Johtavien työsuojelutarkastajien komitea (SLIC) Julkaisupäivä: lokakuu 2016

Transkriptio

1 Ohjeet kansallisille työsuojelutarkastajille: riskit, jotka liittyvät työntekijöiden altistumiseen hengitettävälle kiteiselle piidioksidille Johtavien työsuojelutarkastajien komitea (SLIC) Julkaisupäivä: lokakuu 2016

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 OSA SLIC:n pitkän latenssiajan sidosryhmän tausta Ohjeiden tarkoitus ja rakenne MITÄ ON HENGITETTÄVÄ KITEINEN PIIDIOKSIDI? Miksi kansallisten työsuojelun tarkastuslaitosten olisi tarkasteltava hengitettäviä kiteisiä piidioksideja? Terveysriskit...6 Silikoosi ja keuhkoahtaumatauti...7 Keuhkosyöpä...7 Muut terveysriskit Oikeudellinen kehys Riskien arviointi Altistumisen arviointi Poistaminen ja korvaaminen Tekniset suojatoimenpiteet Sitominen vedellä Työkoneisiin liitettävä kohdepoisto Hallinnolliset suojatoimenpiteet Henkilönsuojaimet Terveydentilan seuranta Riittävä terveydentilan seuranta Toimet kielteisiä terveysvaikutuksia tai silikoosia todettaessa Hyvä hygienia ja siisteydestä huolehtiminen Työntekijöille annettavat tiedot ja koulutus Lisätietoja ja -resursseja hengitettävästä kiteisestä piidioksidista Lähdeluettelo Hyödyllisiä linkkejä Käytetyt lyhenteet OSA Hengitettävää kiteistä piidioksidia koskevat tehtäväluettelot kansallisille työsuojelutarkastajille Betonireunakivien, betonikivien ja -laattojen katkaiseminen betonisahalla Betonin jyrsiminen ja laastin piikkaaminen Kattolaattojen leikkaaminen kat kaisusahalla Betonilattioiden hiominen käsikäyttöisillä työkaluilla Käsikäyttöisen piikkauskoneen käyttö suljetussa tilassa (ilman ilmanvaihtoa) Pienten reikien poraaminen betonilattioihin, betoniseiniin ja betonikattoihin Kuivaporaus Märkäporaus Raepuhallus Pienten jätteiden, pölyn ja roskien poisto Pöytäsaha Seinien hionta Betonilattioiden hionta Hyötyajoneuvo purkutöissä Sahaaminen Muut, ei hengitettävään kiteiseen piidioksidiin liittyvät riskit LISÄYS 1 Luettelo hengitettävää kiteistä piidioksidia tarkastelevan SLIC CHEMEX - työryhmän jäsenorganisaatioista Lokakuu

3 OSA SLIC:n pitkän latenssiajan sidosryhmän tausta Johtavien työsuojelutarkastajien komitea (SLIC) totesi, ettätyöturvallisuuden ja terveyden välistä tasapainoa on syytä korjata ja päätti keväällä 2014 tukea hengitettävää kiteistä piidioksidia (RCS) koskevaa t yötä kemikaaleja käsittelevän työryhmänsä (SLIC CHEMEX WG) kautta. Hengitettävää kiteistä piidioksidia esiintyy yleisesti työpaikoilla EU-maissa, ja sen tiedetään aiheuttavan vakavia terveysriskejä, jotka kehittyvät pääosin useiden vuosien aikana. Kansallisia työsuojelun tarkastuslaitoksia pyydettiin ilmaisemaan kiinnostuksensa työtä kohtaan. Työssä keskitytään kansallisten työsuojelun tarkastuslaitosten saatavilla oleviin välineisiin, ja sen ensisijaisena tavoitteena on hyvien käytäntöjen jakaminen. Seitsemän työsuojelun tarkastuslaitoksen (ks. lisäys 1) edustajat muodostivat syyskuussa 2014 hengitettävää kiteistä piidioksidia tarkastelevan alatyöryhmän (RCS-alatyöryhmä), joka raportoi SLIC CHEMEX -työryhmälle. Nämä ohjeet ja tarkastajien täydentävän koulutusmateriaalin kehittäminen hyväksyttiin johtavien työsuojelutarkastajien komitean täysistunnossa toukokuussa Suositeltujen suojatoimenpiteiden tueksi alatyöryhmä otti huomioon joitakin keskeisiä tutkimuksia ohjeiden kattamiin työtehtäviin liittyvästä työperäisestä altistumisesta ja keräsi merkitykselliset tiedot Viitetaulukkoon hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistumisesta rakennusalalla. Taulukosta voi olla hyötyä työhygieenikoille. Se on saatavilla SLIC-sihteeristöstä. Ohjeita koskevat huomautukset tai ehdotukset pyydetään osoittamaan CHEMEX-työryhmälle tietämystukijärjestelmän kansallisen yhteyspisteen kautta. 1.2 Ohjeiden tarkoitus ja rakenne Tällä kansallisille työsuojelun tarkastuslaitoksille kehitetyllä ohjeasiakirjalla pyritään lisäämään tarkastajien uskallusta puuttua hengitettävää kiteistä piidioksidia koskeviin riskeihin ja valvoa niitä. Tavoitteena on tehostaa työsuojelun tarkastuslaitosten toimia. Rakennusalan työntekijöiden terveys on aivan yhtä tärkeää kuin heidän turvallisuutensa. SLIC CHEMEX -työryhmä pyrkiikin ensisijaisesti antamaan ohjeita, joiden avulla työsuojelun tarkastuslaitokset voivat puuttua hengitettävä n kiteisen piidioksidin terveysriskeihin samalla tavalla kuin turvallisuusriskeihin (esimerkiksi korkeilla paikoilla työskentelyyn) eurooppalaisilla. Näissä ohjeissa keskitytään rakennustoimintaan siksi, että sitä harjoitetaan laajasti kaikissa jäsenvaltioissa, siihen liittyy suuria riskejä sekä potentiaalisen altistumisen (yksilötaso) että potentiaalisesti altistuvien työntekijöiden suuren määrän (yhteiskunnallinen taso) vuoksi ja ala ei osallistu Euroopan työmarkkinavuoropuheluun perustuvaan sopimukseen (NEPSI) työntekijöiden työterveyden suojelusta kiteisen piidioksidin ja sitä sisältävien tuotteiden oikean käsittelyn ja käytön avulla. Tämä ohjeasiakirja on jaettu kahteen osaan: Lokakuu

4 Osassa 1 esitetään taustatietoja hengitettävästä kiteisestä piidioksidista, terveysriskeistä, sääntelykehyksestä ja suojatoimenpiteistä. Osassa 2 esitetään kansallisille työsuojelun tarkastuslaitoksille tehtäväluetteloita. Ne on laadittu kansallisille työsuojelun tarkastuslaitoksille perusohjeiksi työmaiden eri tehtävistä, jotka on priorisoitu hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistumisen mukaan. Tehtäväluetteloissa suositellaan työsuojelun tarkastuslaitoksille mahdollisia toimia tilanteissa, joissa hengitettävän kiteisen piidioksidin aiheuttamat mahdolliset terveysriskit ovat suuria, keskisuuria tai pieniä, työnantajan tarkastusajankohtana soveltamien suojatoimenpiteiden laajuuden ja tason mukaan. Tärkeä huomautus: Kansalliset järjestelyt Kansallisilla työsuojelun tarkastuslaitoksilla on aina harkintavalta siinä, minkä tasois et to ime t katsotaan tarpeellisiksi kunkin työmaan olosuhteissa siksi, että täytä ntöönpano menetelmä t vaihtelevat maasta toiseen ja ylittävät toisinaan tässä ohjeasiakirjassa kuvatun EU:n direktiivien edellyttämän vähimmäistason. Täytäntöönpanojärjestelmän valintaan vaikuttaa kunkin maan oikeudellinen/kulttuurinen tausta. Tämän ohjeasiakirjan tiedot ovat edelleen merkityksellisiä, kun hengitettävä kiteinen piidioksidi sisällytetään syöpäsaira ud en va araa ja perimän muutoksia koskevan direktiivin liitteisiin I ja III. 1.3 MITÄ ON HENGITETTÄVÄ KITEINEN PIIDIOKSIDI? Pii (Si) on toiseksi yleisin maankuoressa esiintyvä alkuaine (happi on yleisin). Piidioksidinakin tunnettu piin yhdiste (SiO2) koostuu piistä ja hapesta. Piidioksidia esiintyy kolmessa muodossa: kiteisenä, mikrokiteisenä (tai kryptokiteisenä) ja amorfisena (kiteettömänä) piidioksidina. Kiteistä piidioksidia on seitsemää eri muotoa (polymorfia) muodostumislämpötilan mukaan. Kolme pääasiallista muotoa ovat kvartsi, kristobaliitti ja tridymiitti. Kvartsi on toiseksi yleisin mineraali maan pinnalla. Kiteistä piidioksidia esiintyy yleisesti kivissä, kalliossa, hiekassa ja savessa. Rakennustuotteet sisältävät usein kiteistä piidioksidia (ks. taulukko 1 jäljempänä), jota on monissa tilanteissa vaikea poistaa tai korvata. Taulukko 1 Kiteisen piidioksidin pitoisuudet yleisissä materiaaleissa 1. Piidioksidia sisältävät Korkeintaan tai yli 90 % yhdistelmämateriaalit, esim. keinokivi 2. Hiekkakivi, karkearakeinen Yli 70 % hiekkakivi, kvartsiitti, piikivi 3. Betoni, laasti % 4. Liuskesavi % 5. Kivitavara Enintään 50 % 6. Laatat % 7. Liuskekivi Enintään 40 % 8. Graniitti Enintään 30 % 9. Tiilet Enintään 30 % 10.Rautamalmi Enintään 15 % 11.Basaltti, doleriitti Enintään 5 % Lähde Materiaali Lokakuu

5 Materiaalit m Piidioksidia koskevat ohjeet työnjohdolle CNO 1.4 Miksi kansallisten työsuojelun tarkastuslaitosten olisi tarkasteltava hengitettäviä kiteisiä piidioksideja? Hengitettävä kiteinen piidioksidi on asbestin ohella yksi suurimpia rakennusalan työntekijöiden hengityselinsairauksien riskien aiheuttajia. Piidioksidia sisältävien materiaalien leikkaaminen, murtaminen, murskaaminen, poraaminen, hiominen tai raepuhaltaminen tuottaa ilmakulkuista pölyä, joka sisältää eri kokoisia kiteisiä piidioksidihiukkasia, joita voi joutua sisäänhengityksen mukana elimistöön. Kiteisen piidioksidin sisään hengittäminen voi johtaa silikoosin, keuhkoahtaumataudin (COPD) ja keuhkosyövän kaltaisiin vakaviin terveysvaikutuksiin. Sisään hengitettävä kiteinen piidioksidi yhdistyy ilmakulkuiseen materiaaliin, joka tunkeutuu kehoon nenän ja suun kautta hengitettäessä, ja saattaa kerääntyä hengityselimistöön. Nenä ja yskiminen suodattavat suuremmat hiukkaset ja estävät niiden sisään hengittämisen keuhkoihin. Hienoimmat hiukkaset voivat tunkeutua keuhkojen kaasujen vaihdon alueelle, jossa ne voivat aiheuttaa vahinkoa. Nämä hiukkaset ovat hengitettävää kiteistä piidioksidia, joka ei ole silmin havaittavissa normaalivalaistuksessa. Keskeiset tiedot tarkastajille Lokakuu

6 Useimmat pölyä tuottavat rakennustoiminnot, joissa käytetään kiteistä piidioksidia sisältäviä materiaaleja, tuottavat seoksen näkyviä ja hengitettäviä hiukkasia, ja näistä viimeksi mainitut eivät välttämättä ole näkyviä normaalivalaistuksessa. Näkyvää pölyä voidaan käyttää ohjenuorana pölyn syntymisen estämispyrkimyksissä. Jos pölyn muodostuminen on havaittavissa silmin, hengitettävän kiteisen piidioksidin muodostuminen on todennäköisesti liian suurta. Toimenpiteillä, joilla rajoitetaan työkalujen tuottamaa pölyä sen lähteellä, tavallisesti vähennetään kaikentyyppisten hiukkasten, myös hengitettävien hiukkasten leviämistä. Kiteisen piidioksidin vaaraa arvioitaessa ei voida luottaa pelkästään näkyvään pölyyn. Ilmakulkuista hengitettävää pölyä voi esiintyä, vaikka sitä ei voi nähdä paljain silmin. Hyvin suurienergisillä työkaluilla (esim. katkaisusaha) muodostuvan hengitettävän kiteisen piidioksidin laskeutumiseen voi kulua jopa 24 tuntia, ja kyseisenä aikana se muodostaa näkymättömän riskin. Yleissääntö: Jos kiteistä piidioksidia sisältävää pölyä näkyy ilmassa, se ylittää lähes aina Euroopan unionin hengitettävän kiteisen piidioksidin työperäisen altistumisen raja-arvot ja voi olla terveydelle haitallista. Työntekijöihin voi kohdistua hengityselinsairauksien riski, jos tavanomaisen työpäivän aikana heidän hengittämänsä pölyn määrä vastaa seuraavassa kuvassa kahden sentin kolikon vieressä näkyvää määrää hengitettävää kiteistä piidioksidia. Tätä pienemmillekin määrille altistuminen on mahdollinen riski (joskin pienempi sellainen). (Lisätietoja on kohdassa 1.15) (Lähde: GDWW, B) 1.5 Terveysriskit Hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistuminen voi johtaa silikoosiin keuhkoahtaumatautiin keuhkosyöpään muihin terveysvaikutuksiin. Lokakuu

7 Silikoosi ja keuhkoahtaumatauti Piidioksidille altistuminen työssä voi johtaa sekä silikoosiin että keuhkoahtaumatautiin. Molemmat hengityselinsairaudet aiheuttavat hengenahdistusta ja yskää sekä hengitysvaikeuksia rasituksessa. Esimerkiksi portaiden nousemisen ja jalkapallon pelaamisen kaltaiset asiat, joihin työntekijä on aiemmin kyennyt, voivat aiheuttaa hengenahdistusta. Myös raskaita työtehtäviä voi olla aiempaa hankalampaa toteuttaa. Näiden sairauksien varhaisvaiheessa työntekijöillä ei kenties kuitenkaan ole lainkaan hengitysvaikeuksia. Työntekijälle voi esimerkiksi kehittyä yksinkertainen silikoosi (tavallisesti useiden vuosien hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistumisen jälkeen) samalla kun hän altistuu piidioksidille työssä, mutta hän voi hyvin eikä hänellä ole hengitysongelmia. Tämän vuoksi tauti pyritään havaitsemaan varhaisessa vaiheessa röntgenkuvauksella. Hengitysvaikeuksien ilmaantuessa silikoosi voi jo olla pidemmälle kehittynyt. Silikoosia sairastavat työntekijät saattavat myös yskiä ja he voivat laihtua. Heille voi kehittyä myös tuberkuloosi. Yhteyttä tuberkuloosiin ei vielä täysin tunneta. Silikoosin oletetaan heikentävän immuunijärjestelmää, jolloin työntekijät voivat helpommin sairastua tuberkuloosiin. Keuhkoahtaumatautia koskeva tilanne on hieman erilainen. Vaikka tämäkin tauti pahenee ajan myötä vaiheittain, työntekijät voivat taudin varhaisvaiheessa hyvin eikä heillä ole hengitysvaikeuksia. Tässä vaiheessa hengityskokeet kuitenkin osoittavat, että keuhkot menettävät kapasiteettiaan. Keuhkoahtaumataudin kehittyessä pidemmälle hengitysvaikeudet, yskä, pihinä ja useat hengitystieinfektiot yleistyvät. Tämän vuoksi näitä ongelmia seulotaan työntekijöiltä varhaisessa vaiheessa röntgenkuvien ja hengitystestien yhdistelmällä. Yhdistelmän molemmat menetelmät ovat tarpeen. On tärkeää ymmärtää, että silikoosi voi kehittyä myös joissakin jäsenvaltioissa 1, 2 vahvistettujen työperäisen altistumisen raja-arvojen tasolla sekä raja-arvojen alittuessa. Keuhkosyöpä Hengitettävällä kiteiselle piidioksidille (esimerkiksi kuvan 1 esimerkin mukaisesti) altistuneilla työntekijöillä on kohonnut keuhkosyövän riski. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) totesi vuonna 2009 (Monograph 68), että työperäisistä lähteistä peräisin oleva hengitetty kiteinen piidioksidi kvartsin tai kristobaliitin muodossa on karsinogeenistä ihmisille (ryhmä 1). Keuhkosyövänkään varhaisvaiheessa hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistuneilla työntekijöillä ei välttämättä ole mitään oireita ja he voivat olla hyvinvoivia. Syövän edetessä ja kasvaessa se alkaa aiheuttaa yskän, hengenahdistuksen ja rintakivun kaltaisia ongelmia. Keuhkosyöpä todetaan tavallisesti vasta työntekijän valittaessa oireita lääkärille, joka määrää röntgentutkimuksen. IARC:n lausunto on yhdenmukainen kemiallisten aineiden työperäisen altistuksen raja - arvoja käsittelevän tiedekomitean (SCOEL) vuonna 2003 antaman/julkaistun suosituksen kanssa, jossa komitea totesi, että hienon kiteisen piidioksidipölyn sisäänhengittämisen tärkein vaikutus ihmisissä on silikoosi. On olemassa riittävästi tietoa sen päätelmän tekemiseksi, että keuhkosyövän suhteellinen riski kasvaa henkilöillä, joilla on todettu silikoosi. Silikoosin synnyn estäminen tulee siten myös Lokakuu

8 vähentämään syöpäriskiä. Tällä hetkellä keskustelua käydään piidioksidin karsinogeenisesta vaikutuksesta ilman silikoosia. 3 Muut terveysriskit Hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistuneiden työntekijöiden osalta myös tuberkuloosia, munuaissairautta, sydän- ja verisuonisairauksia 4 sekä skleroderman, nivelreuman ja punahukan kaltaisia immuunijärjestelmän sairauksia koskeva riski on kasvanut, mutta nämä sairaudet ovat suhteellisen harvinaisia. Kuva 1: Työntekijällä on suuri riski altistua hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. Nuoli osoittaa työntekijää (Lähde: HSE, IE) 1.6 Oikeudellinen kehys Puitedirektiivissä 89/391/ETY esitetään toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Direktiivi velvoittaa työnantajan arvioimaan kaikki työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen kohdistuvat riskit ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan heidän suojelutasonsa paraneminen. Työnantajan on muun muassa antaessaan työntekijälle työtehtävän otettava huomioon työntekijän kyvyt terveyden ja turvallisuuden kannalta, kuultava työntekijöitä otettaessa käyttöön uutta teknologiaa, nimettävä yksi tai useampi työntekijä huolehtimaan tehtävistä, jotka liittyvät työssä esiintyviltä vaaroilta suojelemiseen ja niiden ehkäisyyn, huolehdittava tarpeellisista ensiapu-, palontorjunta- sekä työntekijöiden evakuointitoimenpiteistä sekä vakavan ja välittömän vaaran edellyttämistä toimis ta, pidettävä luetteloa työtapaturmista ja laadittava viranomaisille kertomukset työntekijöilleen sattuneista työtapaturmista, tiedotettava työntekijöille ja kuultava työntekijöitä ja sallittava heidän ottaa osaa keskusteluihin, joissa käsitellään työsuojeluun liittyviä kysymyksiä, Lokakuu

9 huolehdittava, että jokainen työntekijä saa riittävästi koulutusta turvallisuus- ja terveysasioissa ja järjestettävä työntekijöille kansallisen järjestelmän mukaisia terveystarkastuksia. Kuten jäljempänä olevasta suojatoimenpiteiden hierarkiaa koskevasta taulukosta voidaan havaita, vaarojen poistaminen on ensimmäinen puitedirektiivissä 89/391/ETY esitetty yleinen periaate. Piidioksidin korvaamiseen olisi rohkaistava silloin kun se on mahdollista, mutta rakennusalalla se on vaikeaa, koska piidioksidia esiintyy monissa käytetyissä perusmateriaaleissa. Suojatoimenpiteiden hierarkia Poistaminen, esim. työprosessien ja -järjestelmien suunnittelu ja käyttäminen siten, että altistumiseen johtava toiminta ei enää ole tarpeen. Esimerkkejä tästä ovat koteloiminen tai valmiiksi leikatut materiaalit. Korvaaminen, esim. paljon kvartsia sisältävän materiaalin A korvaaminen vähemmän (tai ei lainkaan) kvartsia sisältävällä materiaalilla B, joka on vähemmän haitallista. Tekniset suojatoimenpiteet, esim. kohdepoistoyksikön asentaminen, pölyn sitominen veden avulla. Hallinnolliset suojatoimenpiteet, esim. valvotulle työalueelle pääsyn rajoittaminen, koulutuksen, ohjeiden ja tietojen tarjoaminen. Henkilönsuojaimet, esim. viime kädessä puolinaamarin käyttö hengityksensuojaimena. Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä annetun neuvoston direktiivin 98/24/EY vaatimukset koskevat vaarallisia kemiallisia tekijöitä, kuten hengitettävää kiteistä piidioksidia. Kemiallisia tekijöitä koskevan direktiivin mukaan työnantajat ovat velvollisia määrittämään, esiintyykö työpaikalla vaarallisia kemiallisia tekijöitä, poistamaan ne ja, jos tämä ei ole mahdollista, arvioimaan niiden mahdollisesti aiheuttamat riskit. Hengitettävä kiteinen piidioksidi luokitellaan joissakin jäsenvaltioissa karsinogeeniksi, joten kansallisten työsuojelun tarkastuslaitosten on tarkistettava oman maansa tilanne. Kuten edellä mainittiin, kvartsin tai kristobaliitin muodossa sisäänhengitetty kiteinen piidioksidi luokitellaan ryhmään 1 kuuluvaksi karsinogeeniksi ihmisille. Se ei tällä hetkellä kuulu syöpäsairauden vaaraa ja perimän muutoksia koskevan direktiivin 2004/37/EY soveltamisalaan, mutta kannasta keskustellaan parhaillaan (ks. tärkeä huomautus sivulla 4). Direktiivin 98/24/EY 3 artiklan mukaan komissio voi vahvistaa työperäisen altistumisen raja-arvot joko viiteraja-arvoina tai sitovina raja-arvoina. Ne vastaavat ilmakulkuisten haitallisten aineiden suurimpia sallittuja aikapainotettuja keskipitoisuuksia, joille työntekijä voi altistua, mitattuna suhteessa määritettyyn vertailuaikaan, joka on tavallisesti kahdeksan tuntia. Hengitettävälle kiteiselle piidioksidille ei tällä hetkellä ole EU:n tasolla työperäisen altistumisen viiteraja-arvoja eikä sitovia raja-arvoja, ja olemassa olevat kansalliset raja-arvot vaihtelevat. Jäsenvaltioiden kiteistä piidioksidia koskevat työperäisen altistumisen raja-arvot vaihtelevat 0,05 mg:sta/m 3 0,15 mg:aan/m 3 sisäänhengittyvälle osuudelle. Useimmissa maissa työperäisen altistumisen raja-arvo Lokakuu

10 on 0,1 mg/m 3. Hyödyllinen lähde nykyisten hengitettävää kiteistä piidioksidia koskevien työperäisen altistumisen raja- arvojen osalta eri jäsenvaltioissa on GESTISainetietokanta Joidenkin hiljattain julkaistujen tutkimusraporttien mukaan työperäisen altistumisen raja- arvon olisi oltava 0,025 0,05 mg/m 3, jotta työntekijöitä suojattaisiin paremmin. Tämän vuoksi olisi aina harkittava ylimääräisiä suojatoimenpiteitä. Altistumisen ehkäisemisen vertailuarvot mahdollisimman alhaiset Näiden ohjeiden pääasiallisena tavoitteena on altistumisen ehkäiseminen edellä esitettyjen työperäisen altistumisen raja-arvojen perusteella. Ottaen huomioon terveysriskit ja EU:n tasolla parhaillaan käytävä keskustelu altistuminen olisi aina pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla. EU:n kolmikantaisen (hallitukset, työnantajat, ammattiliitot) työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean (ACSHW) joulukuussa 2012 antaman lausunnon (asiak. 2011/12) mukaisesti tässä ohjeasiakirjassa ja erityisesti sen osassa 2 käytetään kuitenkin viitearvona 0,1 mg/m³ aikapainotettua keskipitoisuutta kahdeksan tunnin aikana. s=yes (Lisätietoja kohdassa 1.15 esitetyistä hyödyllisten verkkosivujen linkeistä) 1.7 Riskien arviointi Työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 9 artiklan mukaisesti pidettävä hallussaan arviointia vaaroista. Arviointi on pidettävä ajan tasalla, erityisesti jos toteutetaan merkittäviä muutoksia tai jos terveydentilan seurannan tulokset osoittavat sen tarpeelliseksi. Työnantajan on otettava huomioon kaikkien kemikaalien vaaralliset ominaisuudet, aineiden toimittajan esittämät terveyttä ja turvallisuutta koskevat tiedot, mahdollisen altistumisen taso, tyyppi ja kesto, työolosuhteet, mahdolliset työperäisen altistumisen raja-arvot sekä ehkäisytoimenpiteiden vaikutukset. (Vaikka hengitettävä kiteinen piidioksidi on prosessissa syntyvä aine, eikä sille tämän vuoksi ole käyttöturvallisuustiedotetta, toimittajalla on oltava saatavilla tietoa käytettyjen rakennusmateriaalien kvartsipitoisuudesta.) Lisäksi seurantatiedoista ja terveydentilan seurannasta saaduista tiedoista on tehtävä päätelmiä. Tarkastajien olisi tarkastustoimien aikana määritettävä, missä määrin työnantaja on noudattanut riskien arviointia koskevaa vastuutaan ja toteuttanut työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden kannalta tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan suositellaan noudattavan toimintasuunnitelmaa riskien poistamiseksi tai hallitsemiseksi. Hengitettävän kiteisen piidioksidin osalta työnantajan on tilattava, järjestettävä ja koordinoitava arviointi nimettävä pätevät henkilöt toteuttamaan arviointi o Riskinarvioinnin toteuttava henkilö voi olla työnantaja itse työnantajan nimeämä työntekijä Lokakuu

11 o ulkopuolinen arvioija tai palveluntarjoaja, jos työpaikalla ei ole siihen pätevää henkilöstöä. Henkilö voi todistaa pätevyytensä tehtävään osoittamalla, että hänellä on seuraavat taidot riskinarvioinnin yleisen lähestymistavan tuntemus valmius soveltaa tätä tuntemusta työpaikalla kyky määrittää tilanteet, joissa ei kykene asianmukaiseen riskinarviointiin ilman apua, ja kyky neuvoa lisätuen tarpeesta kuultava työntekijöiden edustajia järjestelyistä arvioinnin toteuttajien nimeämiseksi tarjottava tarvittavat tiedot, koulutus, resurssit ja tuki arvioijille, jotka ovat työnantajan omia työntekijöitä varmistettava (tarvittaessa) arvioijien välinen asianmukainen koordinointi osallistettava hallinto ja kannustettava työntekijöitä osallistumaan määritettävä suoritettavat järjestelyt riskinarvioinnin uudelleenarvioimiseksi ja tarkistamiseksi varmistettava, että riskinarviointi esitetään kirjallisesti soveltuvassa muodossa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti varmistettava, että ehkäisy- ja suojelutoimenpiteissä otetaan huomioon arvioinnin tulokset seurattava suojelu- ja ehkäisytoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että niiden tehokkuus säilyy tiedotettava työntekijöille ja/tai näiden edustajille arvioinnin tuloksista ja käyttöön otetuista toimenpiteistä (asettava tiedot näiden saataville). Edellä mainittujen työnantajan riskinarviointia koskevien toimien lisäksi tarkastajan olisi tarkastustoimia toteuttaessaan otettava paikalla tehtyjen havaintojen ja tämän ohjeasiakirjan perusteella huomioon seuraavat tekijät sen määrittämiseksi, onko työnantaja puuttunut asianmukaisesti hengitettävää kiteistä piidioksidia koskeviin riskeihin paikan päällä: Poistaminen tai korvaaminen Tehtävä Sijainti Kesto Onko työnantaja harkinnut kyseisen prosessin poistamista tai korvaamista, valmiiksi leikattujen materiaalien käyttöä tai materiaalien korvaamista kiteistä piidioksidia sisältämättömillä tuotteilla tai siirtymällä käyttämään vähän kvartsia sisältäviä materiaaleja? Mistä työstä pöly muodostuu ja kuinka paljon energiaa siihen liittyy? Mitä suurempi energia, sitä suurempi riski. Voidaanko tehtävä toteuttaa toisella, riskiä pienentävällä tavalla? Missä työ tehdään? Mitä suljetumpi tila, sitä suurempi on altistuminen, ellei soveltuvia pölynpoistokeinoja käytetä. Tällä on vaikutusta tarvittaviin suojatoimenpiteisiin, esimerkiksi hengityksensuojaimiin. Miten pitkään tehtävä kestää? Tavallisesti altistuminen on sitä suurempaa, mitä pidempään tehtävä kestää. Lokakuu

12 Toistuvuus Ihmiset Suojatoimenpiteet Suojatoimenpiteiden seuranta Muut työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat seikat Kuinka usein tehtävä suoritetaan? Altistuvatko henkilöt todennäköisesti säännöllisesti muita vastaavia tehtäviä toteuttaessaan? Ketkä altistuvat? Koskeeko altistuminen vain tehtävän toteuttavaa työntekijää vai altistuvatko muutkin? Onko käytössä tehokkaita ja suojatoimenpiteiden hierarkian mukaisia suojatoimenpiteitä? Onko käytössä järjestelmä suojatoimenpiteiden, esimerkiksi valvonnan ja henkilökohtaisen ilmanäytteenoton seuraamiseksi? Johtaako asianmukaisten suojatoimenpiteiden soveltaminen muihin työterveyttä ja -turvallisuutta koskeviin seikkoihin? Esimerkiksi tikkailla työskenteleminen kohdepoistolla varustetuilla työkaluilla voi lisätä putoamisriskiä. Altistumisen arviointi Kemiallisia tekijöitä koskevan direktiivin 6 artiklan mukaan työnantajan on osoitettava selvästi, että asianmukaiset suojelu- ja ehkäisytoimenpiteet on toteutettu. Käytännössä työnantajien on arvioitava hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistumisen taso erityisesti työperäisen altistumisen mahdollisten raja-arvojen osalta. Tämän toteuttaakseen työnantaja voi teettää mittauksia tai käyttää muita arviointikeinoja, kuten malleja, joilla ennustetaan työperäinen altistuminen. Ellei työnantaja selvästi osoita tätä, tarkastaja voi toteuttaa järjestelyjä henkilökohtaista ilmanäytteenottoa ja analysointia varten sen määrittämiseksi, alittaako hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistuminen suojatoimenpiteiden täytäntöönpanon jälkeen oleellisesti työperäisen altistumisen raja-arvot. Kun ilman laadun seuranta katsotaan tarpeelliseksi, ohjeet kemiallisille tekijöille työpaikan ilmassa altistumisen arvioimiseksi esitetään eurooppalaisessa standardissa EN 689. Siinä kuvataan strategia työntekijöiden inhalaatiosta altistumisen vertaamiseksi työpaikan kemiallisten tekijöiden oleellisiin raja-arvoihin. Myös ilman mittausstrategiaa tarkastellaan. 1.8 Poistaminen ja korvaaminen Poistamisella tarkoitetaan vaaran poistamista työpaikalta. Kuten edellä on mainittu, riskien poistaminen on suojatoimenpiteiden hierarkian ensimmäinen periaate, mutta sitä on vaikeaa tai mahdotonta toteuttaa rakennusalalla, koska monet perusmateriaalit sisältävät kvartsia. Työ olisi kuitenkin järjestettävä siten, että riski poistetaan niiltä työntekijöiltä, jotka eivät suoraan osallistu työhön, toisin sanoen rajoitetaan pääsyä työskentelyalueille, joilla toteutetaan hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistumiseen johtavia suuririskisiä tehtäviä. Tämä voidaan toteuttaa hyvien organisointitoimenpiteiden avulla sekä varmistamalla riittävät suojatoimenpiteet altistumisen lähteellä. Riskien poistamista tai niiden vähentämistä koskevia toimenpiteitä ovat esimerkiksi oikean kokoisten rakennusmateriaalien käyttö, jolloin tarvitaan vähemmän leikkausta, tai erilaiset työmenetelmät, kuten suorakiinnitysjärjestelmät. Lokakuu

13 Korvaamiseen olisi rohkaistava aina, kun se on mahdollista. Tätä koskevia esimerkkejä rakennusalalla voivat olla betonireunakivien korvaaminen muovisilla reunakivillä ja paljon kvartsia sisältävien materiaalien korvaaminen vähemmän kvartsia sisältävillä materiaaleilla. Erityisen tärkeää korvaaminen on hiekkapuhaltimia käytettäessä, koska niiden puhallukselta on teknisesti vaikea suojautua. Raepuhalluksessa vakavimmat piidioksidille altistumiset tapahtuvat silloin, kun käytetään piidioksidia sisältävää puhallusmateriaalia. Piidioksidia sisältävän puhallusmateriaalin poistaminen korvaamalla se vaihtoehdolla, joka ei sisällä piidioksidia, voi vähentää altistumista hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. Raepuhalluksessa piidioksidi voidaan korvata monilla, muun muassa alla luetelluilla materiaaleilla: alumiinioksidi alumiinirakeet ympäristön polykarbonaatti aprikoosin kivet kalsiumin Ca R maissintähkät kryogeeninen polykarbonaatti hiomagranaatti lasihelmet melamiinimuovi novakuliitti oliviini (magnesiumrautasilikaatti) polykarbonaatti piikarbidi ruostumattomat valurakeet ruostumaton katkaisulanka teräsraejauhe teräsrakeet ureamuovi saksanpähkinän kuori vehnänjyvät valkoinen alumiinioksidi zirkoni Lähde: (poikkeuksina oliviini ja kalsiumkarbonaatti, joiden tiedetään olevan yleisesti käytössä). Tämän ohjeasiakirjan osassa 2 olevissa tehtäväluetteloissa esitetään lisäesimerkkejä riskinvähentämistoimenpiteistä, joita työnantajan olisi harkittava tehtävän suunnitteluvaiheessa. 1.9 Tekniset suojatoimenpiteet Hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistumisen tekniset suojakeinot ovat yleisesti tiedossa ja niillä voidaan vähentää merkittävästi ilmakulkuista kiteistä piidioksidia sisältävää pölyä. Suojatoimenpidevaihtoehtoihin kuuluvat sitominen vedellä ja kohdepoisto, kuten työkalujen kohdepoistoyksiköt. Sitominen vedellä Vedellä sitomisen tekniikoiden avulla voidaan estää pölypilvien muodostuminen sitomalla pöly veteen. Vesi suunnataan työkalun leikkauskohtaan suojahupun tai -peitteen avulla. Veden virtausta voidaan valvoa, jolloin käytetyn veden määrää voidaan hallita valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jo käyttöohjeissa ei määritetä käytettävää määrää, tutkimusten 5 mukaan tarvitaan vähintään 0,5 litran vesivirta minuutissa pölyn sitomisen optimoimiseen. Näin ollen esimerkiksi 8 litran säiliö/pullo/tankki käytettäisiin noin 16 minuutissa. Matala virtausnopeus vähentää pölyn sitomista, ja paljon suurempi virtausnopeus ei paranna pölyn sitomista, mutta lisää tarvetta täyttää säiliötä/tankkia/pulloa useammin. Vedellä sitomisen järjestelmään kuuluvat (ks. kuva 2) vesilähde, esimerkiksi pumpullinen tankki vahva joustava letku hana/venttiili veden virtauksen säätämiseksi ja Lokakuu

14 liitäntä työkaluun. Kuva 2 Kuvia vedellä käytettävästä sitomisjärjestelmästä: (lähde HSE, GB) Paikan päällä tehtävän tarkastuksen aikana on harkittava kansallisen lainsäädännön ja sääntelykehyksen mukaisia tarkastajan asianmukaisia toimia, jos seuraavaa havaitaan: oikean paineen puuttuminen / matala veden virtausnopeus tukkeutuneet suihkusuuttimet veden riittämättömyys työkokonaisuutta varten kostuttaminen vain ennen tehtävää tai veden kaataminen säiliöstä. Työkoneisiin liitettävä kohdepoisto Työkoneisiin liitettävällä kohdepoistolla pöly poistetaan, kun sitä muodostuu. Kyseessä on tietyntyyppinen kohdepoistojärjestelmä, joka asennetaan suoraan työkoneeseen. Tähän järjestelmään kuuluu useita yksittäisiä osia: työkone, huuva, poistoyksikkö ja putki. Huuva on kohdepoistojärjestelmän tärkein osa (ks. kuva 3). Se valmistetaan usein työkoneen osaksi, mutta se voidaan myös jälkiasentaa koneisiin. Huuvan huono suunnittelu tai sen vaurioituminen vaikuttaa merkittävästi pölyn hallintaan. Lokakuu

15 Kuva 3 Hiomakone ja kohdepoisto (lähde: HSE, GB) Poistoyksikkö on teollisen imurin kaltainen. Se on irrotettava osa, ja myös tärkeä osa kohdepoistojärjestelmää. Poistoyksikkö poistaa pölyn huuvasta, suodattaa sen ja varastoi sen turvallisesti hävitettäväksi. On tärkeää, että poistoyksikkö vastaa oikeaa suodatinluokkaa, kuten esimerkiksi luokkaa M (Medium) tai H (High). Poistoyksiköt on merkitty erityisellä merkinnällä (ks. jäljempänä kuva 4). Kuva 4 Suodatinluokkaa M ja H koskevat merkinnät poistoyksikössä (lähde: HSE, GB) Paikan päällä tehtävän tarkastuksen aikana tarkastajan on harkittava kansallisen lainsäädännön ja sääntelykehyksen mukaisia asianmukaisia toimia, jos seuraavaa havaitaan: komponenttien heikko kunto, erityisesti huuvan/putkien ja liitäntöjen osalta, kuten esimerkiksi vauriot, teippaaminen koneiden raskas/runsas pölyyntyminen, erityisesti huuvan/hupun ja putkien osalta liitännät eivät ole pitäviä alhaisen virran hälytys aktivoituu laitetta käytettäessä (Huom: luokkien M ja H laitteissa olisi oltava äänihälytys, joka käynnistyy, kun putken ilmannopeus on alhainen (<20m/s) laitetta käytettäessä muodostuu merkittävästi näkyvää pölyä (esimerkiksi suuria pölypilviä). Jonkin verran pölyä on odotettavissa, mutta ei suuria pilviä. (Huom. Joissakin koneissa tämä voi johtua huuvan/hupun huonosta asennosta.) Lokakuu

16 1.10 Hallinnolliset suojatoimenpiteet Hallinnollisia suojatoimenpiteitä ovat turvallisten työkäytäntöjen omaksuminen sekä asianmukaisen koulutuksen, ohjeiden ja tietojen tarjoaminen hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistumisen mahdollisten haittojen ja/tai kielteisten terveysvaikutusten vähentämiseksi. Tähän kuuluu myös asianmukainen valvonta sen varmistamiseksi, että oikeita suojatoimenpiteitä käytetään asianmukaisesti ja että turvallisia työkäytäntöjä noudatetaan. Turvallisiin työkäytäntöihin voi liittyä se, että työnantaja rajoittaa työntekijöiden määrää tehtävän läheisyydessä ja/tai vuorottelee tehtävän toteuttamista, sekä hyvien henkilökohtaisen hygienian ja aputoiminnan käytäntöjen soveltaminen Henkilönsuojaimet Henkilönsuojainten käyttö on suojatoimenpiteiden hierarkian viimeinen taso. Kun riski on edelleen olemassa, henkilönsuojaimet ovat välttämättömiä. Henkilönsuojainten käyttö voi rasittaa työntekijöitä, joten se olisi pidettävä vähimmäistasolla. Tämän vuoksi työn organisointi on ratkaisevassa asemassa. Hengityksensuojaimet ovat usein olennainen osa piidioksidipölyyn liittyviä suojatoimenpiteitä teknisten suojatoimenpiteiden lisäksi. Vedellä sitominen ja kohdepoistojärjestelmät eivät ole täysin luotettavia, eivätkä ne tehokkaasti toimiessaankaan poista kaikkea piidioksidipölyä. Jäljelle jäävä pölypitoisuus voi vaihdella ja olla huonosti ennakoitavissa, joten ylimääräiset henkilökohtaiset suojatoimenpiteet (esimerkiksi hengityksensuojaimet) ovat monissa tilanteissa tarpeen. Tämän ohjeasiakirjan osassa 2 olevissa tehtäväluetteloissa esitetään piidioksidia koskevat suositellut suojatoimenpiteet erilaisissa rakennustoiminnoissa. Hengityksensuojaimia (suodatinsuojaimet) on saatavilla monenlaisia, joko tiiviitä kasvo-osia (naamarit) tai vähemmän tiiviitä suojaimia (huput/kypärät). Rakennustyömailla käytetään tavallisesti kertakäyttöisiä ja uudelleenkäytettäviä puolinaamareita (molemmat ovat tiiviitä) (ks. kuva 5). Toisinaan voidaan käyttää myös paineilmalla käytettävää huppua/kypärää ja kokonaamareita. Karkearakeisessa raepuhalluksessa on käytettävä hiekkapuhaltajan paineilmakypärää. Kuva 5 Uudelleenkäytettävät puolinaamarihengity ksensuojaimet ja FFP3- luokka (lähde: HSE, GB) Standardissa EN 529 esitetään suositukset hengityksensuojainten valintaa, käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa varten. Se sisältää myös tietoa suojauskertoimista. Hengityksensuojainta valitessaan työnantajan on varmistettava, että se on sekä asianmukainen että soveltuva Lokakuu

17 yksittäisille työntekijöille toteutettavaan tehtävään ympäristöön, jossa tehtävä toteutetaan. Altistuttaessa hengitettävälle kiteiselle piidioksidille valitun hengityksensuojaimen olisi oltava tyyppiä, joka tarjoaa vähintään FFP3-luokkaan kuuluvaa hengityssuojainta vastaavan suojan. Varsinainen valittu laite riippuu kuitenkin myös tehtävän luonteesta, ympäristöstä sekä käyttäjästä. (Joissain tapauksissa voidaan tarvita korkeampaa suoja-astetta). Joissain jäsenvaltioissa tiiviiden naamareiden osalta edellytetään sovittamista sen tarkistamiseksi, että naamari sopii käyttäjän kasvoille ja on riittävän tiivis. Sovittaminen voi olla kvalitatiivista (perustua käyttäjän subjektiiviseen arvioon kasvoille sovittamalla) tai kvantitatiivista (mitataan erityisillä laitteilla) (ks. kuva 6). Työntekijöiden on ajeltava ihokarvat, jotta naamari istuu tiiviisti kasvoille. Pitkä karvat tai muut kasvonpiirteet voivat estää tiiviyden. Hengityksensuojainten on oltava CE-merkittyjä sen varmistamiseksi, että ne täyttävät suunnittelua koskevat lainsäädännölliset vähimmäisvaatimukset. Kuva 6 Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen sovitus (lähde HSE, GB) Taulukossa 2 esitetään hengityksensuojaintyypit, niiden suodatus ja (mahdolliset) sovitusvaatimukset. Hengityssuojalaitteen tyyppi Suodattimen luokitus Sovitus (jos edellytetään jäsenvaltiossa) Kertakäyttöinen FFP3 Kyllä puolinaamari Uudelleenkäytettävä P3 Kyllä puolinaamari Kokonaamari P3 Kyllä (vain kvantitatiivinen sovitus) Koneellisesti toimiva kokonaamari TM2P3 Kyllä (vain kvantitatiivinen sovitus) Koneellisesti toimiva TH2P3 Ei huppu/kypärä Paineilmalla toimiva (ei suodatinta) Ei Lokakuu

18 raepuhalluskypärä* Taulukko 2: Hengitettävältä kiteiseltä piidioksidilta suojaavat hengityksensuojaintyypit * Paineilmalla toimiva raepuhalluskypärä on erityinen/monimutkainen hengityksensuojain, jonka käyttö edellyttää ilmakompressoria ja hengitysilman suodatinyksikköä. Tällaisia hengityksensuojaintyyppejä käytetään tavallisesti esimerkiksi suuremmissa kivipuhdistushankkeissa. Niiden käyttö edellyttää erityiskoulutusta. Laitteita on neljää tyyppiä, joiden luokitus vaihtelee välillä 1B 4B. Suojauskertoimet vaihtelevat välillä Kivipuhdistustyöhön suositellaan luokitusta 4B. Kuten edellä on todettu, joissakin jäsenvaltioissa edellytetään sovitusta jokaisen tiiviisti istuvan naamarin osalta. Myös uusintasovituksia edellytetään, jos yksittäisen käyttäjän kasvoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia; tällaisia ovat esimerkiksi merkittävä painonnousu tai -lasku, arvet tai vammat tiivistymisalueella tai muutokset hampaissa, tai jos käyttäjä kokee naamarin epämukavaksi. Kertakäyttöiset naamarit [suodattava puolinaamari (FFP) hengityksensuojain] on vaihdettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Monet kertakäyttöiset naamarit ovat yhtä käyttöä varten, joten niitä ei pidä käyttää yhtä päivää pidempään. Muissa naamareissa on puhdistettavia kasvosuojaimia, mikä mahdollistaa hyväkuntoisen tuotteen rajoitetun uudelleenkäytön. Rajoitettuun uudelleenkäyttöön soveltuvissa tuotteissa on merkintä R, ja kertakäyttöisissä merkintä NR. Puoli- tai kokonaamareiden hiukkassuodattimet on uusittava säännöllisin väliajoin käytöstä riippuen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ohjeen mukaan suodattimet on vaihdettava, kun ne ovat vaurioituneet tai niissä on näkyviä epäpuhtauksia käyttäjä kokee hengitysvastuksen nousevan liian korkeaksi suodattimeen merkitty käyttöaika on päättynyt. Hengityksensuojainten suojan kannalta on muitakin tärkeitä tekijöitä. Niiden käyttäjien on saatava asianmukaiset ohjeet ja koulutus, ja oikeaa käyttöä ja asianmukaista kunnossapitoa on valvottava. Muiden henkilönsuojainten samanaikainen käyttö voi haitata hengityksensuojainten tehoa. Tärkeintä on, että hengityksensuojaimen istuvuus tarkistetaan aina henkilönsuojaimen käytön yhteydessä sen tiivistyvyyden varmistamiseksi. Tiiviisti istumattomien kypärien/huppujen (jotka eivät edellytä tiiviystestiä) kaltaiset vaihtoehdot soveltuvat parrakkaille työntekijöille tai niille, joille ei löydy riittävän tiiviitä naamarityyppejä. Käyttöön voidaan valita myös pää- ja silmäsuojan käsittäviä malleja. Näiden luokituksen on oltava TH2. (Ks. taulukko 2 ja kuva 7.) Lokakuu

19 Kuva 7 Sähkökäyttöinen kypärä (lähde: HSE, GB) Paikan päällä tehtävän hengityksensuojainten tarkastuksen aikana tarkastajan on harkittava kansallisen lainsäädännön ja sääntelykehyksen mukaisia asianmukaisia toimia, jos havaitaan seuraavia puutteita: hengityksensuojaimissa ei ole CE-merkintää hengityksensuojain ei suojaa asianmukaisesti odotettavissa olevalta altistumiselta, koska esimerkiksi luokan P1 suodatinta ei käytetä hengityksensuojain ei sovellu tehtävään/ympäristöön hengityksensuojain ei istu käyttäjälle, esimerkiksi puuttuva tai riittämätön tiiviystesti maissa, joissa sitä edellytetään työntekijällä on sänki tai parta tai käytössään muu henkilönsuojain, joka vaikuttaa naamarin tiivistymiseen kasvoille hengityksensuojainta ei ole puettu asianmukaisesti löysät tai kiertyneet hihnat hengityksensuojainta ei ole säilytetty, huollettu tai puhdistettu asianmukaisesti ja työntekijää ei ole koulutettu asianmukaisesti Terveydentilan seuranta Terveydentilan seuranta on järjestelmä, jossa terveydelle haitallisille aineille, kuten hengitettävälle kiteiselle piidioksidille mahdollisesti altistuville työntekijöille tehdään säännöllisiä terveystarkastuksia. Lähestymistapa terveydentilan seurantaan vaihtelee jäsenvaltioissa, ja tämän osalta kehotetaan tutustumaan kansalliseen lainsäädäntöön. Seuraavassa esitettävät tiedot ovat vain ohjeellisia ja perustuvat joidenkin jäsenvaltioiden lähestymistapaan.. Työnantajan toteuttaman riskinarvioinnin (mahdollinen altistumisen seuranta mukaan luettuna) olisi osoitettava koska ja missä tarvitaan työntekijöiden terveydentilan seurantaa. Työntekijöiden terveydentilan seurantaohjelma olisi otettava käyttöön esimerkiksi kun kaikkien kohtuullisten varotoimien toteuttamisen jälkeenkin hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistumisesta seuraa terveysriski kun hengityksensuojaimia/henkilönsuojaimia käytetään suojatoimenpiteenä Lokakuu

20 tilanteissa, joissa työntekijät toteuttavat useimpia näissä ohjeissa tarkoitettuja tehtäviä, koska useimmissa tapauksissa myös hengityksensuojaimia edellytetään suojatoimenpiteenä. On muistettava, että terveydentilan seurannalla ei voi korvata hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistumisen ehkäisemiseksi käyttöön otettuja suojatoimenpiteitä, vaan sillä täydennetään niitä ja voidaan seurata niiden riittävyyttä. Terveydentilan seurannan tavoitteena hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistuneiden osalta on havaita terveydelle haitalliset vaikutukset varhaisessa vaiheessa lausunnon saaminen soveltuvuudesta hengitettävän kiteisen piidioksidin parissa työskentelyyn tarjota työnantajalle tietoa terveysriskien arvioinnin helpottamiseksi, jotta voidaan ottaa käyttöön parempia suojatoimenpiteitä työntekijöiden suojelun parantamiseksi tuoda esiin puutteet työpaikan suojatoimenpiteissä ja antaa näin arvokasta palautetta riskinarviointia varten sekä antaa työntekijöille mahdollisuus keskustella hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistumista koskevista mahdollisista terveyshuolista. Riittävä terveydentilan seuranta Hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistuneita koskevaan terveydentilan seurantaohjelmaan on sisällyttävä seuraavat toimenpiteet: Perusarviointi kyselylomakkeineen, keuhkojen toimintatestit sekä keuhkoröntgenkuvien harkinta tuleviin keuhkoröntgenkuviin vertaamista varten. Jatkuvaan terveydentilan seurantaohjelmaan sisältyvät säännölliset keuhkoröntgenkuvat sekä kyselylomakkeet ja keuhkojen toimintatestit. Koska röntgenkuvaukseen liittyy jonkin verran ionisoivaan säteilyyn liittyviä riskejä, sen käytön on aina oltava perusteltua terveydellisistä syistä, joskin yksittäisen röntgenkuvan ottamiseen liittyvä säteilyannos on hyvin vähäinen. Röntgenkuvien tiheydestä on saatava ohjeet ammattitaitoiselta henkilöltä. Ammattitaitoisen henkilön on myös selitettävä tutkimuksen kohteena olevalle henkilölle testien tulokset ja raportoitava työnantajalle työntekijän soveltuvuude sta työhön. Varhaisvaiheen silikoosia sairastavat työntekijät voivat tavallisesti tehdä normaalisti työtä, mutta heille olisi osoitettava muita tehtäviä, joissa ei tapahdu altistumista piidioksidipölylle. Ammattitaitoisen henkilön on myös tulkittava terveydentilan seurannassa olevien työntekijöiden terveyteen liittyviä mahdollisia suuntauksia. Tämä voi johtaa tarpeeseen tarkistaa riskinarviointia ja toteuttaa suojatoimenpiteiden parannuksia. Yhdistyneen kuningaskunnan terveysviranomainen (HSE) on julkaissut seuraavat terveydentilan seurantaa koskevat ohjeet: Hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistuneiden terveydentilan seuranta täydentävät ohjeet työterveysalan ammattilaisille (muutettu tammikuussa 2016). Lokakuu

21 Toimet kielteisiä terveysvaikutuksia tai silikoosia todettaessa On olennaisen tärkeää, että kun työntekijöiden terveyteen todetaan kohdistuvan kielteisiä vaikutuksia, työnantaja toteuttaa toimia, joita ovat riskinarvioinnin tarkistaminen ja tarvittaessa suojatoimenpiteiden mukauttaminen kyseisen työntekijän lääkärintarkastuksen järjestäminen työntekijän siirtäminen toisiin tehtäviin, joihin ei liity alt istumista hengitettävälle kiteiselle piidioksidille, ammattitaitoisen neuvonantajan ohjeiden mukaan kaikkien yhtä lailla hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistuneiden muiden työntekijöiden lääketieteellinen arviointi ammattitaitoisen neuvonantajan ohjeiden mukaan ammattitaitoisen henkilön järjestäminen selittämään tuloksia ja mahdollisesti tarpeellisia toimia kyseisille työntekijöille. Terveydentilan seurantaa koskevan paikan päällä tehtävän tarkastuksen aikana tarkastajan on harkittava kansallisen lainsäädännön ja sääntelykehyksen mukaisia asianmukaisia toimia, jos seuraavaa havaitaan: ei terveydentilan seurantaa tai riittämätön seuranta, vaikka terveydentilan seuranta on tarpeen ei työnantajan toimia tai riittämättömät toimet kielteisiä terveysvaikutuksia koskevan raportin jälkeen Hyvä hygienia ja siisteydestä huolehtiminen Hyvät henkilökohtaiset hygieniakäytännöt ja siisteydestä huolehtiminen tukevat teknisiä ja muita suojatoimenpiteitä ehkäisemällä pölyn leijumista ja leviämistä pinnoilta tai saastuneista vaatteista. Tärkeimmät vaatimukset ovat seuraavat: Pukusuojat o Pukusuojien on oltava kansallisten vaatimusten mukaisia. Kun käytössä on henkilönsuojaimia tai kun ulkovaatteet voivat saastua terveydelle vaarallisista aineista, kuten hengitettävästä kiteisestä piidioksidista, on tarjottava asianmukaiset pukusuojat. Myös henkilönsuojainten säilytykseen tarvitaan asianmukaiset tilat. Saastumattomat alueet ruokailua ja juomista varten o Työntekijöiden ei tule ruokailla, juoda tai tupakoida vaarallisilla aineilla saastuneilla alueilla. Pesutilat o o o Pesualtaiden on oltava riittävän suuret kasvojen, käsien ja käsivarsien pesuun. Käytössä on oltava lämmintä vettä, mietoja puhdistusaineita ja pehmeitä paperipyyhkeitä kuivaamista varten. On vältettävä hankaavia pesuaineita. Ennen työskentelyä käytetään voidetta, joka auttaa irrottamaan lian ihosta, ja työskentelyn jälkeen voidetta, joka palauttaa ihoon kosteuden. Lokakuu

22 o Esimerkiksi purkutöiden jälkeen runsaan pölyn poistamiseen on oltava suihkumahdollisuus. Puhdistaminen o o On käytettävä vähintään pölyluokan M imuria kuivan pölyn poistoon tai märkäpuhdistusmenetelmää. Työntekijöiden ei pitäisi siivota kuivalla harjalla tai paineilmalla. Tarkastajan on todennäköisesti harkittava kansallisen lainsäädännön ja sääntelykehyksen mukaisia toimia seuraavassa tilanteessa: kun näkyvillä on merkittävästi pölyä ja siihen liittyy leijumisvaara Työntekijöille annettavat tiedot ja koulutus Koulutus on tärkeä toimenpide, jolla ehkäistään työntekijöiden altistumista hengitettävän kiteisen piidioksidin kaltaisille kemiallisille tekijöille. Riskinhallintamenetelmät, tekniset suojatoimenpiteet ja ehkäisevät toimenpiteet sekä työskentelykäytännöt ja siisteydestä huolehtiminen ovat tehokkaita vain, jos työntekijät toteuttavat niitä oikein. Tämän vuoksi on tärkeää, että työntekijöille annetaan tietoa, selkeitä ohjeita ja koulutusta hengitettävän kiteisen piidioksidin vaaroista, myös pitkäaikaisista terveysvaikutuksista ja oireiden tunnistamisesta hyviä käytäntöjä koskevista tapaustutkimuksista, esimerkiksi työperäisistä keuhkosairauksista kärsiviä työntekijöitä koskevista tapaustutkimuksista (esimerkiksi kivenhakkaaja-terrystä disease/casestudy-stoneworker-terry.htm) siitä, milloin ja missä piidioksidia sisältävät materiaalit aiheuttavat huolta (miten tunnistetaan tyypilliset työtehtävät, joihin liittyy mahdollinen hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistuminen) siitä, miten poistetaan tai ainakin hallitaan altistuminen: o hengitettävälle kiteiselle piidioksidille ja pölylle yleisesti altistumisen hallintaan käytettävät suojatoimenpiteet (esimerkiksi vedellä sitominen, työkoneisiin liitettävät kohdepoistojärjestelmät, prosessin eristäminen käyttäjistä ja sivullisista etäisyyden avulla, sulkeminen tai muu soveltuva menetelmä, hyvät työskentelykäytännöt koneiden käyttämiseksi asianmukaisesti) o pölyä vähentävien järjestelmien (esimerkiksi työkoneiden kohdepoistojärjestelmien) asianmukainen käyttö ja huolto o asianmukaiset siisteydestä huolehtimisen käytännöt ja hyvä henkilökohtainen hygienia työskenneltäessä hengitettävää kiteistä piidioksidia sisältävän pölyn parissa (myös kerätyn jätteen turvallinen käsittely ja hävittäminen) suojainten (erityisesti hengityksensuojainten) asianmukaisesta käytöstä, kunnossapidosta, huollosta, puhdistuksesta ja hävittämisestä Työntekijöille olisi tarjottava terveydentilan seurantaa koskevaa koulutusta, jotta nämä ymmärtävät miksi heidän terveydentilaansa seurataan ja mitä tapahtuu, jos Lokakuu

23 seurannassa paljastuu terveyteen kohdistunut vaikutus. Koulutustoimet olisi kehitettävä työntekijöitä ja heidän edustajiaan kuulemalla. Työntekijöiden lisäksi tätä koskevaa koulutusta olisi tarjottava myös valvojille, projektipäälliköille sekä rakentamista koskevaan ehdot us- ja suunnitteluvaiheisiin osallistuville. Tietoa ja koulutusta olisi tarjottava riskinarvioinnin tulosten kannalta asianmukaisella tavalla. Tapa saattaa vaihdella suullisesta viestinnästä yksittäisten työntekijöiden opastukseen ja koulutukseen, jota tuetaan kirjallisilla tiedoilla, riskinarvioinnissa osoitettujen riskien luonteen ja tason mukaan. Rakennusalalla turvallisuusvartti on yleisesti käytössä oleva tapa puuttua tiettyihin aiheisiin tiiviillä ja usein visuaalisella tavalla. Jotta koulutus olisi tehokasta, sitä on kerrattava säännöllisesti. Toisinaan tekniset suojatoimenpiteet ja työskentelykäytännöt eivät mahdollista riittävää hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistumisen hallintaa, joten työntekijöiden on suojauduttava myös hengityksensuojaimilla. Työntekijöitä olisi neuvottava ja koulutettava hengityksensuojainten asianmukaiseen käyttöön ja kunnossapitoon (joka käsittää myös tiiviiden naamarien istuvuuden) ennen niiden käyttöä. Tarkastajien olisi tarkastusten yhteydessä tarkistettava, miten työnantajat varmistavat, että rakennustyöntekijät saavat tietoa, ohjeita ja koulutusta. Tarkastuksen aikana on harkittava kansallisen lainsäädännön ja sääntelykehyksen mukaisia asian vaatimia tarkastajan toimia, jos seuraavaa havaitaan: työntekijät eivät ole tietoisia hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistumisen riskeistä työntekijät eivät ole saaneet selkeitä ohjeita ja/tai koulutusta suojatoimenpiteistä altistumisen vähentämiseksi, kuten työskentelykäytännöistä ja siisteydestä huolehtimisesta työntekijät eivät ole saaneet asianmukaista koulutusta hengityksensuojainten oikeasta käytöstä ja huollosta Lisätietoja ja -resursseja hengitettävästä kiteisestä piidioksidista Lähdeluettelo 1. Buchanan D., Miller BG. ja Soutar CA., (2001) Quantitative relationships between exposure to respirable quartz and risk of silicosis at one Scottish colliery. Report TM/01/03. Institute of Occupational Medicine, Edinburgh. 2. Miller BG., Hagen S., Love RG. ja muut, (1998) Risks of silicosis in coalworkers exposed to unusual concentrations of respirable quartz. Occup Environ Med 55: Sogl M., Taeger D., Pallapies D., Bruning T., Dufey F., Schnelzer M., Straif K., Walsh L. ja Kreuzer M. (2012) Quantitative relationship between silica exposure a nd lung cancer mortality in German uranium miners, Br J Cancer 107, Maailman terveysjärjestö. Chronic cor pulmonale, Report of an expert committee. WHO Tech. Rep. Ser. No. 213, Geneva, Lokakuu

24 5. Thorpe A. ja Ritchie AS. (1999) Measurements of the effectiveness of dust control on cut-off saws used in the construction industry. Annals of Occupational Hygiene 43 (7) ISSN Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) ja Maailman terveysjärjestö (WHO), Silica and some silicates, Volume 68, IARC Monographs on the Evaluation of the Carcinogenic Risk of Chemicals to Humans. WHO ja IARC, Lyon, EN :2012: Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut sähkölaitteet Turvallisuus Osa 2-69: Erityisvaatimukset laitoskäyttöön tarkoitetuille veden- ja pölynimureille EN 529: Hengityksensuojaimet, opas valintaa, käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa varten. EN 689: Työpaikan ilma Ohje hengitysteitse tapahtuvan kemiallisille tekijöille altistumisen arvioimiseksi raja-arvojen avulla sekä ohje mittausstrategiaksi, 1995, CEN. EN 481: Workplace atmospheres-size fraction definitions for measurement of airborne particles, 1993, CEN. EN 1232: Workplace atmospheres-pumps for personal sampling of chemical agents- Requirements and test methods, Hyödyllisiä linkkejä Alankomaiden työsuojeluviranom ainen on tuottanut videon piidioksidipölyn vaaroista. Yhdistyneen kuningaskunnan HSE:n tapaustutkimus Health in Construction Leadership Groupin video, Yhdistynyt kuningaskunta Lisätietoja altistumisen dangers-ofsilica-dust.aspx disease/case-study- stoneworkerterry.htm m Lokakuu

25 hallinnan vertailuarvoista NEPSI: HSE (GB) OSH Wiki BOHS Breath freely IOSH no time to lose Construction Dust Partnership Dust-Free Working substances/european-commissions-proposal-carcinogens %20chemicals%20GB%20FINAL%20FINAL.pdf safety-and- other-topics/healthsafety/construction-dust-partnership/ Käytetyt lyhenteet CAD: kemiallisia tekijöitä koskeva direktiivi CE (Conformité Européene): CE-merkintä CIRCA BC: EU:n komission viestintä- ja tietoresurssikeskus, joka mahdollistaa asiakirjojen helpon jakamisen ja hallinnoinnin CMD: syöpäsairauden vaaraa ja perimän muutoksia koskeva direktiivi COPD: krooninen keuhkoahtaumatauti DLI, CY: Department of Labour Inspection (Kypros) DLI, NL: Dutch Labour Inspectorate (Alankomaat) Lokakuu

26 FFP suodattava naamari numero viittaa suodatintyyppiin GDWW, B General Directorate Wellbeing at Work (Belgia) HSA, IE: Työsuojeluviranomainen (Irlanti) HSE, GB: Työsuojeluviranomainen (Yhdistynyt kuningaskunta) LEV: kohdepoisto MS: Jäsenvaltiot NEPSI: Euroopan työmarkkinavuoropuheluun perustuva sopimus (NEPSI) työntekijöiden työterveyden suojelusta kiteisen piidioksidin ja sitä sisältävien tuotteiden oikean käsittelyn ja käytön avulla NLIs: Kansalliset työsuojelutarkastajat/tarkastuslaitokset OEL: Työperäisen altistuksen raja OELV: Työperäisen altistuksen raja-arvo PPE: Henkilönsuojaimet RCS: Hengitettävä kiteinen piidioksidi RPE: Hengityksensuojaimet SLIC CHEMEX WG: Johtavien työsuojelutarkastajien komitean kemikaalityöryhmä SLIC: Johtavien työsuojelutarkastajien komitea SWEA, S: Ruotsin työympäristöviranomainen (Ruotsi) TWA: Aikapainotettu keskiarvo Lokakuu

27 OSA Hengitettävää kiteistä piidioksidia koskevat tehtäväluettelot kansallisille työsuojelutarkastajille Hengitettävää kiteistä piidioksidia koskevat tehtäväluettelot on kehitetty kansallisia työsuojelutarkastajia varten. Ne sisältävät perusohjeita sellaisia erilaisia yleisiä työtehtäviä varten, joihin liittyy altistus hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. On huomattava, että jotkin esitetyt kuvat esittävät huonoja ja hyviä käytäntöjä. Kansallisille työsuojelutarkastajille suositellaan mahdollisia toimia tilanteissa, joissa hengitettävän kiteisen piidioksidin aiheuttamat mahdolliset terveysriskit ovat suuria, keskisuuria tai pieniä, riippuen työnantajan tarkastusajankohtana soveltamien suojatoimenpiteiden laajuudesta ja tasosta. Tämän ohjeasiakirjan tiedot ovat edelleen merkityksellisiä, kun hengitettävä kiteinen piidioksidi sisällytetään syöpäsairauden vaaraa ja perimän muutoksia koskevan direktiivin liitteisiin I ja III. Tärkeä huomautus: Kansalliset järjestelyt Kansallisilla työsuojelutarkastajilla on aina harkintavalta työmaan olosuhteisiin nähden tarvittavien toimien tason osalta, koska täytäntöönpanomenetelmät vaihtelevat maasta toiseen ja ylittävät toisinaan EU:n direktiivien edellyttämän vähimmäistason, jota kuvaillaan tässä ohjeasiakirjassa. Täytäntöönpanojärjestelmän valintaan vaikuttaa kunkin maan oikeudellinen/kulttuurinen tausta. Työsuojeluviranomaisille on myös ilmoitettava uusista prosesseista, joihin saattaa liittyä merkittävä altistus hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. Esimerkki tällaisesta on usein kuviobetoniksi kutsutun leimasinbetonin asennus, jossa jäljitellään liuskekiven, laattojen, tiilien ja jopa puun kuvioita. Valu- ja kuviointiprosessissa voi muodostua merkittäviä betonipölytasoja. Tätä toimintoa ei ole sisällytetty tehtäväluetteloihin, koska CHEMEX-työryhmä hakee parhaillaan lisänäyttöä hengitettävälle kiteiselle piidioksidille altistuksesta määrittääkseen suojatoimenpiteitä koskevia neuvoja sisältävän tehtäväohjeen tarpeellisuuden. Mahdolliset tehtäväluetteloita koskevat huomautukset tai uusia tehtäväluetteloita koskevat ehdotukset pyydetään osoittamaan CHEMEX-työryhmälle tietämystukijärjestelmän kansallisen yhteyspisteen kautta. Lokakuu

28 2.1 Betonireunakivien, betonikivien ja -laattojen katkaiseminen betonisahalla Huono käytäntö ei pölyn sitomista tai hengityksensuojainta (HSE, GB) Hyvä käytäntö sitominen vedellä ja hengityksensuojain (HSE, GB) Hyvä käytäntö leikkurin kaltaisen vähemmän energiaa kuluttavan ratkaisun valinta (HSA, IE) Yleinen huomautus Hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä koskevat suositellut suojatoimenpiteet Käsikäyttöisen betonisahan käyttäminen muurauskivien, betoniharkkojen ja vastaavien materiaalien leikkaamiseen ilman pölyn hallintaa voi johtaa merkittävään altistukseen ilmakulkuiselle hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. Tehtävä edellyttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden asianmukaista soveltamista altistuksen vähentämiseksi alle työperäisen altistumisen vertailuarvon 0,1 mg/m 3. Riittävät vesivarastot vedellä sitomista varten valmistajan ohjeiden mukaisesti (jos käyttöohjeissa ei mainita määriä, tutkimukset ovat osoittaneet, että pölyn optimaaliseen sitomiseen tarvittava määrä on 0,5 litraa minuutissa, eli esimerkiksi kahdeksan litran säiliö riittää noin 16 minuutin käyttöön). [Ks. myös osan 1 sivu 12.] Mekaanista leikkuria olisi käytettävä, jos mahdollista. Hengityksensuojaimia, esimerkiksi kertakäyttöisiä suodatinluokan FFP3 naamareita tai P3-luokan suodattimella varustettuja puolinaamarihengityksensuojaimia olisi käytettävä Kansallisen työsuojelutarkastajan mahdolliset toimet Riskien poistaminen suunnittelun avulla Torjuntalaitteiden ja hengityksensuojainten kunnossapito Suuri terveysriski Harkittava välittömiä toimia, kun suojatoimenpiteitä e i ole tai ne ovat tehottomia (esimerkiksi keskeytettävä työt, annettava kehotus ja määrättävä hallinnollinen sakko) Keskisuuri terveysriski Harkittava toimia tilanteissa, joissa suojatoimenpide puuttuu tai on tehoton (esimerkiksi annettava kehotus ja toimintaohjeita) Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat käytössä ja ne ovat tehokkaita Rajoitetaan leikkaamista määrällisesti suunnittelu-/sijoitteluvaiheessa Hankitaan valmiiksi muualla sahattua materiaalia Käytetään vähän kvartsia sisältävää materiaalia Käytetään mekaanisia työkaluja, kuten harkkoleikkuria Osoitetaan leikkaamiseen tarkoitetut alueet erillään muista työntekijöistä Varmistetaan, että vesisuihkut toimivat Varmistetaan riittävä vesivarasto ja oikea virtaus Korvataan kuluneet terät leikkaamiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi Huolletaan letkut ja pullot Tarkistetaan ja huolletaan uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, Lokakuu

29 käytetään kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia vain kerran Työntekijöille olisi tarjottava koulutusta laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja hengityksensuojainten käytöstä 2.2 Betonin jyrsiminen ja laastin piikkaaminen Huono käytäntö Betonin jyrsiminen ilman kohdepoistoa tai hengityksensuojainta (HSE, GB) Hyvä käytäntö Betonin jyrsiminen kohdepoistolla (HSE, GB) Yleinen huomautus Hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä koskevat suositellut suojatoimenpiteet Kansallisen työsuojelutarkastaja n mahdolliset toimet Betonin jyrsiminen ja laastin piikkaaminen voivat tuottaa hyvin paljon piidioksidia sisältävää pölyä. Pölyllä on kielteinen vaikutus kaikkiin sitä hengittäviin. Riski kohdistuu erityisesti jyrsimen käyttäjiin tai hyvin lähellä sitä oleviin he nkilöihin. Koneiden käyttö betonin jyrsimiseen ja laastin piikkaamiseen ilman pölynhallintaa voi johtaa merkittävään altistukseen ilmakulkuiselle hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. Tehtävä edellyttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden asianmukaista soveltamista altistuksen vähentämiseksi alle työperäisen altistumisen vertailuarvon 0,1 mg/m 3. Kohdepoisto käytetään erityistä kohdepoistolla varustettua jyrsintä. Valitaan luokan M tai H pölynpoistojärjestelmä. Hengityksensuojaimia, esimerkiksi kertakäyttöisiä suodatinluokan FFP3 naamareita tai P3-luokan suodattimella varustettuja puolinaamarihengityksensuojaimia olisi käytettävä Suuri terveysriski Harkittava välittömiä toimia, kun suojatoimenpiteitä ei ole tai ne ovat tehottomia (esimerkiksi keskeytettävä työt, annettava kehotus ja määrättävä hallinnollinen sakko) Keskisuuri terveysriski Harkittava toimia tilanteissa, joissa suojatoimenpide puuttuu tai on tehoton (esimerkiksi annettava kehotus ja toimintaohjeita) Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat k äytössä ja ne ovat tehokkaita Riskien poistaminen suunnittelun avulla Torjuntalaitteiden ja hengityksensuojainten kunnossapito Rajoitetaan jyrsimisen tarvetta suunnittelu-/sijoitteluvaiheessa Käytetään työmenetelmiä, joilla rajoitetaan tai joissa ei tarvita jyrsintää, kuten johtokanavia ja -putkia. Varmistetaan, että poistovirtausnopeus on tehtävään soveltuva Letkunliitinten on oltava tiiviitä ja turvallisia ilman selkeitä vuotoja Lokakuu

30 Letkut pidetään kunnossa Tarkistetaan ja testataan pölynpoistojärjestelmät huolellisesti tarvittaessa Tarkistetaan ja huolletaan uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, käytetään kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia vain kerran Työntekijöille olisi tarjottava koulutusta laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja hengityksensuojainten käytöstä 2.3 Kattolaattojen leikkaaminen katkaisusahalla Huono käytäntö Kattolaattojen leikkaaminen ilman suojatoimenpiteitä (National Federation of Roofing Contractors Ltd, GB) Hyvä käytäntö Kattolaattojen leikkaaminen laattaleikkurilla (National Federation of Roofing Contractors Ltd, GB) Yleinen huomautus Hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä koskevat suositellut suojatoimenpiteet Kattolaattojen leikkaaminen voi tuottaa hyvin paljon piidioksidia sisältävää pölyä. Katkaisusahan kaltaisten koneiden käyttö kattolaattojen leikkaamiseen ilman pölynhallintaa voi johtaa merkittävään altistukseen ilmakulkuiselle hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. Tehtävä edellyttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden asianmukaista soveltamista altistuksen v ähentämiseksi alle työperäisen altistumisen vertailuarvon 0,1 mg/m 3. Riittävät vesivarastot vedellä sitomista varten valmistajan ohjeiden mukaisesti (jos käyttöohjeissa ei mainita määriä, tutkimukset ovat osoittaneet, että pölyn optimaaliseen sitomiseen tarvittava määrä on 0,5 litraa minuutissa, eli esimerkiksi kahdeksan litran säiliö riittää noin 16 minuutin käyttöön). [Ks. myös osan 1 sivu 12.] Hengityksensuojaimia, esimerkiksi kertakäyttöisiä suodatinluokan FFP3 naamareita tai P3-luokan suodattimella varustettuja puolinaamarihengityksensuojaimia olisi käytettävä Kansallisen työsuojelutarkastajan mahdolliset toimet Suuri terveysriski Harkittava välittömiä toimia, kun suojatoimenpiteitä e i ole tai ne ovat tehottomia (esimerkiksi keskeytettävä työt, annettava kehotus ja määrättävä hallinnollinen sakko) Keskisuuri terveysriski Harkittava toimia tilanteissa, joissa suojatoimenpide puuttuu tai on tehoton (esimerkiksi annettava kehotus ja toimintaohjeita) Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat käytössä ja ne ovat tehokkaita Lokakuu

31 Riskien poistaminen suunnittelun avulla Torjuntalaitteiden ja hengityksensuojainten kunnossapito Minimoidaan taitteet / käytetään kuivia taitteita Rajoitetaan leikkaamista määrällisesti suunnittelu-/sijoitteluvaiheessa Käytetään vähemmän kvartsia sisältäviä materiaaleja, kuten luonnonkuitulaattoja Käytetään mekaanisia laitteita, kuten käsikäyttöisiä laattaleikkureita Leikkaustyö olisi toteutettava maassa tai telineillä Suunnitteluvaiheessa ennen työn aloittamista osoitetaan erillinen leikkausalue telinesuojauksineen. Alueen olisi sijaittava työlle soveltuvassa keskeisessä paikassa. Varmistetaan, että vesisuihkut toimivat Varmistetaan riittävä vesivarasto ja oikea virtaus Korvataan kuluneet terät leikkaamiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi Huolletaan letkut ja pullot Tarkistetaan ja huolletaan uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, käytetään kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia vain kerran Työntekijöille olisi tarjottava koulutusta laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja hengityksensuojainten käytöstä 2.4 Betonilattioiden hiominen käsikäyttöisillä työkaluilla Huono käytäntö Käsikäyttöisen hiomakoneen käyttö ilman kohdepoistoa (HSA, IE) Hyvä käytäntö Käsikäyttöisen hiomakoneen käyttö kohdepoistolla (HSE, GB) Yleinen huomautus Hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä koskevat suositellut suojatoimenpiteet Kansallisen työsuojelutarkastajan mahdolliset toimet Betonilattioiden hiominen ilman pölynhallintaa voi johtaa merkittävään altistukseen ilmakulkuiselle hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. Tehtävä edellyttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden asianmukaista soveltamista altistuksen vähentämiseksi alle työperäisen altistumisen vertailuarvon 0,1 mg/m 3. Kohdepoisto käytetään erityistä kohdepoistolla varustettua käsikäyttöistä hiomakonetta. Valitaan luokan M tai H pölynpoistojärjestelmä. Hengityksensuojaimia, esimerkiksi kertakäyttöisiä suodatinluokan FFP3 naamareita tai P3-luokan suodattimella varustettuja puolinaamarihengityksensuojaimia olisi käytettävä Suuri terveysriski Harkittava välittömiä toimia, kun suojatoimenpiteitä e i ole tai ne ovat tehottomia (esimerkiksi keskeytettävä työt, annettava kehotus ja määrättävä hallinnollinen sakko) Keskisuuri terveysriski Harkittava toimia tilanteissa, joissa suojatoimenpide puuttuu tai on tehoton (esimerkiksi annettava kehotus ja toimintaohjeita) Lokakuu

32 Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat käytössä ja ne ovat tehokkaita Riskien poistaminen suunnittelun avulla Suunnitellaan arkkitehtoninen ratkaisu, joka ei edellytä hiomista Käytetään vesipiikkausta Käytetään kemiallisia hidasteita ja painepesua Torjuntalaitteiden ja hengityksensuojainten kunnossapito Varmistetaan, että poistovirtausnopeus on tehtävään soveltuva Letkunliitinten on oltava tiiviitä ja turvallisia ilman selkeitä vuotoja Letkut pidetään kunnossa Tarkistetaan ja testataan pölynpoistojärjestelmät huolellisesti tarvittaessa Tarkistetaan ja huolletaan uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, käytetään kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia vain kerran Työntekijöille olisi tarjottava koulutusta laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja hengityksensuojainten käytöstä Lokakuu

33 2.5 Käsikäyttöisen piikkauskoneen käyttö suljetussa tilassa (ilman ilmanvaihtoa) Huono käytäntö Käsikäyttöisen piikkauskoneen käyttö ilman kohdepoistoa (DLI, CY) Hyvä käytäntö Käsikäyttöisen piikkauskoneen käyttö kohdepoistolla (HSE, GB) Yleinen huomautus Hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä koskevat suositellut suojatoimenpiteet Kansallisen työsuojelutarkastajan mahdolliset toimet Käsikäyttöisten piikkauskoneiden käyttö ilman pölynhallintaa voi johtaa merkittävään altistukseen ilmakulkuiselle hengitettävälle kiteiselle piidiok sidille. Tehtävä edellyttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden asianmukaista soveltamista altistuksen vähentämiseksi alle työperäisen altistumisen vertailuarvon 0,1 mg/m 3. Kohdepoisto Valitaan luokan M tai H pölynpoistojärjestelmä. Hengityksensuojaimia, esimerkiksi kertakäyttöisiä suodatinluokan FFP3 naamareita tai P3-luokan suodattimella varustettuja puolinaamarihengityksensuojaimia olisi käytettävä Suuri terveysriski Harkittava välittömiä toimia, kun suojatoimenpiteitä e i ole tai ne ovat tehottomia (esimerkiksi keskeytettävä työt, annettava kehotus ja määrättävä hallinnollinen sakko) Keskisuuri terveysriski Harkittava toimia tilanteissa, joissa suojatoimenpide puuttuu tai on tehoton (esimerkiksi annettava kehotus ja toimintaohjeita) Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat käytössä ja ne ovat tehokkaita Riskien poistaminen suunnittelun avulla Torjuntalaitteiden ja hengityksensuojainten kunnossapito Rajoitetaan piikkaamisen tarvetta suunnitteluvaiheessa Murtaminen, murskaaminen, leikkaaminen sahaaminen tai muut tekniikat Kauko-ohjattu piikkauskoneen käyttö Vesipiikkaus Varmistetaan, että poistovirtausnopeus on tehtävään soveltuva Letkunliitinten on oltava tiiviitä ja turvallisia ilman selkeitä vuotoja Letkut pidetään kunnossa Tarkistetaan ja testataan pölynpoistojärjestelmät huolellisesti tarvittaessa Tarkistetaan ja huolletaan uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, käytetään kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia vain kerran Työntekijöille olisi tarjottava koulutusta laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja hengityksensuojainten käytöstä Lokakuu

34 2.6 Pienten reikien poraaminen betonilattioihin, betoniseiniin ja betonikattoihin Huono käytäntö Käsikäyttöisen porakoneen käyttö ilman kohdepoistoa (HSA, IE) Hyvä käytäntö Käsikäyttöisen porakoneen käyttö kohdepoistolla (HSE, GB) Yleinen huomautus Hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä koskevat suositellut suojatoimenpiteet Porakoneiden käyttö ilman pölynhallintaa voi johtaa merkittävään altistukseen ilmakulkuiselle hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. Tehtävä ede lly ttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden asianmukaista soveltamista altistuksen vähentämiseksi alle työperäisen altistumisen vertailuarvon 0,1 mg/m 3. Porien kaltaiset laitteet ilman kohdepoistoa voivat aiheuttaa altistumisen suurelle määrälle piidioksidia. Optimiratkaisu on kohdepoisto Valitaan luokan M tai H pölynpoistojärjestelmä, integroitu säiliö tai yleinen pölysuoja. Kun edellä mainitut suojatoimenpiteet eivät ole saatavilla, harkitaan hengityksensuojaimia, esimerkiksi luokan FFP3 kertakäyttöisiä naamareita tai P3-luokan suodattimella varustettuja puolinaamarihengityksensuojaimia. Hengityksensuojainta tarvitaan kohdepoiston lisänä myös pitkäkestoisessa poraustyössä (yli minuuttia päivässä). Kansallisen työsuojelutarkastajan mahdolliset toimet Suuri terveysriski Harkittava välittömiä toimia (esimerkiksi töiden keskeyttäminen, kehotuksen antaminen ja hallinnollisten sakkojen määrääminen) äärimmäisissä tilanteissa pitkäkestoisten töiden osalta, kun suojatoimenpiteitä, myös hengityksensuojaimia) ei ole tai ne ovat tehottomia Keskisuuri terveysriski - Harkittava toimia tilanteissa, joissa suojatoimenpiteitä ei ole tai ne ovat tehottomia lyhytkestoisissa töissä tai k un sekä kohdepoisto että hengityksensuojaimet puuttuvat/ovat tehottomia pitkäkestoisissa eli yli 30 minuuttia kestävissä töissä (esimerkiksi annettava kehotus ja toimintaohjeita) Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat käytössä ja ne ovat tehokkaita Riskien poistaminen suunnittelun avulla Torjuntalaitteiden ja hengityksensuojainten kunnossapito Rajoitetaan reikien määrää suunnitteluvaiheessa Hyvin suunnitellut ja huolletut laitteet auttavat vähentämään merkittävästi pölyä ja ovat pitkäkäyttöisiä. Käytetään betonia varten suunniteltuja teräviä poranteriä. Ne muodostavat vähemmän pölyä kuin tylsät terät. Varmistetaan, että poistovirtausnopeus on tehtävään soveltuva Letkunliitinten on oltava tiiviitä ja turvallisia ilman selkeitä vuotoja Letkut pidetään kunnossa Tarkistetaan ja testataan pölynpoistojärjestelmät huolellisesti tarvittaessa Tarkistetaan ja huolletaan uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, Lokakuu

35 käytetään kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia vain kerran Työntekijöille olisi tarjottava koulutusta laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja hengityksensuojainten käytöstä 2.7 Kuivaporaus Huono käytäntö Käsikäyttöinen timanttipora ilman kohdepoistoa tai hengityksensuojainta (HSE,GB) Hyvä käytäntö Timanttiporan pölynpoisto ja hengityksensuojain (HSE, GB) Yleinen huomautus Hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä koskevat suositellut suojatoimenpiteet Kansallisen työsuojelutarkast ajan mahdolliset toimet Kuivaporausta voidaan käyttää vain pehmeämpiin materiaaleihin, kuten tiileen. Betonin ja graniitin kaltaisiin tiiviimpiin materiaaleihin on käytettävä märkäporausta. Timanttiporan kaltaisten laitteiden käyttö ilman pölynpoistoa voi johtaa merkittävään altistukseen ilmakulkuiselle hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. Tehtävä edellyttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden asianmukaista soveltamista altistuksen vähentämiseksi alle työperäisen altistumisen vertailuarvon 0,1 mg/m 3. Kohdepoisto Valitaan luokan H tai M pölynpoistojärjestelmä. Virtauksen on oltava ainakin niin suuri, että pölyä ei ole näkyvissä. Yli minuuttia päivässä kestävissä pitkäkestoisissa töissä olisi käytettävä hengityksensuojaimia, esimerkiksi luokan FFP3 kertakäyttöisiä naamareita tai P3- luokan suodattimella varustettuja puolinaamarihengityksensuojaimia. Suuri terveysriski Harkittava välittömiä toimia, kun suojatoimenpiteitä ei ole tai ne ovat tehottomia (esimerkiksi keskeytettävä työt, annettava kehotus ja määrättävä hallinnollinen sakko) Keskisuuri terveysriski Harkittava toimia tilanteissa, joissa suojatoimenpide puuttuu tai on tehoton (esimerkiksi annettava kehotus ja toimintaohjeita) Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat käytössä ja ne ovat tehokkaita Riskien poistaminen suunnittelun avulla Torjuntalaitteiden ja hengityksensuojainten kunnossapito Rajoitetaan reikien määrää suunnitteluvaiheessa Hyvin suunnitellut ja huolletut laitteet auttavat vähentämään merkittävästi pölyä ja ovat pitkäkäyttöisiä. Käytetään teräviä poranteriä. Ne muodostavat vähemmän pölyä kuin tylsät terät. Käytetään soveltuvia laitteita Varmistetaan, että poistovirtausnopeus on tehtävään soveltuva Letkunliitinten on oltava tiiviitä ja turvallisia ilman selkeitä vuotoja Lokakuu

36 Letkut pidetään kunnossa Tarkistetaan ja testataan pölynpoistojärjestelmät huolellisesti tarvittaessa Tarkistetaan ja huolletaan uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, käytetään kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia vain kerran Työntekijöille olisi tarjottava koulutusta laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja hengityksensuojainten käytöstä 2.8 Märkäporaus Kuvia ei saatavilla Huono käytäntö ei mahdollinen, koska pora palaa ilman vedellä viilentämistä Hyvä käytäntö Vedellä viilentäminen timanttiporakoneessa (DLI, NL) Yleinen huomautus Märkäporausta käytetään kovempien piidioksidia sisältävien materiaalie n, kuten betonin ja graniitin poraamiseen. Veden käyttö jäähdyttää poran, joka palaa ilman jäähdytystä. Veden käytön myönteise nä sivuvaikutuksena on myös piidioksidipölyn sitominen. Liian vähäinen vesi voi vahingoittaa sekä työntekijää että poraa. Timanttiporan kaltaisten laitteiden käyttö ilman pölynpoistoa voi johtaa merkittävään altistukseen ilmakulkuiselle hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. Tehtävä edellyttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden asianmukaista soveltamista altistuksen v ähentämiseksi alle työperäisen altistumisen vertailuarvon 0,1 mg/m 3. Hengitettävää kiteistä Riittävät vesivarastot vedellä sitomista varten valmistajan ohjeiden piidioksidipölyä mukaisesti (jos käyttöohjeissa ei mainita määriä, tutkimukset ovat koskevat suositellut osoittaneet, että pölyn optimaaliseen sitomiseen tarvittava määrä on suojatoimenpiteet 0,5 litraa minuutissa, eli esimerkiksi kahdeksan litran säiliö riittää noin 16 minuutin käyttöön). [Huom. ks. myös osan 1 sivu 12.] Kun työ tehdään suljetussa tilassa ilman asianmukaista ilmanvaihtoa, vedellä sitomisen lisäksi on käytettävä myös hengityksensuojaimia, esimerkiksi luokan FFP3 kertakäyttöisiä naamareita tai P3-luokan suodattimella varustettuja puolinaamarihengityksensuojaimia. Kansallisen työsuojelutarkastajan mahdolliset toimet Keskisuuri terveysriski Harkittava toimia tilanteissa, joissa vedellä sitominen puuttuu tai se on tehotonta tai joissa sekä vedellä sitomine n e ttä hengityksensuojaimet puuttuvat tai ovat tehottomia, kun suljetussa tilassa toteutettava tehtävä kestää pitkään, eli >30 minuuttia. (esimerkiksi k ehotu s ja toimintaohjeita) Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat käytössä ja ne ovat tehokkaita Lokakuu

37 Riskien poistaminen suunnittelun avulla Torjuntalaitteiden ja hengityksensuojainten kunnossapito Rajoitetaan reikien määrää suunnitteluvaiheessa Hyvin suunnitellut ja huolletut laitteet auttavat vähentämään merkittävästi pölyä ja ovat pitkäkäyttöisiä. Käytetään teräviä poranteriä. Ne muodostavat vähemmän pölyä kuin tylsät terät. Käytetään soveltuvia laitteita Varmistetaan, että poistovirtausnopeus on tehtävään soveltuva Letkunliitinten on oltava tiiviitä ja turvallisia ilman selkeitä vuotoja Letkut ja vesivarastot huolletaan ja varmistetaan Tarkistetaan ja huolletaan uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, käytetään kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia vain kerran Työntekijöille olisi tarjottava koulutusta laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja hengityksensuojainten oikeasta käytöstä 2.9 Raepuhallus Huono käytäntö Kuiva raepuhallus ilman vedellä sitomista tai kohdepoistoa (HSE, GB) Hyvä käytäntö Märkä raepuhallus eli sitominen vedellä ja hengityksensuojain (Huom! Kuvassa väärät kuulonsuojaimet! Työssä olisi käytettävä suojakypärää ja korvatulppia tai kypärää, jossa on integroidut kuulosuojaimet ja joka soveltuu yhteen hengityksensuojaimen kanssa.) (GDWW, B) Yleinen huomautus Yksi yleisimmistä raepuhallukseen liittyvistä vaaroista on altistuminen pölylle, jok a monissa tapauksissa voi olla haitallista, esimerkiksi hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä. Pölyn määrä riippuu käytettävistä puhalluslaitteista ja puhallusmateriaalista sekä puhallettavan pinnan materiaalista. Hengitettävää kiteistä piidioksidia voi syntyä, kun käytetään kiteistä piidioksidia sisältävää puhallusmateriaalia (esimerkiksi hiekkaa). Huomautus: Kvartsia sisältävät puhallusmateriaalit on kielletty joissain jäsenvaltioissa ja sallittu vain tietyissä olosuhteissa. Tutkimuksissa on osoitettu, että kiteistä piidioksidia sisältävien puha llettavien pintojen (esimerkiksi betonin, hiekkakiven ja tiilen) kuivaraepuhallus voi johtaa merkittävään altistukseen ilmakulkuiselle hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. Tehtävä edellyttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden asianmuka ista soveltamista altistuksen vähentämiseksi alle työperäisen altistumisen vertailuarvon 0,1 mg/m 3. Lokakuu

38 Hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä koskevat suositellut suojatoimenpiteet Käytetään muuta kuin piidioksidia sisältävää puhallusmateriaalia Käytetään märkäraepuhallusta tai puhallusaineksen imua, jotka tuottavat vähemmän hengitettävää kiteistä piidioksidia sisältävää pölyä Rakennusten ja muiden kiinteiden rakenteiden ulkoilmassa puhalluksessa olisi käytettävä väliaikaista suojausta. Eristetään puhallustoiminta kaiteilla ja suojasärmillä. Tietyissä suljetuissa työskentelytiloissa voidaan tarvita koneellista ilmanvaihtoa. Alueiden sulkemista/rajoittamista olisi käytettävä työntekijöiden ja muiden henkilöiden suojaamiseksi hengitettävää kiteistä piidioksidia sisältäv älle pöly lle altistumiselta. Varoituskilvet olisi asetettava siten, että ne ovat selvästi kaik kien alueelle saapuvien näkyvissä. Käytetään asianmukaisia hengityksensuojaimia. Hengityksensuojaime t v alitaan hengitettävän kiteisen piidioksidin pitoisuuden, käytettyjen puhalluslaitte iden ja työn keston perusteella. Kuivaraepuhalluksessa tehokkaan (ilmastoivan) raepuhalluskypärän on peitettävä käyttäjän pää, niska ja olkapäät käyttäjän suojaamiseksi kimpoavalta puhallusmateriaalilta. Puhdistus suoritetaan märkämenetelmin tai HEPA-suodattimella varustetulla luokan M tai H imulla pölyn kerääntymisen minimoimiseksi. Ks. ohje Kansallisen työsuojelutarkastajan mahdolliset toimet Riskien poistaminen suunnittelun avulla Pölyntorjuntalaitteiden ja hengityksensuojainten huolto Suuri terveysriski - Harkitaan välittömiä toimia tilante issa, joissa k aikki suojatoimenpiteet puuttuvat tai ovat tehottomia, tai kun puhaltaja on suojattu mutta muilla puhallustyöntekijää lähellä työskentelevillä työntekijöillä ei ole hengityksensuojaimia tai ne ovat tehottomia, tai puhalluksessa käytetään kohdepoistoa mutta ei tehokasta hengityksensuojainta, kun puhalletaan paljon piidioksidia sisältävää materiaalia tai käytetään paljon piidioksidia sisältävää puhallusmateriaalia (esimerkiksi töiden keskeyttäminen, kehotuksen antaminen ja hallinnollisten sakkojen määrääminen) Keskisuuri terveysriski Harkitaan toimia tilanteissa, joissa puhalluksessa käytetään tehokasta hengityksensuojainta mutta ei kohdepoistoa, vaikka se olisi mahdollista, ja kun käytetään kohdepoistoa mutta ei tehokasta hengityksensuojainta (esimerkiksi kehotus ja toimintaohjeita). Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat käytössä ja ne ovat tehokkaita Käytetään vähemmän vaarallisia pintapuhdistusmenetelmiä, kuten höyrypuhdistusta Käytetään muuta kuin piidioksidia sisältävää puhallusmateriaalia Tarkistetaan ja huolletaan puhalluslaitteet ja letkut Tarkistetaan ja huolletaan uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, kuten raepuhalluskypärät ja ilmastointi Työntekijöille olisi tarjottava koulutusta laitteiden asianmukaisesta käytöstä 2.10 Pienten jätteiden, pölyn ja roskien poisto Huono käytäntö Jätteiden poisto kuivalla harjalla (HSE, GB) Hyvä käytäntö Pölyn poistaminen tehokkaalla suodattavalla imurilla (HSE, GB) Lokakuu

39 Yleinen huomautus Hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä koskevat suositellut suojatoimenpiteet Kansallisen työsuojelutarkastajan mahdolliset toimet Työmaan siisteydestä huolehtiminen on tärkeää, jotta vältetään laskeutuneen pölyn siirtyminen uudelleen ilmaan siivotessa ja muissa työmaan säännöllisissä toimissa. Erityisesti kuivalla harjalla lakaiseminen ja paineilman k äy ttö v oivat johtaa suuriin hengitettävän kiteisen piidioksidin pitoisuuksiin ilmassa. Pitoisuudet vaihtelevat sijainnin, keston ja toistumisen perusteella. Suljettujen tilojen pitkään jatkuva kuivalla harjalla lakaiseminen voi johtaa hyvin suuriin pitoisuuksiin. Kertynyt pöly olisi mahdollisuuksien mukaan poistettava tehokkaalla suodattavalla imumenetelmällä tai märkäpuhdistuksella pölyn kertymisen minimoimiseksi. Tehtävä edellyttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden asianmukaista soveltamista altistuksen v ähentämiseksi alle työperäisen altistumisen vertailuarvon 0,1 mg/m 3. Vähäiset määrät kostutetaan ja käytetään harjaa, lapiota ja sankoa. Työmaan säännöllinen roskien poisto/siivoaminen: Poistetaan suuremmat jätteet suuremmilta alueilta haravan, lapion/kottikärryn avulla Poistetaan pöly tehokkaalla hiukkasia suodattavalla imumenetelmällä (luokan H tai M pölynpoistoyksikköön liitetty imuri) Käytetään kuivaharjauksen sijaan pölyä ja vettä imevää teollisuusimuria tai pyyhitään kostealla ja poistetaan vesi ja lika puristimella Kastellaan mahdollisuuksien mukaan perusteellisesti pölyiset materiaalit tai jätteet ennen niiden kuljettamista tai käsittelyä Tarvittaessa käytetään peitettyjä kouruja ja roskalavoja Käytetään asianmukaisia hengityksensuojaimia riippuen työn sijainnista, kestosta ja tyypistä Ei käytetä paineilmaa puhdistamiseen, koska siitä muodostuu ilmaan pölyä Suuri terveysriski Harkittava välittömiä toimia, kun suojatoimenpiteitä ei ole tai ne ovat tehottomia (esimerkiksi keskeytettävä työt, annettava ke hotus ja määrättävä hallinnollinen sakko) Keskisuuri terveysriski Harkittava toimia tilanteissa, joissa suojatoimenpide puuttuu tai on tehoton (esimerkiksi annettava kehotus ja toimintaohjeita) Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat k äytössä ja ne ovat tehokkaita Riskien poistaminen suunnittelun avulla Pölyntorjuntalaitteiden ja hengityksensuojainten huolto Vähennetään jätteen muodostumista suunnitteluvaiheessa Otetaan riskianalyysissä huomioon, missä jätemateriaalia syntyy ja kuinka usein sitä on poistettava Pohditaan yleisiä järjestelyjä pölyn muodostumisen ehkäisemiseksi esimerkiksi käyttämällä kohdepoistoa jätteiden ja roskien lähteellä Tarkistetaan ja huolletaan imurit Tarkistetaan ja testataan pölynpoistojärjestelmät huolellisesti tarvittaessa Tarkistetaan ja huolletaan uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, käytetään kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia vain kerran Työntekijöille olisi tarjottava koulutusta imurin asianmukaisesta käytöstä, erityisesti pölypussien tai säiliön käsittelystä ja hengityksensuojainten käytöstä Lokakuu

40 2.11 Pöytäsaha Huono käytäntö Ei vedellä sitomista eikä hengityksensuojainta (HSE, GB) Hyvä käytäntö Vedellä sitominen (kuvassa) ja työntekijällä hengityksensuojain (HSE, GB) Yleinen huomautus Hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä koskevat suositellut suojatoimenpiteet Pöytäsahan kaltaisten laitteiden käyttö ilman asianmukaista kohdepoistoa voi johtaa merkittävään altistukseen ilmakulkuiselle hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. Tehtävä edellyttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden asianmukaista soveltamista altistuksen vähentämiseksi alle työperäisen altistumisen vertailuarvon 0,1 mg/m 3. Riittävät vesivarastot vedellä sitomista varten valmistajan ohjeiden mukaisesti (jos käyttöohjeissa ei mainita määriä, tutkimukset ovat osoittaneet, että pölyn optimaaliseen sitomiseen tarvittava määrä on 0,5 litraa minuutissa, eli esimerkiksi kahdeksan litran säiliö riittää noin 16 minuutin käyttöön). [Huom. ks. myös osan 1 sivu 12.] Hengityksensuojaimia, esimerkiksi kertakäyttöisiä suodatinluokan FFP3 naamareita tai P3-luokan suodattimella varustettuja puolinaamarihengityksensuojaimia olisi käytettävä Kansallisen työsuojelutarkastajan mahdolliset toimet Riskien poistaminen suunnittelun avulla Torjuntalaitteiden ja hengityksensuojainten kunnossapito Suuri terveysriski Harkittava välittömiä toimia, kun suojatoimenpiteitä e i ole tai ne ovat tehottomia (esimerkiksi keskeytettävä työt, annettava kehotus ja määrättävä hallinnollinen sakko) Keskisuuri terveysriski Harkittava toimia tilanteissa, joissa suojatoimenpide puuttuu tai on tehoton (esimerkiksi annettava kehotus ja toimintaohjeita) Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat käytössä ja ne ovat tehokkaita Hankitaan valmiiksi muualla sahattua materiaalia Käytetään vähän kvartsia sisältävää materiaalia Käytetään mekaanisia työkaluja, kuten harkkoleikkuria Rajoitetaan leikkaamista määrällisesti suunnittelu-/sijoitteluvaiheessa Osoitetaan leikkaamiseen tarkoitetut alueet erillään muista työntekijöistä Varmistetaan, että vesisuihkut toimivat Varmistetaan riittävä vesivarasto ja oikea virtaus Korvataan kuluneet terät leikkaamiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi Huolletaan letkut ja pullot Tarkistetaan ja huolletaan uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, käytetään kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia vain kerran. Työntekijöille olisi tarjottava koulutusta laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja hengityksensuojainten käytöstä Lokakuu

41 2.12 Seinien hionta Huono käytäntö Hionta hiomatuella ilman kohdepoistoa (HSE, GB) Hyvä käytäntö Hionta hiomatuella ja kohdepoisto (HSE, GB) Yleinen huomautus Hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä koskevat suositellut suojatoimenpiteet Kansallisen työsuojelutarkast ajan mahdolliset toimet Jotkut seinien hiontatyöt voivat johtaa merkittävään altistukseen ilmakulkuiselle hengitettävälle kiteiselle piidioksidille riippuen hiottavasta materiaalista sekä käytettävästä menetelmästä ja työkalusta, esimerkiksi seinän kuivahionta hiomakapulalla (hiontaan voidaan käyttää erilaisia työkaluja: hiomakone ilmanpoistolla, hiomatuki, kostea sieni ja hiomakapula). Tehtävä edellyttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden a sianmukaista soveltamista altistuksen vähentämiseksi alle työperäisen altistumisen v ertailuarvon 0,1 mg/m 3. Kohdepoisto Käytetään työkaluja, joissa on kohdepoisto. Valitaan luokan M tai H pölynpoistojärjestelmä. Vaihtoehtona voi olla märkähiomakone ja hiomatuki kohdepoistolla, kun edellä mainitut suojatoimenpiteet eivät ole käytettävissä. Hengityksensuojaimia, esimerkiksi kertakäyttöisiä suodatinluokan FFP3 naamareita tai P3-luokan suodattimella varustettuja puolinaamarihengityssuojaimia olisi käytettävä. Suuri terveysriski Harkittava välittömiä toimia, kun suojatoimenpiteitä ei ole tai ne ovat tehottomia (esimerkiksi keskeytettävä työt, annettava kehotus ja määrättäv ä hallinnollinen sakko) Keskisuuri terveysriski Harkittava toimia tilanteissa, joissa suojatoimenpide puuttuu tai on tehoton (esimerkiksi annettava kehotus ja toimintaohjeita) Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat k äytössä ja ne ovat tehokkaita Riskien poistaminen suunnittelun avulla Torjuntalaitteiden ja hengityksensuojainten kunnossapito Käytetään pölyttömiä hiomakoneita kohdepoistolla Vähennetään hionta-alueella työskentelevien työntekijöiden määrää Käytetään signaaleja, joilla estetään työntekijöitä tulemasta tarpeettomasti hionta-alueelle Varmistetaan, että poistovirtausnopeus on tehtävään soveltuva Letkunliitinten on oltava tiiviitä ja turvallisia ilman selkeitä vuotoja Letkut pidetään kunnossa Tarkistetaan ja testataan pölynpoistojärjestelmät huolellisesti tarvittaessa Tarkistetaan ja huolletaan uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, käytetään kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia vain kerran Työntekijöille olisi tarjottava koulutusta laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja hengityksensuojainten käytöstä Lokakuu

42 2.13 Betonilattioiden hionta Huono käytäntö Betonilattioiden hionta ilman kohdepoistoa (GDWW, B) Hyvä käytäntö Betonilattioiden hionta ja kohdepoisto (HSE, GB) Yleinen huomautus Hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä koskevat suositellut suojatoimenpiteet Tutkimuksissa on todettu, että hiomakoneen käyttö betonilattioilla ilman kohdepoistoa voi johtaa merkittävään altistukseen ilmakulkuise lle he ngite ttävälle kiteiselle piidioksidille. Tehtävä edellyttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden asianmukaista soveltamista altistuksen vähentämiseksi alle työperäisen altistumisen vertailuarvon 0,1 mg/m3. Betonilattioita voidaan tasoittaa kosteilla tai kuivilla menetelmillä. Me nete lmillä on etunsa, mutta kuivatasoitus on rakennusalalla nykyisin yleisimmin käytettävä menetelmä. Märkähionnassa käytetään vettä timanttirakeen jäähdyttämiseen ja hiontapölyn poistamiseen, mutta siitä muodostuu lietettä, joka on poistettava. Kuivaja märkähionta voidaan myös yhdistää. Käytetään kohdepoistoa kaikissa hiomakoneissa Valitaan luokan M tai H pölynpoistojärjestelmä. Märkämenetelmät ovat vaihtoehto kuivahionnalle. Hengityksensuojaimia, esimerkiksi kertakäyttöisiä suodatinluokan FFP3 naamareita tai P3-luokan suodattimella varustettuja puolinaamarihengityssuojaimia olisi käytettävä. Kansallisen työsuojelutarkastajan mahdolliset toimet Suuri terveysriski Harkittava välittömiä toimia, kun suojatoimenpiteitä e i ole tai ne ovat tehottomia (esimerkiksi keskeytettävä työt, annettava kehotus ja määrättävä hallinnollinen sakko) Keskisuuri terveysriski Harkittava toimia tilanteissa, joissa suojatoimenpide puuttuu tai on tehoton (esimerkiksi annettava kehotus ja toimintaohjeita) Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat käytössä ja ne ovat tehokkaita Riskien poistaminen suunnittelun avulla Vähennetään hionta-alueella työskentelevien työntekijöiden määrää Käytetään signaaleja, joilla estetään työntekijöitä tulemasta tarpeettomasti hionta-alueelle Lokakuu

43 Pölynhallintajärjestelmien ja hengityksensuojainten kunnossapito Varmistetaan, että poistovirtausnopeus on tehtävään soveltuva Letkunliitinten on oltava tiiviitä ja turvallisia ilman selkeitä vuotoja Letkut pidetään kunnossa Tarkistetaan ja testataan pölynpoistojärjestelmät huolellisesti tarvittaessa Tarkistetaan ja huolletaan uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, käytetään kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia vain kerran Työntekijöille olisi tarjottava koulutusta laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja hengityksensuojainten käytöstä 2.14 Hyötyajoneuvo purkutöissä Hyvä käytäntö Hyötyajoneuvon ohjaamoon asennettu tuuletus ja materiaali kasteltu ennen lastausta ja kuljetusta ((MTS group Ltd, GB ja JCB, GB) Hyvä käytäntö Kauko-ohjattavan hyötyajoneuvon käyttö (SWEA, S) Yleinen huomautus Hengitettävää kiteistä piidioksidipölyä koskevat suositellut suojatoimenpiteet Tutkimuksissa on todettu, että hyötyajoneuvon (esimerkiksi Bobcatin) käyttö purkutöissä voi johtaa merkittävään altistukseen ilmakulkuiselle hengitettävälle kiteiselle piidioksidille. Tehtävä edellyttää tässä luettelossa esitettyjen suojatoimenpiteiden asianmukaista soveltamista altistuksen vähentämiseksi alle työperäisen altistumisen vertailuarvon 0,1 mg/m 3. Hyötyajoneuvoja käytetään sek ä purkulaitteiden kuljettamiseen ja rakennusmateriaalien leikkaamiseen että purkujätteen kuljettamiseen pois työmaalta. Ohjaamoon olisi asennettava tuuletus asianmukaisine suodattimineen, ja se olisi pidettävä puhtaana. Kastellaan materiaali purkutyökohteessa ennen työskentelyn aloittamista. Kastellaan purkujäte ennen lastaamista ja kuljetusta. Harkitaan hengityksensuojaimia lähellä purkutyötä työskenteleville työntekijöille. Kansallisen työsuojelutarkastajan mahdolliset toimet Suuri terveysriski Harkittava välittömiä toimia tilanteissa, joissa suojatoimenpiteet puuttuvat tai ovat tehottomia, esimerkiksi jos ohjaamossa e i käytetä suodattimia, muodostuu merkittäviä pölypilviä tai altistumisen kohdistuu ohikulkijoihin (esimerkiksi annettava kehotus ja toimintaohjeita) Keskisuuri terveysriski Harkittava toimia tilanteissa, joissa suojatoimenpide puuttuu tai on tehoton (esimerkiksi annettava kehotus ja toimintaohjeita) Pieni terveysriski Ei edellytä toimia, kun suojatoimenpiteet ovat käytössä ja ne ovat tehokkaita Lokakuu