Perustilaselvityksen tarvearviointi

Transkriptio

1 Perustilaselvityksen tarvearviointi FINNPULP OY BIOTUOTETEHTAAN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN PERUSTILASELVITYKEN TARVEARVIOINTI

2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 3 Sisältö 1 JOHDANTO 4 2 PERUSTILASELVITYKSEN TARVEARVIOINTI Toiminnan yleiskuvaus Ympäristön yleiskuvaus 4 3 TOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT, TUOTETTAVAT JA VARASTOITAVAT KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA JÄTTEET Käytettävät ja varastoitavat kemikaalit Kemikaalien tuotanto Polttoaineet Jätteet Merkitykselliset vaaralliset aineet 9 4 PERUSTILASELVITYKSEN TARVE 9 5 JOHTOPÄÄTÖS 10

4 1 JOHDANTO Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) pani täytäntöön teollisuuspäästödirektiivin, joka velvoittaa direktiivilaitoksia laatimaan maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen tarvearvioinnin ja mahdollisesti jatkotoimenpiteenä perustilaselvityksen. Tämä raportti on ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvityksen tarvearviointi, joka on laadittu liitettäväksi Finnpulp Oy:n ympäristölupahakemukseen. Tarvearviointi on laadittu Ympäristöhallinnon perustilaselvitysohjeen, raportti , mukaisesti. Perustilaselvityksen tarvearvioinnissa tunnistetaan tehtaalla käytettävät, tuotettavat ja varastoitavat kemikaalit, polttoaineet ja jätteet, niiden määrät sekä pääsy ympäristöön. 4 2 PERUSTILASELVITYKSEN TARVEARVIOINTI 2.1 Toiminnan yleiskuvaus Finnpulp suunnittelee uuden biotuotetehtaan rakentamista Kuopion Sorsasaloon. Biotuotetehtaan prosessi on suunniteltu havusellun tuotantoon. Sen vuotuinen tuotantokapasiteetti tulee olemaan 1,2 miljoonaa tonnia. Lisäksi tehdas tuottaa puupohjaisia biokemikaaleja sekä bioenergiaa. Tuotannon suunnitellaan alkavan vuonna 2019, vuoden 2018 lopulla alkavien testausten ja koeajojen jälkeen. Täydessä tuotantokapasiteetissa tehdas on vuonna Tehdas rakennetaan rakentamattomalle tontille, jossa ei ole sijainnut aiempia rakennuksia. Alueen maaperää on kuitenkin muokattu maa-aineksen ottotoiminnan seurauksena. Alueella on harjoitettu kalliokiviaineksen ja moreenin ottotoimintaa, mutta ottotoiminta on osalla alueesta päättynyt ja alue on tasattu teollisuustontiksi. Alueen länsi- ja lounaisreunalla on edelleen luonnontilaisia puustoalueita. Alueella ei ole pilaantuneen maaperän kohteita eikä siellä ole maa-aineksen ottotoiminnan yhteydessä havaittu pilaantunutta maa-ainesta. Hankealueen luoteiskulmassa on tehty pilaantuneen maaperän kunnostusta vuonna 2009, jonka jälkeen kunnostettu alue on todettu puhtaaksi. 2.2 Ympäristön yleiskuvaus Biotuotetehdas tulee sijoittumaan Kuopion Sorsasalossa valtatien 5 itäpuolelle noin yhdeksän kilometriä Kuopion keskustasta pohjoiseen ja noin 1,2 kilometriä Vuorelan lähimmistä asuintaloista etelään. Etäisyys Siilinjärven keskustaan on noin 14 kilometriä. Biotuotetehtaan on suunniteltu sijoittuvan Sorsasalon idän puoleisen alueen keskiosaan. Sorsasalon saaren eteläpuolella aukeaa Kallaveden Kelloselkä ja koillispuolella on kapea Virtasalmi. (Error! Reference source not found.) Tehdas ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat Reposaari ( ) noin viisi kilometriä hankealueesta länteen, Jälänniemi ( ) noin yhdeksän koilliseen, Jänneniemi ( ) noin seitsemän kilometriä itä-koilliseen ja Kotkatniemi ( ) noin kuusi kilometriä itään. Pohjavesialueet on esitetty kuvassa (Kuva 2-1).

5 5 Kuva 2-1. Hankealueen läpi kulkevat kallioperän siirrokset sekä lähimmät pohjavesialueet. (GTK 2015 & OIVA-tietokanta 2015) Sorsasalon saarella ei sijaitse luonnonsuojelullisesti huomioitavia aluekohteita. Viiden kilometrin säteellä alueesta sijaitsee Halmejoki - Karhonsaari Potkunsaari (FI ) ja Puijo (FI ) Natura-alueet sekä luonnonsuojelualueet Potkunsaari ja Halmejoen lehto. 3 TOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT, TUOTETTAVAT JA VARASTOITAVAT KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA JÄTTEET Kemikaalit varastoidaan kemikaalisäiliöihin, joiden sijainti tulee varmistumaan suunnittelun edetessä. Kemikaali- ja polttoainejärjestelmien suunnittelussa pyritään ennalta minimoimaan erilaisten vuoto- ja onnettomuustilanteiden syntyminen. Suunnittelun tukena käytetään riskianalyysejä. Kemikaalien purkupaikat, varastosäiliöt ja varastot sekä kemikaalien annostelujärjestelmät rakennetaan vaarallisten kemikaalien turvallista varastointia ja käsittelyä koskevan lainsäädännön ja sen nojalla annettujen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) ohjeiden ja SFS-standardien mukaisesti. Mahdollisten vuotojen varalta tilat, joissa on kemikaalisäiliöitä tai varastotiloja, viemäröidään suojaaltaisiin, lietteen- ja öljynerotuskaivoihin sekä neutralointialtaaseen. Myös kemikaalien purkupaikat allastetaan.

6 3.1 Käytettävät ja varastoitavat kemikaalit Tehtaan omassa kemikaalikierrossa regeneroituja kemikaaleja lukuun ottamatta muut kemikaalit ostetaan ulkoa. Määriltään tärkeimmät ostokemikaalit, niiden varastointimäärät ja vuosittainen kulutus nimellistuotantokapasiteetilla on esitetty oheisissa taulukoissa (Taulukko 3-1 ja Taulukko 3-2). Taulukko 3-1. Arvio ostokemikaalien ja -apuaineiden käytöstä Finnpulpin biotuotetehtaalla. Nimi ja CAS-numero Natriumhydroksidi (NaOH) Happi (O 2) Natriumkloraatti (NaClO 3) Vetyperoksidi (H 2O 2) Metanoli (CH 3OH) Magnesiumsulfaatti (MgSO 4) Rikkihappo (H 2SO 4) Talkki Hiilidioksidi (CO 2) Ostokalkki (CaO) Sammutettu kalkki / Poltettu kalkki Vaaralausekkeet Kulutus nimellistuotantokapasiteetilla, t/v Käyttökohde H Valkaisu Korvaus kemikaali (Make-up) 150 Vesilaitos H Valkaisu, happivaihe H271, H302, H Klooridioksidin valmistus H271, H332, H302, H314 H225, H331, H311, H301, H Valkaisu Klooridioksidin valmistus H315, H319, H Happivaihe ja valkaisu H Valkaisu Klooridioksidin valmistus Mäntyöljyn valmistus 95 Vesilaitos 150 Jätevedenpuhdistamo H Valkaisu (optio) Mäntyöljyn valmistus H315, H318, H Kaustistamo H315, H318, H Jätevedenpuhdistamo jäteveden neutralointi Vaahdonestoaine 600 Pesu, lajittelu, valkaisu 10 Jätevedenpuhdistamo Flokkauskemikaalit 20 Vesilaitos Urea/ammoniakkivesi Jätevedenpuhdistamo, lietteenkäsittely 600 Jätevedenpuhdistamo, lisäravinne 6 Fosforihappo (H 3PO 4) H Jätevedenpuhdistamo, lisäravinne Polymeeri 4 Jätevedenpuhdistamo

7 Taulukko 3-2. Arvio kemikaalien ja apuaineiden varastointitilavuuksista. Kemikaali (pitoisuus) Varasto, m 3 Natriumhydroksidi (50 %) Vetyperoksidi (50 / 60 %) 150 Kloraattiliuossäiliö 450 Magnesiumsulfaatti 30 Rikkihappo 700 Hiilidioksidi (optio) 150 Happi 150 Metanoli 200 Talkki 80 Vaahdonestoaine Kemikaalien tuotanto Tehtaalta myytäviä biokemikaaleja ovat raakamäntyöljy ja tärpätti. Niiden arvioidut vuosittaiset myyntimäärät ovat: - Mäntyöljy t/v - Tärpätti t/v. Arvio kierrossa olevien ja itse valmistettujen kemikaalien varastointimääristä on esitetty taulukossa (Taulukko 3-3). Taulukko 3-3. Arvio kierrossa olevien ja itse valmistettujen kemikaalien varastointimääristä. Nimi ja CAS-numero Vaaralausekkeet Käyttökohde Varasto m 3 Syöttölipeä (n. 15 %) H290, H314, H412 Haihduttamo Vahvalipeä (n. 73 %) Haihduttamo 900 Polttolipeä (n. 83 %) Poltto soodakattilassa 900 Suopa H317, H315, H318 Mäntyöljyn valmistus Valkolipeä H290, H314 Keittämö Viherlipeä H290, H314 Kaustisointi x Klooridioksidiliuos H301, H314, H400 Valkaisu x 500 Rikkihappo H314 Mäntyöljyn valmistus Raakamäntyöljy H317 Myynti Tärpätti Happi (O 2) H225, H302, H304, Myynti H312, H315, H317, 100 H319, H332, H411 H270 Valkaisu, happivaihe 150 Rikkihappoa voidaan valmistaa tehtaalla väkeviä hajukaasuja polttamalla. Tällä ratkaisulla voidaan osittain korvata ulkoa ostettavaa rikkihappoa. Ilman tehtaan omaa rikkihapon valmistusta rikkihapon hankintatarpeeksi on arvioitu noin tonnia vuodessa. Sellun valkaisussa käytettävä klooridioksidi valmistetaan tehdasalueella natriumkloraatista (NaClO 3 ). Klooridioksidin tuotantomäärä on noin t/v (49 t/vrk).

8 Klooridioksidi (ClO 2 ) on nykyään yleisesti käytetty sellun valkaisukemikaali, joka on korvannut alkuainemuotoisen kloorin käytön. Klooridioksidi on myrkyllinen ja huonelämmössä herkästi räjähtävä kaasu, minkä vuoksi sen kuljetus tehtaalle on vaikeaa. Tämän vuoksi klooridioksidi valmistetaan tehdasalueella. Raaka-aineena käytettävä natriumkloraatti toimitetaan tehtaalle autolla kiteisenä. Kloraatti tuodaan noin 30 tonnin teräskonteissa klooridioksidilaitoksen liuotusasemalle Polttoaineet 3.4 Jätteet Polttoaineiden osalta tehdasprosessi on normaaliajossa omavarainen. Ostopolttoaineita tarvitaan lähinnä kattilapolttoaineena tehtaan käynnistysvaiheessa tuotantoseisokkien jälkeen. Käynnistys- ja apupolttoaineina toimivat raskas ja kevyt polttoöljy. Raskaan polttoöljyn tarpeeksi on arvioitu noin tonnia vuodessa. Kevyen polttoöljyn käyttömäärä on noin 50 tonnia vuodessa ja sitä käytetään hajukaasusoihdussa häiriötilanteissa. Tehtaalle on suunniteltu noin m 3 varastosäiliö raskaalle polttoöljylle ja kevyelle polttoöljylle 60 m 3 varastosäiliö. Polttoainesäiliöiden sijaintipaikat ja suojarakenteet suunnitellaan niin, että ne täyttävät kemikaali- ja turvallisuuslainsäädännön mukaiset vaatimukset. Tehtaalla syntyviä kiinteitä jätteitä, joita ei voida hyödyntää prosessissa, ovat erilaiset tuhkat, viherlipeäsakka/-hiekka, puunkäsittelyn rejektit sekä toimistoissa ja kunnossapitotöissä muodostuva jäte. Vaarallisia jätteitä ovat tyypillisesti erilaiset öljyn likaamat vedet ja kiinteät jätteet, laboratorion kemikaalijätteet, käytetyt loisteputket, paristot sekä akut. Taulukossa (Taulukko 3-4) on lueteltu tehtaalla syntyviä kiinteitä jätteitä ja niiden loppusijoituspaikat. Taulukko 3-4. Finnpulpin tehtaan arvioidut jätemäärät (tonnia vuodessa). Syntypaikka Ominaisuudet Hyötykäyttö / loppusijoitus Tuhka Kuorikattila Hienojakoista tuhkaa Hyötykäyttö lannoitteena / viherrakentamisessa Tuhka Kuoren kaasutus Jätetyyppi ja tunnusnumero Tunnusnumero Viherlipeäsakka, - hiekka, meesa Meesauunin kalkkipöly Hiekka, rejektit Kaustisointi Viherlipeäsakka ja hiekka ovat luonteeltaan tavanomaista jätettä. Ei sisällä biohajoavaa ainetta. Meesa on kemiallisesti pysyvä yhdiste eikä sisällä biohajoavaa ainetta Meesauuni Kalsiumoksidia (CaO) ja kalsiumkarbonaattia (CaCO 3) , Puunkäsittely Hienojakoista tuhkaa Hyötykäyttö lannoitteena / viherrakentamisessa Kiviä, hiekkaa, puun kappaleita yms. Jätteenä tavanomaista jätettä. Toistaiseksi viherlipeäsakalla ja meesalla ei ole hyötykäyttökohteita, loppusijoitus kaatopaikalle. Hyötykäyttö lannoitteena, maisemoinnissa tai raakaaineena kalkintuotannossa (esim. pigmentin raakaaineena) Hyötykäyttö maisemoinnissa Määrä (t ka/v)

9 Primääriliete (kuituliete) Jätevedenkäsittely Bioliete Jätevedenkäsittely Esiselkeytyksestä poistettu kuitupitoinen primääriliete Jälkiselkeytyksestä poistettu ylimääräinen bioliete (mikrobimassa) Poltto kuorikattilassa tai kaasutuksessa / biokaasulaitos Poltto soodakattilassa / biokaasulaitos Mädäte Biokaasulaitos Tavanomaista jätettä Jatkokäsittely lannoitteeksi tai kaasutus tai käyttö biohiilen raaka-aineena Toimisto- ja siivousjäte Yleiset alueet Luonteeltaan hyödynnettäviä ja tavanomaisia jätteitä Hyötykäyttö aineena, energiana ja tarvittaessa loppusijoitus asianmukaiselle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle Vaarallinen jäte Yleiset alueet Luonteeltaan vaarallisia jätteitä (mm. öljypitoiset jätteet, akut, paristot yms.) Käsittely tai loppusijoitus asianmukaisessa käsittelykeskuksessa 300 Jätteiden käsittely, varastointi ja kuljetus toteutetaan siten, etteivät jätteet pääse leviämään ympäristöön. Nestepitoiset jätteet varastoidaan säiliöissä, joista nesteet eivät pääse valumaan ympäristöön (tarvittaessa varoaltaat). Vaaralliset jätteet varastoidaan asianmukaisesti lukitussa tai valvotussa tilassa omissa keräysastioissaan, siten ettei päästöjä ympäristöön tapahdu. Kaikki tehdasalueella hyötykäyttöön soveltumattomat jätteet (mm. viherlipeäsakka, kaatopaikkajäte, vaarallinen jäte) toimitetaan asianmukaiseen käsittely- tai loppusijoituspaikkaan tehdasalueen ulkopuolelle, jolloin käsittelystä ja loppusijoituksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset kohdistuvat käsittely- ja loppusijoituspaikoille. 3.5 Merkitykselliset vaaralliset aineet Aineen vaarallisuus voidaan luokitella muun muassa sen mukaan, että aine on kemikaalilain mukaan ympäristölle vaarallinen, aine on joko hyvin pysyvää vedessä tai maaperässä, tai kulkeutuu hyvin vedessä tai maaperässä, hajoamistuotteet ovat ympäristölle vaarallisia tai aine reagoi siten, että aineen alkuperäinen koostumus muuttuu ympäristölle vaaralliseksi. Tehtaalla käytetään, tuotetaan ja varastoidaan kemikaaleja, jotka ovat ympäristöhaitallisia kuten natriumhydroksidia ja rikkihappoa. Myös apupolttoaineena käytettävät kevytja raskaspolttoöljy ovat ympäristöhaitallisia. Lisäksi toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä. 4 PERUSTILASELVITYKSEN TARVE Finnpulpin biotuotetehdas rakennetaan rakentamattomalle tontille voimassa olevan lainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tehtaan suunnittelussa huomioidaan vaarallisten kemikaalien, polttoaineiden sekä jätteiden asianmukainen käyttö ja varastointi. Nestemäiset aineet varastoidaan aina kyseisen aineen vaatimustason täyttävään säiliöön tai konttiin, joka sijoitetaan valuma-altaaseen. Tehdasalueen pinnat asfaltoidaan nestetiiviillä asfaltilla. Tehdas tulee käyttämään ympäristön pilaantumisen kannalta merkityksellisiä vaarallisia aineita, mutta aineiden varastointi, käsittely ja suojaustoimenpiteet on järjestetty siten, että aineiden pääsy maape-

10 rään ja pohjaveteen on kaikissa tilanteissa estetty. Tulevien suojaustoimenpiteiden katsotaan olevan riittäviä ja kun tontilla ei ole ollut aiemmin maaperää tai pohjavettä pilaavaa toimintaa, ei maaperän ja pohjaveden perustilaselvitykselle ole tarvetta JOHTOPÄÄTÖS Finnpulp Oy:n tulevan tehdasalueen maaperän ja pohjaveden perustila arvioidaan puhtaaksi. Mikäli tehtaan toiminnan aikana tapahtuisi kemikaali- tai öljyonnettomuus, josta arvioitaisiin aiheutuvan maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on toiminnanharjoittaja velvollinen ryhtymään välittömiin puhdistustoimenpiteisiin ja huolehtimaan, ettei pilaantuneisuus leviä laajemmin ympäristöön. Tehtaan toiminnan päättyessä arvioidaan uudestaan maaperän ja pohjaveden tila ja verrataan sitä tässä tarvearvioinnissa esitettyyn tilaan. Mikäli toiminnan loppuessa maaperän ja pohjaveden tila eroaa merkittävästi perustilasta, on toiminnanharjoittaja velvollinen saattamaan alueen takaisin perustilaan tai alueen maankäyttöä vastaavaan tilaan.