KOMISSION KERTOMUS. Valtiontukien tulostaulu. Kertomus EU:n jäsenvaltioiden myöntämästä valtiontuesta. Syksyn 2011 päivitys

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2011) 848 lopullinen KOMISSION KERTOMUS Valtiontukien tulostaulu Kertomus EU:n jäsenvaltioiden myöntämästä valtiontuesta Syksyn 2011 päivitys {SEK(2011) 1487 lopullinen}

2 KOMISSION KERTOMUS Valtiontukien tulostaulu Kertomus EU:n jäsenvaltioiden myöntämästä valtiontuesta Syksyn 2011 päivitys FI 1 FI

3 SISÄLLYSLUETTELO Valtiontuki talouskriisin yhteydessä Valtiontuki vuonna Muuhun kuin kriisitukeen liittyvissä valtiontukimenoissa havaittavia suuntauksia jäsenvaltioissa Teollisuudelle ja palvelualalle myönnetyn muun kuin kriisituen määrän kehittyminen Yhteisen edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin kohdennettu muu kuin kriisituki Valtiontuki finanssi- ja talouskriisin yhteydessä Rahoitusalan valtiontukitoimenpiteiden hyväksymisessä ja käytössä havaittuja suuntauksia Hyväksytyt määrät ja tilapäisten puitteiden nojalla käytetyt määrät Valtiontukimenoissa havaittavia suuntauksia tukitoimenpiteittäin Tukitoimenpiteiden lukumäärä Tukimäärät lähes 21 prosenttia teollisuuden ja palvelualan tuesta kuuluu ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan Valtiontukisääntöjen soveltamisen valvonta... 1 LIITE... 1 FI 2 FI

4 Tiivistelmä kertomuksen päätelmistä EU:n muuta kuin kriisitukea koskevat kokonaismenot olivat vuonna 2010 suhteellisen vakaat verrattuna edellisvuoteen. Jäsenvaltioiden toteuttamien toimien avulla vähennettiin kokonaistukimääriä, ja eräät jäsenvaltiot pystyivät supistamaan merkittävästi valtiontukimenojaan. Yleisesti voidaan todeta, että muuta kuin kriisitukea koskevat menot vähenivät kaudella Yhteisen edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin osoitettua tukea myönnettiin edelleen suuria määriä, kun taas eräät jäsenvaltiot pystyivät edelleen vähentämään alakohtaiseen kehitykseen myönnettävää tukea. Ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnetyn tuen määrä kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna. Yleensä ottaen joko ryhmäpoikkeusasetuksen tai tukiohjelmien perusteella myönnetyn tuen määrä oli suuri, kun taas tapauskohtaisesti myönnetyn, komission päätöksellä hyväksytyn tuen määrä oli edelleen vähäinen. Sääntöjenvastaisen valtiontuen perintä jatkui ja tuensaajilta perittiin enemmän sääntöjenvastaisia tukia. Eräät tällaiset tukiasiat saatettiin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Komission vuonna 2010 hyväksymien finanssikriisiin liittyvien tukitoimenpiteiden lukumäärä supistui huomattavasti kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Useimpia aikaisempina vuosina hyväksyttyjä toimenpiteitä sovelletaan kuitenkin vielä. Pääomapohjan vahvistamiseen ja arvoltaan alentuneiden omaisuuserien hoitamiseen tarkoitettuihin toimenpiteisiin vuonna 2010 todellisuudessa käytetyn tuen määrä kohdistui muutamaan jäsenvaltioon, kun taas suuri osa takauksiin ja likviditeettitoimenpiteisiin käytetystä määrästä on vielä voimassa. Unionin tilapäisten puitteiden perusteella myönnettiin vuonna 2010 vain muutama uusi tukitoimenpide. Suurin osa tukitoimenpiteistä hyväksyttiin jo vuonna 2009, ja jäsenvaltiot myönsivät vuonna 2010 tilapäisten puitteiden nojalla huomattavasti vähemmän tukea kuin vuonna Käytetyn tuen määrä pysytteli selvästi hyväksytyn tukimäärän alapuolella pääasiassa siksi, että taloudellisen tilanteen kehittymistä oli vaikea ennustaa ja jäsenvaltiot myönsivät varovaisesti tukea tilapäisten puitteiden nojalla soveltamalla tiukkoja ehtoja. FI 3 FI

5 Valtiontukien tulostaulun, jäljempänä tulostaulu, syksyn 2011 päivityksessä esitetään tiivistetysti tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tänä vuonna vuoden 2010 valtiontukimenoja koskevissa vuosikertomuksissaan. Metodologiaan 1 liittyvien syiden vuoksi ja jotta voitaisiin välttää luomasta vääristynyttä kuvaa valtiontukimenojen kehittymisestä, tässä tulostaulussa erotetaan toisaalta muu kuin kriisituki (ts. kaikki tuet, jotka on myönnetty EU:n tavanomaisten valtiontukisääntöjen perusteella) ja toisaalta kriisituki (ts. kaikki rahoituslaitoksille ja reaalitalouteen väliaikaisten valtiontukitoimenpiteiden puitteissa talous- ja finanssikriisin johdosta myönnetty tuki). 2 Muun kuin kriisituen osalta tulostaulussa on vuoden 2010 menoja koskevan tiivistelmän lisäksi katsaus teollisuuden ja palvelualan valtiontukimenojen kehitykseen (verraten kautta kauteen ) ja tukitoimenpiteiden muotoihin, ts. ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin kuuluva tuki, tukiohjelmat ja yksittäiset toimenpiteet (tukiohjelmien yksittäinen soveltaminen tai tapauskohtaiset päätökset). Kriisituen osalta tulostaulussa on yhteenveto hyväksytyistä tukimääristä (ajalta 1. lokakuuta lokakuuta 2011) ja käytetyistä määristä (ajalta 1. lokakuuta joulukuuta 2010) tukimuodoittain (pääomapohjan vahvistaminen, takaus, arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevat toimenpiteet, likviditeettitoimenpiteet). Lisäksi kertomuksessa annetaan tietoja tuesta, jota on myönnetty valtiontukitoimenpiteistä rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä annettujen tilapäisten yhteisön puitteiden, jäljempänä tilapäiset puitteet, 3 nojalla. Tiedoista ilmenevät tuen hyväksytyt ja käytetyt määrät. Siinä päivitetään myös tietoja saavutuksista valtiontukisääntöjen soveltamisen valvonnan alalla. Tulostaulu muodostuu kahdesta osasta: ensimmäinen on komissaarien kollegion hyväksymä yhteenvetokertomus, jossa käsitellään tärkeimpiä jäsenvaltioiden myöntämiin valtiontukiin liittyviä seikkoja, päätelmiä, suuntauksia ja malleja. Toinen on yhteenvetokertomukseen liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja Yksityiskohtaisia tietoja valtiontuesta EU:n jäsenvaltioissa, jossa annetaan taustatietoja Vaikka edellisissä syksyn tulostauluissa yhdellä luvulla ilmaistiin tuen määrä absoluuttisena arvona ja suhteellisena arvona (prosenttia suhteessa BKT:hen), tämän vuoden kertomuksessa erotetaan muu kuin kriisituki, kriisituki rahoituslaitoksille ja tilapäisten puitteiden nojalla myönnetty tuki. Luvut esitetään vastaavasti erillisinä (absoluuttisina ja suhteellisina). Menetelmiä selostetaan yksityiskohtaisemmin tähän kertomukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Kriisituen laskemiseksi tässä tulostaulussa käytetään talous- ja rahoituskriisin puitteissa hyväksyttyjen tilapäisten valtiontukisääntöjen vaikutuksia tarkastelevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ( mukaisesti vain kahta käsitettä: sidottu tukimäärä ja käytetty tukimäärä. Sidotulla tukimäärällä tarkoitetaan jäsenvaltioiden käyttöönottamien ja komission hyväksymien valtiontukitoimenpiteiden kokonaisenimmäismäärää. Tuen käytetyllä määrällä tarkoitetaan jäsenvaltioiden toteuttaman tukitoimenpiteen tosiasiallista volyymiä. Kriisituen laskennassa käytettävää menetelmää selostetaan tarkemmin komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Kaikkien muiden tukien osalta jäsenvaltiot ovat hyväksyttyjen ja käytettyjen määrien lisäksi ilmoittaneet edellisten tulostaulujen tapaan myös tukiosuuden, ja kokonaismenot on ilmoitettu vastaavasti sekä absoluuttisena arvona että prosentteina suhteessa BKT:hen, jotta tiedot olisivat vertailukelpoisia. Komission tiedonanto Tilapäiset yhteisön puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä; EUVL C 83, , s. 1; sellaisina kuin ne ovat muutettuina EUVL:ssä C 261, , s. 1, ja EUVL:ssä C 303, , s. 6. FI 4 FI

6 Lisäksi EFTAn valvontaviranomainen julkaisee vuotuisen tulostaulun 4, jossa päivitetään tietoja Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa myönnetyn valtiontuen määrästä. Valtiontuki talouskriisin yhteydessä EU:n BKT kasvoi vuonna 2010 vuoden 2009 negatiiviselta tasolta kohti positiivista, vaikkakin suhteellisen vähän eli keskimäärin alle 1 prosentin. Rahoitusalan kriisin vuoksi jäsenvaltiot tukivat edelleen pankkeja parantaakseen luottamusta alaan ja jotta erityisesti pankit voisivat jatkossakin myöntää reaalitalouden luottoja. Monien yritysten taloudellinen tilanne parani vähitellen vuoden 2010 aikana, ja sen vuoksi jäsenvaltioiden tarvitsi myöntää vähemmän kriisiapua reaalitaloudelle. Komission valtiontukien valvonta oli yksi avaintekijöistä, joilla varmistettiin, että ennennäkemättömät pelastamistoimenpiteet toteutettiin koordinoidusti vääristämättä kilpailua sisämarkkinoilla. 1. VALTIONTUKI VUONNA 2010 Jäsenvaltiot myönsivät vuonna 2010 yhteensä noin 73,7 miljardia euroa muuna kuin kriisitukena. Tuen määrä oli 0,6 prosenttia suhteessa EU:n 5 BKT:hen. 6 Kriisiin liittyvien tukitoimenpiteiden, ts. rahoitusalalle pääomapohjan vahvistamiseen ja arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuvina toimenpiteinä myönnetyn tuen, määrä oli 121,3 miljardia euroa (1 prosentti suhteessa EU:n BKT:hen), ja keskimääräisten voimassa olevien takausten ja likviditeettitoimenpiteiden kokonaismäärä oli 983,9 miljardia (8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen). Tilapäisten puitteiden perusteella myönnetystä tuesta käytettiin vuonna 2010 noin 11,7 miljardia euroa, mikä on 0,9 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Lokakuun 1. päivään 2011 mennessä 7 komissio oli hyväksynyt kaikkien EU 15 -maiden 8 sekä Kyproksen, Unkarin, Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian ja Slovenian finanssialan kriisitoimenpiteitä ja kaikilla jäsenvaltioilla oli Kyprosta lukuun ottamatta tilapäisten puitteiden nojalla hyväksyttyjä tukitoimenpiteitä. Muu kuin kriisituki voidaan jakaa edelleen teollisuudelle ja palvelualalle myönnettyyn tukeen, jonka kokonaismäärä oli vuonna 2010 noin 61 miljardia euroa eli 0,5 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen 9, maataloustukeen, jota myönnettiin noin 10,3 miljardia euroa eli 0, Ks. EU:lla tarkoitetaan kaikkia EU:n jäsenvaltioita. Kokonaismäärä kattaa tuen tehdasteollisuudelle, palvelualalle, hiiliteollisuudelle, maataloudelle, kalastukselle ja osalle liikennealasta. Siihen ei sisälly tuki rautatiealalle eikä tuki korvauksena yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista vertailukelpoisten tietojen puuttumisen vuoksi. Tukimäärät tarkoittavat valtiontukitoimenpiteisiin sisältyvää tukiosuutta (tai bruttoavustusekvivalenttia, jos on kyse takauksista tai lainoista), jollei toisin mainita (ks. menetelmiä koskevat lisätiedot komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa). Täydellisen kuvan antamiseksi kriisituesta yhteenvetokertomuksen tässä osassa käytetään viitekautena ajanjaksoa, joka ulottuu päivästä, jolloin komissio hyväksyi kriisitoimenpiteet, 1. päivään lokakuuta EU 15 -maat käsittävät jäsenvaltiot, jotka liittyivät EU:hun ennen vuotta Hiiliteollisuus muodostaa osan alakohtaisesta tuesta ja sisältyy näin ollen teollisuuden ja palvelualan tukeen. Sen tuen määrä oli 2,9 miljardia euroa eli 4,9 prosenttia teollisuuden ja palvelualan kokonaistuesta. FI 5 FI

7 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen, kalastusalan tukeen, jonka määrä oli noin 0,18 miljardia euroa eli 0,001 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen, ja liikennealan tukeen, jota myönnettiin noin 3,2 miljardia euroa eli 0,02 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Jäsenvaltioiden ilmoitusten mukaan rautateiden 10 tuki oli 27,2 miljardia euroa eli 0,2 prosenttia 11 suhteessa EU:n BKT:hen vuonna Muuta kuin kriisitukea myöntäneiden viiden suurimman tuenantajan osuus oli noin 45,7 miljardia euroa eli noin kaksi kolmasosaa muun kuin kriisituen kokonaismäärästä. Saksa myönsi tästä kokonaismäärästä noin 15,9 miljardia euroa eli 21,6 prosenttia. Sen jälkeen tulivat Ranska (noin 15,4 miljardia euroa; 20,8 %), Espanja (5 miljardia euroa; 6,8 %), Yhdistynyt kuningaskunta (4,8 miljardia euroa; 6,5 %) ja Italia (4,6 miljardia euroa; 6,2 %). Tilanne on toinen, kun tukimäärät ilmoitetaan prosentteina suhteessa BKT:hen. Unkari myönsi tukea lähes 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen jälkeen tulivat Malta (1,4 %), Suomi (1,1 %), Slovenia (1,1 %) ja Irlanti (1,0 %). 2. MUUHUN KUIN KRIISITUKEEN LIITTYVISSÄ VALTIONTUKIMENOISSA HAVAITTAVIA SUUNTAUKSIA JÄSENVALTIOISSA Kuvio 1 13 : Kokonaistuki (muu kuin kriisituki) prosentteina suhteessa BKT:hen (EU-27; tiedot vuodesta 1992 alkaen) 1,4 Tuen kokonaismäärä (pl. rautatiet) prosentteina suhteessa BKT:hen, EU-27, vuodesta ,2 % suhteessa BKT:hen 1 0,8 0,6 0,4 EU-27 0, Tarkasteltaessa tilannetta pitkällä aikavälillä voidaan todeta, että valtiontuen kokonaismäärä on supistunut 1980-luvun jälkeen. Tuen määrä oli 1980-luvulla noin 2 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen, ja se supistui 1990-luvulla noin 1 prosenttiin ja vuosina edelleen 0,5 0,6 prosenttiin, lukuun ottamatta poikkeuksellista huippuvuotta Vuodesta 2008 alkaen tuen määrä on kasvanut hieman, ja se oli noin 0,6 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen Vaikka teollisuuden ja palvelujen tukea koskevat tiedot on kerätty jäsenvaltioilta komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (EUVL L 140, , s. 1) liitteen III A mukaisesti, rautateiden tukia koskevat tiedot kerätään eri menetelmän avulla, minkä vuoksi näitä tietoja ei voida liittää kokonaislukuihin. Tätä kertomusta laadittaessa rautateille myönnettyjä tukia koskevia tietoja olivat ilmoittaneet Itävalta, Belgia, Tanska, Viro, Espanja, Suomi, Ranska, Italia, Luxemburg, Liettua, Latvia, Portugali ja Ruotsi. Liikennealan tuista on yksityiskohtaisempia tietoja komission yksiköiden valmisteluasiakirjan kohdassa. Lähde: kilpailun pääosasto; BKT-luvut: Eurostat. FI 6 FI

8 vuonna Valtiontukimenojen aikaisemman supistumisen syistä on lisätietoja edellisissä tulostauluissa. 14 Lyhyen aikavälin tilannetta tarkasteltaessa voidaan todeta, että valtiontukimenot ovat pysyneet melko vakaina vuodesta 2008 alkaen, minkä myös perussuuntaus vahvistaa, sillä tukimenot ovat vaihdelleet 0,062 prosentista 15 0,60 prosenttiin 16 suhteessa EU:n BKT:hen. Tämä osoittaa, että vaikka jäsenvaltiot ovat suurelta osin noudattaneet valtiontukikuria, niiden finanssi- ja talouskriisiin liittyvien toimenpiteiden vuoksi muun kuin kriisituen määrä oli hieman korkeampi vuonna Lisäksi se osoittaa, että jäsenvaltiot ovat noudattaneet kohdistettua ja tasapainoista valtiontukipolitiikkaa muiden kuin kriisitoimenpiteiden osalta. Maatalous-, kalastus- ja liikennealan tukeen liittyvien erityispiirteiden vuoksi seuraavissa muun kuin kriisituen määrää ja tavoitteita käsittelevissä 2.1 ja 2.2 jaksossa tarkastellaan ainoastaan teollisuuden ja palvelualan tukea Teollisuudelle ja palvelualalle myönnetyn muun kuin kriisituen määrän kehittyminen Kriisitukitoimenpiteitä, joita käsitellään erikseen 3 luvussa, ei otettu huomioon tarkasteltaessa teollisuuden ja palvelualan tukea, koska näin halutaan välttää vääristämästä teollisuuden ja palvelualan tuen kuvaa. Lisäksi perusteena oli se, että rahoituslaitoksille myönnetyn tuen laskentamenetelmä on erilainen. EU:n teollisuuden ja palvelualan tukimenot kasvoivat hieman kaudella verrattuna kauteen Tukimenot olivat keskimäärin noin 59,9 miljardia euroa eli 0,49 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen, kun ne edelliskaudella olivat keskimäärin 52,8 miljardia euroa eli 0,43 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Ensinnäkin näyttää siltä, että finanssi- ja talouskriisillä on ollut jonkin verran vaikutusta muuhun kuin kriisitukeen liittyviin toimenpiteisiin, joiden avulla jäsenvaltiot kohdistivat enemmän tukea erityisesti aluekehitykseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin ( T&K&I ). Tässä vaiheessa olisi liian aikaista päätellä, onko tukimäärien supistumista seurannut kasvava suuntaus osa alkavaa pitkän aikavälin kehitystä vai heijastaako se finanssi- ja talouskriisin aikaansaamaa erityistä tilannetta, sillä kriisin aikana voidaan odottaa tukimäärien kasvavan lyhyen aikaa. Päätelmää siitä, että jäsenvaltiot ovat yleensä ottaen voineet jatkaa pyrkimyksiään pitää tukimäärät kurissa, tukee se, että 11 jäsenvaltiota on supistanut tukimääriään EU:n keskimääräiseen suuntaukseen verrattuna. 17 Niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden tukimäärät ovat kasvaneet, voidaan todeta, että kasvu on enimmäkseen johtunut horisontaalisiin tavoitteisiin kohdistetusta tuesta, kun taas alakohtainen tuki väheni edelleen vuonna Teollisuuden ja palvelualan valtiontukimenojen hienoinen supistuminen (noin 0,01 prosentin vähennys vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2009) johtuu suurelta osin aluekehitykseen ja muihin horisontaalisiin tavoitteisiin osoitettujen menojen kasvusta. Esimerkiksi Kreikka, Liettua ja Romania myönsivät enemmän aluetukea. Ranska, Luxemburg ja Yhdistynyt Syksyn 2010 päivitys KOM(2010) 701; syksyn 2009 päivitys KOM(2009) 661 lopullinen. Tulostaulut ovat saatavilla kilpailun pääosaston internetosoitteessa Kausi Kausi Ks. komission valmisteluasiakirjassa oleva kuvio 6. FI 7 FI

9 kuningaskunta kohdistivat puolestaan enemmän tukea muihin horisontaalisiin tavoitteisiin. Tässä vaiheessa on kuitenkin liian aikaista tietää, tarkoittaako tämä teollisuuden ja palvelualan valtiontukimenojen vähentyminen lyhyellä aikavälillä muutosta myös pitkällä aikavälillä. Se osoittaa kuitenkin, että jäsenvaltiot ovat pystyneet vastaamaan joustavasti muuttuviin taloudellisiin tarpeisiin. Ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnetyn tuen kasvu 18 ja tukiohjelmien käytön jatkaminen jäsenvaltioissa osoittavat, että näiden välineiden avulla jäsenvaltiot ovat voineet myöntää tukea suurelle määrälle yrityksiä ilmoittamatta niistä erikseen komissiolle Yhteisen edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin kohdennettu muu kuin kriisituki On muistettava, että käsite horisontaalinen tuki, joka kattaa sellaisen tuen, jota ei myönnetä tietyille talouden toimialoille, johtuu perussopimuksesta 19. Tämä jättää komissiolle mahdollisuuden tehdä sellaisia poliittisia valintoja, joiden mukaan valtiontuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, jotta voidaan tukea tehokkaasti yhteisiä poliittisia tavoitteita. Erityisen tärkeä on tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin osoitettu tuki, jonka avulla voidaan suojella ympäristöä ja edistää energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Seuraavaksi tulevat tuki aluekehitykseen, pk-yrityksille, työpaikkojen luomiseen ja koulutuksen edistämiseen. Vuonna 2010 horisontaalisiin tavoitteisiin myönnettiin tukea yhteensä noin 51,9 miljardia euroa, joka on 0,42 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Tämä tuki oli 85 prosenttia teollisuuden ja palvelualan kokonaistuesta. Kolmen tärkeimmän tavoitteen, jotka ovat aluekehitys (24,3 prosenttia teollisuuden ja palvelujen kokonaistuesta), ympäristönsuojelu (23,7 prosenttia) ja T&K&I (17,4 prosenttia), osuus teollisuuden ja palvelualan kokonaistuesta oli noin kaksi kolmasosaa. Tämä horisontaalisen tuen suuri määrä on yleisen suuntauksen mukaista, sillä myönnettyjen tukien määrä kasvoi noin 2,2 prosenttia kaudella verrattuna kauteen Lisäksi horisontaalisiin tavoitteisiin osoitetun tuen määrä ylitti EU:n keskiarvon 19 jäsenvaltiossa ja vain kahdessa jäsenvaltiossa osuus jäi keskiarvon alapuolelle. Vuonna 2010 myönnetyn alakohtaisen tuen (johon kuuluu pelastamis- ja rakenneuudistustuki) osuus oli 15 prosenttia teollisuuden ja palvelualan kokonaistuesta. Sen määrä supistui 9,1 miljardiin euroon eli 0,07 prosenttiin suhteessa EU:n BKT:hen. Suurin syy tähän kehitykseen on se, että tukea myönnetään entistä vähemmän valmistusteollisuudelle ja muille aloille. Kaiken kaikkiaan pitkän aikavälin suuntaus osoittaa, että jäsenvaltiot pyrkivät edelleen kohdistamaan tukea yhteisen edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin Tästä on tarkempia tietoja 4 luvussa. Esimerkiksi aluetukea koskeva 107 artiklan 3 kohdan a alakohta ja Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämistä koskeva 107 artiklan 3 kohdan b alakohta. FI 8 FI

10 3. VALTIONTUKI FINANSSI- JA TALOUSKRIISIN YHTEYDESSÄ 3.1. Rahoitusalan valtiontukitoimenpiteiden hyväksymisessä ja käytössä havaittuja suuntauksia Rahoitusmarkkinoiden myllerrys, joka sai alkunsa vuoden 2008 rahoituskriisistä, edellytti laaja-alaisia toimenpiteitä Euroopan hallituksilta kriisin kielteisten vaikutusten rajoittamiseksi. Rahoituslaitosten valtiontuki oli olennainen keino luottamuksen palauttamiseksi rahoitusalalle ja systeemisen kriisin välttämiseksi. Komissio hyväksyi 1. päivän lokakuuta ja 1. päivän lokakuuta 2011 välisenä aikana rahoitusalan tukea yhteensä 4 506,5 miljardia euroa (36,7 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen). Suurin osa tuesta hyväksyttiin vuonna Tämän tuen määrä oli miljardia euroa eli 27,7 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen, ja se hyväksyttiin ensi sijassa pankkien joukkovelkakirjojen ja lyhytaikaisten velkojen takauksina. Vuoden 2008 jälkeen komission hyväksyttäviksi saatettujen valtiontukitoimenpiteiden määrä on vähitellen supistunut, ja hyväksytyt tukitoimenpiteet ovat keskittyneet enemmän pankkien pääomapohjan vahvistamiseen ja arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin takausten sijaan. Kaudella jäsenvaltioiden tosiasiallisesti käyttämän tuen määrä oli miljardia euroa 22 eli 13,1 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Takausten ja likviditeettitoimenpiteiden määrä oli miljardia euroa eli 9,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Loput käytetystä tuesta oli osoitettu pääomapohjan vahvistamiseen ja arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuviin toimenpiteisiin. Niiden määrä oli 409 miljardia euroa (3,3 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen). Vuonna 2010 hyväksytty/käytetty rahoituskriisituki Komission vuonna 2010 hyväksymän tuen kokonaismäärä oli 383,8 miljardia euroa, mikä oli 3,1 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Uusi hyväksytty tuki keskittyy muutamaan maahan ja se koostuu pääomapohjan vahvistamistuesta (183,9 miljardia euroa), takauksista (55,4 miljardia euroa), arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuvista toimenpiteistä (77,9 miljardia euroa) ja likviditeettitoimenpiteistä (66,7 miljardia euroa). Pääomapohjan vahvistamiseen ja arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuviin toimenpiteisiin vuonna 2010 käytetyn tuen kokonaismäärä oli 121,3 miljardia euroa (1 prosentti suhteessa EU:n BKT:hen). Uusien pääomapohjan vahvistamistoimenpiteiden määrä oli 87,8 miljardia euroa (0,7 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen) ja arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuvien toimenpiteiden määrä 33,6 miljardia euroa (0,3 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen). Vuonna 2010 voimassa olevien takausten ja likviditeettitoimenpiteiden keskimääräinen kokonaismäärä oli 983,9 miljardia euroa (8 prosenttia suhteessa BKT:hen), josta 922 miljardia euroa (7,5 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen) oli takauksia ja 61,9 miljardia euroa (0,5 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen) oli likviditeettitoimenpiteitä Vuoden 2008 lukuihin sisältyy Northern Rockille vuonna 2007 hyväksytty pääomapohjan vahvistamisbudjetti. Vuoden 2008 lukuihin sisältyy Northern Rockin pääomapohjan vahvistamiseen vuonna 2007 käytetyt varat. Mukaan lukien uusi tuki sekä keskimääräiset voimassa olevat määrät. FI 9 FI

11 3.2. Hyväksytyt määrät ja tilapäisten puitteiden nojalla käytetyt määrät Tausta ja soveltamisala Yritysten rahoituksen saannin vaikeuduttua finanssikriisin johdosta komissio hyväksyi 17. joulukuuta 2008 tilapäiset puitteet. Niissä keskityttiin ensinnäkin yritysten rahoituksen saatavuuteen ja toiseksi pohjan luomiseen pitkän aikavälin kestävälle kasvulle edistämällä investointeja. Lisäksi joitain nykyisten suuntaviivojen sääntöjä yksinkertaistettiin, esimerkiksi riskipääomasijoituksille otettiin käyttöön korkeammat raja-arvot. Tilapäisten puitteiden perusteella voidaan tukea kaikkia toimialoja, mutta niiden ulkopuolelle jäävät tuet, joiden tarkoituksena on korjata jo olemassa olleita rakenteellisia ongelmia. Sen vuoksi niitä ei sovelleta yrityksiin, jotka olivat vaikeuksissa ennen kriisin alkua. Tilapäiset puitteet on nähtävä osaksi laajempia toimia, joita komissio on toteuttanut talouskriisin johdosta, eli Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa 23. Rahoitusmarkkinoiden huomattavan epävakauden ja talouden epävarmojen näkymien vuoksi komissio päätti vuoden 2010 lopulla jatkaa eräiden tilapäisissä puitteissa esitettyjen toimenpiteiden voimassaoloaikaa yhdellä vuodella. Sen sijaan aiotaan poistaa asteittain mahdollisuus myöntää yritystä kohden euroa, joka on sisämarkkinoille soveltuva tuen rajattu määrä. Lisäksi kiristetään edellytyksiä, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat myöntää tukea tilapäisten puitteiden nojalla. 24 Tilapäisten puitteiden perusteella hyväksytyt toimenpiteet Komissio hyväksyi vuonna 2010 tilapäisten puitteiden nojalla kuusi uutta tukiohjelmaa ja yhden tapauskohtaisen tukitoimenpiteen ja jatkoi kymmenen tukiohjelman voimassaoloa. 25 Näiden tukiohjelmien piiriin kuuluvan tuen hyväksytty kokonaismäärä on 1,6 miljardia euroa (0,01 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen). Näistä tukiohjelmista yksi koski enintään euron tukea yritystä kohden (yksi jäsenvaltio), yksi tuettua takausohjelmaa (yksi jäsenvaltio), yksi riskipääomaohjelmaa (yksi jäsenvaltio), ja kolme jäsenvaltiota edisti vientiä kolmella vientiluotto-ohjelmalla. Lisäksi tilapäisten puitteiden nojalla hyväksyttiin kymmenen uutta maanviljelijöille suunnattua tukiohjelmaa. Jatketuista tukiohjelmista kolme koski erilaisia tukiohjelmia (kolme jäsenvaltiota), kaksi tuettuja takaustoimenpiteitä (kaksi jäsenvaltiota), kaksi tuettuja lainakorkoja (kaksi jäsenvaltiota) ja kolme vientitoiminnan edistämistä. Tilapäisten puitteiden tultua voimaan komission niiden perusteella hyväksymien tukien kokonaismäärä oli noin 82,9 miljardia euroa. 26 Vuonna 2010 käytetty tukimäärä Tilapäisten puitteiden perusteella vuonna 2010 käytetyn tuen määrä oli noin 11,8 miljardia euroa, mikä on 0,09 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen Hyväksytty marraskuussa Komission tiedonanto Tilapäiset unionin puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä; EUVL C 6, , s. 5. Tästä on tarkempia tietoja komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 3.2 luvussa. 1. lokakuuta 2011 mennessä. FI 10 FI

12 Useimmat jäsenvaltiot halusivat käyttää rajattua tukimäärää (noin 5,3 miljardia euroa). Sen jälkeen tulivat tuetut takaukset (2,9 miljardia euroa), tuetut korkotukilainat (2,7 miljardia euroa) ja riskipääomatuki (0,77 miljardia euroa). Tuettuja korkotukilainoja ympäristöystävällisten tuotteiden tuotantoon ei käytetty. Tilapäisten puitteiden perusteella niiden voimaantulon jälkeen käytettyjen tukien kokonaismäärä on noin 32,8 miljardia euroa. Tilapäisten puitteiden nojalla myönnettyjä tukia koskevia lisätietoja on komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 3.2 luvussa. 4. VALTIONTUKIMENOISSA HAVAITTAVIA SUUNTAUKSIA TUKITOIMENPITEITTÄIN 4.1. Tukitoimenpiteiden lukumäärä Jäsenvaltioiden ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella vuonna 2010 käyttöön ottamien uusien tukitoimenpiteiden lukumäärä supistui merkittävästi eli lähes puolella vuoteen 2009 verrattuna. Kuitenkin ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin kuuluvista tukiohjelmista myönnetyn tuen ja yksittäisen tuen osuus on pysynyt vakaana. Lukumäärän supistumisen suurin syy on se, että jäsenvaltiot loivat uusia tukitoimenpiteitä syyskuussa 2008 voimaan tulleen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla ja korvasivat useimmat voimassa olleet tukitoimenpiteet, jotka kuuluivat aikaisempien työllisyystukea, koulutustukea ja pk-yritysten tukea sekä osittain aluetukea koskevien, asteittain lakkautettavien ryhmäpoikkeusasetusten piiriin. Vuoden 2010 kansalliset budjettirajoitukset ovat myös voineet olla syynä jäsenvaltioiden haluttomuuteen luoda uusia ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin kuuluvia tukitoimenpiteitä Tukimäärät lähes 21 prosenttia teollisuuden ja palvelualan tuesta kuuluu ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan Ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin kuuluvan tuen määrä kasvoi noin 1 miljardilla eurolla ja oli noin 12,6 miljardia euroa eli 0,1 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen ja 21 prosenttia teollisuuden ja palvelualan kokonaistuesta vuonna Ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin kuuluvista tukilajeista kasvoivat vuonna 2010 eniten aluetuki, T&K&I-tuki ja työllisyystuki. Sen sijaan pk-yritysten tuki ja koulutustuki supistuivat, mutta se ei kuitenkaan korvannut ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvan tuen kokonaiskasvua. Eräät jäsenvaltiot lopettivat edelleen aikaisempien alakohtaisten ryhmäpoikkeusasetusten mukaisia tukitoimenpiteitä ja korvasivat ne yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisilla toimenpiteillä. Tällöin toimenpiteiden soveltamisalaa usein laajennettiin yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännösten nojalla. 5. VALTIONTUKISÄÄNTÖJEN SOVELTAMISEN VALVONTA Sääntöjenvastaisesti myönnetty tuki SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot ensinnäkin ilmoittamaan valtiontukitoimenpiteistä komissiolle ennen niiden toteuttamista ja toiseksi odottamaan komission tutkimuksen tuloksia ennen ilmoitettujen toimenpiteiden toteuttamista. Jos jompaakumpaa näistä velvoitteista ei noudateta, valtiontukitoimenpiteen katsotaan olevan sääntöjenvastainen. FI 11 FI

13 Kaudella komissio teki 980 päätöstä sääntöjenvastaisesta tuesta. Noin 22 prosentissa sääntöjenvastaisen tuen tapauksista 28 komissio teki kielteisen päätöksen sisämarkkinoille soveltumattomasta tukitoimenpiteestä. Kielteisessä päätöksessä määrätään yleensä kyseinen jäsenvaltio perimään takaisin sääntöjenvastaisesti myönnetty tuki. Komissio liitti päätöksiin ehtoja 3 prosentissa sääntöjenvastaisen tuen tapauksista 29. Noin 25 prosentin väliintuloaste sääntöjenvastaisen tuen tapauksessa on noin kymmenen kertaa suurempi kuin kielteisten ja ehdollisten päätösten osuus asianmukaisesti ilmoitetuissa tapauksissa. Yli puolet tuista, joihin komissio puuttui, myönnettiin teollisuudessa ja palvelualalla, hieman alle neljännes maatalousalalla ja loput kalastuksen, liikenteen ja hiiliteollisuuden aloilla. Tuen takaisinperiminen Avointen takaisinperintäpäätösten täytäntöönpanossa on edistytty edelleen. Avoinna olevien takaisinperintäasioiden kokonaismäärä oli 55 (määrä oli vuoden 2004 lopussa 94). Vuoden 2000 jälkeen takaisinperityn sääntöjenvastaisen ja sisämarkkinoille soveltumattoman tuen määrä on kasvanut ollen yli 11,5 miljardia euroa 30. kesäkuuta Tämä merkitsee sitä, että vielä takaisinperimättä olevan sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen osuus on laskenut vuoden 2004 lopun 75 prosentista noin 18,6 prosenttiin 30. kesäkuuta Valtiontukioikeuden soveltamisen valvonta: yhteistyö kansallisten tuomioistuinten kanssa Valtiontukisääntöjen soveltamista kansallisissa tuomioistuimissa koskeva tiedonanto 30 annettiin vuonna 2009 ja sen jälkeen komissio on tehostanut tiedottamiseen liittyviä ponnisteluja: kilpailun pääosaston internetsivuilla on julkaistu tietopaketti 31 ja lisäksi on levitetty laajasti kirjasta 32, jonka tavoitteena on auttaa tuomareita heidän päivittäisessä työssään. Lisäksi kansallisille tuomareille on järjestetty erityiskoulutusta. 33 Tuen valvonta jälkikäteen Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen voimaantulon jälkeen yhä suuremmasta määrästä tukitoimenpiteitä ei tarvitse ilmoittaa. Tulosten perusteella valtiontukien valvontarakenteen se osa, jonka nojalla voidaan hyväksyä tukiohjelmia ja jäsenvaltiot voivat toteuttaa valtiontukitoimenpiteitä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tai muiden ryhmäpoikkeusasetusten nojalla, toimii yhtä kohtuullisen hyvin. On kuitenkin useita yksittäisiä ja horisontaalisia kysymyksiä, joita on käsiteltävä jäsenvaltioiden kanssa tapausta. 31 tapausta. Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta kansallisissa tuomioistuimissa (EUVL C 85, , s. 1). Yhteyspisteen (ec-amicus-state-aid@ec.europa.eu) kautta on käsitelty useita kansallisten tuomareiden esittämiä tieto- ja lausuntopyyntöjä. FI 12 FI

14 LIITE Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Yksityiskohtaisia tietoja valtiontuesta EU:n jäsenvaltioissa FI 13 FI