Miksi teatteria tai draamaa kirjastoon? Molemmat ovat ensisijaisesti TARINANKERRONTAMUOTOJA, siksi kirjasto.

Transkriptio

1 Teatteri ja draama kirjastossa TEATTERI ja DRAAMA käsitteet auki Teatteri on taidemuoto jossa näyttelijät esiintyvät yleisön edessä puhetta, musiikkia, laulua, liikkeitä ja eleitä hyödyntäen ja kertovat tarinan. Mahdollisuus katsomiseen ja kokemiseen katsomisen kautta. Draama on enemmän kuin esityksen katsomista. Se on osallistumista, heittäytymistä sisälle tarinaan, toiseen paikkaan, aikaan tai toisen henkilön tilanteeseen. Draama ei tarkoita esityksen valmistamista eikä yleisön edessä esiintymistä, vaan asioiden kokemista tekemällä ilmiön sisältä käsin. Draamassa toimitaan kuvitellussa ja fiktiivisessä ympäristössä, mutta toiminnalle luodaan säännöt ja tavoite. Sitä kutsutaan vakavaksi leikillisyydeksi. Draamatyöskentelyssä ei tarvitse olla kokenut näyttelijä eikä näyttelijä lainkaan. Miksi teatteria tai draamaa kirjastoon? Molemmat ovat ensisijaisesti TARINANKERRONTAMUOTOJA, siksi kirjasto. 1 Vauvat ja taaperot (0-3-vuotiaat) Kirjastojen palveluja vauvoille ja taaperoille: - Lorutuokiot -> draamalliset lorutuokiot ja lorutuokiot roolissa - Vauvateatteri/ esineteatteri Lorutukset: Draamalliset lorutuokiot Juoni Lorutuokioon valitut lorut muodostavan juonellisen tarinan, jota kerrotaan lorujen välissä. Lorut ovat osa tarinan tapahtumia Päähenkilö Tarinassa on päähenkilö, eli henkilö, jonka tarina kerrotaan. Voi olla pehmoeläin, käsinukke tms. Ohjaaja kertojana ja leikittäjänä Ohjaaja/tuokion vetäjä esittelee päähenkilön, kertoo henkilön tarinaa ja opastaa osallistujat loruleikkeihin

2 Lapset osallistujina Lapset osallistuvat kuunnellen ja eläytyen tarinaan, leikkivät lorujen mukaiset leikit ja saavat reagoida tarinan ja lorujen aiheuttamiin tunteisiin tai muihin ärsykkeisiin Lorutukset roolihahmossa Juoni Lorutuokioon valitut lorut muodostavan juonellisen tarinan, jota kerrotaan lorujen välissä. Lorut ovat osa tarinan tapahtumia Ohjaaja roolissa ohjaaja itse on tarinan päähenkilö, jonka tarina kerrotaan Esittävyys Ohjaaja esittää hahmoa, eläytyy hahmoon ja kertoo oman tarinansa sekä leikkii yhdessä lasten kanssa Lapset osallistujina Lapset osallistuvat kuunnellen ja eläytyen tarinaan, leikkivät lorujen mukaiset leikit ja saavat reagoida tarinan ja lorujen aiheuttamiin tunteisiin tai muihin ärsykkeisiin Esimerkki ja tavoite - esimerkki lorutuokiosta: Tänään menemme erästä suurta eläintä tapaamaan. Arvaattekohan kenestä on kyse? Lähdetäänkö matkaan? Asettukaahan lattialle istumaan, jalat ojennettuina suoriksi eteen. Noin. Ensin nostetaan kädet suoriksi kohti kattoa, sitten taputetaan lattiaan, pään voi painaa kohti polvia ja sitten taas nostetaan kädet korkealle kohti taivasta. Hyvä. Aloitetaan. Mene metsään, (nostetaan kädet suorina etukautta ilmaan) ihan reilusti vaan. Päin mäntyjä, (taputetaan lattiaan) kokonaan. Mene metsään, (nostetaan kädet suorina etukautta ilmaan) se helpottaa. (Eppu Nuotio)

3 No nyt me olemme metsässä, mutta mikähän suuri eläin tuolla pesässä nukkuu. (ottaa käsinuken hitaasti esiin) Sehän on karhu. Ja voi miten uniselta se näyttääkään. Saisimmekohan me sen hereille leikkimällä yhdessä. Lauletaan ja leikitään karhu nukkuu laulu. - Karhu virkoaa ja pitkien unien jälkeen sen on päästävä potalle. Leikittään yhdessä nallekarhun pottaloru. Leikit jatkuvat yhdessä, mutta lopulta väsymys voittaa ja Karhun on käytävä uudestaan nukkumaan. Lopetetaan tuokio uniloruun, jonka aikana kaikki voivat mennä selinmakuulle ja sulkea silmänsä. Aikuinen voi silitellä lasta. Tuulilullaa tui ja taa, unikuvat alkakaa! Yllä taivas tähtinen, luona sen, unonen odottavi karhu-parkaa, unen tuttua ja arkaa. Unen helmaan karhu karkaa. (Elina Karjalainen) TAVOITE: eläytyminen tunteet, kontakti aikuiseen kosketus, rytmit korvassa ja kehossa, leikillisyys, yhdessä vanhemman kanssa tekeminen uudet tavat olla Vauvateatteri/esineteatteri esittävyys kerrotaan tarina esittäen, esimerkiksi pohjautuen johonkin olemassa olevaan satuun esineet ja elementit esitys sisältää elementtejä, joita katsojat saavat nähdä, kokeilla, kuulla, tutkia, tunnustella, haistaa, maistaa vauva/lapsilähtöisyys esityksen aikana yleisö saa itkeä, nauraa, nukkua, syödä ja toimia omaan tahtiin. Esim. Kultakutri ja kolme karhua satu, joka esitetään teatteriesityksenä siten, että lapsiyleisö saa kokeilla pitää lusikkaa kädessään, maistaa puuron päällä olevaa mustikkasosesilmää ja voi painaa päänsä pikkukarhun pehmeälle tyynylle TAVOITE: tarinan kerronta, eläytyminen ja elämykset lapselle, lapsen kaikki aistit osallistuvat

4 2 3-6-vuotiaat Kirjastojen palveluja 3-6-vuotiaille: - Toiminnalliset satutuokiot - Elävöitetyt satutuokiot - Leikittävä satutuokio - Näytelmät ja esitykset - Mediakasvatus Toiminnalliset satutuokiot Teema Tuokiossa yksi selkeä teema, jota käsitellään sadun kautta satu/kuvakirja tuokion pohjana yksi satu tai kuvakirja, joka käsittelee haluttua teemaa ohjaaja kertoja, toiminnan johtaja ja roolissa tuokion vetäjä toimii sekä tarinan kertojana, että johdattaa käsiteltävään teemaan ja siihen liittyviin leikkeihin ja asettuu tarvittaessa rooliin toiminnallisuus tuokio sisältää sadun lisäksi teemaan tai aiheeseen johdattelevia toiminnallisia pelejä, leikkejä, loruja tai lauluja lapsi osallistujana ja toimijana Lapsi toimminnan keskiössä, toimijana ja osallistujana. Lapsen näköinen toiminta, jolla pienenkin lapsen on helppo heittäytyä mukaan leikkiin ja käsittää aihe. TAVOITE: teemaan tutustuminen, pohtiminen, kerrottuun samastuminen, ratkaisujen etsiminen, toimiminen Ystävyys ja yhteistyö; Brigitte Weninger: Yhteistyö on voimaa!, Yksinäisyys; Kemp Anna: Sarvikuonot eivät syö lettuja, Kiusaaminen; Marcus Pfister: Pieni Kuukorppi, Epäonnistuminen ja onnistuminen; Penny Dolan: Klovnit Pulla ja Pitko, Kaikki pelkää; Philippa Leathers: Hui sanoi Pikkukani, pelon voittaminen; Marcus Pfister: Sateenkaarikala voittaa pelkonsa, erilaisuus Merino Gemma: Krokotiili, joka inhosi vettä, Kateus, Mongredien Sue: Tähtikoira Osku, Ystävyys: Melanie Watt: Aaro Orava saa ystävän

5 Elävöitetyt satutuokiot hahmon tarina roolihahmo kertoo oman tarinansa eli esittää sadun tapahtumat kertoen ja näytellen ohjaaja roolissa ohjaaja valmiiksi roolihahmossa, rooliasu yllään. Pitää roolin tuokion loppuun asti. Esityksen juoni tarinasta Ennalta suunniteltu juoni siitä miten tarina etenee. Voi olla esim. Mimmi Lehmän yksi seikkailu tai tarina, jossa Mimmi kertoo seikkailuistaan. lapsi katsoja ja osallistuja Lapsi osallistuu samastumalla, reagoimalla, ratkomalla ja auttamalla hahmoa esityksellisyys satutuokio selkeästi esittävä = tapahtuu hahmosta käsin ja esitetään lapsille roolista TAVOITE: sisältöjen avaaminen: satujen herääminen eloon tarinat tutuiksi, aiheen/teeman käsittely, omat kokemukset ja niiden jakaminen, oma ajattelu Pikku Myy, Kissa Killin Kiukkupussi, Noita-akka, Uppo-Nalle, Pinokkio, Mimmi Lehmä, Kaisa Lipposen 7 joulua, Ruma Ankanpoikanen, Cantervillen kummitus, Peppi Pitkätossu, Molli Leikittävät satutuokiot yksi satu ennalta valittu satu, jossa selkeät hahmot läpi tarinan. Tapahtumat Tarinassa hahmoille tapahtuu jotakin; alku, tapahtuma, käänne ja loppu Ohjaaja lukijana ja johtajana Tarina luetaan ja ohjaaja käy lasten kanssa lävitse tarinan tapahtumat Lapset rooleissa Koko ryhmä tai osa ryhmästä asettuu rooleihin ja leikkii ohjaajan johdolla tarinan läpi. Toiset lapset katsovat. Rooleja vaihdetaan ja tarina leikitään läpi niin monta kertaa, että jokainen lapsi on saanut olla roolissa

6 TAVOITE: tarinaan eläytyminen, rooliin asettuminen, ryhmätyö, kuunteleminen ja keskittyminen Näytelmät ja esitykset Dialogi Dialogimuotoinen tarina esitetään yleisölle, ei kerrontaa Tarina toimintana Tarinan tapahtumat tapahtuvat tässä ja nyt ja esitetään toiminnan kautta Useampi esiintyjä Kaksi tai useampi esiintyjä/roolihahmo kertoo yhteistä tarinaa, käy vuoropuhelua Lavastus ja rekvisiitta Pienimuotoista lavastusta voidaan käyttää, tarinaan loi liittyä rekvisiittaa TAVOITE: tarinan tuominen toiminnaksi/näytelmäksi, teatterielämyksen kokeminen, kaikilla tasapuolisesti mahdollisuus kokea teatteria - Lasten improvisaatioteatteri - Maukka ja Väykkä kirjoista dramatisoitu esitys - Kevätlaulu novellista dramatisoitu esitys - Päivänsäde ja Menninkäinen lastenlaulun pohjalta kirjoitettu näytelmä Mediakasvatus Mediaoppimisen työkalut Erilaiset draamalliset pelit ja leikit toimivat mediaoppimisen välineinä. Esim. suosittu digitaalinen peli elollistetaan eli muutetaan oikeaksi peliksi, leikitään tuota peliä, kukin ottaa pelin hahmoista roolin itselleen ja eläytyy valitsemaansa rooliin tutkitaan pelin sisältöjä ja suhteita käytännössä Ilmaisutaito Ilmiasutaito tuotettaessa omaa mediamateriaalia esim. valokuvia, videoita, kuunnelmia Tarinallisuus Draaman avulla voi mediaoppimistuokioihin sisällyttää tarinallisia elementtejä

7 Esim: TAVOITE: mediataitojen oppiminen ja mediaan liittyvien asioiden ymmärtäminen eläytymisen kautta 3 Koululaiset Kirjastojen palveluja koululaisille: Vinkkaus: - Vinkkaus - Draama oppimisen työkaluina - Iltapäivä- ja lomatoiminta Kirjahahmoja näytellen kohtaukset ja hahmot kirjoista kirjat esitellään kustakin vinkattavasta kirjasta napatuin kohtauksin, kohtaukset näytellään kirjan hahmoissa vinkkaaja rooleissa vinkkaaja/vinkkaajat esittävät kaikki kohtauksissa esiintyvät roolit Lisämateriaalit Esitystä voi elävöittää valittuihin kirjoihin liittyvillä kuvilla, musiikilla tai videoilla, lisämateriaali voi olla myös tukemassa valittuja kohtauksia eli toimia esim. lavastuksena TAVOITE: vinkit toiminnalla sanojen sijaan, houkuttelevuus, viihdyttävyys, tunnereaktio luokille suunnattu Elävä kirja Kumuki, jossa esittelyssä 11 kirjaa tai kirjasarjaa Vinkkaus hahmossa yhden hahmon lukuvinkit vinkkaus voi tapahtua ennalta valitun ja yleisölle sopivan hahmon näkökulmasta. Vinkkaaja voi olla jokin kirjallisuuden hahmo, kirjailija, julkisuuden henkilö tai vaikka avaruusolento tai zombie vinkkaaja roolissa

8 vinkkaaja on yhdessä ja samassa roolissa, esittää valitsemaansa hahmoa koko vinkkauksen ajan draaman kaari vinkkaavalla hahmolla jokin tarina, minkä mukaan esittelee kirjat. Kirjat/sisällöt istutettu tarinaan improvisaatio jos hahmo on hyvin tuttu, voi vinkatessa luottaa hahmoon ja kertoa kirjoista hahmona, aineisto on silti tunnettava hyvin TAVOITE: vinkit uudesta näkökulmasta, kiinnostavuus, hauskuus, tunnereaktio - Peppi-vinkkaus, jossa Peppi Pitkätossu vinkkaa uusia lastenkirjoja kirjastossa Muu draamallinen vinkkaus Draamalliset tehtävät Vinkattavia kirjoja tutkitaan erilaisin draamallisin tehtävin Vinkkaaja ohjaajana Vinkkaaja ohjaa/johtaa tehtävät 5-8 kirjaa Muutama kirja joko saman teeman ympäriltä tai kullekin kirjalle oma draamallinen tehtävä. Tehtävät vievät sen verran aikaa, että kovin montaa kirjaa ei vinkkaukseen voi ottaa Yläkoululaisille TAVOITE: vinkkaus toiminnan kautta, eläytyminen, aiheen pohdinta - kuuma tuoli -harjoite, jossa kirjan päähenkilö haastateltavana - Foorum-teatteri, jossa pohdittavana kohtaus kirjasta Teatteri ja draama oppimisen työkaluina kuvana koira nimeltään kissa-aukeama Draamaharjoitteet Draamallisin harjoittein voidaan opetella vaikkapa kirjaston käyttöä, luoda lasten kesken esimerkiksi kirjaston käyttösäännöt

9 Aiheen käsittely draaman keinoin Luokkien tiedonhaun lisäksi voidaan aihetta tutkia prosessidraaman keinoin tai draamallisia harjoitteita apuna käyttäen. Esimerkiksi ilmiöpohjaisen oppimisen osana draamatyöskentely Mediakasvatus Draamallisten menetelmien käyttö esimerkiksi opeteltaessa medialaitteiden käyttöä. Ilmaisutaito tuotettaessa omaa mediamateriaalia TAVOITE: työskentely uusilla tavoilla, aiheen käsittely ilmiön sisältä käsin, uudet näkökulmat, kokeileminen, ymmärtäminen ja oppiminen eläytymisen kautta Vapaa-ajan toiminta Ilmaisutaitokerhot Erilaiset kerhot mm. koululaisten iltapäivissä ja loma-aikoina Esim. tuunausta ja tarinoita improvisaatiopäivät Draamalliset pelit ja leikit toimintamuotona Kirjastossa hengaavat lapset mukaan ex-tempore peliin tai pelit ja leikit osata muuta koululaisten toimintaa TAVOITE: iltapäivien ja loma-aikojen mielekäs toiminta 4 Kaikille yhteiset - Tapahtumat - Satusynttärit Tapahtumat Hahmot tapahtumissa Erilaiset tapahtuman teemaan liittyvät hahmot ohjelmanumerona, lasten viihdyttäjinä/maskotteina Esimerkkeinä Muumipäivä: Pikku Myy, Astrid Lindgren juhlavuosi: Peppi Pitkätossu, eläinpäivä: Kissa Killi, Harry Potter päivä: Villisilmä Vauhkomieli, Matami Huiski ja Sibylla Punurmio

10 Satuseikkailut Satuseikkailu on esittävä, teatterillinen matka, jossa osallistujat toimijoina. Kulkee kirjastotilaan asetetulta pisteeltä toiselle, kussakin pisteessä tehtävä, jonka osallistujat ratkovat. Ohjaajat rooleissa, yksi johdattaa joukkoa ja muut tulevat mahdollisina apureina tai vastustajina pisteillä vastaan. Esimerkkejä: Liisa Ihmemaassa, Muumilaakson Marraskuu, Hobitti, Viisasten kivi Draamalliset tehtävät Tehtävä johon liittyy tarina. Ei esityksellisiä elementtejä. Ohjaaja roolissa ja tehtävään johdattajana, osallistujat ratkovat itsenäisesti. Esimerkkejä: Kummituskekkerit, jossa näytelty tarina, mikä osallistujien pitää erilaisin tehtävin ratkaista, Tylypahkan oppitunnit, Yökirjaston salapoliisitehtävä, Muumilaakson tehtäviä TAVOITE: toiminnallinen ohjelma tapahtumiin, sisältöjen avaaminen uudella tavalla, lasten osallistaminen, eläytyminen, toiminnallisuus Satusynttärit kuvana sirkussynttäreiden hahmo juhlateema Ennalta valittu teema satujen maailmasta. Teeman mukainen juhlien aloitus osallistujille jaetaan roolit ja rooliasut ja juhlat alkavat tarinalla. Roolissa ohjaaminen Ohjaaja teeman mukaisessa roolissa Esim. merirosvokapteeni tai sirkustirehtööri Draamalliset pelit ja leikit Synttäreiden ohjelmana erilaiset teemaan suunnitellut ilmaisulliset, keskittymistä vaativat tai ryhmälähtöiset pelit TAVOITE: satuaiheiset juhlat, elämys, ilo, tasapuolisuus

11 5 Yhteystiedot FB: Kirjaston Teatteritäti Minna