Onko psykologinen jälkipuinti tehokas menetelmä?
|
|
- Erkki Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Onko psykologinen jälkipuinti tehokas menetelmä? Atle Dyregrov, PhD Abstrakti Kriittisen tilanteen stressijälkipuinti (Critical Incident Stress Debriefing, lyh. CISD) on joutunut vilkkaan väittelyn kohteeksi viime vuosina. Useissa tutkimuksissa menetelmän käytöllä ei ole osoitettu olevan mitään vaikutusta, kun taas toisissa tutkimuksissa on osoitettu selkeitä tuloksia. Useimpiin tutkimuksiin - riippumatta siitä tukevatko niiden tulokset jälkipuinnin käyttöä vai eivät - liittyy vakavia metodologisia puutteita. Nämä koskevat seuraavanlaisia tekijöitä: on tutkittu interventioita, joita ei voi pitää psykologisena jälkipuintina, on käytetty ryhmien muodostamisessa itsevalintaa, intervention ajoitus on ollut puutteellinen tai käytettyjen interventioiden kliininen arvo on ollut kyseenalainen. Johtopäätöksenä on, että tähänastisten tutkimusten laatu ei oikeuta hylkäämään menetelmän käyttöä. Center for Crisis Psychology Fabrikkgt. 5, 5037 Solheimsviken Norway Tel Fax Sähköpostiosoite: atle.dyregrov@psych.uib.no Onko psykologinen jälkipuinti tehokas menetelmä? PJ:n kritiiki ja sen taustat Psykologinen jälkipuinti (PJ), jota on myös kutsuttu nimellä kriittisen tilanteen stressijälkipuinti (Critical Incident Stress Debriefing, lyh. CISD) oli alunperin Mitchellin (1983) kuvauksen mukaan "joko kahden kesken tai ryhmässä tapahtuva tapaaminen pelastustyöntekijän ja auttajan (ohjaajan) välillä, joka kykenee auttamaan henkilöä puhumaan kriittisen tapahtuman aiheuttamista tunteistaan ja reaktioistaan" (s.37). Käsitteellistä sekaannusta on osaltaan aiheuttanut se, että Mitchell tässä yhteydessä käytti termiä jälkipuinti myös kahdenkeskisistä kontakteista vaikka hän myöhemmin on viitannut CISD:hen "ryhmäistuntona, jossa keskustellaan ahdistavasta kriittisestä tapahtumasta" (Mitchell & Everly, 1996, s.8). Dyregrov (1989) tarjosi seuraavan määritelmän: "Psykologinen jälkipuinti on ryhmäistunto, joka on järjestetty tarkoituksena integroida voimakkaita ja syvälle ulottuvia henkilökohtaisia kokemuksia sekä kognitiivisella, emotionaalisella että ryhmätasolla, ja joka täten ehkäisee haitallisten reaktioiden syntymistä" (s.25). Yksityiskohtaista tosiasioiden, ajatusten, vaikutelmien ja reaktioiden läpikäymistä voi tietenkin käyttää myös kahdenkeskisissä keskusteluissa osana normaalia kriisi-interventiota, kun taas psykologinen jälkipuinti menetelmänä oli suunniteltu ryhmiä silmälläpitäen. Jotta ryhmäistunnot saavuttaisivat tavoitteensa, aloite niihin tulisi tehdä pian traumaattisen tapahtuman jälkeen, ryhmän ohjaajien tulee olla koulutettuja ja kokeneita jälkipuintiprosessin ohjaamisessa, ryhmän on täytynyt kokea yhteinen stressinaiheuttaja, käytettävissä tulee olla riittävästi aikaa eri "vaiheiden" perinpohjaiseen läpikäymiseen, ja kokoontumista tulee käyttää niiden yksilöiden seulomiseen, jotka tarvitsevat lisäapua jatkossa. Jälkipuinti-istuntoon vaikuttavia monia eri tekijöitä ja sen kykyä saavuttaa tavoitteensa olen itse kuvannut toisaalla (Dyregrov 1997). Menetelmässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia matkalla sen ensimmäisestä kuvauksesta (Mitchell, 1983) tämän päivän käytäntöön, ja nykyään sitä käytetään tavallisesti yhtenä osana integroidumpaa eri interventioista koostuvaa järjestelmää, josta käytetään nimitystä kriittisten tilanteiden stressinhallinta (Critical Incident Stress Management, lyh. CISM) (Mitchell & Everly, 1996). Viime vuosina on julkaistu useita kriittisiä raportteja PJ:n tai CISD:n käytöstä. Australiassa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa on käyty kiihkeää debattia, joka on jopa johtanut ehdotukseen, että CISD -protokollan käytöstä tulisi kokonaan luopua (ks. Avery & Orner, 1998). Koska keskustelu jatkuu yhä ja on johtanut ennenaikaisiin ehdotuksiin PJ:n käytön lopettamisesta, on tarpeellista tarkastella lähemmin muutamia sen taustalla olevia tutkimuksia.
2 Mainittu debatti kiihtyi nopeasti sen jälkeen kun British Medical Journal vuonna 1995 julkaisi Beverly Raphaelin, Leonore Meldrumin ja Alexander C. McFarlanen kirjoittaman kirjeen, jossa he peräänkuuluttivat satunnaistettuja ja paremmin kontrolloituja tutkimuksia menetelmästä. Lisäksi he kirjoittivat, että menetelmä saattoi itse asiassa pahentaa traumaattista prosessia, ja että sillä oli enemmänkin ideologinen ja symbolinen kuin apua tarjoava merkitys. Lisäksi he käyttivät useita tuonnempana tässä artikkelissa arvioituja tutkimuksia "todisteena" siitä, että PJ:n käytöllä ei ole vaikutusta. Raphael, Meldrum ja McFarlane ovat traumatologian alalla tunnustettuja asiantuntijoita, ja heidän varautuneisuutensa jälkipuintimenetelmää kohtaan on luonnollisesti saanut monet ammatti-ihmiset epäilemään jälkipuintien tarpeellisuutta ja tehoa. Tässä artikkelissa esitän, että heidän kritiikkinsä perustui tutkimuksiin, jotka eivät tarjoa perusteita heidän kielteiselle näkemykselleen jälkipuinnista. Tutkimukset, joissa PJ:llä ei haivaittu olevan vaikutusta Seuraavassa esitän arvioinnin tutkimuksista, joiden tulosten väitetään osoittavan, että PJ:llä tai CISD:llä ei ole tarkoitettua vaikutusta. Sen jälkeen arvioin tutkimuksia, jotka tukevat PJ:n käyttöä. Deahl, Gillham, Thomas, Searle ja Srinivasan (1994) tutkivat Persianlahden sodan sotilaiden sairastumisalttiutta ja havaitsivat, ettei jälkipuintiin osallistuminen vähentänyt myöhempää psykiatrista sairastumistiheyttä. He eivät ilmaise selvästi mitä jälkipuinti tässä yhteydessä sisälsi, sillä interventio mainitaan artikkelissa vain lyhyesti. Lisäksi he ilmoittavat lukijalle käyttäneensä Dyregrovin (1989) mallia. Tämä on sangen outoa, sillä en ensinnäkään ole kehittänyt sellaista mallia, eivätkä kyseiset henkilöt myöskään ole saaneet minulta koulutusta. Tämän lisäksi jälkipuinnin ajoitus vaihteli suuresti. Vakavin metodologinen ongelma heidän tutkimuksessaan on kuitenkin se, että jälkipuintiryhmät muodostuivat itsevalinnalla. Tämä tarkoittaa sitä, että jälkipuintiryhmien osanottajat henkilökohtaisesti halusivat osallistua jälkipuintiin - todennäköisesti siksi, että heillä oli suurempi tarve puhua tapahtuneesta kuin oli niillä, jotka automaattisesti tulivat osaksi kontrolliryhmää. Tästä muodostuu luonnollisesti vakava virhelähde, joka saattaa selittää mahdolliset ryhmien väliset erot. Kirjoittajat ovat itse tietoisia näistä metodologisista rajoituksista, ja kielteisistä tuloksistaan huolimatta sanovat yhteenvedossaan, että "&tuloksistamme huolimatta pidämme edelleen kiinni jälkipuinnin periaatteesta&" (s.64). He korostavat pikaisen ja paikallisesti järjestetyn jälkipuinnin merkitystä ja sitä, että sotilaat suhtautuivat epäluuloisesti "ulkopuolisiin" - mielenterveysalan henkilöstö mukaanlukien. Australiassa puolestaan Justin Kenardy ja hänen kollegansa (1996) ovat tutkineet maanjäristysonnettomuudessa työskennellyttä pelastushenkilökuntaa. He eivät havainneet jälkipuinnilla olleen mitään vaikutusta kahden vuoden aikana onnettumuuden jälkeen suoritetuissa mittauksissa (mittareina käytettiin GHQ-12 ja Impact of Event Scale -kyselyitä, joita tehtiin neljä eri kertaa). Ryhmät muodostettiin itsevalinnalla, joten niihin sisältyivät tästä aiheutuvat ja jo edellä mainitut virhelähteet. Jälkipuintiryhmään osallistuneet henkilöt poikkesivat merkittävästi kontrolliryhmän jäsenistä suhteessa koulutustasoonsa ja siihen, miten he ilmoittivat kykenevänsä olemaan avuksi ei-uhkaavissa tilanteissa, olemalla asemissa, joissa ammatillinen status on korkeampi, ja olemalla ryhmänä naisvaltaisempi (naiset yleensä raportoivat useimmilla mittareilla kokevansa voimakkaampaa distressiä, ks. Breslau, Davis, Andreski, Peterson & Schultz, 1997). Tutkimuksen tekijöillä ei ollut minkäänlaista kontrollia käytettyjen jälkipuintimenetelmien sisällön suhteen, eikä niiden sisältö näin ollen ole tiedossa. Jälkipuinnin vetäjien taustaa ja koulutusta ei myöskään ole dokumentoitu, ja sama koskee myös jälkipuintien ajoitusta. Tutkimuksen tekijät raportoivat, että 80% jälkipuintiin osallistuneista koki siitä olleen apua. Iso-Britanniassa Lee, Slade ja Lygo (1996) ovat tarjonneet itse "psykologiseksi jälkipuinniksi" kutsumaansa apua naisille, joilla oli ollut keskenmeno. Tässä tutkimuksessa naiset jaettiin sattunnaistetusti kahteen ryhmään, joista toiselle tarjottiin yhden tunnin mittaista konsultointia kotonaan kaksi viikkoa keskenmenon jälkeen. Tutkijat olivat selvästikin korostaneet kaavamaista, jälkipuinnin eri vaiheet läpikäyvää proseduuria. Viikko ja neljä kuukautta tämän konsultoinnin jälkeen naiset seulottiin ahdistuksen, masentuneisuuden, mieleen tunkeutuvien muistikuvien ja välttelyreaktioiden suhteen. Tämä seulonta ei osoittanut mitään eroja ryhmien välillä. Tämä tutkimus on useassa suhteessa omalaatuinen. Se ei ensinnäkään tutki jälkipuintia. Se ei siis kuvaa sitä, miten ryhmä yhdessä kokemansa onnettomuuden jälkeen interventioon kerättyjä koehenkilöitä selviytyy. Se olisi voinut olla kriisi-intervention tutkimus, jos apua olisi tarjottu aiemmin. Vakavin piirre tässä tutkimuksessa oli kuitenkin se, että naisille tarjottiin keskenmenonsa jälkeen vain yhtä tunnin mittaista konsultointia. Olen itse työskennellyt monia vuosia lapsensa menettäneiden perheiden parissa.
3 Avun jatkuvuus ja jatkohoito ovat tällaisissa tilanteissa välttämättömiä ja vaativat paljon intensiivisempää lähestymistapaa (Dyregrov, 1989, 1990). On hyvin kyseenalaista onko PJ:n formaatti yhden tunnin mittaisen jatkohoidon puitteissa riittävä tällaisissa tapauksissa. Lyhyt keskustelu emotionaalisesti erittäin vaativan tilanteen kohdalla saattaa aukaista emotionaalisia kanavia ilman, että käytettävissä on riittävästi aikaa tapahtuneen läpikäymiseen. Hobbs, Mayou, Harrison ja Worlock (1996) satunnaistivat ryhmän liikenneonnettomuuksien uhreja interventioryhmäksi ja kontrolliryhmäksi. Tutkijat kutsuivat interventiota psykologiseksi jälkipuinniksi, se kesti yhden tunnin, ja tapahtui yleensä tuntia onnettomuuden jälkeen. Vaikka näiden kahden ryhmän koehenkilöt eivät poikenneet toisistaan fyysisten oireidensa suhteen ennen interventiota, oli interventioryhmällä ollut onnettomuuden jälkeen vakavampia fyysisiä vammoja ja he olivat viipyneet sairaalahoidossa pidempään kuin kontrollit. Neljä kuukautta intervention jälkeen tutkijat eivät havainneet kummankaan ryhmän jäsenillä merkittävää vähenemistä erilaisissa oireissa. Kahdella "Brief Symptom Inventory" -kyselyn osa-asteikolla mitattuna oli interventioryhmällä korkeammat pisteet (= enemmän ongelmia). Tämän tutkimuksen interventiot suoritettiin yksilöllisesti eikä ryhmissä, ja konsultoinnit kestivät vain yhden tunnin ilman, että olisi tarjottu minkäänlaisia jatkohoitomahdollisuuksia. Kyseessä on ennemminkin tutkimus laadultaan kyseenalaisesta kriisi-interventiosta kuin konsanaan jälkipuinnista. Kliinisessä katsannossa on myös kyseenalaista onko oikein käyttää "jälkipuintimallin" mukaista interventiota tällaisella ajoituksella tapahtuman jälkeen. Oma kliininen kokemukseni on osoittanut, että ensin täytyy tapahtua fyysistä paranemista ennen kuin psykologinen paranemisprosessi voi jatkua. Mielestäni se, että tässä tutkimuksessa fyysisiä vammoja saaneita henkilöitä painostettiin prosessoimaan onnettomuuttaan kognitiivisesti ja emotionaalisesti, on osoitus kyseenalaisesta kliinisestä menettelytavasta. Vaikuttaa varsin selvältä, että sekä tämä että edellä käsittelemäni tutkimukset tarkastelevat mitä vaikutusta on yhden tunnin pituisella kahdenkeskisellä konsultoinnilla eivätkä niinkään tutki PJ:n tehoa. Bisson, Jenkins, Alexander ja Bannister (1997) satunnaistivat tulipalossa loukkaantuneita potilaita niin kutsutuksi jälkipuintiryhmäksi ja kontrolliryhmäksi. Interventiota annettiin erikseen jokaiselle yksittäiselle potilaalle tai pariskunnalle, sen keskimääräinen kesto oli 44 minuuttia ( min.), ja sitä antoi sairaanhoitaja tai tutkijapsykiatri, joita kumpaakin Bisson (joka itse on psykiatri) oli kouluttanut. Tulokset osoittivat, että 16:lla (26%) PJ-ryhmän jäsenistä oli post-traumaattinen stressihäiriö (PTSD) 13 kuukauden kuluttua, kun taas kontrolliryhmässä 9%:lla diagnosoitiin PTSD. Jo ennen interventiota oli PJ -ryhmällä kuvattu olleen kaksinkertainen määrä merkittäviä aiempia traumoja, minkä lisäksi PJ -ryhmällä oli keskimäärin vaikeammat tulipalon aiheuttamat traumat kuin kontrolliryhmällä. Nämä molemmat tekijät voivat selittää sen, miksi PJ-ryhmästä löytyi enemmän PTSD -diagnooseja kuin kontrolliryhmästä. Turnbull, Busuttil ja Pittman (1997) sekä Reiss ja Leese (1997) ovat esittäneet tätä tutkimusta vastaan useita muitakin metodologisia vastaväitteitä. Bisson ja hänen kollegansa raportoivat myöskin, että koehenkilöt olivat selviytyneet sitä huonommin mitä pikemmin trauman jälkeen interventio oli tapahtunut. Tähän sopii edellä Hobbsin ja hänen kollegojensa tutkimukseen kohdistamani kritiikki, eli on kliinisessä katsannossa väärin mennä väliin PJ:n periaatteita seuraten silloin, kun autettavan fyysinen paranemisprosessi on vielä käynnissä. Eräs lääkäri, joka itse oli saanut vammoja tulipalossa, esitti British Journal of Psychiatryyn tämän tutkimuksen julkaisemisen jälkeen kirjoittamassaan kirjeessä, että PJ:n ajoitus oli ollut väärä (Kraus, 1997). Bissonin ja hänen kollegojensa käyttämän nopean intervention laadusta on myös syytä sanoa jotakin. PJ:tä käytettäessä on ensiarvoisen tärkeää käyttää riittävän paljon aikaa. Kyseisessä tutkimuksessa aikaa käytettiin keskimäärin 44 minuuttia potilasta kohti. Näin lyhyessä ajassa en itse olisi ennättänyt vielä edes kuunnella tapahtumassa osallisina olleiden kertomusta tapahtuman yksityiskohdista ja omista siihen liittyvistä ajatuksistaan. Jos Bissonin ja hänen kollegojensa tutkimus ylipäätään mittaa mitään, niin sen täytyy olla huonosti ajoitetun lyhyen keskustelun vaikutuksia eikä suinkaan sitä, mitä voidaan saada aikaan kliinisesti pätevällä interventiolla. Tämänlaatuisten tapahtumien yhteydessä olisi tutkittava mitä vaikutuksia on oikein ajoitetulla kriisi-interventiolla, johon kuuluu useita keskusteluja potilaiden kanssa. Bisson kuluu niihin ammatti-ihmisiin, jotka suhtautuvat psykologiseen jälkipuintiin hyvin kriittisesti (ks. Bisson, 1997; Bisson & Deahl, 1994). Kun kritiikki perustuu laadultaan puutteellisen intervention tuloksiin, ei asiaa auta, jos tutkimus on muuten hyvin suunniteltu. Edellä kuvattujen tutkimusten lisäksi Hytten ja Hasle (1989) eivät löytäneet eroja IES -pisteissä jälkipuintiin osallistuneiden palomiesten ja siihen osallistumattomien välillä erään hotellipalon jälkeen, vaikkakin jälkipuintiin osallistuneet pitivät sitä myönteisenä asiana. Tässä jälleen itsevalinta määräsi ryhmien
4 koostumuksen, kuten myös Matthews'in (1998) tutkimuksessa. Matthews tutki ryhmää, joka muodostui 63 terveydenhoitoalan työntekijästä, jotka olivat kokeneet väkivaltaa tai muun tyyppisiä traumoja työssään psykiatrisissa hoitolaitoksissa. Viikkoa traumaattisen tapahtuman jälkeen hän vertasi 14 työntekijää, jotka halusivat ja saivat jälkipuintia 18 työntekijään, joille tarjottiin jälkipuintia mutta jotka kieltäytyivät siitä. Kaikki kyseiset henkilöt olivat työssä saman terveydenhuoltopiirin alueella. Lisäksi hän käytti vertailuryhmänä 31 erään toisen terveydenhuoltopiirin työntekijää, jotka olivat kokeneet samankaltaisia tapahtumia. Hän havaitsi, että työntekijöiden stressitaso oli matalin sillä alueella, jossa jälkipuintia oli tarjolla. Viikon kuluttua tapahtuneesta matalin post-traumaattisen stressin taso oli sillä ryhmällä, joka oli päättänyt olla osallistumatta tarjottuun jälkipuintiin. Voidaan helposti ajatella, että jälkipuintiin osallistuivat ne, joilla oli kaikkein vaikeinta, koska ennen interventiota he olivat kokeneet merkittävästi voimakkaampaa distressiä tapahtuneen johdosta kuin ne, jotka päättivät olla osallistumatta jälkipuintiin. Tutkija korostaakin aivan oiken sitä, että ne, jotka kokivat tapahtuman kaikkein stressaavimpana, etsivät jälkipuintiin osallistumalla parasta saatavilla olevaa tapaa käsitellä tapahtunutta. Se, että stressitasot olivat matalimmat sillä alueella missä jälkipuintia oli tarjolla, sai tutkijan päättelemään, että jälkipuinnilla on tehtävänsä työhön liittyvän trauman hoidossa. On syytä olettaa, että jälkipuinti johtaa aluksi distressin voimistumiseen, koska se aktivoi emotionaalisia verkostoja esimerkiksi silloin, kun osallistujat kirjoittavat traumaattisesta tapahtumasta. Tässä suhteessa tutkimus on osoittanut distressin väliaikaisesti lisääntyvän, mutta terveyden eri mittareilla mitattuna pitkällä aikajänteellä paranevan (yhteenveto, ks. Smyth, 1998). Yksi ainoa mittaus viikon kuluttua, kuten Matthewsin tutkimuksessa tehtiin, ei paljasta tällaisia vaikutuksia. Matthewsin tutkimuksella on muitakin ilmeisiä rajoituksia kuten itsevalinta, ja se osoittaa miten monimutkaista tutkimus tällä alueella on. Yhteenvetona voidaan todeta, että ne tutkimukset joiden mukaan jälkipuinnilla ei ole mitään vaikutusta (tai vaikutus on negatiivinen, ks. Bisson et al, 1997) sisältävät useita metodologisia heikkouksia: a) niissä analysoidaan interventioita, joita vain rajoitetussa mielessä voidaan kutsua psykologiseksi jälkipuinniksi, b) useissa tutkimuksissa on käytetty itsevalintaa interventioryhmän ja kontrolliryhmän muodostamisessa, c) ei ole tarkasti määritelty mitä jälkipuinti on sisältänyt, d) intervention ajoitus vaihtelee ja on toisinaan PJ:lle suositeltujen rajojen ulkopuolella, e) käytetty interventio näyttäisi olleen kliinisesti riittämätön suhteessa koettuun traumaattiseen tapahtumaan, f) intervention tehneiden henkilöiden tausta ja koulutus on epäselvä ja mahdollisesti riittämätön, g) tutkimuksissa käytetyt ryhmät eivät ole keskenään vertailukelpoisia, ja h) jälkipuintia on tarkasteltu erillisenä asiana eikä osana integroitua, toisiaan seuraavien auttamiskeinojen jatkumoa (CISM). Etenkin ryhmien itsevalinta muodostaa ongelman näissä tutkimuksissa, sillä täytyy olettaa, että sellaiset ihmiset, joille välttely ja torjunta ovat luonteenomaisia, välttävät myös osallistumista sellaisiin tilanteisiin, joissa heidän odotetaan puhuvan tapahtumasta. Ensiksikin kaikki ne tulevat automaattisesti osaksi kontrolliryhmää, jotka eivät koe tarvetta jälkipuintiin, koska olivat syrjemmässä tapahtuman keskipisteestä tai kokivat, ettei tapahtuma ollut heidän kannaltaan kovin merkittävä. Toiseksi ne, jotka käyttävät välttelyä ja kieltämistä selviytymisstrategianaan pyrkivät yleensä jäämään pois tällaisista istunnoista. Jos tätä "kontrolliryhmää" verrataan ryhmään, jota jälkipuinti-istunnon kautta on rohkaistu ja "opetettu" pukemaan ajatuksensa ja reaktionsa sanoiksi, on hyvin odotettavaa että jälkipuintiin osallistunut ryhmä saa korkeampia pisteitä vastauksistaan reaktioitaan kartoittaviin kysymyksiin (joita normaalisti käytetyt mittarit ovat). On myös huolestuttavaa, että useimmat näistä tutkimuksista koskevat lyhytkestoisen yksilöllisesti annetun intervention vaikutuksia, kun taas PJ on nimenomaan kehitetty hyödyntämään ryhmään osallistumista tapahtuman jälkeen. Muita PJ:tä koskevia tutkimuksia Useat tutkimukset ovat päätyneet siihen tulokseen, että PJ:n tai CISD:n käytöstä seuraa osallistujille myönteisiä tuloksia (Bohl, 1991; Ford et al., 1993; Jenkins, 1996; Robinson & Mitchell, 1993; Stallard & Law, 1993; Yule & Udwin, 1991). Everly, Flannery & Mitchell (1998) ovat lisäksi toimittaneet joukon aiemmin julkaistuja ja julkaisemattomia raportteja ja tapaustutkimuksia, jotka osoittavat jälkipuinnista olleen positiivisia tuloksia. Melkein kaikissa raporteissa (aiemmin kuvaamani kielteisesti jälkipuintiin suhtautuvat tutkimukset mukaan lukien) jälkipuintiryhmiin (tai kahdenkeskisiin jälkipuintitapaamisiin) osallistuneet kokivat tapaamisten olleen avuksi, kun heitä pyydettiin arvioimaan tyytyväisyytensä jälkipuintiin tai siitä saamansa hyöty.
5 Everly, Boyle ja Lating (1998) tekivät meta-analyysin lääketieteellisistä ja psykologisista tietokannoista löytyvistä jälkipuintia käsitelleistä tutkimuksista. He löysivät 14 empiiristä tutkimusta joista analyysiin käytettiin 10. Kolme tutkimusta jätettiin pois koska niissä ei oltu käytetty jälkipuintia ryhmässä ja yksi sen vuoksi, että se ei tuottanut tietoa jota olisi mielekkäästi voitu käyttää analyysissä. He havaitsivat CISD - intervention käytöllä olevan Cohenin d:llä mitattuna merkittävä positiivinen vaikutus (Cohenin d:n keskiarvo =.54, p <.01). Kirjoittajat toteavat, että tämä myönteinen vaikutus ilmeni huolimatta koehenkilöryhmien erilaisuudesta, traumaattisten tapahtumien laajasta kirjosta ja tulosten mittaamiseen käytettyjen menetelmien eroista. Monet niistä metodologisista vastaväitteistä joita on esitetty jälkipuintiin kriittisesti suhtautuvia tutkimuksia kohtaan pätevät kuitenkin myös niihin tutkimuksiin, joissa osallistujat raportoivat positiivisia tuloksia. Monia hyvin erilaisia interventioita kutsutaan jälkipuinniksi, ja näiden interventioiden mittasuhteet ja ajoitus vaihtelevat. Lisäksi myös jälkipuinnin vetäjien koulutus ja tausta on vaihtelevaa, ja kontrolliryhmän puute tai itsevalinta interventio- ja kontrolliryhmiin muodostaa ongelman. Sen sijaan että kävisin läpi kaikki nämä tutkimukset keskityn arvioimaan muutamia niistä hieman perusteellisemmin. Chemtob, Tomas, Law ja Cremniter (1997) tekivät perinpohjaisen tutkimuksen "jälkipuinnin vaikutuksesta henkilön kokemaan psykologiseen distressiin". Tässä tutkimuksessa he kuvaavat kuinka hurrikaanin uhrien ongelmat vähenivät verrattuna toiseen ryhmään uhreja, jotka saivat samanlaista interventiota vasta myöhemmin ja jotka jälkipuintiin osallistuttuaan raportoivat vastaavanlaista ongelmien vähenemistä. Intervention tehokkuus arvioitiin IES -asteikolla ennen ja jälkeen intervention. Tämän kaltaista tutkimussuunnitelmaa vastaan voidaan esittää useita vastaväitteitä. Sen lisäksi että osanottajista puuttuu tietoa ajalta ennen heidän osallistumistaan jälkipuintiin, oli osanottajaryhmä myös hyvin heterogeeninen. Lisäksi interventio - joka koostui PJ:stä ja sitä seuranneesta "onnettomuuden jälkeistä toipumista" käsitelleestä kahden tunnin luennosta - tapahtui kuudesta yhdeksään kuukautta onnettomuuden jälkeen. Tämä tutkimus vahvistaa, että PJ voi olla tehokasta vielä pitkän aikaa jälkipuinnille suositellun ajankohdan jälkeenkin. Samankaltaiseen tulokseen ovat päätyneet myös Stallard ja Law (1993) tutkimuksessaan, joka käsitteli pikkubussionnettomuudesta hengissä selvinneitä murrosikäisiä nuoria. Useimmiten PJ:tä käytetään yhtenä useista interventioista kriittisen tapahtuman jälkeen, ja näiden eri interventioiden muodostamaa kokonaisuutta on usein kutsuttu kriittisten tilanteiden stressinhallinnaksi (CISM). Leeman-Conley (1990) on dokumentoinut, että eräässä Australialaisessa pankissa sairaspoissaolot ja "työntekijöiden sairaspäiväraha- ja korvausvaatimukset" vähenivät yli 60% edelliseen vuoteen verrattuna kun CISM oli otettu siellä käyttöön erään pankkiryöstön jälkeen. Näin kävi siitäkin huolimatta, että ohjelman käyttöönoton jälkeen tapahtuneet ryöstöt olivat aiempaa raaempia. Flannery kollegoineen (ks. Everly, Flannery & Mitchell, 1998) raportoivat, että CISM -ohjelman käyttöönoton jälkeen eräässä psykiatrisessa laitoksessa potilaiden taholta tullut väkivalta ja hyökkäykset hoitohenkilökunnan kimppuun vähenivät 63% kahden vuoden aikana. Lisäksi henkilökunnan vaihtuvuus ja sairaspoissaolot vähenivät, ja niiden rinnalla myös "työntekijöiden korvausvaatimukset". Samoin vähenivät myös sairaanhoito- ja oikeuskulut. Näiden tulosten takia on vastaavanlaisia ohjelmia otettu käyttöön muuallakin. Everly, Flannery & Mitchell (1998) raportoivat myös miten Kanadassa Western Management Consultants - firma arvioi perusteellisen CISM -ohjelman vaikutuksia. Ohjelma koostui muun muassa valmistavasta koulutuksesta, henkilökohtaisesta konsultaatiosta ja (Mitchellin periaatteiden mukaisesta) CISD:stä sairaanhoitajille. Tutkimuksessa jälkipuintiin osallistuneista 24% raportoi henkilöstön vaihtuvuuden ja 99% sairaspoissaolopäivien vähentyneen. Itse en ole tehnyt tutkimuksia jälkipuinnin vaikutuksista. Julkaisematon aineistoni näyttäisi kuitenkin osoittavan, että osallistujien kokemus PJ:n arvosta riippuu jälkipuinnin ohjaajan kokeneisuudesta (Dyregrov, 1996). Silloin kun ohjaajalla on ollut paljon kokemusta menetelmän käytöstä, on lähes jokainen jälkipuintiin osallistuneista raportoinut kokeneensa sen hyödyllisenä. Niissä tapauksissa, joissa ohjaaja on ollut kokemattomampi, paljon pienempi osuus osallistuneista on kokenut istunnon hyödylliseksi (enemmistö tosin sanoi tällöinkin, että PJ:stä oli jonkin verran hyötyä). Vaikkakaan seuraavalla esimerkillä ei ole tieteellistä arvoa, kannattaa silti mainita, että henkilö joka oli vastuussa postin työntekijöiden seurannasta ja jatkohoidosta Bergenissä tapahtuneiden aseellisten ryöstöjen jälkeen ilmoitti, että oli valtava ero tilanteessa ennen ja jälkeen PJ:n ottamista ruutininomaiseksi osaksi CISM -ohjelmaa. Kymmenen vuotta sitten, ennen
6 psykologisen jatkohoidon ja PJ:n käyttöönottoa, pitkiä sairaslomia pidettiin runsaasti. Tänä päivänä ne eivät enää muodosta ongelmaa. Jälkipuintiprosessiin vaikuttavia monia muuttujia ja jälkipuinnin tuloksia on käsitelty yksityiskohtaisemmin muissa yhteyksissä (Dyregrov, 1997). Erityisen tärkeä merkitys on jälkipuinnin ohjaajan taustalla ja hänen taidollaan vetää tämänkaltaisia ryhmiä. Koska on mahdollista, että jälkipuintiprosessilla on kielteinen vaikutus osallistujiin (Dyregrov, 1997), olisi tarpeen analysoida ryhmäprosessia perusteellisemmin kiinnittäen huomiota ryhmän koostumuksen suunnitteluun, ohjaajan johtamistaitoihin, jälkipuinnin ajoitukseen, siihen mihin tilanteisiin ja kenelle se soveltuu jne. Loppupäätelmät Viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia, joissa on tultu siihen tulokseen, että jälkipuinnilla ei ole mielenterveysmittareilla mitattavaa positiivista vaikutusta kriittisten tapahtumien jälkeen. Nämä tutkimukset perustuvat heikolle tutkimusmetodologialle ja olisi väärin vetää menetelmän käyttökelpoisuudesta varmoja johtopäätöksiä niiden perusteella. Valtaosa niistä on koskenut yhtä yksittäistä interventiota kahden kesken autettavan kanssa eikä sellaista ryhmäinterventiota joksi PJ on todellisuudessa tarkoitettu. Muuntamatta itse prosessia ei PJ:n toimintamallia voida soveltaa annettaessa apua yksittäisille ihmisille kriisin aikana. Kahden kesken työskenneltäessä ei ole mahdollista käyttää ryhmää reaktioden normalisoimisessa eikä tuen lähteenä ryhmän yksittäisille jäsenille (ks. Dyregrov, 1997, jossa on kuvaus tästä ryhmän tarjoamasta tuesta). Yksilöllinen interventio edellyttää erilaista toimintamallia jolla prosessoidaan PJ:n kattamat alueet (tosiasiat, ajatukset, vaikutelmat ja reaktiot). Reaktioiden normalisoiminen riippuu kuitenkin terapeutin kokemuksesta, ja kahdenkeskisessä työskentelyssä on enemmän vapautta liikkua edestakaisin eri "vaiheiden" välillä puhuttaessa tapahtumaan liittyneistä tosiasioista, ajatuksista, vaikutelmista ja reaktioista. Tämä vaatii yleensä useampia ja pidempiä kahdenkeskisiä jatkohoitokertoja kuin mitä tässä artikkelissa kuvatuissa tutkimuksissa on raportoitu. Mielestäni jälkipuintia koskeva debatti ei ole ainoastaan tieteellinen vaan myös poliittinen. Siihen liittyy myös valta ja asema terapeuttisessa maailmassa. Jeffrey T. Mitchellin vuonna 1983 esittelemä jälkipuintitekniikka edusti uhkaa ammattipsykiatrien eliitille. Mitchellin opetuksen läpikäyvänä ajatuksena on ollut, että perinteinen psykiatrinen ajatustapa ei soveltunut käytettäväksi sen populaation (hälytys- ja pelastustehtävissä työskentelevät) kanssa joiden tarpeisiin menetelmä oli kehitetty, ja että psykiatrisen taustan omaava terveydenhoitohenkilöstö joutuu usein omaksumaan uusia ajattelu- ja työskentelytapoja kyetäkseen käyttämään menetelmää tehokkaasti. Lisäksi monet Australiassa ja Pohjois-Amerikassa tämän tekniikan käyttöön koulutetuista ovat olleet vertaistukihenkilöitä ja psykiatristen instituutioiden ulkopuolella toimivia mielenterveystyöntekijöitä. Jälkipuinti on siis ollut osittain itsehoidon piirin luettavaa ja asiakaslähtöistä toimintaa, ja palvelujen saajat ovat voineet vaikuttaa niihin enemmän kuin perinteisen akateemisen tai lääketieteellisen lähestymistavan parissa on ollut tapana, missä taas työskentelyn pohjana on ollut enemmänkin malli psykiatrisista sairauksista. Mitchell on myös voimakkaasti korostanut, että jälkipuinti ei ole psykoterapian muoto eikä voi korvata sitä (ks. Mitchell & Everly, 1996, s.211). PJ:n tai CISD:n käyttäminen osana kriisi-interventiota on siten ollut osa ei-psykiatrista lähestymistapaa, ja on niin muodoin yksinomaan luonnollista, että "psykiatrisen järjestelmän" taholta on noussut vastareaktio. Australiassa kritiikki on lähtöisin eräiltä trauma-alan tunnetuimmilta psykiatreilta, mutta se on nojautunut tutkimuksiin, joiden metodologinen laatu ei riitä tukemaan kritiikkiä tai jotka tarkastelivat yksilöllisesti annettua jatkohoitoa. Mielestäni tämä osoittaa, että debatti ei koskenut ainoastaan sitä toimiiko jälkipuinti vai ei, vaan edusti myös poliittista kannanottoa. Psykologiseen jälkipuintiin osallistuneet raportoivat useimmiten ryhmistä olleen heille apua. Ryhmien tavoitteenasettelusta riippuen niiden katsotaan onnistuneen tehtävässään enemmän tai vähemmän hyvin. On selvää, että ryhmillä on symbolinen tehtävänsä, esimerkiksi kun ryhmä työtovereita tai ystäviä on yhdessä kokenut kriittisen tapahtuman. Ryhmän muodostaminen voi lisäksi muodostua merkiksi siitä, että työnantaja tai yhteisö välittää työntekijöistään/jäsenistään. Tähän mennessä ei vielä ole olemassa kunnollista dokumentaatiota jälkipuinnin ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta posttraumaattisen stressihäiriön suhteen, mutta useat tutkimukset ovat osoittaneet sairaslomien vähentymisestä seuranneita selviä kustannussäästöjä. On syytä olettaa, että PJ yksinään - ilman johtajien ja kollegojen jatkotukea tai ilman yksilöllisen jatkohoidon mahdollisuutta niille, jotka sitä tarvitsevat - ei ole tuloksiltaan yhtä arvokasta. PJ:tä
7 tulisi harjoittaa huolehtivassa ympäristössä ja osana strategiaa, jonka keskeisenä piirteenä on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden luominen yrityksessä tai paikallisyhteisössä. Yksi jälkipuinnin ympärillä käydyn keskustelun myönteisiä tuloksia on se, että esiin on noussut useita tekijöitä joista meillä ei ole riittävästi tietoa. Tulevaisuudessa tehtävät tutkimukset auttanevat parantamaan psykologisen jälkipuinnin laadunvalvontaa.
Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016
Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle
POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT
POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina
Yhdysvaltalainen psykologi Jeffrey Mitchell
Katsaus Salla Koponen ja Tero Taiminen Psykologisella jälkipuinnilla pyritään ehkäisemään traumaattisen kokemuksen jälkeisiä psyykkisiä oireita. Menetelmä on levinnyt maassamme laajaan käyttöön julkisessa
TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin
TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija
LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU
LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
Aikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella
TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki
Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA
Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014
2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua
Pelastusalan henkisen työsuojelun seminaari Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin
POSTTRAUMATYÖPAJAThelpottavat poliisin kuormitusta Pelastusalan henkisen työsuojelun seminaari 10.-11.5.2017 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
Defusing Näin IUPL:lla
Defusing 16.11.2012 Näin IUPL:lla MIKSI Debriefing-prosessi on erityisesti kehitetty estämään tai lieventämään rankoissa olosuhteissa työskentelevien ihmisten riskiä saada traumaperäinen stressihäiriö
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
Isän kohtaamisen periaatteita
TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,
Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori
XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio
TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV
TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien
12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin
Peili-johtajuusarvio
Peili-johtajuusarvio Tausta Peili TM -johtajuusarvion pohjana ovat IPMA:n (International Project Management Association) määrittelemät projektijohtamisen käyttäytymispätevyydet (IPMA Competence Baseline
POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö
POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa -seminaari 9.4.2013 Turku Tuija Järvenpää Ylikonstaapeli Varsinais-Suomen Poliisilaitos
arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA
LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016
Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014
Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi
ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe
Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016
KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen
Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin
Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
Mielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,
Salli Saari Dosentti, psykologi Avoin eettinen foorumi
Salli Saari Dosentti, psykologi Avoin eettinen foorumi 23.3.2015 Neljä keskeistä pulma-aluetta Tutkimusten mukaan 2/3 järkyttävälle kokemukselle altistuneista selviää kokemuksesta oman sosiaalisen verkostonsa
Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?
11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)
Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala
Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija
e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija Esityksen sisältö Teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Näytöstä käyttöön Kutsu
PALAUTEKYSELYN TULOKSET
Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin
ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn
SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO FinnSec-messut Helsinki 18.11.2015 ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn Eija Palosaari Kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija
Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista
Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN
VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa
CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille
KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.
Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin
1 TAUSTATIEDOTE Julkaisuvapaa 10.10.2006, klo 11.00 10.10.2006 Ei hullumpi-barometri 2006: Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin Kuntoutujien mielestä mielenterveyspalvelut vähintään
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi
Lapsen osallisuus ja kuuleminen
Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.
Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL
Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta
Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
Yhteenveto saattohoidon arvioinneista
Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
Tekstin referee-käsittely
Tekstin referee-käsittely Markku Kangaspuro 26.4.2006 Aleksanteri-instituutti markku.kangaspuro@helsinki.fi Referee julkaisut tiedeyhteisössä Vain referee-julkaisut tunnustetaan tieteellisiksi julkaisuiksi
ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009
ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin
Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa
Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen
ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN
ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen
Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi
Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista
Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle
Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen
TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA
TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen
DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä
1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä
Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä
Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia
Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.
Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin
Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011
LIITE 2 Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 Bridgelaki 40 : Pelaajien väliset sopimukset Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu partnerien keskeiseen erityissopimukseen ellei vastustajaparin
CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas
CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2
Arviointitutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä. SyTy-työpaja Elina Aaltio, tutkija, THL
Arviointitutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä SyTy-työpaja Elina Aaltio, tutkija, THL elina.aaltio@thl.fi Pilotointi sosiaalityöntekijöiden kannalta toivottuja tuloksia 79 % pilotointiin osallistuneista
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain vuodelta 2010
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain vuodelta 0 LASTENTARHA, JÄLKKÄRI, AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA 00 00 PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ PUIJOLAN NUORET 0 00 Puijolan Nuoret on tarjonnut
Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
T U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski
TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,
Aikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen