BINÄÄRINEN SUKUPUOLI (- KÄSITYS) HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA HETERONORMATIIVISUUS, HETERO-OLETUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BINÄÄRINEN SUKUPUOLI (- KÄSITYS) HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA HETERONORMATIIVISUUS, HETERO-OLETUS"

Transkriptio

1 BINÄÄRINEN SUKUPUOLI (- KÄSITYS) CISNORMATIIVISUUS, CISOLETUS CISSUKUPUOLINEN, CISIHMINEN FEMINIININEN, FEMINIINISYYS FEMINISMI HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA HETERONORMATIIVISUUS, HETERO-OLETUS HLBTIQ INTERSEKTIONAALISUUS INTERSUKUPUOLINEN, Binäärinen eli kaksijakoinen sukupuolikäsitys tarkoittaa ajattelutapaa, jossa sukupuolia katsotaan olevan kaksi, naiset ja miehet. Binäärinen sukupuoli voidaan nähdä käsitteellisenä vastakohtana ei-binäärisille sukupuolille, esimerkiksi trans-, inter- ja muunsukupuolisille. Ajattelutapa tai normi, jonka mukaan ihmiset jakautuvat tai niiden tulisi jakautua kahteen sukupuoleen. Ajattelutapa voi sisältää oletuksen siitä, että kaikki ihmiset esimerkiksi omissa arjen ympäristöissä ovat cissukupuolisia. Cissukupuolinen tai cisihminen on henkilö, joka ilmaisee sukupuoltaan pääosin omalle syntymässä määritellylle sukupuolelleen ominaisesti, eikä koe itseään trans-, inter- tai muunsukupuoliseksi. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cisetuliite on latinaa ja tarkoittaa tällä tai samalla puolella olevaa. Se on vastakohta sanalle trans, eli tuolla tai toisella puolella olevalle tai puolen ylittävälle. Feminiinisinä tai naisellisina pidetään sellaisia ominaisuuksia, asioita ja taitoja, jotka mielletään naisille tyypillisiksi. Feminiiniseksi määritellyt ominaisuudet voivat vaihdella tietyssä kulttuurissa ja ajassa sekä eri henkilöillä ja eri ympäristöissä ja niistä voi olla ihmisillä keskenään erilaisia käsityksiä. Feminiinisyys tai feminiiniset ominaisuudet eivät välttämättä liity naissukupuoleen. Feminismillä tarkoitetaan sellaista yhteiskunnallista ajattelutapaa ja analyysia, jossa huomiota kiinnitetään sukupuolten valtasuhteisiin ja niiden vaikutuksiin yhteiskunnassa ja ihmisten elämässä. Feminismi myös pyrkii sukupuoleen perustuvien syrjivien tai rajoittavien rakenteiden ja normien purkamiseen. Feminismin määrittelystä on lukuisia eri tulkintoja, mistä syystä feminismeistä puhutaan usein monikossa. Tasa-arvolain mukaan työnantajien, joiden palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on kahden vuoden välein laadittava tasa-arvolain vaatimukset täyttävä tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana selvitys siitä, miten naiset ja miehet sijoittuvat eri tehtäviin. Lisäksi palkkakartoitus on tasa-arvosuunnitelman pakollinen osa. Heteronormatiivisessa ajattelutavassa heteroseksuaalisuus nähdään muita seksuaalisia suuntautumisia normaalimpana, luonnollisempana tai toivotumpana. Sen mukaan ihmiset jakautuvat pääsääntöisesti kahteen toisiaan haluavaan sukupuoleen. Heteronormatiivisuus on läheistä sukua hetero-oletukselle, eli oletukselle siitä, että kaikki ihmiset esimerkiksi omissa arjen tutuissa ympäristöissä ovat heteroita. Vastaavaa ajattelutapaa voi ilmetä sukupuolen osalta, eli oletuksia siitä, että kaikki ihmiset ovat tai niiden tulisi olla cissukupuolisia; cisnormatiivisuus tai cisoletus. Kirjainlyhenne sisältää alkukirjaimet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöiksi nimetyistä ryhmistä (homot, lesbot, bit, transihmiset, intersukupuoliset, queerit). Kirjainlyhenteestä on eri versioita riippuen siitä, mihin ryhmiin halutaan viitata. Lyhenne on ruotsiksi useimmin kirjoitettu hbtq ja englanniksi lgbti. Intersektionaalisuudella tarkoitetaan tarkastelutapaa, jossa sukupuolen lisäksi monien muidenkin tekijöiden katsotaan vaikuttavan samanaikaisesti yksilön identiteettiin ja asemoitumiseen yhteiskunnallisissa valtasuhteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteiskuntaluokka, ikä, etninen tausta, toimintakyky ja seksuaalinen suuntautuminen. Intersektionaalisuus voidaan suomentaa risteävinä eroina tai eriarvoisuutena. Intersektionaalisuuden käsitettä on käytetty ensimmäisen kerran etnisen alkuperän ja sukupuolen yhteisvaikutusten tarkastelun yhteydessä. Osa ihmisistä on intersukupuolisia. He eivät ole syntyessään

2 INTERSUKUPUOLISUUS fyysisiltä sukupuolta määrittäviltä ominaisuuksiltaan yksiselitteisesti naisia tai miehiä. Myös intersukupuolisille henkilöille määritellään syntymän yhteydessä tutkimusten jälkeen juridinen sukupuoli, joka ei kuitenkaan välttämättä vastaa henkilön omaa kokemusta sukupuolestaan. Intersukupuoliset henkilöt voivat kokea olevansa naisia, miehiä, sukupuolettomia tai osittain naisia ja osittain miehiä. MASKULIININEN, MASKULIINISUUS Maskuliinisina tai miesmäisinä pidetään sellaisia ominaisuuksia, asioita ja taitoja, jotka mielletään miehille tyypillisiksi. Maskuliinisiksi määritellyt ominaisuudet voivat vaihdella tietyssä kulttuurissa ja ajassa sekä eri henkilöillä ja eri ympäristöissä ja niistä voi olla ihmisillä keskenään erilaisia käsityksiä. Maskuliinisuus tai maskuliiniset ominaisuudet eivät välttämättä liity miessukupuoleen. MONIPERUSTEINEN SYRJINTÄ Moniperusteisesta syrjinnästä on kyse, jos ihminen joutuu syrjityksi eri perusteilla eri tilanteissa tai samassa tilanteessa useammalla eri syrjintäperusteella. Välttämättä yksi tekijä ei edes yksinään selitä syrjinnän olemassaoloa. Syrjinnän poistamiseksi tarvitaan usein sukupuolen ohella myös muiden henkilöön liittyvien tekijöiden tarkastelua. MUUNSUKUPUOLINEN, TRANSGENDER NORMIT OPPILAITOSTEN TASA- ARVOSUUNNITELMA PALKKAKARTOITUS PALKKASYRJINTÄ POSITIIVISET ERITYISTOIMET SAMAPALKKAISUUS Muunsukupuolinen tai transgender on henkilö, joka ei koe olevansa nainen tai mies, vaan kokee olevansa esimerkiksi sukupuoleton, sukupuolirajat ylittävä, niiden ulkopuolella oleva tai monisukupuolinen. Osa muunsukupuolisista kokee tarvitsevansa samoja korjaushoitoja, kuin transsukupuoliset. On hyvä huomata, että englannin kielessä transgender-termillä tarkoitetaan muunsukupuolisen sijasta transihmistä tai transsukupuolista. Normit ovat ajatuksia, oletuksia ja odotuksia sen suhteen, mitä pidetään normaalina tai ideaalina tietyssä tilanteessa tai asiayhteydessä. Normit voivat liittyä esimerkiksi ihmisen olemukseen tai toimintaan. Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia laatimaan vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasaarvosuunnitelman. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta, tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. Oppilaitoskohtaisten suunnitelmien laatimisesta vastaa koulutuksen järjestäjä. Palkkakartoitus on työpaikkakohtainen lakisääteinen kartoitus naisten ja miesten palkoista. Kartoituksen avulla analysoidaan, onko työpaikalla ei-hyväksyttäviä eli sukupuolesta johtuvia palkkaeroja samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden välillä. Palkkakartoituksen perusteella työpaikan tasa-arvosuunnitelmaan kirjataan toimenpiteitä tasa-arvoisen palkkauksen edistämiseksi. Sukupuoleen perustuva syrjintä palkkauksessa on kielletty. Tasaarvolaki koskee pääsääntöisesti palkkaeroja saman työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden välillä. Työpaikan tasaarvosuunnitelman osana oleva palkkakartoitus on yksi väline havaita mahdollista palkkasyrjintää. Positiivisilla erityistoimilla tarkoitetaan sukupuolten tasa-arvoa edistäviä konkreettisia toimenpiteitä yleensä. Tasa-arvolaissa mahdollistetaan lisäksi positiivinen erityiskohtelu, jossa vähemmistössä olevan sukupuolen edustajat voidaan tietyin edellytyksin asettaa etusijalle. Tasa-arvolaissa tämä on ilmaistu syrjintäkiellon rajauksena: syrjintänä ei pidetä väliaikaisia, suunnitelmaan perustuvia erityistoimia tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi ja lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Samapalkkaisuudella tarkoitetaan sukupuolten tasa-arvoa palkkauksessa tai palkkatasa-arvoa. Suomen vahvistaman ILO:n samapalkkaisuussopimuksen mukaan miehille ja naisille tulee

3 SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ SEKSUAALINEN SUUNTAUTUMINEN SEKSUAALIVÄHEMMISTÖ SELVITYS OPPILAITOKSEN/TYÖPAIKAN TASA-ARVOTILANTEESTA SEX/GENDER (KÖN/GENUS) SUKUPUOLEEN PERUSTUVA HÄIRINTÄ SUKUPUOLEN ILMAISU SUKUPUOLEN KORJAUS SUKUPUOLEN MONINAISUUS maksaa sama palkka samanarvoisesta työstä. Sukupuolten keskimääräinen palkkaero työmarkkinoilla ei tarkoita samaa kuin tasa-arvolain palkkasyrjintä. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tasa-arvolain mukaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista eitoivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, kenestä henkilö on kiinnostunut eroottisessa tai emotionaalisessa mielessä. Yleensä käytetään jaottelua homo-, bi- ja heteroseksuaalisuus, mutta seksuaalisiksi suuntautumisiksi nimetään yleensä myös esimerkiksi aseksuaalisuus, panseksuaalisuus, transsuuntautuneisuus. Käsitys seksuaalisesta suuntautumisesta ei välttämättä ole tarkkarajainen ja se voi muuttua oman elinkaaren aikana. Termiä sukupuolinen suuntautuminen ei enää yleisesti käytetä. Seksuaalivähemmistöiksi nimetään usein homot, lesbot, biseksuaalit ja panseksuaalit, eli muut kuin heterot. Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen kuuluvat kuitenkin kaikki ihmiset, ja usein onkin hyvä käyttää vähemmistönäkökulman sijasta moninaisuuteen perustuvaa termiä kuvaaman ihmisten erilaisia eroottisia tai emotionaalisia kiinnostuksia ja vetovoimia. Selvitys tasa-arvotilanteesta toimii työpaikkojen ja oppilaitosten lakisääteisten tasa-arvosuunnitelmien perustana. Tasa-arvolaissa ja tasa-arvovaltuutetun ohjeissa annetaan tarkempia ohjeita selvityksen laatimisesta ja sisällöistä. Sex/gender erottelu ei ole käytössä suomen kielessä. Joskus käytetään kuitenkin sosiaalista tai kulttuurista sukupuolta tarkoittamaan vastaavaa kuin englanninkielinen gender (Ruotsissa genus) ja biologista tai juridista sukupuolta tarkoittamaan vastaavaa kuin sex (kön). Suomen kielen sana sukupuoli kantaa kuitenkin kaikki sukupuolen ulottuvuudet, jolloin käyttöyhteydessä on hyvä rajata tarkemmin, jos puhutaan sukupuolesta vain tietyssä merkityksessä. Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sukupuolen ilmaisu tarkoittaa sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Sukupuolen ilmaisu voi olla pukeutumista naiselle tai miehelle tyypillisinä pidettyihin vaatteisiin tai käyttäytymistä tai elehtimistä sellaisilla tavoilla, joita pidetään naiselle tai miehelle ominaisina. Sukupuolen ilmaisu voi tarkoittaa myös pyrkimystä ilmaista sukupuolta tyypillisestä poikkeavalla tavalla. Sukupuolen ilmaisusta voidaan puhua esimerkiksi transvestisuuden yhteydessä. Syrjintä sukupuolen ilmaisun perusteella on kielletty tasa-arvolaissa. Sukupuolen korjaamisella tarkoitetaan yleensä lääketieteellisiä hoitoja, joiden avulla trans- tai muunsukupuolinen henkilö voi korjata kehoaan vastaamaan koettua sukupuolta. Juridinen sukupuolen korjaus tarkoittaa henkilötietojen muuttamista väestörekisterissä (nimi ja sukupuoli). Sukupuolenvaihdos ei ole suositeltava termi. Sukupuoli on moninainen. Vaikka sukupuolen moninaisuus yhdistetään usein sukupuolivähemmistöihin, sillä voi kuvata jokaisen kokemusta omasta sukupuolestaan sekä ylipäänsä sukupuolen moninaisia ilmenemismuotoja, tyylejä, kulttuureja ja merkityksiä yhteiskunnassa. Jokainen ihminen kokee sukupuolensa eri tavalla.

4 SUKUPUOLEN MUKAAN ERITELLYT TILASTOT SUKUPUOLEN MUKAINEN SEGREGAATIO SUKUPUOLENTUTKIMUS SUKUPUOLI SUKUPUOLIELIN, SUKUELIN Osa ihmisistä kokee olevansa selvästi naisia tai miehiä, osa kokee olevansa molempia, osa kenties hiukan molempia ja osan kokemus ei mahdu näihin kahteen sukupuoleen lainkaan. Sukupuolen mukaan eritellyillä tilastoilla tarkoitetaan ihmisiä koskevia tilastoja, jotka on jaoteltu naisiin ja miehiin. Tilastoilla ja tutkimustiedolla on suuri merkitys tasa-arvon edistämisessä. Perusohjeena voidaan pitää sitä, että kaikki ihmisiä koskevat tilastot eritellään ja analysoidaan sukupuolen mukaan. Kun tilastoja tuotetaan, on hyvä käytäntö antaa sukupuolta koskevaan kysymykseen myös avoin vastausvaihtoehto. Tilastoja voi käyttää sukupuolten aseman tunnistamiseksi ja mahdollisten epäkohtien havaitsemiseksi. Segregaatio tarkoittaa eriytymistä, eriyttämistä tai eristämistä. Sukupuolen mukainen segregaatio työelämässä ja koulutuksessa tarkoittaa töiden, tehtävien ja koulutusalojen jakautumista naisten ja miesten aloiksi ja töiksi. Työmarkkinoiden ja koulutuksen segregaatio on Suomessa erittäin jyrkkää. Joskus aloihin ja asemiin liittyvä segregaatio erotellaan toisistaan seuraavasti: Vaakasuoralla (horisontaalisella) segregaatiolla tarkoitetaan naisten ja miesten jakautumista eri koulutus- ja ammattialoille tai sektoreille. Pystysuoralla (vertikaalisella) segregaatiolla tarkoitetaan naisten ja miesten erilaista koulutustasoa ja sijoittumista työelämässä vaativuudeltaan eritasoisiin tehtäviin, esimerkiksi esimies- ja johtotehtäviin ja avustaviin työntekijöihin. Sukupuolentutkimus on akateeminen ja monitieteinen lähestymistapa, jossa analysoidaan muun muassa sukupuolten välisiä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia suhteita sekä muiden tieteenalojen sukupuoliulottuvuuksia. Sen lähtökohtana on eri sukupuolten historiallisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen aseman ja niille annettujen merkitysten sekä vallan tutkiminen. Sukupuolentutkimus tarjoaa tiedollisen pohjan tasa-arvotyölle. Sukupuoli on moninainen ja monitasoinen käsite. Sukupuoli voi tarkoittaa esimerkiksi sukupuolirooleja, naiseuden ja mieheyden sosiaalisia merkityksiä, sukupuolista käyttäytymistä tai yksilön sukupuoli-identiteettiä. Sukupuoleen liittyy paljon syvään juurtuneita kulttuurisia käsityksiä ja olettamuksia. Sukupuolen ulottuvuuksia voidaan hahmottaa esimerkiksi seuraavalla jaottelulla: BIOLOGINEN SUKUPUOLI määrittyy usein kaksijakoisena esimerkiksi anatomian tai kromosomien mukaan. Tosiasiassa myös ihmisten biologinen sukupuoli on moninainen ja termin käyttäminen voi olla harhaanjohtavaa (ks. myös SYNTYMÄSSÄ MÄÄRITELTY SUKUPUOLI). SOSIAALINEN SUKUPUOLI tarkoittaa erilaisia rooleja, odotuksia ja erontekoja, joita sukupuoliin liitetään. Sosiaalinen sukupuoli määritellään usein kaksijakoisena, mutta kapeita sukupuolirooleja ja kahtiajaon normatiivisuutta pidetään myös rajoittavina ja eriarvoisuutta ylläpitävinä. JURIDISELLA SUKUPUOLELLA tarkoitetaan henkilön virallista sukupuolta, joka ilmenee henkilötunnuksesta. Virallinen sukupuoli vahvistetaan syntymässä tai sukupuolenkorjausprosessin yhteydessä. Suomessa on tällä hetkellä kaksi virallista sukupuolta, nainen ja mies. ITSE MÄÄRITELTY SUKUPUOLI voi tarkoittaa joko SUKUPUOLI- IDENTITEETTIÄ eli henkilön omaa kokemusta sukupuolestaan tai tapaa ilmaista sukupuolta esimerkiksi pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Itse määritelty sukupuoli ei välttämättä vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta eikä rajaudu vain kahteen juridiseen sukupuoleen. Sukupuolielimet, eli genitaalit, ovat seksuaalisuuteen tai lisääntymiseen liittyviä elimiä. Sikiö on aluksi kaksineuvoinen eli sukurauhanen voi kehittyä kiveksiksi tai munasarjoiksi. Sukuelimiä ovat esimerkiksi emätin eli vagina, häpyhuulet, kohtu ja munasarjat

5 SUKUPUOLIERITYINEN, SUKUPUOLIERITYISYYS SUKUPUOLIHORMONI SUKUPUOLI-IDENTITEETTI SUKUPUOLIKIINTIÖT sekä siitin eli penis, kivekset ja siemenjohdin. Sukupuolierityisellä voidaan tarkoittaa esimerkiksi vain tietylle sukupuolelle suunnattua toimintaa tai tilaa. Sukupuolierityinen toiminta voi olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun on kyse tiettyyn sukupuoleen liitettyjen, mahdollisesti arkaluontoisten ongelmien käsittelystä. Sukupuolierityinen toiminta voi kuitenkin olla ulossulkevaa tai jopa syrjivää. Sukupuolihormoni on steroidihormoni, joka vaikuttaa sukupuolitoimintoihin. Sukupuolihormoni rakentuu sukurauhasissa. Sukupuolihormoneja ovat muun muassa testosteroni ja estrogeeni. Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Monien ihmisten sukupuoli-identiteetti vastaa heille syntymässä määriteltyä sukupuolta. Sukupuoli-identiteetti on kuitenkin aina yksilöllinen, eikä se välttämättä ole sama kuin henkilölle syntymässä määritelty sukupuoli. Syrjintä sukupuoliidentiteetin perusteella on kielletty tasa-arvolaissa. Sukupuolikiintiöillä tavoitellaan eri sukupuolten tasa-arvoisempaa edustusta. Suomessa on käytössä erityisesti kuntien ja valtion valmistelevia toimielimiä koskevat lakisääteiset sukupuolikiintiöt. Tasa-arvolain kiintiösäännös koskee valtionhallinnon komiteoita, neuvottelukuntia, työryhmiä ja muita vastaavia toimielimiä sekä kunnanhallituksia, lautakuntia ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimiä. Säännöksen mukaan toimielimissä on oltava vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Vaaleilla valittaviin toimielimiin kiintiöitä ei sovelleta. SUKUPUOLIKROMOSOMI Sukupuolikromosomit muodostavat ihmisellä yhden 23 kromosomiparista. Henkilö, jonka sukupuolikromosomit ovat XX, määritellään yleensä naiseksi. Henkilö, jonka sukupuolikromosomit ovat XY, määritellään yleensä mieheksi. Poikkeamat sukupuolikromosomeissa ovat verrattain yleisiä (esimerkiksi X, XXY), eikä niitä läheskään aina pysty päättelemään piirteistä, jotka on nähty tyypillisenä eri sukupuolille. SUKUPUOLINEUTRAALI, SUKUPUOLINEUTRAALIUS SUKUPUOLINORMI SUKUPUOLINÄKÖKULMA SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN Sukupuolineutraalius voi tarkoittaa sukupuolisokeutta eli sitä, ettei sukupuolten välisiä eroja tunnisteta tai niiden merkityksiä ja vaikutuksia tunneta. Sukupuolineutraaliksi ajateltu toiminta voi olla ulossulkevaa tai jopa syrjivää. Sukupuolineutraali-termiä käytetään myös merkityksessä: molemmille tai kaikille sukupuolille tarkoitettu, kuten esimerkiksi sukupuolineutraalit wc-tilat. Joskus virheellisesti sana sukupuolineutraali ymmärretään myös sukupuolta väkisin häivyttäväksi tai eri sukupuolille tyypillistä olemisen tapaa tai toimintaa rajoittavaksi. Suomessa on vahva kaksijakoinen sukupuolinormi. Sukupuolinormi voi kuitenkin tarkoittaa tilanteesta riippuen myös esimerkiksi käsitystä tietyn sukupuolen paremmasta sopivuudesta johonkin asiaan, tehtävään tai asemaan, esimerkiksi miesenemmistöisillä aloilla ja asemissa voi olla vahva miesnormi ja päinvastoin naisenemmistöisillä naisnormi. Sukupuolinormilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi cisnormatiivisuutta ja -oletusta tai binääristä sukupuolikäsitystä. Sukupuolinäkökulmalla tarkoitetaan sen tarkastelua, miten asia koskee eri sukpuolia. Sukupuoli on yksi ihmisiä jakava tekijä siinä missä esimerkiksi ikä, asuinpaikka tai koulutustasokin, ja siksi se tulee ottaa yhtenä näkökulmana huomioon asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolinäkökulma tarkoittaa myös sukupuolen moninaisuuden huomioon ottamista. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on strategia, jonka avulla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen viranomaisvalmisteluun ja päätöksentekoon. Valtavirtaistamisen tarkoituksena on murtaa sukupuolineutraalit, jopa sukupuolisokeat, menettelytavat ja toimintakulttuuri. Tämä edellyttää

6 SUKUPUOLISENSITIIVINEN, SUKUPUOLISENSITIIVISYYS SUKUPUOLISTEREOTYPIA SUKUPUOLISYRJINTÄ SUKUPUOLITIETOINEN BUDJETOINTI SUKUPUOLITTUNUT, SUKUPUOLISTUNUT SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖ jo olemassa olevien toimintatapojen ja käytäntöjen organisoimista, parantamista, kehittämistä ja arviointia siten, että sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite saadaan osaksi kaikkea organisaation toimintaa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen velvoite koskee tasa-arvolain nojalla kaikkia viranomaisia. Sukupuolisensitiivisyys on eri sukupuoliin kulttuurisesti ja sosiaalisesti liitettyjen oletusten, ennakkoluulojen ja käsitysten tunnistamista arkisessa toiminnassa ja puhetavoissa. Sukupuolisensitiivisyys on myös sukupuolistereotypioiden tunnistamista ja niiden kriittistä arviointia. Termiä sukupuolitietoinen (sukupuolitietoisuus) voi käyttää samassa yhteydessä. Sukupuolistereotypiat ovat pelkistettyjä tai kaavamaisia odotuksia ja oletuksia sukupuoliin liitetyistä ominaisuuksista tai käyttäytymisestä. Sukupuolistereotypiat ovat pitkälti tiedostamattomia, ja ne sisältävät usein negatiivisia ennakkokäsityksiä. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on henkilön asettaminen sukupuolen vuoksi eriarvoiseen asemaan. Syrjintää on myös seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä tai ahdistelu. Kohtelu, jossa esimerkiksi neutraalilla toimenpiteellä, lainsäädännöllä, säännöillä, politiikalla tai käytännöillä on epäedullinen vaikutus toiseen sukupuoleen, on välillistä syrjintää. Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan välittömän ja välillisen syrjinnän. Sukupuolitietoisella budjetoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi talousarvioon sisältyvien tulojen ja menojen tarkastelua sukupuolinäkökulmasta siten, että niiden varmistetaan kohdentuvan ja vaikuttavan sukupuoliin tasa-arvoisesti. Sukupuolitietoiseen budjetointiin kuuluu lisäksi sen tarkastelu, tarvitseeko tasa-arvon edistämiseen budjetoida erikseen rahaa. Valtion talousarvion osalta velvoite sukupuolitietoiseen budjetointiin sisältyy budjetin laatimismääräykseen, jonka mukaan pääluokkaperusteluihin tulee sisällyttää yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä talousarvioesitykseen liittyvästä toiminnasta. Budjetin lisäksi sukupuolitietoisen tarkastelun on hyvä ulottua talousarvion seurantaan ja tunnuslukuihin. Sukupuolittuneella tarkoitetaan esimerkiksi ilmiötä tai asiaa, joka näyttäytyy erilaisena eri sukupuolilla. Termiä käytetään esimerkiksi väkivallan sukupuolen mukaan eriytyneiden piirteiden yhteydessä (sukupuolittunut/sukupuolistunut väkivalta). Molempia muotoja käytetään, ja niillä ei ole juuri eroja. Sukupuolittuneesta voi kuitenkin tulla sukupuolistunutta vahvemmin se mielikuva, että asia on jakautunut nimenomaan kahteen vastakkaiseen tai täysin erilaiseen puoleen. Sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) tarkoittaa sitä, että toimenpiteen vaikutuksia arvioidaan etukäteen niiden mahdollisten sukupuolivaikutusten kannalta. Tavoitteena on ehkäistä sukupuolten kannalta ei-toivotut vaikutukset ja edistää tasa-arvoa. Arvioinnin perusteella voidaan tehdä korjaavia ehdotuksia syrjinnän ja eihaluttujen vaikutusten vähentämiseksi, tasa-arvon edistämiseksi ja tasa-arvon esteiden poistamiseksi. Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan usein transihmisiä (transsukupuoliset, transvestiitit ja muunsukupuoliset tai transgenderit) ja intersukupuolisia. Heille sukupuolen moninaisuus voi olla biologista tai se voi liittyä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun. Sukupuolivähemmistöön kuulumattomista, eli selvästi syntymässään määriteltyyn sukupuoleen (nainen tai mies) kuuluviksi itsensä kokevista, käytetään joskus nimitystä cissukupuolinen. Vähemmistönäkökulman korostamisen sijaan suositellaan käytettäväksi käsitettä sukupuolen moninaisuus, joka

7 SUKUPUOLTEN TASA-ARVO SYNTYMÄSSÄ MÄÄRITELTY SUKUPUOLI SYRJINTÄ TASA-ARVOANALYYSI TASA-ARVOLAKI TASA-ARVO-OHJELMA TASA-ARVOPOLITIIKKA TASA-ARVOSELONTEKO TASA-ARVOSUUNNITELMA TASA-ARVOVALTUUTETTU kuvaa kaikkien ihmisten sukupuolivariaatioita. Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan sukupuolten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja työelämässä sekä vallan ja resurssien oikeudenmukaista jakamista. Usein puhutaan sekä muodollisesta tasa-arvosta, eli syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisista oikeuksista ja kohtelusta, että tosiasiallisesta tasaarvosta esimerkiksi poliittisten päätösten lopputulosten suhteen. Sukupuolten tasa-arvoa tulee tarkastella myös sukupuolen moninaisuuden sekä muiden henkilöön liittyvien eriarvoisuutta aiheuttavien syiden suhteen. Syntymässä määritetty sukupuoli kertoo siitä sukupuolesta, joka henkilölle on määritetty hänen syntymässään. Ei ole suositeltavaa käyttää termejä, kuten oikea, alkuperäinen tai biologinen sukupuoli, koska ne voivat olla loukkaavia, vääriä tai hyvin harhaanjohtavia henkilöstä puhuttaessa. Syntymässä määritelty sukupuoli on yksityisasia. Yleinen syrjintäkielto on määritelty Suomen perustuslaissa. Sen mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tasa-arvoanalyysillä tarkoitetaan asiantuntijatiedon tuottamista tai tarkastelua tietyn aihealueen tasa-arvotilanteesta. Erillisiä tasaarvoanalyyseja ja -selvityksiä tarvitaan silloin, kun aiheesta ei ole valmiiksi riittävästi sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta kieltää välittömän ja välillisen syrjinnän sukupuolen perusteella ja velvoittaa edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Laki sisältää syrjintäsuojan myös sukupuolivähemmistöille. Tasa-arvolain noudattamista valvovat Suomessa tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasaarvolautakunta. Tasa-arvo-ohjelmalla viitataan hallituksen toimenpideohjelmaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Ensimmäinen hallituksen tasa-arvo-ohjelma on laadittu vuonna 1980 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 lähtien. Tasa-arvopolitiikka tarkoittaa niiden poliittisesti valittujen toimenpiteiden kokonaisuutta, joita käytetään toteuttamaan tai tavoittelemaan sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvopolitiikan painopisteet perustuvat tasa-arvolakiin, hallitusohjelmiin sekä kansainvälisiin ja EU-sopimuksiin ja -lainsäädäntöön. Suomessa hallituksen tasa-arvopolitiikan koordinoinnista vastaa sosiaali- ja terveysministeriöön sijoitettu tasa-arvoyksikkö. Tasa-arvoselonteolla viitataan valtioneuvoston eduskunnalle antamaan selontekoon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Ensimmäinen tasa-arvoselonteko on laadittu vuonna 2010 ja sen tavoitteet ulottuvat vuoteen Tasa-arvosuunnitelma on työkalu tasa-arvon edistämiseen organisaatiossa. Tasa-arvolaissa asetetaan tasaarvosuunnitteluvelvoitteita työpaikoille, oppilaitoksille ja viranomaisille. Yhtä organisaatiota voi koskea useampi suunnitteluvelvoite. Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tasa-arvovaltuutettu valvoo myös sukupuolivähemmistön syrjintäsuojan toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen ja toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.

8 TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA TRANSGENDER TRANSIHMINEN TRANSMIES, TRANSMASKULIINI TRANSNAINEN, TRANSFEMINIINI TRANSSEKSUAALI TRANSSUKUPUOLISUUS TRANSVESTIITTI YHDENVERTAISUUS YHDENVERTAISUUSLAKI Tasa-arvon tavoitteellinen ja suunnitelmallinen edistäminen on jokaisen viranomaisten lainsäädännöllinen tehtävä. Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja varmistaa, että sukupuolinäkökulma on mukana kaikessa toiminnassa. Sitä voi siten pitää sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toimeenpanosuunnitelmana. Toiminnallinen tasaarvosuunnitteluvelvoite koskee myös oppilaitoksia. ks. MUUNSUKUPUOLINEN Transihminen on yleiskäsite niille, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu eroaa siihen sukupuoleen liitetyistä odotuksista, johon heidät syntymähetkellä määriteltiin. Transihmisiin kuuluvat transsukupuoliset, muunsukupuoliset (transgenderit) sekä transvestiitit. Termejä transmies tai transmaskuliini käytetään joskus kuvaamaan henkilöä, joka on syntymässä määritelty tytöksi, mutta ei identifioidu tytöksi tai naiseksi. Myös syntymässä tytöksi määritelty muunsukupuoliseksi itsensä kokeva voi määritellä itsensä transmaskuliiniseksi henkilöksi. Termiä transnainen tai transfeminiini käytetään joskus kuvaamaan henkilöä, joka on syntymässä määritelty pojaksi, mutta ei identifioidu pojaksi tai mieheksi. Myös syntymässä pojaksi määritelty muunsukupuoliseksi itsensä kokeva voi määritellä itsensä transfeminiiniseksi henkilöksi. Transseksuaali on vanhentunut ja virheellinen käännös englannin kielen sanalle "transsexual", joka tarkoittaa transsukupuolista. Termi esiintyy vielä joissain vanhemmissa teksteissä, kuten esimerkiksi laissa. Transsukupuolinen on henkilö, jonka kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta. Useat transsukupuoliset tarvitsevat korjaushoitoja, jotta he voisivat elää paremmin omassa sukupuolessaan. Transsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla esimerkiksi mies, nainen tai transsukupuolinen. Transseksuaalinen-termiä ei enää käytetä. Transvestiitti on henkilö, jolla on tarve ilmentää ajoittain eri sukupuolta esimerkiksi pukeutumalla, muuttamalla ääntään tai harrastusten kautta. Aiemmin on käytetty termiä ristiinpukeutuminen (cross-dressing tai drag), mutta sillä voidaan tarkoittaa myös tilapäistä, ei tiiviisti identiteettiin liittyvää sukupuolen ilmaisemista. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan perustuslaissa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Käytännössä yhdenvertaisuudella tarkoitetaan lainsäädännössä tehdyn jaottelun vuoksi syrjimättömyyden ja tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista muun henkilöön liittyvän syyn kuin sukupuolen suhteen. Yhdenvertaisuuslaissa on säännökset yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisestä ja syrjinnän kielloista muun henkilöön liittyvän syyn kuin sukupuolen perusteella. Kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen sekä muu henkilöön liittyvä syy. YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yhdenvertaisuuslain velvoite edistää yhdenvertaisuutta koskee tasaarvolain tavoin viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia sekä työnantajia. Heillä on velvollisuus laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on edistää

9 yhdenvertaisuutta etnisen alkuperän, iän, kansallisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn suhteen. YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista. Valtuutettu voi esimerkiksi antaa yleisiä suosituksia sekä avustaa syrjinnän uhriksi joutuneita henkilöitä. Yhdenvertaisuuden toteutumista työelämää koskevissa yksittäistapauksissa valvovat työsuojeluviranomaiset. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa?

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Mikä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja tasa-arvovaltuutetun toimisto Pojat ovat

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja

Lisätiedot

Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki

Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen kirkon luottamusmiehille Perustuslain 6 (2 ja 4 mom.) Ketään ei saa

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

KESKEISIÄ TASA-ARVOON JA YHDENVERTAISUUTEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

KESKEISIÄ TASA-ARVOON JA YHDENVERTAISUUTEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ 1 KESKEISIÄ TASA-ARVOON JA YHDENVERTAISUUTEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Epäasiallinen käytös Epäasiallinen käytös on yleisen hyvän tavan vastaista käyttäytymistä toista kohtaan. Se voi olla esim. perusteetonta

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä

Lisätiedot

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?

Lisätiedot

KURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

KURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA KURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2017-2020 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Mitä on suvaaminen?, ylitarkastaja Tasa-arvoyksikkö 1 Esityksen rakenne Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki Peruskäsitteitä Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta

Lisätiedot

Biseksuaali. Kuvaa ihmisiä, jotka ihastuvat ihmiseen tämän sukupuolesta riippumatta tai jotka kykenevät ihastumaan sekä tyttöihin ja poikiin

Biseksuaali. Kuvaa ihmisiä, jotka ihastuvat ihmiseen tämän sukupuolesta riippumatta tai jotka kykenevät ihastumaan sekä tyttöihin ja poikiin Sanojen merkityksiä Teema: Terminologia, mitkä sanat ovat kunnioittavia, mitkä loukkaavia Kesto: 15-30 minuuttia Osallistujamäärä: Viidestä kahteenkymmeneen Tarvikkeet: Vihreä, keltainen ja punainen paperi,

Lisätiedot

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff, OM Yhdenvertaisuuslaki on

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus kuntien tasaarvotyöstä. 9.9.2015 Naisjärjestöjen keskusliitto YTM Meija Tuominen meija.tuominen(at)vantaa.fi

Keskustelutilaisuus kuntien tasaarvotyöstä. 9.9.2015 Naisjärjestöjen keskusliitto YTM Meija Tuominen meija.tuominen(at)vantaa.fi Keskustelutilaisuus kuntien tasaarvotyöstä 9.9.2015 Naisjärjestöjen keskusliitto YTM Meija Tuominen meija.tuominen(at)vantaa.fi Tasa-arvo? Yhdenvertaisuus? Lähestymistapoja: - Uskonnot ja ideologiat. -

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä

Lisätiedot

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Tarkoitus: Keskustelun tavoitteena on selkiyttää tasa-arvolain ymmärtämistä sekä sitä, kuinka itse voi vaikuttaa lain toteutumiseen. Tarkoituksena

Lisätiedot

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa

Lisätiedot

Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Päivitetty 14.12.2018 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa 4 2. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman yhdistäminen 4 3. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen

Lisätiedot

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018 Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Vähemmistönä vähemmistössä. Soveltavan liikunnan päivät

Vähemmistönä vähemmistössä. Soveltavan liikunnan päivät Vähemmistönä vähemmistössä Soveltavan liikunnan päivät 21.8.2018 Marja.Kokkonen@jyu.fi TÄMÄN PUHEENVUORON PÄÄTEEMAT I II III Ydinkäsitteet: sukupuolen moninaisuus, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaus,

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus Sisällys Yhdenvertaisuussuunnitelma... 1 1 Johdanto... 1 2 Sisältö ja tavoitteet... 1 3 Positiivinen erityiskohtelu...

Lisätiedot

Apollon Yhteiskoulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Hyväksytty Apollon Yhteiskoulun johtokunnassa 20.9.

Apollon Yhteiskoulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Hyväksytty Apollon Yhteiskoulun johtokunnassa 20.9. 1 Apollon Yhteiskoulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016 Hyväksytty Apollon Yhteiskoulun johtokunnassa 20.9.2016 2 Sisällys 1. Tasa-arvon käsite ja tasa-arvolaki 2. Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima Luokittelu: rajaa, rajoittaa, pakottaa, leimaa *** JA *** Luokittelu: luo, tekee

Lisätiedot

#kaikkienduuni, Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja segregaatio, kokemuksia SEGLI-hankkeesta Marja-Leena Haataja

#kaikkienduuni, Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja segregaatio, kokemuksia SEGLI-hankkeesta Marja-Leena Haataja #kaikkienduuni, Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja segregaatio, kokemuksia SEGLI-hankkeesta Marja-Leena Haataja Mitä on sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus? Tasa-arvolaissa ei ole määritelmää Yhtäläiset

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esite 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015 TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI-

Lisätiedot

Asiallinen käytös sallittu. Työympäristöseminaari

Asiallinen käytös sallittu. Työympäristöseminaari Asiallinen käytös sallittu Työympäristöseminaari 28.5.2019 1 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työturvallisuuslaissa Työntekijän pitää välttää sellaista epäasiallista kohtelua ja häirintää, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus Sisällysluettelo 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö... 4 2.1 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)

Lisätiedot

Kyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille

Kyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille Kyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille 2019-2020. Yhteistyötoimikunta 6.2.2019 Kunnanhallitus 18.2.2019 Kunnanvaltuusto 29.4.2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Yhdenvertaisuus-

Lisätiedot

värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä

värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä Voinko olla oma itseni työssä? Sukupuoli ja seksuaalisuus halutaan yleensä sulkea työpaikan ovien ulkopuolelle. Sinänsä

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa

Tasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa Tasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa Jukka Maarianvaara Tasa-arvovaltuutettu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusseminaari, Vaasan yliopisto 12.4.2018 Miten tasa-arvo voi Suomessa? Tasa-arvon paradoksi

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Raahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma

Raahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 19.5.2017 24/05/ 2 Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 25.3.2015 Hallitussihteeri Terhi Tulkki Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus sosiaalialalla. YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen

Yhdenvertaisuus sosiaalialalla. YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen Yhdenvertaisuus sosiaalialalla, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen Yhdenvertaisuuden merkityksen muutos Monimuotoistumisen (arvo)muutos o globalisaatio, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus Muutos lainsäädännössä

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 Yhteistyötoimikunta 19.09.2017 Kunnanhallitus 16.10.2017 1. JOHDANTO 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman taustaa Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014

Lisätiedot

SIBELIUS-LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017

SIBELIUS-LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017 1 SIBELIUS-LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017 JOHDANTO Sibelius-lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakiin. Tasa-arvolaki velvoittaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2014 Laki. naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2014 Laki. naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1329/2014 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esite 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015 TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA

Lisätiedot

SILMÄLASIT SILMÄLASIT

SILMÄLASIT SILMÄLASIT SUKUPUOLI- SILMÄLASIT KÄYTTÖÖN! Esitteitä 2008:2 Sukupuolisilmälasien käyttöohje Sukupuolisilmälaseilla näkee toiminnan ja toimintaympäristön sukupuolinäkökulmasta. Kartoita toimintamaasto Testikysymys

Lisätiedot

1. TASA-ARVO SUUNNITELMA

1. TASA-ARVO SUUNNITELMA 1 Liite 1: Tasa-arvo suunnitelma 1. TASA-ARVO SUUNNITELMA Sisällys 1. Tasa-arvo suunnitelma... 1 1.1. Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet... 1 1.2. Erkko-lukion henkilömäärät... 2 2. Tasa-arvoon liittyvä

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2018-2020 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 12/2017 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 1/2018 1. Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen LYY Lapin yliopiston ylioppilaskunnan

Lisätiedot

MITEN VOIN TUKEA koulutuspäivä

MITEN VOIN TUKEA koulutuspäivä MITEN VOIN TUKEA koulutuspäivä TULOKSIA KOTT 2016 tutkimuksesta Pauli Tossavainen /Kristina Kunttu 9.5.2017 KOTT-diat Kristina Kunttu KOTT 2016 -aineistosta Otos 10 000, vastanneita 3114. Vastaajan sukupuolta

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA KUNNANHALLITUKSEN ESITYSLISTAN 14.11.2016 liite nro 5 HEINÄVEDEN KUNTA TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2018 Yhteistyötoimikunta / 2016 Kunnanhallitus / 2016 Valtuusto / 2016 1. JOHDANTO 1.1.

Lisätiedot

Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa

Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAI- SUUDEN HUOMIOIMISESTA

SUKUPUOLEN MONINAI- SUUDEN HUOMIOIMISESTA Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:22 Inkeri Tanhua, Sinikka Mustakallio, Marita Karvinen, Maarit Huuska, Milla Aaltonen Tietopaketti SUKUPUOLEN MONINAI- SUUDEN HUOMIOIMISESTA

Lisätiedot

Ohjeistus kouluille ja päiväkodeille toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintaan

Ohjeistus kouluille ja päiväkodeille toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintaan Kalajoen kaupunki 2017-2019 Toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Ohjeistus kouluille ja päiväkodeille toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintaan Kalajoen kaupungin

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI, OPPILAITOKSET JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

TASA-ARVOLAKI, OPPILAITOKSET JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TASA-ARVOLAKI, OPPILAITOKSET JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esite 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015 TASA-ARVOLAKI, OPPILAITOKSET JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI-

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Tasa-arvosuunnittelun lähtökohdat 3 3. Tavoitteet ja toimenpiteet tasa-arvon toteuttamiseksi 4 4. Tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus

Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus Mia Teräsaho & Miina Keski-Petäjä Nuoret ja tulevaisuus satavuotiaassa Suomessa -seminaari 7.3.2017 Nuoret eivät tee valintoja tyhjiössä Sukupuoliroolit

Lisätiedot

Nimestä minut tunnet vai tunnetko? Sukupuolien moninaisuus ja lähisuhdeväkivalta

Nimestä minut tunnet vai tunnetko? Sukupuolien moninaisuus ja lähisuhdeväkivalta Juha Kilpiä Aktuaali koulutuspalvelu Seksuaalipedagogi (Nacs) Työnohjaaja Ryhmänohjaaja Vapaaehtoistyöntekijä www.aktuaali.fi www.facebook.fi/aktuaali www.twitter.fi/jkilpia juha.kilpia@aktuaali.fi +358

Lisätiedot

Rauman Lyseon lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma V

Rauman Lyseon lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma V Rauman Lyseon lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 2019 V15.12.2016 1 Rauman Lyseon lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 3 2.1. Tasa-arvolaki...

Lisätiedot

Seta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta

Seta ry Pasilanraitio 5, Helsinki   Tampere Lotte Heikkinen, Seta Yhdenvertaisesti työelämään? Tampere 28.3.2017 Lotte Heikkinen, Seta Lainsäädäntö Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien muutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alussa Ehdoton syrjintäsuoja myös seksuaali-

Lisätiedot

Lahden Rudolf Steiner -koulun perusopetuksen tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Lahden Rudolf Steiner -koulun perusopetuksen tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat Lahden Rudolf Steiner -koulun perusopetuksen tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat Tasa-arvo Johdanto Lahden steinerkoulun perusasteen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma perustuu lakiin naisten ja

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lainsäädäntö kattavaa - kyse asenteista 1. Tasa-arvolaki 2. Työturvallisuuslaki 3. Rikoslaki

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

OMNIA KOULUTUS 1 (19) Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 SISÄLLYS

OMNIA KOULUTUS 1 (19) Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 SISÄLLYS OMNIA KOULUTUS 1 (19) SISÄLLYS 1. MIKSI OMNIASSA ON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA?... 2 1.1 Omnian arvot... 3 1.2 Omnian toiminnan tavoitteet... 3 1.3 Mitä laki määrää?... 4 2. TASA-ARVO JA

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelu 1

Tasa-arvosuunnittelu 1 Tasa-arvosuunnittelu 1 Kurssin tarkoituksena on antaa perustiedot tasaarvosuunnitteluun Miksi tehdään, mitä tehdään ja miten tehdään? Tasa-arvosuunnitelma - Näin se onnistuu (julkaisu 2007) 2 Naiset ja

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa

Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa Projektipäällikkö Sanna Nevala Perhetyöntekijä, perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen 7.2.2018 Vaasa Sateenkaari-ihmiset? Sukupuolen ja

Lisätiedot

Tervolan kunnan oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Tervolan kunnan oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia Tervolan kunnan oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Sivistyslautakunta 29.112016 108 1 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus Naisten

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- KYSELY työpaikoille

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- KYSELY työpaikoille TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- KYSELY työpaikoille Tämä lomake o tarkoitettu tasa-arvo ja yhdevertaisuude arvioitii. Kysely tuloksia käytetää tasa-arvo- ja yhdevertaisuussuuitelma laadia apua. Vastaamalla

Lisätiedot

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi 11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä

Lisätiedot

KAUTTUAN KOULUN TASA ARVOSUUNNITELMA (YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA) KAUTTUAN KOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA

KAUTTUAN KOULUN TASA ARVOSUUNNITELMA (YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA) KAUTTUAN KOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA KAUTTUAN KOULUN TASA ARVOSUUNNITELMA (YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA) KAUTTUAN KOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällys: 1. Johdanto 2. Tasa-arvoon liittyvä lainsäädäntö 3. Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet 4.

Lisätiedot

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen hoitotyössä

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen hoitotyössä Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen hoitotyössä Jarna Rintaniemi Kätilö - HUS, Naistentautien pkl, seksuaalineuvojaopiskelija Sexpo Naistentautien alueellinen koulutuspäivä 5.3.2018 Sukupuolivähemmistöt

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 1 Yht.tmk 15.3.2007 4 PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 2 1. JOHDANTO sivu 3 2. TAVOITTEET JA ARVOT TYÖPAIKKOJEN TASA-ARVON JA sivu 3 YHDENVERTAISUUDEN

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen edellyttää aktiivista toimintaa ja toisten ihmisten huomiointia toiminnassa, erityisesti vähemmistöryhmien. Tämän verkkokurssin

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Lisätiedot

Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään

Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään YHDENVERTAISUUSVALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään Itsenäinen ja riippumaton viranomainen Syrjintäperusteet: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus,

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017 2021 Yhteistyöryhmä 17.11.2016 14 Kunnanhallitus 28.11.2016 214 Valtuusto 12.12.2016 51 liite nro 4 1 1. Johdanto Sonkajärven kunnan henkilöstöpolitiikassa

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Suunnitelma on hyväksytty 17.06.2019 20 kunnanvaltuustossa. YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Johdanto Yhdenvertaisuus moniulotteisena käsitteenä liittyy palveluihin, rakennettuun ympäristöön, osallistumiseen,

Lisätiedot

Joensuun steinerkoulun tasa-arvosuunnitelma Sisällys

Joensuun steinerkoulun tasa-arvosuunnitelma Sisällys Joensuun steinerkoulun tasa-arvosuunnitelma 2016-2017 Sisällys 1 Joensuun steinerkoulun tasa-arvosuunnitelma n laadinta 1 2 Lainsäädäntö 2 2.1 Tasa-arvolaki 2 2.2 Yhdenvertaisuuslaki 3 3 Toimenpiteet tasa-arvon

Lisätiedot

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu

Lisätiedot