Transseksuaalien hoito. Aila Tiitinen, Sinikka Suominen ja Matti Holi
|
|
- Aurora Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Transseksuaalien hoito Aila Tiitinen, Sinikka Suominen ja Matti Holi Suomessa on arvioitu olevan transseksuaalia. He kokevat sukupuolensa vastakkaiseksi biologiseen sukupuoleensa nähden. He tarvitsevat monia terveydenhuollon palveluja, huolellista diagnostiikkaa, hormoni- ja leikkaushoitoja sekä erilaisia tukipalveluja. Vuoden 2003 alussa tuli voimaan laki, jossa säädetään transseksuaalisen henkilön sukupuolen vahvistamisesta tietyin edellytyksin eli oikeudesta saada viranomaisen päätös kuulumisesta vastakkaiseen sukupuoleen biologiseen sukupuoleensa nähden. Tähän liittyvässä ministeriön asetuksessa annetaan ohjeet sukupuolen muuttamiseen tähtäävän tutkimuksen ja hoidon järjestämisestä. HYKS:aan ja TAYS:aan on perustettu työryhmät tätä hoitoa varten. Varsinaisen hoitoprosessin jälkeen hormonihoidon seuranta ja mahdollinen muu seuranta toteutetaan avosektorilla. Yli viisikymmentä vuotta on kulunut siitä, kun lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvattiin ensimmäinen sukupuolenkorjaushoito. Samaan aikaan yhdysvaltalainen endokrinologi ja seksologi Harry Benjamin (1953) julkaisi ensimmäiset artikkelit transseksuaalisuudesta. Nykyisin hänen mukaansa nimetty yhdistys julkaisee ja päivittää säännöllisin väliajoin hoitosuositusta (Walker ym. 1985, www. symposium.com/ijt//soc_2001/index.htm). Euroopan neuvoston yleiskokous antoi v jäsenmaille suosituksen turvata lainsäädännöllä transseksuaalin oikeudet. Suomessa Stakes asetti työryhmän suunnittelemaan transseksuaalien hoidon järjestämistä. Valmistelutyön jälkeen laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (563/2002) ja siihen liittyvä asetus (1053/2002) valmistuivat, ja ne astuivat voimaan tämän vuoden alusta. Laissa säädetään transseksuaalisen henkilön sukupuolen vahvistamisesta. Samanaikaisesti kumottiin kastroimislaki. Asetuksessa annetaan tarkempia ohjeita tutkimuksen ja hoidon järjestämisestä. Transseksuaalisuuden määritelmä ja esiintyvyys Transseksuaalisuus on äärimuoto koetun sukupuolen ja sen ruumiillisen ja sosiaalisten ilmenemismuotojen välisestä ristiriidasta (Pimenoff 1993). Transseksuaali on normaaleista kromosomaalisista, hormonaalisista ja anatomisista sukupuoliominaisuuksistaan huolimatta vakuuttunut siitä, että hän kuuluu vastakkaiseen sukupuoleen. Transseksuaalisuuden syytä ei tunneta (Cohen-Kettenis ja Gooren 1999), ja toistaiseksi kaikki esitetyt kehityspsykologiset ja biologiset selitysyritykset on jouduttu hylkäämään. Sukupuoli-identiteetin häiriöiden yleisyyttä ei tiedetä tarkkaan; luvut vaihtelevat maittain, ajankohdittain ja tutkimustavan mukaan. Tuoreimmat arviot Hollannista esittävät transseksuaalisuuden yleisyydeksi siellä 1: miehillä ja 1: naisilla. Ruotsissa sukupuolenvaihtohalun vuoksi tutkimuksiin hakeutuvien vuotuinen insidenssi on 0,17: Siellä ei insidenssi ole muuttunut 20 vuoden aikana Duodecim 2003;119:
2 (Landen ym. 1996a). Miesten ja naisten välisen suhteen prevalenssiksi on aiemmin todettu 3:1, mutta insidenssiluvuissa sukupuolien välillä ei ole todettu juuri eroja (Landen ym. 1996b). Diagnostiikka Maailman terveysjärjestön tautiluokitus ICD-10 määrittää transseksuaalisuudelle (F64.0) seuraavat kriteerit: 1) Halu elää ja tulla hyväksytyksi vastakkaisen sukupuolen edustajana. Tavallisesti tähän liittyy toive saada kirurgista ja hormonaalista hoitoa oman ruumiin muuttamiseksi mahdollisimman samankaltaiseksi kuin toivottu sukupuoli. 2) Transseksuaalisen identiteetin kokemus on kestänyt vähintään kaksi vuotta. 3) Kyseessä ei ole muun mielenterveyshäiriön esimerkiksi skitsofrenian oire tai kromosomipoikkeavuus. Diagnostiset tutkimukset tehdään laajan työryhmän yhteistyönä. HUS:ssä psykiatriseen työryhmään kuuluu psykiatri, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Diagnostisissa selvittelyissä pyritään sulkemaan pois psykiatriset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa sukupuolenvaihtohalua. Tällaisia ovat eräät psykoosit ja transvestismi. Lisäksi arvioidaan psykiatriset sairaudet, jotka voivat haitata raskasta sukupuolenkorjausprosessia, kuten vaikeat persoonallisuushäiriöt ja hoitamaton päihdeongelma. Psykiatri tekee normaalin yksityiskohtaisen psykiatrisen haastattelun lisäksi strukturoidut diagnostiset haastattelut (SCID I ja SCID II) ja oirekyselyn (SCL-90). Erikoissairaanhoitaja kartoittaa tiheillä käynneillä potilaan elämäntilannetta sekä informoi ja tukee häntä. Psykologi tekee kliinisen haastattelun ohella laajan persoonallisuustutkimuksen ja laajan kognitiivisen suorituskyvyn kartoituksen. Tutkimukseen on varattava riittävästi aikaa, jotta potilaan tilanteesta, persoonallisuudesta ja muusta psykiatrisesta problematiikasta saadaan seurannassa realistinen kuva ja tulevia hoitovaihtoehtoja voidaan turvallisesti arvioida. Potilasta informoidaan alusta asti erilaisista hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Osa potilaista ei halua biologisia ja juridisia toimenpiteitä, osalle riittää etunimen vaihto, osa haluaa hormonihoidon muttei leikkauksia, ja osa haluaa»koko paketin» eli hormonihoidon, oikeudellisen sukupuolenkorjauksen ja kaikki mahdolliset leikkaukset. Tutkimuksesta ja hoidosta vastaava työryhmä Sukupuoli-identiteetin häiriöt tulee tutkia ja hoitaa moniammatillisessa transseksuaalisuuteen perehtyneessä työryhmässä. Asetuksen 1053/ 2002 mukaisesti sukupuolen muuttamiseen tähtäävä tutkimus ja hoito keskitetään HYKS:aan ja TAYS:aan. Työryhmän toiminnasta vastaa psykiatrian erikoislääkäri. Ryhmän käytettävissä tulee olla endokrinologiaan perehtyneitä gynekologian ja sisätautien erikoislääkäreitä sekä sukupuolielinkirurgiaan perehtynyt plastiikkakirurgian erikoislääkäri Helsingissä, jonne on keskitetty sukupuolielinkirurgia kohdun ja munasarjojen poistoa lukuun ottamatta. Sekä Helsingin että Tampereen työryhmä käyttävät diagnostiikan ja hoitovaihtoehtojen arvioinnin tukena psykologin tekemiä tutkimuksia. Hoidon aloitus Kun potilaalla epäillään sukupuoli-identiteetin häiriötä, hänet tulee ohjata jatkotutkimuksiin joko HYKS:n psykiatrian poliklinikkaan tai TaYS:n yleissairaalapsykiatrian poliklinikkaan. Tiiviin ja vähintään kuusi kuukautta kestävän diagnostisen vaiheen päätteeksi potilas ja häntä tutkiva työryhmä laativat yhdessä kirjallisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman, joka voi sisältää erilaisia aiemmin mainittuja vaihtoehtoja. Tavallisin vaihtoehto on eteneminen niin sanottuun tosielämän kokeeseen, jonka aikana psykiatrinen seuranta on harvaa. Kokeen loppuvaiheessa alkaa uusi tiivis psykiatrinen tutkimusjakso, jossa arvioidaan kokeen onnistumista ja jonka päätteeksi tehdään päätökset juridisen sukupuolen korjauksesta ja mahdollisista kirurgisista toimenpiteistä. Tämän jälkeen psykiatrista seurantaa ja tukea jatketaan harvakseltaan, kunnes leikkaukset ovat ohi. Tosielämän kokeella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen siirtyy kokonaan elämään toivomansa sukupuolen mukaisessa roolissa. Koska 2046 A. Tiitinen, ym.
3 Lähete 1. Tutkimusjakso (vähintään 6 kk) Tosielämän koe (vähintään 12 kk) 2. Tutkimusjakso Psykiatrinen anamneesi ja elämäntilanteen selvittely Psykiatrinen diagnostiikka Potilaan informointi Psykologiset tutkimukset Somaattiset selvittelyt Gynekologin konsultaatio Potilas elää toivomansa sukupuolen roolissa Hormonihoito Harva psykiatrinen seuranta Lausunto etunimen muutoksesta Mahdollinen foniatrin konsultaatio äänestä Tosielämän kokeen arviointi Psykiatrinen diagnostiikka Psykologiset tutkimukset Konsultaatiolausunto toiseen sukupuolenmuutosyksikköön Juridinen sukupuolenmuutos Kirurgiset toimenpiteet (sisältävät sukupuolirauhasten poiston) Kuva. Sukupuolen muuttamisen vaiheet ja niiden ajoitus Suomessa. sukupuoleen kuulumisella on merkittäviä henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä seurauksia, ratkaisua sukupuolen muutoksesta ei tule tehdä vailla selvää tietoa ja ymmärrystä prosessin vaikutuksesta perheeseen, ystävyyssuhteisiin, ammatilliseen kehitykseen sekä taloudellisiin ja laillisiin seurauksiin. Potilasta hoitava työryhmä selvittää potilaalle sukupuolenkorjausprosessin mahdollisia ennustettavia seurauksia jo ennen tosielämän kokeeseen siirtymistä. Elämä toivotussa sukupuoliroolissa voi olla hyvin erilaista kuin ennen koetta oletettiin. Tosielämän kokeen onnistumista arvioitaessa keskeisiä asioita ovat 1) miten potilaan tyytyväisyys elämäänsä on muuttunut, 2) kuinka hänen ystävyys- ja perhesuhteensa sekä muu sosiaalinen elämänsä ovat kehittyneet ja 3) millainen hänen ammatillinen kehityksensä on ollut. Kokeen onnistumista arvioidaan yhteistyössä potilaan kanssa. Todistukset etunimen ja sosiaaliturvatunnuksen vaihtoa varten Tutkimuksen ja hoidon edetessä potilas siirtyy elämään täysin kokemansa sukupuolen roolissa. Tosielämän kokeen alkuvaiheissa potilas voi niin toivoessaan vaihtaa etunimensä toista sukupuolta vastaavaksi. Tätä varten kirjoitetaan lyhyt vapaamuotoinen psykiatrin lausunto maistraatille. Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain mukaan juridisen sukupuolen muuttamiseen tarvitaan kahden psykiatrin lausunto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Helsingin työryhmässä tutkittu transseksuaali käy Tampereen työryhmän psykiatrin arviossa saadakseen lausunnon juridista sukupuolen muutosta varten. Lausunnossa pitää olla perusteltu kannanotto siihen, että henkilö 1) kokee pysyvästi kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen, 2) elää tämän sukupuolen mukaisessa sukupuoliroolissa ja 3) hänet on steriloitu tai hän on muusta syystä lisääntymiskyvytön. Henkilön tulee olla täysi-ikäinen, ja hänellä pitää olla Suomen kansalaisuus tai asuinpaikka Suomessa. Avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva voidaan vahvistaa kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen vain, jos toinen osapuoli antaa tähän suostumuksen, tällöin avioliitto muuttuu ilman eri toimenpidettä rekisteröidyksi parisuhteeksi tai rekisteröity parisuhde avioliitoksi. Hormonihoito Transseksuaalien hormonihoidolla tarkoitetaan hoitoa vastakkaisen sukupuolen hormoneilla. Tavoitteena on estää omien sukupuolirauhasten toiminta (hävittää genotyypin mukaisen sukupuolen ilmiasun piirteitä) ja samalla saada aikaan vastakkaisen sukupuolen ulkoiset piirteet. Useat hormonihoidon vaikutukset häviävät jopa useiden vuosien jälkeen mutta eivät täydellisesti (esim. hedelmällisyys). Hormonihoidon aloittava lääkäri voi olla endokrinologiaan perehtynyt gynekologi tai sisätautilääkäri. Hormonihoito aloitetaan siinä klinikassa, jossa diagnoosikin Transseksuaalien hoito 2047
4 tehdään. Tämä edellyttää käyntiä tutkimusvaiheessa ja toista käyntiä silloin, kun hormonihoito psykiatrian lausunnon perusteella voidaan aloittaa. Joissakin tilanteissa on myös mahdollista yhdistää nämä käynnit. Ennen hormonihoidon aloitusta selvitetään esitiedot ja tehdään kliininen tutkimus, joka sisältää gynekologisen tai andrologisen tutkimuksen. Mukaan voidaan liittää konsultaatioita (esim. sisätautilääkäri, kirurgi). Ennen hoidon aloitusta määritetään laboratoriotutkimuksin perusverenkuva, maksan ja munuaisten toiminta, verenglukoosin paastoarvo ja harkinnan mukaan karyotyyppi. Hormonimääritykset tehdään anamneesin mukaan. Niiden kohteita ovat tyreotropiini ja prolaktiini, mahdollisesti luteinisoiva hormoni ja follikkelia stimuloiva hormoni sekä testosteroni, estradioli ja sukupuolihormoneja sitova globuliini. Lipidimääritykset tehdään ennen testosteronihoidon aloitusta. Tutkimuksiin saattaa sisältyä myös kuvantamistutkimuksia, esimerkiksi munasarjojen kaikukuvaus. Vielä tässä vaiheessa on tärkeätä antaa tietoa hoidon mahdollisuuksista, toteutuksesta, seurannasta ja riskeistä. Erityisen tärkeää on kertoa, mitä hoidolla ei voida saavuttaa. On muistettava, että biologisen sukupuolen mukaisen ilmiasun (esim. kasvojen luusto, lantion malli, karvoitus) hävittäminen hormonihoidolla jää aina vajavaiseksi. Naisesta mieheksi Naisesta mieheksi haluavan hoitona käytetään testosteronia, joka voidaan antaa ruiskeina, tabletteina, geelinä tai laastarin avulla. Tablettien ongelma on niiden heikompi teho, jolloin tarvitaan isoja annoksia. Laastarit ovat melko suuria, ja ne pitää vaihtaa päivittäin. Geelihoito on juuri tullut kliiniseen käyttöön. Testosteronipistokset täytyy antaa syvälle lihakseen, mutta pistotekniikka voidaan opettaa potilaalle tai hänen läheiselleen. Hoidon teho nähdään pian mutta maksimivaikutus aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Kuukautisvuodot jäävät pois 1 2 kuukauden kuluessa, ääni madaltuu 2 3 kuukaudessa, karvoitus lisääntyy, miehinen hiustenlähtö voi alkaa, kehon rasvajakauma muuttuu ja klitoris kasvaa. Mielialamuutoksia saattaa esiintyä useammanlaisia. Kastroiminen ei yleensä aiheellista hormonihoidon muuttamista; enintään pistosten väliaikaa pidennetään. Miehestä naiseksi Miehestä naiseksi haluavan hoito aloitetaan usein sekä estrogeenilla että antiandrogeenilla. Estrogeenia voidaan antaa tabletti-, laastari- tai geelimuodossa, ja hoidossa käytetään ns. luonnollisia estrogeeneja (estradioli). Estrogeeni saa muutamassa kuukaudessa aikaan erektioiden ja siemensyöksyjen pois jäämisen, mutta kivesten koko ei pienene. Rintojen kasvu alkaa vähitellen, ja rasvakudosta saattaa kertyä lantiolle. Jotta karvoitus saataisiin vähenemään ja hiusten kasvu paremmaksi, aloitetaan antiandrogeenihoito syproteroniasetaatilla. Sen teho riippuu paljon lähtötilanteesta. Antiandrogeenin lisääminen vähentää estrogeeniannoksen tarvetta, koska se myös estää kiveksen toimintaa ja omaa testosteronintuottoa. Finasteridista, joka estää testosteronin muuttumisen potentimpaan karvatupessa vaikuttavaan muotoon, ei ole riittävästi kokemusta transseksuaalien hoidossa. Kastroimisen jälkeen lääkitystä voidaan usein muokata eli vähentää estrogeeniannoksia ja ehkä lopettaa antiandrogeenin käyttö. Estrogeeni- ja testosteronihoito ovat täysin korvattavia viimeistään sukupuolirauhasten poiston jälkeen. Antiandrogeeneilla on vain peruskorvattavuus (50 %). B-lausunto hoidon täydestä korvattavuudesta voidaan kirjoittaa jo ennen kastroimista tunnuksella 121 (sukupuolirauhasten vajaatoiminta). Edellytyksenä on kuitenkin, että hoitoa on annettu riittävän pitkään (vähintään yhden vuoden ajan) ja diagnoosi on tosielämän kokeen aikana varmistunut. Leikkaushoidot Biologisen sukupuolen ilmiasun muuttamiseen tarvitaan hormonihoidon lisäksi useita erilaisia kirurgisia toimenpiteitä, joiden ajoitus mietitään hoitosuunnitelman mukaisesti. Potilaan sopeutumista hänen kokemaansa sukupuolirooliin voidaan lisätä oikein ajoitetulla ulkoisten suku A. Tiitinen, ym.
5 puolitunnusmerkkien poistamisella, kuten rintarauhasten poistolla, ääniterapialla tai partakarvojen poistolla. Naisesta mieheksi haluavan hoidossa ensimmäinen leikkaus on yleensä rintarauhasten poisto. Se pyritään tekemään gynekomastialeikkauksen tapaan nänninpihan alareunan myötäisestä viillosta. Kuitenkin useimmat potilaat ovat jo vuosien ajan sitoneet rintansa vartaloa vasten tiukalla sidoksella tai vyöllä, joten rintojen muoto on muuttunut ja iho on venynyt ja riippuva. Tästä syystä joudutaan usein hyväksymään varsin näkyvät arvet. Transseksuaalipotilaan rintarauhasen poisto vaatii plastiikkakirurgista erityisosaamista. Suosituksen näihin kirurgisiin hoitoihin antaa yleensä psykiatrian erikoislääkäri, ja päätös niiden ajoituksesta voidaan tehdä moniammatillisessa työryhmässä. Sukupuolielinkirurgiassa tehdään elimistöön korjaantumattomia muutoksia. Lähetteen sukupuolielinleikkaukseen tulee olla kahden sukupuoli-identiteetin häiriöiden arvioon ja hoitoon perehtyneen psykiatrian erikoislääkärin allekirjoittama. Tässä vaiheessa ei edellytetä toiselta psykiatrilta potilaan henkilökohtaista tapaamista, vaan paperikonsultaatio riittää. Naisesta mieheksi haluavan sukupuolielinleikkaus aloitetaan kohdun ja munasarjojen poistolla. Tämä tehdään yleensä tähystysleikkauksena ja voidaan toteuttaa missä tahansa gynekologisessa yksikössä, kunhan asianmukainen lausunto on kirjoitettu. Varsinainen sukupuolenkorjausleikkaus tehdään HYKS:n plastiikkakirurgian klinikassa. Potilas ja plastiikkakirurgi valitsevat sopivan leikkaustyypin potilaan toiveiden ja ruumiinrakenteen mukaisten toteutusmahdollisuuksien mukaan mahdolliset komplikaatiot ja haittavaikutukset punniten. Peniksen rakentaminen eli falloplastia voidaan tehdä usealla eri tekniikalla. Ideaalinen lopputulos olisi luonnollinen ulkonäkö, mahdollisuus virtsata seisaallaan, erogeeninen tunto ja yhdyntämahdollisuus, mutta usein joudutaan tyytymään jonkinlaiseen kompromissiin. Tutkimuksissa on yhdenmukaisesti todettu, että sukupuolen korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tuloksekkaita. Edellytyksinä ovat oikeassa paikassa tehty huolellinen diagnostiikka, hyvä hoitosuunnitelma ja taitava kirurgia. Tavallisimmin käytetyt tekniikat ovat metaidoioplastia, jolloin hormonihoidon hypertrofioimasta klitoriksesta muotoillaan mikropenis (Hage 1996), lähikudosten varrellinen ihorasvakudoskieleke tai mikrokirurginen etäkieleke (Cheng ym. 1995). Potilaan niin toivoessa pyritään myös rakentamaan peniksen kärkeen ulottuva virtsaputki. Naisen lyhyttä virtsaputkea voidaan jatkaa neopeniksen tyveen esimerkiksi sisempiä häpyhuulia apuna käyttäen. Virtsaputken rakentamiseen liittyy kuitenkin huomattava jälkiongelmien fistelien, striktuuroiden ja tulehdusten riski, jonka vuoksi kaikki potilaat eivät sitä toivo. Yleensä sukupuolielinten korjauksen yhteydessä tehdään myös emättimen poisto ja muodostetaan suuria häpyhuulia apuna käyttäen kivespussi. Klitoris voidaan jättää paikalleen, mutta yleensä sen iho-osa poistetaan ja se upotetaan neopeniksen alle. Kivesproteesit asetetaan tavallisesti noin vuoden kuluttua primaarileikkauksesta. Jos valittu falloplastiamenetelmä on aikaansaanut riittävän ihotunnon peniksen kärkeen, on teoriassa mahdollista asentaa erektioproteesi 1 2 vuoden kuluttua. Miehestä naiseksi haluavan kirurgisiin toimenpiteisiin kuuluvat kivesten ja siittimen poisto ja samalla tehtävä vaginoplastia. Nykyään käytetyin vaginoplastiamenetelmä on poistetun siittimen ihon invertoiminen lantionpohjaan tehtyyn neovaginaonkaloon, tarvittaessa ihosiirrettä apuna käyttäen (Krege ym. 2001). Glansin dorsaalinen erogeenisesti tunnokas osa säästetään hermo-verisuonipedikkelinsä varassa, ja siitä muodostetaan uusi klitoris. Kivespussien ihosta muodostetaan ulommat häpyhuulet. Vaginoplastian jälkihoito on vaativaa ja edellyttää potilaalta omatoimista elinikäistä säännöllistä laajentamista. Nämä leikkaukset on keskitetty HYKS:n plastiikkakirurgian klinikkaan. Muitakin korjaavia leikkauksia voidaan suunnitella, mutta käytännössä ne toteutetaan nykyisin yksityispuolella potilaan maksukyvyn mukaan. Tällaisia ovat rintojen suurentaminen, Transseksuaalien hoito 2049
6 kilpiruston resektio, äänihuuliplastiat, rasvaimutoimenpiteet, rinoplastia, kasvoluiden osteotomiat, kasvojenkohotusleikkaukset ja silmäluomiplastiat. Seuranta Leikkaushoidon jälkeen suunnitellaan hormonihoidon pysyvä toteutus sekä seuranta. Seurannassa on erityisesti muistettava hoidon mahdolliset haitat ja riskit. Testosteronihoidon haitoista tärkeimpiä ovat akne, lipidimuutokset ja verisuonisairauksien vaaran lisääntyminen (Goh ym. 1995). Estrogeenihoidon haittoja taas ovat turvotus, painonnousu sekä veritulppien ja verisuonisairauksien riskin lisääntyminen (Asscheman ym. 1989, van Kesteren ym. 1997, Michel ym. 2001). Estrogeenihoidon aiheuttama rintasyöpäriski on muistettava. Harvinaisina on kuvattu prolaktinoomaa estrogeenihoidon aikana, eturauhassyöpää, neovaginan syöpää, maksan toiminnan häiriöitä ja maksakasvaimia. Verisuonisairauksien vaaraa voidaan vähentää vaikuttamalla muihin riskitekijöihin: ruokavalioon, ylipainoon, tupakointiin, verenpaineeseen ja lipidimuutoksiin. Seurannassa minimivaatimuksena on vuosittainen lääkärintarkastus, joka sisältää kliinisen tutkimuksen, painon ja verenpaineen mittauksen sekä rintojen, vatsan ja pikkulantion palpaation. Mammografiaseulonta suoritetaan tavanomaisten kunnallisten seulontakäytäntöjen mukaan tai silloin, kun rintojen tunnustelussa todetaan poikkeavaa. Laboratoriotutkimuksin seurataan hemoglobiinipitoisuutta, maksa-arvoja 1 3 vuoden välein, verenglukoosin paastoarvoa, prolaktiinipitoisuutta (estrogeenihoidon ensimmäisten vuosien aikana 1 2 vuoden välein) ja lipidejä (testosteronihoidon aikana muutaman vuoden välein lähtötilanteen mukaan). Lopuksi Tutkimuksissa on yhdenmukaisesti todettu, että sukupuolen korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tuloksekkaita (Lancet 1991). Edellytyksinä ovat oikeassa paikassa tehty huolellinen diagnostiikka, hyvä hoitosuunnitelma ja taitava kirurgia. Näiden edellytysten täyttyessä hoitoon tyytymättömiä on vain noin 10 % ja päätöstään katuu vain 1 1,5 % (Michel ym. 2001). On hyvä muistaa, että kaikkien potilaiden ei tarvitse käydä läpi koko hoitoprosessia, vaan voidaan tehdä yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Näissä tilanteissa hoidon arviointi on usein erittäin monimutkaista ja hoitojen aloittamiseen täytyy suhtautua erityisen varovasti. Kirjallisuutta Asscheman H, Gooren LJG, Eklund PLE. Mortality and morbidity in transsexual patients with cross-gender hormone treatment. Metabolism 1989;38: Benjamin H. Transvestism and transsexualism. Int J Sexol 1953;7:12 4. Cheng KX, Hwang WY, Eid AE, Wang SL, Chang TS, Fu KD. Analysis of 136 cases of reconstructed penis using various methods. Plast Reconstr Surg 1995;95: Cohen-Kettenis PT, Gooren LJG. Transsexualism: a review of etiology, diagnosis and treatment. J Psychosom Res 1999;46: Goh HH, Loke DFM, Ratnam SS. The impact of long-term testosterone replacement therapy on lipid and lipoprotein profiles in women. Maturitas 1995;21: Hage JJ. Metaidoioplasty: an alternative phalloplasty technique in transsexuals. Plast Reconstr Surg 1996;97: Krege S, Bex A, Lummen G, Rubben H. Male-to-female transsexualism: a technique, results and long-term follow-up in 66 patients. Br J Urol Int 2001;88: Lancet. Transsexualism (pääkirjoitus). Lancet 1991;338: Landen M, Wålinder J, Lundström B. Incidence and sex ratio of transsexualism in Sweden. Acta Psychiatr Scand 1996(a);93: Landen M, Wålinder J, Lundström B. Prevalence, incidence and sex ratio of transsexualism. Acta Psychiatr Scand 1996(b);93: Michel A, Mormont C, Legros JJ. A psycho-endocrinological overview of transsexualism. Eur J Endocrinol 2001;145: Pimenoff V. Transseksuaalisuus. Duodecim 1993;109: Van Kesteren PJM, Asscheman H, Megens JAJ, Gooren LJG. Mortality and morbidity in transsexual subjects treated with cross-sex hormones. Clin Endocrinol 1997;47: Walker PA, Berger JC, Green R, Laub DR, Reynolds CL, Wolman L. Standards of care: the hormonal and surgical sex reassignemnt of gender dysphoric persons. Arch Sex Behav 1985;14: AILA TIITINEN, dosentti, osastonylilääkäri aila.tiitinen@hus.fi HYKS:n naistenklinikka PL 140, SINIKKA SUOMINEN, LKT, erikoislääkäri HYKS:n plastiikkakirurgian klinikka PL 266, HUS MATTI HOLI, LL (väit.), erikoislääkäri HYKS:n psykiatrian klinikka PL 321, HUS 2050
Transsukupuolisuuden tutkimus ja hoidon aloitus nuorella
Transsukupuolisuuden tutkimus ja hoidon aloitus nuorella Elina Holopainen, LT HUS, Naistenklinikka, Lisääntymislääketieteen yksikkö Naistentautien alueellinen koulutus Biomedicum 5.3.2018 Esitelmän sisältöä
LisätiedotTerveydenhuollon näkökulmia siihen, ettei kokemus sukupuolesta ole joko-tai Aino Mattila, LT TRANS-poliklinikka, TAYS Terveystieteen laitos, TaY
Terveydenhuollon näkökulmia siihen, ettei kokemus sukupuolesta ole joko-tai Aino Mattila, LT TRANS-poliklinikka, TAYS Terveystieteen laitos, TaY Helsinki 24.4.2010 Enemmänkin kysymyksiä mistä kysymys?
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotMitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS
Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Sidonnaisuudet Osallistunut KYS edustajana kongresseihin, jossa sponsorina Pfizer ja Roche Osallistunut
LisätiedotHYKS:N SUKUPUOLI-IDENTITEETIN TUTKIMUSPOLIKLINIKAN MENETTELY
24.10.2018 EOAK/2842/2017 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen HYKS:N SUKUPUOLI-IDENTITEETIN TUTKIMUSPOLIKLINIKAN MENETTELY 1 KANTELU Kantelija
LisätiedotPCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö
PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen
LisätiedotMiesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen.
Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen. Sh (AMK), seksuaaliterapeutti Veli-Matti Piippo KSSHP Seksuaalisuus Seksuaalisuus on elämän laatutekijä, jolla on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen
LisätiedotSeksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta
Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Liisa Laitinen sh, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti NACS KYS 16.10.2011 1 Seksuaalisuudesta vaginan
LisätiedotPotilasopas TREVICTA
Potilasopas TREVICTA Miten pitkävaikutteinen psykoosilääke toimii? Pitkävaikutteisella psykoosilääkkeellä saadaan vakaa veren lääkepitoisuus. Lääke vapautuu tasaisesti ja saavuttaa pitkäkestoisen vaikutuksen
LisätiedotValmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi
Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen
LisätiedotLähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu
LisätiedotTaneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt?
Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka Tietoa nuorelle ja vanhemmille 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Tytöillä rinnat alkavat kasvaa keskimäärin 11.5 vuoden iässä ja pojilla kivekset
LisätiedotSuomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)
Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,
LisätiedotEhkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI /
Ehkäisymenetelmät Ehkäisyn aloitus & valinta Mikäli raskaus ei ole ajankohtainen toive ja seksistä haluaa nauttia huoletta, on syytä huolehtia luotettavasta raskauden ehkäisystä Keskustele terveydenhoitajan
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotNuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751
Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia
LisätiedotRintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin
Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien
LisätiedotHyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS
Hyvä leikkauskertomus GKS-päivät 23.9.2010 Sari Koivurova OYS Potilasasiakirjalainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) - velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotYDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA
1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso
LisätiedotHE 56/2001 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta eräissä tapauksissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sukupuolen vahvistamisesta eräissä
LisätiedotNuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto
Nuorten raskauden ehkäisy Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Tässä puheenvuorossa Ehkäisytarve nuoruusiässä UKMEC kriteeristö (kategoriat ja tulkinta) Ehkäisyn aloittamiskäytännöistä Nuoruusikä,
LisätiedotPelin alussa olet 16-vuotias transsukupuolinen nuori.
kuuluu kaikille Intro pelaajalle aloituspisteellä 1 Sukupuolitemppurata simuloi etäisesti matkaa, jonka transsukupuolinen ihminen joutuu tänä päivänä Suomessa läpäisemään saadakseen juridisen sukupuolensa
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa
Lisätiedot19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotSYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotTranssukupuolisten hormonihoidot
TEEMA: KATSAUS: TRANSSUKUPUOLISUUS Helena Tinkanen ja Pia Das Transsukupuolisten hormonaalisen hoidon aloitus ja alkuseuranta tapahtuu STM:n säädöksen mukaisesti HYKS:ssä ja Taysissa osana tosielämän jaksoa.
LisätiedotToctino (alitretinoiini)
POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta
LisätiedotRaskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.
Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotKliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli
Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote
LisätiedotSeksi ja Seurustelu Sanasto
Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotF 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa
F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)
LisätiedotTRANSSUKUPUOLISUUDEN KOHTAAMINEN HOITOSUHDETYÖSKENTELYSSÄ
TRANSSUKUPUOLISUUDEN KOHTAAMINEN HOITOSUHDETYÖSKENTELYSSÄ Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, syksy 2014 Kirsi Kettunen Eveliina Sivonen TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön
LisätiedotEnnakkoon lähetetyt kysymykset
Ennakkoon lähetetyt kysymykset Irma Pahlman OTT, VT, MBA Korvaushoitoasiakkaan oikeus valita korvaushoitoa toetuttava terveysasema ja kunta Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotMITEN VOIN TUKEA koulutuspäivä
MITEN VOIN TUKEA koulutuspäivä TULOKSIA KOTT 2016 tutkimuksesta Pauli Tossavainen /Kristina Kunttu 9.5.2017 KOTT-diat Kristina Kunttu KOTT 2016 -aineistosta Otos 10 000, vastanneita 3114. Vastaajan sukupuolta
LisätiedotRASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN
RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan
LisätiedotRaskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit
Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotSuomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.
Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,
LisätiedotTASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5)
TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5) 12.9.2014 Dnro TAS/261/14 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Neuvotteleva virkamies Riitta Burrell riitta.burrell@stm.fi LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja
ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotHOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen
HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2002 vp
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2002 vp Hallituksen esitys laiksi sukupuolen vahvistamisesta eräissä tapauksissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotVirtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) Potilasohje
Virtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Sinulla on todettu virtsarakon syöpä ja lääkärin kanssa käydyn neuvottelun jälkeen on hoidoksi valittu virtsarakon poistoleikkaus.
LisätiedotRintasyöpäpotilaan ohjaus
Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotPotilaan opas. Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg. Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/FI/66949
Potilaan opas Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/ Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä iässä
LisätiedotSelkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on
LisätiedotSukupuolen korjausleikkauksista. Yleistä
1 Sukupuolen korjausleikkauksista Yleistä Sosiaalista sukupuolen korjausta helpottaa se, että fyysinen olemus muistuttaa sitä sukupuolta, jossa ihminen elää. Potilaan on tärkeä olla hyvin informoitu sukupuolen
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotAndropaussi. Timo Sane HYKS, Endokrinologian klinikka Biomedicum 05.12.2008
Andropaussi Timo Sane HYKS, Endokrinologian klinikka Biomedicum 05.12.2008 Omakuva vanhenevasta miehestä 22 v 42 v 53 v 63 v Rembrandt Ikääntymisen seuraukset Oireet ja tuntemukset Libido laimenee ja erektiokyky
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotPsykiatrinen hoitotahto
Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee
LisätiedotLÄÄKÄRIN TARKISTUSLISTA/VAHVISTUSLOMAKE MÄÄRÄTTÄESSÄ LÄÄKETTÄ NAISPOTILAILLE. (alitretinoiini) Lääkärin materiaalit. Potilaan nimi.
LÄÄKÄRIN TARKISTUSLISTA/VAHVISTUSLOMAKE MÄÄRÄTTÄESSÄ LÄÄKETTÄ NAISPOTILAILLE (alitretinoiini) Lääkärin materiaalit Potilaan nimi alitretinoiini Lääkärin materiaalit Lääkärin tarkistuslista/vahvistuslomake
LisätiedotTransnaisen ja miehen hoito Miten jatkoseuranta? Heli Lyytinen
Transnaisen ja miehen hoito Miten jatkoseuranta? 5.3.2018 Heli Lyytinen Sisältö Lainsäädäntöä Transhenkilön hoitopolku Hormonihoidot Seuranta/riskit Moniammatillinen työryhmä; psykiatrian erikoislääkäri
LisätiedotTyökyvynarviointi terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Haasteellinen arvio kokonaisuudesta. Terveyskeskuslääkäri Taru Paananen Keuruun terveyskeskus
Työkyvynarviointi terveyskeskuslääkärin vastaanotolla Haasteellinen arvio kokonaisuudesta Terveyskeskuslääkäri Taru Paananen Keuruun terveyskeskus Keuruun terveyskeskus Omalääkärimallin aikaan yhteistyölääkäri
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
DUTASTERIDE RATIOPHARM 0,5 MG PEHMEÄT KAPSELIT Päivämäärä: 16.3.2016, Versio: 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotAMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi
AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotRMP section VI.2 Elements for Public Summary
RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:
LisätiedotPSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA
PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö
LisätiedotOSA VI: RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EU RMP Lääkeaine Bikalutamidi Version numero 2 Päivämäärä 2 toukokuu 2014 OSA VI: RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Bikalutamidi (CASODEX 1 ) on hormonaalinen
LisätiedotMuistisairaan hoitomallia etsimässä
Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3
LisätiedotMunasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays
Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotKliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä
TARJOUSLOMAKE 1: PALVELUJA KOSKEVAT VAATIMUKSE Pos. Palvelut Palvelun sisältö ja laajuus Palvelun suorittaja 1. RINTATUTKIMUKSET 1.1. Mammografiatutkimus (ei seulonta) Mammografiatutkimus ja lausunto Lääkäri
LisätiedotMITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE
MITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE Linjajohtaja Jan-Henry Stenberg HUS Psykiatria,IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linja 6.6.2019 1 KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE HUSin ja KELAn
Lisätiedot