OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE
|
|
- Annikki Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (16) OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE
2 2 (16) Lukijalle Teille tai läheisellenne on sydämen sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksen ja muiden tutkimusten perusteella päädytty tekemään sydänleikkaus, joko sepelvaltimoiden ohitusleikkaus, sydänläppäleikkaus tai molemmat. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa Teitä ja läheisiänne valmistautumaan sydänleikkaukseen. Oppaan alussa on tietoa sepelvaltimotaudista, sydämen läppien toiminnasta, sepelvaltimotaudin hoitomuodoista ja sydänläppäleikkauksesta. Lopussa kerrotaan käytännönjärjestelyistä ennen leikkaukseen menoa. Sydänleikkauksen jälkeen saatte leikkaavasta sairaalasta oppaan, joka käsittelee varsinaista toipumisaikaa leikkauksen jälkeen. Huolehdimme, että ennen kotiin lähtöä sairaalasta nekin asiat tulevat Teille tutuksi. Toivottavasti Te ja läheisenne saatte tämän oppaan avulla vastauksia mieltänne askarruttaviin kysymyksiin ja voitte rauhassa ja turvallisin mielin valmistautua tulevaan leikkaukseen. Sairaanhoitaja Jaana Kuittinen (päivitetty ) osasto 3A PKKS
3 3 (16) Sisältö Lukijalle 1. Sepelvaltimotauti 2. Sepelvaltimotaudin hoitomuodot 2.1 Elämäntavat 2.2 Lääkehoito Rintakivun yllättäessä 2.3 Invasiiviset eli kajoavat hoitomuodot Sepelvaltimon pallolaajennus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus 3. Sydämen läppäleikkaus 4. Sydänleikkauksen kulku ja siihen liittyvät tapahtumat 5. Toipuminen kotona 6. Sydänleikkausta odotellessa
4 4 (16) 1 Sepelvaltimotauti Sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla kulkevia valtimosuonia. Niiden tehtävänä on huolehtia, että sydänlihas saa verta ja sen mukana happea ja ravinteita. Sepelvaltimotaudissa valtimot ahtautuvat kolesterolin ja kalkin kertyessä valtimoiden seinämiin. Vuosia kestävän prosessin seurauksena kolesterolikertymä kasvaa ja kovettuu. Sepelvaltimo kovettuu ja veren virtaus suonessa heikentyy. Niinpä sepelvaltimotaudista voidaan käyttää myös nimitystä sepelvaltimoiden kovettumatauti.
5 5 (16) Sepelvaltimon poikkileikkaus: Sepelvaltimotaudin ahtautuminen on vuosia kestävä tapahtuma, jonka nopeus riippuu riskitekijöistä ja jokaisen yksilöllisistä ominaisuuksista. Sepelvaltimotaudin riskitekijät, joihin voi itse vaikuttaa: tupakointi kohonnut kolesteroli kohonnut verenpaine sokeritaudin verensokeritasapaino ylipaino vähäinen liikunta runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö pitkäaikainen stressi Muut sepelvaltimotaudin riskitekijät: suku ikä perimä
6 6 (16) Taipumus sepelvaltimoiden ahtautumiseen jää ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen jälkeenkin. Sepelvaltimotaudin huolellinen hoito riskitekijöihin vaikuttamalla on oleellista, jotta taudin eteneminen pysähtyisi leikkauksen jälkeen. Sepelvaltimotaudin ilmenemismuodot: Angina pectoris. Sydämen hapenpuuttesta johtuva rintakipu. Useimmiten kipu esiintyy ruumillisessa tai henkisessä rasituksessa. Angina pectoris kipu tuntuu puristavana tai painona keskellä rintaa. Se voi säteillä käsivarsiin, vasempaan käteen, hartioihin, lapaluiden väliin, kaulaan jopa hampaisiin asti. Oireet voivat olla myös epätyypillisiä varsinkin naisilla ja iäkkäillä ihmisillä. Sepelvaltimotautikohtaus. Sydämen sepelvaltimon sisäpinnan repeäminen kovettumataudin seurauksena voi aiheuttaa paikallisen verihiutalekertymän ja sepelvaltimon tukoksen. Pinnallinen vaurio ja vain osittain sepelvaltimoa tukkiva muutos voivat aiheuttaa vaikean, levossakin ilmaantuvan rintakivun (Epästabiili angina pectoris). Sepelvaltimon täydellinen tukkeutuminen aiheuttaa vaikean hapenpuutteen, joka johtaa sydänlihaksen pysyvään vaurioitumiseen eli sydäninfarktiin. Sydämen vajaatoiminta. Sydäninfarktit heikentävät sydämen pumppauskykyä ja seurauksena voi olla sydämen vajaatoiminta. Oireena on poikkeava hengästyminen, suorituskyvyn lasku jalkaturvotukset ja lihasväsymys. Sydämen rytmihäiriöt. Niitä voi esiintyä myös sepelvaltimotautiin liittyen ja vaikeassa vajaatoiminnassa. Osa rytmihäiriöistä on vaarattomia ja tilapäisiä, kaikki eivät välttämättä vaadi hoitoa. Vakava rytmihäiriö on kammiovärinä ja sen seurauksena sydämen pysähdys. Se voi ilmetä sydäninfarktin yhteydessä. Tällöin nopea sähköinen rytminsiirto on henkeä pelastava.
7 7 (16) 2. Sepelvaltimotaudin hoitomuodot 2.1 Elämäntavat Elämäntavat ja riskitekijät vaikuttavat olennaisesti sepelvaltimotaudin etenemiseen. Tarkistamalla jokainen elintapojaan voi itse vaikuttaa riskitekijöihin ja sepelvaltimotaudin etenemiseen. Tupakka on sepelvaltimotaudin vaaratekijöistä selvimpiä ja se nopeuttaa verisuonten kalkkeutumista. Veren kolesteroliarvojen, verenpaineen, ja painon kurissa pitämiseksi ruokavaliolla on tärkeä merkitys. Kasvikset, hedelmät, marjat ja viljatuotteet muodostavat sydänystävällisen ruokavalion perustan. Eläinrasvoja eli kovia rasvoja ja suolaa tulisi ruokavaliossa olla vain niukasti. Liikunnalla on monia suotuisia vaikutuksia. Päivittäinen liikunta parantaa toimintakykyä, laskee verenpainetta, parantaa HDL- eli hyvän kolesterolin määrää, helpottaa painon kurissa pitämistä ja rentouttaa. Kohtuullisella alkoholin käytöllä ei ole haittaa sepelvaltimotaudissa. Kohtuullisella käytöllä tarkoitetaan korkeintaan 1-2 ravintola-annosta vastaava alkoholimäärä päivässä (tai 1-2 pulloa keskiolutta tai lasi viiniä). Stressi on sydämelle ylimääräinen rasitus, joka nostaa sykettä ja verenpainetta. Lyhytaikainen stressi on elimistön normaali reaktio voimia vaativassa tilanteessa. Pitkittyessään stressi kuluttaa voimavaroja ja voi johtaa uupumukseen. Hyvä rentoutumiskyky on todella arvokas ominaisuus.
8 8 (16) 2.2 Lääkehoito Sepelvaltimotaudin ensisijainen hoito on lääkehoito. Lääkehoidon tavoitteena on lievittää oireita, parantaa ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Käyttäkää lääkkeet aina säännöllisesti ja noudattakaa lääkärin antamia ohjeita. Aspiriini eli asetyylisalisyylihappo (Aspirin, Disperin, Primaspan, Acetard) ehkäisee verihyytymien syntymistä ja vähentää sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaaraa. Beetasalpaajat lievittävät sepelvaltimotaudin oireita vähentämällä hapenkulutusta.(spesicor, Orloc, Emconcor, Bisoprolol, Atenol) Kolesterolilääkkeet eli statiinit estävät kolesterolin syntymistä maksassa ja alentavat veren kolesterolipitoisuutta. Ne vähentävät sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaaraa. Lisäksi niillä on hyödyllisiä vaikutuksia hyytymisjärjestelmään ja verisuonen sisäpinnan toiminnan parantumiseen.(zocor, Lipitor, Simvastatin ratiopharm, Crestor) ACE- estäjät ja angiotensiinireseptorinsalpaajat suojaavat sydäntä ehkäisten vajaatoimintaa ja alentaen verenpainetta.(cardace, Enalapril generics, Atacand, Cozaar, Renitec) Nitraatit eli nitroglyseridit eli nitro. Nitro on oireenmukaista hoitoa. Sitä käytetään rintakivun tai angina pectoriksen hoitoon. Se laajentaa verisuonta, jolloin veri pääsee virtaamaan paremmin suonissa.(nitrosid, Ormox, Ismox) Kalsiumestäjiä käytetään verenpaine-, rytmihäiriö- ja sepelvaltimotautilääkkeenä.(norvasc, Cardizem)
9 9 (16) Rintakivun yllättäessä Toiminta- ohjeet rintakivun varalle: asettukaa lepäämään ottakaa nitro (tabletti tai suihke) kielen alle. Jos se ei auta, voitte ottaa 4-5 nitroa 2 minuutin väliajoin. Ellei kipu helpotu tai alkaa uudestaan, hälyttäkää ambulanssi soittamalla numeroon 112. Odottakaa rauhassa. 2.3 Invasiiviset eli kajoavat hoitomuodot Pallolaajennus eli PCI Vaikea-asteista ja useitakin sepelvaltimohaaroja ahtauttavaa sepelvaltimotautia voidaan hoitaa pallolaajennuksella, mikäli ahtaumat soveltuvat siihen. Toimenpide tehdään yleensä varjoainekuvauksen yhteydessä. Useimmiten potilas pääsee kotiin seuraavana päivänä Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus Jos sydänlihaksen verenkiertoa ei pystytä palauttamaan pallolaajennuksella, voidaan päätyä ohitusleikkaukseen. Ohitusleikkauksessa pyritään ohittamaan kaikki merkittävät ahtaumat ja palauttamaan verenkierto mahdollisemman täydellisesti sydämen eri osiin. Ohitusleikkauksella vähennetään potilaan oireita ja parannetaan elämänlaatua. Ohitusleikkaus tehdään nukutuksessa eli yleisanestesiassa. Perinteisessä ohitusleikkauksessa rintalasta avataan ja sydän pysäytetään leikkauksen ajaksi, tällöin sydänkeuhkokone huolehtii verenkierrosta. Osalle potilaista voidaan tehdä ohitusleikkaus ns. käyvällä sydämellä eli ilman sydämen pysäytystä ja sydänkeuhkokonetta. Siirrännäisinä käytetään alaraajojen laskimoita, rintakehän sisäseinämän valtimoita tai kyynärvarren valtimoa.
10 10 (16) 3. Sydämen läppäleikkaus Sydänläpät säätelevät sydämen lokeroiden välistä verenkiertoa yhteen suuntaan avautuvien ovien tavoin. Avautuessaan läpät päästävät veren virtaamaan eteenpäin seuraavaan sydämen lokeroon. Sulkeutuessaan läpät estävät veren takaisin virtaamisen. Synnynnäinen tai myöhemmin kehittynyt läppävika on syynä läppäleikkaukseen. Sepelvaltimoiden kunto tarkistetaan varjoainekuvauksella ennen läppäleikkausta. Tarvittaessa tehdään ohitusleikkaus läppäleikkauksen yhteydessä. Viallinen läppä korvataan leikkauksessa usein mekaanisella tekoläpällä. Joskus käytetään ns. bioläppää, joka on valmistettu eläinkunnan sydänläpästä tai sydänpussista. Osa läppävioista voidaan hoitaa korjausleikkauksella (plastia), jolloin läppä parsitaan. Bioläppä ja korjausleikkauksen jälkeen Marevan lääkehoito kestää 3 kuukautta. Muulloin se yleensä on elinikäinen lääkehoito. Marevan lääkehoito estää hyytymien syntymistä tekoläppään ja sen ympäristöön. INR- verikoe kuvaa veren hyytymistä. Läppäproteesipotilaan INR hoitoalue on väliltä. Mekaaninen tekoläppä Bioläppä
11 11 (16) 4. Sydänleikkauksen kulku ja siihen liittyvät tapahtumat Saatte leikkauskutsun ja sairaalamatkaohjeen kotiin KYS:stä joko kirjeellä tai puhelimitse. Jos terveydentilanne ei salli julkisten kulkuneuvojen käyttöä, voitte pyytää taksilapun keskussairaalan os. 3A:n jonosairaanhoitajalta puh: maanantaista perjantaihin klo 8-15 välisenä aikana. Puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi, ei erillistä kyytitodistusta tarvita. Mainitkaa asiasta tilatessanne taksimatkaa taksikeskuksesta p Tarvittaessa voitte tiedustella leikkausajankohtaa os. 3A:n jonosairaanhoitajalta puh: , ei KYS:stä. Ottakaa sairaalaan mukaan: -KELA- kortti - astmasuihkeet, silmätipat tms. - lääkereseptit - lääkelista - marevankortti, jos verenohennuslääkitys - henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet (hammasharja ja -tahna, parranajokone) - vähän rahaa, ei koruja ja arvoesineitä Jättäkää omaisille leikkaavan sairaalan puhelinnumero: KYS KYS:n neuvonnasta puh omaiset voivat tiedustella ja varata halutessaan yöpymisen vierashuoneessa sairaala-alueella. Hoitoaika on sairaalassa tavallisesti 6-10 vuorokautta. Hoito sisältää kolme vaihetta: 1. Leikkausvalmistelut vuodeosastolla (1 päivä) 2. Leikkauspäivä ja sen jälkeinen tehohoito (yleensä 1-2 päivää) 3. Toipuminen vuodeosastolla, yleensä neljäntenä tai viidentenä päivänä siirrytte osastolle 3A Keskussairaalaan Joensuuhun.
12 12 (16) Leikkausvalmistelut vuodeosastolla Teidät kutsutaan sairaalaan päivää ennen leikkausta. Saatte syödä ja juoda normaalisti. Leikkausta edeltävänä päivänä otetaan verikokeita, sydänfilmi ja tarvittaessa keuhkoröntgenkuva. Hoitaja haastattelee teidät, jolloin voitte kertoa mm. sairauksistanne, yliherkkyyksistä, lääkityksestä ja mahdollisista aikaisemmista leikkauksista. Leikkausalueen iho tarkistetaan mahdollisten tulehdusten poissulkemiseksi. On tärkeää, että henkilökunnalla on tiedossa lähiomaisenne nimi ja yhteystiedot. Leikkaava kirurgi ja nukutuslääkäri kertovat Teille leikkaukseen liittyvistä asioista. Fysioterapeutti ohjaa Teille leikkauksen jälkeen tehtäviä hengitysharjoituksia ja neuvoo oikean ylösnousutavan vuoteesta. Leikkauspäivä ja tehohoitovaihe Leikkauspäivänä olette ravinnotta. Saatte nesteytyksen suoraan suoneen. Leikkaussalissa Teille annetaan nukutuslääke tipan kautta. Tarvittavat katetrit ja seurantalaitteet laitetaan paikoilleen Teidän nukkuessa. Leikkaus kestää 2-5 tuntia. Leikkaushaava tulee keskelle rintaa ja lisäksi tulevat haavat laskuputkista ylämahalle sekä mahdolliset jalan haavat, jos ohituksiin käytettävää suonta on otettu alaraajasta. Leikkauksen jälkeen Teidät siirretään toipumaan postoperatiiviseen yksikköön tai teho-osastolle. Heräätte leikkauksesta leikkauspäivän iltana. Teidät leikannut kirurgi soittaa ennalta sovitulle omaisellenne kertoen leikkauksesta. Vointianne ja elintoimintojanne seurataan tarkasti koko ajan erilaisten valvontalaitteiden avulla. Lisäksi Teillä on oma sairaanhoitaja tukenanne. Alkuun hengityskone avustaa hengitystänne. Kun olette heränneet ja jaksatte hengittää itse, hengitysputki poistetaan.
13 13 (16) Leikkauksen jälkeiseen kipuun saatte riittävän kipulääkityksen tarpeen mukaan. Leikkauspäivänä ei suositella vierailuja ja muulloinkin ne tulisi sopia henkilökunnan kanssa. Omaiset voivat pitää yhteyttä puhelimitse, sovittuaan keskenään yhdyshenkilön. Seuraavina päivinä voivat lähiomaiset käydä Teitä katsomassa. Toipuminen vuodeosastolla Teidät siirretään vuodeosastolle vointinne mukaan, useimmiten leikkauksen jälkeisenä päivänä. Hoitaja avustaa Teitä päivittäisissä toimissa. Vähitellen 2-3 päivän kuluttua, kun kaikki letkut on poistettu, pystytte toimimaan itsenäisesti. Leikkauksen jälkeen voi esiintyä monenlaisia muutoksia, jotka ovat yleensä ohimeneviä ja vaarattomia. Rytmihäiriöt voivat tuntua epämiellyttäviltä, niitä lääkitään tarvittaessa. Kiputuntemukset ovat yleisiä. Kiputuntemuksia voi esiintyä muuallakin kehossa kuin leikkaushaavoilla. Pyytäkää kipulääkettä tuntemustenne mukaan. Leikkauksen jälkeen esiintyy usein turvotuksia ja painoa seurataan päivittäin. Tarvittaessa annetaan nesteenpoistolääkettä. Lämmön nousu on yksi elimistön puolustusreaktioista ja usein se johtuu itse leikkauksesta. Selkeän tulehduksen ilmannuttua aloitetaan antibioottihoito.
14 14 (16) Fysioterapeutti käy päivittäin ohjaamassa Teitä hengitysharjoituksissa, ylösnousemisessa vuoteesta ja verenkiertoliikkeiden harjoittelussa (veritulppien ehkäisy). Sidokset poistetaan haavoilta tavallisesti kolmantena päivänä. Sen jälkeen päivittäinen suihkutus auttaa haavoja paranemaan. Hyvä käsihygienia on hyvä muistaa sekä ennen että jälkeen leikkauksen. Väsymys on normaali leikkauksen jälkeinen tuntemus ja häviää vähitellen. Myös sekavuus on sydänleikkauksen jälkeen varsinkin iäkkäämmillä potilailla tavallinen ohimenevä ilmiö. Tarvittaessa sekavuutta voidaan hoitaa lääkkeillä. Ruokahalu voi olla toipumisen alkuvaiheessa huono. On tärkeää kuitenkin, että ruoka olisi mahdollisemman monipuolista ja riittävää, jotta toipuminen sujuisi toivotulla tavalla. Vointinne salliessa yleensä neljäntenä tai viidentenä päivän leikkauksesta siirrytte ambulanssilla osastolle 3A Joensuun Keskussairaalaan. Saatte kotihoito-ohjeet luettavaksenne ja sairaanhoitaja käy ne Teidän kanssanne läpi ennen kotiinlähtöä. 5. Toipuminen kotona Sydänleikkauksen jälkeen (ohitusleikkaus, läppäleikkaus) rintalastan luutumisaika on noin kolme kuukautta. Jos olette työikäinen, on sairasloman pituus 2-3 kuukautta. Koska leikkauksen jälkeen on rajoituksia nostamisessa ja kantamisessa, on Teidän hyvä varautua toipumisaikaan kotona. Lisäksi autolla ajo on kielletty neljän viikon ajan. Jos asutte yksin, Teidän olisi hyvä sopia etukäteen siitä, kuka pystyy auttamaan Teitä kauppakassien kantamisessa, mattojen tomuttamisessa ja muissa raskaissa kotiaskareissa. Mikäli tarvitsette kotiapua tai neuvoa sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa voitte kertoa sosiaalityöntekijälle, joka käy jokaisen sydänleikatun potilaan luona joka tapauksessa ennen kotiinlähtöä osastolla 3A. Kotiin on turvallisempi palata sairaalasta, kun käytännön järjestelyt ovat etukäteen sovittu.
15 15 (16) dddd 6. Sydänleikkausta odotellessa Sydänleikkausta odotellessa mielessä liikkuu monenlaisia ajatuksia. Jännityksestä, ahdistuksesta ja peloista kannattaa jutella perheen ja ystävien kanssa. Voitte olla yhteydessä myös omaan terveyskeskuslääkäriinne. :n jonosairaanhoitajalta voitte kysyä mieltänne askarruttavista käytännön asioista puh: maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Lisäksi Pohjois-Karjalan Sydänpiiristä puh: tai saatte tietoa sydäntukihenkilöistä, jotka ovat sydänsairaita ja mahdollisesti sydänleikkauksen kokeneet. Usein tiedon saanti ja kokemusten vaihto lievittävät pelkoa ja jännitystä. Sydänliiton internet-sivut ovat myös erinomainen tiedonlähde. Terveyskeskuksissa toimivista Tulppaavokuntoutusryhmistä on oma esite, joita saatte sairaalasta tai sydänpiiristä ja terveyskeskuksista.
16 16 (16) Yleiskunnon ylläpitäminen ennen sydänleikkausta on tärkeää. Niinpä ennen sydänleikkausta tulee harrastaa liikuntaa voinnin mukaan. Päivittäinen kävelylenkki on suositeltavaa. Hyötyliikuntakin on merkittävä kunnon ylläpitokeino. Periaatteessa voi tehdä kaikkea, mikä tuntuu hyvältä. Kovaa kuntoilua ei saa kuitenkaan aloittaa. Hampaat tulee tarkistuttaa ja hoitaa ennen läppäleikkausta infektioriskin pienentämiseksi. Myös ihon kuntoon tulee kiinnittää huomiota ennen leikkausta. Rintakehän, käsien, nivustaipeiden ja jalkojen alueen iho tulee olla ehyt leikkaukseen lähtiessä. Kannattaa jo ennen sydänleikkausta tarkistaa elintapojaan ja muuttaa niitä sydänystävällisempään suuntaan, jolloin leikkauksesta saatu hyöty säilyy mahdollisemman pitkään. Sydämen hyvinvoinnin kulmakivet ovat: TUPAKOIMATTOMUUS RUOKAVALIO LIIKUNTA LÄÄKEHOITO Rauhallista ja miellyttävää sydänleikkaukseen valmistautumisaikaa Teille ja läheisillenne
TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille
TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.
LisätiedotEnnen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle
Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sydänyksikkö Päivitys 5//2016 Päivittäjä PK, pl Toimi näin, kun rinnassa tuntuu kipua: - Asetu lepäämään. -
LisätiedotPohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet
Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotMeilahden tornisairaala Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN?
Meilahden tornisairaala Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN? 2 LÄÄKITYKSEN HUOMIOINTI Tarkistakaa sivulta 4 kohdasta 1.1. Lääkitys ennen leikkausta: Mikäli Teille on asetettu
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotTERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen
LisätiedotTERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotOhjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle
1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa
LisätiedotSydän- ja verisuonisairaudet
1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO
LisätiedotAlaraajavaltimoiden varjoainetutkimus
Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus eli ALARAAJOJEN ANGIOGRAFIA www.eksote.fi Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Valtimoiden suonensisäistä varjoainekuvausta kutsutaan angiografiaksi. Varjoainekuvauksessa
LisätiedotMitä leikkausosastolla tapahtuu
Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää
LisätiedotLääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua.
SYDÄNPOTILAAN LÄÄKEHOITO Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Lyhytvaikutteiset nitrot Nitroa käytetään angina pectoris -kipujen ehkäisyyn
LisätiedotKainuun omahoitolomake
Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotKOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE
Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen
LisätiedotEnnen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle
Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sydänyksikkö Päivitys 03//2015 Päivittäjä PK, pl Toimi näin, kun rinnassa tuntuu kipua: - Asetu lepäämään.
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotSILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS
1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
Lisätiedot1 (15) POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ. Kardiomyopatia ohjelehtinen potilaalle. Osasto 3A 11/11 KARDIOMYOPATIA
1 (15) KARDIOMYOPATIA Tämän opaslehtisen tarkoitus on tukea Teitä pitkäaikaissairauden kanssa selviytymisessä. Opaslehtinen antaa Teille ja läheisillenne tietoa kardiomyopatiasairaudesta sekä sen hoito-
LisätiedotSelkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on
LisätiedotSydänkirurgia Opas sydänleikkaukseen. tulevalle
Sydänkirurgia Opas sydänleikkaukseen tulevalle Oppaan laatinut työryhmä: Kari Kuttila, ylilääkäri Anne Lahti, erikoislääkäri Paula Tuominen, fysioterapeutti Sydänkeskuksen vuodeosasto 1, TD3 Puh. (02)
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotLIIKUNTAOHJE AKUUTISTA SEPELVALTIMOTAPAHTUMASTA TOIPUVALLE POTILAALLE
1 LIIKUNTAOHJE AKUUTISTA SEPELVALTIMOTAPAHTUMASTA TOIPUVALLE POTILAALLE KYS Fysiatrian osasto 2018 2 Mikä on akuutti sydäntapahtuma? 3 Sepelvaltimot kuljettavat sydämeen verta ja sen mukana happea ja ravinteita.
LisätiedotPotilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle
1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa
LisätiedotSelkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi
Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi Potilasohje www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi Teillä on todettu selkäydinkanavan ahtaus eli spinaalistenoosi. Tässä ohjeessa annamme Teille
LisätiedotTietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta
Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa
LisätiedotTietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta
Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa
LisätiedotTEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007
TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotAivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä
Aivokasvainkoulutus 8.3.16 Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Pre.oper. kirjallinen info / ohjausmateriaali: Polilta ns. jonokirje (sisältää yleistä tietoa / ohjeita leikkausjonoon asetetulle potilaalle)
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotLanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi
Lanneselän välilevytyrä Potilasohje www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Olette tulossa lanneselän välilevytyrän leikkaukseen. Tässä ohjeessa annamme Teille tietoa leikkauksesta ja sen jälkeisestä toipumisesta.
LisätiedotPOTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE
POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6
LisätiedotRintasyöpäpotilaan ohjaus
Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan
LisätiedotMyoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle
Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu
LisätiedotUsein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista
Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotRintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013
Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 1. Johdanto 2. Hoito osastolla 3. Hoito leikkauksen jälkeen 4. Fysioterapeutti hoidossa mukana 5. Oman hoidon merkitys 6. Rintaproteesiasiaa
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotTERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.
Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442
LisätiedotLiikunta sydäninfarktin jälkeen
Liikunta sydäninfarktin jälkeen Tämä opas sisältää yleisiä ohjeita liikuntaan sydäninfarktin jälkeen. Jos olet saanut lääkäriltä tai fysioterapeutilta erityisiä ohjeita, noudata niitä. 1 2 Liikunta edistää
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotNimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :
OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito
LisätiedotRintaontelon tähystys HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11
Rintaontelon tähystys HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11 Rintaontelon tähystysleikkaus tehdään keuhkopussin, keuhkon tai välikarsinan sairauden luonteen selvittämiseksi
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotSovitut seuranta-ajat
KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti
LisätiedotOhjeet kaihileikkausta varten
Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman
Lisätiedot1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä
Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotHYVINVOINTILOMAKE. pvm
HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi
LisätiedotOhjeita simpukkarakkoleikkaukseen (Clam -cystoplastia) tulevalle potilaalle
1(5) Ohjeita simpukkarakkoleikkaukseen (Clam -cystoplastia) tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa Teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotTerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen.
TerveysInfo sydän ja verisuonitaudit Amanda ja Tomi Lyhytelokuva Amandasta, joka on menossa sydänleikkaukseen. Sairaalassa Amanda saa Tomi nimisen ystävän. Sydänlapset ja aikuiset ry elokuva https://www.youtube.com/watch?v=joq6r0wcwsy
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotAnestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito
Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotPotilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle
1 (5) Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotVoimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki
Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotSYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli
LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle
LisätiedotTerve sydän. Sydänliitto. koko elämäksi. Nainen ja sepelvaltimotauti
Terve sydän koko elämäksi Nainen ja sepelvaltimotauti Sydänliitto SISÄLTÖ TERVE SYDÄN KOKO ELÄMÄKSI 2 NAINEN JA SEPELVALTIMOTAUTI 2 Sydän ja verenkierto 3 Sepelvaltimotauti 3 Sepelvaltimotauti ilmenee
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotPotilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle
1 (6) Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa
LisätiedotEturauhasen poistoleikkaus
Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotSydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
LisätiedotApuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.
TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.
LisätiedotLeikkaukseen saapuvan potilaan valmistelu ja jälkiseuranta El Anne Lahti Dipoli /INTO-päivät
Leikkaukseen saapuvan potilaan valmistelu ja jälkiseuranta El Anne Lahti 6.- 8.11.2018 Dipoli /INTO-päivät Tiedot ja sidonnaisuudet Kirurgian erikoislääkäri 1996 Thx- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri
LisätiedotTässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.
Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotYleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten
Koonnut: Sanna Muukka Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaa 30 prosenttia. Vaikka suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotPalleatyrä HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11
Palleatyrä HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11 Palleatyrässä on kyse tilasta, jossa mahalaukusta osa työntyy pallealihaksessa olevan aukon kautta rintaontelon puolelle.
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo
OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi
LisätiedotOhjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle
1(5) Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa Teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotRINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE
RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin
LisätiedotILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU
Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:
LisätiedotPitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?
'' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli
PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotLanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi
Lanneselän välilevytyrä Potilasohje www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Olette tulossa lanneselän välilevytyrän leikkaukseen. Tässä ohjeessa annamme teille tietoa leikkauksesta ja sen jälkeisestä toipumisesta.
LisätiedotOHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko
LisätiedotLEIKO Leikkaukseen kotoa kulma
LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170
LisätiedotSh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala
Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan
LisätiedotSelkäydinkanavan ahtaus - spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi
Selkäydinkanavan ahtaus - spinaalistenoosi Potilasohje www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtausspinaalistenoosi Teillä on todettu selkäydinkanavan ahtaus eli spinaalistenoosi. Tässä ohjeessa annamme teille
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satasairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 2/19 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla... 4 Yleistä
LisätiedotKyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen
Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen
LisätiedotLASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP
LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
Lisätiedot