ERITYISLIIKUNTA KEMPELEESSÄ PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA KEVÄÄLLÄ 2007-

Transkriptio

1 ERITYISLIIKUNTA KEMPELEESSÄ PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA KEVÄÄLLÄ Suvi Hänninen 2007

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 ERITYISLIIKUNNAN KÄSITE JA MERKITYS... 4 LAINSÄÄDÄNTÖ... 5 ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN KEHITTÄMISPROJEKTI... 6 ERITYISLIKUNTAA KUNTIIN KEMPELEEN PROJEKTI... 6 ERITYISRYHMIIN KUULUVIEN KUNTALAISTEN MÄÄRÄ... 8 TAHOT, JOILLA ON ERITYISLIIKUNTATARJONTAA... 9 Tilat... 9 Koulutus Nykyiset ryhmät Toiveet erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämiseksi YHDISTYKSET, JOILLA EI ERITYISLIIKUNTATARJOTAA Tilat Koulutus Nykyiset ryhmät Toiveet erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämiseksi SUURIMMAT ESTEET JÄRJESTÄÄ ERITYISLIIKUNTATOIMINTAA TIEDOTUS

3 3 JOHDANTO Kempele on mukana valtakunnallisessa kuntien erityisliikunnan projektissa, Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojektissa (ERIKU). Projektia johtaa suunnitteluryhmä, jossa ovat edustajat opetusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Suomen kuntaliitosta. Taustaorganisaattorina toimii Liikuntatieteellinen seura. Kempeleen kunnassa ERIKU- projektia vetämään perustettiin työryhmä, joka koostuu eri hallintoalojen työntekijöistä ja toimijoista. Kokoonpano on seuraavanlainen: vapaaaikatoimen johtaja Hannu Hietala, kunnanvaltuutetut Kimmo Kylmäluoma sekä Janne Nikkinen, fysioterapeutti Mari Sorvisto, erityisluokanopettaja Merja Puranen sekä uinninopettaja (lo) Suvi Hänninen. Työryhmän ensimmäinen tehtävä oli peruskartoituksen tekeminen. Kartoituksella haluttiin selvittää erityisliikuntatoiminnan nykytilanne ja kehittämistoiveet. Kartoitusta varten laadittiin kaksi kyselylomaketta sekä kunnan omille toimijoille että urheiluseuroille ja yhdistyksille. Kyselylomakkeet liitteenä (liite 1). Tämä peruskartoitus sisältää raportin kyselylomakkeen laadinnasta, toteuttamisesta, vastauksien analysoimisesta sekä johtopäätöksistä. Alussa käsitellään yleisesti erityisliikunnan käsitettä ja merkitystä, lainsäädäntöä, sitten Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojektia valtakunnallisesti sekä Kempeleen kunnan tasolla.

4 4 ERITYISLIIKUNNAN KÄSITE JA MERKITYS Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaati soveltamista ja erityisosaamista.( Komiteanmietintö 1996:15) Erityisliikunta tai soveltava liikunta on suurelta osin terveyttä ja toimintakykyä edistävää liikuntaa, jonka avulla voidaan luoda edellytyksiä mahdollisimman itsenäiselle arjessa selviytymiselle. Liikunnan myönteisistä terveysvaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä (Reinikka & Anttila 1997 ). Liikuntaa lisäämällä voidaan väestön toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia merkittävästi parantaa sekä säästää kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Liikunnan merkitys erityisryhmille on tärkeää. Liikuntamuoto on sitä parempi, mitä enemmän vaikutuksia toimintakykyyn voidaan aikaansaada samanaikaisesti. Eri erityisryhmillä on elämänlaadun edistämisen lisäksi omia erityistavoitteita kuten eläkeläisillä toimintakyvyn ylläpito, reumaa sairastaville nivelten liikkuvuuteen vaikuttaminen, sydän- ja verisuoni taudeissa veren koostumuksen ja laadun parantaminen sekä verisuonten rappeutumisen ehkäiseminen. Lisäksi tavoitteena astmaatikoilla on oikea hengitystapa, liikuntavammaisilla toimivien ruumiinosien lihasvoima, kehitysvammaisilla yleinen toimintakykyisyys, cp-vammaisilla pakkoliikkeitten vähentäminen ja kehonhallinta ja psyykkisesti sairailla rentoutuminen. Tärkeäksi erityisliikunnan lisäarvoksi on koettu syrjäytymisen ehkäisy.

5 5 LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.( Suomen perustuslaki 6 ) Kuntalain mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.( Kuntalaki 1 ) Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.(liikuntalaki 1 ) Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt, kun taas erityisliikunnan järjestämisestä vastaa kunta. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.( Liikuntalaki 2 )

6 6 ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN KEHITTÄMISPROJEKTI Valtakunnallinen opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton, Liikuntatieteellisen seuran ja 9 kunnan yhteishanke Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojekti käynnistyi vuoden 2007 huhtikuussa. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto kutsui projektiin 9 hieman yli asukkaan kuntaa, joissa erityisliikunta vaatii kokonaisuudessaan kehittämistä. Projektikunnat ovat Kempele, Kiiminki, Nurmo, Nivala, Mustasaari, Forssa, Akaa, Parainen ja Liperi. Kolmivuotisen projektin tavoitteena on kuntien erityisliikuntatoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen ja toimivan mallin luominen. Kuntia kannustetaan eri hallintokuntien väliseen yhteistyöhön sekä seudulliseen yhteistyöhön. Muita tavoitteita on mm. erityisliikunnanohjauksen laadun varmistaminen. Projekti tukee kuntia välittämällä tietoa erityisliikunnan kehittämisen yksityiskohdista, opastamalla erityisliikuntaohjelmien laatimisessa ja erityisliikunnanohjaajien toimien perustamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestämällä koulutusta aiheesta. Projektin tavoitteena on näin: luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset ja vähentää erityisliikunnan alueellista eriarvoisuutta hankkia uusia ammattitaitoisia erityisliikuntaohjaajia varmistaa tuntiohjaajien laatu käynnistää uusia erityisliikuntaryhmiä lisätä ja kehittää erityisliikuntatoiminnan järjestäjien yhteistyötä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa eri toimijoiden kesken luoda perusteita kuntien liikuntatoimen määrärahojen kohdentamiseksi erityisliikuntatoimintaan synnyttää uutta toimintaa, joka synnyttää pysyviä toimintakäytäntöjä tuottaa yhteistoimintamalli, jota voidaan käyttää mallina kokeilukuntien ulkopuolisissa kunnissa. ERITYISLIKUNTAA KUNTIIN KEMPELEEN PROJEKTI Kempeleessä tärkeimmäksi tavoitteeksi asetetaan luonnollisen erityisliikunnan toimintatapajärjestelmän luominen kunnan ja urheiluseurojen sekä yhdistysten välille. Sivistyslautakunta muuttaa seurojen ja yhdistysten vuosittaisen yleistuen myöntämispe-

7 7 rusteitaan niin, että se ottaa huomioon myös erityisryhmät. Projektin taustaajatuksena on vähentää kuntalaisten eriarvoisuutta liikuntatoiminnassa luomalla nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset erityisryhmille. Lisäksi tavoitteeksi asetetaan uusien vertaisohjaajien kouluttaminen ja näin ollen taataan liikuntatuntien laadukkuus. Pitkän tähtäimen tavoitteena on perustaa uusi erityisryhmien liikunnanohjaajan toimi Kempeleen kuntaan. Projektin ensimmäisenä tehtävänä oli peruskartoituksen tekeminen. Kartoitettiin Kempeleen kunnan tämänhetkinen tilanne erityisliikunnassa. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaista liikuntatoimintaa erityisryhmiin kuuluville kuntalaisille löytyy, mitkä asiat tai tekijät estävät soveltavan liikunnan järjestämistä sekä mahdolliset toiveet/ideat sen kehittämisen suhteen. Kempeleen erityisliikuntaa kuntiin -työryhmä kokosi erityisliikunnan peruskartoituksen ja valtuutti lo Suvi Hännisen kartoittamaan erityisliikunnan alueen tilanteen Kempeleellä. Kyselylomakkeita lähetettiin Kempeleen kunnan rekisteröidyille yhteisöille ja järjestöille yhteensä kpl sekä kunnan omille toimijoille/osastoille yhteensä kpl. Vastauksia määräpäivään mennessä ( ) tuli yhteensä 21kpl. Yhdistyksiltä 13 kpl ja kunnan toimijoilta 8 kpl. Karhusoittojakin jouduttiin tekemään. Alla olevassa kaaviossa nähdään väestön ikärakenne kuluvan vuoden alussa. (Lähde: Väestön ikärakenne. kaavio 1 Ikäryhmät % 0-6 v ,76 % 7-12 v ,07 % v 723 4,85 % v 615 4,12 % v ,49 % v 887 5,95 % v 332 2,22 % yli 85 v 80 0,54 % Yhteensä ,00 % Kempeleen asukasluku oli Suurin ikäluokka näyttäisi olevan vuotiaat. Seuraavaksi eniten on 0-6-vuotiaita kuntalaisia.

8 8 Ennusteen mukaan kunnan väkiluku tulee nouseman niin, että vuonna 2010 kuntalaisia olisi jo lähes Vuoden 2010 jälkeen on selkeästi havaittavissa alle 6-vuotiaiden suhteellisen määrän väheneminen. Puolestaan vuotiaiden osuus väestöstä tulee lisääntymään 15 %, kun taas yli 65-vuotiaiden 52,2 %. Vuoteen 2020 yli 65-vuotiaiden ikäryhmä kolminkertaistuu vuodesta 2003 eli 151,6 %. (Kempeleen kunnan Hyvinvointisuunnitelma 2004). Kasvuennuste. kaavio 2 ERITYISRYHMIIN KUULUVIEN KUNTALAISTEN MÄÄRÄ vuotiaat seniorit (65 74-v.) 887 vanhuusikäiset (75 84-v.) 332 kehitysvammaiset kuljetuspalveluiden piiriin kuuluvia 80 henkilöitä (liikuntavammaiset, aistisekä pitkäaikaissairaat)

9 9 TAHOT, JOILLA ON ERITYISLIIKUNTATARJONTAA Tilat Yhdistysten käytössä olevia liikuntatiloja ovat: Kempele halli/ kuntosali ei pääse pyörätulilla kelaamaan, päivisin halli koulujen käytössä Zimmari opetus-, iso- sekä monitoimiallas. Parkkipaikalla 4 ivapaikkaa, ulko-ovesta pääsee hyvin kelaamaan pukuhuoneisiin asti, naisten sekä miesten puolella on omat inva pukuhuoneet, pukuhuoneiden ja suihkutilojen ovet ovat painavat, monitoimialtaan ovi on painava, saunoihin pääsee suihkutuolilla, käytävät ovat tarpeeksi leveät pyörätuolille, monitoimialtaalla on allasnostin, ison altaan ramppi on jyrkkä, käsijohteita on niukasti, istuimet puuttuvat suihkutiloista, monitoimialtaan vesi on korkealla(ei pysty laskemaan), suihkutuolit on vanhat ja kaipaavatkin huoltoa, inva vessoja löytyy riittävästi Sarkkirannan urheilukeskus ulkokentät Honkasen hiihtokeskus Kempeleen nuorisoseuran tilat Työväentalo Ei ole varsinaisia inva paikkoja, mutta ulko-oveen eteen voi pysäköidä. Sisäänkäynnistä on helppo kulkea, koska ulkopiha ja kiinteistön lattia liki samassa tasossa. Myös kynnys on matalahko. Kiinteistössä ei ole inva wc:tä. Pesutiloja ei ole asiakaskäyttöön. Tukikaiteita ei ole ja kynnykset ovat matalia. Ulkopiha on sorapintainen ja helppokulkuinen myös liikuntarajoitteiselle. Valaistus on hyvä, mutta opasteita ei ole. Palvelutalo Hovila kuntosali puuttuu TK/fysioterapia Noin 60 neliön tila, johon mahtuu max 7-8 henkilöä kerrallaan. Tilassa on välineitä, jotka vievät suuren osan liikuntatilasta. Fysioterapiaosastolta puuttuu kokonaan pukeutumis- ja peseytymistilat ja lähin WC sijaitsee aulassa. Liikuntasalissa on huono ilmanvaihto, ikkunoita ei pysty aukaisemaan, välineiltä puuttuu säilytystila. Tämän lisäksi tilat ovat varattu päiväsaikaan TK:n omille ryhmille sekä iltaisin perhevalmennuksille. Vartija poistuu talosta klo Piha, pysäköinti ja sisäänkäynnit: Inva pysäköintipaikkoja on A-oven lähistöllä. Pyörätieltä pääsy terveyskeskukseen on ongelmallista. Autoja on useasti pysäköity huolimattomasti niille kuulumattomille paikoille sekä korkea kivetys voi hankaloittaa kulkemista. B- ja C- ovelle

10 pääsy on hankalaa, koska tie on ahdas pysäköityjen autojen ja ohi kulkevien kuorma-autojen takia. Paras kulkuväylä terveyskeskukseen on A-oven kautta, koska ovet toimivat automaattisesti eikä korkeita kynnyksiä ole. B-oven kautta kulku on hanakalaa, koska tiellä ovat korkea katukivetykset sekä kynnykset ja ulko- ja väliovet ovat painavat. TK/sairaala/osasto ja sen aulat (ei varsinaisia liikuntatiloja) Santamäen, Ylikylän sekä Kirkonkylän koulujen liikuntasalit päivisin koulujen käytössä Kempeleen yläaste: ei opasteita hissille, ovet eivät aukene automaattisesti ja niissä on kynnykset, 1 kpl inva wc, valaistus on hyvä, liikuntasalin pukuhuoneisiin ei pääse pyörätuolilla ja sinne on kahdet portaat, koulun ulkoliikuntapaikoille on turvallinen ja lyhyt kulkumatka. Santamäen koulu: 1 kpl inva wc:tä, jonne ei ole opastetta, kynnykset ovat liuskoilla, pesutilassa käsikaide, ulko-ovet eivät ole automaattisesti aukenevia, yläkerran terapia- ja leikkitilaan ei ole hissiä, koululta löytyvät hyvät välineet erityisliikuntaan! Ketolanperän koulu: ei inva wc:tä, esteetön liikkuminen suihkuun mentäessä, vähän välineitä erityisliikuntaan. Ylikylän koulu: Hissillä pääsee yläkertaan, ei inva wc:tä, kynnyksiä ovissa, hyvät välineet erityisliikuntaan! Kirkonkylän koulu: Päärakennuksessa on pyörätuolia varten ramppi, mutta kaikista ovista ei pääse kelaamaan, hyvin varusteltu inva wc, ei inva parkkipaikkaa autolle, melko hyvion välineitä erityisliikuntaan. Kempeleen lukio: autoille ei ole inva pysäköintiä, ulko-ovissa kynnykset eikä automatiikkaa, inva wc tarkoitettu koulun yhdelle oppilaalle ja ovi on aina lukossa, opasteita niukasti, tilavalla ja tuellisella hissillä pääsee kulkemaan eri kerroksiin, ei käsijohteita/kaiteita, valaistus hyvä, tilava pesuhuone löytyy liikuntasalin yhteydestä. Kempeleen Pyrinnön maja Ei varsinaisia inva paikkoja, mutta tilavat autojen parkkipaikat vähän kauempana. Ulko-oven eteen voi pysäköidä tarvittaessa, mutta tällöin joutuu parkkeeraamaan rinteeseen, joka puolestaan on vaikeakulkuinen. Sisäänkäynnillä on liuska, mutta ovitasanne on niin pieni, että pyörätuolia käyttävä henkilö tarvitsee avustajan. Majalla ei ole varsinaista inva wc:tä ja tämän lisäksi ovet ovat liian kapeat. Koska rakennus on tehty rinteeseen, sisällä joutuu käyttämään portaita. Portaisiin on olemassa siirrettävä liuska, mutta kuitenkin tämänkin käyttöön tarvitaan avustaja. Käsijohteita ei ole ja kynnyksiä on paljon. Ulkona kulkuväylät ovat sekä luonnonhiekka että purupintaisia, joten ne ovat vaikeakulkuisia liikuntarajoitteiselle henkilölle. Opasteita ei ole ja valaistus on heikko. 10

11 11 Koulutus Kysyttäessä ohjaajien kiinnostusta kouluttautumaan kunta puolella oltiin kiinnostuneita. Nuorisotoimen vastauksen mukaan heidän toimen piiriinsä ei kuulu erityisryhmiin kuuluvia nuoria, jolloin lisäkoulutusta ei tarvita.?? Heillä ei myöskään ollut mitään kehittämistarpeita/toiveita. Yhdistyksissä puolestaan oltiin kahta mieltä. Ei oltu kiinnostuneita saamaan lisäkoulutusta, koska yhdistystyö on vapaaehtoisvoimin järjestettävää sekä erityisliikunnan ohjauksen ajateltiin olevan vastuullista ja vaativaa. Toisaalta oltiin kiinnostuneita saamaan koulutusta, kun vain olisi kiinnostuneita ohjaajia(ohjaajapula). Yhdistys puolella lisäkoulutusta haluttaisiin seuraaviin asioihin: avustukseen, apuvälineiden käyttöön, tietoa eri sairauksista, vammoista ja rajoitteista sekä kuntouttamiseen. Nykyiset ryhmät koulut Santamäki: ryhmät vain oppilaille o erityisluokkien liikuntatunnit o vaikeammin vammaisten oppilaiden motoriikkarata(kerran/vko) o erityislasten liikuntakerho(kerran/vko) o erityisnuorten liikuntakerho/aamuiltapäivätoiminta(kerran/vko) o ohjaajina: erityisluokanopettajat, koulunkäyntiavustajat, iltapäivätoiminnanohjaajat Ylikylän koulu: erityistuen tarpeessa oleville koululaisille hoidot ja terapiat suunnittelevat ja järjestävät yhdessä hoitavat lääkärit, terapeutit sekä huoltajat yhteistyössä luokanopettajien ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Hoito ja terapia = omatoiminen liikunta? Työkeskus: vesijumppa ja erilaiset pelit suosituimmat lajit, ikähaitari 17 64, toiminta pääsääntöisesti jäsenille o jumppa/sähly(vuorottelevat, joka toinen vko) o vesijumppa(kerran kk) o kuntosali(kerran kk)

12 12 o kehitysvammaisten peliryhmä/nuoret ja aikuiset(kerran vko) avoin ryhmä Kansalaisopisto o kehitysvammaisten liikuntaryhmä: ikähaitari (kerran vko) avoin ryhmä o tuntiopettajat TK/sairaalan fysio: ryhmät kooltaan 2-10 osallistujaa, x vuodessa, ei kesäisin, lääkärin lähetteellä o tasapainoryhmä: ikähaitari o naisten Parkinson ryhmä: ikähaitari o hemiplegiaryhmä (toispuolihalvaus): ikähaitari o osastolla tapahtuvaa jumppaa kaiken ikäisille, jos sopivia pot. löytyy o ohjaajat: omia ft 1-2 kpl TK/fysioterapia: ryhmät kooltaan noin 5-15, lääkärin lähetteellä ohjaajina ft:t o allasryhmä, erityisallasryhmä, miesten Parkinson-ryhmä, työikäisten TULE- ryhmä, eläkeläisten TULE-ryhmä, Fibromyalgia-ryhmä, D2D-liikuntaryhmä, tupakanvieroitusryhmä(avoin, vaatii ilmoittautumisen) Liikuntatoimi/zimmari: osallistujia 8-22 uimaria, ohjaajat talon puolesta(suh kurssit/liik.ohjaajia) o sydänyhdistyksen vesivoimistelu(kerran vko) o Työkeskuksen vv(kerran kk) o Veteraanien vv(kerran vko) o Erityisuimakoulu (avoin ryhmä, kouluikäisiä) Kempeleen ja Oulunsalon sydänyhdistys: ikähaitari 60 80, jäsenille o vesijumppa(kerran vko) o lentopallo(kerran vko) o salijumppa(kerran vko) o liikuntatoimen kuntosalikurssi(osa jäsenistä) o sydänhiihto-tapahtuma, avoin kaikille o ohjaaja: Pirkko Nokkoudenmäki o jäsemäärä: 371 Eläkeliiton Kempeleen yhdistys: ikähaitari 62 80, avoin / jäsenille

13 13 o seniorijumppa(kerran vko) o senioritanssi(kerran vko) o sauvakävely(kerran vko) täysin avoin ryhmä o erilaisia liik.tapahtumia o ohjaajat: Paavo Juvani, Helli Neuvonen(Eläkeliiton Liiku ja Liidä koulutus) o jäsenmäärä: 350 Palvelutalo Hovila: ikähaitari -82, enimmäkseen naisia, asukkaille o ryhmäjumppa/ulkoilu(kerran vko) o pieniä jumppatuokioita (esim. ennen ruokailua) o ohjaaja: Marita Ohukainen(lähihoitaja, hieroja) Rantalakeuden Eläkkeensaajat: ikähaitari 60 75, vain jäsenille o kuntojumppa(kerran vko) o tasapainokoulu(kerran vko) o IKIS -ryhmä (alkaa syksyllä 2007) o ohjaajat: Airi Kilju, Taisto Rossi, Kirsti Helenius, Sinikka Etelä(esh) o jäsenmäärä: 62 yhdistyksen nimi?:ikähaitari 55 80, o senioritanssi Sipakat(kerran vko) avoin ryhmä o senioritanssin, istumatanssin Eläkeliitonryhmä(kerran vko) Eläkeliiton jäsenille o ohjaajat: Sinikka ja Paavo Juvani (Ikäinstituutin ohjaajakolutusta) Kempeleen Eläkeläiset: ikähaitari o kansantanhu (kerran vko) avoin ryhmä o ohjaajat: Mirja Rapo, Ulla Kakko (tanhuohjaaja-kurssi) o jäsenmäärä? Toiveet erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämiseksi TK fysioterapian puolella toivottiin, että saataisiin uusia ryhmiä kunnan järjestämänä, jolloin heidän asiakkaitaan voitaisiin ohjata jatkoryhmiin. Toivottiin myös toimivia ryhmiä sekä kesä- että ilta-ajalle (nykyään ryhmät toimivat työaikana).

14 14 Työkeskuksessa toivottiin sekä leirejä että lajeja. Näitä mm. uinti, kuntosali, salibandy, tanssi, lentopallo, jalkapallo, pyöräily, kuntonyrkkeily, sulkapallo sekä keilausta. Santamäen koulussa puolestaan toivottiin MoPa-toiminnan kaltaista toimintaa (motoriikka paremmaksi). Tämä voitaisiin järjestää esim. iltapäivätoiminnan aikana. Ylipainoiset lapset haluttaisiin jatkossa huomioitavan paremmin. Erityisliikuntakalenteri sai kannatusta! Zimmarissa haluttaisiin yhteistyöverkkoja hyödyntää paremmin (kunta/osastot, yhdistykset, seurat, yhteiset tapahtumat, joissa Zimmari olisi mukana) Hovilassa toivottiin ikääntyvien toimintakykyä edistävää liikuntaa, joka tukee kotona selviytymistä. Toimintaa voitaisiin järkeistää, esim. Hovilassa, jolloin asukkailla ja lähiseudun asukkailla olisi mahdollisuus osallistua. Kysyttiin voitaisiinko Hovilassa toteuttaa ikääntyneiden kuntosali(tällä hetkellä siellä ei ole kuntosalia)? Uusia ryhmiä: dementoituneet, TULE-ryhmä ikääntyneille, tasapainokoulu, kuntosaliryhmä. Yhdistyksissä toivottiin enemmän tietoa ja ohjausta erityisryhmien liikunnan ohjauksesta. Myös erilaisten lajien (sauvakävely, kuntosali, tanssi/rytmiliikunta, pyörätuoli/rollaattoritanssi, vesiliikunta, erilaisia pelejä) harrastusmahdollisuuksia (ohjaajat, koulutus, tilat, välineet) toivottiin lisää. Toivottaisiin myös maksuttomia tiloja, koulutusta ja pienen palkkion maksamista, jos alkaisivat ohjata erityisryhmiä (Eläkeliiton Kempeleen yhdistys). Omaishoitajille toivottiin virkistyspäiviä/leirejä. YHDISTYKSET, JOILLA EI ERITYISLIIKUNTATARJOTAA Tilat Kempeleen Pyrinnön maja Kempele halli Zimmari Ketolanperän koulu Sarkkiranta Santamäki lukio Kirkonkylän koulu

15 15 Koulutus Joidenkin yhdistysten ohjaajilla ei tuntunut olevan kiinnostusta saamaan lisäkoulutusta lajissaan, koska seuratyö on harrastustoimintaa. Myös ajanpuute tuntui muodostuvan lisäkoulutuksen ja uusien ryhmien ohjaamisen syyksi. Kaikki yhdistykset/urheiluseurat eivät saaneet hallitustaan kokoon vastausten saamiseksi. Ns. vertaisohjaajakoulutus tuntuisi olevan hyvä toimintamalli kouluttaessa uusia ohjaajia. Lisäkoulutus aiheita kysyttäessä mainittiin seuraavaa: avustaminen, välineiden käyttö, tiedon saaminen eri sairauksista/vammoista/rajoitteista sekä lajin ohjaaminen ja ikäihmisten liikunta. Nykyiset ryhmät Kempeleen Martat: ikähaitari 50 70, vain jäsenille o sauvakävely, vesijumppa, kuntosali o ohjaaja: Sinikka Etelä o jäsenmäärä: 15 Kempeleen NV: ikähaitari taaperot, leikki-ikäiset, kouluikäiset, nuoret aikuiset, aikuiset, vain jäsenille o aikuinen-lapsi jumppa o tenavajumppa o jumppakoulu o liikuntaleikkikoulu o kidmix(tanssi) o mixdance(tanssi) o circuit (kuntopiiri) o 45+ jumppa o miestenjumppa o aerobic o body and mind o ohjaajat: Satu Aikio, Tiia Laukka, Henna Kyngäs, Kirsi Kumpuvaara-Virkkala, Kirsi Pasanen, Johanna Tuohino, Anu Takalo, Anita Rauhala, Paula Möttönen, Kielo Helkkola, SVoLin koulutusta lähes kaikilla o jäsenmäärä: 402

16 16 Ajax-Sarkkiranta: ikähaitari 8-13, lähes kaikki avoimia ryhmiä, toivotaan/suositellaan jäsenyyttä o jalkapallo (2-3 kertaa vko) o jalkapallon valmentajatutkintoja o jäsenmäärä: 250 Kempeleen Sintin Sieppaajat o ei avointa ryhmätoimintaa ohjaajapulan vuoksi, jäsentenvälisiä tapahtumia o jäsenmäärä: 92 Kempeleen Pallo/lentopallo: ikähaitari 30-60, vain jäsenille o lentopallo (2 x vko) o ohjaaja: Jaakko Tarakkamäki (ei alan koulutusta, yhdistyksen pj.) o jäsenmäärä: 20 Kempeleen Pyrintö/uinti: kilpa-uinti sekä uimakoulut o kilpa-uinti (4 ryhmää): ikähaitari 8-52 (6xvko) 90 uimaria, jäsenet o ohjaajat: uintivalmentajia 13 kpl o uimakoulut: ikähaitari 4-11( 2x vko) osallistujia 300kpl, avoin o ohjaajat: uimaopettajia 6 kpl o vesijumppa: ikähaitari (kerran vko), jäsenille salibandy o salibandy: ikähaitari 6-16 (3 x vko) avoin ryhmä 100 pelaajaa o urheilukoulu-ohjaaja hiihto o hiihto: ikähaitari (kerran vko) avoin ryhmä o ohjaajat: hiihtovalmentajia useampia sulkapallo/pöytätennis o sulkapallo/pöytätennis: ikähaitari (kerran vko) avoin ryhmä o ohjaaja: Lasse Järvenpää, opettaja o jäsenmäärä? Ihmemiehet/Laser HT: ikähaitari52-73, avoin kaikille o kuntosali(kerran vko), V.Näykki (jääkiekkovalmentaja yms.) o sauvakävely, voimistelu(2 x vko) o jäsenmäärä: 8

17 17 Toiveet erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämiseksi Todettiin, että urheiluseurat voivat olla mukana erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämisessä. Kuitenkaan tällainen toiminta ei pyörisi vapaaehtoisvoimin vaan siihen tarvittaisiin palkattua työvoimaa. Senioriliikunnan maksut kunnan liikuntalaitoksissa toivottiin alemmaksi/ilmaisiksi. Yhdistyksissä toivottiin myös kaikille liikkujille terveellisen ruokavalion ohjausta, nuorille vammaisille leirejä/ohjausta liikkumiseen, eläkeläisille luentoja fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista sekä liikunnan tarpeellisuudesta. SUURIMMAT ESTEET JÄRJESTÄÄ ERITYISLIIKUNTATOIMINTAA Alla olevasta taulukosta nähdään, mitkä asiat estävät erityisliikunnan järjestämistä sekä kunta - että yhdistyspuolella. Yhdistykset ovat jaoteltuna sellaisiin, jotka jo nyt järjestävät erityisryhmien liikuntatoimintaa sekä sellaisiin, joilla ei ole erityisliikuntaa tarjolla. v= ko. kysymykseen vastanneiden lukumäärä. 1=suurin este, 2=toiseksi suurin este

18 18 Erityisryhmien liikuntatoiminnan järjestämisen esteet. kaavio 3 erityisryhmien liikunnan tarve kartoittamatta mielenkiinto suuntautuu muihin asioihin sopivia tiloja ei ole ohjaajapula kuljetusongelmat avustajapula rahoitusongelmat(koulutus, vuokrat, vakuutukset, palkat) liikuntaesteet(esim. kynnykset haittaavat p.tuolilla liikuttaessa) muut ongelmat/esteet, mitkä? ei vastausta yhteenkään kysymykseen kunnan toimijat (vastauksia 8) v=3 ka=2,3 v=1 ka=2 v=4 ka=2,3 v=3 ka=3 v=4 ka=2 yhteisöt/seurat, jotka järjestävät erit. liikuntaa (vastauksia 7) v=5 ka=4,4 v=5 ka=4,6 v=4 ka=3,8 v=6 ka=1,5 v=5 ka=2,2 v=0 v=3 ka=6 v=2 ka=2,5 v=1 ka=2 v=1 ka=2 v=6 ka=4,2 v=3 ka=7,7 v=1 ka=5 yhteisöt/seurat, jotka eivät järjestä erit. liikuntaa (vastauksia 9) huom. jaostot laskettu erillisenä yhdistyksenä v=4 ka=2,2 v=2 ka=5,5 v=4 ka=4,8 v=4 ka=1,8 v=4 ka=10 v=4 ka=4 v=4 ka=3 v=3 ka=6,4 v=1 ka=1 v=3 v=3 Muut ongelmat/esteet: muut yhdistykset: välineet, allas ajan puute(uimarit) erit. liikuntaa järjestävät yhdistykset: koulutuspula tarvitaan lisää tietoa kunta/fysio: ryhmät tulisivat olla työajalla Taulukosta on vaikea muodostaa faktoihin perustuvaa johtopäätöstä, koska kaikki eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin/kohtiin. Ongelmaksi muodostui myös se, että joku saattoi vastata rasti ruutuun menetelmällä ja toinen taas numeroi vain tärkeimmät

19 19 (esim. 1-3) kohdat. Huomasinkin, että oli täysin turhaa pyytää merkitsemään numerosta 1 numeroon 8 (tärkeimmät olisivat riittäneet). Haluttaessa vetää jonkinlainen johtopäätös voidaan todeta, että kuntapuolella suurimmiksi syiksi olla järjestämättä erityisryhmien liikuntatoimintaa, muodostuivat erityisliikunnan tarpeen kartoituksen puute, rahoitusongelmat sekä sopivien tilojen puute. Yhdistyspuolella puolestaan ohjaajasekä koulutuspula nousivat suurimmiksi aiheiksi. TIEDOTUS Yhdistykset tiedottavat toiminnastaan pääsääntöisesti paikallislehdissä. Www-sivut omaavat yhdistykset/seurat ilmoittavat näillä sivuillaan. Myös tolppailmoituksia sekä sähköpostia käytetään laajenevassa määrin. Erilaisissa tapahtumissa tiedottaminen katsottiin olevan tarpeen/idea tiedottamisen kehittämiseksi. Terveyskeskus puolella fysioterapiaa tarvitsevat kuntalaiset saavat tietoa hoidoista sekä ryhmistä hoitavien lääkäreiden, kunnan www-sivujen sekä fysioterapeuttiensa kautta. Sairaalan fysioterapian puolella oltiin sitä mieltä, että nykyisellä tiedottamisella saadaan tarpeeksi asiakkaita (resurssit jo käytössä). Se ei silti poista sitä tosi-asiaa, että tiedottamista kaivataan potilaiden joukossa. Yleisesti kunnan toimijat käyttävät tiedottamiseensa www-sivujen lisäksi kuntatiedotetta, ilmoitustauluja sekä jotkin osastot kansalaisopiston tiedotteita(työkeskus).