Sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnassa

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnassa

2 Lasten ja perheiden palvelut Hyvinvoinnin perustan muodostavat lapsen ja perheen arkiympäristö, koti, varhaiskasvatus ja koulu. Palvelut toteutetaan pääsääntöisesti peruspalveluilla kasvu- ja kehitysympäristössä. Erityisosaamisella tuetaan perustason toimijoita konsultaatioilla, kouluttamisella ja tarkoituksenmukaisesti jalkautumalla. Perheiden kanssa toteutettu palvelun ja hoidon suunnittelu varmistaa palvelujen oikea-aikaisuuden ja tarvelähtöisyyden. Palvelujärjestelmä rakentuu sisällöllisesti kolmeen tasoon: matalan kynnyksen palvelut, erityistason palvelut ja vaativan tason palvelut. Toteutetaan verkostomaisesti toimiva perhekeskusmalli siten, että palvelut tavoitetaan matalalla kynnyksellä ja ne toimivat koordinoidusti ja tieto kulkee. Määritellään maakunnalliset kuvaukset ja toimintamallit sekä eri toimijoiden roolit, miten edetään eriasteisen huolen herättyä. Varmistetaan lapsen ja perheen ohjaus ja pääsy oikeiden palveluiden piiriin. Maakunnalliset kuvaukset tehdään monitoimijaisesti. Erityistaso toimii mahdollisuuksien mukaan avopalveluina tiiviissä yhteistyössä muiden palveluiden ja toimijoiden kanssa. Vaativat sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut (lastensuojelu, somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito) toteutetaan integroidusti, vaikuttavasti ja tehokkaasti (OT-keskukset).

3 Lasten ja perheiden palvelut Erityiset painopistealueet esivalmistelussa: Perhekeskus-toimintamalli perustason monitoimijaisten palveluiden integraation mahdollistajana Systeeminen lastensuojelu (SyTy) toimintamallin jalkautus maakunnan alueen lastensuojelun ammattilaisille OT (Osaamisen tukikeskus)- ja VIP (Vaativan erityistason oppimisen tuen) - verkostot -> erityisen vaativan tason monialaisten palvelukokonaisuuksien valmistelu koko Pohjoisella alueella Lastensuojelun palveluiden yhteishankinta Monialainen yhteistyö palvelurakenteen kaikilla tasoilla Lape-hankkeen jatko: agentit ja muu kehittäminen, kansallinen ohjaus, alueellinen toteutus vuoden 2019 ajalla ja siitä eteenpäin

4

5

6 SyTy hanke Pohjois- Pohjanmaalla Toimii Pohjois-Pohjanmaan liiton alaisuudessa Osa LAPEn siltaustoimenpiteitä ja makusote -esivalmistelua Mukana kaikki Pohjois- Pohjanmaan kuntayhtymät: Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (RAS) Oulunkaaren kuntayhtymä Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Hailuoto Pyhäjo ki Merijärvi Oulainen Kalajoki Alavieska Ylivieska Sievi Nivala Reisjärvi Ii Haapavesi Oulu Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Siikajok i Haapajärvi Siikalatv a Kärsämäki Pyhäjärvi Pyhäntä Pudasjärvi Utajärvi Vaala Taivalkoski Kuusamo Ei mukana

7 Vuoden 2019 aikana 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa varten maakunnalliset tukirakenteet Maakunnallinen ohjausryhmä: Tuki mallin käyttöön otolle ja juurruttamiselle, mallin kirjaaminen palvelustrategiaan Maakuntatasoinen johtoryhmä: Toimeenpanon suunnittelu ja toteutus yhdessä vastuuhenkilön kanssa 2. Varmistetaan johdon ja yhteistyökumppanien perehdytys ja sitoutuminen Perehdytetään SI-SO-TE vastuuhenkilöt. Sovitaan yhteistyötavoista sekä perus- ja erityispalveluiden tarpeenmukaisesta perehdyttämisestä systeemiseen malliin Tiedotetaan ja perehdytetään lastensuojelun (asiakkaiden) ammatilliset verkostot systeemiseen toimintamalliin 3. Organisoidaan lastensuojelu systeemisen toimintamallin mukaiseksi tiimityöksi ja luodaan tiimi- ja täydennyskoulutusten avulla perusta tiimien osaamiselle maakunnalliset kouluttajat tiimien kouluttaminen THL:n kouluttajakoulutuksen mallin mukaisesti (tasalaatuisuus) Varmistetaan malliin siirtyvien tiimien systeemisen mallin mukainen rakenne Varmistetaan tiimien asiakasmäärä mallin mukaiseksi 4. Varmistetaan, että toimeenpano tuottaa vertailtavaa ja luotettavaa arviointi- ja tutkimustietoa mallin vaikutuksista ja kehittämistarpeista Toimitaan koulutetun mallin mukaisesti THL:n arviointitutkimus Implementoinnin vastuuhenkilö: Toimintamallin toimeenpanon koordinointi Viestitetään kuntien / kuntayhtyminen poliittiselle johdolle systeemisestä toimintamallista, mm. sen vaikutuksista Varmistetaan riittävä tuki konsultoiville työntekijöille mm. verkostotapaamisten ja täydennyskoulutusten avulla Varmistetaan perheterapeuttien saatavuus tiimeihin ja perheterapeuttien tuki esim. verkostotapaamisille Maakunnallinen (Pohjoisen OT alueen) lastensuojelun tiedonkeruu

8

9

10

11

12 Toimintakyky ja laaja-alainen kuntoutus Toimintakyvyn arviointia tehdään palvelurakenteen kaikilla tasoilla, jotta kuntoutuksen tarve saadaan tunnistettua mahdollisimman varhain. Keskeinen paikka on sote-keskus, jossa kuntoutuksen tarpeen arviointia tukevat myös sosiaalityön palvelut. Aikuissosiaalityön koordinoiva rooli korostuu erityisesti sosiaalisessa kuntoutuksessa. Maakunnassa lisätään kotikuntoutusta erityisesti ikäihmisille niin, että tavoitteet kotona asuvien ikäihmisten määrässä saavutetaan. Digitaaliset kuntoutumista tukevat palvelut otetaan käyttöön pikaisesti ja niiden käyttömahdollisuudet arvioidaan aina; palveluiden käyttöä opastetaan ja arvioidaan jatkuvasti. Kuntoutuksen vaativien palveluiden osaaminen sekä tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio kootaan alueellisesti ns. osaamiskeskuksiin, mutta varmistetaan tarvittava osaamisen tuki koko maakuntaan. Erityistason palveluiden osaaminen ja saatavuus varmistetaan maakunnan liikelaitoksen yksiköihin ja matalan kynnyksen palveluiden saatavuus sote-keskuksiin tai peruskunnan palveluihin. Monituottajuutta vahvistetaan kaikilla palvelurakenteen tasoilla ja alueellisesti kattavasti. Palveluiden kehittämisessä huomioidaan osallisuus ja kokemustieto, mm. kehittäjäasiakkaiden kautta.

13 Toimintakyky ja laaja-alainen kuntoutus Saatiin tehdyksi Kehittäen päästään eteenpäin Vaatii asiantuntija-tukea Toimintakyvyn ja kuntoutuksen laajaalainen ymmärrys (ICF) -Moniammatillinen keskustelu -yhteisen kielen ja ymmärryksen löytäminen -Koulutus-organisaatioiden yhteistyö ja työnjako -Laajan toimintakykykäsityksen juurruttaminen -Toimintaa ja palveluita ohjaavaksi ilmiöksi Kuntoutuksen integraatiopotentiaali, erityisesti monialaisten palveluiden käyttäjien palveluketjuissa -Paljon sote-palveluita sisältävien hoito- ja palveluketjujen kuvaus yksilölähtöisesti (terveyssostyö ja kuntoutusohjaus) -Yleisten polkujen mallinnus -Aikuissosiaalityön koordinoiva rooli -Rooleista ja työnjaosta sopiminen -Moniammatilliset palvelukokonaisuuksien rajat ylittävät prosessikuvaukset ja työnjaot Työikäisten palvelukokonaisuudessa työ- ja toimintakyvyn arviointi ja parantaminen kuntoutuksen keinoin niin työssä olevilla kuin työttömilläkin -Monialaisten palveluketjujen kuvaus ja mallinnus -Monialaisen kehittämistyön tekeminen (Tth-, Työke- ja Oteyhteistyö) -Rooleista ja työnjaosta sopiminen -Kokemusasiakkuuksien hyödyntäminen -Moniammatilliset palvelukokonaisuuksien rajat ylittävät prosessikuvaukset ja työnjaot Ikäihmisten kotikuntoutuksen toimintamalli -Mallinnus -Kokeilu -Analysointi osin -Jalkauttaminen -Ohjeistuksen yhdenmukaistaminen -Yleisen mallin hyväksyminen Palvelurakenteen tasot ylittävät sekä monituottajuutta hyödyntävät kuntoutuksen prosessit -Tunnistettiin -Kuvattiin osittain (apuvälineprosessi) -Tarkat kuvaukset ja työnjaot -Kokemusasiakkuuksien hyödyntäminen -Moniammatilliset palvelukokonaisuuksien rajat ylittävät prosessikuvaukset ja työnjaot

14 Ikäihmisten palvelut ja sairaalatoiminta Ikäihmisten palveluiden, avosairaanhoidon ja sairaalatoiminnan saumaton yhteistyö on edellytyksenä palvelurakenteiden uudistamiselle. Keskeistä on avohoidon kehittyminen, aktiivinen kuntoutus ja riittävät kotiin annettavat palvelut. Sairaaloissa hoidetaan laadukkaasti ja turvallisesti ne potilaat, jotka ovat sairaalahoidon tarpeessa. Sairaansijojen määrä maakunnassa vastaa palvelutarvetta. Tehdään palvelurakennemuutoksen tueksi henkilöstörakenteen muutossuunnitelma. Asiakasarviointijärjestelmä RAI otetaan käyttöön koko maakunnan alueella asiakastyön ja johtamisen tueksi. Rakennetaan toimenpideohjelma teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseksi kotona asumisen tueksi. Maakunta kehittää ikäihmisten ja erityisryhmien asumisen uusia, yhteisöllisiä ratkaisuja kuntien kanssa. Omais- ja perhehoidon tueksi perustetaan maakunnan alueille osaamisverkosto. Kotona asumisen tueksi laaditaan yhteinen moniammatillisuuden varmistava palvelumalli Integroidaan erityistason ja perustason sairaalatoiminta yhdeksi kokonaisuudeksi ja varmistetaan tehokkaat ja vaikuttavat hoitojaksot. Integrointi hankkeistetaan jatkovalmistelussa erillisillä työryhmillä ja toimeksiannoilla. Otetaan käyttöön yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä. Sulautetaan Tulevaisuuden sairaala 2030-hankkeen suunnittelu maakuntavalmisteluun. Kehitetään voimakkaasti avopalveluita ja avovastaanottotoimintaa (kuvattu vastaanottotoiminnan ja välittömän avun kohdalla) Varmistetaan perustason sairaaloiden riittävät lääkäri-, tutkimus- ja kuntoutuspalvelut joka päivä. Selvitetään perustason nykyisten sairaaloiden ja vuodeosastojen toiminta ja tilojen kunto ja valmistellaan ehdotus sairaalakapasiteetin optimoinniksi asteittain kokonaistaloudellisesti ja koko maakunnan alue huomioon ottaen.

15 Ikäihmisten palvelut ja sairaalatoiminta Ikäihmisten kaikkien palveluiden (avopalveluiden, päivystyksellisten palveluiden ja sairaalatoiminnan) saumaton yhteistyö on edellytyksenä palvelurakenteiden uudistamiselle. Keskeistä on avohoidon kehittyminen, aktiivinen kuntoutus ja riittävät, monipuoliset kotiin ja muihin asumisen ympäristöihin annettavat palvelut. Vietiin eteenpäin palvelurakennemuutoksen kehittämistä ennaltaehkäiseviä ja kevyempiä palveluita painottaen raskaampien palveluiden osuuden vähenemiseksi sekä sen edellyttämää henkilöstörakenteen muutossuunnitelmaa. Asiakasarviointijärjestelmä RAI otettiin käyttöön osassa maakunnan aluetta, suunnitelma laajentumisesta tehtiin Monipuolistettiin kotona asumista tukevia, 24/7 palveluja Rakennettiin toimenpideohjelmaa teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseksi kotona asumisen tueksi niiden ennakkoluulottomaan käyttöönottoon Tunnistettiin ikäihmisten ja erityisryhmien asumisen uusia, normaaliuden periaatteen mukaisia ja yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja kuntien kanssa Tunnistettiin tarve ja mahdollisuudet myös haasteet integroida erityistason ja perustason sairaalatoiminta yhdeksi kokonaisuudeksi ja varmistaa tehokkaat ja vaikuttavat hoitojaksot. Tulevaisuuden sairaala 2030-hankkeen suunnittelun valmisteluun osallistuttiin maakuntavalmistelusta. Selvitettiin perustason nykyisten sairaaloiden ja vuodeosastojen toiminta ja tilojen kunto.

16 I&O kärkihanke Ikäihmisten hyvinvointia on kehitetty ja vahvistettu monialaisesti ja osallistaen eri toimijoita -> Iäkkäiden yhteen sovitettujen palvelujen kokonaisuus on muodostunut yhteistyössä I&O kärkihankkeen muutosagentin, maakunnallisen kehittämisverkoston sekä maakunnan valmisteluhenkilöstön kanssa. Mukana ovat olleet myös mm. ikäihmiset itse, vanhusneuvostot ja yhdistys- ja järjestötoimijat. Kehittämisen painopisteet ovat olleet: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Asiakas- ja palveluohjaus Kotiin annettavat palvelut Monipuoliset asumisen ratkaisut Omais- ja perhehoito Iäkkäiden yhteensovitettu palvelukokonaisuus Pohjois-Pohjanmaalla yhteenveto Tuloksena kuvauksia hyvistä käytänteistä sekä mm. seuraavista toimintamalleista: Sähköinen hyvinvointitarkastus ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit Yhtenäinen palvelutarpeen arviointi Kotikuntoutus Omaishoidon tuen kokonaisuus

17 Välittömän avun tarve Monikanavainen neuvonta, ohjaus ja tarvittaessa välitön apu taataan 24/7 koko maakunnan alueella. perustetaan maakunnallinen tieto-, yhteys- ja konsultaatiokeskus, joka palvelee sekä kuntalaisia että ammattilaisia ympärivuorokautisesti; laajennetaan sähköiset palvelut ja otetaan käyttöön uudet digitaaliset palvelut (ODA, virtuaalisairaala, chat) koko maakunnan alueella; otetaan käyttöön yhteiset potilas- ja asiakastietojärjestelmät; varmistetaan ammattilaisten välinen yhteydensaanti ja konsultaatiomahdollisuudet sekä osaaminen; suunnitellaan ja otetaan käyttöön innovatiivisesti, miten alueellisesti pystytään toteuttamaan kotiin ja asumisyksiköihin vietävät sote-palvelut (arviointi, tutkimus, hoito, kuntoutus, kotisairaala, kotisaattohoito) tarpeen mukaan 24/7 siten, että asiakkaiden turhaa siirtelyä, päivystyskäyttöä ja sairaalajaksoja voidaan välttää; käyttöön otetaan mm. teknologia, etädiagnostiikka ja keveät liikkuvat tiimit siten, että kaikki alueella olevat voimavarat on hyödynnetty tarkoituksenmukaisesti.

18 Avohoito ja vastaanotto Vastaanottopalvelujen on toimittava, jotta tavoitteet kotona pärjäämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi toteutuvat ja palvelurakennemuutos mahdollistuu. Sähköisiä palveluita ja digitalisaatiota hyödynnetään varmistamaan tehokas, joustava ja kansalaisille lähipalveluina näyttäytyvä palvelukokonaisuus. laajennetaan sähköiset palvelut ja otetaan käyttöön uudet digitaaliset palvelut (ODA, virtuaalisairaala, chat) koko maakunnan alueella. Sujuvoitetaan ajanvarausta ja hoidon tarpeen arviota sekä kansalaisen informointia. varmistetaan ammattilaisten välinen yhteydensaanti ja konsultaatiomahdollisuudet eri tasoilla. Tuetaan lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminnalla kotona ja asumisyksiköissä pärjäämistä. otetaan käyttöön yhteinen asiakassuunnitelma. suunnitellaan ja otetaan käyttöön innovatiivisesti, miten alueellisesti pystytään toteuttamaan kotiin ja asumisyksiköihin vietävät sote-palvelut (arviointi, tutkimus, hoito, kuntoutus, kotisairaala, kotisaattohoito) tarpeen mukaan 24/7 siten, että asiakkaiden turhaa siirtelyä, päivystyskäyttöä ja sairaalajaksoja voidaan välttää. Otetaan käyttöön mm. teknologia, etädiagnostiikka ja keveät liikkuvat tiimit. Laajennetaan hoitajien ja eritystyöntekijöiden itsenäistä vastaanottotoimintaa (fysioterapeutit, kansansairauksien hoito, kiirevastaanotot) varmistaen lääkärituki. Tehdään selvitys, miten ilta- ja viikonloppuaikainen lievempien terveysongelmien kiirevastaanottotoiminta on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Määritellään ja jalkautetaan asiakaslähtöiset ja tehokkaat hoitoketjut yhdistämällä eri ammattilaisten, toimijoiden ja erikoisalojen osaaminen. Luodaan rakenne ja toimintamallit hoitoketjujen päivittämiseksi. Varmistetaan erikoisaloittain, miten osaamisella pystytään tukemaan perustasoa monimuotoisesti ja monikanavaisesti.

19 Terveydenhuollon avopalvelut ja jalkautuva erikoissairaanhoito Aluesimuloinneissa tehtiin tarkkaa nykytilan kartoitusta maakunnan eri alueilla toteutuvista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avopalveluista sekä myös välittömän avun palveluista Väestön erilaiset palvelutarpeet eri alueilla tunnistettiin Alueiden palveluita verrattiin tunnistettuihin tarpeisiin Alueet itse analysoivat tulevia palveluiden peittävyyksiä ja saavutettavuuksia suhteessa palvelutarpeisiin ja alueelliseen taloudelliseen kantokykyyn Laajemmat analyysit aluesimulointiaineistojen yhteydessä popmaakunta.fi

20 Pohjoispohjalaisen ihmisen polku sote-palveluissa (1/2) PAINOPISTE MUISSA KUIN SOTE-PALVELUISSA SOTE-PALVELU Kaikki hyvin Kun kiireetön huoli herää Matalan kynnyksen apu kiireettömään huoleen Yhteydenotto sote-palveluihin Kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (= aineiston ulkopuolinen lisäys) Mahdollisimman laajat ohjauspalvelut ensisijaisiin matalan kynnyksen palveluihin: puhelinpalvelut sähköiset palvelut: Virtuaalisairaala (oirearviointi), ODA, Omahoitopalvelu, Chatpalvelut matalan kynnyksen neuvonta Mahdollisimman laajat ensisijaiset matalan kynnyksen palvelut Sähköiset palvelut: Virtuaalisairaala, ODA, Omahoitopalvelu 3. sektorin toiminta Tuki kotona ja arjessa pärjäämiselle Mielenterveyttä tukevia palveluja Varhaiset kuntoutuspalvelut Työterveyshuollon palvelut Helppo yhteydenotto yleiseen palveluohjaukseen puhelin chat-palvelu sähköinen ajanvaraus Riittävä palveluohjaajien määrä Jatkuu seuraavassa diassa. Tehokas ja vaikuttava ennaltaehkäisevä toiminta 3. sektorin toiminta Digikummit opettamassa ja tukemassa sähköisten järjestelmien käyttöä: Esim. sähköinen terveystarkastus, omien tietojen ja tulosten kirjaaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen periaate mukana kaikissa polun vaiheissa

21 Pohjoispohjalaisen ihmisen polku sote-palveluissa (2/2) (somaattisella puolella) SOTE-PALVELUT (JATKOA EDELLISELLE DIALLE) SOTE-PERUSPALVELUT JA -ERITYISPALVELUT LÄHIPALVELUNA LIIKELAITOS TASO 1 TASO 2 TASO 3 TASO 4 SOTE-PERUSTASO (lähellä asukasta) ERITYISOSAAMINEN LÄHIPALVELUNA (lähellä asukasta) JALKAUTUVA ERIKOISSAIRAANHOITO (lähellä asukasta) VAATIVA ERIKOISSAIRAAN- HOITO Palvelut: Yleislääkärin perusvastaanotot (myös etävastaanottona) Hoitajan perusvastaanotot Lääkäri-hoitaja-perusvastaanotot Erityistyöntekijöiden palvelut: Tiettyihin asioihin perehtyneiden vastuulääkärien ja vastuu- / erikois- / asiantuntijahoitajien vastaanotot Ravitsemus-, puhe- ja toimintaterapeuttien sekä asiantuntija-fysioterapeuttien vastaanotot Muut tarpeenmukaiset erityistyöntekijät ja erityistyöryhmät Erikoislääkärien palvelut: Määräytyy alueen tarpeen mukaisesti Joka alueella tarvitaan ikääntyneisiin liittyvää erikoisalaosaamista Erikoislääkäri käsittelee lähetteet etänä tai paikanpäällä viikoittain Konsultaatiovastaus heti konsultaation käsittelyn jälkeen Lähete perustason tai vaativan tason erikoissairaanhoitoon Ammattilaisresurssit turvattava kaikilla tasoilla, mutta erityisesti perustasolla (yleislääkärien ja hoitajien määrä) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen periaate mukana kaikilla tasoilla

22 Erityisosaaminen asiakkaan lähipalveluna (täsmentää edellisen dian tasoa 2) Aineistossa mainittuja erityisosaajia: Asiantuntija- / vastuu- / erityis- / erikoishoitajat: diabetes, sydän, reuma, keuhko / astma / COPD, uniapnea, haava, muisti, silmä, syöpä, psykiatria, depressio, avanne asiakasvastaava päivystävä sairaanhoitaja reseptioikeushoitaja uä-hoitaja chat- / digihoitaja Kätilö-sonograaferit (uä-tutkimuksen tekijät) Asiantuntijafysioterapeutit Ravitsemusterapeutit Toimintaterapeutit Puheterapeutit Työryhmät: esim. monialainen kuntoutus- ja toimintakyky -työryhmä Vastuu-/ erikois- / erityis- / asiantuntijahoitajat: Erikoishoitajien vastaanotot lisääntymässä Alueille monipuolisesti asiantuntijahoitajia Itsenäistä vastaanottoa esim. klo 8-16 välillä joustoa vastaanottoaikoihin (esim. ilta-aikoja)? Kaikkien asiantuntijahoitajien vastaanotto samaan yhteyteen keskinäinen yhteistyö ja konsultointi helpompaa, koska osin samoja asiakkaita käy kaikilla Vastuuhoitajaverkoston kehittäminen Säännölliset verkostotapaamiset koordinaatio, ohjaus, konsultaatiomahdollisuudet esim. chat-verkostona koordinointivastuu sovitaan sote-keskusten ja liikelaitoksen kesken yhteiset toimintakäytännöt Vastuuhoitajat toimivat yhdessä liikelaitoksen työntekijöiden kanssa eri sote-keskuksissa moniosaajia Muuta: Erityisosaamista edellyttävän laitteiston käyttö maksimoitava

23 Sote-palveluissa korostuvia asioita Asiakassuunnitelma (palvelu- ja hoitosuunnitelma) ohjaa yhteistyötä. On kaikkien osallistuvien käytössä. Päivitetään tarvittaessa. Tilanne on hallinnassa koko ajan riippumatta siitä, mikä taho kulloinkin palvelua tai hoitoa antaa. Organisaatiorajat ovat näkymättömiä asiakkaille. Verkostomaiset palvelut muokkautuvat toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Riittävä palveluohjaus ja palveluohjaajien määrä yksilöllinen palvelutarpeen arviointi (hoidon tarpeen arviointi) asiakassuunnitelma ja palveluohjaus Yhtenäinen formaatti Käypä hoito -ohjeet Selkeät, ajantasaiset hoitopolut / -ketjut ja hoidon porrastus Hallittu, helppo siirtyminen tasojen välillä ja esteetön tiedonkulku joustava yhteistyö ja nopeat konsultaatiokäytännöt Vähemmän lähetteitä, nopeampi oikea-aikainen hoito paikanpäällä Etävastaanottoja: lääkärit / erikoislääkärit, työterveyshuolto ja kotihoito Riittävästi kiireettömiä ja akuutteja vastaanottoaikoja Nykyistä laajemmat aukioloajat Hoito, joka on nopeaa ja oikea-aikaista toimivaa ja tehokasta yhdenvertaista / tasapuolista ensisijaisesti paikanpäällä tapahtuvaa tarkoituksenmukaisilta osin sähköistä / virtuaalista tai liikkuvaa Vuodeosastopaikat turvattu heille, jotka tarvitsevat akuuttia osastohoitoa

24 Kaikki toimijat tukemaan sote-palvelujen hoidon kokonaisvaltaisuutta SOTE-PALVELUT SOTE-PERUSPALVELUT JA -ERITYISPALVELUT LÄHIPALVELUNA LIIKELAITOS TASO 1 TASO 2 TASO 3 TASO 4 SOTE-PERUSTASO (lähellä asukasta) ERITYISOSAAMINEN LÄHIPALVELUNA (lähellä asukasta) JALKAUTUVA ERIKOISSAIRAANHOITO (lähellä asukasta) VAATIVA ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidolta saatavaan tukeen tarvitaan nopeutta, joustavuutta, tehokkuutta ja toimivuutta. Huomioitava: tasapuolisuus, etäisyydet, resurssit, tehokkuus ja vaikuttavuus sekä keskitetyn esh-toiminnan hajauttamisen riskit (mm. päivystys) Jalkautetaan liikelaitoksesta sotekeskuksiin (kaikkiin tai vain isompiin) monilla tavoilla: vastaanottoina paikanpäällä tai ainakin isommissa sote-keskuksissa etävastaanottoina (myös kotiin) liikkuvana palveluna sähköisenä palveluna ammattilaisten välisenä joustavana etäkonsultaationa (esim. chat) erityisesti matalan väestötiheyden alueilla Harvemmin toistuvien konsultaatioiden keskittäminen suurempiin keskuksiin (tyypin 1 diabetes, munuaissairaudet, ihotaudit) Hoidon kokonaisvaltaisuutta tukevat myös mm.: 3. sektori (mahdollisuuksien mukaan): potilasohjaus, vertaistukitoiminta Yksityinen sektori Työterveyshuolto Osaamiskeskukset (Oulun ja ympäristön aineistosta: ei avattu tarkemmin, mitä osaamiskeskuksia tarkoitetaan)

25 Paljon palveluja tarvitsevan ihmisen palvelukokonaisuuden hallinta PAINOPISTE MUISSA KUIN SOTE-PALVELUISSA SOTE-PALVELUT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN (HYTE) MATALAN KYNNYKSEN TUKI TASO 1 TASO 2 TASO 3 TASO 4 SOTE-PERUSTASO (lähellä asukasta) ERITYISOSAAMINEN LÄHIPALVELUNA (lähellä asukasta) JALKAUTUVA ESH (lähellä asukasta) VAATIVA ESH Paljon palveluja tarvitseva ihminen PALVELUKOKONAISUUDEN KOORDINOINTI Yhtenäiset palvelupolut (esim. pitkäaikaissairauksien hoitomalli Pisara) selkeät toimintakäytännöt ja työnjako Yhteinen asiakassuunnitelma (hoito- ja palvelusuunnitelma) palveluohjaus oma työntekijä tai työpari, joka koordinoi kokonaisuutta Ihmisen tukena yhteistyötä tekevä moniammatillinen verkosto, jossa mukana asiantuntijoita tarkoituksenmukaisilta tasoilta Tieto liikkuu toimijoiden välillä (esh sote-keskus)

26 Vuodeosastopaikkojen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä Sote-palvelut Avovastaanotot Avohoito Päiväkirurgia Kotihoito Kotisairaanhoito Palveluasuminen Päiväsairaala Kotisairaala Vuodeosastopaikkojen tarve Taustalla vaikuttamassa myös: Sairastavuus Ikääntyminen kroonisia sairauksia yhä enemmän Palvelujen ja hoitojen kehittyminen Väestön keskittyminen