Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 Vuosien toteuma TEM/EIO

Transkriptio

1 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 Vuosien toteuma TEM/EIO.5.201

2 1. Johdanto Suomen matkailustrategiassa 2020 linjataan julkisen sektorin panos matkailuelinkeinon edistämisessä. Siinä linjataan tärkeimmät kehitystavoitteet, luetellaan niitä vastaavat toimenpiteet, ja kerrotaan miten vaikuttavuutta seurataan. Strategiassa on keskitytty niihin toimenpiteisiin, joihin valtion keinoin voidaan vaikuttaa. Toteuma-analyysissä käydään lyhyesti läpi strategian toteumatilanne vuosilta Tietoa on koottu eri lähteistä; ministeriöiltä, virastoilta, maakuntien liitoilta, ELY-keskuksilta, TEMkonsernin matkailutoimijoilta sekä tilastoista ja muista rekistereistä. 2. Määrälliset tavoitteet Määrälliset tavoitteet ovat seuraavat vuoteen 2020 mennessä: Bruttokansantuoteosuus, joka oli,8 % vuonna 2007, kasvaa 5,1 %:iin - Tilanne: Vuonna 2012 arviolta,5 % Valtion verotulot, jotka olivat miljardia euroa vuonna 2008, kasvavat 7,5 miljardiin euroon - Tilanne: verotulot 5,2 mrd. euroa vuonna 2009 Matkailualojen työpaikkojen lukumäärä kasvaa vuonna 2007 toteutuneesta työpaikasta työpaikkaan - Tilanne: Vuonna 2012 arviolta työpaikkaa Matkailutulo, joka oli 11 miljardia euroa vuonna 2007, kasvaa 20,7 miljardiin euroon - Tilanne: Vuonna 2012 arviolta 1,96 miljardia euroa, josta ulkomaalaisten osuus 29 % Suomeen saapuvien ulkomaisten matkailijoiden, jotka viipyvät vähintään yhden yön (international arrivals), määrä kasvaa vuonna 2009 toteutuneesta, miljoonasta 5,1 miljoonaan. - Tilanne: Vuonna 2011 saapuvia matkailijoita oli,19 miljoonaa

3

4 . vuoteen 2020 Suomen matkailustrategiassa on kolme toisiaan täydentävää toimenpidekokonaisuutta, jotka koskevat matkailusektorin kehittämistä, Suomen matkailumaakuvan vahvistamista ja toimialan kehittymisen yleisiä elinkeinopoliittisia lähtökohtia. Vuonna 2010 julkaistu uudistettu matkailustrategia on lähtenyt pääosin hyvin toteutumaan. Edistystä on tapahtunut mm. verkottumisessa, teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, infrastruktuurin parantamisessa, ennakointitiedon tuottamisessa, tutkimustietokannassa, maabrändin vahvistumisessa, kokous- ja kongressimatkailussa sekä lentokenttämaksujen alenemisessa uusien reittien avaamisen yhteydessä. Suurin ja strategian laajin toimenpide strateginen ohjelma ja sen valmistelu ei ole edistynyt, koska nykyisessä (1/201) taloudellisessa tilanteessa TEM/EIO:lla ei ole mahdollista lisätä resursseja ohjelman käynnistämiseksi. Lisäksi kohdat, jotka erityisesti vaativat lisäpanostuksia ovat kestävän kehityksen edistäminen, erityisesti tulevaisuuden kuluttajien kestävät ratkaisut, työperäisen maahanmuuton edistäminen, MEKin lisärahoituksen saaminen, verotuksen kehittäminen -osion toimet sekä reitti- ja tilausliikenteen kehittäminen. Jo vuosia esillä ollut lomien siirto, ei ole selvityksen lisäksi nytkähtänyt myöskään eteenpäin. Tarkemmin strategian toteutumista on arvioitu jäljempänä asteikolla 0-5 ja liikennevaloilla sekä toimenpide-esimerkeillä. 0) toimenpidettä ei ole toteutettu - punainen 1) toimenpiteen toteuttaminen on aloitettu - punainen 2) toimenpiteen toteuttaminen on jatkunut jo jonkin aikaa - keltainen ) toimenpiteestä on toteutettu yli puolet - keltainen ) toimenpide on lähes kokonaan toteutettu -vihreä 5) toimenpide on toteutettu -vihreä Suomen matkailustrategiaan on kirjattu päivityksen tekeminen neljän vuoden välein. Toimintaympäristössä toteutuneet muutokset sekä uudet arviot ja näkemykset tulevaisuudesta tukevat päivitystarvetta. Lisäksi tarvitsemme yhteisen vision sekä strategiset päämäärät ja kasvun painopistealueet (valinnat); mitä ja mihin suuntaan Suomen matkailua kehitetään jatkossa. Tämä tarkoittaa yhteistä tahtotilaa niin elinkeinolta, toimintaa tukevilta tahoilta kuin poliittisilta päätöksentekijöiltä.

5

6 1 Matkailusektorin kehittäminen Tavoite Tehtyjä toimenpiteitä mm. Toteuma 12/2012 0) toimenpidettä ei ole toteutettu - punainen 1) toimenpiteen toteuttaminen on aloitettu - keltainen 2) toimenpiteen toteuttaminen on jatkunut jo jonkin aikaa - keltainen ) toimenpiteestä on toteutettu yli puolet - vihreä ) toimenpide on lähes kokonaan toteutettu - vihreä 5) toimenpide on toteutettu -vihreä Yritysten investointituissa ja maakunnallisen kehittämisrahan käytössä priorisoidaan keskittymien vaikutuspiirissä olevaa, verkottunutta liiketoimintaa Mm. LEOn ja JKLn Experience Labs, vientirenkaat, yritysryhmät. 2 Sähköisten järjestelmien kehittäminen myynnin ja tiedonvälityksen tukena Mm. ympäri Suomen selvityksiä kuten OF ja CF -jakelutie, koulutusta, valmennusta, oppaita kuten e-portaat, alueellisia ja valtakunnallisia järjestelmiä kuten eri alueiden portaaliprojektit, Kymenlaakson sähköisen markkinoinnin Venäjästrategia ja verkkokauppa esiselvitys, Ruka.fi- kehittämistyö, SÄLI (=Matkailun Sähköisen Liiketoiminnan ) -esiselvitystyö ME-osaamisklusterin valmennukset esim. Venäjän sosiaalisesta mediasta. Verkottuminen ja palveluketjujen vahvistaminen Verkostomaisesti tuotetut palvelut lisääntyneet, KOKO - ja OSKE-ohjelmat Matkailukeskittymien (aluekokonaisuuksien) yhteismarkkinointi kansainvälisesti Kaikilla alueilla tehty kvmarkkinointia. Isoimpia Lapin imagomarkkinointi ja VisitSaimaa

7 Yritysten haastavien ja uutuusarvoa sisältävien kehittämisprojektien rahoitus ja asiantuntijaapu Mm. Tekesin rahoittamat hankkeet ja organisaatioiden jalkautuminen kentälle, tehty asiantuntijaneuvontaa, osken signaalisessiot, kattoohjelmien tukimateriaali, kulmat.fi, experienecebusiness.fi, maaseutupolitiikka.fi/matkailu Kulttuurin ketju-hanke b. Yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti Tehtyjä toimenpiteitä mm. Teemapohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Yhteisvientihankkeet Mm. valtakunnalliset tuotekehityksen kattoohjelmat (OF ja CF), teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen-ohjelma yhdessä alue- / yrityshankkeiden kera, ruoka&matkailu ja homestay-konseptointihankkeet Matkailun yhteisvientihankkeita rahoitettu noin eurolla/vuosi. Matkailu ei ole ollut painopisteenä.

8 c. Kestävän kehityksen huomioiminen matkailun liiketoiminnan prosesseissa ja palvelutarjoomassa Kestävän kehityksen huomioiminen yhdyskunnassa - kaavoitus - liikenneratkaisut - reitistöt - energia-, vesi- ja jätehuoltoratkaisut mm. uusituvan energian käyttö Kestävän kehityksen huomioiminen yrityksissä - energia-, vesi- ja jätehuoltoratkaisut (energiatehokkuus ja - säästöt) - hävikin ja jätteiden syntymisen minimointi Tehtyjä toimenpiteitä mm. Mm. Tekesin hankkeissa tuotettu tutkimustietoa aiheen edistämiseksi Mm. ISO 20121:2012 Kestävän kehityksen huomioon ottaminen tapahtumien järjestämisessä, JAMKin koordinoima laaja kestävän maaseutumatkailun hanke, Laatutonnin ympäristöosio, Green Laatutonni, hiilijalanjälkimittauksia, oppaita kuten Energiamökit, Energiatehokas hiihtokeskus, Energiaopas maaseutumatkailuyrittäjälle 2 2 Tulevaisuuden kuluttajien kestäviä valintoja tukevat ratkaisut: - majoitusratkaisut - ympäristöystävälliset kuljetusratkaisut ja liikennevälineet - ruoka ja juomat - ohjelmapalvelut ja aktiviteetit - immateriaaliset elämyssisällöt Mm. pilotteja toteutettu 1

9 d. Matkailualan koulutuksen kehittäminen ja osaamisen parantaminen Koulutustarjontaa kehitetään työvoimatarpeen mukaisesti, painopiste toisen asteen koulutuksessa Työperäistä maahanmuuttoa lisätään Mm. amk-uudistus, perusja ammattitutkintouudistus käynnissä. Aloituspaikkoja leikattu. Mm. kotouttamisohjelma, maahanmuuton strategian päivitys 2 2 Työperäisten maahanmuuttajien suuntautumista alalle helpotetaan aikuiskoulutuksen, englanninkielisen koulutustarjonnan ja työharjoittelun keinoin. Mm. koulutustarjontaa 1 e. Matkailualueiden infrastruktuurin parantaminen Vastuu Alueelliset erityispiirteet huomioiva, välittömästi matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä parantavan infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito. Mm. julkista rahoitusta suunnattu infraan, esim. EAKR- ja maaseutuohjelmasta ja YM:stä

10 f. Tutkimus- ja markkinatiedon parempi hyödyntäminen Matkailualan tilastoinnin kehittäminen ja ylläpito Elinkeinon kehittämistä tukevan ennakointitiedon tuottaminen ja levittäminen Valtakunnallisen tutkimustietokannan perustaminen ja ylläpito Elinkeinolähtöinen tutkimustoiminta: Korkeatasoista tutkimusta, joka luo merkittäviä hyödyntämismahdollisuuksi a elinkeinoelämälle, edistää kilpailukyvyn kehittymistä ja yhteiskunnan hyvinvointia. Toisilla osa-alueilla eteenpäin, toisilla huononnuksia mm. Rajahaastattelututkimuksen lopettaminen Mm. matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutin koordinoima ennakointiverkosto ja OSKE (signaalisessiot) on toteutettu ja sitä ylläpitävä MOT ja MTI (ennakointi) Tutkimusta toteutettu, mutta edelleen haasteena elinkeinolähtöisyyden vähäisyys ja välitys Suomen matkailumaakuvan vahvistaminen a. Matkailumarkkinoinnin vahvistaminen MEKin operatiivisen toiminnan vahvistaminen (budjetti, vrt. Ruotsi ja Norja) Ei lisärahoitusta 0 Matkailumaabrändin vahvistaminen ja vetovastuu MEKin päätehtävä, TeamFinland-verkosto

11 Yhteishankkeet kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi alueellisesti, teema- tai tuotepohjaisesti Suomen maakuvan koordinaatio MEK, alueet ja hankkeet ovat toteuttaneet yhteishankkeita, mm. Lapin imagomarkkinointihanke Finland Promotion Board uudistanut kokoonpanon ja toimintasuunnitelman, osa Team Finlandia b. Suomen kansainvälisen näkyvyyden lisääminen Kokous-, kongressi-, tapahtuma- ja kannustematkailun edistäminen Suurten kansainvälisten liikunta- ja kulttuuritapahtumien saaminen Suomeen Mm. FCB osaksi MEKiä, tutkimuksia tulossa, kongressien määrä kasvanut, esim. vuonna 2012 yhteensä 65 Mm. OKM:n menettelytavat kulttuurin kansainvälisten suurtapahtumien tukemiseen. Tapahtumia: Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011, Maailman designpääkaupunki WDC 2012, Yleisurheilun EM, Jääkiekon MM, alppihiihdon maailmancup, Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaa 201

12 . Toimialan kehittymisen yleiset elinkeinopoliittiset lähtökohdat a. Verotuksen keittäminen Arvonlisäverotuksen ja muun kulutukseen kohdistuvan verotuksen pitäminen eurooppalaisittain kilpailukykyisellä tasolla. Alvit nousseet vuodesta Matkailuyritysten sähkövero lasketaan samalle tasolle teollisuusyritysten kanssa. Ei ole edennyt 0 Energiatehokkuuden ja ympäristöteknologioiden hyödyntämisen edistäminen verotuksellisten ja muiden insentiivien avulla. Sellaisten lento- ja muiden ylikansallisten verojen vastustaminen, jotka perustuvat matkan pituuteen ja jotka syrjivät Suomen kaltaisia reuna-alueita. Ei matkailuun liittyviä toimia, ERA17- toimintaohjelma Helpotuksena suomalaisille ja EUyhtiöille loppuvuodesta 2012 päätös päästökauppajärjestelmä n rajaamisesta vuoteen 201 saakka eli EU:n sisäisille lennoille ja EU:n ja kolmansien maiden (mm. Finnairin lennot Aasiaan) on jätetty päästökaupan ulkopuolelle. 0 b. Saavutettavuuden parantaminen Junaliikenne Helsingin päärautatieaseman ja Tikkurilan aseman liikennejärjestelyjen kehittäminen siten, että syöttöliikenne Helsingin lentokentältä ja -kentälle sekä syöttöliikenne muualle Suomeen toimii sujuvasti. Mm. Kehärata rakenteilla, Vaalimaa-moottoritie, ns..raide, älyliikennehanke

13 Toteutetaan tarvittavat investoinnit rataverkkoon Lapin ja Järvi-Suomen yhteyksien nopeuttamiseksi. Lentoliikenne periaatepäätös kolmen kärkihankkeen toteutuksesta: Pisara-rata, Helsinki-Riihimäki rataosan kapasiteetin lisäämisen 2. vaihe sekä Luumäki-Imatra kaksoisraide ja yhteyden parantaminen Imatralta Venäjälle 2 Reitti- ja tilausliikenteen (charter ja partcharter) kehittäminen Kansallisen lentoliikennestrategian laadinta alkanut 10/ Lentokenttämaksujen määräaikainen alentaminen uusilla reiteillä niiden aikaansaamiseksi Suomeen. Lentokenttämaksujen pitäminen kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla. Finavia myöntää alennuksia uusien reittien laskeutumis- ja matkustajamaksuista. Eurooppalaisten päälentoasemien hintavertailussa Helsinki- Vantaa on 2 lentoaseman joukossa neljänneksi halvin. Lentoyhtiöiden markkinointitukien (2 v) käyttäminen uusien reittien markkinointiin uusien matkailijoiden saamiseksi Suomeen Mm. Lappeenranta, Joensuu, Kajaani, Jykes maksaneet markkinointitukea c. Matkailun ympärivuotisuuden edistäminen Koulujen talvilomien jaksottaminen nykyistä tasaisemmin viikoille 8 10, sisältäen kahden uuden lomaviikon (7 ja 11) käyttöönoton. Mm. Selvitys syksyllä 2012 (EK/SY/KK) EK, SY, KK ja Suoma ry:n yhteistyöryhmän toimenpiteet 1

14 Koulujen kesälomien siirtäminen kahdella viikolla eteenpäin niin, että ne alkavat kesäkuun puolivälissä ja päättyvät elokuun lopussa. Mm. Selvitys syksyllä 2012 (EK/SY/KK) EK, SY, KK ja Suoma ry:n yhteistyöryhmän toimenpiteet 1