Luovat tilat & kuntien kehittäminen VTT Sampo Ruoppila Tutkimusjohtaja (kaupunkitutkimus) Turun yliopisto

Transkriptio

1 Luovat tilat & kuntien kehittäminen VTT Sampo Ruoppila Tutkimusjohtaja (kaupunkitutkimus) Turun yliopisto

2 City is a human settlement in which strangers are likely to meet (Richard Sennett, 1974: 39)

3 kulttuuri & kaupunkiuudistus Kulttuurin ja talouden rakenteellinen yhteenkietoutuminen Kulttuurisilla merkityksillä ladattu talous (cultural economy) Teollisuus- ja palvelutuotanto, joka perustuu kulttuurisiin arvoihin (imagot, symbolit, viestit estetiikka ja semiotiikka) Uskomus että kulttuurisidonnaiset tuotteet ja palvelut ovat kaupunkien talouskasvun ytimessä Varallisuuden ja vapaa-ajan kasvu vauhdittanut Kulttuuri kaupunkiuudistuksen strategiana ja teemana Kulttuuri välineellisenä keinona Lisätä kaupungin tunnettuutta ja menestyä kaupunkien välisessä kilpailussa Lisätä työpaikkoja (luova talous) Vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja tukea paikkaidentiteettiä Bianchini, F. and Parkinson, M. (Eds. 1993). Cultural Policy and Urban Regeneration. The West European Experience Griffits, R. (1995) Cultural strategies and new models of urban intervention. Cities, 12 (4): Scott, A.J. (2000) The Cultural Economy of Cities

4 Kaupunkien kulttuuripolitiikan tavoitteet (4V): Valistus, Voimaannuttuminen, Valuutta ja Viihde Skot-Hansen, D. (2005) Why urban cultural policies? In: J. Robinson, ed. EUROCULT21 Integrated Report. Helsinki: EUROCULT21,

5 innovaatiotoiminta Innovaatio = Uuden tai selvästi parantuneen tuotteen, palvelun tai prosessin sovellus Innovaatiotoiminta = innovaatioita tavoitteleva tieteellinen, teknologinen, järjestäytymisen, rahoituksen ja kaupallinen toiminta (Myös) tilallista, joten kaupunkisuunnittelu voi sitä edesauttaa Keksiminen ja tiedon soveltaminen, joka on tietotalouden keskiössä Tuotteiden jalostusarvo on suurin niiden suunnittelussa, markkinoinnissa (ml. tuotemerkin käyttö) ja ylläpidossa. Aineettomien tuotannontekijöiden merkitys korostunut Toisaalta palveluviennissä kyse on suurelta osin teollisista palveluista -> minkälaiset tilat tai kaavoitus tukevat innovaatiotoimintaa? stats.oecd.org/glossary Pajarinen M., P. Rouvinen ja P. Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Helsinki 2010: taloustieto oy (Etla b 247)

6 Tiloja kenelle? Ketkä ovat oikeita innovaatiotoimijoita? Luovien alojen ottaminen vakavasti vaatii perspektiivin laventamista OECD:n innovaatioretoriikkaan verrattuna Naïve discourses of inclusion can in creative city research projects also shroud lack of acknowledgement of local creative practices that are indirectly but not obviously connected to the commercial marketplace even when such hidden creativity may play an essential role in sustaining a healthy cultural milieu. Notable examples are the research and development role played by more radical or experimental subcultures, and activities like music making undertaken by people technically considered unemployed. These are social groups who are frequently unpopular at least in terms of creativity-led public policy but who are ever present in the majority of industrialized cities and often deeply embedded in grassroots creative scenes. (p. 72) Luckman, S. & Gibson, C. & Lea, T. ( 2009) Mosquitoes in the mix: How transferable is creative city thinking? Singapore Journal of Tropical Geography 30,

7 julkinen tila Sosiaalisen toiminnan ja kokoontumispaikkojen tilasarja; kollektiivisen muistin ja muistojen kohde Jokaisen oikeus tuntemattomien tai muukalaisuuden kohtaamisen paikka To be urban in a true sense, cities should cater for diversity and alterity, allowing for articulation and integration of the Other (Panu Lehtovuori, 2010: 1) Julkista tilaa määrittelee julkinen, ei tila (Rajanti, 1999) Julkisen tilan määrän ja laadun kehitys? (Montgomery, 2007: ) Tiiviin katutilan kehittäminen vähäistä II MS jälkeen Rakennusten suhde katutilaan on pikemminkin etäinen kuin läheinen (esim. kivijalkakaupat, eyes on the street ) Kaupallistuminen -> valvotut puolijulkiset tilat Uusien julkisten tilojen luominen ja vanhojen kehittäminen vaatimatonta? Ylidesign pikemminkin kuin käyttäjälähtöisyys?

8 Innovaatiotoiminta luovuus kaupunkisuunnittelu kolme lähestymistapaa Innovatiivinen miljöö Luova kaupunki (Kaupalliset ja kansalaisnäkökulmat) Kulttuurikeskukset, erityiset paikat Fokus Tekijöiden verkostot Kova ja pehmeä infrastruktuuri Urbaani keskeisyys Diversiteetti Suvaitsevaisuus Kohtaamiset Elämyksellisyys Mahdollisuus tehdä Policy Suuri ja pieni elinkeinopolitiikka Fyysiset keskittymät ja verkostot Urbaanin edellytykset (Raha-draiverin ylikorostumisen uhkien välttely) Murroskauden tilat Monipuolisuuden suojeleminen Neuvottelu intresseistä

9 Innovatiivinen miljöö Innovaatiotoiminnan alueellisen keskittymisen edellytykset -Fokus: tekijöiden verkostot, kova ja pehmeä infrastruktuuri -Policy: suuri ja pieni elinkeinopolitiikka, fyysiset keskittymät ja verkostot

10 Luova kaupunki -Fokus: urbaani keskeisyys mahdollistajana, diversiteetti, kohtaamiset, suvaitsevaisuus, valtavirrasta poikkeavat kokeilut -Policy: Urbaanin edellytykset, raha-draiverin ylikorostumisen uhkien välttely

11 Tilallisuus kehityshankkeissa: kulttuurikorttelistot tai -naapurustot Type of production Dimension / scale Spatialeconomic implications Urban policy implications Cultural Cluster Media, high and popular culture products and services Regional, subregional, urban and neighbourhood Agglomeration effects Rich externalities Mostly spontaneous Cultural District Media, high and popular culture products and services Sub-regional, urban and neighbourhood Agglomeration effects Internalization of positive externalities Spontaneous and policy induced Cultural Quarters High and popular culture products and services Neighbourhood Agglomeration effects Rich externalities Spontaneous and policy induced Legnér, M. & Ponzini, D. (2009) Introduction, in: Legnér, M. & Ponzini, D. (Eds) Cultural Quarters and Urban Transformation: International Perspectives. Klintehamn: Gotlandica Förlag.

12 Hyvän kaupunkiympäristön edellytykset järjestys ja epäjärjestys täydentävät toisiaan 1. Tiheys - toimintojen tiheys ja moninaisuus 2. Erilaiset toiminnot - ihmisiä kaduilla eri aikaan vuorokaudesta 3. Pienet yksiköt - ruokkivat diversiteettiä 4. Rakennetun ympäristön muuntumiskyky - uusiokäytöt 5. Ihmisen kokoinen mittakaava 10 min keskittymät 6. Tiheät korttelistot - aktiivinen katutila 7. Toimintojen diversiteetti kadun varrella katu on monikäyttötila olla toisten kanssa 8. Julkiset tilat yhteiskunnalliset tilat, reitit, yöelämä, levähtäminen, tapaamispaikat 9. Liike autoilu ei saa olla tilankäytön pakottava lähtökohta 10. Puistot ja vesialueet elämäntavat, ekologia, maisemat 11. Maamerkit, visuaalinen stimulointi, yksityiskohdat 12. Arkkitehtoninen tyyli - diversiteetti, aktiivisuus, urbaanius Montgomery, John (2007) New Wealth of Cities. Aldershot: Ashgate, Jan Gehl: 5 km/h kaupunkisuunnittelu

13 Pittoreskeja miljöitä kehittämässä? Vaarana ylikaupallistuminen Autenttinen kaupunkiympäristö Ainutlaatuinen pysyvyys, joka on useamman sukupolven jaettu kokemus Ainutlaatuiset uudet alut, jokainen sukupolvi kerrallaan -> Näiden jännitteestä syntyy kiinnostava kaupunki Homogenisoivat voimat: shopping & security Kenellä on oikeus autenttiseen kaupunkitilaan? Kenen kulttuuri? Romantisoiva alistaminen kulttuuriselle merkitystaloudelle vaikuttaa todelliseen käyttöön Gentrification, displacement Sharon Zukin (2010) Naked City. New York: Oxford University Press.

14 Kulttuurikeskukset & erityiset paikat - Fokus: elämyksellisyys, mahdollisuus tehdä - Policy: murroskauden tilat,monipuolisuus, neuvottelu intresseistä

15 Kulttuurikeskukset Kulttuurikeskus on organisaatio, rakennus tai tilojen yhdistelmä, joka edistää kulttuuria ja taiteita Kulttuurikeskukset voivat olla kunnan, yksityisten yritysten tai yhteisöjen tai kansalaisaktivistien pyörittämiä Tiloja joilla on määritellyt rajat (kiinteistöjä) Sisältävät usein Yhdistelmän erilaisia toimijoita Järjestelyitä jotka sallivat vuokralaisten maksaa erilaistettuja vuokria Neuvoteltuja kompromisseja mikä on arvokasta kulttuuria Ajatuksen optimaalisesta sekoituksesta erilaista kulttuuritoimintaa Konseptin miten yhteen sovittaa erilaisia intressejä

16 An important tenet of glurbanization is that large cities worldwide, called 'global cities', come to share the same essential attributes (i.e., cityscapes, skyscrapers, financial markets, cultural centers, etc.). Another important tenet of glurbanization is that it collapses the global and the local: urban spaces are restructured so that globalization does not become just a top-down hierarchical design whereby the nation-state dictates how things work; rather, globalization is made to happen both from 'below' and from 'above'. Matusitz, J. (2010) Glurbanization theory: an analysis of global cities. International Review of Sociology, 20, > Malleja kopioidaan toisista maista ja kaupungeista ja sovitetaan paikallisiksi versioiksi

17 Kulttuurikeskusten päätyypit 1. Vaihtoehtoisuutta korostava kulttuuritila, joka on myöhemmin saattanut institutionalisoitua 1A. Painopiste sosiaalisissa ja pedagogisissa projekteissa (enemmistö) 1B. Myös yritystoimintaa, katto korkealla (vähemmistö) Pieniä ja suuria 2. Keikkapaikka, lähinnä bändejä ja esittävää taidetta, ei vakituisia työtiloja Suurin osa pieniä tai pienehköjä 3. Julkisen sektorin vetämä luovien tilojen kokonaisuus Ankkurivuokralaisena esimerkiksi museo Enimmäkseen suuria 4. Klubeihin/tapahtumiin ja luovien alojen yrityksiin suuntautunut kokonaisuus Enimmäkseen pieniä 5. Muut Perustuu yli 50 kulttuurituotannon tilan konseptin läpikäyntiin

18 Kulttuurituotannon kaupunkitilat Turun yliopiston tutkimushanke Mukana sosiaalitieteiden laitos, maantieteen laitos ja kauppakorkeakoulun BID-yksikkö, johtajana SR Tutkimuskohteina 15 kulttuurituotannon kaupunkitilaa ympäri Eurooppaa Enimmäkseen entisiä teollisuus-, varasto- ja kaupallisia tiloja, jotka on muunnettu kulttuurikäyttöihin Tutkimus koskee Suurten ja monipuolisten kulttuuri-, tapahtuma- ja luovien alojen yritysten toimintaan erikoistuneiden kiinteistöjen toimintakonseptit Niihin liittyvät julkisyksityiset yhteistyömallit Uudet liiketoimintamahdollisuudet Suhde ympäröivään kaupunkitilaan

19 Tapaustutkimuskohteet 1. Le 104, Pariisi 2. Les Halles de Schaerbeek, Bryssel 3. Het Paleis, Grooningen 4. Hvide Kotby, Kööpenhamina 5. JOHAN Centrum, Pilsen 6. Kaapelitehdas, Helsinki 7. Kulturzentrum Schlachthof, Bremen 8. Le Lieu Unique, Nantes 9. LX Factory, Lissabon 10. Manilla, Turku 11. Mejeriet, Lund 12. Melkweg, Amsterdam 13. Tou Scene, Stavanger 14. WUK, Wien 15. (Vielä nimeämätön kohde E- tai I-Euroopasta) Kriteerit Toiminta vakiintunutta Rinnakkain julkista, kaupallista ja kansalaislähtöistä toimintaa Kohteiden vetäjinä yhdistyksiä, kaupunkeja, yrityksiä

20 JOKERI Tilapäiset käytöt, tapahtumallisuus Kokemuksellisuus Rohkeus, kokeilut -> Julkisen tilan uudet käyttökulttuurit Imago Uusien paikkojen esittely, suljettujen kohteiden avaaminen Oheispalvelut (matkailutoimialat) tai jopa uudet keskeiset toimialat

21 Kiitos Sampo Ruoppila Turun yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Turun kaupunki, Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö