Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Suomen Työhygienian Seuran XXXVII koulutuspäivät, Moninainen työhygienia, Kuopio Malliratkaisut esimerkki voimalaitosten huolto ja korjaustöihin erikoistyöhygieenikko Mika Jumpponen vanhempi tutkija Juha Laitinen

3 Luennon sisältö 1. Johdanto aiheeseen 2. Työskentelyolosuhteiden kuvaus 3. Altistumisen arvioiminen (pöly, metallit, kvartsi ja kaasut) 4. Malliratkaisun laatiminen voimalaitosten huolto ja korjaustöihin

4 1. Johdanto Kivihiili on maailman eniten käytetty sähköntuotannon polttoaine. Suomessa kivihiilen käyttö pääpolttoaineena on pääasiassa keskittynyt isoihin lauhdeja kaukolämpö- voimalaitoksiin Suomi on maailman johtava maa metsäenergian hyödyntämisessä ja on edelläkävijä puunkorjuun ja polttoteknologian kehittämisessä (Energiateollisuus ry). Metsäenergiaa hyödyntäviä voimalaitoksia on lähes jokaisessa kaupungissa ja taajamassa Mika Jumpponen /

5 1. Johdanto Voimaloiden käyttö- ja huoltotöissä työskentelee vuosittain noin 5000 työntekijää (Energiateollisuus ry). Edellä mainitun lisäksi tuhkan siirto, loppusijoitus ja hyötykäyttö altistavat useita työntekijäryhmiä. Kuva 1. Tuhkan poisto tulipesästä. Tuhkan poistaminen polttolaitosten sisältä ja kattiloiden huollot altistavat työntekijöitä tuhkan sisältämille metalleille, kvartsille, PAH-yhdisteille, haihtuville orgaanisille yhdisteille (VOC) ja erilaisille kaasuille Kuva 2. Kattilan korjaus.

6 2. Työskentelyolosuhteet voimalaitoskattiloiden sisällä 1-2. Ahtaat "tilat" 3. Polttavaa tuhkaa 2. ja 4. Hankalia työasentoja ja 5. Hyvin pölyistä 5. Kuuma ja kostea ilma sekä fyysisesti ja henkisesti raskas työ 3 4 5

7 3. Altistumisen arvioiminen Työntekijöiden altistumista kattiloiden puhdistuksen ja korjauksen aikana on selvitetty kahdessa tutkimuksessa, joiden tavoitteina on mm: Selvittää voimalaitostuhkien koostumusta ja niiden aiheuttamia riskitekijöitä työntekijöille. Tuhka-hanke 1. Bioenergiaa käyttävät voimalaitokset Antaa ohjeita kuinka altistumista voitaisiin hallita ja ennalta ehkäistä Antaa ohjeita kuinka altistumistasoa voidaan tarkkailla Tuhka-hanke 2. (alustavia tuloksia) Haitalliset kemialliset aineet kivihiilivoimaloissa altistuminen ja torjunta Malliratkaisu

8 3. Keskimääräinen ilman hengittyvän pölyn pitoisuus HTP (8h) -arvo

9 3. Keskimääräiset ilman hengittyvän pölyn metallipitoisuudet eri polttoainetta käyttävissä laitoksissa HTP-taso

10 3. Kiteinen piidioksidi Tuhka hanke 2 Arinalla varustetuiden kattiloiden tuhka sisälsi vähemmän kvartsia kuin leijupetiratkaisuilla toimivien laitosten tuhka

11 3. Kaasumaisten yhdisteiden hetkelliset pitoisuudet voimalaitoksissa Mika Jumpponen /

12 4. Malliratkaisut

13 4. Malliratkaisun laatiminen voimalaitosten huolto ja korjaustöihin Lopullinen malliratkaisu saadaan valmiiksi, kun meillä on käytettävissä kaikki tieto Tuhka 1 ja 2 hankkeesta! Nyt meillä on jo tietoja biopolttoainekattiloissa tehtävien töiden altisteista (pöly, metallit, kvartsi, kaasut) ja alustavia tuloksia kivihiilivoimaloissa altistumisesta sekä tietoja muista vaaratekijöistä kuten (ergonomiasta, melusta ja tapaturman vaaroista) Eri tekijöiden arvioitu haitallisuus Tietoa on myös voimalaitosten huolto ja korjaustöiden eri työvaiheista (mm: tuhkan imurointi, lapiointi, piikkaaminen, paineilmapuhdistus, metallin keräys kattilasta, tulistinputkien hitsaus jne ) Mika Jumpponen /

14 4. Malliratkaisun laatiminen voimalaitosten huolto ja korjaustöihin Ohjeita altistumisen vähentämiseksi (torjuntatekniset ratkaisut): Kattilan alasajo ja jäähdyttäminen tehtävä hyvin ennen töiden aloittamista. Ei kytevää polttoainetta Tuhkan lämpötila laskenut Lämpötilaolot kattilan sisällä turvalliset Kattila tuuletettu hyvin ennen töiden alkamista Kattila puhdistettu tai pesty, jonka jälkeen korjaustyöt voivat alkaa Riittävän korvausilman saannin varmistaminen Kohdepoistojen ja savukaasuimurin käyttö töiden aikana

15 4. Malliratkaisun laatiminen voimalaitosten huolto ja korjaustöihin Ohjeita altistumisen vähentämiseksi (työskentelytekniikka): Kattilan sisällä työskentely tulisi tehdä vähintään pareittain, kuitenkin niin että yksi henkilö on aina kattilan ulkopuolella luukkumiehenä Töiden jaksottamien ja kierrättäminen, jolloin altistumista voidaan vähentää työntekijää kohden Ohjeita altistumisen vähentämiseksi (loppusiivous): Kattilan tuhkasta puhdistamisen ja kattiloiden korjaustyövaiheiden aikana ja töiden jälkeen kattilasalin pintoja tulee siivota, jotta kattilasalin pinnoille työvaiheista leviävää pölyä ja metallien määrää saadaan vähennettyä. Mika Jumpponen /

16 4. Malliratkaisun laatiminen voimalaitosten huolto ja korjaustöihin Ohjeita altistumisen vähentämiseksi (hengityksensuojaimet): Vähimmäisvaatimus moottoroidun hengityksensuojaimen käyttö, jossa on ABEK+P3 suodatinpatruunat ja kasvonsuojaimen käyttö (suojaa myös silmät). EI SUOJAA hiilimonoksidin ja typpioksidin haitallisilta vaikutuksilta kaasuhälyttimen käyttö lisäksi! Paineilmahengityksensuojainta käyttämällä voitaisiin suojautua myös hiilimonoksidia ja typpimonoksidia vastaan ja tämä olisi paras tapa vähentää hengitystiealtistumista lämpövoimalaitosten tuhkasta puhdistamisen ja korjaustyövaiheiden aikana.

17 4. Ihoaltistumisen vähentäminen kattilan sisällä tehtävissä töissä Ensisijaisesti yksiosaisen hupullisen työhaalarin käyttö Pitkävartisten (esim. nahkaisten) suojakäsineiden käyttö Kipinöiltä, säteilylämmöltä, pölyltä ja lialta suojaavien turvajalkineiden käyttö. Parhaimman suojan nilkan alueelle antaa puolivarsi- tai saapasmallinen nahkajalkine. Turvajalkineissa tulee olla varvas- ja/tai naulaan astumissuojus ja jalkineen on oltava kuumuutta kestävä.

18 4. Ruuansulatuskanavan kautta tapahtuvan altistumisen vähentäminen kattilan sisällä tehtävissä töissä Jos on riski, että työntekijä altistuu syöpävaarallisille aineille työssään hän ei kyseisessä työpisteessä saa syödä, juoda tai tupakoida Ruuat/juomat/tupakat liataan, jolloin altistuminen tapahtuu hengitysteitse tai ruuansulatuskanavan kautta Ihoaltistuminen lisääntyy työkäsineet pois otettaessa Hengitystiealtistuminen lisääntyy hengityssuojain pois otettaessa HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN TÄRKEYS KOROSTUU!

19 4. Altistumisen tarkkailu Suosittelemme biomonitorointinäytteitä työntekijöiden altistumisen arviointiin, koska niiden avulla on mahdollista arvioida kaikkien altistumisreittien kautta tulevaa altistumista. Lisäksi se antaa tietoa toimiiko hengityksensuojain niin kuin sen pitäisi ja lisääkö raskas työ kokonaisaltistumista. Samalla se huomioi raskasmetallien mahdollisen kasautumisen elimistöön ja mahdolliset aineiden yhteisvaikutukset

20 4. Altistumisen tarkkailu Seuraavat menetelmät soveltuvat parhaiten työpäivän aikaisen altistumisen seurantaan: Pelletti (U-As, U-Cd ja U-Mn) Puu (U-Al, UMn ja U-Pb) Turve (U-Al, U-As ja U-Mn) Kierrätyspolttoaine (U-Al, U-As U-Mn ja U-Pb) Kivihiili (B-Cd ja B-Pb) Seuraavat menetelmät soveltuvat parhaiten pitempiaikaisen altistumisen seurantaan: Kivihiili (B-Cd ja B-Pb)

21 4. Altistumisen tarkkailu Polttolaitosten tuhkan puhdistajat ja kattiloiden korjaajat sekä käyttömiehet tulee ilmoittaa syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin (ASArekisteri). Altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille kuten lyijylle, kadmiumille, arseenille, PAH-yhdisteille ja kiteiselle piidioksidille. Työntekijöiden altistumista ja terveyttä on seurattava säännöllisesti. Uuden työntekijän alalle soveltuvuuden arviointi Hermostollisten oireiden kartoittaminen esim. Hermosto-oirekysely Euroquest (EQ). Herkkyys ihon sairauksille.

22 Kiitos!