SoTe-talon ruokasali, Jussaksentie 14, SIPOO

Transkriptio

1 8/ Aika/Tid , Klo/Kl. 17:30-22:05 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare SoTe-talon ruokasali, Jussaksentie 14, SIPOO Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Skogster Antti 17:30-22:05 puh.joht./ordf. Alaterä Mandi 17:30-21:30 vara puh.joht/viceordf Albrecht Kenneth 17:30-22:05 jäsen/medlem Kaiser Elvira 17:30-22:05 jäsen/medlem Sundbäck Tom 17:30-22:05 jäsen/medlem Kahri Lilli 17:30-22:05 jäsen/medlem Kuntsi Maija 17:30-19:45 jäsen/medlem Salo Juha 17:30-20:45 KH:n edust/kst:s repr Torsell Kurt 17:30-22:05 esittelijä/föredragande Keski-Oja Mervi 17:30-21:45 varhaiskasv.pääl/chef f.småb.fostr. Forsell Piritta 17:30-21:40 asiantuntija/sakkunnig Kärki Juhani 17:30-22:05 asiantuntija/sakkunnig Salomaa Petra 17:30-20:15 asiantuntija/sakkunnig Vanhanen Seija 17:30-18:20 asiantuntija/sakkunnig Myllyvirta Ilari 17:30-20:15 asiantuntija/sakkunnig Kalima Ville 17:30-20:15 asiantuntija/sakkunnig Ek Daisy 17:30-22:05 pöytäkirj.pit/protokollsförare Poissa/Frånvarande Alasara Sami jäsen/medlem Kytö Juha jäsen/medlem Söderqvist Erin nuorisov./ungdomsrepr. Ollikainen Hannu opetuspääl./undervisn.ch Laitinen Anne kult.ja vap.aik.pääl/dhef f. kult.o fritidstj. Strandström Riikka asiantuntija/sakkunnig Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden sähköisesti tarkastettu et elektroniskt justerat nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Antti Skogster ntarkastaja/juste rare Maija Kuntsi Tom Sundbäck :00 npitäjä/förare Daisy Ek ntarkastaja/justera re Lilli Kahri

2 8/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 63 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet 4 64 ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare 5 65 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan 6 66 Ilmoitusasiat / Delgivningar 7 67 Talousarvion investointiosa, lausunto / Investeringsdelen i budgeten för åren , utlåtande 68 Vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi / Behovsanalys gällande vattensporttjänster 69 Aloite ikäihmisten liikuntapalveluiden kattavuudesta, tiedottamisesta ja kuljetuspalveluista / Marja Manninen-Ollberg ym. / Motion om utbudet av och informationen om motionstjänster för äldre samt färdtjänsterna till dem / Marja Manninen-Ollberg m.fl. 70 Talousarvio 2019 muutos- varhaiskasvatuspalvelujen asiakasmaksutuottojen väheneminen vuonna 2019 / Ändring i budgeten för år 2019 minskning av klientavgiftsintäkterna inom småbarnspedagogiken år Talousarvio 2019 muutos - Jokipuiston koulun väistötilojen kustannukset / Ändring i budgeten för år 2019 Kostnaderna för tillfälliga lokaler för Jokipuiston koulu

3 8/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet SIVVLK 63 Sivistysvaliokunta / Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört.

4 8/ ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare SIVVLK 64 Sivistysvaliokunta / Päätös ntarkastajiksi valittiin Maija Kuntsi 63-66, Lilli Kahri ja Tom Sundbäck Beslut Till protokolljusterare valdes Maija Kuntsi 63-66, Lilli Kahri och Tom Sundbäck

5 8/ Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan SIVVLK 65 Sivistysvaliokunta / Päätös Sivistysvaliokunta päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan. Beslut beslöt enhälligt godkänna föredragningslistan.

6 8/ Ilmoitusasiat / Delgivningar SIVVLK 66 Sivistysvaliokunta / Varhaiskasvatuksen Palveluverkkosuunnitelma 1. Varhaiskasvatusta kehityksensä tueksi tarvitseva lapsi ja kotihoidontuen kuntalisän ehdot Sipoossa 1. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhopaikkojen riittävyys 2. Söderkulla skola ja kielikylpy-ve/tarveselvitys Päätös Ilmoitusasiat merkittiin tiedoksi. Beslut Delgivningarna antecknades för kännedom.

7 8/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Talousarvion investointiosa, lausunto / Investeringsdelen i budgeten för åren , utlåtande TEKVLK 76 Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet Valmistelija / Beredare: investointipäällikkö / investeringschef Edward Frisk, edward.frisk(at)sipoo.fi; hankepäällikkö / projektchef Ville Kalima, ville.kalima(at)sipoo.fi; tekninen johtaja / tekniska direktör Ilari Myllyvirta, ilari.myllyvirta(at)sipoo.fi Talousarvion investointiosan valmisteluvastuu on teknisellä valiokunnalla. Kunnan investointisuunnitelmassa on esitetty kaikki Sipoon kunnan bruttoinvestoinnit lukuun ottamatta Sipoon Vesiliikelaitoksen ja kunnan tytäryhtiöiden investointeja kuten esim. Soten kiinteistöosakeyhtiöiden investoinnit. Teknisen valiokunnan valmisteluvastuu ei kuitenkaan käsitä irtainta omaisuutta ja maanostoa. Vesihuollon investoinnit on esitetty erikseen Sipoon Veden talousarviossa ja tytäryhtiöiden investoinnit on esitetty ko. yhtiöiden talousarvioissa, ja ne valmistellaan ao. elimissä kiinteässä yhteistyössä tekniikka- ja ympäristöosaston kanssa. Tekninen valiokunta kokoaa kunnan talousarvioon liitettävän investointisuunnitelman kolmen vuoden ajalta siten, että ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investointisuunnitelmassa käsiteltävä talousarviovuosi on sitova. Hallitus edellyttää, että investoinneista laaditaan vaihtoehtoisia investointisuunnitelmia tavoitteena investointien määrän pienentäminen ja samalla myös velkaantumisen pienentäminen. Velkaantumisen pienentämisessä tulee ottaa huomioon paitsi investoinnit myös investointien myötä saatavat tuotot. Vaikka lainannousun ja investointien tarkastelun primäärinä tavoitteena on vuosien vaikutukset, vaihtoehdot on tehtävä pidempiaikaisemman kaava- ja yhdyskuntakehityksen tarkastelun avulla. Tarkastelujaksona on käytetty 10 vuotta ja tarkastelu on toteutettu Sipoossa kehitetyn INTO ohjelmiston avulla. Investointisuunnitelmassa esitetyt hankkeet on priorisoitu tarpeiden perusteella eri hallintokuntien kanssa yhteistyössä. Teknisen valiokunnan kokoaman investointisuunnitelma ja sen kaikki vaihtoehdot niin palvelu- kuin infra-investointien osalta laaditaan tyydyttämään kunnan palveluiden ennustettu tarve siten, että sen

8 8/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet tavoitteena on taloudellisen ja toiminnallisen palvelutason parantaminen ja kunnan strategiaa toteuttaminen. Päättäjät arvioivat eri investointivaihtoehtojen vaikutukset ja vallitsevat näkemyksensä mukaisen vaihtoehdon investointiohjelmaksi. Valitun investointiohjelman kolme ensimmäistä vuotta liitetään talousarvion investointisuunnitelmaksi. Talousarvion investointisuunnitelma on tässä vaiheessa esitetty vaihtoehdon 2 mukaisena investointisuunnitelmana ja esitetty vaihtoehto 2 on valittu satunnaisesti. Kaikki vaihtoehdot on laadittu keskenään vertailukelpoisiksi ja itsenään toimiviksi sekä realistisiksi. Lopullinen vaihtoehto päivitetään talousarvioon päättäjien valitseman vaihtoehdon mukaiseksi. Investointisuunnitelmassa on kuvattu kaikki investointihankkeet ja siten se on sovellettavissa kaikkiin vaihtoehtoihin. Ensimmäisessä vaiheessa Tekninen valiokunta käsittelee ja hyväksyy investointisuunnitelman luonnoksena ja pyytää eri hallintokuntien jaostojen ja valiokuntien lausunnot investointisuunnitelmasta ja sen vaihtoehdoista. Samassa yhteydessä Tekninen valiokunta pyytää lausunnot Sote kiinteistöyhtiön investoinneista. Saatuaan lausunnot tekninen valiokunta käsittelee investointisuunnitelman uudelleen ottaen huomioon saamansa lausunnot ja hyväksyy sen liitettäväksi osaksi kunnan talousarviota hallituksen ja edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Investointisuunnitelmassa investointien vuoden 2020 määrärahassa on otettu huomioon edellisten vuosien muutosten vaikutukset tuleviin määrärahoihin. Teknisen valiokunnan valmisteleva talousarvion investointisuunnitelma on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1 ja sen liitteessä 1.1 Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 76. TEKVLK: Talousarvion investointisuunnitelma Liite / Bilaga 1.1 / 76. TEKVLK: Investointiohjelma: vaihtoehtojen kuvaus Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen talousarvion investointisuunnitelman luonnoksen ja pyytää siitä lausunnot mennessä sivistyksen ruotsin- ja

9 8/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet suomenkielisiltä koulutusjaostoilta, vapaa-ajanjaostolta, sivistysvaliokunnalta ja maankäyttöjaostolta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnilta ja käsittelee sen uudelleen syyskuun kokouksessaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sisällyttää Sote-kiinteistöosakeyhtiöiden investointien lausunnot omaan lausuntoonsa. Tekniska direktörens förslag Tekniska utskottet besluter godkänna utkastet av investeringsplanen i budgeten för åren enligt bilaga 1 och begär om utlåtande av bildningens svensk- och finskspråkiga utbildningssektioner, fritidssektionen, bildningsutskottet, markanvändningssektionen och av social- och hälsovårdsutskottet senast den Tekniska utskottet behandlar ärendet på nytt på mötet i september. Social- och hälsovårdsutskottet inkluderar SoHä fastighetsaktiebolagens investeringsutlåtanden i sitt utlåtande. Charlotta Engblom teki vastaehdotuksen, että esittelijän esityksen lisäksi investointisuunnitelman laatimisessa otetaan esiin myös neljäs suunnitelmaluonnos. Runko tälle vaihtoehdolle lisätään lausuntokierroksen aikana ja käsitellään yhtenä vaihtoehtona teknisessä valiokunnassa investointisuunnitelman uudelleenkäsittelyssä. Vaihtoehdon lähtökohta on seuraava: Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa 4 lähdetään siitä, että KeNi-radan investointipäätös tehdään niin, että Kerava Nikkilä radan liikennöinti on mahdollista aloittaa vuoteen 2030 mennessä MAL 2019 suunnitelman mukaisesti. Laajennusinvestoinnit Nikkilässä ja Talmassa tehdään sen mukaan, kun on taloudellisesti ja maankäytöllisesti kannattava tehdä, eikä oteta kynnysarvona mahdollinen radan liikennöintipäätös Söderkullan yhteiskuntarakennetta ja uusien alueiden infra rakennetaan kaavoitusohjelman mahdollistamassa aikataulussa. Talman alueen kehittäminen jatketaan investoinneissa niin että ne ei ole sidottu junaradan mahdolliseen henkilöliikenteeseen. Kehityskohteena otetaan mukaan mahdollisuutta, että Talman koulun tehdään uudelleeninvestointina, jo aloitetun työn pohjalta ja siten aikaistaen uuden koulurakennuksen rakentamisen aloittaminen alueella aikaisemmin. Yhtenäiskoulun laajennusinvestointi voidaan tehdä myöhäisemmässä vaiheessa riippuen alueen kehityksestä.

10 8/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Nikkilän yhteiskuntarakennetta ja uusien alueiden infra rakennetaan kaavatalouden ja kysyntäennusteiden mahdollistamassa aikataulussa. Laajennusinvestoinnit tehdään vastaamaan toteutunutta tai todennäköistä kasvuennustetta. Nikkilän kehittymistä nopeutetaan mahdollistamalla monipuoliset yhteiskuntapalvelut ja investoinnit nykyiseen julkisen liikenteen parantamiseksi. Charlotta Engbloms motförslag Utöver föredragandes förslag tar man fram även ett fjärde utkast till planförslag när man utarbetar investeringsplanen. Grunden till detta alternativ läggs till under remissbehandlingen och behandlas som ett alternativ i tekniska utskottet i samband med att investeringsplanen behandlas på nytt. Utgångspunkten för detta alternativ är följande: Alternativ 4 Utgångspunkten för alternativ 4 är att investeringsbeslutet för KeNi-banan görs så att trafiken på banan mellan Kervo och Nickby kan påbörjas senast år 2030 i enlighet med planen MBT Utvidgningsinvesteringar i Nickby och Tallmo görs enligt det som bedöms lönsamt både ekonomiskt och med tanke på markanvändningen. Ett eventuellt beslut om att inleda trafik på banan 2025 ska inte beaktas som tröskelvärde. Samhällsstrukturen i Söderkulla och infrastrukturen i nya områden byggs i den tidtabell som möjliggörs av planläggningsprogrammet. Utvecklingen av Tallmo fortsätter i investeringarna på ett sätt som inte är bunden till en eventuell persontrafik på tågbanan. Som utvecklingsalternativ inkluderas möjligheten att bygga Talman koulu som nyinvestering och det arbete som redan har inletts används som grund. På så sätt inleder man byggandet av skolbyggnaden i området tidigare än planerat. Utvidgningsinvesteringen för enhetsskolan kan, beroende på utvecklingen i området, göras i ett senare skede. Samhällsstrukturen i Nickby och infrastrukturen i nya områden byggs i den tidtabell som möjliggörs av planekonomin och prognoser av efterfrågan. Utvidgningsinvesteringar utarbetas så att de motsvarar en realiserad eller sannolik tillväxtprognos. Utvecklingen i Nickby snabbas upp genom att möjliggöra mångsidiga samhällstjänster samt genom att investera i förbättring av den nuvarande kollektivtrafiken. Juha Kopra, Karl-Erik Oljemark ja Anna-Karoliina Mattila kannatti

11 8/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Charlotta Engblomin ehdotusta. Puheenjohtaja kysyi, voidaanko kannatettu vastaehdotus hyväksyä yksimielisesti. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti vastaehdotuksen. Beslut Tekniska utskottet godkände enhälligt motförslaget. SIVVLK Sivistysvaliokunta / Valmistelijat / Beredare: Varhaiskasvatuspäällikkö Mervi Keski-Oja ja suunnittelija Petra Salomaa Opetuspäällikkö Hannu Ollikainen ja erityissuunnittelija Riikka Strandström Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Anne Laitinen anne.laitinen(at)sipoo.fi Tekninen valiokunta on käsitellyt Talousarvion investointiosuutta ja pyytää siitä lausunnot mennessä sivistyksen ruotsin- ja suomenkielisiltä koulutusjaostoilta, vapaa-ajanjaostolta, sivistysvaliokunnalta ja maankäyttöjaostolta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnilta ja käsittelee sen uudelleen syyskuun kokouksessaan. Sivistysvaliokunnan on hyvä huomioida investointisuunnitelmassa seuraavat seikat varhaiskasvatuspalveluiden kannalta sekä ottaa huomioon ruotsin- ja suomenkielisten opetusjaostojen aiemmat lausunnot joista varhaiskasvatuspalvelut on samaa mieltä: Investointisuunnitelma ei sisällä päiväkotien laajennusinvestointeja, koska kolme seuraavaa päiväkotihanketta Pikkusydämen jälkeen sijoittuvat varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelmassa ja kunnan investointisuunnitelmassa aikaisintaan vuosille (Talman yhtenäiskoulu ja päiväkoti I-vaihe, Nikkilän kartanon päiväkoti, Uusi Söderkullan päiväkoti). Investointiohjelmasta puuttuu kuitenkin suunnitelma peruskorjausta vaativista päiväkodeista, lukuun ottamatta Västerskogin päiväkotia,

12 8/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet joka toteutetaan joko uudelleenrakentamalla tai saneeraamalla (Investointiohjelma 6.2.8). Varhaiskasvatuspalvelut esittää, että peruskorjattavista päiväkodeista tulee ensi tilassa tehdä tarkempi selvitys päiväkotien kuntokartoituksen pohjalta, ja lisätä tarpeet käsillä olevaan investointisuunnitelmaan. Samalla tulee laatia suunnitelma palveluverkon kattavuudesta mahdollisten peruskorjausten aikana ja ennen uusien laajennusinvestointien toteutumista. Investointisuunnitelmaan tulee myös selkeästi kirjata, että Söderkulla skola sisältää myös esiopetuksen ja täydentävän varhaiskasvatuksen kokonaisuudet sekä mahdollisesti kielikylpyvarhaiskasvatuksen ja esiopetuksen. Samoin kaikkiin muihinkin kouluhankkeisiin tulee Sivistysosaston palveluverkkosuunnitelman mukaisesti huomioida jo suunnitteluvaiheessa esiopetus, mikäli kouluhanke kattaa alkuopetuksen (myös peruskorjaushankkeet). Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 67. SIVVLK: Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Liite / Bilaga 2 / 67. SIVVLK: Svenska utbildningssektionens utlåtande Liite / Bilaga 3 / 67. SIVVLK: Vapaa-ajanjaoston lausunto Liite / Bilaga 4 / 67. SIVVLK: Vakan lausunto Liite / Bilaga 5 / 67. SIVVLK: Talousarvion investointisuunnitelma Liite / Bilaga 5.1 / 67. SIVVLK: Investointiohjelma, vaihtoehtojen kuvaus Sivistysjohtajan ehdotus Laadittu luonnos investointisuunnitelmaksi vuosille on valiokunnan näkemyksen mukaan selkeästi laadittu. Valiokunta pitää tärkeänä, että investointikustannukset ja sitä kautta sisäisten vuokrien kulut pidetään kurissa, jotta palvelutasoa ei jouduta resurssien puutteen vuoksi laskemaan. Rakennusten peruskorjaushankkeiden priorisoinnissa sivistysvaliokunta pitää tärkeänä kuulla käyttäjiä. Sivistysvaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan jaostojen annettuihin lausuntoihin ja toteaa lisäksi varhaiskasvatusyksikön osalta seuraavasti:

13 8/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Sivistysvaliokunta antaa tekniselle valiokunnalle lausuntona varhaiskasvatuksen näkökulmasta, että peruskorjattavista päiväkodeista tulee ensi tilassa tehdä tarkempi selvitys päiväkotien kuntokartoituksen pohjalta, ja lisätä peruskorjaustarpeet investointisuunnitelmaan. Samalla tulee laatia suunnitelma palveluverkon kattavuudesta mahdollisten peruskorjausten aikana, ja ennen uusien laajennussuunnitelmien toteutumista. Lisäksi Investointisuunnitelmaan tulee myös selkeästi kirjata, että Söderkulla skola sisältää myös esiopetuksen ja täydentävän varhaiskasvatuksen kokonaisuudet sekä mahdollisesti kielikylpyvarhaiskasvatuksen ja esiopetuksen. Samoin kaikkiin muihinkin kouluhankkeisiin tulee Sivistysosaston palveluverkkosuunnitelman mukaisesti huomioida jo suunnitteluvaiheessa esiopetus, mikäli kouluhanke kattaa alkuopetuksen (myös peruskorjaushankkeet). Bildningsdirektörens förslag Enligt utskottet har utkastet till investeringsplan för åren utarbetats klart och tydligt. Utskottet anser det viktigt att investeringskostnaderna och de interna hyreskostnaderna hålls i styr så att man inte blir tvungen att sänka servicenivån till följd av brist på resurser. Vid prioriteringen av byggsaneringsprojekt anser bildningsutskottet att det är viktigt att höra användarna. instämmer i sektionernas utlåtanden och konstaterar därutöver följande angående småbarnspedagogikenheten: Med tanke på småbarnspedagogiken ger bildningsutskottet tekniska utskottet som sitt utlåtande att det omedelbart utgående från en konditionskartläggning ska göra en noggrannare utredning om de daghem som ska saneras, och saneringsbehoven ska införas i investeringsplanen. Samtidigt ska en plan över servicenätets omfattning utarbetas under tiden för saneringarna och innan nya utvidgningsinvesteringar genomförs. Dessutom ska det klart och tydligt framgå av investeringsplanen att Söderkulla skola också omfattar helheterna förskoleundervisning och kompletterande småbarnspedagogik samt eventuellt

14 8/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet småbarnspedagogik och förskoleundervisning med språkbad. I enlighet med bildningsväsendets servicenätplan ska förskoleundervisningen likaså beaktas i alla andra skolprojekt redan i planeringsskedet ifall skolprojektet omfattar nybörjarundervisning (även saneringsprojekt). Sivistysvaliokunnan yksimielinen muutosehdotus Laadittu luonnos investointisuunnitelmaksi vuosille on valiokunnan näkemyksen mukaan selkeästi laadittu. Valiokunta pitää tärkeänä, että investointikustannukset ja sitä kautta sisäisten vuokrien kulut pidetään kurissa, jotta palvelutasoa ei jouduta resurssien puutteen vuoksi laskemaan. Rakennusten peruskorjaushankkeiden priorisoinnissa sivistysvaliokunta pitää tärkeänä kuulla käyttäjiä. Sivistysvaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan jaostojen annettuihin lausuntoihin ja toteaa lisäksi varhaiskasvatusyksikön osalta seuraavasti: Sivistysvaliokunta antaa tekniselle valiokunnalle lausuntona varhaiskasvatuksen näkökulmasta, että peruskorjattavista päiväkodeista tulee ensi tilassa tehdä tarkempi selvitys päiväkotien kuntokartoituksen pohjalta, ja lisätä peruskorjaustarpeet investointisuunnitelmaan. Samalla tulee laatia suunnitelma palveluverkon kattavuudesta mahdollisten peruskorjausten aikana, ja ennen uusien laajennussuunnitelmien toteutumista. Lisäksi Investointisuunnitelmaan tulee myös selkeästi kirjata, että Söderkulla skola sisältää myös esiopetuksen ja täydentävän varhaiskasvatuksen kokonaisuudet sekä mahdollisesti kielikylpyvarhaiskasvatuksen ja esiopetuksen. Samoin kaikkiin muihinkin kouluhankkeisiin tulee Sivistysosaston palveluverkkosuunnitelman mukaisesti huomioida jo suunnitteluvaiheessa esiopetus, mikäli kouluhanke kattaa alkuopetuksen (myös peruskorjaushankkeet). Sipoonlahden koulun pihan länsipäädyn ja urheilukentän itäpuolelle jäävän alueen valmiiksi rakentamiseen tulee varata Valiokunta yhtyy teknisen valiokunnan lausuntoon, että Talman alueen kehittämistä jatketaan niin, että se ei ole sidottu junaradan mahdolliseen henkilöliikenteeseen. Pidämme ehdottoman tärkeänä, että Talman uusi sivistyskeskuksen ensivaihe ei myöhästyisi nykysuunnitelmista eli valmistuu vuonna Kuten aikaisemmin on päätetty, tulee selvittää tarve

15 8/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet myös ruotsinkielisten sivistyspalveluiden osalta. Valiokunta edellyttää, että ensivaiheen rakennus palvelisi laajasti kaikkia sivistyspalveluita kuten varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus. Valiokunta toteaa, että Talman koululla ei tälläkään hetkellä ole tarkoituksenmukaisia opetustiloja jossa voisi järjestää opetussuunnitelman mukaista opetusta, mm. liikuntasali, tekninen työ ja ruokasali sijaitsevat vanhassa rakennuksessa. Jos investointiohjelman aikataulutusta muutetaan, tulee suunnitella ja varmistaa sivistyksen toiminta Talmassa siten, että tarkoituksenmukaiset tilat ovat Talman koulun käytössä. s enhälliga ändringsförslag Enligt utskottet har utkastet till investeringsplan för åren utarbetats klart och tydligt. Utskottet anser det viktigt att investeringskostnaderna och de interna hyreskostnaderna hålls i styr så att man inte blir tvungen att sänka servicenivån till följd av brist på resurser. Vid prioriteringen av byggsaneringsprojekt anser bildningsutskottet att det är viktigt att höra användarna. instämmer i sektionernas utlåtanden och konstaterar därutöver följande angående småbarnspedagogikenheten: Med tanke på småbarnspedagogiken ger bildningsutskottet tekniska utskottet som sitt utlåtande att det omdelbart utgående från en konditionskartläggning ska göra en noggrannare utredning om de daghem som ska saneras, och saneringsbehoven ska införas i investeringsplanen. Samtidigt ska en plan över servicenätets omfattning utarbetas under tiden för saneringarna och innan nya utvidgningsinvesteringar genomförs. Dessutom ska det klart och tydligt framgå av investeringsplanen att Söderkulla skola också omfattar helheterna förskoleundervisning och kompletterande småbarnspedagogik samt eventuellt småbarnspedagogik och förskoleundervisning med språkbad. I enlighet med bildningsväsendets servicenätplan ska förskoleundervisningen likaså beaktas i alla andra skolprojekt redan i planeringsskedet ifall skolprojektet omfattar nybörjarundervisning (även saneringsprojekt). Det bör reserveras euro för att bygga färdigt området som ligger på östra sidan om den västra delen av Sipoonlahden koulus gård och idrottsplanen. Utskottet instämmer i tekniska utskottets utlåtande om att

16 8/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Tallmoområdet ska vidareutvecklas så att det inte är bundet till den eventuella persontågtrafiken. Vi anser det ytterst viktigt att det första skedet av det nya bildningscentret i Tallmo inte försenas och byggs enligt den nuvarande planen, dvs. färdigställs år Såsom tidigare har beslutats ska också behovet av svenskspråkiga bildningstjänster utredas. Utskottet förutsätter att byggnaden som byggs i det första skedet ska omfatta alla bildningstjänster, dvs. småbarnspedagogik, förskoleundervisning och grundläggande utbildning. Utskottet konstaterar att Talman koulu inte heller för närvarande har ändamålsenliga undervisningslokaler där undervisning enligt läroplanen kunde ordnas, bl.a. gymnastiksalen, teknisk slöjd och matsalen finns i den gamla byggnaden. Om tidtabellen för investeringsprogrammet ändras, ska bildningsverksamheten i Tallmo planeras och säkerställas så att Talman koulu har tillgång till ändamålsenliga lokaler. Päätös Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti valiokunnan muutosehdotuksen. Beslut godkände enhälligt utskottets ändringsförslag.

17 8/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen Vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi / Behovsanalys gällande vattensporttjänster 458/ /2017, 219/ /2019 KH 168 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: tekninen johtaja / tekniska direktör Ilari Myllyvirta, ilari.myllyvirta(at)sipoo.fi, liikuntapalvelupäällikkö / servicechef för idrottstjänster Piritta Forsell, piritta.forsell(at)sipoo.fi Valtuusto käsitteli ja hyväksyi aloitteen uimahallin hankesuunnitelman laatimisesta. Aloitteen vastauksessa todettiin mm. seuraavaa: sipoolaisten uimahalliliikunnan ja käytön tarpeesta ja sen tyydyttämisestä ei ole laadittu vaihtoehtoisia ratkaisuja käsittelevää selvitystä. Sivistysosasto ja Tekniikka- ja ympäristöosasto ovat toteuttaneet vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysin. Tavoite ja toteutus Analyysissa kuvataan Sipoon vesiliikuntapalveluiden vaihtoehdot ja niiden vaikutukset vesiliikunnan olosuhteiden ja vesiliikunta-palvelujen kehittämiseksi koko liikuntakentän ja Sipoon kunnan kehyksessä. Keskeinen tekijä tarkastelussa ovat olleet eri käyttäjäryhmien tarpeet ja se, miten nykytilanne muuttuu vaihtoehdoissa. Selvityksen toteutukseen sisältyivät dokumenttianalyysi, saavutettavuustarkastelu, alustavien vaihtoehtojen laatiminen, vaihtoehtojen tarkentaminen sekä vaikutusten arviointi, jossa mukana ovat myös taloudelliset vaikutukset. Työ tehtiin konsulttityönä ohjausryhmän ohjauksessa. Ohjausryhmään kuuluivat liikuntapalvelupäällikkö Piritta Forsell, investointipäällikkö Edward Frisk, tekninen johtaja Ilari Myllyvirta, sekä sivistysjohtaja Kurt Torsell. Vesiliikunnan ja olosuhteiden nykytilanne Suomessa Noin 43 prosentissa Suomen kaikista paikkakunnista on yksi tai useampi uimahalli. Pääsääntöisesti uimahalli löytyy kaupunkimaisista kunnista mutta uimahalleja on osittain myös pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa. Yleisimmin uimahalleissa on 25 metrin mittainen allas sekä lasten allas.

18 8/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen Uimahallirakentamista on perusteltu uinnin merkityksellä kaikenikäisille soveltuvana kuntoilumuotona, asukkaiden tarpeella saada vesiliikuntapalveluita oman kunnan alueelta sekä koulujen uimataidon opetusvelvollisuudella. Suomessa keskimatka lähimpään uimahalliin on 8,9 km ja mediaani 3,3 km. Kolmella neljästä (76 %:lla suomalaisista) lähin uimahalli sijaitsee alle 10 kilometrin etäisyydellä kodista. Vesiliikunnan olosuhteiden nykytilanne Sipoossa Sipoossa on kaksi uima-allasta: Solbackan allas Massbyssä Söderkullassa, sekä SoTe-talon fysioterapia-allas Nikkilässä. Näitä käytetään koulujen uimaopetuksen järjestämiseen sekä ohjattuun ryhmäliikuntaan. Kumpikaan altaista ei ole yksityishenkilöiden omatoimisesti käytettävissä vaan nykytilanteessa kunnan asukkaiden, jotka harrastavat kuntouintia ja/tai haluavat käydä uimassa uimalaitoksessa, on hankittava nämä palvelut naapuri-kunnista. Sipoossa keskimääräinen etäisyys lähimpään uimahalliin on 13,5 km ja vaihtelee 5,9 ja 17 km välillä. Luonnonolosuhteissa uiminen tapahtuu Pilvijärven, Taasjärven ja Möträsk-järven uimarannoilla sekä saaristossa. Järvet sijaitsevat Söderkullassa. Taasjärvi palvelee myös talviuimareita. Kunnan puolesta Sipoossa ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta meressä uimiseen mantereelta käsin. Kuntouimareille tai vesijuoksijoille uimarannat tarjoavat olosuhteet kesäaikana. Luonnonvedet soveltuvat heikosti liikuntarajoitteisille. Vesiliikunnan tarve Vesiliikunnan tarvetta arvioitiin selvityksessä asiakasryhmien kautta, liikuntapalvelujen täydentämisen kautta sekä saavutettavuuden näkökulmasta. Asiakastarpeen arvioimiseksi vesiliikuntapalvelun käyttäjät jaettiin kolmeen ryhmään: asukkaat, oppilaat ja erityisryhmät. Asukkailla tarve liittyy alaryhmästä riippuen terveyden, fyysisen kunnon ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen (kuntouimarit ja vesijuoksijat), tavoitteelliseen uintiharjoitteluun (kilpauimarit) ja vapaa-ajan viettoon (vedestä nauttivat henkilöt). Uimataidon oppiminen voi olla myös aikuisikäisten motivaattori vesiliikuntaan, mutta ennen kaikkea se on yksi peruskoulun liikunnanopetuksen tavoitteista ja täten merkittävä oppilas-asiakasryhmän tarve.

19 8/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen Erityisryhmien liikunta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen vuoksi vaikeuksia osallistua yleisiin liikuntaryhmiin. Erityisryhmien osalta vesiliikunnan tarve liittyy kuntouttavaan liikuntaan sekä liikunnan harrastamiseen ylipäätänsä. Matalan kynnyksen liikuntamuotona vesiliikunta voidaan yhdistää muihin liikuntamuotoihin kuten kävely, lenkkeily, juokseminen, hiihto ja kuntosali. Vesiliikunnalla voidaan täten täydentää ja tukea muun liikunnan harrastamista sillä edellytyksellä, että suorituspaikat sijaitsevat lähellä toisiaan Uimahallin sijainnilla ja saavutettavuudella merkitystä. Alle viiden kilometrin säteellä sijaitsevaa uimahallia käytetään todennäköisesti. Myös viidestä kymmeneen kilometrin etäisyydellä olevaa uimahallia käytetään. Kun etäisyys uimahallista kasvaa, käyttö samalla vähenee. Nykytilanteessa Sipoossa sijaitsevilla uima-altailla ei voida tarjota ympärivuotisia olosuhteita omaehtoista kuntouintia ja vesijuoksua, perheiden vauvauintia tai muuta vesiliikuntaa harrastaville. Nykytilanteessa kunnan asukkaiden, jotka harrastavat kuntouintia ja/tai haluavat käydä uimassa, on hankittava nämä palvelut naapurikunnista. Sipoossa sijaitsevien uima-altaiden käyttöaste on niin korkea, että tarjontaa ei voida nykyisestä laajentaa. Saavutettavuus ja kävijäennusteet Sipoossa Uimahallipalveluiden saavutettavuuden näkökulmasta Nikkilä ja Söderkulla ovat uimalaitokselle parhaat vaihtoehdot. Ne ovat saatavuuden osalta varsin lähellä toisiaan. Jos Sipooseen päätetään rakentaa yksi uimahalli, Nikkilässä sijaitsevan uimahallin saatavuus on kaikkien sipoolaisten kannalta parempi sijoittamispaikka kuin Söderkulla. Kun kansallisen liikuntatutkimuksen ja uimahallibarometrin kävijätiedot suhteutetaan Sipoon tämän hetkiseen väestöön, vähintään kerran viikossa tai useammin uivista henkilöistä muodostuisi vuositasolla noin kävijää. Suurin kävijämäärä syntyy tiheästi uimahallia käyttävistä kuntouimareista. Vuosittaisen kävijämäärän ennustetaan nousevan vuoteen 2030 mennessä noin 40 prosentilla.

20 8/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen Vaihtoehtojen muodostaminen Vaihtoehtoja muodostettaessa haettiin erilaisia elementtejä monipuolisesti. Vaihtoehdoissa on huomioitu sekä ympärivuotinen laitoksissa tapahtuva vesiliikunta, että luonnonvesissä pääasiassa kesäisin harjoitettava vesiliikunta. Uimalaitosten osalta tutkittiin kahta eri vaihtoehtoista aikataulua - nopea (a) ja myöhäisempi (b) aikataulu. Ratkaisut ilman uimalaitosrakentamista muodostavat 0- ja 0+ -vaihtoehdot. Vaihtoehdoiksi valikoitui näin ollen yhteensä 8 vaihtoehtoa: - VE0+ -vaihtoehto (vesiliikunnan kehittäminen ilman uimalaitosta/uimalaitoksia) - VE1 perusuimahalli Nikkilään (nopea ja myöhäisempi aikataulu) - VE 2 Nikkilään rakennettava laajan palvelutason uimahalli (nopea ja myöhäisempi aikataulu) - VE3 kaksi uimalaitosta (nopea ja myöhäisempi aikataulu) VE0 ja 0+: Vesiliikuntapalveluiden kehittäminen ilman uimalaitosta - Nykyisten olosuhteiden maltillinen kehittäminen olemassa olevien puitteiden pohjalta. - uimaopetus ja ohjattu toiminta nykyiseen tapaan - Kehittämistoimenpiteinä Hitån uimarannan perusparannustyö vuonna 2021 sekä talviuintiolo-suhteiden parantaminen samana vuonna vaihtoehdossa kunta tarjoaa kuntalaisille mahdollisuutta hankkia vesiliikuntapalveluita naapuripaikkakuntien uimahalleista uintisetelillä. Tällaista käytäntöä ei vielä Suomessa ole. VE1a: Nikkilään rakennettava perusuimahalli nopealla aikataululla - yksi iso allas (25m/6 rataa), lasten / opetusallas, monitoimiallas, kahluu-allas ja pieni kylmäallas sekä suihkut, tavalliset saunat ja pukeutumistilat. Muita tiloja noin 150m² - tilaa kuntouimareille, vesijuoksijoille, ohjatulle vesiliikunnalle, uimaopetukselle ja kuntouttavalle vesiliikunnalle - uimahalli käytössä vuonna 2022 VE 1b: Nikkilään rakennettava perusuimahalli myöhemmin toteutettavalla aikataululla

21 8/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen puitteet samat kuin vaihtoehdossa 1a, mutta aikataulu hitaampi (käytössä 2031) VE 2a: Nikkilään rakennettava laajan palvelutason uimahalli nopealla aikataululla - VE 2 on samat tilat kuin VE 1:ssä ja se poikkeaa VE 1:stä seuraavasti: täysimittainen allas (50m/6 rataa) 25 metrin altaan sijaan, pieni poreallas ja hierovia suihkuja. Tavallisten saunojen lisäksi erikoissaunat, pukeutumistilat. Lisäksi samassa rakennuksessa toimisto-, kokous- ja fysioterapiatilaa, kuntosali sekä budosali. - uimahalli käytössä vuonna 2022 VE 2b: Nikkilään rakennettava laajan palvelutason uimahalli myöhemmin toteutettavalla aikataululla - puitteet samat kuin vaihtoehdossa 2a, mutta aikataulu hitaampi (käytössä 2031) VE 3a: Kaksi uimalaitosta nopealla aikataululla - VE 1a:n mukainen halli Nikkilään meriuimala, jossa 25m/4 rataa lämminvesiallas, matala lastenallas, kylmempi merivesiallas sekä sauna pukeutumistiloineen, Etelä-Sipoossa, esimerkiksi Eriksnäsissä - käytössä vuonna 2027 VE 3b: Kaksi uimalaitosta myöhemmin toteutettavalla aikataululla - VE 1a:n mukainen uimahalli ja meriuimala VE 3a:n mukaan - uimahalli käytössä vuonna meriuimala käytössä vuonna 2036 Vaihtoehtojen taloudellinen vertailu ja vaikutusten arviointi Vesiliikuntapalveluiden järjestämisvaihtoehtojen taloudellisissa tarkasteluissa on lähetty siitä, että kussakin vaihtoehdossa esitettyjen uimalaitosten toiminnan harjoittamiseksi tutkitaan yhtiömuodossa. Näin toimimalla kunnalle aiheutuvat kustannukset voidaan laskea luotettavasti. Kaikissa vaihtoehdoissa laskettiin väestöennusteeseen perustuvalla tuottoarviolla kassavirta- ja tuloslaskelma vuoteen 2040 saakka. Vaihtoehtoja verrattiin keskenään niistä kunnalle aiheutuvien kustannusten suhteen (eli kunnalle aiheutuvat kulut uimahalliyhtiölle osoitetusta taloudellisesta tuesta). Aiheutuvat kulut ovat

22 8/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen nykytilanteeseen verrattuna lisäkuluja riippumatta uimahallin toteuttamistavasta. Yleisesti ottaen mitä nopeammin investoinnit toteutuvat, sitä aikaisemmin kunnalle kertyy negatiivinen kassavirtavaikutus. Koska kunnan väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan, tulevat etupainotteiset investoinnit vesiliikuntapalveluihin suhteellisesti kalliimmiksi kuin investoinnit, jotka on siirretty ajassa eteenpäin. Nykytilanne ja uimasetelin talousvaikutus (VE 0 ja VE 0+) Nykytilanteen kustannukset Sipoon kunnalle ovat pienet. Yhtenä mahdollisuutena tulevaisuudessa on tarjota kuntalaisille mahdollisuutta hankkia vesiliikuntapalveluita naapuripaikkakuntien uimahalleista uimasetelillä. Tällaista käytäntöä ei vielä Suomessa ole. Uimaseteliä käyttäisivät paljolti luultavasti ne, jotka jo nykyäänkin käyvät harrastamassa vesiliikuntaa naapuripaikkakuntien uimahalleissa. Uimasetelin kustannuksen arvio kunnalle on vuodessa. Arvio perustuu siihen, että kunta tarjoaa kaikille halukkaille vesiliikunnan harrastamisen tukemiseen palveluseteliä 5 kpl vuodessa. Kustannus syntyy kuitenkin vasta uimasetelin toteutuneen käytön myötä. Toteutuneen käytön arvio perustuu uinnin harrastamisen määriin kansallisesti. Uimalaitosvaihtoehtojen talousvaikutukset (VE1-VE2-VE3 a/b) Tarveanalyysissa arvioitiin millaisia kustannuksia uimalaitosvaihtoehdot tuottavat minäkin ajan hetkenä ja toisaalta kuinka suurin kertymä kustannuksista syntyy koko tarkastelujaksolla. Kunnan tuki uimalaitosyhtiölle koostuu sijoituksesta yhtiön omaan pääomaan (investointi) sekä tuesta operatiivisten kustannusten kattamiseen (käyttötalous). Uimalaitoksen investoinnissa puhutaan hallin/laitoksen laajuudesta ja käyttöönottoajankohdasta riippuen noin miljoonan euron investoinnista. Meriuimalainvestoinnin kustannusarvio on 5-6 miljoonaa euroa. Vuosittaiset käyttökustannukset (netto, eli pääsylipputuotot huomioiden) ovat käyttöönottovuonna vaihtoehdosta riippuen noin , meriuimalan kohdalla noin 1/3 perusuimahallin käyttökustannuksista. Kunnan talouden kannalta tarkasteluna vaihtoehdoissa on selkeitä eroja. Talouden vertailu on tehty kahdesta eri näkökulmasta

23 8/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen A. vaihtoehtojen (VE1 - VE 3) vertailu, jolloin pohjana on käytetty nopeaa toteutusta B. Nopeasti ja myöhemmin toteutettavan vaihtoehdon vertailu Investoinnin ajankohdalla on merkitystä operatiivisten nettokustannusten muuttuessa kunnan asukasmäärän kasvun myötä (uimalaitoskävijöiden määrä nousee asukasmäärän kasvun myötä, jolloin myös tulovirta kasvaa ja tuen tarve pienenee). Vaihtoehtojen vertailu Vertailussa on käytetty nopeaa toteutusta (vaihtoehdot a) ja taloudelliset vaikutuksen on esitetty yhtiön tulos ja kassavirtalaskelmista perusteella määriteltynä kunnan maksamana tukena uimahallille. Kaikki uimahallit vaativat kunnalta jatkuvan vuosittaisen tuen. 1. Perusuimahalli (VE 1a) on selkeästi vaihtoehdoista halvin. Kunnan maksama tuki on ensimmäisenä toimintavuonna noin euroa, vuonna 2031 noin euroa ja vuonna 2040 noin euroa 2. Laajan palvelun uimahallin (VE 2a) on selkeästi vaihtoehdoista kallein - kunnan maksaman tuen osalta laajan palvelutason uimahalli (VE 2a) on noin 1,7 kertaa perusuimahallia (VE 1a) kalliimpi eli ensimmäisenä toimintavuonna noin euroa, vuonna 2031 noin euroa ja vuonna 2040 noin euroa 3. Kaksi uimalaitosta (perusuimahalli + maauimala merellä) (VE 3) on halvempi vaihtoehto kuin laajan palvelun uimahalli (VE 2). Kustannusten ero johtuu käytännössä maauimala merellä hivenen hitaammasta toteutusajankohdasta. ensimmäisenä toimintavuonna noin euroa, vuonna 2031, noin euroa ja vuonna 2040, noin euroa Kunnan tuki vähenee käytön lisääntyessä ja uimahallin pääoman pienetessä koron vähentymisen takia. Vajaa kahdenkymmenen vuoden kuluttua kustannukset ovat perusuimahallista (VE 1a) noin 0,25 milj. euroa ja laajan palvelun uimahallista (VE 2) noin 0,7 milj. euroa. Uimahalli on tällöin myös peruskorjausiässä ja peruskorjauksen jälkeen kunnalta tarvittava tuki kasvaa uudelleen.

24 8/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen Kahden uimalaitoksen käytön tuki on samaa suuruusluokkaa kuin laajan palvelun uimahallin vaatima tuki. Investointien laajuuden riittävyyden osalta voidaan todeta, että perusuimahallin kapasiteetti riittää noin asukkaan kunnan tarpeisiin eli kapasiteetti riittäisi kaikissa vaihtoehdoissa seuraavien 30 vuotta ajan. Laajan palvelutason hallissa (VE 2) kapasiteetti on noin kaksikertainen perusuimahalliin nähden. Nopean ja myöhemmän toteuttamisen vertailu Verrattaessa toisiinsa nopealla ja myöhäisemmällä aikataululla toteutettavia vaihtoehtoja toisiinsa voidaan todeta: 1. Kunnan maksama suhteellinen tuki uimahallille pienenee, kun uimahallin toteutusta viivästytetään. Lisäksi tuen maksaminen alkaa vasta kun uimahalli toteutetaan. 2. Kunnan maksaman tuen väheneminen johtuu Sipoon kunnan asukasluvun aiheuttamasta uimahallin kävijämäärän lisääntymisestä. Uimahallin käyttöaseteen lisääntyessä uimahallista kunnalle syntyvien kustannusten määrä vähenee. Uimahallin rakentamisen lykkääminen yhdeksällä vuodella pienentää kunnan perusuimahallissa kunnan tuen 70 prosentista 60 prosenttiin uimahallin pääoma- ja käyttökustannuksista. Laajan palvelutason uimahallissa (VE 2b) kunnan tuki pienenee 77 prosentista 68 prosenttiin uimahallin pääoma- ja käyttökustannuksista. Perusuimahallin käyttöaste on 2020 luvun alussa vähän yli 40 %, vuonna 2030 vajaa 60 prosenttia ja vuonna 2040 yli 70 prosenttia. Laajan palvelutason uimahallin käyttöaste on noin puolet perusuimahallin käyttöasteesta. Vaihtoehtojen vaikutukset kuntalaisiin Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu myös vaikutukset kuntalaisiin suhteessa vesiliikunnan tarpeeseen kolmen eri käyttäjäryhmän mukaan. Nykytilanteessa oppilaille järjestettävä uimaopetus on suhteellisesti vähentymässä kapasiteetin pysyessä ennallaan ja väestömäärän kasvaessa. Kapasiteetin lisääminen on mahdollista vain satunnaisesti naapurikuntien uimahalleissa. Uimahallin

25 8/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen rakentamisen myötä uimaopetukseen käytettävää tilaa olisi nykyistä enemmän, joten koululaisten ja uimaopetuksen näkökulmasta uimahallin rakentaminen parantaa nykytilannetta ja kunnassa on mahdollisuus peruskoulun opetussuunnitelman mukaiseen uinnin opetukseen. Keskinäisessä vertailussa vaihtoehdot 3a ja 3b (uimahalli + meriuimala) ovat parempia, koska maauimalan myötä uimaopetusta voidaan tarvittaessa jakaa keväisin ja syksyisin kahden uimalaitoksen kesken. Erityisryhmien osalta vaihtoehdot 1a, 1b, 2a ja 2b parantavat nykyistä tilannetta lisäämällä kapasiteettia ohjattuun ja kuntouttavaan vesiliikuntaan monitoimialtaassa. Uuden uimalaitoksen myötä myös esteettömyysasiat tulevat huomioiduksi. Vaihtoehdoissa 3a ja 3b (meriuimalassa) on myös mahdollista toteuttaa ohjattua vesiliikuntaa. Uimalaitosten myötä mahdollisuudet vesiliikunnan ympärivuotiseen harjoittamiseen omassa kunnassa lisääntyvät joko nopealla tai hitaammalla aikataululla. Uimalaitosten rakentaminen lisää liikunnan määrää, mutta liikuntaa harrastavien absoluuttinen määrää ei välttämättä kasva aivan samassa suhteessa, kun jo aiemmin liikunnallisesti aktiivisten liikunnan harrastus (tai osa siitä) siirtyy Sipoon uimalaitoksiin. Uimahalli kuitenkin todennäköisimmin houkuttelee myös aiemmin liikuntaa harrastamattomia sipoolaisia liikunnan pariin ja mahdollisuudet esim. matalan kynnyksen toimintaan paranevat huomattavasti. Uimahallin / -laitosten myötä henkilöstön määrä (huolto, ylläpito, järjestelmät) lisääntyy 4-6 henkilöllä vaihtoehdosta riippuen. Vaihtoehtojen ympäristövaikutukset ovat lisääntynyttä energiankulutusta lukuun ottamatta vähäisiä. Lausunnot ja johtopäätökset vesiliikunnan tarveanalyysistä Vesiliikunnan tarveanalyysin perustella tulisi päättää, mitkä ovat Sipoon liikunnan kokonaisuuden ja vesiliikunnan kehittämisen keskinäiset painopisteet. Asiaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon sekä käytettävissä olevat resurssit että tarpeet. Vesiliikunnan tarveanalyysissä on esitetty vaihtoehtoiset vesiliikunnan kehittämismahdollisuudet erityisesti uimahallin toteuttamisen osalta. Raportissa on esitetty nykyisen toimintamallin kehittämisen lisäksi kolme eri laajuista uimahalli/maauimala vaihtoehtoa. Lisäksi raportissa on esitetty kaikille vaihtoehdoille

26 8/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen kaksi vaihtoehtoista toteutusaikataulua eli mahdollisimman nopea ja myöhemmin noin 10 vuoden päästä toteutettavat vaihtoehdot. Kaikille vaihtoehdoille on laadittu vaikutusten arviointi, jossa on käsitelty vaihtoehtojen taloudelliset vaihtoehdot, vaikutukset kuntalaisiin ja vesiliikunnan tarpeeseen sekä -määrään. Kunnanhallitus pyytää lausuntoa vapaa-ajan jaostolta, sivistysvaliokunnalta, tekniseltä valiokunnalta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalta siten, että kunnanhallitus käsittelee asian uudelleen kesäkuussa ennen talousarvion raamin päättämistä. Lausunnossa tulisi ottaa kantaa, mikä on Sipoon vesiliikunnan kehittämisen vaihtoehto (VE 0+, VE 1, VE 2 ja VE3) tai onko jokin muu uusi valittava vaihtoehto. Lisäksi lausunnossa tulisi ottaa erikseen kantaa valittavan vaihtoehdon toteutusajankohtaan. Lausunnossa tulisi ottaa huomioon myös koko liikunnan ja kunnan resurssien riittävyys. Liitteet / Bilagor Liite/ Bilaga 1 /168. KH: Loppuraportti: Sipoon vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi Liite/ Bilaga 2 /168. KH: Saavutettavuustarkastelu Liite/ Bilaga 3 /168. KH: Vesiliikuntapalveluiden järjestäminen Liite/ Bilaga 4 /168. KH: Vaihtoehtojen taloudelliset laskelmat Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus pyytää liitteenä olevasta Sipoon vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysistä lausuntoa Sipoon vesiliikunnan kehittämisen vaihtoehdon valinnasta ja toteutuksen. aikataulusta. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen begär utlåtande om den bifogade behovsanalysen gällande vattensporttjänster i Sibbo i syfte att välja alternativ och sätt för förverkligande. Kunnanjohtajan muutettu ehdotus Kunnanhallitus pyytää lausuntoa vapaa-ajan jaostolta, sivistysvaliokunnalta, tekniseltä valiokunnalta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalta mennessä. Lausunnossa tulisi ottaa kantaa, mikä on Sipoon vesiliikunnan kehittämisen vaihtoehto (VE 0+, VE 1, VE 2 ja VE3) tai onko jokin muu uusi valittava vaihtoehto. Lisäksi lausunnossa tulisi ottaa erikseen kantaa valittavan vaihtoehdon toteutusajankohtaan. Lausunnossa tulisi ottaa

27 8/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen huomioon myös koko liikunnan ja kunnan resurssien riittävyys. Kustannustarkastelu maauimalasta Nikkilään lähetetään erikseen lausunnon antajalle mennessä. Kommundirektörens ändrade förslag Kommunstyrelsen begär utlåtande av fritidssektionen, bildningsutskottet, tekniska utskottet och social- och hälsovårdsutskottet senast I utlåtandet ska tas ställning till vilket är alternativet för att utveckla vattensporttjänsterna i Sibbo (VE0+, VE1 och VE3) eller om det finns något annat alternativ. Dessutom ska i utlåtandet separat tas ställning till tidtabellen för förverkligandet av det valda alternativet. I utlåtandet borde också beaktas hur resurserna för idrotten och kommunen räcker till. En kostnadsgranskning för ett utebad i Nickby sänds separat till dem som ska ge utlåtande senast Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens ändrade förslag. VAPJAOS Vapaa-ajanjaosto / Fritidssektionen Valmistelija / Beredare: liikuntapalvelupäällikkö / servicechef för idrottstjänster Piritta Forsell, piritta.forsell(at)sipoo.fi Kunnanhallitus pyytää mennessä vapaa-ajanjaoston lausuntoa oheisesta vesiliikuntapalvelujen tarveanalyysistä. Analyysissa kuvataan Sipoon vesiliikuntapalveluiden vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vesiliikunnan olosuhteiden ja vesiliikuntapalvelujen kehittämiseksi koko liikuntakentän ja Sipoon kunnan kehyksessä. Keskeinen tekijä tarkastelussa ovat olleet eri käyttäjäryhmien tarpeet ja se, miten nykytilanne muuttuu vaihtoehdoissa. Lausunnossa tulee ottaa kantaa, mikä on Sipoon vesiliikunnan kehittämisen vaihtoehto (VE 0+, VE 1, VE 2, VE3 ja VE4) tai onko jokin muu uusi valittava vaihtoehto. Lisäksi lausunnossa tulee ottaa erikseen kantaa valittavan vaihtoehdon toteutusajankohtaan. Lausunnossa tulee ottaa huomioon myös koko liikunnan ja kunnan resurssien riittävyys.

28 8/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen Liitteet / Bilagor Liite/ Bilaga 1/ 63 VAPJAOS: Loppuraportti: Sipoon vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi Liite/ Bilaga 2/ 63 VAPJAOS: Saavutettavuustarkastelu Liite/ Bilaga 3/ 63 VAPJAOS: Vesiliikuntapalveluiden järjestäminen Liite/ Bilaga 4/ 63 VAPJAOS: Vaihtoehtojen taloudelliset laskelmat Liite/ Bilaga 5/ 63 VAPJAOS: Maauimala Nikkilään Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön ehdotus Jaosto päättää lausua seuraavaa: Vapaa-ajanjaosto pitää selvitystä hyvin perusteellisena ja esitetyt vaihtoehdot antavat selkeän kuvan eri laajuisten toteutustapojen vaikutuksista niin investointien kuin käyttökustannustenkin osalta. On hyvä kuitenkin muistaa, että uimahallin kaltaisella investoinnilla on erittäin tärkeä ja vaikuttava merkitys liikunnan määrän lisääntymiseen, hyvinvoinnin kasvuun ja sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä kuntalaisten tyytyväisyyteen ylipäätänsä kotikuntansa palveluihin. Nyt kun Mäntsälässäkin on tehty päätös uimahallin rakentamisesta, on Sipoo suurin Suomen kunta, jossa ei vielä ole omaa uimahallia. Jaosto katsoo, että kunnan tulee rakentaa vaihtoehto 1a mukainen perustason uimahalli seuraavilla lisäyksillä: uimahallissa pitää olla poreallas, sekä lasten liukumäki. Jaosto ei tässä vaiheessa katso maauimalaa tarpeelliseksi. Uimahallin tulisi sijaita välituntietäisyydellä Nikkilän Sydämestä. Tontin määrittely pitäisi tehdä mahdollisimman pian ja kaavan valmistelu aloittaa viipymättä. Hankkeelle tulee asettaa tavoiteaikataulu sellaiseksi, että uimahalli otetaan käyttöön vuonna Liikuntapalveluille ja hankkeen suunnitteluun tulee varata riittävät resurssit, jotta tämän ja muiden menossa olevien hankkeiden suunnitteluun voidaan allokoida riittävästi liikunta-alan asiantuntijuutta ja kuitenkin samalla ylläpitää nykyiset Liikuntapalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Kultur- och fritidschefens förslag Sektionen beslutar att ge följande utlåtande: Fritidssektionen anser att utredningen är mycket grundlig och att de alternativ som representeras ger en tydlig bild av hur genomförandesätt på olika skala kan påverka både investeringarna

29 8/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen och verksamhetskostnaderna. Det är dock viktigt att komma ihåg att investeringar lik en simhall har en viktig påverkan i hur man ökar motion och välmående och förebygger sjukdomar samt hur nöjda kommuninvånarna i överlag är med tjänsterna i sin hemkommun. Nu när även Mäntsälä kommun har fattat beslut om att bygga en simhall är Sibbo den största av Finlands kommuner som inte ännu har en egen simhall. Sektionen anser att kommunen bör bygga en simhall med basservice enligt alternativet 1a med följande tillägg: simhallen ska ha en bubbelpool och en rutschbana för barn. I det här skedet anser sektionen inte att det behövs ett utebad. Simhallen bör vara belägen på sådant avstånd från Nickby Hjärta att den kan besökas under rasterna. Definition av tomten bör göras så snart som möjligt och planberedningen inledas utan dröjsmål. Målet för projektet bör vara att simhallen ska bli färdig och kan tas i bruk år Tillräckliga resurser bör reserveras för idrottstjänsterna och projektplaneringen, så att för planeringen av detta projekt och övriga aktuella projekt kan allokeras tillräckligt med expertkunskaper inom idrott och motion utan att dra ner på de idrottstjänster som nu produceras effektivt och kostnadseffektivt. Päätös Vapaa-ajanjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Fritidssektionen godkände enhälligt föredragandes förslag. SIVVLK Sivistysvaliokunta / Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell Valtuusto käsitteli ja hyväksyi aloitteen uimahallin hankesuunnitelman laatimisesta. Aloitteen vastauksessa todettiin mm. seuraavaa: sipoolaisten uimahalliliikunnan ja käytön tarpeesta ja sen tyydyttämisestä ei ole laadittu vaihtoehtoisia ratkaisuja käsittelevää selvitystä. Sivistysosasto ja Tekniikka- ja ympäristöosasto ovat toteuttaneet liitteenä oleva vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysin.