SoTe-Talon ruokasali, Jussaksentie 14, SIPOO, Nikkilä

Transkriptio

1 9/ Aika/Tid , Klo/Kl. 17:30-21:10 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare SoTe-Talon ruokasali, Jussaksentie 14, SIPOO, Nikkilä Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Skogster Antti 17:30-21:10 puh.joht./ordf. Alaterä Mandi 17:30-21:10 vara puh.joht/viceordf. Albrecht Kenneth 17:30-21:10 jäsen/medlem Kaiser Elvira 17:30-21:10 jäsen/medlem Sundbäck Tom 17:30-21:10 jäsen/medlem Kopra Juha 17:30-21:10 varajäsen/ersättare Kytö Juha 17:30-21:10 jäsen/medlem Kahri Lilli 17:30-21:10 jäsen/medlem Kuntsi Maija 17:30-21:10 jäsen/medlem Salo Juha 17:30-21:10 KH:n edust/kst:s repr. Ollikainen Hannu 17:30-21:10 esittelijä/föredragande Strandström Riikka 17:30-21:10 asiantuntija/sakkunnig Keski-Oja Mervi 17:30-18:50 varhaiskasv.pääl/chef f.småb.fostr. Kalima Ville 17:30-18:10 asiantuntija/sakkunnig Ek Daisy 17:30-21:10 pöytäkirj.pit/protokollsförare Poissa/Frånvarande Alasara Sami jäsen/medlem Söderqvist Erin nuorisov./ungdomsrepr. Laitinen Anne kult.ja vap.aik.pääl/dhef f. kult.o fritidstj. Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden sähköisesti tarkastettu et elektroniskt justerat nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Antti Skogster ntarkastaja/juste rare Mandi Alaterä npitäjä/förare Daisy Ek ntarkastaja/justera re Kenneth Albrecht

2 9/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 72 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet 4 73 ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare 5 74 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan 6 75 Söderkulla skola ja kielikylpy, tarveselvitys ja selvitys vaihtoehtoisista sijoituspaikoista / Söderkulla skola och språkbad, behovsutredning och utredning om alternativa placeringar 7 76 Ilmoitusasiat / Delgivningar 8 77 Paviljonkien vuokrasopimusten jatkaminen Söderkullassa / Förlängning av hyresavtal för paviljongerna i Söderkulla skola 78 Vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi / Behovsanalys gällande vattensporttjänster Valmistelupyyntö / Beredningsbegäran 37

3 9/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet SIVVLK 72 Sivistysvaliokunta / Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört.

4 9/ ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare SIVVLK 73 Sivistysvaliokunta / Päätös ntarkastajiksi valittiin Mandi Alaterä ja Kenneth Albrecht. Beslut Till protokolljusterare valdes Mandi Alaterä och Kenneth Albrecht.

5 9/ Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan SIVVLK 74 Sivistysvaliokunta / Päätös Sivistysvaliokunta päätti yksimielisesti hyväksyä esitys- ja lisälistan. Beslut beslöt enhälligt godkänna föredragnings- och tilläggslistan.

6 9/ Söderkulla skola ja kielikylpy, tarveselvitys ja selvitys vaihtoehtoisista sijoituspaikoista / Söderkulla skola och språkbad, behovsutredning och utredning om alternativa placeringar 443/ /2019 SIVVLK 75 Sivistysvaliokunta / Valmistelija / Beredare: vt. sivistysjohtaja/tf.bildningsdirektör Hannu Ollikainen, hannu.ollikainen(at)sipoo.fi Sipoon kunta käynnisti keväällä 2018 selvitystyön, jonka tarkoituksena on selvittää vaihtoehtoisia toteutustapoja Söderkulla skolan uudeksi kiinteistöksi sekä mahdollisuuksia kielikylpytoimintaan Söderkullassa. Selvityksessä pyritään määrittämään koulun ihanteellisin koko ja sijainti Söderkullan alueella. Uusi koulurakennus otetaan käyttöön syksyllä Vt. sivistysjohtajan ehdotus Tieto selvityksestä ja sen edistymisestä merkitään tiedoksi. Tf. bildningsdirektörens förslag Informationen om utredningen och dess framskridande antecknas som kännedom. Päätös Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

7 9/ Ilmoitusasiat / Delgivningar SIVVLK 76 Sivistysvaliokunta / TA Varhaiskasvatuksen palveluverkko - Adressi; Vaadimme Sipoon kunnalta korjaavia toimenpiteitä koulukuljetusten ongelmiin - Adress; Äventyra inte våra barns framtid!! Päätös Ilmoitusasiat annettiin tiedoksi. Beslut Delgivningarna antecknades för kännedom.

8 9/ Paviljonkien vuokrasopimusten jatkaminen Söderkullassa / Förlängning av hyresavtal för paviljongerna i Söderkulla skola SIVVLK Sivistysvaliokunta / Valmistelija / Beredare: vt. sivistysjohtaja/tf. bildningsdirektör Hannu Ollikainen, hannu.ollikainen(at)sipoo.fi Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman Sipoonlahden koulun uuden kiinteistön rakentamiseksi Neiti Miilin tien varrelle. Samalla valtuusto esitti tahdonilmauksen, jossa toivottiin Söderkulla skolan muuttavan väliaikaisesti samoihin tiloihin Sipoonlahden koulun kanssa syksyllä 2020 sen jälkeen, kun uusi koulukiinteistö on valmistunut. Päätöstä perusteltiin sillä, että Söderkulla skolan senaikaisia tiloja Opintiellä pidettiin käyttötarkoitukseensa sopimattomina ja terveydelle vaarallisina. Valtuusto päätti talousarviokäsittelyssä että Opintien tilat korvataan väliaikaisilla paviljongeilla ja että toiminta siirretään paviljonkeihin ruoka-, käsityö- ja liikuntasaleja lukuun ottamatta. Paviljongit otettiin käyttöön syksyllä Vuokrasopimus solmittiin kahdeksi vuodeksi niin, että se päättyy syksyllä Söderkulla skola ja Sipoonlahden koulu ovat siitä lähtien toimineet paviljongeissa. Koska nykytilanne ei enää vastaa vallinnutta tilannetta, vaihtoehtoisia ratkaisuja Söderkulla skolan tiloiksi vuosille tulee tarkastella uudelleen. Sipoon kunta on alkanut suunnitella uutta koulukiinteistöä Söderkulla skolan tarpeisiin. Tarkoituksena on, että koulukiinteistö voidaan ottaa käyttöön syksyllä Asian valmistelussa on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoista ratkaisua. Jokaisesta vaihtoehdosta on pyydetty vaikutustenarvio koulujen hen kilökunnalta ja koulujen koti ja koulu -yhdistyksiltä. Vaikutusten arvio t löytyvät liitteistä. Asia on myös käsitelty sekä suomen- että ruotsinkielisessä koulutusj aostossa Ruotsinkielisessä koulutusjaostossa asia on ollut esillä pä ätöstä varten, kun taas suomenkielisessä koulutusjaostossa asia on ollut kuulemisena. Molempien jaostojen käsittelyt löytyvät liitteistä. Jatkokäsittelyssä on huomioitava, että jaostojen käsittely perustuu si

9 9/ ihen tietoon, että Opintien väistötilojen vuokrataso säilyy ennallaan ( noin k / vuodessa). Tämän jälkeen kunta on saanut tarjouksen josta käy ilm i, että Opintien väistötilojen vuokrataso tulee jatkossa puolittumaan ( noin 642 k / vuodessa) Vaihtoehto 1 Söderkulla skola muuttaa kokonaisuudessaan Sipoonlahden koulun tiloihin. Söderkulla skolalle varataan Sipoonlahdesta kaksi oppimiskylää. Kunta voi luopua molemmista paviljongeista, piharakennuksesta sekä Opintien kiinteistöstä (keittiötä ja liikuntasalia lukuun ottamatta). Vaihtoehto 2 Toisen paviljongin vuokrasopimusta jatketaan. Söderkulla skolan toiminta jatkuu yhdessä paviljongissa, piharakennuksessa ja Opintiellä (ruoka-, käsityö- ja liikuntasalit). Vaihtoehto 3 Molempien paviljonkien vuokrasopimusta jatketaan. Söderkulla skolan toiminta jatkuu paviljongeissa, Opintien ruokalassa ja liikuntasalissa. Kunta voi luopua piharakennuksesta. Vaihtoehtojen vaikutuksia käyttötalouteen on arvioitu seuraavasti (HUOM! Arvio perustuu uusiin vuokriin): Kustannus Muut taloudelliset vaikutukset Vaiht oehto 1 Vaiht oehto 2 0 /vuosi Kunta voi luopua paviljongeista sekä piharakennuksesta ja Opintiestä (keittiötä ja liikuntasalia lukuun ottamatta). 363 t /vuosi Kunta voi luopua yhdestä paviljongista, muttei piharakennuksesta eikä Opintien ruokalasta ja liikuntasalista.

10 9/ Vaiht oehto t /vuosi sekä käsityösalin muuton kustannukset Kunta voi luopua piharakennuksesta, muttei Opintien ruokalasta eikä liikuntasalista. Sipoonlahden oppilasmäärä vuosien 2014 ja 2019 välillä: Muutos Esikoulu 65 Yht. 725 Tarkkojen oppilasmäärien kasvuennusteiden tekeminen on haasteellista, sillä kasvu vaihtelee vuosittain merkittävästi. Sipoonlahden arvioitu oppilasmäärä ja kapasiteetti: Oppilas määrä (e 9) + 23 Oppilas määrä (e 9) + 30 Oppilas paikat Taulukossa on otettu huomioon Söderkulla skolan tarvitsemat noin 260 oppilaspaikkaa (kaksi oppimiskylää à 130 paikkaa) sekä Sipoonlahden oppilasmäärän kasvu joko 23 tai 30 oppilaalla vuodessa. Söderkullan koulu mahtuu Sipoonlahden tiloihin mikäli oppilasmäärä ei Sipoonlahdessa kasva enempää kuin 30 oppilasta

11 9/ vuodessa. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 77. SIVVLK: SWOT Söderkulla, personalens perspektiv Liite / Bilaga 2 / 77. SIVVLK: SWOT Söderkulla, Hem och skola:n näkökulma Liite / Bilaga 3 / 77. SIVVLK: SWOT Sipoonlahden koulu Liite / Bilaga 4 / 77. SIVVLK: SWOT Sipoonlahden koulu, vanhempainyhdistys Liite / Bilaga 5 / 77. SIVVLK: Kaava Söderkulla skola 1 krs Liite / Bilaga 6 / 77. SIVVLK: Kaava Söderkulla skola 2 krs Liite / Bilaga 7 / 77. SIVVLK: Svenska utbildningssektionen Liite / Bilaga 8 / 77. SIVVLK: Suomenkielinen koulutusjaosto Liite / Bilaga 9 / 77. SIVVLK: Vuokran muutos uudessa sopimuksessa Vt. sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta ehdottaa hallitukselle ja valtuustolle, että vuokras opimusta ei jatketa Opintien väistötilojen osalta ja että Söderkulla sk ola siirtyy Sipoonlahden koulun tiloihin syksyllä Päätös edellyt tää, että Söderkullan koululle varataan kaksi oppikylää Sipoonlahde n koulun tiloista ajalle ja että Söderkulla skola saa uudet tilat viimeistään syksyllä 2024 Tf bildningsdirektörens förslag föreslår kommunstyrelsen och fullmäktige att hyreskontraktet för de tillfälliga lokalerna vid Lärdomsvägen inte förlängs och att Söderkulla skola flyttar till Sipoonlahden koulus lokaler hösten Beslutet förutsätter att man i Sipoonlahden koulu reserverar två lärobyar för Söderkulla skola för tiden samt att Söderkulla skola får nya lokaler senast hösten Antti Skogster teki vastaehdotuksen, että palautetaan asia uudelleen käsiteltäväksi koulutusjaostojen seuraaviin kokouksiin ja pyydetään lausuntoa uusien kustannuslaskelmien pohjalta niiden muututtua olennaisesti. Tarkistetaan ja kirjataan paviljonkien vuokraajalta nykyisen sopimuksen voimassaoloaika ja viimeinen mahdollinen jatkosopimuksen tekopäivä.

12 9/ Samanaikaisesti pyydetään varhaiskasvatuspalveluilta selvitystä koulutusjaostoille mennessä Söderkullan varhaiskasvatuksen tilatarpeista tuleville vuosille, jotta mahdollinen samoihin rakennuksiin sijoittaminen voidaan ottaa huomioon. Valiokunta käsittelee uudelleen asiaa kokouksessaan. Mikäli sivistysvaliokunnan päätös on että Söderkulla skola jatkaa väliaikaistiloissa, lisätään budjettiehdotukseen yhden tai molempien paviljonkien vuokraamisen jatkamiseen tarvittava määräraha alkaen nykyisen sopimuksen määräajan umpeutumisesta ja jatkuen vuoden 2024 loppuun. Hallintosäännön mukainen päätösprosessi ja lainvoimaisuus tulee tehdä asian osalta selväksi kaikille asiaa käsitteleville osapuolille. Sivistysvaliokunta kannatti yksimielisesti Antti Skogsterin vastaehdotusta. Päätös Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti vastaehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Beslut godkände enhälligt motförslaget. Paragrafen justerades omedelbart.

13 9/ Vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi / Behovsanalys gällande vattensporttjänster 458/ /2017, 219/ /2019 KH 168 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: tekninen johtaja / tekniska direktör Ilari Myllyvirta, ilari.myllyvirta(at)sipoo.fi, liikuntapalvelupäällikkö / servicechef för idrottstjänster Piritta Forsell, piritta.forsell(at)sipoo.fi Valtuusto käsitteli ja hyväksyi aloitteen uimahallin hankesuunnitelman laatimisesta. Aloitteen vastauksessa todettiin mm. seuraavaa: sipoolaisten uimahalliliikunnan ja käytön tarpeesta ja sen tyydyttämisestä ei ole laadittu vaihtoehtoisia ratkaisuja käsittelevää selvitystä. Sivistysosasto ja Tekniikka- ja ympäristöosasto ovat toteuttaneet vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysin. Tavoite ja toteutus Analyysissa kuvataan Sipoon vesiliikuntapalveluiden vaihtoehdot ja niiden vaikutukset vesiliikunnan olosuhteiden ja vesiliikunta-palvelujen kehittämiseksi koko liikuntakentän ja Sipoon kunnan kehyksessä. Keskeinen tekijä tarkastelussa ovat olleet eri käyttäjäryhmien tarpeet ja se, miten nykytilanne muuttuu vaihtoehdoissa. Selvityksen toteutukseen sisältyivät dokumenttianalyysi, saavutettavuustarkastelu, alustavien vaihtoehtojen laatiminen, vaihtoehtojen tarkentaminen sekä vaikutusten arviointi, jossa mukana ovat myös taloudelliset vaikutukset. Työ tehtiin konsulttityönä ohjausryhmän ohjauksessa. Ohjausryhmään kuuluivat liikuntapalvelupäällikkö Piritta Forsell, investointipäällikkö Edward Frisk, tekninen johtaja Ilari Myllyvirta, sekä sivistysjohtaja Kurt Torsell. Vesiliikunnan ja olosuhteiden nykytilanne Suomessa Noin 43 prosentissa Suomen kaikista paikkakunnista on yksi tai useampi uimahalli. Pääsääntöisesti uimahalli löytyy kaupunkimaisista kunnista mutta uimahalleja on osittain myös pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa. Yleisimmin uimahalleissa

14 9/ on 25 metrin mittainen allas sekä lasten allas. Uimahallirakentamista on perusteltu uinnin merkityksellä kaikenikäisille soveltuvana kuntoilumuotona, asukkaiden tarpeella saada vesiliikuntapalveluita oman kunnan alueelta sekä koulujen uimataidon opetusvelvollisuudella. Suomessa keskimatka lähimpään uimahalliin on 8,9 km ja mediaani 3,3 km. Kolmella neljästä (76 %:lla suomalaisista) lähin uimahalli sijaitsee alle 10 kilometrin etäisyydellä kodista. Vesiliikunnan olosuhteiden nykytilanne Sipoossa Sipoossa on kaksi uima-allasta: Solbackan allas Massbyssä Söderkullassa, sekä SoTe-talon fysioterapia-allas Nikkilässä. Näitä käytetään koulujen uimaopetuksen järjestämiseen sekä ohjattuun ryhmäliikuntaan. Kumpikaan altaista ei ole yksityishenkilöiden omatoimisesti käytettävissä vaan nykytilanteessa kunnan asukkaiden, jotka harrastavat kuntouintia ja/tai haluavat käydä uimassa uimalaitoksessa, on hankittava nämä palvelut naapuri-kunnista. Sipoossa keskimääräinen etäisyys lähimpään uimahalliin on 13,5 km ja vaihtelee 5,9 ja 17 km välillä. Luonnonolosuhteissa uiminen tapahtuu Pilvijärven, Taasjärven ja Möträsk-järven uimarannoilla sekä saaristossa. Järvet sijaitsevat Söderkullassa. Taasjärvi palvelee myös talviuimareita. Kunnan puolesta Sipoossa ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta meressä uimiseen mantereelta käsin. Kuntouimareille tai vesijuoksijoille uimarannat tarjoavat olosuhteet kesäaikana. Luonnonvedet soveltuvat heikosti liikuntarajoitteisille. Vesiliikunnan tarve Vesiliikunnan tarvetta arvioitiin selvityksessä asiakasryhmien kautta, liikuntapalvelujen täydentämisen kautta sekä saavutettavuuden näkökulmasta. Asiakastarpeen arvioimiseksi vesiliikuntapalvelun käyttäjät jaettiin kolmeen ryhmään: asukkaat, oppilaat ja erityisryhmät. Asukkailla tarve liittyy alaryhmästä riippuen terveyden, fyysisen kunnon ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen (kuntouimarit ja vesijuoksijat), tavoitteelliseen uintiharjoitteluun (kilpauimarit) ja vapaa-ajan

15 9/ viettoon (vedestä nauttivat henkilöt). Uimataidon oppiminen voi olla myös aikuisikäisten motivaattori vesiliikuntaan, mutta ennen kaikkea se on yksi peruskoulun liikunnanopetuksen tavoitteista ja täten merkittävä oppilas-asiakasryhmän tarve. Erityisryhmien liikunta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen vuoksi vaikeuksia osallistua yleisiin liikuntaryhmiin. Erityisryhmien osalta vesiliikunnan tarve liittyy kuntouttavaan liikuntaan sekä liikunnan harrastamiseen ylipäätänsä. Matalan kynnyksen liikuntamuotona vesiliikunta voidaan yhdistää muihin liikuntamuotoihin kuten kävely, lenkkeily, juokseminen, hiihto ja kuntosali. Vesiliikunnalla voidaan täten täydentää ja tukea muun liikunnan harrastamista sillä edellytyksellä, että suorituspaikat sijaitsevat lähellä toisiaan Uimahallin sijainnilla ja saavutettavuudella merkitystä. Alle viiden kilometrin säteellä sijaitsevaa uimahallia käytetään todennäköisesti. Myös viidestä kymmeneen kilometrin etäisyydellä olevaa uimahallia käytetään. Kun etäisyys uimahallista kasvaa, käyttö samalla vähenee. Nykytilanteessa Sipoossa sijaitsevilla uima-altailla ei voida tarjota ympärivuotisia olosuhteita omaehtoista kuntouintia ja vesijuoksua, perheiden vauvauintia tai muuta vesiliikuntaa harrastaville. Nykytilanteessa kunnan asukkaiden, jotka harrastavat kuntouintia ja/tai haluavat käydä uimassa, on hankittava nämä palvelut naapurikunnista. Sipoossa sijaitsevien uima-altaiden käyttöaste on niin korkea, että tarjontaa ei voida nykyisestä laajentaa. Saavutettavuus ja kävijäennusteet Sipoossa Uimahallipalveluiden saavutettavuuden näkökulmasta Nikkilä ja Söderkulla ovat uimalaitokselle parhaat vaihtoehdot. Ne ovat saatavuuden osalta varsin lähellä toisiaan. Jos Sipooseen päätetään rakentaa yksi uimahalli, Nikkilässä sijaitsevan uimahallin saatavuus on kaikkien sipoolaisten kannalta parempi sijoittamispaikka kuin Söderkulla. Kun kansallisen liikuntatutkimuksen ja uimahallibarometrin

16 9/ kävijätiedot suhteutetaan Sipoon tämän hetkiseen väestöön, vähintään kerran viikossa tai useammin uivista henkilöistä muodostuisi vuositasolla noin kävijää. Suurin kävijämäärä syntyy tiheästi uimahallia käyttävistä kuntouimareista. Vuosittaisen kävijämäärän ennustetaan nousevan vuoteen 2030 mennessä noin 40 prosentilla. Vaihtoehtojen muodostaminen Vaihtoehtoja muodostettaessa haettiin erilaisia elementtejä monipuolisesti. Vaihtoehdoissa on huomioitu sekä ympärivuotinen laitoksissa tapahtuva vesiliikunta, että luonnonvesissä pääasiassa kesäisin harjoitettava vesiliikunta. Uimalaitosten osalta tutkittiin kahta eri vaihtoehtoista aikataulua - nopea (a) ja myöhäisempi (b) aikataulu. Ratkaisut ilman uimalaitosrakentamista muodostavat 0- ja 0+ -vaihtoehdot. Vaihtoehdoiksi valikoitui näin ollen yhteensä 8 vaihtoehtoa: - VE0+ -vaihtoehto (vesiliikunnan kehittäminen ilman uimalaitosta/uimalaitoksia) - VE1 perusuimahalli Nikkilään (nopea ja myöhäisempi aikataulu) - VE 2 Nikkilään rakennettava laajan palvelutason uimahalli (nopea ja myöhäisempi aikataulu) - VE3 kaksi uimalaitosta (nopea ja myöhäisempi aikataulu) VE0 ja 0+: Vesiliikuntapalveluiden kehittäminen ilman uimalaitosta - Nykyisten olosuhteiden maltillinen kehittäminen olemassa olevien puitteiden pohjalta. - uimaopetus ja ohjattu toiminta nykyiseen tapaan - Kehittämistoimenpiteinä Hitån uimarannan perusparannustyö vuonna 2021 sekä talviuintiolo-suhteiden parantaminen samana vuonna vaihtoehdossa kunta tarjoaa kuntalaisille mahdollisuutta hankkia vesiliikuntapalveluita naapuripaikkakuntien uimahalleista uintisetelillä. Tällaista käytäntöä ei vielä Suomessa ole. VE1a: Nikkilään rakennettava perusuimahalli nopealla aikataululla - yksi iso allas (25m/6 rataa), lasten / opetusallas, monitoimiallas,

17 9/ kahluu-allas ja pieni kylmäallas sekä suihkut, tavalliset saunat ja pukeutumistilat. Muita tiloja noin 150m² - tilaa kuntouimareille, vesijuoksijoille, ohjatulle vesiliikunnalle, uimaopetukselle ja kuntouttavalle vesiliikunnalle - uimahalli käytössä vuonna 2022 VE 1b: Nikkilään rakennettava perusuimahalli myöhemmin toteutettavalla aikataululla - puitteet samat kuin vaihtoehdossa 1a, mutta aikataulu hitaampi (käytössä 2031) VE 2a: Nikkilään rakennettava laajan palvelutason uimahalli nopealla aikataululla - VE 2 on samat tilat kuin VE 1:ssä ja se poikkeaa VE 1:stä seuraavasti: täysimittainen allas (50m/6 rataa) 25 metrin altaan sijaan, pieni poreallas ja hierovia suihkuja. Tavallisten saunojen lisäksi erikoissaunat, pukeutumistilat. Lisäksi samassa rakennuksessa toimisto-, kokous- ja fysioterapiatilaa, kuntosali sekä budosali. - uimahalli käytössä vuonna 2022 VE 2b: Nikkilään rakennettava laajan palvelutason uimahalli myöhemmin toteutettavalla aikataululla - puitteet samat kuin vaihtoehdossa 2a, mutta aikataulu hitaampi (käytössä 2031) VE 3a: Kaksi uimalaitosta nopealla aikataululla - VE 1a:n mukainen halli Nikkilään meriuimala, jossa 25m/4 rataa lämminvesiallas, matala lastenallas, kylmempi merivesiallas sekä sauna pukeutumistiloineen, Etelä-Sipoossa, esimerkiksi Eriksnäsissä - käytössä vuonna 2027 VE 3b: Kaksi uimalaitosta myöhemmin toteutettavalla aikataululla - VE 1a:n mukainen uimahalli ja meriuimala VE 3a:n mukaan - uimahalli käytössä vuonna meriuimala käytössä vuonna 2036 Vaihtoehtojen taloudellinen vertailu ja vaikutusten arviointi Vesiliikuntapalveluiden järjestämisvaihtoehtojen taloudellisissa

18 9/ tarkasteluissa on lähetty siitä, että kussakin vaihtoehdossa esitettyjen uimalaitosten toiminnan harjoittamiseksi tutkitaan yhtiömuodossa. Näin toimimalla kunnalle aiheutuvat kustannukset voidaan laskea luotettavasti. Kaikissa vaihtoehdoissa laskettiin väestöennusteeseen perustuvalla tuottoarviolla kassavirta- ja tuloslaskelma vuoteen 2040 saakka. Vaihtoehtoja verrattiin keskenään niistä kunnalle aiheutuvien kustannusten suhteen (eli kunnalle aiheutuvat kulut uimahalliyhtiölle osoitetusta taloudellisesta tuesta). Aiheutuvat kulut ovat nykytilanteeseen verrattuna lisäkuluja riippumatta uimahallin toteuttamistavasta. Yleisesti ottaen mitä nopeammin investoinnit toteutuvat, sitä aikaisemmin kunnalle kertyy negatiivinen kassavirtavaikutus. Koska kunnan väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan, tulevat etupainotteiset investoinnit vesiliikuntapalveluihin suhteellisesti kalliimmiksi kuin investoinnit, jotka on siirretty ajassa eteenpäin. Nykytilanne ja uimasetelin talousvaikutus (VE 0 ja VE 0+) Nykytilanteen kustannukset Sipoon kunnalle ovat pienet. Yhtenä mahdollisuutena tulevaisuudessa on tarjota kuntalaisille mahdollisuutta hankkia vesiliikuntapalveluita naapuripaikkakuntien uimahalleista uimasetelillä. Tällaista käytäntöä ei vielä Suomessa ole. Uimaseteliä käyttäisivät paljolti luultavasti ne, jotka jo nykyäänkin käyvät harrastamassa vesiliikuntaa naapuripaikkakuntien uimahalleissa. Uimasetelin kustannuksen arvio kunnalle on vuodessa. Arvio perustuu siihen, että kunta tarjoaa kaikille halukkaille vesiliikunnan harrastamisen tukemiseen palveluseteliä 5 kpl vuodessa. Kustannus syntyy kuitenkin vasta uimasetelin toteutuneen käytön myötä. Toteutuneen käytön arvio perustuu uinnin harrastamisen määriin kansallisesti. Uimalaitosvaihtoehtojen talousvaikutukset (VE1-VE2-VE3 a/b) Tarveanalyysissa arvioitiin millaisia kustannuksia uimalaitosvaihtoehdot tuottavat minäkin ajan hetkenä ja toisaalta kuinka suurin kertymä kustannuksista syntyy koko tarkastelujaksolla. Kunnan tuki uimalaitosyhtiölle koostuu sijoituksesta yhtiön omaan pääomaan (investointi) sekä tuesta

19 9/ operatiivisten kustannusten kattamiseen (käyttötalous). Uimalaitoksen investoinnissa puhutaan hallin/laitoksen laajuudesta ja käyttöönottoajankohdasta riippuen noin miljoonan euron investoinnista. Meriuimalainvestoinnin kustannusarvio on 5-6 miljoonaa euroa. Vuosittaiset käyttökustannukset (netto, eli pääsylipputuotot huomioiden) ovat käyttöönottovuonna vaihtoehdosta riippuen noin , meriuimalan kohdalla noin 1/3 perusuimahallin käyttökustannuksista. Kunnan talouden kannalta tarkasteluna vaihtoehdoissa on selkeitä eroja. Talouden vertailu on tehty kahdesta eri näkökulmasta A. vaihtoehtojen (VE1 - VE 3) vertailu, jolloin pohjana on käytetty nopeaa toteutusta B. Nopeasti ja myöhemmin toteutettavan vaihtoehdon vertailu Investoinnin ajankohdalla on merkitystä operatiivisten nettokustannusten muuttuessa kunnan asukasmäärän kasvun myötä (uimalaitoskävijöiden määrä nousee asukasmäärän kasvun myötä, jolloin myös tulovirta kasvaa ja tuen tarve pienenee). Vaihtoehtojen vertailu Vertailussa on käytetty nopeaa toteutusta (vaihtoehdot a) ja taloudelliset vaikutuksen on esitetty yhtiön tulos ja kassavirtalaskelmista perusteella määriteltynä kunnan maksamana tukena uimahallille. Kaikki uimahallit vaativat kunnalta jatkuvan vuosittaisen tuen. 1. Perusuimahalli (VE 1a) on selkeästi vaihtoehdoista halvin. Kunnan maksama tuki on ensimmäisenä toimintavuonna noin euroa, vuonna 2031 noin euroa ja vuonna 2040 noin euroa 2. Laajan palvelun uimahallin (VE 2a) on selkeästi vaihtoehdoista kallein - kunnan maksaman tuen osalta laajan palvelutason uimahalli (VE 2a) on noin 1,7 kertaa perusuimahallia (VE 1a) kalliimpi eli ensimmäisenä toimintavuonna noin euroa, vuonna 2031 noin euroa ja vuonna 2040 noin euroa 3. Kaksi uimalaitosta (perusuimahalli + maauimala merellä) (VE

20 9/ ) on halvempi vaihtoehto kuin laajan palvelun uimahalli (VE 2). Kustannusten ero johtuu käytännössä maauimala merellä hivenen hitaammasta toteutusajankohdasta. ensimmäisenä toimintavuonna noin euroa, vuonna 2031, noin euroa ja vuonna 2040, noin euroa Kunnan tuki vähenee käytön lisääntyessä ja uimahallin pääoman pienetessä koron vähentymisen takia. Vajaa kahdenkymmenen vuoden kuluttua kustannukset ovat perusuimahallista (VE 1a) noin 0,25 milj. euroa ja laajan palvelun uimahallista (VE 2) noin 0,7 milj. euroa. Uimahalli on tällöin myös peruskorjausiässä ja peruskorjauksen jälkeen kunnalta tarvittava tuki kasvaa uudelleen. Kahden uimalaitoksen käytön tuki on samaa suuruusluokkaa kuin laajan palvelun uimahallin vaatima tuki. Investointien laajuuden riittävyyden osalta voidaan todeta, että perusuimahallin kapasiteetti riittää noin asukkaan kunnan tarpeisiin eli kapasiteetti riittäisi kaikissa vaihtoehdoissa seuraavien 30 vuotta ajan. Laajan palvelutason hallissa (VE 2) kapasiteetti on noin kaksikertainen perusuimahalliin nähden. Nopean ja myöhemmän toteuttamisen vertailu Verrattaessa toisiinsa nopealla ja myöhäisemmällä aikataululla toteutettavia vaihtoehtoja toisiinsa voidaan todeta: 1. Kunnan maksama suhteellinen tuki uimahallille pienenee, kun uimahallin toteutusta viivästytetään. Lisäksi tuen maksaminen alkaa vasta kun uimahalli toteutetaan. 2. Kunnan maksaman tuen väheneminen johtuu Sipoon kunnan asukasluvun aiheuttamasta uimahallin kävijämäärän lisääntymisestä. Uimahallin käyttöaseteen lisääntyessä uimahallista kunnalle syntyvien kustannusten määrä vähenee. Uimahallin rakentamisen lykkääminen yhdeksällä vuodella pienentää kunnan perusuimahallissa kunnan tuen 70 prosentista 60 prosenttiin uimahallin pääoma- ja käyttökustannuksista. Laajan palvelutason uimahallissa (VE 2b) kunnan tuki pienenee 77 prosentista 68 prosenttiin uimahallin pääoma- ja käyttökustannuksista.

21 9/ Perusuimahallin käyttöaste on 2020 luvun alussa vähän yli 40 %, vuonna 2030 vajaa 60 prosenttia ja vuonna 2040 yli 70 prosenttia. Laajan palvelutason uimahallin käyttöaste on noin puolet perusuimahallin käyttöasteesta. Vaihtoehtojen vaikutukset kuntalaisiin Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu myös vaikutukset kuntalaisiin suhteessa vesiliikunnan tarpeeseen kolmen eri käyttäjäryhmän mukaan. Nykytilanteessa oppilaille järjestettävä uimaopetus on suhteellisesti vähentymässä kapasiteetin pysyessä ennallaan ja väestömäärän kasvaessa. Kapasiteetin lisääminen on mahdollista vain satunnaisesti naapurikuntien uimahalleissa. Uimahallin rakentamisen myötä uimaopetukseen käytettävää tilaa olisi nykyistä enemmän, joten koululaisten ja uimaopetuksen näkökulmasta uimahallin rakentaminen parantaa nykytilannetta ja kunnassa on mahdollisuus peruskoulun opetussuunnitelman mukaiseen uinnin opetukseen. Keskinäisessä vertailussa vaihtoehdot 3a ja 3b (uimahalli + meriuimala) ovat parempia, koska maauimalan myötä uimaopetusta voidaan tarvittaessa jakaa keväisin ja syksyisin kahden uimalaitoksen kesken. Erityisryhmien osalta vaihtoehdot 1a, 1b, 2a ja 2b parantavat nykyistä tilannetta lisäämällä kapasiteettia ohjattuun ja kuntouttavaan vesiliikuntaan monitoimialtaassa. Uuden uimalaitoksen myötä myös esteettömyysasiat tulevat huomioiduksi. Vaihtoehdoissa 3a ja 3b (meriuimalassa) on myös mahdollista toteuttaa ohjattua vesiliikuntaa. Uimalaitosten myötä mahdollisuudet vesiliikunnan ympärivuotiseen harjoittamiseen omassa kunnassa lisääntyvät joko nopealla tai hitaammalla aikataululla. Uimalaitosten rakentaminen lisää liikunnan määrää, mutta liikuntaa harrastavien absoluuttinen määrää ei välttämättä kasva aivan samassa suhteessa, kun jo aiemmin liikunnallisesti aktiivisten liikunnan harrastus (tai osa siitä) siirtyy Sipoon uimalaitoksiin. Uimahalli kuitenkin todennäköisimmin houkuttelee myös aiemmin liikuntaa harrastamattomia sipoolaisia liikunnan pariin ja mahdollisuudet esim. matalan kynnyksen toimintaan paranevat huomattavasti.

22 9/ Uimahallin / -laitosten myötä henkilöstön määrä (huolto, ylläpito, järjestelmät) lisääntyy 4-6 henkilöllä vaihtoehdosta riippuen. Vaihtoehtojen ympäristövaikutukset ovat lisääntynyttä energiankulutusta lukuun ottamatta vähäisiä. Lausunnot ja johtopäätökset vesiliikunnan tarveanalyysistä Vesiliikunnan tarveanalyysin perustella tulisi päättää, mitkä ovat Sipoon liikunnan kokonaisuuden ja vesiliikunnan kehittämisen keskinäiset painopisteet. Asiaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon sekä käytettävissä olevat resurssit että tarpeet. Vesiliikunnan tarveanalyysissä on esitetty vaihtoehtoiset vesiliikunnan kehittämismahdollisuudet erityisesti uimahallin toteuttamisen osalta. Raportissa on esitetty nykyisen toimintamallin kehittämisen lisäksi kolme eri laajuista uimahalli/maauimala vaihtoehtoa. Lisäksi raportissa on esitetty kaikille vaihtoehdoille kaksi vaihtoehtoista toteutusaikataulua eli mahdollisimman nopea ja myöhemmin noin 10 vuoden päästä toteutettavat vaihtoehdot. Kaikille vaihtoehdoille on laadittu vaikutusten arviointi, jossa on käsitelty vaihtoehtojen taloudelliset vaihtoehdot, vaikutukset kuntalaisiin ja vesiliikunnan tarpeeseen sekä -määrään. Kunnanhallitus pyytää lausuntoa vapaa-ajan jaostolta, sivistysvaliokunnalta, tekniseltä valiokunnalta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalta siten, että kunnanhallitus käsittelee asian uudelleen kesäkuussa ennen talousarvion raamin päättämistä. Lausunnossa tulisi ottaa kantaa, mikä on Sipoon vesiliikunnan kehittämisen vaihtoehto (VE 0+, VE 1, VE 2 ja VE3) tai onko jokin muu uusi valittava vaihtoehto. Lisäksi lausunnossa tulisi ottaa erikseen kantaa valittavan vaihtoehdon toteutusajankohtaan. Lausunnossa tulisi ottaa huomioon myös koko liikunnan ja kunnan resurssien riittävyys. Liitteet / Bilagor Liite/ Bilaga 1 /168. KH: Loppuraportti: Sipoon vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi Liite/ Bilaga 2 /168. KH: Saavutettavuustarkastelu Liite/ Bilaga 3 /168. KH: Vesiliikuntapalveluiden järjestäminen Liite/ Bilaga 4 /168. KH: Vaihtoehtojen taloudelliset laskelmat

23 9/ Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus pyytää liitteenä olevasta Sipoon vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysistä lausuntoa Sipoon vesiliikunnan kehittämisen vaihtoehdon valinnasta ja toteutuksen. aikataulusta. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen begär utlåtande om den bifogade behovsanalysen gällande vattensporttjänster i Sibbo i syfte att välja alternativ och sätt för förverkligande. Kunnanjohtajan muutettu ehdotus Kunnanhallitus pyytää lausuntoa vapaa-ajan jaostolta, sivistysvaliokunnalta, tekniseltä valiokunnalta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalta mennessä. Lausunnossa tulisi ottaa kantaa, mikä on Sipoon vesiliikunnan kehittämisen vaihtoehto (VE 0+, VE 1, VE 2 ja VE3) tai onko jokin muu uusi valittava vaihtoehto. Lisäksi lausunnossa tulisi ottaa erikseen kantaa valittavan vaihtoehdon toteutusajankohtaan. Lausunnossa tulisi ottaa huomioon myös koko liikunnan ja kunnan resurssien riittävyys. Kustannustarkastelu maauimalasta Nikkilään lähetetään erikseen lausunnon antajalle mennessä. Kommundirektörens ändrade förslag Kommunstyrelsen begär utlåtande av fritidssektionen, bildningsutskottet, tekniska utskottet och social- och hälsovårdsutskottet senast I utlåtandet ska tas ställning till vilket är alternativet för att utveckla vattensporttjänsterna i Sibbo (VE0+, VE1 och VE3) eller om det finns något annat alternativ. Dessutom ska i utlåtandet separat tas ställning till tidtabellen för förverkligandet av det valda alternativet. I utlåtandet borde också beaktas hur resurserna för idrotten och kommunen räcker till. En kostnadsgranskning för ett utebad i Nickby sänds separat till dem som ska ge utlåtande senast Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens ändrade

24 9/ förslag. VAPJAOS Vapaa-ajanjaosto / Fritidssektionen Valmistelija / Beredare: liikuntapalvelupäällikkö / servicechef för idrottstjänster Piritta Forsell, piritta.forsell(at)sipoo.fi Kunnanhallitus pyytää mennessä vapaa-ajanjaoston lausuntoa oheisesta vesiliikuntapalvelujen tarveanalyysistä. Analyysissa kuvataan Sipoon vesiliikuntapalveluiden vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vesiliikunnan olosuhteiden ja vesiliikuntapalvelujen kehittämiseksi koko liikuntakentän ja Sipoon kunnan kehyksessä. Keskeinen tekijä tarkastelussa ovat olleet eri käyttäjäryhmien tarpeet ja se, miten nykytilanne muuttuu vaihtoehdoissa. Lausunnossa tulee ottaa kantaa, mikä on Sipoon vesiliikunnan kehittämisen vaihtoehto (VE 0+, VE 1, VE 2, VE3 ja VE4) tai onko jokin muu uusi valittava vaihtoehto. Lisäksi lausunnossa tulee ottaa erikseen kantaa valittavan vaihtoehdon toteutusajankohtaan. Lausunnossa tulee ottaa huomioon myös koko liikunnan ja kunnan resurssien riittävyys. Liitteet / Bilagor Liite/ Bilaga 1/ 63 VAPJAOS: Loppuraportti: Sipoon vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi Liite/ Bilaga 2/ 63 VAPJAOS: Saavutettavuustarkastelu Liite/ Bilaga 3/ 63 VAPJAOS: Vesiliikuntapalveluiden järjestäminen Liite/ Bilaga 4/ 63 VAPJAOS: Vaihtoehtojen taloudelliset laskelmat Liite/ Bilaga 5/ 63 VAPJAOS: Maauimala Nikkilään Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön ehdotus Jaosto päättää lausua seuraavaa: Vapaa-ajanjaosto pitää selvitystä hyvin perusteellisena ja esitetyt vaihtoehdot antavat selkeän kuvan eri laajuisten toteutustapojen vaikutuksista niin investointien kuin käyttökustannustenkin osalta. On hyvä kuitenkin muistaa, että uimahallin kaltaisella investoinnilla on erittäin tärkeä ja vaikuttava merkitys liikunnan määrän lisääntymiseen, hyvinvoinnin kasvuun ja sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä kuntalaisten tyytyväisyyteen ylipäätänsä kotikuntansa palveluihin. Nyt kun Mäntsälässäkin on tehty päätös

25 9/ uimahallin rakentamisesta, on Sipoo suurin Suomen kunta, jossa ei vielä ole omaa uimahallia. Jaosto katsoo, että kunnan tulee rakentaa vaihtoehto 1a mukainen perustason uimahalli seuraavilla lisäyksillä: uimahallissa pitää olla poreallas, sekä lasten liukumäki. Jaosto ei tässä vaiheessa katso maauimalaa tarpeelliseksi. Uimahallin tulisi sijaita välituntietäisyydellä Nikkilän Sydämestä. Tontin määrittely pitäisi tehdä mahdollisimman pian ja kaavan valmistelu aloittaa viipymättä. Hankkeelle tulee asettaa tavoiteaikataulu sellaiseksi, että uimahalli otetaan käyttöön vuonna Liikuntapalveluille ja hankkeen suunnitteluun tulee varata riittävät resurssit, jotta tämän ja muiden menossa olevien hankkeiden suunnitteluun voidaan allokoida riittävästi liikunta-alan asiantuntijuutta ja kuitenkin samalla ylläpitää nykyiset Liikuntapalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Kultur- och fritidschefens förslag Sektionen beslutar att ge följande utlåtande: Fritidssektionen anser att utredningen är mycket grundlig och att de alternativ som representeras ger en tydlig bild av hur genomförandesätt på olika skala kan påverka både investeringarna och verksamhetskostnaderna. Det är dock viktigt att komma ihåg att investeringar lik en simhall har en viktig påverkan i hur man ökar motion och välmående och förebygger sjukdomar samt hur nöjda kommuninvånarna i överlag är med tjänsterna i sin hemkommun. Nu när även Mäntsälä kommun har fattat beslut om att bygga en simhall är Sibbo den största av Finlands kommuner som inte ännu har en egen simhall. Sektionen anser att kommunen bör bygga en simhall med basservice enligt alternativet 1a med följande tillägg: simhallen ska ha en bubbelpool och en rutschbana för barn. I det här skedet anser sektionen inte att det behövs ett utebad. Simhallen bör vara belägen på sådant avstånd från Nickby Hjärta att den kan besökas under rasterna. Definition av tomten bör göras så snart som möjligt och planberedningen inledas utan dröjsmål. Målet för projektet bör vara att simhallen ska bli färdig och kan tas i bruk år Tillräckliga resurser bör reserveras för idrottstjänsterna och

26 9/ projektplaneringen, så att för planeringen av detta projekt och övriga aktuella projekt kan allokeras tillräckligt med expertkunskaper inom idrott och motion utan att dra ner på de idrottstjänster som nu produceras effektivt och kostnadseffektivt. Päätös Vapaa-ajanjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Fritidssektionen godkände enhälligt föredragandes förslag. SIVVLK Sivistysvaliokunta / Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell Valtuusto käsitteli ja hyväksyi aloitteen uimahallin hankesuunnitelman laatimisesta. Aloitteen vastauksessa todettiin mm. seuraavaa: sipoolaisten uimahalliliikunnan ja käytön tarpeesta ja sen tyydyttämisestä ei ole laadittu vaihtoehtoisia ratkaisuja käsittelevää selvitystä. Sivistysosasto ja Tekniikka- ja ympäristöosasto ovat toteuttaneet liitteenä oleva vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysin. Kunnanhallitus pyysi lausuntoa vapaa-ajan jaostolta, sivistysvaliokunnalta, tekniseltä valiokunnalta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalta mennessä. Lausunnossa tulisi ottaa kantaa: - mikä on Sipoon vesiliikunnan kehittämisen vaihtoehto (VE 0+, VE 1, VE 2 ja VE3) - onko jokin muu uusi valittava vaihtoehto - valittavan vaihtoehdon toteutusajankohtaan - koko liikunnan ja kunnan resurssien riittävyyteen Kustannustarkastelu maauimalasta Nikkilään on lähetetty erikseen lausunnon antajalle mennessä.

27 9/ Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 68. SIVVLK: Loppuraportti: Sipoon vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi Liite / Bilaga 2 / 68. SIVVLK: Saavutettavuustarkastelu Liite / Bilaga 3 / 68. SIVVLK: Vesiliikuntapalveluiden järjestäminen Liite / Bilaga 4 / 68. SIVVLK: Vaihtoehtojen taloudelliset laskelmat Liite / Bilaga 5 / 68. SIVVLK: Maauimala Nikkilään Sivistysjohtajan ehdotus Valiokunnalle esitetään vesiliikuntaselvitys ja valiokunta käy lähetekeskustelun ja antaa evästyksensä valmistelijoille. Annettavasta lausunnosta päätetään valiokunnan syyskuun kokouksessa. Bildningsdirektörens förslag Vattenmotionsutredningen presenteras för utskottet som har en remissdebatt om ärendet och ger vägledning till beredarna. Utskottet beslutar om sitt utlåtande på sitt möte i september. Päätös Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag. SIVVLK 78 Sivistysvaliokunta / Valmistelija / Beredare: vt. sivistysjohtaja/tf.bildningsdirektör Hannu Ollikainen, hannu.ollikainen(at)sipoo.fi Vaihtoehdon valinta Sipoon nykyinen palvelutaso kahden pienehkön uima-altaan osalta riittää koululaisten uimaopetukseen ja kuntouttavaan vesiliikuntaan. Koululaisten uimaopetus tulee tarvitsemaan lähivuosina lisätilaa, mikä on löydettävä ratkaisu. Hyvä palvelutaso kasvavassa Sipoossa edellyttää ennemmin tai myöhemmin uimahallin rakentamista kuntaan. Näistä syistä Sipoossa on varauduttava tulevaisuudessa vesiliikunnan osalta myös uimahallin toteuttamiseen. Suomessa on tällä hetkellä vain 12 laajan palvelutason uimahallia,

28 9/ joissa on mahdollista laajentaa vesiliikunta mm. kilpauintiin. Perusuimahallin kapasiteetin on esitetty riittävän noin asukkaan tarpeisiin ja ajallisesti vuosikymmeniksi Sipoon tarpeisiin. Laajan palvelutason uimahallin kustannukset (VE 2) ovat 1,6-kertaiset perusuimahalliin verrattuna. Raportinssa todetaan, että perusuimahallin toteuttaminen Nikkilään (VE 1) on kapasiteetiltaan riittävä koko Sipoolle. Vaikka palvelutaso yhden uimahallin ratkaisun osalta onkin paras sijoittaessa uimahalli Nikkilään, jää Söderkullan vesiliikunnan palvelutaso Nikkilää alemmaksi. Maauimala merellä Söderkullassa Nikkilän perusuimahallin lisäksi (VE 3) täydentäisi sipoolaisten vesiliikunnan palvelutasoa ja parantaisi vesiliikunnan palvelutasoa Söderkullassa. Kustannuksiltaan ko. vaihtoehto jää pienemmäksi kuin laajan palvelutason uimahalli (VE 2). Raportin ja sen liitteiden perusteellaa maauimala Nikkilän uimahallin yhteytteen ei palvele Sipoon kokonaisuutta parhaalla mahdollisella tasolla. Uimaseteli on erillinen ratkaisu, jonka kustannukset käyttötalouteen ovat lähes 0,3 milj, euroa vuodessa ja vaikutukset tarkemmin selvittämättä. Edellä mainituista syistä sivistysvaliokunnalle esitetään lausuttavaksi vaihtoehdon 3 mukainen ratkaisu, jossa perusuimahalli toteutetaan Nikkilään ulkoilumaaston välittömään läheisyyteen esim. Nikkilän kartanon kaava-alueelle ja Söderkullaan toteutetaan maauimala merellä esim. Eriksnäsin alueelle merenrantaan. Lisäksi esitetään, että molemmille uimalaitoksille varataan alueiden kaavoitusta edistettäessä tontit uimalaitosten ja niiden oheistoimintojen mahdollistamiseksi. Liikunnan ja kunnan resurssien riittävyys Raportissa Sipoon uimalaitosten Sipoon kunnalle aiheuttamat kustannukset on määritetty oletetun perustettavan uimalaitosten yhtiön tulos- ja taselaskelmien avulla. Perusuimahallin (VE 1) pääoma- ja käyttökustannukset arvioidaan raportissa olevan ensimmäisenä toimintavuotena noin 1,0 milj. euroa vuodessa, laajan palvelutason uimahallin (VE 2) pääoma- ja käyttökustannukset noin 1,6 milj. euroa vuodessa ja kahden uimalaitoksen (VE 3) pääoma- ja käyttökustannukset perusuimahallin osalta noin 1,0 milj. euroa vuodessa ja maauimalan osalta noin 0,5 milj. euroa vuodessa. Vaihtoehdossa maauimala merellä Söderkullaan toteutetaan muutaman vuoden viiveellä perusuimahallin toteuduttua.

29 9/ Esitetty vaihtoehto lisää kunnan menoja tilinpäätöksessä edellä mainituilla summilla ja ko. summa tulee sisällyttää liikunnan nykyisten noin 2 milj. euron menojen päälle, ellei nykyisiä liikunnan menoja ja samalla palveluja pienennetä. On hyvä huomioida, että valtuusto on hyväksynyt taloudelle strategisen tavoitteen, että kunnan verrannolliset toimintamenot per asukas laskevat joka vuosi. Vesiliikunnan mahdollistaminen tulevaisuudessa on tärkeää ja lisää Sipoon asukkaiden liikunnan määrää. Raportin mukaan liikuntaa harrastavien asukkaiden määrä ei välttämättä nouse ainakaan samassa suhteessa, sillä osa vesiliikuntaa harrastavista harrastaa jo valmiiksi muuta liikuntaa. Vesiliikunnan osuus kaikesta liikunnasta on lisäksi kohtuulisen pieni. Raportissa todetaankin, että kaikki ikäryhmät huomioiden 10 % suomalaisista ui aktiivisesti (kerran viikossa) ja noin puolet (48%) Suomen väestöstä käy uimahallissa vähemmän kuin kerran vuodessa. Aikataulun valinta Raportissa esitettyjen nopean ja myöhäisemmän toteutuksen vaihtoehtojen tarkastelut osoittavat, että uimahallin toteutuksen lykkääminen pienentää uimahallin kunnalle aiheutuvia pääoma- ja käyttökustannuksia reaalisesti noin 10 prosenttia asukasmäärän kasvun ja siitä aiheutuvien käyntimaksujen lisääntymisen takia. Kaikki investoinnit lisäävät kunnan kuluja poistojen ja korkojen kautta ja ne on katettava tuloilla. Myös mahdolliset lisäpalvelut on katettava tuloilla. Näin ollen uimahallin toteuttaminen ja siitä aiheutuvat pääoma- ja käyttökustannukset kilpailevat muiden investointien ja palveluiden laajentamisen kanssa, kuten esimerkiksi nuorison harrastetilat, kulttuuritilat, liikunnan muut suorituspaikat ja välttämättömyyspalvelut, kuten koulut ja päiväkodit. Sipoon asukasmäärän, koululaisten määrän kasvaessa lisääntyy myös tarve kehittää vesiliikuntapalveluja ja rakentaa uimahalli Sipooseen. Siihen saakka, kun koululaisten ja kuntouttavan liikunnan vuorot voidaan järjestää, ei kuitenkaan ole pakottavaa tarvetta toteuttaa uimahallia Sipooseen. Sipoon kunnan talouskehys näyttää kohtuullisen tiukalta sekä käyttötalouden, että investointien osalta. Aikataulun osalta olisi tärkeää, että hankkeen toteutuksen tulee tapahtua käytettävissä olevien resurssien ehdoilla ja hankkeen toteutus ei saa vaarantaa

30 9/ tai heikentää peruspalveluiden kehittämistä ja tuottamista jatkuvasti kasvavalle väestölle. Edellä mainituista seikoista johtuen toteuttamisjankohdaksi esitetään selvityksessä olevaa myöhempää ajankohtaa. Myöhempi ajankohta on mahdollinen uimahallin välttämättömyyspalveluiden, eli koululaisten uimaopetuksen ja kuntouttavan liikunnan järjestämisen osalta. Vapaa-ajan liikuntaan sipoolaisilla on mahdollisuus suhteellisen lähellä olevissa nykyisissä uimahalleissa. Muiden kunnan välttämättömyysinvestointien ja kunnan talouden tasapainon osalta uimahallin toteutuksen siirtäminen myöhempään ajankohtaan on perusteltu. Perusuimahallin toteuttaminen Nikkilään lisää selvityksen mukaan noin 1,0 milj. eurolla vuodessa kunnan menoja suhteessa tuloihin ja maauimalan toteuttaminen Söderkullaan noin 0,5 milj. eurolla vuodessa. Tästä syystä kunnan tulee laatia suunnitelma tulojen lisäämiseksi ja menojen pienentämiseksi, jotta uimahallin toteutuksen jälkeenkin kunnan toiminta on tasapainossa. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 78. SIVVLK: Loppuraportti: Sipoon vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi Liite / Bilaga 2 / 78. SIVVLK: Saavutettavuustarkastelu Liite / Bilaga 3 / 78. SIVVLK: Vesiliikuntapalveluiden järjestäminen Liite / Bilaga 4 / 78. SIVVLK: Vaihtoehtojen taloudelliset laskelmat Liite / Bilaga 5 / 78. SIVVLK: Maauimala Nikkilään Vt. sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta toteaa, että Vesiliikuntapalveluiden analyysi on monipuolinen, selkeä ja antaa hyvän kuvan nykytilanteesta ja toiminnan kehittämismahdollisuuksista kunnassa. Sivistysvaliokunta esittää kunnanhallitukselle vesiliikunnan kehittämisen valittavaksi vaihtoehdoksi, hankkeiden toteutusajankohdiksi ja tarvittavien resurssien järjestämiseksi seuraavaa: 1. Vesiliikunnan kehittäminen toteutetaan vaihtoehdon 3 mukaisella ratkaisulla, jossa perusuimahalli toteutetaan Nikkilään ulkoilumaaston välittömään läheisyyteen esim. Nikkilän kartanon kaava-alueelle ja Söderkullaan toteutetaan maauimala merellä

31 9/ esim. Eriksnäsin alueelle merenrantaan. 2. Molemmille uimalaitoksille varataan alueiden kaavoitusta edistettäessä tontit uimalaitosten ja niiden oheistoimintojen mahdollistamiseksi. 3. Toteuttamisajankohdaksi esitetään selvityksessä olevaa myöhempää ajankohtaa. Myöhempi ajankohta on mahdollinen uimahallin välttämättömyyspalveluiden eli koululaisten uimaopeutuksen ja kuntouttavan liikunnan järjestämisen osalta. Vapaa-ajan vesiliikuntaan sipoolaisilla on mahdollisuus suhteellisen lähellä olevissa nykyisissä uimahalleissa. Muiden kunnan välttämättömyysinvestointien ja kunnan talouden tasapainon osalta uimahallin toteutuksen siirtäminen myöhempään ajankohtaan on perusteltu. 4. Perusuimahallin toteuttaminen Nikkilään lisää selvityksen mukaan noin 1,0 milj. eurolla vuodessa kunnan menoja suhteessa tuloihin ja maauimalan toteuttaminen Söderkullaan noin 0,5 milj. eurolla vuodessa. Tämän takia esitetään, että kunnan tulee laatia suunnitelma tulojen lisäämiseksi ja menojen pienentämiseksi, jotta uimahallin toteutuksen jälkeenkin kunnan toiminta on tasapainossa Tf. bildningsdirektörens förslag konstaterar att analysen av vattenmotionstjänster är mångsidig och tydlig och ger en bra bild av nuläget och möjligheterna att utveckla verksamheten i kommunen. BIldningsutskottet föreslår kommunstyrelsen följande angående valet av alternativ, tidtabellen för genomförandet av projekten och ordnandet av behövliga resurser: 1. Utvecklingen av vattenmotionen genomförs enligt lösningen i alternativ 3 där en simhall på basnivå byggs i omedelbar närhet till friluftslederna i Nickby, t.ex. på Nickby gårds område, och i Söderkulla byggs ett friluftsbad vid havet, tex. vid havsstranden i Eriksnäs. 2. I samband med att planläggningen i områdena främjas reserveras tomter för båda siminrättningarna i syfte att förverkliga siminrättningarna och deras stödtjänster.

32 9/ Som tidpunkt för genomförandet föreslås den senare tidpunkten i utredningen. Den senare tidpunkten är möjlig vad gäller ordnandet av simhallens nödvändighetstjänster såsom simundervisning för skolelever och rehabiliterande motion. Sibboborna har möjlighet att utöva vattenmotion på fritiden i de nuvarande simhallarna som finns på relativt nära håll. Med tanke på kommunens övriga nödvändighetsinvesteringar och ekonomins balans är det motiverat att skjuta upp byggandet av simhallen till den senare tidpunkten. 4. Att bygga en simhall på basnivå i Nickby ökar enligt utredningen kommunens utgifter med cirka 1,0 miljon euro om året i förhållande till inkomsterna och byggandet av friluftsbadet i Söderkulla ökar utgifterna med cirka 0,5 miljoner euro om året. På grund av detta föreslås att kommunen gör upp en plan för att öka inkomsterna och minska utgifterna så att kommunens verksamhet är i balans också efter att simhallen har byggts. Tom Sundbäck ehdotti, että pysytään Vapaa-aika jaoston päätöksessä. Maija Kuntsi ja Juha Kopra kannattivat Tom Sundbäckin ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Tom Sundbäckin vastaehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: Esittelijän ehdotus, jaa (5 kpl): Antti Skogster, Mandi Alaterä, Kenneth Albrecht, Elvira Kaiser ja Juha Kytö. Tom Sundbäckin vastaehdotus, ei (4 kpl): Maija Kuntsi, Lilli Kahri, Juha Kopra ja Tom Sundbäck. Lilli Kahri teki vastaehdotuksen, että uimahalli valmistuisi Tom Sundbäck kannatti Lilli Kahrin ehdotusta.