YHTEISTYÖSSÄ: SUOMEN MUSEOLIITTO & KULTTUURIA KAIKILLE -PALVELU

Transkriptio

1 TOISIN KATSOTTU MUSEO

2 TOISIN KATSOTTU MUSEO KANSALLISGALLERIA & AALTO-YLIOPISTON TAITEEN LAITOS YHTEISTYÖSSÄ: SUOMEN MUSEOLIITTO & KULTTUURIA KAIKILLE -PALVELU

3 4 T e r v e t u l o a 5 m i s s i o 6 O h j e l m a 7-10 a v a u s p u h e e n v u o r o j e n e s i t t e l y t s c r e e n i n g O F J O U R N E Y t o t h e c h a r b a g h c a s e - e s i t t e l y t t y ö p a j o j e n e s i t t e l y l i i t t e e t Setan Sateenkaarisanasto

4 Hei seminaarivieras, lämpimästi tervetuloa! Huomaathan, että tapahtumassa valokuvataan ja kuvia voidaan jakaa sosiaaliseen mediaan. Mikäli et halua, että sinua kuvataan, olethan yhteydessä henkilökuntaan. Toivomme myös, että seminaari olisi mahdollisimman turvallinen meille kaikille. Vaikka turvallista tilaa on mahdotonta luvata, toivomme, että jokainen meistä voisi sitoutua seuraavaan parhaansa mukaan, omista lähtökohdistaan: Turvallisemman tilan periaatteet: Seminaari on syrjinnästä vapaa alue. Sitoudumme yhdessä kunnioittamaan ja kuuntelemaan muita ja puutumme asiattomaan käytökseen. Ei tehdä toisistamme oletuksia - jokaisella osallistujalla on itsemääräämisoikeus. Yritä tiedostaa omat oletuksesi, puhu omasta kokemuksestasi, älä muiden puolesta. Uskalletaan kuitenkin kysyä - ei ole oikeita tai vääriä kysymyksiä. Ohjataan toisiamme, keskustellaan ja ollaan avoimia uusille näkökulmille. Käytetään yleistajuista kieltä ja muistetaan, että jokainen osallistuu keskusteluun omista lähtökohdistaan. Mikäli jokin tilanne tuntuu epämukavalta, on tilanteesta mahdollista poistua tai nostaa asia keskusteluun. Myös henkilökunta on tukenasi. Mukavaa seminaaria!

5 MISSIO Syksyllä 2019 Kansallisgalleria ja Aalto-yliopisto toteuttavat yhteistyönä Kulttuuria kaikille -palvelun ja Suomen museoliiton kanssa seminaarin, jonka tavoitteena on tukea sukupuolten moninaisuuden ja seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoista kohtaamista ja demokraattista toimintakulttuuria taiteen ja taidekasvatuksen toimintaympäristöissä. Tapahtumapaikkana on Ateneumin taidemuseo ja seminaari kutsuu mukaan yhteistyökumppaneita kulttuurialoilta ympäri Suomen. Tapahtumassa kukaan ei toimi yksin osaajana, vaan tavoitteenamme on tarjota tila yhdessä oppimiselle ja uusien tiedostavien toimintatapojen luomiselle. Teorian ja käytännön kokemukset yhdistävä seminaari luo tilaa kollektiiviselle keskustelulle ja uusille ideoille. Puheen, katsomisen ja tekemisen tavat luovat ja muuttavat käsityksiä ja kulttuuria, joten on tärkeää pohtia miten toimimme taiteen kentällä. Kansallisgalleria on tehnyt aktiivisesti töitä aiheen parissa jo useamman vuoden järjestäen esimerkiksi queer-teemaisia opastuksia ja keskusteluja yleisölle. Kokoelmia on opeteltu katsomaan toisin. Aalto-yliopiston Taiteen laitoksella on muodostettu feminismistä ja queer teemoista kiinnostuneiden opiskelijoiden, jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden kollektiivi, FAQ : Feminism & Queer in Art (Education), joka kehittää moninaisuuden teoreettista ja tieteellistä lähestymistapaa Taiteen laitoksella. Vuonna 2018 ilmestyi kollektiivin ensimmäinen kirja, Feminism & Queer in Art Education.

6 OHJELMA T e r v e t u l o a Marja Sakari, Museonjohtaja, Ateneumin taidemuseo A v a u s p u h e e n v u o r o t Tiina Pusa (TaT) ja Anniina Suominen (Prof.), Aalto Yliopisto: " Q u e e r - p e d a g o g i i k k a j a n y k y t a i d e k a s v a t u s " Rita Paqvalén (FT): " N o r m i k r i i t t i n e n m u s e o t o i m i n t a - m i t e n s i t ä t e h d ä ä n? " Julian Honkasalo (PhD): " Y h t e i s ö l l i s y y d e n j a u t o p i a n m e r k i t y s s u k u p u o l i v ä h e m m i s t ö j e n h i s t o r i a s s a " P a n e e l i k e s k u s t e l u Chrisine Langinauer, Kulttuuria kaikille -palvelu & Yleisö S c r e e n i n g o f J o u r n e y t o t h e C h a r B a g h Screening of Journey to the CharBagh - a film by by Abdullah Qureshi, with Producer: Danai Anagnostou, and Directors of Photography: Hadi Rehman & Kerttu Hakkarainen L o u n a s C a s e - e s i t t e l y t Case Teatterimuseo, Milla Kortemaa & Laura Tulehmo: " Q u e e r - n ä k ö k u l m a t e a t t e r i m u s e o n y l e i s ö t y ö h ö n " Case Suomen Valokuvataiteen museo, Jemina Lindholm, Aapo Raudaskoski & Erja Salo: " Q u e e r + C r i p - t e e m a o p a s t u k s i s t a : K y s y m i s t ä j a v a s t a a m a s t a k i e l t ä y t y m i s t ä " Case Seta, Touko Niinimäki: " s a t e e n k a a r i s e r t i f i o i n t i " Case Helsingin kaupunginmuseo, Iisa Aaltonen: " h e l s i n k i ä q u e e r i s t i - n ä k ö k u l m a h e l s i n g i n k a u p u n g i n m u s e o n p y s y v ä ä n n ä y t t e l y y n " Case Aineen taidemuseo, Virpi Kanniainen: " a i n e e n t a i d e m u s e o, y h d e n v e r t a i s e n y l e i s ö t y ö n j ä l j i l l ä " i l t a p ä i v ä k a h v i t Ateneum Bistrossa t y ö p a j a t y ö s k e n t e l y ä Siirtyminen työpajatyöskentelyyn Ateneum-salista K a t s e t u l e v a i s u u t e e n Tiina Pusa & Anniina Suominen

7 AVAUS- PUHEEN- VUOROT

8 TIINA PUSA & ANNIINA SUOMINEN Puheenvuoro: "QUEER-PEDAGOGIIKKA JA NYKYTAIDEKASVATUS" Tiina Pusa (TaT) toimii Aalto-yliopistossa, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman johtajana. Hänen tutkimusaiheensa kiinnittyvät taidekasvatuksen yhteiskunnallisuuteen sekä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Aihepiireinä Pusa on käsitellyt esimerkiksi ikäerityisiä taidekasvatuksen kysymyksiä sekä taiteen, urheilun ja sukupuolen teemoja. Anniina Suominen (PhD) toimii taidepedagogiikan professorina ja opetuksen vastaavana Taiteen laitoksella Aalto-yliopiston Taiteiden, suunnittelun ja arkkitehtuurin korkeakoulussa. Hänen opetuksensa ja tutkimuksensa keskittyvät kulttuuriseen, ekologiseen ja sosiaaliseen eettisyyden käsiteisiin ja oikeudenmukaisuuteen sekä taiteen ja kasvatuksen rooliin tasa-arvoisen ja osallistavan yhteiskunnan rakentajana.

9 RITA PAQVALÉN Puheenvuoro: "Normikriittinen museotoiminta - miten sitä tehdään?" Rita Paqvalén (FT) on työskennellyt vuodesta 2012 Kulttuuria kaikille - palvelun toiminnanjohtajana. Hän on kirjallisuustieteilijä ja toiminut mm. festivaalijärjestäjänä, toimittajana, museo-oppaana, Turku 2011-hankkeen tuotantokoordinaattorina sekä yliopistotutkijana ja -opettajana. Hän on julkaissut tekstejä ja kirjoja mm. kulttuurihistoriasta, teatterista, kirjallisuudesta sekä queer-kulttuurista.

10 JULIAN HONKASALO Puheenvuoro: "Yhteisöllisyyden ja utopian merkitys sukupuolivähemmistöjen historiassa." Julian Honkasalo (PhD) on Helsingin yliopistossa toimiva tutkijatohtori ja kansalaisaktivisti. Honkasalon tutkimusala on filosofia ja poliittinen teoria. Hän tutki väitöskirjassaan Hannah Arendtin totalitarismin teorisointia. Väittelyn jälkeisessä tutkimuksessa Honkasalo on keskittynyt rotuhygienian ja sterilisaatiopolitiikan historiaan sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Tällä hetkellä Honkasalo toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina.

11 Screening of: JOURNEY TO THE CHARBAGH A film by ABDULLAH QURESHI, with Producer: Danai Anagnostou, and Directors of Photography: Hadi Rehman & Kerttu Hakkarainen

12 Screening of: "Journey to the CharBagh " A film by ABDULLAH QURESHI, with Producer: Danai Anagnostou, and Directors of Photography: Hadi Rehman & Kerttu Hakkarainen "Drawing upon Sufi traditions of interpreting Islamic sacred texts, where love and equality are celebrated, Journey to the CharBagh is a poetic and experimental exploration of queerness from a Muslim perspective. The narrative focuses on the figure of the Buraq, a winged mythological creature with the ability to travel to heaven, encountering terrestrial and celestial beings, moving toward a spiritual and queer awakening." Photo credits: Above: Hammas Wali On right: Danai Anagnostou, Hadi Rehman & Kerttu Hakkarainen Abdullah Qureshi is a Pakistani born artist, educator, and cultural producer. Within his practice, he is interested in using painting and collaborative methodologies to address personal histories, traumatic pasts, and childhood memories. His on-going doctoral project, Mythological Migrations: Imagining Queer Muslim Utopias, examines formations of queer identity and resistance in Muslim migratory contexts. In 2017, Qureshi received the Art and International Cooperation fellowship at Zurich University of the Arts, and in 2018, a research fellowship at the Center for Arts, Design, and Social Research, Boston. His work is currently supported by Kone Foundation, Finland.

13 CASE- ESITTELYT

14 MILLA KORTEMAA & LAURA TULEHMO Case Teatterimuseo: "Queer-näkökulma teatterimuseon yleisötyöhön." Teatterimuseon -case lähestyy museon yleisötyötä normikriittisesti. Dialogisessa puheenvuorossa pohditaan, kuinka queer-näkökulmia voidaan sovittaa osaksi Teatterimuseon yleisötyötä ja miten niitä huomioidaan museon harjoittamassa pedagogiikassa. Milla Kortemaa Työskentelee teatterimuseon teatteripedagogina ja vastaa museon tuottamasta teatterikasvatuksesta. Viime vuosina hän on ollut mukana useissa soveltavaa teatteria hyödyntävissä pilottihankkeissa, joiden päämääränä on ollut osallisuuden vahvistaminen ja erityisryhmille suunnattujen kulttuuripalveluiden kehittäminen. Laura Tulehmo Valmistui keväällä 2019 Filosofian maisteriksi Tampereen yliopiston Teatterin ja draaman oppiaineesta, Opinnäytetyössään hän selvitti, kuinka queer-näkökulmia voidaan huomioida Teatterimuseon teatterikasvatukselle perustuvassa yleisötyössä.

15 JEMINA LINDHOLM, AAPO RAUDASKOSKI & ERJA SALO Case Suomen Valokuvataiteen museo "Queer+crip - kysymistä ja vastaamasta kieltäytymistä." Miten museot voivat osallistua vähemmistöjen historiankirjoitukseen? Miten queer ja crip toimivat rinnan ja suhteessa toisiinsa? Miten purkaa perinteinen opastustilanne ja tunnustaa välttämätön epävarmuus? Miten suunnitella suunnittelematonta? Case esittelyssä pureudutaan näihin kysymyksiin ja keskustellaan feministisen pedagogiikan mahdollisuuksista museossa. Jemina Lindholm on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, taidepedagogi ja tuottaja. Hän käsittelee teoksissaan läheisyyttä, sairautta, terveyttä sekä yhdessäolon prosesseja, jotka ottavat usein videon, valokuvan tai rakennetun tilanteen muodon. Hän rakastaa yhdessä työskentelyä, koska se on oikealla tavalla tehokasta, radikaalisti turvallista ja mahdollistaa välittömän palautteen antamisen. Tällä hetkellä Lindholmin päämielenkiinnonkohteena ovat nykytaiteen, sairauden ja kriittisen vammaistutkimuksen risteyskohdat. Hänen viimeisin projektinsa tutkii kollektiivisen zinen tekemistä suhteessa feministiseen pedagogiikkaan ja kriittiseen vammaistutkimukseen. Aapo Raudaskoski on Helsinkiläinen taidepedagogi, taiteilija ja filosofi. Häntä kiinnostaa taidekasvatuksen yhdistäminen moraalifilosofian, sukupuolentutkimuksen, feminististen käytäntöjen ja posthumanismin kanssa. Raudaskoski käsittelee laajasti eri teemoja sekä taiteellisessa että pedagogisessa työskentelyssään, kuten sosiaalista oikeudenmukaisuutta, erilaisia kanssa yhdessä olemisen tapoja ja performatiivisuutta, käyttäen taidetta, keskustelua ja filosofista ajattelua työkaluina kestävämpien tulevaisuuksien luomiseen. Tällä hetkellä Raudaskoski viimeistelee opinnäytetyötään Queering Finnish Art Education. Erja Salo, Suomen valokuvataiteen museo, intendentti, yleisötyö

16 TOUKO NIINIMÄKI Case Seta: "Sateenkaarisertifiointi" Sateenkaarisertifiointi on Setan seniorityössä pilotoitu työkalu, jolla edistetään työyhteisöjen ja palveluiden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelua. Touko Niinimäki on sosionomi (AMK), joka työskentelee sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten yhteiskunnallisen osallisuuden ja hyvinvoinnin parissa Seta ry:n koordinaattorina. Niinimäki on ollut mukana kehittämässä sateenkaarisertifiointia ja vastaa siitä tällä hetkellä. Sateenkaarisertifiointi on Setan seniorityössä pilotoitu työkalu, jolla edistetään työyhteisöjen ja palveluiden yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnittelua. Casessa avataan sertifiointia ja sen soveltamisen mahdollisuuksia esimerkiksi museoympäristöön.

17 IISA AALTONEN Case Helsingin kaupunginmuseo "Helsinkiä queeristi - näkökulma helsingin kaupunginmuseon pysyvään näyttelyyn." Case "Helsinkiä queeristi -näkökulma Helsingin kaupunginmuseon pysyvään näyttelyyn" esittelee kaupunginmuseon queer-opastuksen taustoja ja käytännön toteutusta. Puheenvuorossa eritellään myös toteutuksen onnistumisia ja haasteita. Iisa Aaltonen Työskentelee Helsingin kaupunginmuseolla tapahtumatuottajana ja suorittaa kulttuuripolitiikan maisterintutkintoa Jyväskylän yliopistossa erityisenä kiinnostuksen kohteenaan historiapolitiikka. Kuva: Onni Aaltonen

18 VIRPI KANNIAINEN Case Aineen taidemuseo "Aineen Taidemuseo - yhdenvertaisen yleisötyön jäljillä." Aineen taidemuseo on Torniossa, Ruotsi rajan tuntumassa sijaitseva taidemuseo, jossa on merkittävä suomalaisen taiteen kokoelma ja erityisesti pohjoissuomalaisen taiteen kokoelma. Sen yleisötyön tavoitteena on saattaa kokoelmat ja näyttelyt kaikkien ulottuville. Yleisötyön tärkeä osa on näyttelyiden sisältöjen avaaminen yleisölle erilaisilla tavoilla. Aineen taidemuseossa pohdimme, vastaako yleisötyömme todella erilaisten yleisöjen tarpeita, edistääkö toimintamme kulttuurin ja taiteen yhdenvertaisuutta ja kenen tarinaa ja mistä näkökulmasta tuomme esiin. Aineen taidemuseo on tarkastellut toimintaansa niin museon sisältä kuin ulkoa, toiminnan ja tilojen tasolla. Aineen taidemuseo on ollut aktiivisesti mukana järjestämässä Suomen ja Ruotsin yhteistä Pride-tapahtumaa Torniossa ja Haaparannalla Ruotsin puolella. Border Pride 2019 järjestetään nyt kolmannen kerran. Olemme myös asettaneet kokoelmateoksia tarkasteltavaksi uudessa valossa, kouluttaneet henkilöstöä teosten queer-luentaan, päivittäneet taidemuseossa kehitettyjä pelejä ja leikkejä queer-luenalle, tarjonneet sateenkaarikompetenssia koko kaupungille koulutusten muodossa sekä uudistaneet wc-opasteitamme. Jatkamme etsimällä tapoja toimia toisin niissä tilanteissa, joissa heteronormatiivisuutta havaitsemme. Virpi Kanniainen toimii amanuenssina Aineen taidemuseossa, Torniossa. Häntä kiinnostavat yhteistyössä yhdenvertaisuuden, taiteen saavutettavuuden ja taiteen kokemisen mahdollisuudet.

19 TYÖPAJAT

20 TYÖPAJAT HUONON PALVELUN TYÖPAJA VENLA HEISKANEN Huonon palvelun työpajassa katsotaan toisin ja luodaan palvelumuotoilun ja prosessidraaman työvälinein ja mustan huumorin otteella dystooppinen kaupunki ja mahdollisimman huono palvelu. Venla Heiskanen on Helsingissä asuva kuvataidekasvattaja, joka keskittyy tuomaan taiteen tekemisen ja kokemisen avulla uusia työskentelytapoja, näkökulmia, ajatuksia ja kokemuksia uusiin ympäristöihin. Heiskanen työskentelee pääsääntöisesti ennaltaehkäisevän lastensuojelun, hanketyön, kuvataiteen perusopetuksen sekä museopedagogiikan parissa. SUUNNITTELULABORATORIO AMANDA MANNER Työpajassa yhteiskehitetään ja ideoidaan queer teemaisia opetuskokonaisuuksia tai palvelutuotekonsepteja. Tavoitteena on jalostaa idea-aihioita toimiviksi konseptiluonnoksiksi. Työpajan fasilitoi taidekasvattaja Amanda Manner. Manner työskentelee Kansallisgalleriassa hankekoordinaattorina ja on erikoistunut hyvien ideoiden jahtaamiseen ja konseptien kehitystyöhön. A DISCUSSION WORKSHOP ABDULLAH QURESHI A conversation with Abdullah Qureshi on the film, Journey to the CharBagh, and issues of queerness, faith, and race in a migratory context. Abdullah Qureshi is a Pakistani born artist, educator, and cultural producer. Within his practice, he is interested in using painting and collaborative methodologies to address personal histories, traumatic pasts, and childhood memories. FEMINISMI, KRITIIKKI JA POISOPPIMINEN JEMINA LINDHOLM & AAPO RAUDASKOSKI Miten voin suhtautua kriittisesti, mutta rakentavasti oman organisaationi toimintaan? Mitä tehdä, kun meille huomautetaan epäkohdasta? Kuinka voimme myöntää, oppia ja ottaa vastuun virheistämme? Miten voimme muuttaa toimintaamme? Miksi epäonnistuminen on niin pelottavaa? Kuinka uuden oppimisen sijaan, voimme oppia pois? Työpajassa suhtaudutaan kriittisesti ja lempeästi oman toiminnan kehittämiseen niin henkilökohtaisella, ammatillisella kuin organisatorisella tasolla. Keskustelevassa työpajassa käydään läpi erilaisia skenaarioita, joissa mielikuvaharjoittelun avulla unelmoiminen alkaa uuden rakentamisen sijaan vanhan purkamisella. Keskustelevassa työpajassa ohjaajina toimivat Suomen valokuvataiteen museon kuvataidepedagogit Jemina Lindholm ja Aapo Raudaskoski.

21 LIITTEET

22 Kopioitu Setan sivuilta keskustelun tueksi. Sateenkaarisanasto löytyy alkuperäisesti Setan sivuilta täältä: SATEENKAARISANASTO SUKUPUOLTEN MONINAISUUS Androgyynisyys. Androgyynissä eli androgyynisessä ihmisessä on sekä maskuliinisia että feminiinisiä piirteitä. Hän saattaa määritellä itsensä mieheksi, naiseksi vai vaikkapa muunsukupuoliseksi. Binääri/ei-binääri (eng. binary/non-binary). Sukupuoli-identiteetti voi olla binäärinen tai ei-binäärinen. Ei-binäärinen on henkilö, jonka sukupuoli-identiteetti ei sovi kaksinapaiseen nainen mies-jakoon. Hän voi olla esimerkiksi muunsukupuolinen, sukupuoleton tai intersukupuolinen. Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys tällä puolen ja toisella puolen. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi. Cisnormi. Cisnormi on yhteiskuntamme ja kulttuurimme ajatusmalli ja kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan kaikki ihmiset kokevat heille syntymässä määritellyn sukupuolen omakseen ja ilmentävät sitä yksiselitteisesti. Feminiinisyys. Myös naisellisuus. Feminiinisyys ei ole yksi yhtenäinen tai edes selvärajainen piirre vaan useiden luonteeseen, käytökseen ja ulkoiseen olemukseen liittyvien piirteiden joukko. Se voi olla esimerkiksi ympäristöstä omaksuttua tai sisäsyntyistä kokemusta naisellisuudesta. Valtaosaltaan feminiinisyys on kulttuurikohtaista. Gender queer. Gender queeriä käytetään viittaamaan ei-binääriseen (binääri=kaksijakoinen sukupuolikäsitys) sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun. Sitä käytetään usein kuvaamaan rajojen, normien ja tarkkojen määrittelyjen rikkomista, välttämistä tai kyseenalaistamista gender queer henkilö voi esimerkiksi olla selkeästi jotain muuta kuin mies tai nainen, mutta ei halua määritellä sukupuoltaan sen tarkemmin. Intersukupuolisuus. Intersukupuolisuus tarkoittaa joukkoa erilaisia kehon variaatioita, joissa sukupuolitetut piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolisuus on luonnollista kehollista vaihtelua ja tekee näkyväksi sen, että ihmisiä ei voi biologisestikaan luokitella kahteen toisensa poissulkevaan sukupuoleen. Intersukupuolisuus voi olla joillekin myös sukupuoli-identiteetti. Kolmas sukupuoli. Kolmannella sukupuolella viitataan usein niihin ihmisiin, jotka eivät sijoitu nais-mies-jakoon. Kolmannesta sukupuolesta puhutaan erityisesti juridisen sukupuolen yhteydessä. Kolmas sukupuoli on myös käännös ilmaisulle third sex, joka on historiallisesti viitannut monenlaiseen sukupuolen moninaisuuteen. Maskuliinisuus. Myös miehekkyys. Maskuliinisuus ei ole yksi yhtenäinen ominaisuus vaan useiden luonteeseen, käytökseen ja ulkoiseen olemukseen liittyvien piirteiden joukko. Se voi olla esimerkiksi ympäristöstä omaksuttua tai sisäsyntyistä kokemusta miehisyydestä. Valtaosaltaan maskuliinisuus on kulttuurikohtaista. Mies. Mies on toinen juridisista sukupuolista Suomessa ja yleinen sukupuoli-identiteetti. Muunsukupuolinen. Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tyystin tämän jaon ulkopuolella. Muunsukupuolisuus voi toimia kattokäsitteenä muullekin ei-binääriselle sukupuolen kokemiselle. Kaikki binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella olevat eivät koe termiä sukupuoliidentiteetikseen.

23 Nainen. Nainen on toinen juridisista sukupuolista Suomessa ja yleinen sukupuoli-identiteetti. Neutri. Neutri voi olla henkilön sukupuoli-identiteetti tai tarkempi kuvaus siitä tai kuvaus sukupuolen ilmaisusta. Kokemus on usein lähellä sukupuolettomuutta. Sukupuolen ilmaisun epätyypillisyys. Ilmaisu, jolla kuvataan lapsen käyttäytyvän tai ilmaisevan sukupuoltaan tavalla, jota ei kulttuurissamme pidetä lapselle syntymässä määritellylle sukupuolelle tyypillisenä. Sukupuolen ilmaisu. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan erilaisia ilmaisun tapoja, jotka ovat kulttuurissamme sukupuolittuneita. Sukupuolen ilmaisu sisältää kaiken yksilön toiminnan ja käyttäytymisen, jolla hän ilmaisee itselleen ja muille olevansa nainen, mies tai jotain muuta. Näitä ilmaisun tapoja ovat esimerkiksi vaatetus, muu ulkonäkö, puhetyyli, ilmeet ja eleet. Ihmiset ilmaisevat sukupuoltaan joko tietoisesti tai tiedostamatta. Sukupuolen korjaus. Sukupuolen korjaamisella tarkoitetaan yleensä lääketieteellisiä hoitoja, joiden avulla transsukupuolinen tai muunsukupuolinen henkilö voi korjata kehoaan vastaamaan sukupuoli-identiteettiään. Sukupuolen korjaaminen on myös sekä sosiaalinen prosessi että juridinen prosessi. Juridinen sukupuolen korjaaminen tarkoittaa henkilötietojen (nimi ja sukupuoli) muuttamista väestörekisterissä. Sukupuolitetut kehon piirteet. Sukupuolen moninaisuus näkyy myös ihmisten kehollisuudessa. Kehon piirreet on yhteiskunnassamme sukupuolitettu, vaikka ne voitaisiin myös nähdä ensisijaisesti ihmisen piirteinä: samoja piirteitä (hormonit, sukurauhaset, kromosomit) voi olla kehoissa olipa ihminen mies, nainen tai esimerkiksi muunsukupuolinen. Sukupuoliristiriita. Sukupuoliristiriita tarkoittaa, että ihmisen tunne omasta sukupuolesta ei vastaa hänen syntymässä määritettyä eikä toisten hänessä näkemää sukupuolta. Transsukupuolisuus on sukupuoliristiriidan äärimuoto. Sukupuolen moninaisuus. Sukupuolen moninaisuus ilmaisulla viitataan siihen, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Tässä yhteydessä voidaan käyttää myös monikkomuotoa sukupuolten moninaisuus. Sukupuolen moninaisuus sisältää siis sekä sukupuolivähemmistöt että sukupuolienemmistöt. Sukupuolen moninaisuudesta voidaan puhua yksilötasolla eri tavoin: voidaan ajatella, että jokaisen ihmisen sukupuoli koostuu ainutlaatuisista ja yksilöllisistä piirteistä ja on täten moninainen. Toisaalta voidaan ajatella, että sukupuolen moninaisuus tarkoittaa jotakin ominaisuutta, joka on sukupuolivähemmistöille tyypillinen. Sukupuolten moninaisuus. Sukupuolten moninaisuus kuvaa sitä, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Sukupuolen moninaisuus ja sukupuolten moninaisuus voivat myös olla synonyymejä. Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoliidentiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena. Sukupuoli. Sukupuoli on erilaisista geneettisistä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista koostuva jatkumo. Sukupuoli on myös juridinen määre. Sukupuolidysforia. Sukupuolidysforia tarkoittaa sukupuoliristiriidan aiheuttamaa kokonaisvaltaista pahan olon tunnetta, joka eritellään usein kehodysforiaksi ja sosiaaliseksi dysforiaksi. Kehodysforialla tarkoitetaan vierauden, ahdistuksen ja inhon tunteita, jotka kohdistuvat kehon sukupuolitettuihin piirteisiin. Sosiaalinen dysforia kuvaa sosiaalisissa tilanteissa ilmenevää ahdistusta ja pahan olon tunnetta, joka liittyy väärinsukupuolittamiseen eli siihen, ettei tule tilanteissa nähdyksi omana itsenään. Sukupuoli-identiteetti. Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ihmisen omaa kokemusta sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan. Sukupuolinormatiivisuus. Yhteiskuntamme ja kulttuurimme stereotypioiden ja kirjoittamattomien sääntöjen mukaan ihmiset ovat naisia tai miehiä ja heidän tulisi käyttäytyä naisille ja miehille tyypillisellä tavalla. Normin mukaan nämä sukupuolet ovat muuttumattomat ja toistensa vastakohdat ja sukupuoli voidaan määritellä anatomisten ja biologisten piirteiden sekä ulkoisen olemuksen tai itseilmaisun mukaan. Sukupuolivähemmistöt. Sukupuolivähemmistöön katsotaan kuuluvaksi transihmiset, sukupuolettomat, intersukupuoliset ihmiset sekä sukupuoliristiriitaa kokevat ihmiset.

24 Trans. Sanaa käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu ei ole yksiselitteisesti hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen yleensä liitettyjen odotusten mukainen. Vastakohtana on cis; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys toisella puolen ja tällä puolen. Transgender. Käsitteellä tarkoitettiin suomen kielessä sukupuoli-identiteettiä, joka ei ole yksiselitteisesti miehen tai naisen identiteetti vaan jotakin siltä väliltä tai tämän kahtiajaon ulkopuolelta. Transgender käsitteen ohi on vakiintunut käsite muunsukupuolinen, mutta osa kokee edelleen transgenderin paremmin itseään kuvaavaksi. Englannin kielessä transgender viittaa yleensä kaikkiin transihmisiin. Transihminen. Transihminen on yleiskäsite, jolla usein kuvataan kaikkia, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu joskus tai aina eroaa odotuksista sille sukupuolelle, johon heidät syntymähetkellä määriteltiin. Transihmisiin luetaan kuuluvan transvestiitit, muunsukupuoliset/transgenderit ja transsukupuoliset. Yksilö, joka voi kokea olevansa muuta kuin cis, ei välttämättä määritä itseään transihmiseksi. Aiemmin on käytetty käsitettä transseksuaali, joka on vanhentunut käsite ja se voidaan kokea loukkaavana. Transmies on mies, joka on syntymässä määritetty tytöksi, mutta on sukupuoli-identiteetiltään mies. Syntymässä tytöksi määritelty mies voi viitata itseensä miehenä, transmiehenä tai transtaustaisena miehenä. Transnainen on nainen, joka on syntymässä määritetty pojaksi, mutta on sukupuoli-identiteetiltään nainen. Syntymässä pojaksi määritelty nainen voi viitata itseensä naisena, transnaisena tai transtaustaisena naisena. Transsukupuolisuus. Transsukupuolisen ihmisen sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Transsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla mies, nainen ja/tai jotain muuta. Transsukupuolinen ihminen voi korjata kehoaan vastaamaan sukupuoli-identiteettiään. Transsukupuoliselle on tärkeää, että hänet kohdataan oikeassa sukupuolessaan, minkä vuoksi sukupuolen korjauksen sosiaaliset ja juridiset ulottuvuudet ovat myös tärkeitä. Aiemmin on käytetty käsitettä transseksuaalisuus, joka on vanhentunut ja se voidaan kokea loukkaavana. Transtaustainen. Henkilö, joka sukupuolen korjauksen jälkeen ei määrittele itseään transsukupuoliseksi, voi tarvittaessa kuvata itseään transtaustaiseksi naiseksi tai mieheksi. Transvestisuus. Transvestisuus tarkoittaa, että henkilöllä on tarve ilmaista eläytymällä, pukeutumalla tai laittautumalla toista (binääristä) sukupuolta kuin mikä hänelle on syntymässä määritelty. Transvestiitti on usein tyytyväinen syntymässä määriteltyyn sukupuoleensa eikä hänellä ole tarvetta juridisiin muutoksiin ja/tai lääketieteellisiin korjauksiin sukupuolen suhteen. Transvestiitille on tärkeää, että hänet kohdataan siinä sukupuolessa, jota hän kulloinkin ilmentää.

25 SEKSUAALISEN SUUNTAUTUMISEN MONINAISUUS Aseksuaalisuus. Aseksuaali eli aseksuaalinen ihminen kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan. Sana ei määrittele kokijan omaa sukupuolta tai sukupuoli-identiteettiä. Aseksuaalinen ihminen voi tuntea emotionaalista vetovoimaa mihin sukupuoleen tahansa tai ei kehenkään. Biseksuaalisuus. Bi, biseksuaali eli biseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa sekä omaa että eri sukupuolta olevia kohtaan. Joillekin kumppanin sukupuolella ei ole merkitystä. Termit biseksuaalisuus ja panseksuaalisuus ovat osittain päällekkäisiä. Lesbo. Homo nainen. Heteroseksuaalisuus. Hetero, heteroseksuaali eli heteroseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa muuta kuin omaa sukupuoltaan olevia ihmisiä kohtaan, käytännössä yleensä mies naista tai nainen miestä. Vaikka tämä viittaa ajatukseen, että sukupuolia olisi vain kaksi, myös jotkut ei-binäärisesti eli muutoin kuin naisiksi tai miehiksi identifioituvat määrittelevät itsensä heteroiksi. Homous. Homo, homoseksuaali eli homoseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa samaa sukupuolta olevia kohtaan. Sanaa homo käytetään myös suppeammin tarkoittamaan itsensä mieheksi määrittelevää henkilöä, joka kokee seksuaalista ja/tai emotionaalista mielenkiintoa miehiä kohtaan. Panseksuaalisuus. Panseksuaali eli panseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista tai/ja emotionaalista vetoa kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan. Kiinnostuksen kohteen sukupuolella ei ole heille merkitystä. Monet panseksuaalit kokevat, että termi vapauttaa luokittelemasta seksuaalisen kiinnostuksen kohteita sukupuolen mukaan. Termit panseksuaalisuus ja biseksuaalisuus ovat osittain päällekkäisiä. Seksuaalinen suuntautuminen. Seksuaalisessa suuntautumisessa on kyse siitä, keihin ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetovoimaa. Määrittelyn perustana on sekä oma että vetovoiman kohteen sukupuoli. Yleensä käytetään jaottelua homo-, bi- ja heteroseksuaalisuus. Jokaiselle kuuluu oikeus määritellä tai olla määrittelemättä oma seksuaalinen suuntautumisensa. Se voi myös muuttua oman elinkaaren aikana. Seksuaalivähemmistöt. Ihmiset, joiden seksuaalinen suuntautuminen on jotain muuta kuin heterous, kuuluvat seksuaalivähemmistöihin. Tällaisia ovat mm. homot, lesbot ja biseksuaalit.

26

27