KEMPELEEN KUNNAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITYSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KEMPELEEN KUNNAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITYSSUUNNITELMA Maarit Sihvonen Fysioterapeutti OAMK/SOTE/ KOH

2 Sisältö JOHDANTO LIIKUNTATOIMEN HALLINTOALA Liikuntatoimen oma ohjaustoiminta ja sen resurssit Erityisliikunnan järjestötoiminta kunnassa ja sen tukeminen Erityisliikuntatoiminnan keskeiset tilat Erityisliikunnasta tiedottaminen Liikuntatoimen koulutus erityisliikuntaa ohjaaville SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Kuntouttavan liikunnan ryhmätoiminta Laitosten liikuntatoiminnan kehittäminen Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön koulutus liikunnallisen kuntoutuksen osalta KOULUJEN SOVELTAVA LIIKUNNAN OPETUS Erityisryhmiin kuuluvien oppilaiden liikunnanopetus Liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutus Kerhojen käyttö erityisopetuksessa olevien oppilaiden liikunnanopetuksessa MUIDEN HALLINNOALOJEN TOIMINTA ERITYISLIIKUNNASSA Kansalaisopiston liikuntaryhmät Yhteistyö teknisen sektorin kanssa Yhteistyö sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa TOIMINTAORGANISAATIOT JA RESURSSIT Kempeleen kunnan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikunnan resurssit vuosibudjetissa Budjettitavoite Toiminnan tuloksellisuuden seuranta TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VUOSILLE LÄHTEET 2

3 JOHDANTO Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista (Mälkiä, Rintala, 2002) Kempeleen kunta on mukana valtakunnallisessa Erityisliikunnan kehittämis- ja konsultointiprojektissa (ERIKU). Eriku-projektin toimesta Kempeleen kunnassa on tehty erityisliikunnan peruskartoitus (Hänninen, 2007), jonka avulla on perehdytty erityisliikunnan nykytilaan Kempeleen kunnassa. Erityisliikunnan peruskartoitus antaa suuntaviivan Kempelen kunnan erityisliikunnan kehittämisuunntelman tekemiseen. Tämän kehitysuunnitelman tavoitteena on suunnitella, kehittää ja toteuttaa yhteistyössä erityisliikuntaa eri hallintoalojen sekä yhteistyökumppaneiden toimesta Kempeleen kunnassa vuosina Työryhmään kuuluvat vapaa-aikatoimenjohtaja Hannu Hietala, erityisopettaja Merja Puranen, kunnanvaltuudet Janne Nikkinen ja Kimmo Kylmäluoma sekä fysioterapeutti Marjo Leinonen. Kempeleen erityisryhminen kehittämisuunnitelma toteutetaan kunnan uuden toimintamallin mukaan. Kehittämissuunnitelma perustuu myös Kempeleen kunnan arvoihin, joita ovat innovatiivisuus, turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja yhteistyö. Kempelessä tehtyjen selvitysten pohjalta esitetään erityisliikunnanohjaajan toimen perustamista Kempeleen kuntaan vuonna Tavoitteena on myös toimia moniammatillisessa yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten, urheiluseurojen ja ympäristökuntien kanssa. Kempele on tällä hetkellä mukana seudullisessa projektissa; Yhdessä liikkuen terveyttä erityisliikunnan seutuhanke

4 1 LIIKUNTATOIMEN HALLINTOALA Yleisten liikunnan edellytysten luominen on valtion ja kuntien tehtävänä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt, mutta kunnilla on tärkeä rooli sellaisten ihmisten liikunnan tukemisessa, jotka tarvitsevat liikunnassaan erityistä tukea. Lainsäädäntö on liikuntalain avulla määritellyt liikuntaan liittyvät kriteerit. Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Tavoitteena on myös edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla (Liikuntalaki). 1.1 Liikuntatoimen oma ohjaustoiminta ja sen resurssit Ohjauskaudella on erityisryhmiä yhteensä kaksi (2). Nämä kaksi ryhmää ovat senioriryhmiä ja ohjaus on kuntosaliohjausta. Kempeleen kunnan liikuntasihteeri ohjaa ja suunnittelee kahden senioriryhmän toiminnan sekä hän vastaa liikuntatoimen hallinnosta ja liikuntapaikkojen kunnossapidosta. Virkistysuimala Zimmarissa toimii viisi (5) eri vesiliikuntaryhmää. Maanantaisin veteraanien vesivoimistelu ja Rantalakeuden Reumayhdistys. Tiistaisin senioreiden vesivoimistelu ja Kempeleen sydänyhdistys sekä torstaina senioreiden vesivoimistelu. Vesivoimistelu kestää 30 minuuttia ja osallistujia on 6-20 henkilöä. Keväällä 2008 käynnistettiin erityisryhmien vesiliikuntaryhmä, joka kokoontui perjantaisin. Zimmarissa toteutetaan Santamäen erityiskoulun oppilaille uimaopetusta sekä järjestetään erityisuimakouluja. Vauvauinti ja vesitouhula toimivat lauantaisin ja ryhmiin osallistuu myös erityislapsia. Kempeleen kunnan liikuntatoimen tavoitteena on palkata erityisliikunnanohjaaja vuonna 2009, joka ohjaa ja koordinoi erityisliikunnan toimintaa. 4

5 Liikuntatoimi toteuttaa lasten ja nuorten sekä työikäisten ja ikääntyneiden erityisliikuntaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Erityisliikuntaa ohjaavien kouluttaminen yhteistyössä Kansalaisopiston, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. 1.2 Erityisliikunnan järjestötoiminta kunnassa ja sen tukeminen Kempeleen kunnassa toimii viisi (5) eri yhdistystä, joissa järjestetään erityisryhmille liikuntaa. Pääasiallisesti nämä yhdistykset liikuttavat senioriryhmiä ja ne toteutetaan kerran viikossa. Kempeleen ja Oulunsalon sydänyhdistys toteuttaa vesijumppaa, lentopalloa ja salijumppaa. Eläkeliiton Kempeleen yhdistys toteuttaa seniorijumppaa ja tanssia sekä sauvakävelyä. Palvelutalo Hovilassa toteutetaan ryhmäjumppaa. Rantalaukeuden Eläkesaajat toteuttavat kunto- ja tasapainojumppaa sekä toiminnassa on myös IKIS-ryhmä. Kempeleen Eläkeläiset harrastavat kansantanssia, senioritanssia ja istumatanssia. Kempeleen kunnassa on kymmenen (10) muuta eri yhdistystä ja seuraa, jossa ei tarjota erityisliikuntaa jäsenille. Liikuntaa tarjoavat Kempeleen Martat, Kempeleen Naisvoimistelijat, Ajax-Sarkkiranta, Kempeleen Sintin Sieppaajat, Kempeleen Pallo, Kempeleen Pyrintö, Ihmemiehet, Kempeleen Kiri, Kempeleen Tennis, Kempeleen Lentopallo. Kempeleen kunta tukee erityisliikunnan järjestöjä, yhdistyksiä ja urheiluseuroja erityisliikunta-avustuksella. Kempeleen kunta tukee erityisliikuntaa toteuttavia järjestöjä, yhdistyksiä ja urheiluseuroja järjestämällä koulutusta ja tiloja sekä kohdentamalla avustuksia erityisliikunnan toteuttajille. 5

6 Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja parantaminen kunnan eri toimijoiden ja erityisliikuntaa toteuttavien järjestöjen, yhdistysten, urheiluseurojen ja yksityisten palvelujen tuottajien kanssa. Liikuntatoimi kutsuu vuosittain järjestöjen edustajat yhteiseen neuvonpitoon koskien tulevaa vuotta. Neuvonpidossa informoidaan järjestöjä ja kuullaan järjestöjen toiveita. 1.3 Erityisliikuntatoiminnan keskeiset tilat Erityisliikunta Kempeleessä peruskartoituksessa (Hänninen, 2007) kartoitettiin kunnan erityisliikuntaan soveltuvat tilat. Erityisliikuntaa voi toteuttaa Kempelehallissa, Virkistysuimala Zimmarissa, Ketolanperän, Kirkonkylän ja Santamäen sekä Linnankankaan kouluilla, Sarkkirannassa, Kempeleen lukion tiloissa, Kempeleen Pyrinnön Työväentalossa ja Eläkeläiset ry:n nuorisoseuran tiloissa. Kempelehalli, Santamäkitalo, Linnankankaan koulu ja Virkistysuimala Zimmari soveltuvat parhaiten erityisliikunnan toteuttamiseen. Tilat ovat suunniteltu esteettömiksi ja toimivat hyvin erityisryhmille. Toiminnan laajentamiseen nykyiset kuntosalitilat eivät anna mahdollisuuksia. Lisäksi terveyskeskuksesta puuttuvat pukeutumis- ja pesutilat asiakkaille. Kempeleen Caritas on valmistunut vuonna 2008 ja siellä on toimiva tila muun muassa ikääntyneiden liikuntaan. Kempeleessä on myös kaksi yksityistä kuntosalia, joissa on toimivat tilat erityisliikunnan toteuttamiseen. Keväällä 2008 on rakennettu esteetön ulkoilureitti Köykkyriin. Ulkoilureitti on suunniteltu ja peruskorjattu yhteistyössä eri ammattihenkilöiden toimesta. Reitin pituus on kaksi kilometriä ja ne palvelevat hyvin erityisliikkujia. 6

7 Tulevaisuudessa liikuntatiloja suunniteltaessa ja kunnostettaessa tulee suunnitteluvaiheessa huomioida liikuntatilojen esteettömyys sekä kartoittaa eri toimijoiden kanssa yhteistyössä liikuntatilojen toimivuus ja käytännöllisyys sekä välineistö. 1.4 Erityisliikunnasta tiedottaminen Kempeleen kunnan www-sivuilta kuntalaiset saavat kaiken tiedon liikuntatoimen järjestämistä palveluista. Liikuntatoimi ilmoittaa alkavista liikuntaryhmistään Kuntatiedotteessa, joka ilmestyy kerran kuukaudessa. Kempeleen kunnan urheiluseurat löytyvät myös Kempeleen kunnan www-sivuilta. Järjestöt, yhdistykset ja urheiluseurat ilmoittavat omista liikuntaryhmistään www-sivujen kautta sekä seuratoimintapalstoilla Rantalakeus ja Kempeleläinen lehdissä. Saada kattava tieto toimivista ja ohjatuista erityisliikuntaryhmistä Kempeleen kunnan www-sivuille sekä Kunta-tiedotteeseen. Saada kaikkien Kempeleen kunnan alueella toimivien järjestöjen, yhdistysten ja urheiluseurojen yhteystiedot Kempeleen kunnan www-sivuille. 1.5 Liikuntatoimen koulutus erityisliikuntaa ohjaaville Kempeleen kunnan liikuntatoimi ei ole järjestänyt koulutuksia alueen järjestöille, yhdistyksille ja urheiluseurolle. Kempeleen liikuntatoimi suunnittelee kattavan koulutusjärjestelmän erityisliikuntaa ohjaaville yhteistyössä eri koulutusta toteuttavien organisaatioiden kanssa. Tälläisiä orga- 7

8 nisaatioita ovat Kansalaisopisto, Pohjois- Pohjanmaan Liikunta ry ja Nuori Suomi sekä valtakunnalliset organisaatiot ja niihin liittyvät hankkeet. Kempeleen liikuntatoimi tarjoaa koulutusta myös järjestöille, yhdistyksille ja urheiluseuroille, jotka ovat kiinnostuneita toteuttamaan erityisliikuntaa omalla sektorillaan. 2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 2.1 Kuntouttavan liikunnan ryhmätoiminta Kempeleen terveyskeskuksen fysioterapiaosasto järjestää 10 erilaista liikuntaryhmää. Liikuntaryhmään pääsee lääkärin lähetteellä ja se kokoontuu kertaa vuodessa. Osallistujia näissä ryhmissä on 2-10 henkilöä ja ryhmäohjaajina toimivat fysioterapeutit. Liikuntaryhmät ovat allasryhmä, erityisallasryhmä, miesten ja naisten Parkisonryhmä, työikäisten ja eläkeläisten TULE-ryhmät, fibromyalgiaryhmä, D2D-ryhmä, hemiplegiaryhmä, tasapainoryhmä sekä painonhallintaryhmä. Kempeleen Työkeskuksessa kuntouttavaa liikuntaa toteutaan Pyrinnöllä sekä Zimmarissa. Salibandyryhmä kokoontuu joka toinen viikko ja osallistujia on 20 henkilöä. Sisäliikuntaryhmä kokoontuu myös joka toinen viikko ja osallistujia on siinä 5-10 henkilöä. Molemmissa liikuntaryhmissä ohjaajina ovat työkeskuksen omat ohjaajat. Virkistysuimala Zimmarissa on joka neljäs viikko vesiliikuntaa ja osallistujia 20 henkilöä. Ohjaustoiminnasta vastaavat Zimmarin uimaopettajat. Kempeleen Kotipalvelun ja liikuntatoimen toimesta käynnistetään Kunnossa Kaiken Ikää-projektin myötä ryhmätoimintaa yli 65-vuotiaille ja itsenäisesti liikkuville. KKI:n toiminnasta vastaa kotipalveluohjaaja Helena Lehtosaari. KKI toiminta perustuu pääasiallisesti liikunnalliseen ohjaukseen ja siihen tarvitaan aina yhteistyökumppaniksi liikunnan asiantuntija. Kempeleen kunnassa onkin perustettu moniammatillinen työryhmä kehittämään yli 65- vuotiaiden henkilöiden liikunta ja virkistystoimintaa tämän Kkiprojektin myötä. 8

9 Kempeleen Caritas-kodissa käynnistyy lokakuussa vanhusten kuulo- ja näkövammaisten liikuntaryhmä yhteistyössä Hovilan, Erityisliikunnan seutuhankkeen, Oulun Kuurojen Palveluyhdistyksen kanssa jatkona Motivo-projektin yhteistyölle. Terveyskeskuksen fysioterapiaosaston tavoitteena on saada uusia erityisliikuntaryhmiä järjestettäväksi kunnan liikuntatoimen tai jonkin muun yhteistyötahon kautta. Näin terveyskeskuksen asiakkaat voidaan jatkossa ohjata jatkoryhmiin oman kunnan alueella. Terveyskeskuksen mielenterveysneuvolan tavoitteena on saada mielenterveyskuntoutujille oma liikuntaryhmä, jossa ohjaajan ammattitaito riittäisi mielenterveyskuntoutujien erityistarpeiden huomioimiseen. Mielenterveysneuvolan työntekijät ovat esittäneet myös seudullista yhteistyötä erityisesti nuorten mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmän järjestämiseksi. Vastaava liikuntaryhmä on nykyisin tarjolla erikoissairaanhoidon kuntoutuspalveluna. Kuntien yhteistoimintana järjestettävät erityisliikuntapalvelut tavoittaisivat nykyistä suuremman joukon kuntalaisia ja lisäksi kustannukset olisivat alhaisemmat verrattuna nyt erikoissairaanhoidosta ostettuihin palveluihin. Saada Kempelehallista käyttöaikaa työkeskuksen erityisryhmille arkipäivisin ja ohjaajien työaikana. Avohuolto toivoo kehitysvammaisille uimakouluja ja liikuntakerhoja kuten sählyä ja lentopalloa. Erityisliikunnasta esite jaettavaksi asiakkaille. Kehittää KKI- toimintaa ja saada erityisliikunnan ohjaukseen sekä toteuttamiseen koulutusta. Ikääntyneiden liikunnan edistäminen. Voima-tasapainoryhmän käynnistäminen. Seniorikorttitoiminnan turvaaminen ja kehittäminen sekä vertaisohjaajien kouluttaminen. 9

10 2.2 Laitosten liikuntatoiminnan kehittäminen Vuode-osastolla toteutetaan pääasiallisesti yksilötoimintaa. Säännöllisiä jumppatuokioita, kuten tuolijumppaa, on toteutettu vuode-osastolla useaan otteeseen, mutta potilasaineisto on ollut niin heterogeeninen ja huonokuntoinen, että yksilöllinen terapia on ollut järkevämpää. Vuode-osastolta ohjataan osaston potilaita jatkokuntoutukseen avopuolelle. Vuode-osaston liikuntatoiminnan kehittäminen jatkossa on säännöllisen jumpan käynnistäminen ja päivätoiminnan suunnitteleminen sekä toteuttaminen. Henkilökuntaa tulee kannustaa sihen, että vuode-osaston potilaat saavat päivittäin liikkunnallisia toimintoja. Kehittää päivätoimintaa vuode-osastolla yhteistyössä fysioterapiaosaston ja liikuntatoimen kanssa. 2.3 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön koulutus liikunnallisen kuntoutuksen osalta Työkeskuksen ohjaajat ovat saaneet yhden päivän koulutuksen vuonna 2005; Vammaisliikunnan apuvälineet ja liikunnasta tukea kuntoutukseen. Heidän oman ohjaustoimintataito ja - tieto liikunnasta ovat kehittyneet kokemuksen myötä sekä urheiluseuratoiminnasta. Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden liikunnan kehittäminen Voimaa vanhuuteen terveysliikuntaohjelman koulutuksin sitouttamalla iäkkäiden parissa työskentelevät liikunnalliseen otteeseen. Saada koulutusta ja tietoa erityisliikunnan ohjauksesta sekä käytännön vinkkejä ja esimerkkejä liikunnan toteuttamiseen. 10

11 Kehittää fysioterapeuttien jatkokoulutusmahdollisuuksia. Nimetä erityisliikunnan vastuuhenkilö sekä liikuntaneuvontaan että terveyskeskukseen. 3 KOULUJEN SOVELTAVA LIIKUNNAN OPETUS Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä on laatinut Opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n toimesta fyysisen aktiivisuuden perussuosituksen kouluikäisille. Tämän suosituksen mukaan kaikkien vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2- tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla (Nuori Suomi, 2008). 3.1 Erityisryhmiin kuuluvien oppilaiden liikunnanopetus Santamäen erityisluokilla on liikuntaa kolme tuntia viikossa. Keskipäivän välitunti on puoli tuntia, jolloin erityisoppilaat pääsevät liikkumaan kesken koulupäivän. Erityisryhmien uinninopetusta on kuusi tuntia syys- ja kevätkaudella. Koko päivän liikuntapäiviä järjestetään kaksi tai kolme kertaa lukuvuodessa. Yläkoulun erityisryhmien liikunta on järjestetty siten, että oppilas voi osallistua yleisopetuksen liikuntaryhmään sekä perus- että valinnaisessa liikunnassa. Yleisopetuksen liikuntaryhmässä erityisoppilas toimii kuten kuka tahansa oppilas ja tarvittaessa liikuntatunnilla on apuna koulunkäynninohjaaja. Tänä vuonna yläkoululla on lisäksi kaksi erityisliikuntaryhmää, jotka ovat tarkoitettu oppilaille, joiden osallistuminen yleisopetuksen liikuntaan ei jostain syystä onnistu. Erityisliikuntaryhmissä noudatetaan joustavasti yleisopetuksen suunnitelmia, lajeja ja tuntimääriä. Saada tiivis yhteistyö liikuntatoimen kanssa liikuntapaikkojen käytön ja toimivuuden suhteen. 11

12 Saada tukea ja ohjausta erityisliikunnan harrastamiseen koulujen omissa tiloissa. 3.2 Liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutus Keväällä 2008 järjestettiin Nuorten soveltavan liikunnan koulutus Virpiniemen urheiluopiston ja PoPLi:n toimesta. Tähän koulutukseen osallistui yksi opettaja. Kempeleen kunta kannustaa ja tukee opettajia hakeutumaan liikunnan täydennyskoulutuksiin ja ideapäiviin, jotka toteutetaan henkilöstön työajalla ja työnantajan kustannuksella. 3.3 Kerhojen käyttö erityisopetuksessa olevien oppilaiden liikunnanopetuksessa Santamäen koululla on ERIKO-projektin aloitteesta käynnistetty Ville Vallaton- liikuntakerho. Osallistujia on 20 oppilasta. Ohjaajina toimivat neljä opettajaa, jotka ovat erikoistuneet liikuntaan. Ville Vallaton on maksullista Kansalaisopiston järjestämää toimintaa, johon osallistuvat lähinnä Santamäkitalossa olevat erityisoppilaat. Ville Vallaton- liikuntakerho kokoontuu kerran viikossa ja tunti kestää 45 minuuttia. Liikuntaryhmiä on kaksi, esikoululaisista kymmenen vuotiaisiin ja kymmenestä 15- vuoteen. Santamäen koulun tiloissa toimii myös päiväkoti ja esikoulu, jossa on myös erityislapsia. Päiväkodin ja koulun välillä on tiivistä yhteistyötä, joten kaikki pääsevät jo pienestä asti mukaan Santamäkitalon toimintaan. Toiveena on saada Kempeleen kunnalle oma erityisliikunnanohjaaja, jota voisi hyödyntää koulujen kerhotoiminan suunnittelussa ja toteutuksessa. 12

13 Vahvistaa opettajien erityisliikunnan osaamista. Saada koulunkäynninohjaajat mukaan kerhotoimintaan säännöllisesti ja innostaa heitä mukaan erityislasten liikunnanohjaukseen. Laatia Kempeleen koulujen yhteinen liikuntasuunnitelma muun muassa toimintarajoitteisille lapsille sekä tiivistää yhteistyötä liikuntaa opettavien opettajien välillä. 4 MUIDEN HALLINNOALOJEN TOIMINTA ERITYIS- LIIKUNNASSA 4.1 Kansalaisopiston liikuntaryhmät Kempeleen kansalaisopistolla on 15 erilaista liikuntaryhmää. Näistä liikuntaryhmistä kolme on suunnattu erityisryhmille. Kehitysvammaisten liikuntaryhmä, joka on tarkoitettu aikuisille ja yläkoulun oppilaille. Ikäihmisten jumppa on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita oman kunnon ylläpitämisestä. Ville Vallaton liikuntaryhmä on soveltavan liikunnan harrasteryhmä ja tarkoitettu 6-15 vuotiaille. Kansalaisopiston liikuntaryhmiä ohjaavat tuntiohjaajat. Kempeleen kansalaisopisto tekee yhteistyötä urheiluseurojen Sarkkiranta Ajax ja Kempeleen Kirin kanssa. Urheiluseurat ovat palkanneet yhteisesti liikunnanohjaajan ja kansalaisopisto ostaa ostopalveluna liikunnanohjausta heiltä. Kartoittaa erityisliikunnanohjaajan avulla tarpeelliset liikunta- ja erityisliikuntaryhmät sekä suunnitella liikuntaryhmien toiminta ja toteutus. Kouluttaa säännöllisesti liikuntaryhmiin ohjaajia ja samalla rekrytoida heidät mukaan erityisliikuntaryhmien toimintaan. 13

14 Kansalaisopiston tavoitteena on myös toimia koordinattorina ja yhteistyökanavana eri toimijoiden kanssa, jotka osallistuvat erityisryhmien liikunnallisen toiminnan kehittämiseen. 4.2 Yhteistyö teknisen sektorin kanssa Tekninen osasto toimii tiiviissä yhteistyössä liikuntatoimen kanssa liikuntapaikkojen kunnossapidon, suunnittelun ja rakentamisen suhteen. Yhteistyön tavoitteena on yhdessä muiden hallintoalojen kanssa kehittää, suunnitella ja rakentaa monipuolisia liikuntatiloja erilaisten ikäryhmien tarpeeseen ja käyttöön. Kartoittaa kokonaisvaltaisesti koko Kempeleen kunnan alueen liikuntapaikat ja reitit sekä välineistö. Tämän kartoituksen avulla tehdään tavoitteellinen aikataulusuunnitelma liikuntapaikkojen ja reittien sekä välineistön kunnossapitoon sekä uudistamiseen. 4.3 Yhteistyö sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa Tämä Kempeleen kunnan kehityssuunnitelma toteutetaan yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Sosiaali- ja terveysalan yksikön, Kuntoutusohjauksen ja suunnittelun koulutusohjelman opiskelijan Maarit Sihvosen kanssa. Tulevaisuudessa tavoitteena on yhteistyö Oulun Ammattikorkeakoulun ja Oulun Seudun Ammattiopiston Kempeleen yksikön kanssa. Tavoitteena on suunnitella monipuolinen toimintakeskus Pirilään, jossa on mahdollisuus toteuttaa erilaisia toimintoja kuten erityisryhmille tarkoitettuja liikuntaryhmiä. 14

15 5 TOIMINTAORGANISAATIOT JA RESURSSIT 5.1 Kempeleen kunnan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Kempeleen kunnan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma työryhmään kuuluvat vapaa-aikatoimenjohtaja Hannu Hietala, fysioterapeutti Marjo Leinonen, erityisopettaja Merja Puranen sekä kunnanvaltuutet Janne Nikkinen ja Kimmo Kylmäluoma. Työryhmän tarkoituksena on kehittää Kempeleen kunnan erityisliikuntaa sekä esittää toimenpide-ehdotuksia kunnan päättäjille ja luottamusmiehille erityisliikunnan kehittämiseksi (kuvio 1). Erityisryhmien liikunnan kehittämisuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet myös maisemasuunnittelija Outi Tuomivaara, liikuntasihteeri Pauli Ängeslevä, terveyskeskuksen johtava hoitaja Virpi Leinonen ja hallivastaava Kristiina Hänninen, joka ottaa vastuun työryhmän toiminnasta lokakuussaa Kehittämisuunnitelmaa laadittaessa yhteistyökumppaneita ovat ollet myös Erityisliikuntaa Kuntiin projektipäällikkö Toni Piispanen ja erityisliikunnanohjaaja Virpi Rajala Yhdessä liikkuen terveyttä erityisliikunnan seutuhankkeesta. 15

16 Avohuolto Virkistys uimala Zimmari Opetustoimi Erityisliikunnan työryhmä Sosiaalija terveys toimi Järjestöt ja yhdityk- Erityisliikunnan ohjaaja Kansalais opisto Työkeskus Seudullinen yhteistyö Kotipalvelut Urheiluseurat Tekninen osasto Liikuntatoimi Kuvio 1. Erityisliikunnan toimintasektorit 2008 organisaation mukaisesti kuvattuna 5.2 Erityisliikunnan resurssit vuosibudjetissa Kempeleen kunnan vuosibudjetissa ei ollut varattu määrärahoja erityisliikuntaa. 5.3 Budjettitavoite Kempeleen kunta varaa vuonna 2009 vuosibudjetissa euroa kokopäiväisen erityisliikunnanohjaajan palkkaamiseen sekä välineistön hankintaan euroa. 16

17 5.4 Toiminnan tuloksellisuuden seuranta Vuonna 2009 ja 2010 lasketaan erityisryhmien ja kävijöiden määrä. Seurannassa on myös ohjaajat sekä heidän koulutustaso. Vuonna 2011 tehdään Kempeleen kunnan asukkaille, liikuntaryhmäläisille ja ohjaajille asiakastyytyväisyyskysely. 17

18 6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VUOSILLE Kempeleen kunta palkkaa erityisliikunnanohjaaja vuonna 2009, joka ohjaa ja koordinoi erityisliikunnan toimintaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kartoittaa erityisliikunnanohjaajan avulla tarpeelliset liikunta- ja erityisliikuntaryhmät sekä suunnitella liikuntaryhmien toiminta ja toteutus. Kempeleen kunnan liikuntatoimi suunnittelee kattavan koulutusjärjestelmän erityisliikuntaa ohjaaville yhteistyössä eri koulutusta toteuttavien organisaatioiden kanssa. Kempeleen kunta tukee erityisliikuntaa toteuttavia järjestöjä, yhdistyksiä ja urheiluseuroja järjestämällä heille koulutusta ja tiloja sekä kohdentamalla jatkossakin avustuksia näille erityisliikunnan toteuttajille. Kempeleen kunta kannustaa ja tukee opettajia sekä muita erityisliikuntaa ohjaavia hakeutumaan liikunnan täydennyskoulutuksiin ja ideapäiviin, jotka toteutetaan henkilöstön työajalla ja työnantajan kustannuksella. Nimetä erityisliikunnan vastuuhenkilö sekä liikuntaneuvontaan että terveyskeskukseen. Rekrytoida liikuntaryhmiin ohjaajia ja samalla saada heidät mukaan erityisliikuntaryhmien toimintaan. Saada koulunkäynninohjaajat mukaan kerhotoimintaan säännöllisesti ja innostaa heitä mukaan erityislasten liikunnanohjaukseen. Laatia Kempeleen koulujen yhteinen liikuntasuunnitelma muun muassa toimintarajoitteisille lapsille sekä tiivistää yhteistyötä liikuntaa opettavien opettajien välillä. 18

19 Tulevaisuudessa liikuntatiloja suunniteltaessa ja kunnostettaessa tulee suunnitteluvaiheessa huomioida liikuntatilojen esteettömyys sekä kartoittaa eri toimijoiden kanssa yhteistyössä liikuntatilojen toimivuus ja käytännöllisyys sekä välineistö. Kehittää, suunnitella ja rakentaa monipuolisia liikuntatiloja erilaisten ikäryhmien tarpeeseen ja käyttöön yhteistyössä muiden hallintoalojen kanssa sekä palvelujen tuottajien kanssa. Kartoittaa kokonaisvaltaisesti koko Kempeleen kunnan alueen liikuntapaikat ja reitit sekä välineistö. Tämän kartoituksen avulla tehdään tavoitteellinen aikataulusuunnitelma liikuntapaikkojen ja reittien sekä välineistön kunnossapitoon sekä uudistamiseen. Saada kattava tieto toimivista ja ohjatuista erityisliikuntaryhmistä Kempeleen kunnan www-sivuille sekä Kunta-tiedotteeseen. Saada kaikkien Kempeleen kunnan alueella toimivien järjestöjen, yhdistysten ja urheiluseurojen yhteystiedot Kempeleen kunnan www-sivuille. 19

20 Lähteet Ala-Vähälä Timo: Raportti kuntien erityisliikunnan tilasta vuonna OPM:n raportteja 2006:21. Yliopistopaino, Helsinki Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö (1996). Komitean mietintö 1996:15. Opetusministeriö. Helsinki Hänninen Suvi, Erityisliikunta Kempeleessä. Peruskartoitus erityisliikuntatoiminnasta keväällä Kempeleen kunnan visiot ja strategiat, Liikuntalaki. Mälkiä Esko, Rintala Pauli, Uusi Erityisliikunta Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Tammer-Paino Oy, 2002 Tampere. Nuori Suomi, Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Piispanen, Toni (2007). Yhdessä kehittäen paikallisiin ratkaisuihin. Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojekti. Loppuraportti. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 160, Helsinki. 20