Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg

Transkriptio

1 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aika/Tid , Klo/Kl. 16:35-19:00 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare Juhlatalo/ Festsalen Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Lindqvist Kaj 16:35-19:00 pj/ordf. Oksanen Ari 16:35-19:00 I varapj / I viceordf. Mattila Marketta 16:35-19:00 II varapj / II viceordf. Karjalainen Virpi 16:35-19:00 varajäsen/ ersättare Kankfelt Tim 16:35-19:00 jäsen/medlem Lindqvist Clara 16:35-19:00 jäsen/medlem Lindroos Kicka 16:35-19:00 jäsen/medlem Manninen-Ollberg 16:35-19:00 jäsen/medlem Marja Sandström Stefan 16:35-19:00 jäsen/medlem Salo Juha 16:35-19:00 jäsen/medlem Virtanen Tapio 16:35-19:00 jäsen/medlem Muu/Övriga Vestman Heikki 17:15-19:00 valt. pj./fullm. ordf Grannas Mikael 16:35-19:00 kj/kd Andergård-Stenstrand Lilian 16:35-19:00 pöytäkirjanpitäjä/proto kollförare Eriksson Ethel 16:35-19:00 asiantuntija/sakkunnig Forsell Piritta 16:35-18:20 asiantuntija/ sakkunnig Myllyvirta Ilari 16:35-18:20 asiantuntija/sakkunnig Torsell Kurt 16:35-18:35 asiantuntija/sakkunnig Poissa/Frånvarande Karhinen Linda jäsen/medlem Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden sähköisesti tarkastettu et elektroniskt justerat nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Kaj Lindqvist ntarkastaja/juste rare Virpi Karjalainen npitäjä/förare Lilian Andergård-Stenstrand ntarkastaja/justera re Clara Lindqvist

2 10/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 165 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan Vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi / Behovsanalys gällande vattensporttjänster 169 Eroanomus luottamustoimesta/vestman / Anhållan om avsked från förtroendeuppdrag/vestman 170 Eroanomus luottamustoimesta/mäkinen / Anhållan om avsked från förtroendeuppdrag/mäkinen 171 Eroanomus luottamustoimesta/inkeroinen / Anhållan om avsked från förtroendeuppdrag/inkeroinen 172 Ohjausryhmän asettaminen rakentamisen joustavoittamiseksi/ohjausryhmän lakkauttaminen / Tillsättande av en styrgrupp för att göra byggandet smidigare/avslutande av styrgruppen 173 Edustajan nimeäminen Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen / Att utse en representant till samkommunstämman för samkommunen Eteva 174 Virkojen perustaminen, uudet toimet sekä tehtävänimikkeiden muutokset opetustoimessa alkaen / Inrättande av tjänster, nya befattningar samt ändringar av uppgiftsbenämningar inom bildningsväsendet fr.o.m Virkojen perustaminen, uudet toimet sekä tehtävänimikkeiden muutokset varhaiskasvatuksessa alkaen / Inrättande av tjänster, nya befattningar samt ändringar i uppgiftsbeteckningar inom småbarnspedagogiken fr.o.m Aloite uudesta linja-autoreitistä / Initiativ om en ny bussrutt; Myyras-Viirilän omakotiyhdistys ry 177 Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä / Motion om att tidigarelägga språkundervisningen/samlingspartiets fullmäktigegrupp 178 Aloite musiikin harjoitustilojen hankkimisesta / Henrik Möller ym. / Motion om anskaffning av övningsutrymmen för musik/henrik Möller 179 Valtuuston kokouksessa pidetyn pöytäkirjan tarkastaminen / Granskning av fullmäktiges protokoll från sammanträdet Ilmoitusasiat / Delgivningar Valiokuntien, jaostojen ja viranhaltijoiden päätökset / Utskottens, sektionernas och tjänsteinnehavarnas beslut Kehitysjohtajan viran täyttäminen / Att besätta tjänsten som 49

3 10/ utvecklingsdirektör 183 Aineenopettajan viran muuttaminen erityisluokanopettajaksi alkaen / Ändring av ämneslärares tjänst till specialklasslärare f.r.o.m

4 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet KH 165 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört.

5 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare KH 166 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen ntarkastajiksi valittiin Virpi Karjalainen ja Clara Lindqvist. Beslut Till protokolljusterare valdes Virpi Karjalainen och Clara Lindqvist.

6 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan KH 167 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan seuraavilla muutoksilla: Asia Vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi käsitellään ensimmäisenä varsinaisena asiana. Esityslistalla oleva asia 7 korvataan lisälistalla olevalla asialla 21 Beslut Kommunstyrelsen beslöt enhälligt godkänna föredragningslistan med följande ändringar: Ärendet Behovsanalys gällande vattensporttjänster behandlas som första egentliga ärende. Ärende 7 på föredragningslistan ersätts med ärende 21 på tilläggslistan.

7 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi / Behovsanalys gällande vattensporttjänster 458/ /2017, 219/ /2019 KH 168 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: tekninen johtaja / tekniska direktör Ilari Myllyvirta, ilari.myllyvirta(at)sipoo.fi, liikuntapalvelupäällikkö / servicechef för idrottstjänster Piritta Forsell, piritta.forsell(at)sipoo.fi Valtuusto käsitteli ja hyväksyi aloitteen uimahallin hankesuunnitelman laatimisesta. Aloitteen vastauksessa todettiin mm. seuraavaa: sipoolaisten uimahalliliikunnan ja käytön tarpeesta ja sen tyydyttämisestä ei ole laadittu vaihtoehtoisia ratkaisuja käsittelevää selvitystä. Sivistysosasto ja Tekniikka- ja ympäristöosasto ovat toteuttaneet vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysin. Tavoite ja toteutus Analyysissa kuvataan Sipoon vesiliikuntapalveluiden vaihtoehdot ja niiden vaikutukset vesiliikunnan olosuhteiden ja vesiliikunta-palvelujen kehittämiseksi koko liikuntakentän ja Sipoon kunnan kehyksessä. Keskeinen tekijä tarkastelussa ovat olleet eri käyttäjäryhmien tarpeet ja se, miten nykytilanne muuttuu vaihtoehdoissa. Selvityksen toteutukseen sisältyivät dokumenttianalyysi, saavutettavuustarkastelu, alustavien vaihtoehtojen laatiminen, vaihtoehtojen tarkentaminen sekä vaikutusten arviointi, jossa mukana ovat myös taloudelliset vaikutukset. Työ tehtiin konsulttityönä ohjausryhmän ohjauksessa. Ohjausryhmään kuuluivat liikuntapalvelupäällikkö Piritta Forsell, investointipäällikkö Edward Frisk, tekninen johtaja Ilari Myllyvirta, sekä sivistysjohtaja Kurt Torsell. Vesiliikunnan ja olosuhteiden nykytilanne Suomessa Noin 43 prosentissa Suomen kaikista paikkakunnista on yksi tai useampi uimahalli. Pääsääntöisesti uimahalli löytyy kaupunkimaisista kunnista mutta uimahalleja on osittain myös pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa. Yleisimmin uimahalleissa on 25 metrin mittainen allas sekä lasten allas. Uimahallirakentamista on perusteltu uinnin merkityksellä kaikenikäisille soveltuvana kuntoilumuotona, asukkaiden tarpeella saada vesiliikuntapalveluita oman kunnan alueelta sekä koulujen uimataidon opetusvelvollisuudella.

8 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Suomessa keskimatka lähimpään uimahalliin on 8,9 km ja mediaani 3,3 km. Kolmella neljästä (76 %:lla suomalaisista) lähin uimahalli sijaitsee alle 10 kilometrin etäisyydellä kodista. Vesiliikunnan olosuhteiden nykytilanne Sipoossa Sipoossa on kaksi uima-allasta: Solbackan allas Massbyssä Söderkullassa, sekä SoTe-talon fysioterapia-allas Nikkilässä. Näitä käytetään koulujen uimaopetuksen järjestämiseen sekä ohjattuun ryhmäliikuntaan. Kumpikaan altaista ei ole yksityishenkilöiden omatoimisesti käytettävissä vaan nykytilanteessa kunnan asukkaiden, jotka harrastavat kuntouintia ja/tai haluavat käydä uimassa uimalaitoksessa, on hankittava nämä palvelut naapuri-kunnista. Sipoossa keskimääräinen etäisyys lähimpään uimahalliin on 13,5 km ja vaihtelee 5,9 ja 17 km välillä. Luonnonolosuhteissa uiminen tapahtuu Pilvijärven, Taasjärven ja Möträsk-järven uimarannoilla sekä saaristossa. Järvet sijaitsevat Söderkullassa. Taasjärvi palvelee myös talviuimareita. Kunnan puolesta Sipoossa ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta meressä uimiseen mantereelta käsin. Kuntouimareille tai vesijuoksijoille uimarannat tarjoavat olosuhteet kesäaikana. Luonnonvedet soveltuvat heikosti liikuntarajoitteisille. Vesiliikunnan tarve Vesiliikunnan tarvetta arvioitiin selvityksessä asiakasryhmien kautta, liikuntapalvelujen täydentämisen kautta sekä saavutettavuuden näkökulmasta. Asiakastarpeen arvioimiseksi vesiliikuntapalvelun käyttäjät jaettiin kolmeen ryhmään: asukkaat, oppilaat ja erityisryhmät. Asukkailla tarve liittyy alaryhmästä riippuen terveyden, fyysisen kunnon ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen (kuntouimarit ja vesijuoksijat), tavoitteelliseen uintiharjoitteluun (kilpauimarit) ja vapaa-ajan viettoon (vedestä nauttivat henkilöt). Uimataidon oppiminen voi olla myös aikuisikäisten motivaattori vesiliikuntaan, mutta ennen kaikkea se on yksi peruskoulun liikunnanopetuksen tavoitteista ja täten merkittävä oppilas-asiakasryhmän tarve. Erityisryhmien liikunta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen vuoksi vaikeuksia osallistua yleisiin liikuntaryhmiin. Erityisryhmien osalta vesiliikunnan tarve liittyy kuntouttavaan liikuntaan sekä liikunnan harrastamiseen ylipäätänsä. Matalan kynnyksen liikuntamuotona vesiliikunta voidaan yhdistää

9 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen muihin liikuntamuotoihin kuten kävely, lenkkeily, juokseminen, hiihto ja kuntosali. Vesiliikunnalla voidaan täten täydentää ja tukea muun liikunnan harrastamista sillä edellytyksellä, että suorituspaikat sijaitsevat lähellä toisiaan Uimahallin sijainnilla ja saavutettavuudella merkitystä. Alle viiden kilometrin säteellä sijaitsevaa uimahallia käytetään todennäköisesti. Myös viidestä kymmeneen kilometrin etäisyydellä olevaa uimahallia käytetään. Kun etäisyys uimahallista kasvaa, käyttö samalla vähenee. Nykytilanteessa Sipoossa sijaitsevilla uima-altailla ei voida tarjota ympärivuotisia olosuhteita omaehtoista kuntouintia ja vesijuoksua, perheiden vauvauintia tai muuta vesiliikuntaa harrastaville. Nykytilanteessa kunnan asukkaiden, jotka harrastavat kuntouintia ja/tai haluavat käydä uimassa, on hankittava nämä palvelut naapurikunnista. Sipoossa sijaitsevien uima-altaiden käyttöaste on niin korkea, että tarjontaa ei voida nykyisestä laajentaa. Saavutettavuus ja kävijäennusteet Sipoossa Uimahallipalveluiden saavutettavuuden näkökulmasta Nikkilä ja Söderkulla ovat uimalaitokselle parhaat vaihtoehdot. Ne ovat saatavuuden osalta varsin lähellä toisiaan. Jos Sipooseen päätetään rakentaa yksi uimahalli, Nikkilässä sijaitsevan uimahallin saatavuus on kaikkien sipoolaisten kannalta parempi sijoittamispaikka kuin Söderkulla. Kun kansallisen liikuntatutkimuksen ja uimahallibarometrin kävijätiedot suhteutetaan Sipoon tämän hetkiseen väestöön, vähintään kerran viikossa tai useammin uivista henkilöistä muodostuisi vuositasolla noin kävijää. Suurin kävijämäärä syntyy tiheästi uimahallia käyttävistä kuntouimareista. Vuosittaisen kävijämäärän ennustetaan nousevan vuoteen 2030 mennessä noin 40 prosentilla. Vaihtoehtojen muodostaminen Vaihtoehtoja muodostettaessa haettiin erilaisia elementtejä monipuolisesti. Vaihtoehdoissa on huomioitu sekä ympärivuotinen laitoksissa tapahtuva vesiliikunta, että luonnonvesissä pääasiassa kesäisin harjoitettava vesiliikunta. Uimalaitosten osalta tutkittiin kahta eri vaihtoehtoista aikataulua - nopea (a) ja myöhäisempi (b) aikataulu. Ratkaisut ilman uimalaitosrakentamista muodostavat 0- ja 0+ -vaihtoehdot. Vaihtoehdoiksi valikoitui näin ollen yhteensä 8 vaihtoehtoa:

10 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen VE0+ -vaihtoehto (vesiliikunnan kehittäminen ilman uimalaitosta/uimalaitoksia) - VE1 perusuimahalli Nikkilään (nopea ja myöhäisempi aikataulu) - VE 2 Nikkilään rakennettava laajan palvelutason uimahalli (nopea ja myöhäisempi aikataulu) - VE3 kaksi uimalaitosta (nopea ja myöhäisempi aikataulu) VE0 ja 0+: Vesiliikuntapalveluiden kehittäminen ilman uimalaitosta - Nykyisten olosuhteiden maltillinen kehittäminen olemassa olevien puitteiden pohjalta. - uimaopetus ja ohjattu toiminta nykyiseen tapaan - Kehittämistoimenpiteinä Hitån uimarannan perusparannustyö vuonna 2021 sekä talviuintiolo-suhteiden parantaminen samana vuonna vaihtoehdossa kunta tarjoaa kuntalaisille mahdollisuutta hankkia vesiliikuntapalveluita naapuripaikkakuntien uimahalleista uintisetelillä. Tällaista käytäntöä ei vielä Suomessa ole. VE1a: Nikkilään rakennettava perusuimahalli nopealla aikataululla - yksi iso allas (25m/6 rataa), lasten / opetusallas, monitoimiallas, kahluu-allas ja pieni kylmäallas sekä suihkut, tavalliset saunat ja pukeutumistilat. Muita tiloja noin 150m² - tilaa kuntouimareille, vesijuoksijoille, ohjatulle vesiliikunnalle, uimaopetukselle ja kuntouttavalle vesiliikunnalle - uimahalli käytössä vuonna 2022 VE 1b: Nikkilään rakennettava perusuimahalli myöhemmin toteutettavalla aikataululla - puitteet samat kuin vaihtoehdossa 1a, mutta aikataulu hitaampi (käytössä 2031) VE 2a: Nikkilään rakennettava laajan palvelutason uimahalli nopealla aikataululla - VE 2 on samat tilat kuin VE 1:ssä ja se poikkeaa VE 1:stä seuraavasti: täysimittainen allas (50m/6 rataa) 25 metrin altaan sijaan, pieni poreallas ja hierovia suihkuja. Tavallisten saunojen lisäksi erikoissaunat, pukeutumistilat. Lisäksi samassa rakennuksessa toimisto-, kokous- ja fysioterapiatilaa, kuntosali sekä budosali. - uimahalli käytössä vuonna 2022 VE 2b: Nikkilään rakennettava laajan palvelutason uimahalli myöhemmin toteutettavalla aikataululla - puitteet samat kuin vaihtoehdossa 2a, mutta aikataulu hitaampi

11 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen (käytössä 2031) VE 3a: Kaksi uimalaitosta nopealla aikataululla - VE 1a:n mukainen halli Nikkilään meriuimala, jossa 25m/4 rataa lämminvesiallas, matala lastenallas, kylmempi merivesiallas sekä sauna pukeutumistiloineen, Etelä-Sipoossa, esimerkiksi Eriksnäsissä - käytössä vuonna 2027 VE 3b: Kaksi uimalaitosta myöhemmin toteutettavalla aikataululla - VE 1a:n mukainen uimahalli ja meriuimala VE 3a:n mukaan - uimahalli käytössä vuonna meriuimala käytössä vuonna 2036 Vaihtoehtojen taloudellinen vertailu ja vaikutusten arviointi Vesiliikuntapalveluiden järjestämisvaihtoehtojen taloudellisissa tarkasteluissa on lähetty siitä, että kussakin vaihtoehdossa esitettyjen uimalaitosten toiminnan harjoittamiseksi tutkitaan yhtiömuodossa. Näin toimimalla kunnalle aiheutuvat kustannukset voidaan laskea luotettavasti. Kaikissa vaihtoehdoissa laskettiin väestöennusteeseen perustuvalla tuottoarviolla kassavirta- ja tuloslaskelma vuoteen 2040 saakka. Vaihtoehtoja verrattiin keskenään niistä kunnalle aiheutuvien kustannusten suhteen (eli kunnalle aiheutuvat kulut uimahalliyhtiölle osoitetusta taloudellisesta tuesta). Aiheutuvat kulut ovat nykytilanteeseen verrattuna lisäkuluja riippumatta uimahallin toteuttamistavasta. Yleisesti ottaen mitä nopeammin investoinnit toteutuvat, sitä aikaisemmin kunnalle kertyy negatiivinen kassavirtavaikutus. Koska kunnan väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan, tulevat etupainotteiset investoinnit vesiliikuntapalveluihin suhteellisesti kalliimmiksi kuin investoinnit, jotka on siirretty ajassa eteenpäin. Nykytilanne ja uimasetelin talousvaikutus (VE 0 ja VE 0+) Nykytilanteen kustannukset Sipoon kunnalle ovat pienet. Yhtenä mahdollisuutena tulevaisuudessa on tarjota kuntalaisille mahdollisuutta hankkia vesiliikuntapalveluita naapuripaikkakuntien uimahalleista uimasetelillä. Tällaista käytäntöä ei vielä Suomessa ole. Uimaseteliä käyttäisivät paljolti luultavasti ne, jotka jo nykyäänkin käyvät harrastamassa vesiliikuntaa naapuripaikkakuntien uimahalleissa. Uimasetelin kustannuksen arvio kunnalle on vuodessa. Arvio perustuu siihen, että kunta tarjoaa kaikille halukkaille

12 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen vesiliikunnan harrastamisen tukemiseen palveluseteliä 5 kpl vuodessa. Kustannus syntyy kuitenkin vasta uimasetelin toteutuneen käytön myötä. Toteutuneen käytön arvio perustuu uinnin harrastamisen määriin kansallisesti. Uimalaitosvaihtoehtojen talousvaikutukset (VE1-VE2-VE3 a/b) Tarveanalyysissa arvioitiin millaisia kustannuksia uimalaitosvaihtoehdot tuottavat minäkin ajan hetkenä ja toisaalta kuinka suurin kertymä kustannuksista syntyy koko tarkastelujaksolla. Kunnan tuki uimalaitosyhtiölle koostuu sijoituksesta yhtiön omaan pääomaan (investointi) sekä tuesta operatiivisten kustannusten kattamiseen (käyttötalous). Uimalaitoksen investoinnissa puhutaan hallin/laitoksen laajuudesta ja käyttöönottoajankohdasta riippuen noin miljoonan euron investoinnista. Meriuimalainvestoinnin kustannusarvio on 5-6 miljoonaa euroa. Vuosittaiset käyttökustannukset (netto, eli pääsylipputuotot huomioiden) ovat käyttöönottovuonna vaihtoehdosta riippuen noin , meriuimalan kohdalla noin 1/3 perusuimahallin käyttökustannuksista. Kunnan talouden kannalta tarkasteluna vaihtoehdoissa on selkeitä eroja. Talouden vertailu on tehty kahdesta eri näkökulmasta A. vaihtoehtojen (VE1 - VE 3) vertailu, jolloin pohjana on käytetty nopeaa toteutusta B. Nopeasti ja myöhemmin toteutettavan vaihtoehdon vertailu Investoinnin ajankohdalla on merkitystä operatiivisten nettokustannusten muuttuessa kunnan asukasmäärän kasvun myötä (uimalaitoskävijöiden määrä nousee asukasmäärän kasvun myötä, jolloin myös tulovirta kasvaa ja tuen tarve pienenee). Vaihtoehtojen vertailu Vertailussa on käytetty nopeaa toteutusta (vaihtoehdot a) ja taloudelliset vaikutuksen on esitetty yhtiön tulos ja kassavirtalaskelmista perusteella määriteltynä kunnan maksamana tukena uimahallille. Kaikki uimahallit vaativat kunnalta jatkuvan vuosittaisen tuen. 1. Perusuimahalli (VE 1a) on selkeästi vaihtoehdoista halvin. Kunnan maksama tuki on ensimmäisenä toimintavuonna noin euroa, vuonna 2031 noin euroa ja vuonna 2040 noin euroa 2. Laajan palvelun uimahallin (VE 2a) on selkeästi vaihtoehdoista kallein - kunnan maksaman tuen osalta laajan palvelutason uimahalli (VE 2a) on noin 1,7 kertaa perusuimahallia

13 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen (VE 1a) kalliimpi eli ensimmäisenä toimintavuonna noin euroa, vuonna 2031 noin euroa ja vuonna 2040 noin euroa 3. Kaksi uimalaitosta (perusuimahalli + maauimala merellä) (VE 3) on halvempi vaihtoehto kuin laajan palvelun uimahalli (VE 2). Kustannusten ero johtuu käytännössä maauimala merellä hivenen hitaammasta toteutusajankohdasta. ensimmäisenä toimintavuonna noin euroa, vuonna 2031, noin euroa ja vuonna 2040, noin euroa Kunnan tuki vähenee käytön lisääntyessä ja uimahallin pääoman pienetessä koron vähentymisen takia. Vajaa kahdenkymmenen vuoden kuluttua kustannukset ovat perusuimahallista (VE 1a) noin 0,25 milj. euroa ja laajan palvelun uimahallista (VE 2) noin 0,7 milj. euroa. Uimahalli on tällöin myös peruskorjausiässä ja peruskorjauksen jälkeen kunnalta tarvittava tuki kasvaa uudelleen. Kahden uimalaitoksen käytön tuki on samaa suuruusluokkaa kuin laajan palvelun uimahallin vaatima tuki. Investointien laajuuden riittävyyden osalta voidaan todeta, että perusuimahallin kapasiteetti riittää noin asukkaan kunnan tarpeisiin eli kapasiteetti riittäisi kaikissa vaihtoehdoissa seuraavien 30 vuotta ajan. Laajan palvelutason hallissa (VE 2) kapasiteetti on noin kaksikertainen perusuimahalliin nähden. Nopean ja myöhemmän toteuttamisen vertailu Verrattaessa toisiinsa nopealla ja myöhäisemmällä aikataululla toteutettavia vaihtoehtoja toisiinsa voidaan todeta: 1. Kunnan maksama suhteellinen tuki uimahallille pienenee, kun uimahallin toteutusta viivästytetään. Lisäksi tuen maksaminen alkaa vasta kun uimahalli toteutetaan. 2. Kunnan maksaman tuen väheneminen johtuu Sipoon kunnan asukasluvun aiheuttamasta uimahallin kävijämäärän lisääntymisestä. Uimahallin käyttöaseteen lisääntyessä uimahallista kunnalle syntyvien kustannusten määrä vähenee. Uimahallin rakentamisen lykkääminen yhdeksällä vuodella pienentää kunnan perusuimahallissa kunnan tuen 70 prosentista 60 prosenttiin uimahallin pääoma- ja käyttökustannuksista. Laajan palvelutason uimahallissa (VE 2b) kunnan tuki pienenee 77 prosentista 68 prosenttiin uimahallin pääoma- ja käyttökustannuksista. Perusuimahallin käyttöaste on 2020 luvun alussa vähän yli 40 %, vuonna 2030 vajaa 60 prosenttia ja vuonna 2040 yli 70 prosenttia. Laajan palvelutason uimahallin käyttöaste on noin puolet

14 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen perusuimahallin käyttöasteesta. Vaihtoehtojen vaikutukset kuntalaisiin Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu myös vaikutukset kuntalaisiin suhteessa vesiliikunnan tarpeeseen kolmen eri käyttäjäryhmän mukaan. Nykytilanteessa oppilaille järjestettävä uimaopetus on suhteellisesti vähentymässä kapasiteetin pysyessä ennallaan ja väestömäärän kasvaessa. Kapasiteetin lisääminen on mahdollista vain satunnaisesti naapurikuntien uimahalleissa. Uimahallin rakentamisen myötä uimaopetukseen käytettävää tilaa olisi nykyistä enemmän, joten koululaisten ja uimaopetuksen näkökulmasta uimahallin rakentaminen parantaa nykytilannetta ja kunnassa on mahdollisuus peruskoulun opetussuunnitelman mukaiseen uinnin opetukseen. Keskinäisessä vertailussa vaihtoehdot 3a ja 3b (uimahalli + meriuimala) ovat parempia, koska maauimalan myötä uimaopetusta voidaan tarvittaessa jakaa keväisin ja syksyisin kahden uimalaitoksen kesken. Erityisryhmien osalta vaihtoehdot 1a, 1b, 2a ja 2b parantavat nykyistä tilannetta lisäämällä kapasiteettia ohjattuun ja kuntouttavaan vesiliikuntaan monitoimialtaassa. Uuden uimalaitoksen myötä myös esteettömyysasiat tulevat huomioiduksi. Vaihtoehdoissa 3a ja 3b (meriuimalassa) on myös mahdollista toteuttaa ohjattua vesiliikuntaa. Uimalaitosten myötä mahdollisuudet vesiliikunnan ympärivuotiseen harjoittamiseen omassa kunnassa lisääntyvät joko nopealla tai hitaammalla aikataululla. Uimalaitosten rakentaminen lisää liikunnan määrää, mutta liikuntaa harrastavien absoluuttinen määrää ei välttämättä kasva aivan samassa suhteessa, kun jo aiemmin liikunnallisesti aktiivisten liikunnan harrastus (tai osa siitä) siirtyy Sipoon uimalaitoksiin. Uimahalli kuitenkin todennäköisimmin houkuttelee myös aiemmin liikuntaa harrastamattomia sipoolaisia liikunnan pariin ja mahdollisuudet esim. matalan kynnyksen toimintaan paranevat huomattavasti. Uimahallin / -laitosten myötä henkilöstön määrä (huolto, ylläpito, järjestelmät) lisääntyy 4-6 henkilöllä vaihtoehdosta riippuen. Vaihtoehtojen ympäristövaikutukset ovat lisääntynyttä energiankulutusta lukuun ottamatta vähäisiä. Lausunnot ja johtopäätökset vesiliikunnan tarveanalyysistä Vesiliikunnan tarveanalyysin perustella tulisi päättää, mitkä ovat Sipoon liikunnan kokonaisuuden ja vesiliikunnan kehittämisen

15 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen keskinäiset painopisteet. Asiaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon sekä käytettävissä olevat resurssit että tarpeet. Vesiliikunnan tarveanalyysissä on esitetty vaihtoehtoiset vesiliikunnan kehittämismahdollisuudet erityisesti uimahallin toteuttamisen osalta. Raportissa on esitetty nykyisen toimintamallin kehittämisen lisäksi kolme eri laajuista uimahalli/maauimala vaihtoehtoa. Lisäksi raportissa on esitetty kaikille vaihtoehdoille kaksi vaihtoehtoista toteutusaikataulua eli mahdollisimman nopea ja myöhemmin noin 10 vuoden päästä toteutettavat vaihtoehdot. Kaikille vaihtoehdoille on laadittu vaikutusten arviointi, jossa on käsitelty vaihtoehtojen taloudelliset vaihtoehdot, vaikutukset kuntalaisiin ja vesiliikunnan tarpeeseen sekä -määrään. Kunnanhallitus pyytää lausuntoa vapaa-ajan jaostolta, sivistysvaliokunnalta, tekniseltä valiokunnalta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalta siten, että kunnanhallitus käsittelee asian uudelleen kesäkuussa ennen talousarvion raamin päättämistä. Lausunnossa tulisi ottaa kantaa, mikä on Sipoon vesiliikunnan kehittämisen vaihtoehto (VE 0+, VE 1, VE 2 ja VE3) tai onko jokin muu uusi valittava vaihtoehto. Lisäksi lausunnossa tulisi ottaa erikseen kantaa valittavan vaihtoehdon toteutusajankohtaan. Lausunnossa tulisi ottaa huomioon myös koko liikunnan ja kunnan resurssien riittävyys. Liitteet / Bilagor Liite/ Bilaga 1 /168. KH: Loppuraportti: Sipoon vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysi Liite/ Bilaga 2 /168. KH: Saavutettavuustarkastelu Liite/ Bilaga 3 /168. KH: Vesiliikuntapalveluiden järjestäminen Liite/ Bilaga 4 /168. KH: Vaihtoehtojen taloudelliset laskelmat Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus pyytää liitteenä olevasta Sipoon vesiliikuntapalveluiden tarveanalyysistä lausuntoa Sipoon vesiliikunnan kehittämisen vaihtoehdon valinnasta ja toteutuksen. aikataulusta. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen begär utlåtande om den bifogade behovsanalysen gällande vattensporttjänster i Sibbo i syfte att välja alternativ och sätt för förverkligande. Kunnanjohtajan muutettu ehdotus Kunnanhallitus pyytää lausuntoa vapaa-ajan jaostolta, sivistysvaliokunnalta, tekniseltä valiokunnalta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalta mennessä. Lausunnossa tulisi ottaa

16 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen kantaa, mikä on Sipoon vesiliikunnan kehittämisen vaihtoehto (VE 0+, VE 1, VE 2 ja VE3) tai onko jokin muu uusi valittava vaihtoehto. Lisäksi lausunnossa tulisi ottaa erikseen kantaa valittavan vaihtoehdon toteutusajankohtaan. Lausunnossa tulisi ottaa huomioon myös koko liikunnan ja kunnan resurssien riittävyys. Kustannustarkastelu maauimalasta Nikkilään lähetetään erikseen lausunnon antajalle mennessä. Kommundirektörens ändrade förslag Kommunstyrelsen begär utlåtande av fritidssektionen, bildningsutskottet, tekniska utskottet och social- och hälsovårdsutskottet senast I utlåtandet ska tas ställning till vilket är alternativet för att utveckla vattensporttjänsterna i Sibbo (VE0+, VE1 och VE3) eller om det finns något annat alternativ. Dessutom ska i utlåtandet separat tas ställning till tidtabellen för förverkligandet av det valda alternativet. I utlåtandet borde också beaktas hur resurserna för idrotten och kommunen räcker till. En kostnadsgranskning för ett utebad i Nickby sänds separat till dem som ska ge utlåtande senast Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens ändrade förslag.

17 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Eroanomus luottamustoimesta/vestman / Anhållan om avsked från förtroendeuppdrag/vestman 257/ /2017 KH 169 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: hallintopäällikkö/förvaltningschef Lilian Andergård-Stenstrand, lilian.andergard-stenstrand(at)sipoo.fi Heikki Vestman anoo kansanedustajan tehtävän vuoksi eroa luottamustehtävästään rakennus- ja ympäristövaliokunnan jäsenenä. Hän perustelee anomuksensa sillä, että valiokunnan kokousaikataulu ei sovi eduskunnan työskentelyaikatauluun. Kuntalain 70 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Pätevän syyn arviointi kuuluu sille toimielimelle, joka on valinnut luottamushenkilön, eli tässä tapauksessa valtuustolle. Pätevä syy voi periaatteessa olla mikä tahansa luottamustoimen hoitamista vaikeuttava asia. Heikki Vestman anhåller på grund av uppgiften som riksdagsledamot om avsked från sitt förtroendeuppdrag som medlem i byggnads- och miljöutskottet. Han motiverar sin anhållan med det att mötestidtabellerna för utskottet inte går ihop med tidtabellen för arbetet i riksdagen. Enligt 70 i kommunallagen kan den som har giltiga skäl avgå från ett förtroendeuppdrag. Det organ som utser den förtroendevalda beslutar om att bevilja avsked. Det organ som utser den förtroendevalda bedömer om skälen är giltiga, i det här fallet alltså fullmäktige. Giltigt skäl kan i princip vara vilka omständigheter som helst som försvårar skötandet av ett förtroendeuppdrag. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto - myöntää Heikki Vestmanille eron luottamustehtävästään rakennusja ympäristövaliokunnan jäsenenä, ja - valitsee hänen tilalleen uuden rakennus- ja ympäristövaliokunnan jäsenen. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen föreslår fullmäktige att fullmäktige - beviljar Heikki Vestman avsked från förtroendeuppdraget som medlem i byggnads- och miljöutskottet och - utser i hans ställe en ny medlem i byggnads- och miljöutskottet.

18 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

19 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Eroanomus luottamustoimesta/mäkinen / Anhållan om avsked från förtroendeuppdrag/mäkinen 257/ /2017 KH 170 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: hallintopäällikkö/förvaltningschef Lilian Andergård-Stenstrand, lilian.andergard-stenstrand(at)sipoo.fi Esa Mäkinen anoo eroa luottamustehtävästään vapaa-ajanjaoston jäsenenä. Anomuksen syy on Sipoon poliittisten ryhmien, SDP ja Vihreät, välisen sopimuksen luottamuspaikkojen jaosta valtuustokaudella toteuttaminen sovitusti. Kuntalain 70 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Pätevän syyn arviointi kuuluu sille toimielimelle, joka on valinnut luottamushenkilön, eli tässä tapauksessa valtuustolle. Esa Mäkinen anhåller om avsked från sitt förtroendeuppdrag som medlem i fritidssektionen. Orsaken till anhållan är förverkligandet av en överenskommelse mellan de politiska grupperna i Sibbo, SDP och De Gröna, om fördelningen av förtroendemannaplatserna under fullmäktigeperioden Enligt 70 i kommunallagen kan den som har giltiga skäl avgå från ett förtroendeuppdrag. Det organ som utser den förtroendevalda beslutar om beviljande av avsked. Det organ som utser den förtroendevalda bedömer om skälen är giltiga, i det här fallet alltså fullmäktige. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto - myöntää Esa Mäkiselle eron luottamustehtävästään vapaa-aikajaoston jäsenenä, ja - valitsee hänen tilalleen uuden vapaa-aikajaoston jäsenen. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen föreslår fullmäktige att fullmäktige - beviljar Esa Mäkinen avsked från förtroendeuppdraget som medlem i fritidssektionen och - utser i hans ställe en ny medlem i fritidssektionen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut

20 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

21 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Eroanomus luottamustoimesta/inkeroinen / Anhållan om avsked från förtroendeuppdrag/inkeroinen 257/ /2017 KH 171 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: hallintopäällikkö/förvaltningschef Lilian Andergård-Stenstrand, lilian.andergard-stenstrand(at)sipoo.fi Janne Inkeroinen anoo eroa luottamustehtävästään vapaa-ajanjaoston varajäsenenä. Anomuksen syy on Sipoon poliittisten ryhmien, SDP ja Vihreät, välisen sopimuksen luottamuspaikkojen jaosta valtuustokaudella toteuttaminen sovitusti. Kuntalain 70 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Pätevän syyn arviointi kuuluu sille toimielimelle, joka on valinnut luottamushenkilön, eli tässä tapauksessa valtuustolle. Janne Inkeroinen anhåller om avsked från sitt förtroendeuppdrag som ersättare i fritidssektionen. Orsaken till anhållan är förverkligandet av en överenskommelse mellan de politiska grupperna i Sibbo, SDP och De Gröna, om fördelningen av förtroendemannaplatserna under fullmäktigeperioden Enligt 70 i kommunallagen kan den som har giltiga skäl avgå från ett förtroendeuppdrag. Det organ som utser den förtroendevalda beslutar om beviljande av avsked. Det organ som utser den förtroendevalda bedömer om skälen är giltiga, i det här fallet alltså fullmäktige. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto - myöntää Janne Inkeroiselle eron luottamustehtävästään vapaa-aikajaoston varajäsenenä, ja - valitsee hänen tilalleen uuden vapaa-aikajaoston varajäsenen. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen föreslår fullmäktige att fullmäktige - beviljar Janne Inkeroinen avsked från förtroendeuppdraget som ersättare i fritidssektionen och - utser i hans ställe en ny ersättare i fritidssektionen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

22 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

23 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Ohjausryhmän asettaminen rakentamisen joustavoittamiseksi/ohjausryhmän lakkauttaminen / Tillsättande av en styrgrupp för att göra byggandet smidigare/avslutande av styrgruppen 1646/ /2016 KH 204 Kunnanhallitus Valmistelija / Beredare: kunnansihteeri / kommunsekreterare Peter Stenvall, peter.stenvall@sipoo.fi Kunnanhallitus päätti ja asettaa ohjausryhmän rakennusjärjestyksen uudistamisprojektiin. Ohjausryhmä vastaa juridisesti toimikuntaa. Kuntalain mukaan kunnanhallitus asettaa toimikunnat toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Sitä varten kunnanhallituksen tulee asettaa uuden ohjausryhmän. Ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Heikki Vestman, puheenjohtaja Kaj Lindqvist Tapio Virtanen Clara Lindqvist Jari Hursti Sami Virpiö, Maankäyttöjaoston puheenjohtaja Tim Kankfelt, Rakennus- ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää asettaa ohjausryhmän, jonka tehtävänä on uuden rakennusjärjestyksen valmistelu sekä rakentamiseen ja kaavoittamiseen liittyvien muiden määräyksien tarkastelu. Tavoitteena on kunnan toimintaa ohjaavien kuntastrategian arvojen toteuttaminen. Ohjausryhmällä on oikeus kutsua asiantuntijoita kuultavaksi. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar tillsätta en styrgrupp för beredning av en ny byggnadsordning och för granskning av övriga bestämmelser gällande byggande och planläggning. Målsättningen är att förverkliga de värden i kommunstrategin som styr kommunens verksamhet. Styrgruppen har rätt att kalla sakkunniga. Kunnahallitus päätti asettaa ohjausryhmän rakentamisen joustavoittamiseksi kunnanjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Ohjausryhmällä on seuraava kokoonpano: Heikki Vestman puheenjohtaja

24 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaj Lindqvist Tapio Virtanen Clara Lindqvist Sini-Pilvi Saarnio Jari Hursti Juhani Rantala Kasper Nyberg varapuheenjohtaja Maankäyttöjaoston puheenjohtaja Rakennus- ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Beslut Kommunstyrelsen beslutade tillsätta en styrgrupp för att göra byggandet smidigare i enlighet med kommundirektörens förslag. Styrgruppen har följande sammansättning: Heikki Vestman Kaj Lindqvist Tapio Virtanen Clara Lindqvist Sini-Pilvi Saarnio Jari Hursti Juhani Rantala Kasper Nyberg ordförande viceordförande Markanvändningssektionens ordförande Byggnads- och miljöutskottets ordförande KH 172 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus toteaa, että ohjausryhmän tehtävä on päättynyt. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen konstaterar att styrgruppen har fullgjort sitt uppdrag. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

25 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Edustajan nimeäminen Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen / Att utse en representant till samkommunstämman för samkommunen Eteva 285/ /2017 KH 173 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: hallintopäällikkö/förvaltningschef Lilian Andergård-Stenstrand, lilian.andergard-stenstrand(at)sipoo.fi Eteva kuntayhtymän seuraava yhtymäkokous pidetään torstaina klo Järvenpäässä. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkunnat käyttävät kuntayhtymässä päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa, johon kukin jäsenkunta nimeää yhden edustajan. Kullekin edustajalle voidaan valita henkilökohtainen varaedustaja. Sipoon kunnan hallintosäännön mukaisesti kunnanhallitus valitsee kunnan edustajat yhteisöihin. Kunnan edustaja kuntayhtymä Etevan edellisessä yhtymäkokouksessa syksyllä 2018 oli Suvi Vuoksenranta (varajäsen Liisa Jankkari). Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus nimeää yhden edustajan ja varaedustajan Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen utser en representant och en ersättare till samkommunstämman för samkommunen Eteva. Kunnanhallitus nimesi Leena Kokon (varalla Helena Räsänen) edustajaksi yhtymäkokoukseen. Beslut Kommunstyrelsen utsåg Leena Kokko (reserv Helena Räsänen) till representant till bolagsstämman.

26 10/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Virkojen perustaminen, uudet toimet sekä tehtävänimikkeiden muutokset opetustoimessa alkaen / Inrättande av tjänster, nya befattningar samt ändringar av uppgiftsbenämningar inom bildningsväsendet fr.o.m / /2019 SIVVLK 46 Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi opetuspäällikkö/undervisningschef Hannu Ollikainen, hannu.ollikainen(at)sipoo.fi Perustelut Perusopetuksen henkilöstöstä säädetään perusopetuslain 37 :ssä. Säännöksen mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja ja muuta henkilöstöä. Viranhaltijalain lähtökohtana on, että opettajan virkasuhde on toistaiseksi voimassa oleva, jollei määräaikaisuuteen ole viranhaltijalain mukaista perustetta. Myös koulunkäynninohjaajien ja muun henkilökunnan kohdalla on määräaikaiselle työsuhteelle oltava työsopimuslain mukainen perusteltu syy. Määräaikaisten palvelussuhteiden käyttö on mahdollista, kun se on perusteltua työnantajan toiminnan ja teetettävien töiden kannalta. Perusteltu syy määräaikaisuuteen on yleensä olemassa silloin, kun työsopimusta tehtäessä voidaan ennakoida, että työnantaja tarvitsee työvoimaa tiettyyn tehtävään vain tilapäisesti. Opetustoimessa on tällä hetkellä määräaikaista henkilöstöä sijaisina, määräaikaisina tuntiopettajina ja avoimen viran hoitajina. Virkojen ja toimien perustaminen ei lisää opetustoimen henkilöstökuluja, koska virkojen puuttuessa joudutaan kuitenkin palkkaamaan opettajia/henkilöstöä toiminnan järjestämiseksi. Tarve arvioidaan näiden virkojen ja toimien kohdalla pysyväksi, eikä perusteita henkilöstön määräajaksi ottamiselle ole sen vuoksi olemassa. Kouluisäntä Nikkilän Sydämen valmistuttua syksyllä 2016 ei palkattu kouluisäntää. Kunnan isoimissa kouluyksiköissä on tehtäviä hoidettu hiukan eri tavalla ja eri nimikkein. Sipoonlahden koulussa on tekninen isäntä ja Enterissä (KEUDA ja Sipoon lukio) on oppilaitosisäntä. Kouluisännän tehtäviä, molempien koulujen osalta, molemmilla

27 10/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen kielillä, on hoidettu Nikkilän Sydämessä ( ) OKMn (Opetus- ja kulttuurministeriö) hankeavustuksen avulla palkatulla henkilöllä. Tämä on ollut pilottihanke jossa on testattu ja kehitetty tehtävänkuvaa jossa tavoitteena on ollut yhdistää vahtimestarin ja koulucoachin tehtäviä, yhtenä painopisteenä tekeminen oppilaiden kanssa, koko kouluyhteisön hyväksi. Tähän on kuulunut sekä perinteisiä vahtimestari tehtäviä mutta myös oppilaskuntien kanssa kahvilatoiminnan pyörittämistä esitystekniikka-asiantuntijana toimiminen iltatapahtumien ja juhlien järjestämisen yhteydessä. Kouluisäntä toimisi tulevaisuudessakin sekä perinteisenä kouluisäntänä että yhteisöllisyyttä edistävän toiminnan kehittäjänä ja koordinaattorina. (tehtävänkuvaus liitteenä). Isoimissa kouluissa on tehtäviä jotka ei kuulu tekniseen ylläpitoon eikä opetushenkilöstön tehtäviin, eli tarve tällaiselle toimelle on selkeästi olemassa. Palkkarahat toimelle elokuusta-joulukuuhun 2019 on huomiotu vuoden 2019 talousarviossa. Virkanimikkeen muutos Yläasteen ja lukion yhteinen kuvaamataidon lehtorin virka ehdotetaan muutettavaksi päätoimiseksi toistaiseksi voimassa olevaksi tuntiopettajaksi. (liite 2.) Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 46. SIVVLK: tehtävänkuvaus Liite / Bilaga 2 / 46. SIVVLK: virat ja toimet, opetustoimi Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta hyväksyy osaltaan sekä ehdottaa, että kunnanhallitus päättää perustaa kouluisännän toimen sekä hyväksyy nimikkeenmuutoksen (liite 1 ja 2). Bildningsdirektörens förslag Bildningsutskottet godkänner för sin del inrättandet av en skolvärdsbefattning och föreslår att kommunstyrelsen beslutar inrätta en skolvärds befattning samt ändra på benämningen enligt bilaga 1 och 2). Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Bildningsutskottet godkände enhälligt föredragandens förslag.

28 10/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen KH 174 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 /174. KH: tehtävänkuvaus Liite / Bilaga 2 /174. KH: virat ja toimet, opetustoimi Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää perustaa kouluisännän toimen sekä hyväksyä nimikkeenmuutoksen (liite 1 ja 2). Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar inrätta en befattning som skolvärd samt ändra på benämningen enligt bilaga 1 och 2. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

29 10/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Virkojen perustaminen, uudet toimet sekä tehtävänimikkeiden muutokset varhaiskasvatuksessa alkaen / Inrättande av tjänster, nya befattningar samt ändringar i uppgiftsbeteckningar inom småbarnspedagogiken fr.o.m / /2019 SIVVLK 41 Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet Valmistelija / Beredare: varhaiskasvatuspäällikkö/chef för småbarnspedagogik Mervi Keski-Oja, mervi.keski-oja(at)sipoo.fi Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä säädetään varhaiskasvatuslain 25 :ssä. Siinä todetaan, että "kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen palveluntuottajan on huolehdittava, että varhaiskasvatuksessa on riittävä määrä tässä luvussa säädettyä eri kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa ja jotta myös vammaisten ja muiden lasten tuen tarpeisiin vastataan. Kunnan käytettävissä on oltava varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja. Lisäksi varhaiskasvatuksessa voi olla lasten tarpeet ja varhaiskasvatuksen tavoitteet huomioiden myös muuta henkilöstöä." Varhaiskasvatuksen asiantuntija Tammikuussa 2016 otettiin Sipoon varhaiskasvatuksessa käyttöön palvelusetelitoiminta. Tällöin siirrettiin yksi päiväkodinjohtajista määräaikaiseen suunnittelijan virkaan valmistelemaan ja käynnistämään uutta toimintaa. Määräaikaisuutta on sen jälkeen lisätty vielä kaksi kertaa tehtävien lisäännyttyä ja yksityisen varhaiskasvatustoiminnan laajennuttua voimakkaasti koko kunnassa. Tällä hetkellä yksityisiä päiväkoteja on Sipoon kunnan alueella yhdeksän ja muissa kunnissa Sipoon varhaiskasvatuspalveluiden hyväksymiä palvelusetelipäiväkoteja toista kymmentä. Näiden yksityisten päiväkotien valvonta, palvelusetelitoiminnan rahaliikenteen ohjaus, palvelusetelipäätösten tekeminen sekä kaikenlainen yksityisen varhaiskasvatuksen asiantuntijuuteen liittyvä toiminta tarvitsee oman työntekijän varhaiskasvatuspalveluissa. Tähän tehtäväkokonaisuuteen on lisätty myös erilaisia varhaiskasvatuksen sähköisiin järjestelmiin liittyviä pääkäyttäjä- ja muita tehtäviä. Viran määräaikaiselle jatkamiselle ei ole perustetta yksityisen varhaiskasvatustoiminnan lisäännyttyä kunnassa. Ehdotetun viran tehtävänimikkeeksi esitetään paremmin tehtävän luonnetta kuvaavaa nimike; varhaiskasvatuksen asiantuntija. Palkkarahat tehtävään on varattu talousarviossa vuodelle 2019.

30 10/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Ruotsinkielinen varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä kaksi suomenkielistä varhaiskasvatuksen erityisopettajaa Sipoon varhaiskasvatuspalveluiden varhaiserityiskasvatuksen resurssia tulee tarkastella lain näkökulmasta ja huolehtia siitä, että varhaiskasvatuksessa on tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajien palveluja. Tulevana syksynä varhaiskasvatuksen työmäärä lisääntyy merkittävästi, kun vastuu esikoulujen esiopetuslasten tuen järjestämisestä siirtyy pääosin varhaiskasvatuksen erityisopettajille, kun se aiemmin hoidettiin koulun erityisopettajien toimesta. Näiden kahdeksan kunnallisen esiopetusyksikön ja kolmen yksityisen esiopetusyksikön erityisopetuksen tuen järjestämiseen tarvitaan lisäresurssointia. Lisäksi lapsen tuen tarve tulee järjestää Vasun mukaisesti inkluusioperiaatteella, jolloin tuki toteutetaan siinä ryhmässä jossa lapsi on varhaiskasvatuksessa. Tämä lisää osaltaan ryhmissä olevien veojen tarvetta. Tuen tarpeessa olevien lasten määrä on myös kasvanut kunnassa tasaisesti koko ajan. Tärkeää on myös huomioida, että mitä varhaisemmassa vaiheessa lapselle voidaan tarjota hänen tarvitsemansa tuki, sitä parempiin tuloksiin päästään. Varhaiskasvatuspalvelut hakee kolmea uutta toimea varhaiskasvatuksen erityisopettajille. Ruotsinkielisellä puolella on toiminut määräaikaisena kokeiluna yksi ryhmässä toimiva erityisopettaja, joka on osallistunut usean päiväkodin tuen järjestämiseen mallintamalla henkilökunnalle käytännössä uusia toimintatapoja ja suunnittelemalla ja ideoimalla tuen tarpeessa oleville lapsille yksilöllisiä tukitoimenpiteitä. Tällainen toiminta on koettu hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Tämän toimen määräaikaisena jatkamiselle ei ole perusteita, koska tarve on jatkuva. Ehdotetaan toimea toistaiseksi voimassa olevaksi. Palkkarahat ruotsinkieliseen toimeen on huomioitu vuoden 2019 talousarviossa. Lisäksi ehdotetaan perustettavaksi kaksi samanlaista suomenkielistä varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimea, toinen Pohjois-Sipooseen ja toinen Etelä-Sipooseen. Tällä hetkellä erityisen tuen resurssit suomenkielisellä puolella ovat haasteelliset ja esiopetuksessa järjestettävän tuen siirtyminen varhaiskasvatuksen erityisopettajien vastuulle vaatii riittävän resursoinnin lisäämistä myös sinne. Suomenkielisten Veojen palkkarahoja elokuusta joulukuuhun (5kk) ei ole huomioitu budjettia laadittaessa (yhteensä n e). Tällä hetkellä palkkakulut ovat 0.3% alhaisemmat kuin talousarvio tasaisella kulurakenteella. Liitteet / Bilagor

31 10/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liite / Bilaga 1 / 41. SIVVLK: Varhaiskasvatuksen virat ja toimet taulukko Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta hyväksyy osaltaan sekä ehdottaa, että kunnanhallitus päättää perustaa varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran sekä yhden ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimen sekä kahden suomenkielisen erityisopettajan toimen. Bildningsdirektörens förslag Bildningsutskottet godkänner för sin del förslaget och föreslår kommunstyrelsen att den beslutar inrätta en (1) tjänst som sakkunnig inom småbarnspedagogik samt skapa en (1) befattning som speciallärare inom svenskspråkig småbarnspedagogik och två (2) befattningar som speciallärare inom finskspråkig småbarnspedagogik. Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Bildningsutskottet godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 175 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 /175. KH: Varhaiskasvatuksen virat ja toimet taulukko Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää perustaa varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran sekä yhden ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimen sekä kahden suomenkielisen erityisopettajan toimen. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar inrätta en tjänst som sakkunnig inom småbarnspedagogik samt skapa en befattning som speciallärare inom svenskspråkig småbarnspedagogik och två befattningar som speciallärare inom finskspråkig småbarnspedagogik. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut

32 10/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

33 10/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aloite uudesta linja-autoreitistä / Initiativ om en ny bussrutt; Myyras-Viirilän omakotiyhdistys ry 167/ /2019 KH 176 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: hallintopäällikkö / förvaltningschef Lilian Andergård-Stenstrand, lilian.andergard-stenstrand(at)sipoo.fi Sipoon kunnan hallintosäännön 152 :n mukaisesti kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaan koskevissa asioissa. Myyras-Viirilän Omakotiyhdistys ry jätti aloitteen kunnanhallitukselle. Aloitteessa esitetään uuden linja-autoreitin järjestämistä. Aloitteen käsittelee se kunnan viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta, missä viranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. Liite / Bilaga Liite 1/176. KH: Aloite uudesta linja-autoreitistä Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee aloitteen tiedoksi, ja lähettää sen kehitys- ja kaavoituskeskukseen valmistelua varten. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen antecknar initiativet för kännedom och sänder det till utvecklings- och planläggningscentralen för beredning. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.