ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 64/07/2 Dnro Psy-2004-y-193 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 64/07/2 Dnro Psy-2004-y-193 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Veitsiluodon sellu- ja paperitehtaan ympäristölupa, Kemi, Keminmaa ja Simo Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehtaat KEMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 5 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 6 Voimassa olevat luvat... 6 Kaavoitustilanne... 6 LAITOKSEN TOIMINTA... 6 Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti... 6 Sellun tuotanto... 7 Kuitulinja... 7 Lipeälinja... 7 Muut osastot... 8 Paperin tuotanto, Stora Enso Fine Paper Veitsiluodon tehdas... 8 Paperin tuotanto, Stora Enso Publication Paper Veitsiluodon tehdas... 9 Saha, Stora Enso Timber Oy Ltd... 9 Energiantuotanto Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Raaka-aineet Kemikaalit Polttoaineet Muut prosessit Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus Jätevesienpuhdistus, aktiivilietelaitos Jätevesienpuhdistus, flotaatiolaitos Polttonesteiden jakeluasemat Jätehuolto Tehdaskaatopaikka Tankokarin tuhka-allas Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus BAT:n päästötasovaatimukset Käytössä oleva tekniikka Energiatehokkuus Ympäristöjärjestelmät YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Päästöt ilmaan Soodakattila...20 Meesauuni Kattilat K7 ja K Hajukaasut Valkaisun höngät Melupäästöt Liikenne Jätteet loppusijoitusalueet Jätteiden laatu Tehdaskaatopaikka Tankokarin alue LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sääolot ja alueen hydrologia Alueen luonto ja suojeltavat kohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Veden laatu Vesistön käyttömuodot Kalasto ja kalatalous... 29

3 Ilmanlaatu Maaperä ja pohjavesiolot Melutilanne ja liikenne Muu kuormitus alueella TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Vaikutus vesistöön...32 Vaikutus vedenlaatuun Vaikutus kalastoon ja kalatalouteen Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Jätteiden loppusijoitusalueiden vaikutukset Melun ja liikenteen vaikutukset LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Päästötarkkailu Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Kaatopaikkojen tarkkailu Vaikutusten tarkkailu Raportointi Laadunvarmistus POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Merkintä Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Neuvottelut MERKINTÄ Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tehdaskaatopaikkaa koskevat määräykset Tankokarin kaatopaikkaa koskevat määräykset Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja Tarkkailu- ja raportointimääräykset Vahinkoa estävät toimenpiteet Korvausmääräys Vakuus OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa

4 Ympäristöluvan harkinnan perusteet Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Vahinkoa estävien toimenpiteiden perustelut Korvausmääräyksen perustelut Vakuus VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 74 Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU

5 5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaat sijaitsevat Kemin kaupungissa Veitsiluodon saarella noin 7 km Kemin keskustasta etelään. Veitsiluodon tehtaisiin kuuluu hieno- ja painopaperitehdas, arkittamo, sellutehdas, hiomo, saha, voimalaitos, vesilaitos, biologinen ja kemiallinen jätevedenpuhdistamo sekä teollisuuskaatopaikka. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Stora Enso Oyj on jättänyt Veitsiluodon alueen tehdasyksikköjen toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen ympäristölupavirastoon. Hakija on esittänyt, että ympäristöluvassa asetettaisiin vesiin johdettavien päästöjen osalta kuukausikeskiarvona raja-arvot: COD Cr 50 t O 2 /d ja P 50 kg/d. Soodakattilalta ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvoksi on esitetty: TRS 10 mg S/m 3 (n) kuukausikeskiarvona ja hiukkaspitoisuus 50 mg/m 3 (n). Meesauunin TRS-päästöille ei ole esitetty raja-arvoja, koska ¾ meesauunin savukaasuista johdetaan PCC-laitokselle. Meesauunin savukaasujen hiukkaspitoisuuden osalta raja-arvoksi on esitetty 50 mg/m 3 (n). Kiinteän polttoaineen kattilan K7 ilmaan johdettavien päästöjen osalta on esitetty, että raja-arvot määriteltäisiin valtioneuvoston asetuksen nro 1017/2002 mukaan. Hajukaasujen keräily- ja käsittelylaitteiston vaadittavaksi käyttöasteeksi on esitetty vähintään 98 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta. Klooripäästön raja-arvoksi valkaisimon/klooridioksidilaitoksen hönkäpesurin jälkeisessä kaasussa on esitetty 30 mg Cl tot /m 3 (n). Jätteiden osalta on esitetty, että toiminnassa syntyvät prosessijätteet voidaan loppusijoittaa käytössä olevalle tehdaskaatopaikalle ja tuhka-altaan maisemointia jatkaa haitattomilla materiaaleilla maisemointisuunnitelman mukaisesti. Puhtaat käytetyt öljyt on esitetty poltettavaksi kiinteän polttoaineen kattilassa ja meesauunissa. Asianmukaisen jätehuollon ja kaatopaikkatoiminnan varmistamiseksi on esitetty vakuutena euron suuruista konsernitakausta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 1a) kohdan mukaan massa- ja paperitehtaalla, 1c) kohdan mukaan sahalaitoksella, 3b) kohdan mukaan yli 5 MW:n voimalaitoksella ja ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan mukaan jätteen laitos- tai ammattimaisella käsittelyllä, kuten kaatopaikalla, on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n mukaisesti massa- ja paperitehtaan toimintaan on haettava ympäristölupaa viimeistään Massa- ja paperitehtaalla, voimalaitoksella ja sahalla sekä näiden jätteenkäsittelyllä on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa säädetään.

6 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1a) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee massa- ja paperitehdasta koskevan ympäristölupa-asian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat luvat Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös nro 64/98/1, joka koskee Veitsiluodon tehtaiden jätevesien mereen johtamista koskevien lupaehtojen tarkistamista. Lapin ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. Kaavoitustilanne Veitsiluodon tehtaat sijaitsevat saarella, jossa ei ole muita toimintoja tehdasalueen lisäksi. Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon teollisuusalueen asemakaavassa tehdasalue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T). Tehdasalueen itäpuolella on Rytikarin asemakaava-alue. Täikönkarin, Välikarin, Eetunkarin ja Kajavakarin rantakaava on vahvistettu Lapin ympäristökeskuksessa Suurin osa Täikönkarista on lomaasuntojen aluetta ja pohjois- ja eteläkärjet lähivirkistysalueita, joilla ympäristö säilytetään. Välikari, Eetunkari ja Kajavakari ovat luonnonsuojelualueita (SL). Oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa alueella on varattu runsaasti alueita virkistyskäyttöön. Virkistysalueeksi on osoitettu mm. Ajoksen itäranta, pääosa Selkäsaaresta, Kuivanuoron etelärannat, Kiikelin alue sekä osa pienemmistä merialueen saarista. LAITOKSEN TOIMINTA Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaisiin kuuluvat tehdasyksiköt ja niiden nykyinen kapasiteetti on esitetty seuraavassa taulukossa. Tehdasyksikkö Kapasiteetti Stora Enso Fine Paper Veitsiluodon tehdas - valkaistu havu- ja lehtipuusellu, t/v - päällystämätön hienopaperi t/v - arkit t/v Stora Enso Publication Paper Veitsiluodon tehdas - päällystetty painopaperi t/v Stora Enso Timber Oy Ltd, Veitsiluodon saha - sahatavara m 3 /a Tehtaiden paperituotannon kapasiteetti on tarkoitus nostaa kehitystoimenpitein noin tonniin vuodessa.

7 Tehtaiden lämmöntuotannosta ja osasta sähköntuotantoa vastaa Veitsiluodon voimalaitos, joka kuuluu Stora Enso Fine Paper Veitsiluodon tehtaaseen. Voimalaitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on 439 MW. 7 Sellun tuotanto Sellutehdas on vuonna 1977 valmistunut yksilinjainen, jatkuvatoimisella keittimellä varustettu sulfaattisellutehdas, jossa puulajien vaihto on portaaton. Tehtaan tuotantokapasiteetti on t/v. Oheistuotteina saadaan kyseisellä tuotannolla raakamäntyöljyä noin t/v ja tärpättiä noin t/v. Täysvalkaistusta havu- ja koivusellusta valtaosa käytetään ilman välikuivausta paperitehtaalla. Sellun tuotanto jakautuu kahteen päävaiheeseen, kuitulinjaan ja lipeälinjaan. Tämän lisäksi tuotantoon kuuluu useita päätoimintaa palvelevia muita prosesseja. Kuitulinja Kuitulinjan muodostavat seuraavat osastot: keittämö, pesemö ja lajittamo, valkaisimo, haihduttamo, mäntyöljykeittämö sekä kemikaaliasema. Sellu keitetään esi-imeytystornilla varustetussa jatkuvatoimisessa keittimessä, jossa on 3 tunnin pesuvyöhyke. Jatkopesu tapahtuu sarjaan kytketyssä paine- ja vuodiffusööripesemössä sekä imusuotimilla. Lajittamo on suljettu vesikierroltaan. Lajittamosta poistetaan ainoastaan hiekan- ja muovinerottimen rejektit. Valkaisimo käsittää happi- ja välihappivaiheet sekä neljä muuta sekvenssiä. Valkaisukemikaaleina käytetään klooridioksidia, natriumhydroksidia, happea, vetyperoksidia ja entsyymejä. Klooridioksidi valmistetaan ns. HPA-menetelmällä natriumkloraatista, rikkihaposta ja vetyperoksidista. Alkuperäistä valkaisimoa on täydennetty happi- ja välihappivaiheilla. Happivaihe on otettu käyttöön toukokuussa 1993 ja välihappivaihe joulukuussa Happivalkaisun käyttöönoton jälkeen on kloorikaasun (aktiivikloorin) käyttö valkaisussa lopetettu. Haihduttamo on kuusivaiheinen tyhjöhaihduttamo, joka on varustettu kahdella väkevöintiyksiköllä. Haihduttamossa mustalipeän kuiva-ainepitoisuus nostetaan noin 80 %:iin. Haihduttamon yhteydessä on likaisten lauhteiden puhdistusyksikkö (strippauskolonni), jossa käsitellään sekä keittämön että haihduttamon likaiset lauhteet. Strippauksen kaasuista erotetaan metanoli nestemäisenä ja poltetaan soodakattilassa hajukaasupolttimessa ja meesauunissa. Puhdistetut lauhteet käytetään prosessissa lämpiminä vesinä. Puhtaat ja likaiset haihduttamolauhteet erotetaan toisistaan tavoitteena pitkälle viety lauhteiden uudelleenkäyttö. Mäntyöljyn keitto suoritetaan jatkuvana prosessina. Kemikaaliasema sisältää keitto- ja valkaisukemikaalien vastaanotto- ja varastointilaitteet sekä klooridioksidin valmistuslaitteet. Kaikki kuitulinjan prosessit ohjataan yhdestä keskusohjaamosta. Lipeälinja Lipeälinja käsittää seuraavat osastot: soodakattila, kaustistamo ja meesauuni. Soodakattilassa poltetaan haihduttamossa väkevöity keittoliuos (vah-

8 va-mustalipeä) kemikaalien palauttamiseksi prosessiin. Vahvamustalipeä pumpataan varastosäiliöstä soodakattilalle poltettavaksi. Lipeä ruiskutetaan tulipesään suuttimilla, joissa loppukosteus haihtuu ja palava aines putoaa palamiskekoon. Savukaasujen puhdistamiseen käytettävistä sähkösuotimista saatu glaubersuola lisätään lipeään prosessin kemikaalihäviöiden peittämiseksi. Keossa lipeän palava aines palaa ja palamattomat aineet sulavat aikaansaaden natriumsulfaatin muuttumisen natriumsulfidiksi. Hyvin hoidettu tulipesä pystyy muuttamaan % sulfaatista sulfidiksi. Tulipesän pohjassa olevien sularännien kautta sula valuu liuotussäiliöön (liuotus veteen), josta muodostunut viherlipeä (soodalipeä) pumpataan kaustistamolle jatkokäsiteltäväksi. Viherlipeän sisältämä natriumsulfidi on sellaisenaan aktiivinen keittokemikaali, mutta natriumkarbonaatti muutetaan kaustisoimalla natriumhydroksidiksi. Viherlipeä suodatetaan ennen kaustisointia. Suodatuksesta tuleva sakka pestään vedellä. Pesuvesi käytetään sulan liuottamiseen. Suodatettuun viherlipeään lisätään kaustisointiin tarvittava kalkki (CaO). Kalkki reagoi soodalipeän veden kanssa muodostaen sammutettua kalkkia (Ca(OH) 2 ), joka reagoi heti lipeän natriumkarbonaatin kanssa muodostaen natriumhydroksidia ja kalsiumkarbonaattia. Kaustisoinnissa syntyvä kalsiumkarbonaatti muodostaa ns. meesasakan. Meesasakka erotetaan valkolipeästä valkolipeän suodatuksessa. Valkolipeä on tämän jälkeen valmis käytettäväksi massan keitossa. Erotettu meesasakka (kalsiumkarbonaatti) pestään vedellä ja poltetaan polttoöljyn avulla meesauunissa. Polton aikana kalsiumkarbonaatti muuttuu uudelleen kalkiksi, jota käytetään uudelleen kaustisoinnissa. 8 Muut osastot Kuivauskoneella kuivataan omaan käyttöön tarkoitettua havu- ja lehtipuusellua. Jätevesien määrää alentaa kiertoveden uudelleenkäyttö valkaisusuotimien pesuvetenä. Puunkäsittelyosasto käsittää kuorimon puun vastaanottolaitteineen ja hakevarastoinnin. Puunkäsittelyn toimintoja ovat puun vastaanotto, mittaus ja kuorinta sekä haketus, hakkeen seulonta ja välivarastointi. Kuorimo on kaksilinjainen ja varustettu sulatuskuljettimilla, jotka mahdollistavat myös jäätyneen puun kuivakuorinnan. Paperin tuotanto, Stora Enso Fine Paper Veitsiluodon tehdas Veitsiluodon tehtaalla valmistetaan päällystämätöntä hienopaperia paperikoneilla PK 2 ja PK 3. Koneiden yhteenlaskettu kapasiteetti on t/a. Paperikoneiden käyttämät lehti- ja havupuusellu saadaan suoraan omalta sellutehtaalta. Hienopaperi sisältää täyteaineina kalsiumkarbonaattia. Molemmat paperikoneet ovat pintaliimayksiköillä varustettuja kaksoisviirakoneita, joiden paperin leikattu leveys on mm. Rakennenopeus PK 2:lla on m/min ja PK 3:lla 1 300m/min. Paperikone 2:lla valmistettavat tuotteet ovat neliömassa-alueella g/m 2 olevia offsetpaino- ja kopiopapereita. PK 3:n tuotteet ovat neliömassa-alueella g/m 2 olevia offsetpaino-, kirjekuori- ja kopiopapereita.

9 Paperikoneilla valmistettu tuotanto leikataan pituusleikkurilla tai uudelleenrullauskoneella asiakkaiden vaatimiin rullamittoihin. Pituusleikkureilta asiakasrullat siirretään kuljettimilla pakkaamoon ja edelleen tuotevarastoihin tai omalle arkittamolle leikattavaksi neljällä A4-leikkurilla. Rullat ja arkit toimitetaan asiakkaille laivalla, junalla tai autolla. Pääosa tehtailla käytettävästä kalsiumkarbonaatista valmistetaan Veitsiluodon tehdasalueella sijaitsevassa Omya PCC Finland Oy:n tuotantolaitoksessa. Tuotteen eräänä raaka-aineena käytetään meesauunin savukaasujen sisältämää hiilidioksidia. 9 Paperin tuotanto, Stora Enso Publication Paper Veitsiluodon tehdas Publication Paper Veitsiluodon tehtaan toiminta käsittää hiomon, kaksi paperikonetta (PK 1 ja PK 5) massankäsittelylaitteineen, kaksi päällystyskonetta ja paperin jälkikäsittelyn. Yksikön tuotantokapasiteetti on t/a. Päällystetyissä papereissa käytetään raaka-aineina hioketta, havusellua sekä täyteaine- ja päällystyspigmenttejä (kalsiumkarbonaatti, kaoliini ja talkki). Hioke valmistetaan omalla kivihiomolla (SGW). Hiokepuu kuoritaan Stora Enso Fine Paper Veitsiluodon tehtaan puunkäsittelylaitoksen kuorintalinjalla 2, joka on varustettu sulatuskuljettimella. Kuorittu hiokepuu, joka on pääasiassa kuusikuitupuuta, kuljetetaan kuorimolta hiomolle kuljetusvaunulla. Hiomolla on kaikkiaan 10 hiomakiveä, joilla hioketta valmistetaan. Lajiteltu hioke valkaistaan vetyperoksidilla ja/tai käyttöpaikalla valmistetulla natriumditioniitilla ja pumpataan varastosäiliöön käytettäväksi painopaperikoneilla. Sellu toimitetaan ensisijaisesti Stora Enso Oyj:n Kemijärven sellutehtaalta ja tarvittaessa myös Stora Enso Oyj:n muilta sellutehtailta. Sellu pulpperoidaan koneiden omiin kiertovesiin hajotusosastolla. PK 1 on kaksoisviirakone, jonka rakennenopeus on m/min, neliömassa-alue on 45,5 65,7 g/m 2 ja prosessiolosuhde on neutraali. Pohjapaperi toimitetaan välirullauksen kautta päällystykseen, joka suoritetaan neljällä päällystysyksiköllä. Päällysteen määrä vaihtelee laadun mukaan alueella 33,5 48,5 g/m 2. Päällystyskoneen rakennenopeus on m/min ja tuotelinjan puhtaaksi leikattu leveys 4,4 m. Päällysteen kuivaus tapahtuu kuumailmaleiju- ja sylinterikuivainten avulla. Päällystetty paperi toimitetaan kiillotuskalantereilla käsiteltyinä rullina asiakkaille. PK 5 on kaksoisviirakone, jonka rakennenopeus on m/min, neliömassa-alue on 40,0 48,7 g/m 2 ja prosessiolosuhde on neutraali. Pohjapaperi toimitetaan välirullauksen kautta päällystykseen, joka suoritetaan kahdella Jet Flow-yksiköllä. Päällysteen määrä vaihtelee 24,0 48,7 g/m 2 laadusta riippuen. Päällystyskoneen kapasiteettinopeus on m/min. Päällysteen kuivaus tapahtuu sähköinfroilla, kuumailmaleijulla ja höyrysylinterikuivaimilla. Tuotantolinjan puhtaaksi leikattu leveys on mm. Paperi toimitetaan superkalantereilla kiillotettuna ja pakattuna rullina asiakkaille. Saha, Stora Enso Timber Oy Ltd Veitsiluodon saha käyttää noin m 3 tukkipuuta, josta se valmistaa noin m 3 sahatavaraa vuodessa toimiessaan kolmessa vuorossa. Sahausprosessi sisältää tukkilajittelun, jossa tukit lajitellaan latvaläpimitan

10 ja laadun mukaisiin varastoihin maalle. Keskimääräinen tukkivaraston koko on m 3, eikä tukkeja kastella kesäaikana. Sahaaminen tapahtuu pelkkahakkuri/vannesaha linjalla, jossa jakosahana toimii pyörösaha. Saheet välivarastoidaan dimensiohalliin, josta ne nostetaan dimensioittain rimoitettavaksi kuivausta varten. Kuivaamo koostuu 8 lautakanaalista, 10 kuivauskamarista ja OTC- kanaalista. Kuivat rimakuormat puretaan tasaamoon, jossa saheet lajitellaan automaattisella kameralajittelulinjalla ja siirretään paketoitavaksi. Valmiit paketit siirretään joko omaan varastoon odottaman lähetystä tai suoraan asiakkaalle. Keväällä 2005 Veitsiluodon sahan tuotantotoiminta keskeytettiin taloudellisten syiden takia. Tuotanto kuitenkin päätettiin käynnistää uudelleen keväällä Veitsiluodon saha toimi vuonna 2006 yhdessä vuorossa. 10 Energiantuotanto Voimalaitos tuottaa lämpöä ja sähköä Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaille sekä toimittaa kaukolämpöä Rytikarin ja Hepolan kaupunginosiin. Energiaa tuotetaan kiinteän polttoaineen kattilalla (K7), soodakattilalla ja öljykattilalla (K6), joka toimii varakattilana. Kerrosleijukattilan lämpöteho on 246 MW ja sen tuottama höyryn määrä noin 110 kg/s. Peruspolttoaineena käytetään kiinteää polttoainetta (kuorta, turvetta, sahanpurua ym. puujätettä sekä jätevesilietettä ja Kemijärven sellutehtaan kuitupitoista rejektiä). Soodakattila on teholtaan 210 MW ja sen tuottama höyryn määrä noin 85 kg/s. Soodakattilan polttoaineena käytetään vahvamustalipeää ja polttoöljyä. Myös talteen otetut hajukaasut poltetaan soodakattilassa. Vuonna 1971 valmistunut ja nykyisin varakattilana toimiva öljykattila on teholtaan 193 MW. Kattila on modernisoitu ja peruskorjattu Kerrosleijukattilan, soodakattilan ja öljykattilan höyryllä tuotetaan vastapainesähköä kolmella väliottovastapaineturbiinilla. Turbiini TG5 on valmistunut 1993, ja sen teho on 93 MW. Turbiini TG4 on valmistunut 1977, ja sen teho on 26 MW. Turbiini TG3 on valmistunut 1971, ja sen teho on 27 MW. Höyryn ja lämmön vaihteluiden tasaamiseksi alueella on varauskyvyltään 21 MWh:n höyryakku ja 38 MWh:n kaukolämpöakku.

11 11 Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Raaka-aineet Veitsiluodon tehtailla käytettävät puuraaka-aineet ovat lehtikuitupuu, eukalyptuskuitupuu, havukuitupuu ja hake sekä kuusikuitupuu (hiomo) ja mäntytukki (saha). Puuraaka-aine tuodaan tehtaille maanteitse, junilla ja laivoilla. Puuraaka-ainemäärät vuosina käyttökohteittain on esitetty seuraavassa taulukossa. Käyttökohde / raaka-aine m 3 /v Sellutehdas Havukuitupuu Koivukuitupuu Eukalyptuskuitupuu Hake ja puru Ostosellu Hiomo, kuusikuitupuu Saha, mäntytukki Kemikaalit Toiminnassa käytetään runsaasti erilaisia kemikaaleja. Paperikoneilla käytetään määrällisesti eniten paperin täyteaineita ja sellutehtaalla keittokemikaaleja, kuten rikkihappo ja natriumhydroksidi. Kemikaalien käsittely ja varastointi suoritetaan kemikaalilain ja Turvatekniikan keskuksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tehtailla ei käytetä vesipuitedirektiivin mukaisia prioriteettiaineita eikä ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 luettelojen I tai II mukaisia aineita.

12 Keskeisimmät käytettävät kemikaalit tehdaskohteittain ja niiden käyttö vuonna 2003 on esitetty seuraavassa taulukossa. 12 Kemikaali Käyttö t/v Kemikaali Käyttö t/v Sellutehdas Paperikoneet PK 1 ja PK 5 ja hiomo Rikkihappo Kalsiumkarbonaatti Natriumhydroksidi Kaoliini Nestehappi Lateksit Klooridioksidi (valmistus sellutehtaalla) Vetyperoksidi Teollisuuskalkki (Ca(OH) 2 ) Talkki Nestem. hiilidioksidi Tärkkelys Rikkidioksidi Optiset kirkasteet Alumiinihydroksikloridi (PAC) 700 Propaani Magnesiumsulfaatti 700 Natriumsilikaatti Peretikkahappo 400 Muut sideaineet Talkki 300 Rikkidioksidi Vetyperoksidi 260 Natriumhydroksidi 850 Kompleksinmuodostajat 180 Karboksimetyyliselluloosa 830 Vaahdonestoaineet 170 Retentioaineet 830 Entsyymit 110 Borino-liuos 700 Vaahdonesto 560 Paperikoneet PK 2 ja PK 3 Stearaatit 500 Kalsiumkarbonaatti Dispergintiaineet 250 Tärkkelys Limantorjunta-aineet 210 Retentioaineet Kaoliini Voimalaitos Optiset kirkasteet Natriumhydroksidi 210 Lateksit 900 Rikkihappo 200 Liima-aineet 600 Vaahdonestoaineet 180 Propaani 120 Limantorjunta-aineet 100 Tuotannossa käytetään mahdollisimman haitattomia kemikaaleja ja kemikaalien käyttömäärät on minimoitu. Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet on koottu yhteiseen tiedostoon. Kemikaalien käsittely-, annostelu- yms. ohjeet ovat tuotantoyksiköiden laatujärjestelmässä. Kemikaalisäiliöt ja kontit ovat pääosin suoja-altaissa ja ne on merkitty selkeästi. Kemikaalien kuljetusreitit ja purkupisteet on merkitty karttoihin ja kemikaalikuljetuksille on selkeät ajo-ohjeet.

13 13 Polttoaineet Tehdaslaitoksilla käytetyt polttoaineet ja niiden määrät vuosina on esitetty alla olevissa taulukoissa. Tehtailla käytettiin vuonna 2003 lämpöenergiaa yhteensä TJ, josta sähkön valmistukseen käytettiin TJ ja kaukolämpöön Kemin kaupungille noin 0,1 TJ. Tehtaiden sähkön kulutus oli yhteensä 969,3 GWh, josta ostosähkön osuus oli 382,8 GWh. Käyttö t/a Energia Käyttö Energia Käyttö GJ/a t/a GJ/a t/a Energia GJ/a K7 - kuori ja puujäte jyrsinturve lietteet POR K6 - POR Soodakattila - mustalipeä POR metanoli hajukaasut POK Meesauuni - POR POK metanoli Kattilassa K7 poltetaan energiaksi myös Kemijärven sellutehtaan puuperäinen kuiturejekti. Poikkeustilanteissa turpeen tai polttoöljyn saannin vaikeutuessa varapolttoaineena käytetään enintään 30 %:n osuudella murskattua kivihiiltä. Meesauunilla käytettävä polttoöljy on runsasrikkistä (noin 2,5 %), muissa kohteissa rikkipitoisuus on alle 1 %. Paperikone PK1:llä käytetään paperiradan kuivauksessa nestekaasukäyttöisiä infra- ja leijukuivaimia. Arkittamolla nestekaasua käytetään tuotteen kutistekalvopakkausyksikössä. Käytetty kaasumäärä vuonna 2003 oli tonnia.

14 14 Muut prosessit Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus Tehtailla käytetään pelkästään pintavettä. Vesi pumpataan Lautiosaaren pumppaamolla ja johdetaan aluksi putkella (noin 3 km) Vähäruonaojaan ja edelleen kanavassa Tankokarin makeavesialtaaseen. Altaan puskurivarasto kattaa noin viikon tehdastarpeen. Raakaveden käyttö tehtailla vuonna 2003 on esitetty seuraavassa taulukossa Raakaveden käyttö m 3 /a m 3 /d Kemiallisesti puhdistettu prosessivesi Kemiallisesti puhdistettu kattilavesi Talousvesi Jäähdytysvesi (raakavesi) Yhteensä Vesilaitoksella käsitellään kaikki prosesseissa käytettävä tuorevesi. Tehtaalle johdettavalla raakavedellä (jäähdytysvesi) on jatkuva klooraus. Kemiallisesti puhdistettu vesi valmistetaan PAC:lla saostamalla ja klooraus suoritetaan hiekkasuodatuksen jälkeen. Talousveden ph säädetään natriumhydroksidilla. Jätevesienpuhdistus, aktiivilietelaitos Sellutehtaalla eri prosesseissa muodostuvat likaiset jätevesijakeet käsitellään biologisessa puhdistamossa. Prosessilaitteiden jäähdytysvedet ja puhtaat jätevesijakeet ohjautuvat erillisviemäröinnin kautta maapohjaisen jälkiselkeytysaltaan kautta vesistöön. Biologiseen puhdistamoon sisältyy kuitupitoisten vesien esiselkeytysaltaat (2 kpl), kemikaaliasema laitteineen, jäteveden ilmastusaltaat (2 kpl), jälkiselkeytysaltaat (2 kpl), biolietteen tiivistysallas ja lietteenkäsittelylaitteistot. Jätevesilaitoksen toimintaa valvotaan kuitulinjan ohjaamosta. Puhdistamoon johdetaan sellutehtaan kuitulinjalta valkaisimon jätevedet, lajittamon rejektit sekä keittämölajittamon lattiavedet. Puhdistamolla käsitellään myös puunkäsittelyn jätevedet sekä palautusliete maapohjaiselta jälkiselkeytysaltaalta. Paperitehtaan jätevesistä laitoksella käsitellään hiomon kuitupitoiset rejektit sekä painopaperikoneiden PK1 ja PK5 kiekkosuotimien kirkasteet. Näitä kirkasteita käytetään myös hiomolla prosessivetenä ja hiomon poistevesi johdetaan biologisen puhdistamon esiselkeyttimelle. Sahan kuivaamon kondenssi- ja valumavedet käsitellään myös biologisesti. Biologisen puhdistamon toiminnan varmistamiseksi on käytössä puskuriallas. Puskurialtaaseen johdettaville sellutehtaan satunnaispäästöille on rakennettu oma viemäri, jonka avulla talteenotto tapahtuu jatkuvatoimisen johtokykymittauksen ohjaamana. Myös sellutehtaan alasajojen ja käynnistysten sekä satunnaisten prosessihäiriöiden yhteydessä muodostuvat poikkeukselliset jätevedet (valkaisimon kanaali, kuituvesiselkeyttimen kirkaste) voidaan ohjata tarvittaessa puskurialtaalle. Puskurialtaasta kyseiset jäte-

15 vedet pumpataan pienenä sivuvirtana puhdistamolle ja näin turvataan puhdistamon häiriötön toiminta. Sellutehtaalla on lisäksi satunnaispäästöjen talteenottoa varten johtokyvyn muutokseen perustuva automaattinen pumppausjärjestelmä, jossa prosessijätevesiä voidaan palauttaa kanaalien keräilykaivoista takaisin prosessiin. Tämä talteenottomahdollisuus on ollut käytössä koko sellutehtaan toiminnan ajan. 15 Jätevesienpuhdistus, flotaatiolaitos Paperitehtaan jätevesilaitos käsittää mekaanisen selkeytyksen (Passawant-tyyppinen pystyselkeytin) ja kemiallisen puhdistamon (flotaatiolaitos). Lisäksi jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluu maapohjainen jälkiselkeytysallas, josta on lietteen palautuspumppaus esiselkeyttimelle. Esiselkeyttimellä ja flotaatiolaitoksella käsitellään paperitehtaan kuitu- ja täyteainepitoiset jätevedet. Pääosa puhtaista jäähdytysvesistä ohjataan erillisviemäröinnin avulla satamaan. Pieni osa jäähdytysvesistä johdetaan yhdessä puhdistamolta tulevan veden kanssa maapohjaisen jälkiselkeytysaltaan kautta vesistöön. Polttonesteiden jakeluasemat Veitsiluodon tehdasalueella on kolme Fortum Oil Oy:n hallinnoimaa polttonesteiden jakeluasemaa, jotka on uusittu vuonna 1998 viranomaismääräysten mukaisiksi. Säiliöt ovat maanpäällisiä kaksoisvaipallisia säiliöitä. Jakelupisteet on varustettu vuotoaltailla ja öljynerotuskaivoilla. Vuoden 2003 aikana Stora Enso Oyj:n tuotantolaitokset käyttivät kyseisten asemien kautta polttonesteitä seuraavasti: dieselöljy litraa, polttoöljy litraa ja bensiini litraa. Jätehuolto Toiminnassa muodostuvat prosessijätteet, joita ei voida hyödyntää, sijoitetaan tehtaan omalle kaatopaikalle. Yhdyskuntajätteisiin rinnastettavat jätteet käsitellään kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Veitsiluodon tehtailla syntyi vuonna 2003 sivutuotteita ja jätteitä noin tonnia kuiva-aineena, josta hyödynnettiin noin 98 %. Soodasakkaa käytetään Veitsiluodon tehtailla jätevesien neutralointiin. Energiantuotantoon käytetään sellutehtaan ja kuorimon puu- ja kuorijätettä, paperitehtaan hiomon puuperäisiä rejektejä, sahan ja lavatehtaan (Oplax Oy) niin ikään puuperäistä jätettä sekä biologisen jätevedenpuhdistamon jätettä. Voimalaitoksen eko-murskain pystyy murskaamaan polttokelpoiset, syntypaikkalajitellut ja normaalia eurolavaa pienemmät (< 1,5 m) jätejakeet. Tankokarin maisemointiin käytetään paperitehtaan jätevedenpuhdistamon kuitu- ja täyteainepitoista jätettä (kuitusavea), PCC-laitoksen sivutuotekalkkia, voimalaitoksen lento- ja pohjatuhkaa sekä kuorijätettä pintaosiin. Paperitehtaan puhdistamon jätettä voidaan käyttää myös kaatopaikkojen pintarakenteisiin. Metallit sekä keräyspaperit ja pahvit kerätään kierrätettäviksi. Lentotuhkan käyttöä Elijärven kaivoksella koviteaineena louhittujen onkaloiden täytössä tullaan lisäämään.

16 Toiminnassa vuonna 2003 muodostuneet jätteet ja niiden käsittely on esitetty seuraavassa taulukossa. 16 Jätenimike Paperitehtaan kuitu- ja täyteainepitoinen jäte Voimalaitoksen lento- ja pohjatuhka Jätenumero Määrä t/v Käsittely Tuhka-altaan maisemointi. Varakäsittelynä sijoittaminen tehdaskaatopaikalle Kuten edellinen kohta, sekä käyttö kaatopaikan rakenteissa ja koviteaineena Kemin kaivoksen onkaloiden täytössä. Aktiivilietelaitoksen primääriliete Poltto energiaksi voimalaitoksella. PCC-laitoksen sivutuotekalkki Käyttö maanparannus- ja neutralointiaineena sekä tuhka-altaan maisemoinnissa. Poikkeustilanteissa sijoittaminen tehdaskaatopaikalle (D1). Aktiivilietelaitoksen bioliete Poltto energiaksi voimalaitoksella. Paperi- ja pahvijäte Kierrätys raaka-aineena. Soodasakka Käyttö happamien jätevesien neutraloinnissa. Metalliromu Uudelleenkäyttö terästeollisuudessa. Soodasakka Sijoittaminen tehdaskaatopaikalle. Kuorimon kivipitoinen seulontajäte Syntypaikkalajiteltu kaatopaikkajäte Tuhka-altaan maisemointi tai sijoitus tehdaskaatopaikalle Sijoittaminen tehdaskaatopaikalle. Syntypaikkalajiteltu polttokelpoinen jäte Puuvarastokenttien puu- ja kivipitoinen siivousjäte Poltto energiaksi voimalaitoksella Poltto energiaksi voimalaitoksella. Poikkeustilanteissa käyttö tuhka-altaan maisemoinnissa Poltto energiaksi voimalaitoksella. Turpeen vastaanottoaseman siivousjäte Katujen ja pihojen puhdistusjäte Sijoitus tehdaskaatopaikalle. Turpeen vastaanottoaseman ja jätemurskaamon kivipitoinen seulontajäte Paperitehtaan maa-altaan ruoppausjäte Sellutehtaan maa-altaan ruop Sijoitus tehdaskaatopaikalle Tuhka-altaan maisemointi, poikkeustilanteissa sijoittaminen tehdaskaatopaikalle Kuten edellinen kohta. pausjäte Käytetty öljy Poltto energiaksi. Kalkkijäte (sellutehdas) Sijoittaminen tehdaskaatopaikalle. Ongelmajätteet (erilliskeräily) 35 Lassila & Tikanoja/Ekokem Jäteöljy Toimitus vastaanottoluvan saaneelle yritykselle. Veitsiluodon tehtailla ongelmajätteiden erillisessä keräilyssä on noudatettu ongelmajätteitä koskevia lakeja ja asetuksia sekä Veitsiluodon tehtaiden voimassa olevaa ympäristölupaa. Ongelmajätteitä arvioidaan syntyvän Veitsiluodon tehtailla noin 35 t/a. Tehdaskaatopaikka Veitsiluodon tehtaiden kaatopaikka sijaitsee Veitsiluodon saaren pohjoispäässä ja se on eristetty vesialueesta penkereellä. Kaatopaikkaa on käytetty vuodesta 1990 lähtien. Kaatopaikan ympäristön maa-alue on rakennettu vesialueelle sahan rimajätteestä luvulla. Kaatopaikka on perustettu osittain sahan rimajätteen päälle entisen meren kohdalle. Saaren eteläkärjessä sijaitseva vanha kaatopaikka on toiminut uuden kaatopaikan rinnalla asti.

17 Täytemaan alla oleva luonnontilainen maa on 0 8,5 metriin silttiä/liejuista silttiä, joka yleensä paksunee merelle päin. 1,5 14,5 metrin syvyydessä maanpinnasta/merenpohjasta maaperä oli hiekkaista silttimoreenia-silttistä hiekkamoreenia. Moreenikerrokset olivat pääosin tiiviitä. Kaatopaikalle läjitetään soodasakkaa, kalkkijätettä (meesa), lentotuhkaa, puujätettä, kuorta ja hiekkaa sulatuskuljettimilta sekä muita syntypaikkalajiteltuja sekalaisia jätteitä. Läjitettävät jätejakeet ovat lähes kokonaan biohajoamattomia. Maisemoinnissa käytetään biohajoavia jätejakeita. Kaatopaikalle on sijoitettu myös luvanvaraisesti vanhan puunkyllästämön metallien (As, Cr ja Cu) likaamia maa-aineksia, jotka on kapseloitu paperitehtaan kuitu- ja täyteainepitoisella jätteellä, sekä asbestijätettä, joka on peitetty jätetäyttöön merkitylle alueelle. Kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden määrä ja laatu on tiedossa kaatopaikan perustamisesta lähtien. Kaatopaikalle ei ole sijoitettu ongelmajätteitä. Jätepenkereen keskimääräinen vesipitoisuus on melko pieni ja orgaanisen aineen määrän vähäinen. Koko jätetäytön keskimääräinen kuivaainepitoisuus on 61,3 % ja orgaanisen aineksen pitoisuus 17,8 %. Kaatopaikan täyttö tehdään 1,5 metrin kerroksittaisena täyttönä, jonka päälle levitetään senttimetrin moreenikerros. Peitettyinä kaatopaikan ylin taso on + 32,0 m. Kaatopaikan kokonaistilavuus on 1,3 Mm 3. Täyttötilavuuden arvioidaan riittävän 2020-luvulle. Kaatopaikan rinteet ja aikanaan lakialue peitetään ja nurmetetaan täytön edistyessä. Kaatopaikan reunapenkereet kohotetaan ja maisemoidaan aina ennen jätetäyttöä. Näin saadaan näköhaitat minimoitua kaupungista tuleville ja veneväylällä kulkeville. 17 Tankokarin tuhka-allas Tuhka-allas sijaitsee Veitsiluodon tehtaiden ja nelostien välisellä mantereen ranta-alueella. Tuhkaa on pumpattu lietteenä altaalle vuodesta 1983 lähtien ja pumppaus lopetettiin syksyllä 1996, koska uudesta leijukerroskattilasta tuhka tulee kuivana. Tuhka-allasta maisemoidaan vuonna 1996 laaditun maisemointisuunnitelman mukaisesti haitattomilla materiaaleilla, eikä kysymyksessä ole jätteen läjitysalue. Tuhka-altaan maisemoinnissa on käytetty paperitehtaan kuitu- ja täyteainepitoista jätettä (kuitusavea), PCC-laitoksen kalkkijätettä, voimalaitoksen lento- ja pohjatuhkaa sekä kuorijätettä. Kuorijäte on käytetty maanpinnan kasvualustaksi maisemoinnissa. Suurin osa (69 %) tuhka-altaalle kertyneestä jätteestä on paperitehtaan puhdistamon jätettä. Tuhka-altaalle sijoitetun lentotuhkan osuus on 21 % ja pohjatuhkan 8 %. Tuhka-altaalle on sijoitettu kuori- ja kalkkijätettä vain prosentin verran. Tuhka-altaalla on suoritettu ensin ympäröivä pengertäyttö, jotta on saatu aikaiseksi näköeste ympäristöön keskiosan täytön osalta. Altaan täyttö suoritetaan kerroksittain läjittämällä. Paperitehtaan jätettä käyttämällä saavutetaan erittäin pieni vedenläpäisevyys. Valuma- ja suotovedet johdetaan alueen reunaojiin. Tuhka-altaan suunniteltu lopullinen täyttökorkeus on + 15 m.

18 18 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus BAT:n päästötasovaatimukset Veitsiluodon sellutehdas täyttää vanhana sellutehtaana kaikki BATreferenssidokumentissa esitetyt parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästötasovaatimukset. Paperitehtaan jätevesikuormitus täyttää muiden kuormitusparametrien osalta BAT-referenssidokumentin päästötasovaatimukset lukuun ottamatta happea kuluttavaa kuormitusta (BOD ja COD Cr ). Tilanne tältä osin kuitenkin paranee, kun vuoden 2005 alussa myös hienopaperikoneiden kiekkosuotimen kirkasteet johdetaan biologiseen puhdistamoon. Tämän jälkeen paperitehtaan flotaatiomenetelmään perustuvassa kemiallisessa puhdistamossa käsitellään ainoastaan kiintoaine- ja pastapitoiset jätevedet. Veitsiluodon tehtaat tuottavat ja käyttävät energiaa erittäin tehokkaasti ja siksi BAT-referenssidokumentissa esitetyt energian kulutustasot alittuvat selvästi. Sellutehtaan, hiomon ja paperikoneiden lämmön- ja sähkönkulutus on BAT-vaihteluvälin alinta tasoa. Erityisesti hiokkeen valmistusmenetelmä (kivihionta) on energiaa säästävä menetelmä muihin menetelmiin (esim. TMP, painehionta, CTMP) verrattuna. Veitsiluodon voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kattilassa (K7) käytetään polttoaineena kuorta ja puujätettä (noin 55 %) sekä turvetta (noin 45 %). Öljyn osuus on erittäin pieni (<1 %). BAT-referenssidokumentissa ei ole esitetty turpeen polton päästöille mitään päästötasoa, mikä vaikeuttaa vertailun tekemistä. Kattilan K7 hiukkaspäästöt ovat erittäin pienet (alle BAT tason), kun taas rikki- ja typenoksidipäästöt ovat tavanomaista tasoa kerrosleijukattilalle, kun polttoaineena on kuori, puujäte ja turve. Käytössä oleva tekniikka Sellutehtaalla ja voimalaitoksella on käytössä kaikki BAT referenssidokumentissa BAT:iksi katsotut tekniikat. Veitsiluodon tehtaat kokonaisuutena edustaa pääprosesseiltaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Osa prosesseista on kuitenkin melko vanhoja, eikä osastokohtaisesti tarkasteltuna täytä kaikilta osin BAT-tason vaatimuksia. Veitsiluodon integraatin erityisiä etuja ovat raaka-aineiden tehokas käyttö sekä energian tuotannon ja käytön tehokkuus. Tarkkailun osalta järjestelmä vastaa hyvää käytäntöä ja laboratorioanalytiikka edustaa hyvää tasoa. Häiriötilanteet otetaan huomioon päästöjen laskennassa. Energiatehokkuus Tehtaalla on syksyllä 2002 valmistunut energiakatselmus ja siihen liittyvä energian käytön tehostamissuunnitelma. Katselmuksessa on kartoitettu tehtaan merkittävimmät energian säästö- ja tehostamispotentiaalit. Tehostamispotentiaaliksi saatiin lämmön osalta 13 % ja sähkön osalta 4 %. Lämmön kulutuksen osalta katselmuksessa asetettu tavoite on saavutettavissa. Sähkön osalta tehostamispotentiaali on huomattavasti pienempi ja yksittäisten tehostamistoimenpiteiden vaikutus kokonaisuuteen ei ole merkittävä.

19 Säästöpotentiaalia on löydetty erityisesti lämmön kulutuksen suhteen. Tehtaan lämmönkulutus ja tuotanto ovat kuitenkin varsin hyvin tasapainossa ilman ulkoisia polttoaineita, eikä ylijäämälämmölle ole käyttöä. Lämmönsäästötoimenpiteitä ei ole näissä olosuhteissa saatu kannattaviksi. Energian säästötoimenpiteiden kannattavuutta seurataan kuitenkin tiiviisti ja erityisesti investointien arvioinneissa energian ominaiskulutusluvuilla on merkittävä vaikutus. Olemassa olevien kehittämiskohteiden toteuttamiseen ryhdytään, mikäli ne todetaan kannattaviksi. Lämmön käytön tehostamisen eräs päätavoite on vähentää kulutusvaihteluja, mikä mahdollistaa kehityskapasiteetin riittämisen pitkälle tulevaisuuteen. Turbiinikorjauksen yhteydessä nostetaan sen höyryvirtauskapasiteettia niin paljon, että kaikki prosessihöyry saadaan kulkemaan turpiinin läpi. Näin saadaan sähkönkehitys maksimoitua. 19 Ympäristöjärjestelmät Veitsiluodon tehtaiden kaikilla tehdasyksiköillä on käytössä sertifioitu ISO 9001 laatujärjestelmä ja ISO ympäristöjärjestelmä. Sellu- ja paperitehtaalla on myös käytössä sertifioitu OHSAS spesifikaation mukainen työ-, terveys- ja turvallisuusjärjestelmä. Lisäksi Veitsiluodon tehtaat on EMAS-rekisterissä. Järjestelmät ohjaavat jatkuvaan parantamiseen myös ympäristönsuojelussa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Veitsiluodon tehtaiden puhdistetut jätevedet johdetaan tehtaan edustalla Perämereen. Tehtaan kahden jätevedenpuhdistamon keskimääräinen puhdistusteho ja koko tehtaan keskimääräisen vesistökuormituksen kehitys viime vuosina on esitetty seuraavissa taulukoissa. Aktiivilietelaitos % Flotaatiolaitos % BOD 7 >95 n. 70 COD Cr >70 n. 70 Kok-P n.80 n. 90 Kok-N n.70 n. 50 Vuosi Virtaama Kiintoaine BHK 7 COD Cr Kok-P Kok-N m 3 /d t/d t/d t/d t/d t/d ,1 8,1 54,9 0,059 0, ,9 6,9 44,8 0,040 0, ,1 8,1 52,8 0,035 0, ,7 7,2 39,5 0,026 0, ,4 6,6 43,1 0,036 0, ,2 6,4 39,1 0,035 0, ,5 4,6 30,7 0,022 0, ,4 4,9 32,3 0,029 0, ,5 4,5 28,7 0,032 0, ,0 3,4 27,8 0,022 0, ,3 2,6 24,6 0,017 0, ,2 3,4 35,2 0,022 0,248

20 20 Päästöt ilmaan Pääosa Veitsiluodon tehtaiden päästöistä ilmaan aiheutuu soodakattilan ja kattilan K7 toiminnasta. Muita päästölähteitä ovat mm. meesauuni, varakattilana käytettävä K6, valkaisimon hönkäpesuri ja hajukaasujen ulospuhallus häiriötilanteissa. Päästöt johdetaan ilmaan piippujen kautta, joiden korkeudet merenpinnasta ovat seuraavat: soodakattila + 84,5 m, meesauuni + 70,0 m, valkaisimon hönkäpesuri + 43,0 m, K ,0 m, K ,0 m. Tehtaan toiminnasta ilmaan aiheutuvat kokonaispäästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Päästölähde 2006 t/v 2005 t/v 2004 t/v 2003 t/v NO x Soodakattila 410,0 362,6 425,3 392 Meesauuni 62,7 49,6 55,3 51,6 K7 686,6 454,1 738,6 724,4 K6 39,3 25, ,4 Yhteensä 1 198,6 891, , ,4 Hiukkaset Soodakattila 89, ,2 Meesauuni 3,3 0,7 0,7 1,2 K7 5,1 3,5 10,9 2,6 K6 5,1 3,7 4,7 2,7 Yhteensä 102,7 116,9 106,3 92,7 SO 2 Soodakattila 14,7 8,8 4,2 4,8 Meesauuni 2,5 2,2 1,6 2,6 K ,2 615,5 603,7 K6 79,7 50,5 61,9 43,4 Yhteensä 925,9 689,7 683,2 654,5 TRS Soodakattila 14,7 14,1 2,3 2,7 Meesauuni 4,1 2,4 14,6 4,6 Hajapäästöt 44,8 49,2 32,6 53,2 Yhteensä 63,8 65,7 49,5 60,5 Massa- ja paperiteollisuudesta aiheutuu jonkin verran haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä (VOC). Sellun valmistuksessa merkittävin osuus VOC-päästöistä on metanolilla. VOC-päästöjen vähentäminen kytkeytyy haisevien rikkiyhdisteiden päästöjen vähentämiseen. Tehokkaalla hajukaasujen talteenotolla vähennetään oleellisesti myös VOC-päästöjä. Soodakattila Soodakattilan piippuun tulevat savukaasut muodostuvat poltettaessa sulfaattisellukeitossa muodostunutta haihduttamossa väkevöityä keittoliuosta sekä väkeviä ja laimeita hajukaasuja. Lisäksi mainittuun piippuun johdetaan väkevien hajukaasujen polttolaitoksen (Volvo-poltin) savukaasut sekä soodakattilan liuottajan hönkäpesurin kaasut. Polttoaine soodakattilassa on haihduttamolla väkevöity keittimen jäännöslipeä (mustalipeä) sekä tukipolttoaineena kattilan ylös- ja alasajossa raskas polttoöljy ja/tai metanoli. Soodakattilan rikkivetyemissioiden vähentämiseksi on tulipesän mitoituksessa, palamisilmojen johtamisessa tulipesään sekä ilmojen säädössä pyritty varmistamaan täydellinen palaminen tulipesässä. Kattilan savukaasut puhdistetaan kahdella kaksikenttäisellä ja yhdellä kolmikenttäisellä sähkösuotimella ja yhdellä savukaasupesurilla. Puhdistuslaitteiden häiriö- ja poikkeustilanteet (esim. korjaus ja kunnossapito) kirjataan vuoropäiväkir-

21 jaan. Laitekohtaiset korjaustyöt kirjataan myös SAP-järjestelmän vikapäiväkirjaan ja ovat myöhemmin tarkistettavissa. Soodakattilalla on käytössä jatkuvatoimiseen mittaukseen perustuva SO 2 - ja TRS-päästöjen määritys. Laitteiden tuottama tieto on luotettavuudeltaan huonoa, eikä sitä käytetä päästöjen laskennassa. Savukaasujen rikki-, typpi- ja hiukkaspitoisuuksia seurataan yksittäismittauksin ja havaittuja päästötasoja, redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen, on esitetty seuraavassa taulukoissa. 21 Vuosi SO 2 mg/m 3 TRS mgs/m 3 Hiukkaset mg/m 3 NO x mg/m ,2 1, ,8 3, * * 3. sähkösuotimen yhdessä kentässä häiriö Meesauuni Meesauunin piipusta poistuvat savukaasut muodostuvat sellun keittoliuoksen eli valkolipeän valmistuksessa syntyvän meesan (CaCO 3 ) uudistuksesta eli regeneroinnista meesauunissa. Meesa poltetaan pyörivässä 82 metrin pituisessa uunissa kalkiksi (CaO) käyttämällä polttoaineena raskasta polttoöljyä ja metanolia sekä tilapäisesti väkeviä hajukaasuja. Meesauunin savukaasut puhdistetaan kaksikenttäisellä sähkösuotimella. Meesauunin savukaasujen rikkivety muodostuu suurimmaksi osaksi poltettavan meesan epäpuhtaudesta. Valkolipeäsuotimien ja meesasuotimen mitoituksessa on otettu huomioon uuniin syötettävän meesan liukoisen jäännösalkalipitoisuuden alentaminen tasolle 0,5 %. Päästöihin vaikuttavat poikkeustilanteet, esim. hajukaasujen poltto meesauunissa tai seisokit, raportoidaan kuten soodakattilalla. Korjaus- ja huoltotyöt suoritetaan normaalisti seisokeissa. Pääosa meesauunin savukaasuista johdetaan PCC-laitokselle, jossa kaasun sisältämä CO 2 hyödynnetään kalsiumkarbonaatin valmistuksessa. Meesauunin savukaasujen rikki-, typpi- ja hiukkaspitoisuudet vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Ilmoitetut pitoisuudet perustuvat yksittäismittauksiin. Vuosi SO 2 mg/m 3 TRS mgs/m 3 Hiukkaset mg/m 3 NO x mg/m

22 22 Kattilat K7 ja K6 Voimalaitokseen kuuluu jatkuvassa käytössä oleva kerrosleijukattila (K7), jonka lämpöteho on 246 MW. Kattila on varustettu 1-kammioisella 3- kenttäisellä sähkösuotimella, kalkinsyöttölaitteistolla ja alhaisempien typenoksidipäästöjen saavuttamiseksi Low-NO x -polttimilla. Varakattilana on öljykattila (K6), jonka polttoaineteho on 196 MW. Myös tässä kattilassa on Low-NO x -polttimet. Kattilan K7 savukaasuja tarkkaillaan jatkuvatoimisilla SO 2 - ja NO x - analysaattoreilla sekä sameusmittaukseen perustuvalla jatkuvatoimisella hiukkaspitoisuuden mittarilla. Kattilalla tehdään vuosittain kertamittauksia, joiden tuloksia 6 %:n happipitoisuuteen redusoituna on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuosi SO 2 mg/m 3 Hiukkaset mg/m 3 NO x mg/m , , , Kattilalla K6 ei ole päästömittauslaitteita kattilan vähäisen käytön takia. Käyttöaika vuodessa on alle tuntia.varakattilana toimivan öljykattilan K6 käyttö on vähäistä, eikä siitä tehdä säännöllisesti päästömittauksia. Kattilan savukaasujen hiukkaspitoisuuksia on mitattu viimeksi 1992, jolloin hiukkasten pitoisuus oli 77 mg/m 3 (n) 6 %:n happipitoisuuteen redusoituna. Hajukaasut Väkeviksi hajukaasuiksi kutsutaan kaasujakeita, joiden väkevyys on ylemmän räjähdyspitoisuuden yläpuolella. Veitsiluodon sellutehtaalla muodostuvat väkevät hajukaasut jaetaan niiden syntypaikan mukaan kahteen eri jakeeseen. Haihduttamon superväkevöintiyksikön hajukaasut käsitellään omana jakeena (superin hajukaasut) sekä muut keittämöllä ja haihduttamolla muodostuvat väkevät hajukaasut omana jakeena (väkevät hajukaasut). Superin hajukaasut poltetaan soodakattilassa. Poltto tapahtuu erillisen hajukaasupolttimen avulla. Varapolttopaikkana on meesauuni. Poikkeustilanteissa kaasut johdetaan suoraan ulkoilmaan. Keittämöllä muodostuvat kaasut kerätään pintalauhduttimesta ja tärpätinerottimesta yhteen sekä johdetaan tärpättipesurin ja rikkivetypesurin kautta polttoon soodakattilalle. Pesuliuoksena tärpättipesurissa on vesi ja rikkivetypesurissa natriumhydroksidi tai valkolipeä. Keittämön ja haihduttamon likaiset lauhteet puhdistetaan haihduttamon strippauskolonnissa. Strippauskaasut johdetaan rikkivetypesurin kautta polttoon soodakattilalle. Haihduttamolla ja keittämöllä vapautuvat lauhtumattomat kaasut johdetaan tärpättipesurin ja rikkivetypesurin kautta polttoon soodakattilalle. Väkevien hajukaasujen poltto tapahtuu erillisen hajukaasupolttimen avulla soodakattilassa. Varapolttolaitteina on erillinen hajukaasupoltin (Volvo-

23 poltin), jota pidetään toimintavalmiudessa metanoli/kevytpolttoöljypoltolla. Poikkeustilanteissa kaasut johdetaan suoraan ulkoilmaan. Sellutehtaalla kaikki laimeat hajukaasut kerätään ja johdetaan soodakattilaan polttoon. Pääsääntöisesti hajukaasut kerätään suoraan alipaineistettuun runkoputkistoon. Haihduttamon vahvalipeäsäiliöiden ulospuhallukset johdetaan runkoputkeen lauhduttajan kautta. Muodostunut lauhde johdetaan haihduttamon likaislauhdesäiliöön. Haihduttamon laiha- ja välilipeäsäiliöiden, likaislauhde- ja suopasäiliöiden sekä mäntyöljysäiliöiden ja pesemön säiliöiden höngät johdetaan pesurin kautta runkoputkistoon. Kaustistamolta tulevat laimeat hajukaasut johdetaan pisaranerotuksen kautta puhaltimella runkoputkistoon. Soodakattilalle poltettavaksi johdettavat kaasut ohjataan kosteuden poistamiseksi lauhduttajaan ja pisaranerotukseen. Tämän jälkeen kaasut johdetaan puhaltimella lämmönvaihtajaan, jossa ne lämmitetään höyryllä. Lämmitetty kaasuseos johdetaan soodakattilan tertiääri-ilmapuhaltimelle ja edelleen soodakattilaan poltettavaksi tertiääri-ilmakanavan kautta. 23 Valkaisun höngät Klooridioksidin valmistuksessa syntyvät poistokaasut samoin kuin valkaisutornien, suodossäiliöiden höngät ja pesusuotimien poistokaasut pestään kaasunpesutornissa. Pesunesteenä käytetään valkaisimon I-alkalivaiheen suodosta. Vuotuiset klooripäästöt ovat olleet viime vuosina 5 10 tonnia. Melupäästöt Veitsiluodon tehtaiden melupäästöjä on kartoitettu mittauksin vuonna Tehtaan melupäästölähteiden yhteenlasketuksi äänitehotasoksi saatiin mittauksissa 132 dba. Suurimmat melupäästöt aiheutti paperikoneiden 2 ja 3 puhaltimet, jotka muodostivat lähes puolet melupäästöstä. Toiseksi suurin osuus oli kuorimon päästöillä (noin 17 %). Liikenne Veitsiluodon tehtaille tulee erilaisia sellun, paperin ja sahatavaran raakaaineita ja polttoaineita yli kolme miljoonaa yksikköä vuodessa (tn/m 3 ) ja Veitsiluodosta lähtee valmiita tuotteita, paperia ja sahatavaraa, noin miljoona yksikköä vuodessa. Kuljetukset hoidetaan autoilla, junilla ja laivoilla. Lisäksi tehdas- ja satama-alueella on vilkas sisäinen liikenne. Tehdasalueen läpi kulkee myös julkinen linja-autoliikenne sekä oman henkilöstön työmatkaliikenne. Sataman kautta kulkee myös yhtiön ulkopuolisten liikennettä. Tehdasalue ja satamarakenne ovat aidatut ja kaikki ajoneuvot ovat automaattisen kulunvalvonnan piirissä. Ajoneuvoliikennettä valvotaan viidellä portilla. Puutavara ja turve tulevat tehdasalueelle saaren Rytikarin puoleista reittiä ja kemikaalit, polttoaineet ja erilaiset paperin lisäaineet tulevat tehdasalueelle Ajoksen puoleisen pääportin kautta. Valmiit tuotteet lähtevät pääportin kautta tai rautateitse sekä Ajoksen sataman kautta. Raskaan liikenteen ajo-ohjeet ja ajoreitit on uusittu kesän 2004 aikana ja uudet ohjeet on annettu ajoneuvojen kuljettajille. Kullekin kemikaalien ja raaka-aineiden kuljettajalle on annettu oma kuljetusohje, josta ilmenee ajo-