta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin raportoi parlamentille ja sen talousarvion valvontavaliokunnalle. Katson, että luottamuksellinen suhde parlamenttiin ja sen talousarvion valvontavaliokuntaan on työn onnistumisen edellytys. RR\ doc 15/16 PE v04-00

16 ASIAN KÄSITTELY Otsikko Viiteasiakirjat Oikeusperusta Työjärjestyksen artikla Olavi Ala-Nissilän nimeäminen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi C6-0337/ /08009(CNS) EY 247 art. 3 kohdan ens. alakohta ja Euratom 160 b art. 3 kohta 101 art. EP:n kuuleminen (pvä) Asiasta vastaava valiokunta Annettu käsiteltäväksi (pvä) Esittelijä Nimitetty (pvä) Alkuperäinen esittelijä CONT Valiokuntakäsittely Hyväksytty (pvä) Lopullisen äänestyksen tulos Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) José Javier Pomés Ruiz puolesta: vastaan: tyhjää: Inés Ayala Sender, Herbert Bösch, Mogens N.J. Camre, Paulo Casaca, Lorenzo Cesa, Petr Duchoň, Szabolcs Fazakas, Umberto Guidoni, Hans-Peter Martin, Borut Pahor, José Javier Pomés Ruiz, Bart Staes, Margarita Starkevičiūt, Kyösti Tapio Virrankoski Daniel Caspary, Joel Hasse Ferreira, Edit Herczog Iles Braghetto, Manolis Mavrommatis, Marcello Vernola Jätetty käsiteltäväksi (pvä) A A6-0376/2005 Huomautuksia... PE v /16 RR\ doc