Yksisuuntaista odottelua
|
|
- Hannes Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seppo Kangaspunta Marjo Huusko Yksisuuntaista odottelua Terveyden ja hyvinvoinnin yhteisötelevisio tutkimusprojektin väliraportti II Tammikuu 2002 Journalismin tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto Tampere tammikuu 2002
2 SISÄLLYS 1. Johdanto ja tutkimusmenetelmät 1 2. Yhteisölliset ohjelmamuodot ja niiden tuotanto Teknologiaperspektiivi sisällöntuotantoon Teknologian ja sisältöjen vuorovaikutus Digi-tv:n lisäpalveluiden yhteisöllisiä muotoja Kokemuksia yhteisöllisistä ohjelma- ja sisältömuodoista Akuutti ja Terveysportaali Opinportti ja opintoradio YleTeema ja Into MoonTV, yhteisöllinen alakulttuuri-tv Nettitelevisio MedVideo Soneran netti-tv, Plaza-tv Verkkomedian yhteisöllisiä kokemuksia Television faniyleisöistä Wellnetin ja Terveyskanavan ohjelmakonsepti Wellnetin tilanne toimijaryhmän näkemänä Wellnetin sisällöistä ja ohjelmakonseptista Terveyskanavan sisällöistä ja ohjelmakonseptista Yhteenveto Kolmas sektori digi-tv viestijänä Järjestöt viestintäorganisaatioina Ei se voi ihan turha järjestö olla Mediasuhteissa me ollaan aika hyviä Ollaan ihan noviiseja vielä tällä verkkopuolella Yhteenvetoa Keskustelupalstat osana järjestöjen viestintää Verkkokeskustelujen toteutus eri järjestöissä Järjestön rooli verkkokeskustelussa Yhteenvetoa Digi-tv osana järjestön viestintää Miks pitää syöttää kyytä piippuun? Digi-tv aloitti liian varhain Digi-tv osana järjestöjen omia mediavalintoja Me ollaan vähän erilainen järjestö järjestöjen erityisintressit digi-tv toiminnassa Järjestöt kaupallisen kanavan sisällöntuottajina Yhteenvetoa Kokemuksia Terveysstudio-ohjelman kuvauksista Järjestöjen kokemukset yhteistyöstä Tuottajan näkemyksiä yhteistyöstä ja ohjelmanteosta Yhteenvetoa Johtopäätökset ja ohjelmaformaatin kehitystyö Tutkimuksesta Yhteisöllinen ohjelma- ja sisällöntuotanto Järjestötutkimusosuuden jatko 77 Lähteet 79
3 1. Johdanto ja tutkimusmenetelmät Terveyden ja hyvinvoinnin yhteisötelevisio hanke on Tekesin iwell-ohjelmaan kuuluva tutkimushanke, joka tutkii digitaalista Terveyskanavaa. Tutkimuksen päätavoitteena on ensinnäkin selvittää yhteisötelevision sisällöllisiä ja teknologisia edellytyksiä sekä malleja eri toimijoiden kannalta ja toiseksi teknologian avaamia vuorovaikutuksen mahdollisuuksia yhteisöllisen television kannalta. Tutkimuksen toimenpiteet jakautuvat neljään tutkimuslin-jaan: 1) kolmas sektori sisällöntuottajana, 2) digitaalisen television teknologiat ja sisällöt, 3) uudet teknologiatarpeet ja yhteistyörakenteet ja 4) yhteisöllisen television kehittynyt konsepti. Tutkimuksen suorittaa Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikkö yhteistyössä Tietoyhteiskunnan tutkimuskeskuksen ja Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. Tutkimus toteutetaan neljässä eri vaiheessa vuosien 2001 ja 2002 aikana. Tutkimusaihetta lähestytään kahdesta viestinnän ja järjestöjen toisiaan täydentävästä näkökulmasta. Tutkimushankkeen ensimmäisessä vaiheessa (Väliraportti I, Kangaspunta & Huusko 2001) viestintätutkimuksen osuudessa tarkasteltiin ensin interaktiivista ja yhteisöllistä viestintää ja toisena osiona Wellnetin, Terveyskanavan ja terveysalan toimijoiden lähtökohtaodotuksia. Viestintätutkimuksesta vastaa tutkija Seppo Kangaspunta. Järjestötutkimuksen osuudessa tarkasteltiin sosiaali- ja terveydenalan järjestöjä sisällöntuottajina. Lähtötilanteessa se tarkoitti järjestöjen digi-tv -valmiuksien ja -odotusten kartoittamista sekä verkkosivujen tilaa. Järjestötutkimuksesta vastaa tutkija Marjo Huusko. Tämän toisen Väliraportin (II) keskeisenä funktiona on jatkaa keväällä tehdyn väliraportin tiellä kohti konkreettisempaa yhteisöllisyyden tutkimista. Raportti on koottu siten, että ensimmäisessä viestintätutkimuksen osiossa (luku 2) tarkastellaan yhteisöllisiä ohjelmamuotoja ja niiden tuotantoa kolmessa eri alaluvussa. Ensin tarkastellaan sitä, minkälaisia sisällöntuotannon ja yhteisöllisyyden mahdollisuuksia digi-tv teknologian perspektiivistä mahdollistaa. Toiseksi tutkitaan eri medioiden yhteisöllisiä muotoja ja kokemuksia. Kolmanneksi tutkitaan Wellnetin ja Terveyskanavan tilannetta ja ohjelma- ja sisällöntuotannon konseptia. Järjestötutkimuksen osakokonaisuudessa (luku 3) tutkitaan kolmatta sektoria digi-tv viestijänä. Vaiheessa, jossa sisältötuotanto yhdessä terveysjärjestöjen kanssa ei alustavasta tutkimussuunnitelmasta poiketen ole ollut mahdollista, on haettu pohjaa tulevalle työskentelylle paneutumalla tarkemmin järjestöjen viestintään yleisesti. Haastatteluilla on haettu tietoa järjestöjen viestinnän vahvuuksista, paino-/kehittämispisteistä ja siitä, mihin ensimmäisessä tutkimusosuudessa vahvasti esiin noussut käsitys niiden asiantuntemuksesta ja luotettavuudesta perustuu. Järjestöjen yhteisöviestintää on tarkasteltu niiden internet-keskustelupalstojen kautta. Kolmannessa alaluvussa on tarkasteltu järjestöjen näkemyksiä digi-tv aloituksesta ja siitä, millaiseksi he tutkimusajankohtana kokivat mahdollisen osallistumisensa Terveyskanavan sisältötuotantoon. Viimeinen alaluku perustuu Terveysstudio-ohjelmasarjan kuvauksiin osallistuneille järjestöille tehtyyn sähköpostikyselyyn, jossa kartoitettiin järjestöjen kokemuksia tämän kaltaisesta sisältötuotannosta. YTM Seppo Kangaspunta on kirjoittanut raportin viestintäosuuden (luku 2) ja YTM Marjo Huusko järjestöosuuden (luku 3). Muu osa raportista on yhteistä tuotantoa. 1
4 Tutkimusmenetelmät Tutkimus toteutetaan toimintatutkimuksena, kuitenkin siten, että hankkeen alkuvaiheessa aineisto on kerätty lähinnä haastatteluin, kyselyin ja kartoituksin. Toimintatutkimuksellinen ote vahvistuu siinä vaiheessa, kun tekniset ja muut valmiudet mahdollistavat sisältötuotannon yhteistyössä hankkeessa mukana olevien tahojen kanssa. 1 Tämän Väliraportin (II) viestinnällisessä osuudessa, luvussa 2, keskitytään kotimaisiin yhteisöllisiin ohjelma- ja sisältömuotoihin ja niiden tuotantoon. Aineistoa kerättiin 1) tutkimalla eri medioiden yhteisöllisiä ohjelma- ja sisältömuotoja, 2) perehtymällä tutkimuksiin, kirjallisuuteen, julkiseen keskusteluun ja osallistumalla seminaareihin sekä 3) mediatoimijoiden ja asiantuntijoiden haastatteluiden avulla (liitteet 1 ja 2). Haastattelut suoritettiin pääasiallisesti kasvotusten haastateltavien tiloissa. Kaikki keskustelut nauhoitettiin ja purettiin sanatarkasti. Aineisto analysoitiin teemallisesti kolmeksi kokonaisuudeksi. Järjestötutkimusosuuden tutkimusaineisto on koottu haastatteluin, sähköpostikyselyllä ja verkkosivukartoituksella. Tutkimusta varten haastateltiin kaikkien hankkeessa mukana olevien järjestöjen yhdyshenkilöitä (useimmiten viestintä- tai tiedotuspäällikkö). Kahdesta järjestöstä mukana oli kaksi haastateltavaa, joten haastateltavia kertyi yhteensä yksitoista (liite 3). Haastattelut suoritettiin järjestöissä, nauhoitettiin ja purettiin sanatarkasti. Haastatteluotteet on raportoitu anonyymisti ja niistä on poistettu tiedot, joiden perusteella haastateltava tai hänen järjestönsä voisi olla tunnistettavissa. Haastattelurunko on liitteessä 4. Terveysstudio-kuvauksiin osallistuneiden järjestöjen (liitteet 5 ja 6) kokemuksia kartoittava kysely (liite 7) lähetettiin sähköpostitse kaikille kuvauksiin osallistuneille. Useissa järjestöissä kysely toimitettiin kuitenkin eteen päin järjestön viestintäpäällikölle tai muulle kuvauksen järjestelyissä (mutta ei välttämättä kuvaustilanteessa) mukana olleelle järjestön edustajalle. Kyselyyn vastasi 11 järjestöä. Järjestöjen verkkokeskustelua tutkittiin alustavasti kartoittamalla niiden sivuilla käytävää keskustelua (keskustelun vilkkaus, aiheet, kuka keskustelee) ja hankkimalla haastattelujen yhteydessä tietoja järjestöjen osallistumisesta keskusteluun, moderoinnista jne. Liitteessä 8 on listattu tarkastelun alla olleet sivut ja tuoreimpia keskusteluotsikoita. 1 Tutkimusmenetelmät ja teoreettinen perusta on kuvattu tarkemmin ensimmäisessä väliraportissa (Kangaspunta & Huusko 2001). 2
5 2. Yhteisölliset ohjelmamuodot ja niiden tuotanto 2.1. Teknologiaperspektiivi sisällöntuotantoon Tämän luvun tarkoituksena on luoda digitaalisen television sisällöntuotantoon toisaalta teknologinen perspektiivi ja toisaalta tarkastella teknologiaa myös sisältöjen näkökulmasta. Punaisena lankana tarkastelulle on yhteisöllisyyden näkökulma. Olennaista on se, millä teknologisilla ja sisällöllisillä ratkaisuilla voitaisiin luoda tai synnyttää yhteisöllisyyttä sekä tarkastella ylipäätään jo syntyneitä yhteisöllisyyden muotoja Teknologian ja sisältöjen vuorovaikutus Interaktiiviset palvelut ovat suurin lupaus, jonka digitaalinen televisio on toistaiseksi tarjonnut. Seuraavaksi tarkastellaan digi-tv:n uusia palveluita yhteisöllisyyden perspektiivistä ja eritoten uusia interaktiivisia lisäpalveluita. Digitaalisen television sovellustyypit: 1. Ohjelmaoppaat 2. Informaatiopalvelut 3. Vuorovaikutteiset TV-ohjelmat 4. Kommunikaatiopalvelut 5. Ajanviete- ja viihdesovellutukset 6. Transaktiosovellutukset Digitaalisen television muutos aiempaan lähtee teknisesti paremmasta kuvan ja äänen laadusta ja erilaisesta kuvaruudun koosta ja muodosta. Ensi vaiheessa digi-tv tarjoaa 1. laajan ohjelmaoppaan (eletronic program guide), EPG:n, joka on Suomessa kansallinen eli kaikilla kanavilla samanlainen. Suomalainen EPG tarjoaa kahdeksan päivän ohjelmatiedot, radiokanavien listauksen, ohjelmatiedot ohjelmatyypeittäin ja eri kanavien superteksti-tv palveluiden käynnistämisen. 2. Informaatiopalvelut ovat nykyisen teksti-tv:n seuraajia ja joko yksi- tai kaksisuuntaisia. Supertekstitelevisio (digital teletext) muistuttaa www-selainta ja se tarjoaa laajoja sisältöjä, hyperlinkkejä, kuvia, ääntä, grafiikkaa jne. 3. Vuorovaikutteiset televisio-ohjelmat voidaan jakaa joko yksisuuntaisiin tai kaksisuuntaisiin ohjelmiin. Yksinkertaisimmillaan vuorovaikutteiset TV-ohjelmat ovat lisämateriaalilla täydennettyjä televisio-ohjelmia eli ETV-ohjelmia (enhanced television program). Interactive TV tuo puolestaan paluukanavaominaisuuden eli kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen, jossa katsoja voi lähettää informaatiota myös TV-ohjelman lähettäjälle. 4. Kommunikaatiopalvelut ovat pääsääntöisesti paluukanavaa hyödyntäviä sovelluksia. Tällaisia ovat esimerkiksi chat- ja sähköpostisovellukset joko itsenäisinä tai kytkettynä ja linkitettynä muihin sovellustyyppeihin kuten kännykkään. 5. Ajanviete- ja viihdesovellusten alue sisältää hyvin erityyppisiä ja tulevaisuudessa yhä uusia ja innovatiivisia sovelluksia. Esimerkiksi Englannissa interaktiivinen pelikanava Playjam on digi-tv:n käytetyin vuorovaikutteinen palvelu. Sovelluksia ovat muiden muassa pelit, vedonlyönti ja ohjelman aikana käytävät visailut. 3
6 6. Transaktiosovellukset mahdollistavat tuotteiden tilaamisen ja maksamisen digi-tv:n välityksellä. Ne voidaan liittää myös muihin palveluihin kuten peleihin, jolloin uusista versioista joutuu maksamaan. Myös vuorovaikutteisten ohjelmien ja mainosten yhteydessä voidaan tuote tilata suoraan. Transaktiopalvelut sisältävät myös erilliset ostoskanavat, pankkipalvelut, laskujen maksaminen jne. (Rinnetmäki ja Pöyhtäri 2001) TV-agentti eli antropomorfinen tekoälyagentti on myös kiinnostava tulevaisuuden hahmo, joka voi toimia katsojan henkilökohtaisena navigaattorina ja poimia kullekin räätälöidyt ohjelmat television suuresta tarjonnasta. Tämä ominaisuus muuttaa selvästi television käyttötottumuksia yhteiskatsomisesta yksilölliseen suuntaan. Myös media-arkisto ja kovalevytallennin (personal digital recorder) muuttavat katsomistottumuksia tulevathan ne korvaamaan perinteisen videonauhurin ja mahdollistavat katsomisajan valinnan hyvin helposti. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneimpia ohjelmaoppaasta (EPG) ja superteksti-televisiosta, lähinnä siksi, että laaja tieto- ja ohjelmasisältö olisivat hallittavissa. Hallittavuuteen liittyy myös kiinnostus personointiin. Tiedonhaku ja nauhoitusmahdollisuus kiinnostivat nekin. Tärkeimmiksi digi-tv:n palveluiksi nousivat ohjelmatiedot, etäopiskelu ja uutispalvelut. (Kultu 2000). Erään toisen tutkimuksen mukaan superteksti-tv, kauppamahdollisuus, sähköposti ja tietyt interaktiiviset palvelut olisivat niitä lisiä, joilla digi-tv lyö itsensä läpi kuluttajille. (Kangaspunta ja Huusko 2001). Digi-tv toimijoiden mukaan merkittävimmät tekijät digi-tv:n menestymisen kannalta ovat ohjelmaopas ja supertekstitelevisio. Tämän jälkeen tulivat laajakuva, on demand palvelut, tallennusmahdollisuus ja vedonlyönti. Tärkeinä pidettiin myös ostos- ja pankkipalveluita, uutisia ja sähköpostia. (Hannula-Stenqvist, 2001). DVB vai MHP, low-end vai high-end? Julkisuudessa käydyssä keskustelussa digi-tv:n viivästymisestä sivuutettiin lähes tyystin vastaanottolaitteiden kannalta keskeisin pullonkaula eli MHP standardin hyväksyminen. MHP 1.1. versio hyväksyttiin DVB:n teknisessä ryhmässä vasta DVB:n (Digital Video Broadcasting yhteisö) teknologiaryhmän läpi päästyään MHP 1.1. joutui vielä ETSI:n (European Telecommunications Standard Intituten) tarkastettavaksi. MHP 1.1. standardi sisältää määrittelyt mm. paluukanavasta. Vuorovaikutteisuuden mahdollistavat sovellukset Java-ohjelmoidaan Multimedia Home Platform rajapinnalle. Ohjelmat kulkevat lähetysvirrassa digisovittimeen ja paluukanavaa eli puhelinlinjaa, kaapelia, mobiilia, adsl:ää tai vastaavaa pitkin lähetyspäähän. Ensimmäiset MHP-vastaanottimet tulevat kuitenkin markkinoille vuonna 2002, ensimmäisenä Saksassa ja Etelä-Koreassa. Kyseessä on MHP 1.0:n päivitetty versio MHP (jatkossa vain 1.0). Syksyllä 2001 laitevalmistajien suunnitelmat laitteiden tuomiseksi markkinoille näyttivät seuraavilta: 4
7 Fujitsu-Siemens 1Q/2002 High-end STB Grundig 2Q/2002 Low-end STB Humax Kevät 2002 Low-end STB Nokia 2Q/2002 High-end STB Panasonic Kevät 2002 Low-end STB, integroitu TV myöhemmin Philips Kesä 2002 Low-end STB, integroitu TV myöhemmin Sony Helmikuu 2002 Low-end integroitu vastaanotin Thomson 1Q/2002 Low-end STB Galaxis 1Q/2002 Low-end STB Lähde: Superteksti-tv-sisällöntuotannon johdantokurssi, Sofia Digital Kaikkien laitteiden versiona on siis MHP 1.0. Low-end ja high-end STB:t eroavat toisistaan siten, että low-end STB tarkoittaa vähimmäisvaatimukset täyttävää laitetta. Tällaisessa laitteessa on noin 80 megahertsin suoritin ja megatavua muistia. High-end STB muistuttaa tietokonetta. Sen avulla onnistuu kovalevytallennus, mp-3-soitto ja muita kodin viihdekeskuksille tarkoitettuja toimintoja. Laitteistokohtaisesti high-end malleihin saattaa tulla myös sisäänrakennettuja sovelluksia kuten internet-selain tai sähköpostiohjelma, jotka eivät kuitenkaan ole MHP-standardin päällä toimivia. Pay-per-view kaltaisten toimintojen toteuttaminen MHP 1.0. versiolla ei ole mahdollista, sillä se pitää sisällään määrittelyn vain salauksenpurkukortille. Kortilla saadaan näkyviin maksulliset kanavat. (Huusko 2001) MHP 1.0 -bokseissa saattaa olla mukana salauksenpurku, mikä nykyisissä DVB set-topbokseissa vaatii erillisen salausmoduulin. Nämä moduulit ovat olleet käytössä jo viiden vuoden ajan. Conax salauksenpurku avaa salatun lähetteen eli sitä kautta mahdollistuu myös maksu-tv kanava. Kuluttaja tekee sopimuksen kanavan tai operaattorin kanssa ja tilaa kanavapaketin, aivan kuten nykyisillä kaapelikanavilla. Salauksenpurku ei liity mitenkään interaktiivisiin lisäpalveluihin tai MHP:hen. (Pöyhtäri 2001) Mutta jälleen yksi mutta. Maksu-TV voi siis lähteä käyntiin jo 1.0. standardin myötä, kun Conax salaus on ratkaistu. Ongelmana on se, että vastaanotinvalmistajat eivät ehkä halua laittaa salauksenpurkua 1.0. versionkaan digi-boksien sisään, koska se tuo niille lisäkustannuksia. Esimerkiksi Saksassa on käytössä eri salausjärjestelmä. Käytännössä tämä tarkoittaa siis erillisen salausmoduulin hankkimista digi-boksin kylkeen. (Pöyhtäri 2001) Wellnetin strategiana oli alun perin markkinoida set-top-boksi tilaaville jäsenilleen tehtaan hintaan (Tuominen 2001), mutta syksyllä 2001 tilanteen muututtua lähdetään salauskortin markkinoinnista tilaaville asiakkaille. Maksu-tv sanana ei ole relevantti, vaan se mikä on relevanttia on salaus- tai identifiointikortti. Eli condional access. Joten se mikä tuo sen lisäarvon, on siihen digi-boksiin liitetty salauskortti. Ja salauskortti ei sinällään edellytä vielä maksu-tv:n käyttöä tai maksu-tv:n palveluiden käyttämistä. Vaan se on rekisteröityminen postilaatikoksi. Se on ihan osote niinku sulla on kotisosote tai puhelinnumero. Ja siihen voidaan soittaa ja lähettää viestejä ilman, että se on vielä mikään maksu-tv. (Kimmo Koiso-Kanttila 2001) Mun ideaalimallini on se, että meidän pitäisi pystyä alkuvuoden, ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana vuotta 2002, meidän pitäisi pystyä järjestösitoutumisen kautta markkinoimaan tuhatta Conax salauskorttia, jotka oikeuttavat jatkossa Wellnet - 5
8 nimisen tv-kanavan katsomiseen. Se Conax salauskortti ei sinällään maksa kuin 30 euroa, 25-30, se ei sinällään ole kallis investointi. (Koiso-Kanttila 2001) Wellnetin kannalta mutkikkaaksi asian saattaa tehdä se, että MHP 1.0 version digi-bokseissa ei välttämättä olekaan Conax salauksenpurkua sisäänrakennettuna. Ellei ole, on kuluttajan ostettava digi-boksin lisäksi salauksen purkua varten erillinen moduuli, johon Conax kortti sopii. Tässä kohden on ehkä hyvä mainita, että maksu-tv tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta on kanavan tai ohjelmien tilausmaksu, johon Conax salaus liittyy. Toisaalta digi-tv:n muut maksulliset palvelut ja tuotteet, kuten pelit ja ostot. MHP 1.0:ssa voidaan lähettää internet-yhteyden kautta tietoja lähettävään päähän. Esimerkiksi käytännössä lomake -tyyppinen ostaminen jostain lisäpalvelusta on mahdollista. Lomakkeeseen kirjoitetaan tunnistetiedot, nimi, osoite ja tilaus. Yhden näppäimen one click -ostaminen ei ole mahdollista 1.0:ssa, mutta 1.1:ssä se mahdollistuu toimikortin avulla. (Pöyhtäri 2001) Seuraava versio, MHP 1.1. tuo uusina ominaisuuksina mukaan toimikorttien käyttömahdollisuuden, Internet-selailun ja tallennusmahdollisuuden MHP-laitteen pysyväismuistiin. Tämän avulla voidaan toteuttaa personointipalveluita ja esimerkiksi antaa katsojan tallentaa omia suosikkejaan tai kirjanmerkkejään laitteen muistiin. Toimikortit (Smart Card) mahdollistavat käyttäjän tunnistamisen ja transaktiotoiminnat kuten maksamisen TV:n välityksellä. Ensimmäiset laitteet ovat odotettavissa myyntiin vuoden 2002 lopussa tai, luultavammin, vuoden 2003 aikana. Mikäli MHP 1.1. versio on tulossa myyntiin vielä vuoden 2002 loppupuolella, joidenkin asiantuntijoiden esittämät epäilyt siitä, ettei MHP koskaan edes ehdi sarjaksi asti, voivat hyvinkin pitää paikkansa. Toisaalta laitekohtaiset erot näyttävät muodostuvan suuriksi. (Huusko 2001) Eri versiot pähkinänkuoressa: Markkinoilla Standardi Toiminnot Syksy 2001 DVB ei interaktiivisuutta ei pay-per-view toimintoa + DVB subtitling tuki pääsääntöisesti on, laitekohtaisia eroja Kevät 2002 MHP ei pay-per-view toimintoa, vain salauksenpurkukortti + paluukanavaa hyödyntävät interaktiiviset palvelut mahdollisia + sisäänrakennetut internet- ja sähköpostisovellukset laitekohtaisia MHP interaktiiviset palvelut + toimikorttien käyttömahdollisuus; mahdollistavat käyttäjän tunnistamisen + internet-selailu + tallennusmahdollisuus; personointipalvelut Lähde: Huusko Marjo :n ja 1.1:n ero voidaan tiivistää seuraavasti (Pöyhtäri 2001): 1. Pysyväismuistin tallentaminen on 1.1:ssä mahdollinen. Esimerkiksi superteksti-tv:ssä suosikkisivujen muistiin asettaminen on mahdollista 1.1:ssä, muttei 1.0:ssa. 2. Samoin superteksti-tv:n materiaalin lataaminen pidemmäksi aikaa muistiin on mahdollista 1.1:ssä versio käyttää koko ajan broadcast -virtaa tietolähteenä, mutta1.1:ssä voidaan tallentaa sisältöjä kovalevylle. 6
9 3. Internetin selainominaisuudet mahdollistuvat 1.1:ssä, jossa ne ovat sisäänrakennettuna boksiin. Esimerkiksi sähköpostipalveluiden ero on siinä, että 1.0. versiossa käyttäjän on kirjoitettava käyttäjätunnus ja salasana, mutta 1.1. versiossa ohjelma lukee tunnistetiedot automaattisesti kortilta. Ero ei siis tässä mielessä ole mullistava. (Pöyhtäri 2001) High in -boksi (myös käytettävä nimitys - SK huom.) muistuttaa siis tietokonetta ja low in - boksi vanhoja digi-bokseja, jotka näyttävät lähinnä tv-kuvaa. Kiinnostavaa on se, voidaanko 1.0. versio päivittää 1.1. versioksi. Tiettyjä osia voidaan päivittää, mutta ei luonnollisestikaan kovalevyn määrää. Päivittää voidaan esimerkiksi internet -selaimen ominaisuudet, toimikortin luku. (Sama) Perusjaottelu: yksisuuntaiset ja kaksisuuntaiset palvelut Yksisuuntaiset ja kaksisuuntaiset palvelut ovat digitaalisen television perusjaottelu, mihin edellä käyty laitteiden, ominaisuuksien ja standardien pohdintakin liittyy. Jaolla voidaan hahmottaa myös digitaalisen television kahta eri vaiheita. Yksisuuntaiset palvelut ovat ensimmäinen vaihe ja kaksisuuntaiset palvelut toinen. Jos yrittäisi nähdä kolmannen vaiheen, olisivat sellaisia nykyisen katsannon mukaan ainakin eri sovellusmuotojen yhdistelmiä. (Pöyhtäri 2001) Yksisuuntaisia lisäarvopalveluita ovat muiden muassa yksisuuntainen superteksti-tv, yksisuuntaiset interaktiiviset ohjelmat ja tv-ohjelmien lisätietopalvelut, kuten vaikkapa urheiluohjelmien pelaajakortit. Myös chatin voi toteuttaa yksisuuntaisena lähettämällä tekstiviestejä ohjelmaan, aivan kuten nykyisissä analogisissa tv-chateissakin. Myös pelit, joissa ei tarvita paluukanavaa, onnistuvat ensimmäisessä vaiheessa. EPG eli ohjelmaopas ei sinänsä ole lisäarvopalvelu, mutta se toteutuu ensimmäisessä vaiheessa ja niitä on käytössä jo DVB bokseissakin, valmistajasta riippuen. Kakkosvaihe, todennäköisesti syksy 2002, tuo tullessaan ennen muuta paluukanavan ja vuorovaikutteiset palvelut. Esimerkiksi interaktiivisissa ohjelmissa päivitetään sisältöjä hyvin reaaliaikaisesti. On tilastoja muista otteluista ja muita MHP -sovelluksia. Paluukanavaominaisuudet tulevat myös superteksti-tv:oon ja interaktiivisiin sovelluksiin, jolloin broadcasterille tai mainostajalle voidaan lähettää vaikkapa jotain lomakkeita. Myös reaaliaikainen päivittäminen mahdollistuu. Toisen vaiheen merkittäviä mahdollisuuksia ovat kommunikaatiopalvelut kuten chat ja sähköposti. Kolmatta vaihetta ja uusia lisäarvopalveluita on vaikeampi ennustaa, mutta jonkinlaiset hahmoteltavat antavat osviittaa. En mä kyllä vielä lähtis sitä kauheesti ennustamaan. Näillä voi jo tehdä niin paljon erilaisia juttuja. Ehkä semmoset enemmän boksin resursseja vaativat toiminnot, silloin on jotain huomattavasti attraktiivisempia pelejä, jotka tehdään jollain 3 D -grafiikalla tai sen tyyppisiä asioita. Enemmänkin ne liittyy sitten boxin suorituskykyyn, jotain tehokasta laskentaa vaativia ominaisuuksia. (Pöyhtäri 2001) [..]sitten kun meillä on ajanviete-/viihde -palvelut, siinä voi tulla monen eri tyyppisiä juttuja, ja voihan nämä myös risteytyä silleen, että meillä on jokin kommunikaatiopalvelu yhdistettynä peliin. Siitä voi tulla hyvin mielenkiintoinen uus sisältö, se vielä yhdistettynä 7
10 televisio-ohjelmaan. Ei sitä edes tiedä mikä se voi olla, mutta MHP mahdollistaa sen hyvin helposti. Eri sovellusmuotojen yhdistelmiä tullaan näkemään paljon. (Pöyhtäri 2001) Jos ajatellaan digi-tv:n palveluita niiden toteutumisvaiheittain, muodostuu jako seuraavaksi: 1) EPG ja informaatiopalvelut. 2) Tv-ohjelmien interaktiiviset lisäpalvelut. 3) Kommunikaatiopalvelut, kuten chat ja sähköposti Digi-tv:n lisäpalveluiden yhteisöllisiä muotoja Tämän osion tarkoituksena on tarkastella yksityiskohtaisesti joitakin digitaalisen television yhteisöllisyyttä mahdollistavia uusia muotoja, niin teknologian kuin sisällönkin näkökulmasta, ja muistakin eri näkökulmista. Samalla yhteisöllisyys käsite saa lisävalaistusta (vertaa Väliraportti I, Kangaspunta & Huusko 2001). Kommunikaatiopalvelut: keskusteluryhmät Keskustelut ja keskustelualueet on kommunikaatiopalvelu, josta tiedetään eniten ja jonka tiimoilta on kerrottu kokemuksia niin Väliraportissa I (Kangaspunta & Huusko 2001) kuin tässäkin raportissa (esim. terveysalan järjestöjen kotisivujen keskusteluryhmistä luku 3.2.). Keskustelualueet ovat merkittävä vuorovaikutteisuuden, osallistumisen ja myös yhteisöllisyyden muoto internetissä, verkkolehdissä ja television kotisivuilla. Verkkolehtien keskusteluilla on kuitenkin tapana tyrehtyä, eivätkä ne useinkaan elä kauaa (Pietilä 2001). Sama kokemus on myös television kotisivuilla esimerkiksi MoonTV:lla (Remling 2001). Kokemusten mukaan keskustelua on usein syytä pyrkiä luomaan (Haltia 2001). Keskustelualueiden kirjo on valtava, on ohjelmakohtaisia, teemakohtaisia jne. Jos ajatellaan teematelevisiota kuten Terveyskanava niin siellä voi olla erilaisia teemallisia keskusteluryhmiä, jotka voivat muodostaa omia virtuaalisia yhteisöjään, ainakin hetkellisesti. Esimerkiksi ihmisiä, joilla on jokin ongelma tai sairaus. Silloinkin on syytä miettiä mitä lisäarvoa televisio tuo nykyiseen internetiin. Eroavatko digi-tv:n mahdollisuudet siitä mitä web mahdollistaa. Keskustelu ja vuorovaikutus on internetin kautta helpompi järjestää. Käytössä on näppäimistö, hiiri; tietomäärät voi olla paljon suurempia kun taas tv:ssa ei vain pysty niin helposti toteuttamaan samaa asiaa. Siellä pohjalaitteena voi olla kaukosäädin. Meillä on hyvin rajoitettu kuvaruudun resoluutio ynnä muut. (Pöyhtäri 2001) Digi-tv välineenä ryhmän ylläpitämisessä ei välttämättä ole kauhean hyvä. [...] Mutta silloin kun ohjelma on lähetyksessä, digi-tv:n lisäarvosovellus voi olla se yhdistävä tekijä siinä. Esimerkiksi käydään jotain chattikeskustelua, voidaan osallistua siihen ohjelmaan myös jossain keskustelupalstassa. Se on ainakin yksi yhteisöllinen elementti. Siinä on tärkeää, että se keskustelu moderoidaan. (Pöyhtäri 2001) 8
11 Kommunikaatiopalvelut: sähköpostiryhmät Helsingin Sanomissa ( ) oli mielenkiintoinen artikkeli erilaisista sähköpostiryhmistä, tässä tapauksessa Yahoon suomenkielisistä sähköpostiryhmistä. Yahoo Groupissa on listattuna satoja suomenkielisiä ryhmiä. Vähintään yhtä paljon lienee harrastusporukoiden ja yhdistysten ryhmiä, joiden tietoja ei ole listattu sivuille. Osaan ryhmistä voi liittyä kuka tahansa, toisissa ylläpitäjä hyväksyy uudet jäsenet. Esimerkkejä! Sotaa vastaan. Sodan vastaisen toiminnan koordinoimiseksi Suomessa. 100 jäsentä.! Vauvayhdistys. Yhdistyksen jäsenten yhteydenpitoon. 120 jäsentä.! Kehäkettu. Postituslista kaikille näyttelyistä kiinnostuneille koiranomistajille. 140 jäsentä. Omat listat myös länsigöötanmaan pystykorvien, lammas-, kana-, ja villakoirien sekä australianterrierin ystäville.! Nollalista. Absoluuttinen nollapiste yhtyeeseen liittyvää keskustelua. 200 jäsentä. Muita bändilistoja mm. HIM, Night Wish, CCR ja Hanoi Rocks.! Saarnarinki. Saarnoja ja puheita suomeksi, Suomen ev.lut. kansanlähetys. 200 jäsentä.! Feeniks. Sitoutumaton keskusteluryhmä kaikille ufoasioista kiinnostuneille. 150 jäsentä.! Tamimammat. Tammikuussa 2002 vauvan saaville. 110 jäsentä.! Uusperhe. Keskustelulista uusperheen omaan elämään tuomista muutoksista. 70 jäsentä.! Pulinaboksi. Huonokuuloisten ja kuuroutuneiden keskustelupaikka. 80 jäsentä.! Ipanat. Turussa ja lähiseudulla asuville äideille ja isille tarkoitettu keskustelupalsta. 30 jäsentä.! Tampereen Tammelan- ja Laukontorin torikaffiporukat. 20 jäsentä. Kaikkiin liittyy asiasta kiinnostuneiden ihmisten verkosto, joka pitää toisiinsa yhteyttä sähköpostilistan avulla. Käytössä on yksi osoite, jonka kautta viestit välittyvät kymmenille tai sadoille listalaisille. Helppokäyttöinen sähköpostiryhmä sopii hyvin kansalaistoiminnan välineeksi tai vaikka oman sählyjoukkueen treeneistä sopimiseen. Suomalaisen sähköpostikulttuurin varsinainen menestystarina on nuorten äitien perustama Vauvakassi-liike, joka kerää avustuspaketteja Venäjän Karjalan lapsiperheille. Verkosto pysyy kasassa sähköpostilistojen avulla. Kuka tahansa voi perustaa uuden sähköpostiryhmän omaan käyttöön esimerkiksi nettiyhtiö Yahoon ilmaispalvelussa Yahoo Groupsissa. Vähemmän tunnettu, mutta vastaava palvelu on SmartGroups. Ryhmän luominen on suhteellisen helppoa, kunhan osaa englantia ja ymmärtää sähköpostin käytön perusteet. Yahoo-sähköpostiosoitetta ei vaadita sen enempää listan käyttäjiltä kuin sen perustajaltakaan. Yahoo Groupsin edeltäjää egroupsia pystyi käyttämään myös suomeksi. Postituslistan ohella sekä Yahoo että SmartGroups tarjoavat joukon lisäpalveluita, jotka on koottu listan käyttäjien yhteiselle verkkosivulle. Sinne voi perustaa kalenterin tai tallettaa kuva-, teksti- tai äänitiedostoja. Lisäksi kaikki listalle lähetetyt viestit arkistoituvat kotisivulle, joten niitä ei tarvitse tallettaa omalle koneelle. Ilmaispalveluihin liitetään usein mainospala: linkki jonkun firman sivuille. 9
12 Kommunikaatiopalvelut: tv-chat -ryhmät Internet ja verkkomaailma ovat tuoneet jo nykyiseen televisioon useita vuorovaikutteisuuden ja ehkä myös yhteisöllisyyden muotoja. Hyvänä esimerkkinä tästä on tv-chat, jollainen löytyy useilta kanavilta, jopa paikallistelevisiosta. Tekstiviesti-chat tulee internetistä ja sen esikuva on IRC (Internet Relay Chat), joka mahdollistaa verkkokäyttäjien yhtäaikaisen keskustelun eri kanavilla. IRC kehitettiin Suomessa 1980-luvun lopussa. Televisioon tekstiviesti-chatit ovat tulleet tekstitelevision kautta. Esimerkiksi viime syksynä MTV3:lla oli yhteensä viisi sivua, joihin voi lähettää tekstejä ympäri vuorokauden: GSM-yöshown jatkot (teksti-tv:n sivu 291); fanisivu, jossa voi kertoa pitävänsä lempiseurastaan (s. 365); ystäväpalvelu (s. 897, joka ilmoittaa olevansa K-15 iltayhdeksän jälkeen); yli 25-vuotiaiden keskustelupalsta (s. 898) ja chatti (s. 899). Kaikki sivut ovat tv-chatin tapaan valvottuja. (Kivimäki & Saarinen 2001). Suurin ero teksti-tv-palvelun ja perustelevisio-chatin välillä on se, että teksti-tv:n puolella ruudulle voi lähettää yhteystietoja, eikä valvoja kommentoi viestejä. Lisäksi tv-chatin suosio on suurempi. Ja kun deitti-chatteihin voi lähettää puhelinnumeronsa tai sen koodin, poikii viiden markan tekstiviesti myös rahaa. (Sama) Kaapeliverkon TVTV! kanavalla käynnistyi tekstiviesti-chat ohjelma, joka poiki vastaavan ohjelman myös MTV3:lle, Neloselle ja TV-Tampereelle. Chat ohjelmissa katsojat saavat itse luoda sisällön, mikä on ilmeisesti niiden suosion yksi perusta. Katsojat hakevat jotain uutta ja anarkistista, ja juuri tätä televisio-chatit pystyvät tarjoamaan. (Kivimäki & Saarinen 2001) Televisio-chat kerää ympärilleen suuremman yleisön kuin yksikään Internet-chat pystyy tekemään. Internet-chateissa keskustelijoiden määrä on yleensä rajattu: esimerkiksi Citylehden chatissa voi yhdellä keskustelualueella olla kerrallaan korkeintaan 50 keskustelijaa. Televisio sen sijaan on koko kansan väline, eli tv-chatin keskustelupiiri on siis laaja. Itse asiassa televisio-chat on tällä hetkellä Suomen suurin reaaliaikainen keskustelukanava, ja viestejä tulee todella ympäri maata. (Kivimäki & Saarinen 2001) Myös tekniikan puolella on arveltu, että juuri chat on yksi merkittävimmistä digi-tv:n yhteisöllisyyden muodoista (Pöyhtäri 2001). Aluksi se on chattikeskustelua jostain tietyn teeman ympäriltä. Ja sitten tämä sähköpostikommunikaatio. Chatti on reaaliaikaista ja sähköposti sitten ajallisesti vähän hitaampaa. Mutta kyllä se chatti tässä kaikista tärkein mun mielestä on. Sieltä ne yhteisöllisyyden kokemukset muodostuu. Nehän muodostuu tälläkin hetkellä jo tv-chateista, jotka on tehty. (Pöyhtäri 2001) Helsingin Sanomissa julkaistiin kiinnostava uutinen chatin harrastajien yhteisestä laivaristeilystä. Tapahtumaan sisältyi tutustumista ja yhteistä juhlintaa. Osallistujat halusivat tietää millainen ihminen kätkeytyy sen ja sen nimimerkin tai hahmon taakse. Kiinnostavaa on se, miten chatissakin muodostuu erilaisia hahmoja ja hierarkioita. Ja se, että virtuaalisesta yhteisöstä saattaa kehkeytyä myös sosiaalinen yhteisö. (Helsingin Sanomat ) Chatissa on erilaisia muotoja. Televisio-chatin sisältö vaihtelee päivittäin, valvojasta ja katsojasta riippuen. Erään tutkimuksen mukaan lähetetyt viestit jaettiin viiteen perustyyppiin: 10
13 seuranhakuun, terveisiin ja toivotuksiin, valvojan kanssa käytävään keskusteluun ja flirttiin, rakentavaan keskusteluun sekä sisällöttömiin ynnä muihin viesteihin. (Kivimäki & Saarinen 2001) SubTV:n chatteihin liittyneen tutkimuksen mukaan eri sisältöalueet ja keskustelijatyypit (suluissa) jakautuivat seuraavasti: seuranhaku ( siepparit ), asiakeskustelut ( reaalikeskustelijat ), kevyt jutustelu ja irralliset heitot ( ajantappajat ) sekä hiljainen ryhmä ( seuraajat ). (Sihvonen 2001). Chat-kulttuureja, jotka sisältävät sekä IRC- että tv-chatin, on myös tutkittu ja niiden yhteisöllisyydestä ollaan montaa mieltä. Erään kriittisemmän tulkinnan mukaan ne ovat esimerkki epäkonventionaalisista yhteisöistä, jolloin community käsitteen rinnalle nostetaan käsite communitas eli tunne yhteisestä identiteetistä, mikä on enemmänkin yhteistä olemista tai tapahtuma. Chat-yhteisöjen tapahtumaluonteisuus onkin ilmeinen. Ainakin tv-chattien kohdalla vastaanottamisen performanssi asettuu yhteisön edelle eli: Kyseinen ohjelma on koossapitävä ja fokusoiva voima, chattaajia yhdistävä ja yhteisön luova tekijä, jota ehkä edelleenkin on luontevinta kutsua yleisöksi. (Koskimaa 2001) Ajanviete- ja viihdesovelluksista Peliyhteisöt ovat oma alakulttuurinsa. Nuorisolle kohdistettu kaapelitelevisio MoonTV kykeni asiantuntevalla pelien esittelyllään ja alan harrastajien yhteistyöllä kokoamaan peliohjelmalleen harrastajakatsojia. Peliyhteisöt ovat muodostuneet lähinnä internetin kautta ja tuskin digitv ainakaan alkuvaiheessa pysty kehittämään internetin pelimaailmalle kilpailijaa. Viihde- ja ajanvietesektorin kehittelyissä pelit näyttelevät tärkeää osaa. Pelit on ensimmäinen ryhmä sovelluksia, jota tullaan käyttämään, mutta siellä on paljon sellaista, mitä me ei tiedetä tulee olemaan. Hyvin paljon erilaisia sovellustyyppejä. Pelit on kuitenkin se ihan ensimmäinen alue. (Pöyhtäri 2001) Kilpailut, veikkaukset ja äänestykset merkitsevät jo nykyisessä analogisessa televisiossa osallistumista, millä arvellaan olevan kysyntää myös digi-tv:ssa, josta on sohvaperunoiden kauhuksi tulossa aktiivinen kotilaite. Yhteisökatsominen ja kilpaileminen saattaa olla kehittyvä yhteisöllisyyden muoto, ainakin kotikatsomoissa. Visailuohjelmissa osallistuminen siihen itse mukana, vaikka perheryhmänä. Siinä on paljon mahdollisuuksia. Interaktiiviset ohjelmat monesta maasta on aika alkuvaiheessa tehty just visailuun lisäpalveluita, joissa meillä on se visailuohjelma käynnissä, ja kotona perhe osallistuu, muka mukaan. Ei välttämättä tarvitse lähettää mitään; ne vaan vastaa samoihin kysymyksiin. Ja sitten niistä jonkin lopputuloksen. Voi verrata sitten siihen mitä on tapahtunut itse ohjelmassa. Ihan alkuvaiheissa on tehty tämmösiä monessa maassa. Ja sitten kun ne yhdistetään vielä paluukanavaan, niin siinähän tulee se mielenkiintonen ulottuvuus, että se perhe voi olla yks osallistuja oikeesti siihen kisaan. (Pöyhtäri 2001) 11
14 Muita sovelluksia Intranet. Yhteisötelevisioksi pyrkivä Wellnetin Terveyskanava kokoaa kanavan sisällöntuottajiksi terveysalan järjestöjä, joille tarjotaan mahdollisuutta rakentaa kanavalle järjestöjensä supertekstisivut. Järjestöille tarjoutuu myös mahdollisuus rakentaa jäsenistölleen suljetumpi ja rajatumpi intranet ympäristö. Sen käytön ja yhteisöllisyyden mahdollisuudet ovat suuret. (ks. luku 2.3.) Koulutus ja opiskelu ovat alue, jossa digitaalisen television ominaisuudet näyttäisivät pääsevän ehkä parhaiten esiin. Tällä alueella digi-tv:n ja sen lisäpalveluiden erilaiset muodot toimivat vuorovaikutteisesti rinnakkain. Terveyskanavan mielestä koulutus ja opetus ovat digitv:n vuorovaikutteisten ja yhteisöllisten ominaisuuksiensa vuoksi uuden median yksi parhaista puolista. Terveyskanava tulee panostamaan erityisesti yhteisöjensä koulutukseen ja opetukseen. Tätä tukevat myös digi-tv:n intranet ympäristöt. Myös Yleisradion YleTeemalla pyörii ohjelma nimeltä Opinportti, jolla on omat laajat kotisivut ja joka tekee yhteistyötä myös radion kanssa. Yleisradion opetusohjelmilla on pitkät perinteet. Digi-tv mahdollistaa hyvinkin monipuolisen opetuksen ja koulutuksen, jossa juuri konvergoitumisen hyödyt tulevat näkyviin. Yhteisöllisyyden näkökulmasta opiskelu ja koulutus ovat erittäin merkittäviä. Sosiaalinen navigointi on kiinnostava kehitelmä, jolla saattaa olla yhteisöllistä merkitystä. Tietoisuus muista ihmisistä ja heidän katsomistaan ohjelmista, mikä saattaa vaikuttaa omaan katsomiseen. Tarjottava sosiaalinen informaatio jaetaan kolmeen tyyppiin: 1. kaikki katsojat, 2. kaltaiseni katsojat ja 3. kaveri-katsojat. Katsoja näkee televisio-ohjelmien sekä yleiset että oman ryhmänsä katsojaluvut reaaliaikaisesti. Tämän lisäksi katsoja voi seurata oman kaveriryhmänsä liikkumista eri tv-kanavilla, edellyttäen, että he ovat antaneet toisilleen oikeuden tähän. Sosiaalinen navigointi on esimerkki ja sen sovellus tullee ajoittumaan digi-tv:n kolmanteen vaiheeseen. (Pöyhtäri 2001) Transaktiopalvelut ovat tulevaisuutta. Niiden yhteisöllisyyden mahdollisuuksiin ja sähköisen kaupankäynnin kokemuksiin palataan seuraavassa Väliraportissa III Kokemuksia yhteisöllisistä ohjelma- ja sisältömuodoista Digitaalinen televisio on käynnistynyt vasta osittain, niin teknisesti, sisällöllisesti kuin muodoiltaankin uudenlaisena mediana. Ja koska Wellnet ja Terveyskanava eivät vielä toimi televisiokanavana tarkastellaan tässä luvussa jo olemassa olevien Yleisradion digi-tv kanavien yhteisöllisiä ohjelmia ja ohjelmien yhteisöllistä kehitystyötä. Akuutti ja Terveysportaali ovat puolestaan Yleisradion terveyspuolen ohjelma- ja sisältömuotoja, joiden kokemuksia tuodaan myös esille. Luvussa tuodaan esille myös muita kotimaisia yhteisöllisen ohjelma- ja sisällöntuotannon aspekteja, lähestymistapoja ja kokemuksia, edellisluvun chat- ja muiden kokemusten ohella. Selkeästi rajatulle kohdeyleisölle ja nimenomaan televisioilmaisuun nojaava MoonTV on oiva esimerkki yhteisöllisen television mahdollisuuksista Suomessa. Verkkolehdet ja verkkoyhteisöt ovat merkittävä kokemuspohja digitaaliselle televisiolle, jossa televisio ja internet yhdistyvät. Verkkoyhteisöjen kokemusten lisäksi luvussa valotetaan myös kahden erilaisen netti-television, Soneran PlazaTV:n ja erityisesti terveysalan Med-Videon yhteisöllisyyden 12
15 kokemuksia. Television faniyhteisöt on puolestaan esimerkki siitä, millaisia yhteisöllisyyden muotoja televisio voi tarjota Akuutti ja Terveysportaali Akuutti on vanha ja tunnetuin suomalainen terveysalan televisio-ohjelma, joka aloitti toimintansa vuonna 1994 ja jolla on vasta lyhyen aikaa ollut oma toimitus. Ennen vuoden 2000 alkua ohjelmalla oli Yleisradion TV2:ssa vain tuottaja, joka kasasi jutut ja ajoi ne ulos. Tällä hetkellä toimituksessa on tuottaja/toimitussihteeri, kaksi toimittaja ja yksi toimitusharjoittelija sekä maan kattava 13 freelancerin verkosto. Puhelin- ja sähköpostiyhteyden lisäksi tekijät pyrkivät kokoontumaan kerran kuussa, jotta ohjelma näyttäisi samalta, useiden aiheiden ja tekijöiden makasiiniohjelmalta. Päämäärän, sisällön ja visuaalisen ilmeen tulisi säilyä suurin piirtein yhtenäisenä. (Mariola 2001, vertaa Kangaspunta ja Huusko 2001) Akuutin nettisivut ovat toimineet noin vuoden ajan. Kaikki toimittajat osallistuvat www-sivujen tekemiseen, esimerkiksi toimittajat tekevät jokaisesta jutustaan nettitiivistelmän itse. Tämän lisäksi toimitus käsittelee sivujen toimittamista viikoittain. Nettisivut päivitetään kerran tai kaksi kertaa viikossa, tarvittaessa useamminkin. Päivityksen myötä sivuille tulee ainakin yksi uusi sivu eli seuraavan lähetyksen ja viikon aiheet. Akuutilla on myös verkkotoimittaja, joka työskentelee kahtena päivänä viikossa. (Mariola 2001) Nettisivujen ohella digi-tv tuo tullessaan supertekstitelevision ja muut lisäpalvelut ja välineyhteydet, joiden myötä versiointi lisääntyy. Rahaa ei kuitenkaan ole käytettävissä enempää. Yhtälöä pidetään mahdottomana. Versiointi ei ole yksi yhteen vaan oma työprosessinsa, johon vaaditaan yleensä aina kyseisen toimittajan työpanos. Kuvituksesta ja grafiikasta puhumattakaan. Televisiossa työprosessiin tulee lisäksi muitakin ihmisiä kuten leikkaaja ja kuvaaja. Kaiken lisäksi formaatti eri välineissä on erilainen. Useilla Akuutin toimittajilla on lehtitoimittajan tausta, mikä näkyy erityisesti siinä, että versiot ovat pitkiä ja perusteellisia. Terveyteen painottuva teemakin vaikuttaa versiointiin. (on) kysymys yleensä jostain sairaudesta ja sen uusista hoidoista tai muista, että yleensä sellasessa tilanteessa sitä janoa suorastaan tietoa siitä asiasta, kun se koskettaa joko itseä taikka lähipiiriä. Niin me ollaan ajateltu, että antaa olla sitten vaan (...) Että siellä olis nimenomaan niinku nettiversio, nimenomaan sitä tarkotusta varten, niinku palveleva, että se olis tiiviimpi, lyhyempi ja mahdollisesti siellä olis vielä enemmän näitä linkkejä, mistä saa lisätietoo ja kaikkee muuta. Mutta niin kuin sanoin, se tehdään kaiken muun oheistuotteena. (Mariola 2001) Vuorovaikutteisuus Suoraa ohjelmaan sidoksissa olevaa vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä on vaikea luoda. Epäsuoria yhteyksiä syntyy tärkeän yhteistyökumppanin, erilaisten potilasjärjestöjen kautta, ja niiden ympärille. Esimerkiksi syyskuussa 2001 Akuutissa oli sydänlähetys, joka toteutettiin yhteistyössä Sydänliiton kanssa. Järjestöjen edustajat ja toimittajat ideoivat yhdessä paitsi sisältöjä myös sitä, millä tavalla saataisiin yhteys esimerkiksi ihmisiin, joilla on erilaisia sydänsairauksia. Sydänliitto buffasi lähetystä tilaisuuksissaan ja nettisivuillaan. Vastaavasti Akuutti kertoi ohjelman 13
16 aikana ja sen jälkeen niin ruudussa kuin omilla verkkosivuillaan Maailman Sydänliiton valtakunnallisesta teemaviikosta ja sen tapahtumista kuten eri paikkakunnilla järjestettävistä sydänretkistä. Ohjelman fiktiivinen tarinahenkilö Luulotautinen Martti lähti hänkin sydänretkelle, tosin läheiseen pubiin. Akuutin verkkosivuilla oli myös muita sydämen terveyteen liittyviä juttuja ja lisätietolinkkejä, myös Sydänliiton sivuille. (Mariola 2001) Että mun mielestä tää ohjelma voi toimia tämmösenä ikään kuin katalysaattorina tälläsille asioille, niin sanotusti edistää yhteistä hyvää. (..) mä sain aika paljon sellasta palautetta, että se oli nimenomaan Akuutti, joka oli niinku saanut ihmiset kääntymään Sydänliiton puoleen ja paikallisiin Sydänyhdistyksin ottamaan yhteyttä. Että siellä oli syntynyt näitä tälläsiä, esimerkiksi työporukoita, jotka oli lähtenyt sydänretkelle ja kaikkee tällästä näin. Tämmösiä liikunnallisia tempauksia, tapahtumia. (Mariola 2001) Se oli aika hyvin niinku tavallaan aktivoinut tätä kautta, että me, mä jotenkin sillä tavoin, että se suoraan Akuutin alle syntyis tämmönen yhteisöllisyys, se on musta, en tiedä tarvitaanko, pitäskö siihen pyrkiä. (Mariola 2001) Toinen juttu- ja aihe-esimerkki potilasjärjestöistä. Munuaistautiliitto otti yhteyttä, koska ohjelmassa oli kolmen vuoden ajan seurattu munuaistautia sairastavan Valtterin kamppailua ja tuotu samalla esiin elinluovutustestamentin tärkeys, ei tuputtaen vaan journalistisin keinoin. Palautetta tuli runsaasti ja useimmissa tiedusteltiin miten ja missä testamentin voi tehdä. Akuutin katsojakuntaa ovat etupäässä yli 45 -vuotiaat henkilöt, jotka katsovat paljon televisiota, mutta eivät ole innokkaita internetin käyttäjiä. Vuorovaikutus katsojan ja ohjelman välillä kulkee postin ja puhelimen välityksellä. Ohjelmaan tulee runsaasti tavallisia käsin kirjoitettuja kirjeitä, joissa on palautetta, aihe-ehdotuksia ja niissä saatetaan kertoa hyvin yksityiskohtaisesti omasta elämästä. Akuutissa uskotaan, että internet on katsojien keskinäisen vuorovaikutuksen kannalta hyvä väline. Sitä kautta syntyy esimerkiksi omia keskusteluryhmiä. Tosin ainakaan toistaiseksi Akuutin verkkosivujen keskusteluryhmät eivät ole toimineet kovin vilkkaasti. Joistain teemoista kuten unista ja e-pillereistä syntyi keskustelua. Lähetyksessä kysyttiin katsojien omia univinkkejä, jotka kiinnostivat. E-pillerien haittavaikutuksista syntyi myös laajempi keskustelu, mikä tavoitti myös nuoria katsojia. Ikääntyneemmät arvostelivat koko teemaa ja verkkosivujen mainostamista. Akuutin kotivuilta ( löytyy palveluita ja tietoa moneen lähtöön. Arkistosta katsoja voi löytää edellisen ohjelman jutut, samoin aiempienkin. Materiaalia ja tietoa on runsaasti. Keskustelupalstalla käytiin keskustelua muiden muassa paniikkihäiriöstä, krapulasta, rytmihäiriöistä ja DNA-aktivoinnista. Palstan keskusteluita voi lukea vuodenkin taaksepäin. Etusivulla on myös tiedot seuraavasta ohjelmasta, toimituksesta ja erittäin kattavat linkit sekä mahdollisuus antaa palautetta. Myös Martin tarinaan pääsee etusivulta. Katsojat Viikossa Akuuttia seuraa noin katsojaa, jos uusinta lasketaan mukaan. Varsinainen lähetys on tiistaisin kello ja uusinta sunnuntaisin kello Kilpailu katsojista on kova, sillä tiistaisin MTV3 lähettää vanhemman ikäpolven Emmerdalea ja Nelonen Voitto kotiin visailua. Pääsääntöisesti Akuuttia katsovat yli 45-vuotiaat naiset ja miehet. Tuoreen katsojatutkimuksen (kevät 2001) mukaan Akuutin katsojista 44% oli miehiä, mikä yllätti perinteisesti akkainohjelmaksi ristityn terveysohjelman tekijät, olkoonkin, että mieskatsojia on 14
17 ajateltu. Esimerkiksi luulotautinen Martti on hahmo, joka pyrkii huumorin keinoin pohtimaan tärkeitä asioita, miehen elämää ja terveyttä. Miehiltä tulee myös yllättävän aktiivista palautetta ja juttuideoita. Sillä tavalla henkilökohtaisesti mä katson, että Yleisradio ja Akuutti niinku tälläsenä, mun mielestä se on julkisen palvelun yhtiönä meillä on tavallaan velvollisuuskin tuoda tämmösiä asioita esille. Tää on ikään kuin tämmönen palveluohjelma, jossa välitetään tietoa terveydestä ja sairaudesta, se että mä ajattelen tota Wellnettiä, se on maksullinen, tää on ihan mun henkilökohtainen mielipide, musta se on kun sairaudella rahastetaan niin valtavasti, jotenkin sitten tuntuu se, että saadakseen tietoa jostakin tämmösestä yleishyödyllisestä, ei-kaupallisesta toiminnasta, niinku esimerkiksi jonkin potilasjärjestön toiminnasta, että he niinku suunnittelee tällästä hyvin laajaa yhteistyöverkostoa, sehän on hieno asia. Sitä mä jollain lailla vierastan, että siitä pitää maksaa, että sinne pääsee niinku seuraamaan niitä ohjelmia. Me tarjotaan tää kaikki ihan ilmaseksi. (Mariola 2001) Se, että Akuutti tarjoaa verkkosivujaan ilmaiseksi erilaisille terveysalan palvelun tarjoajille, ei ole yksiselitteinen asia, varsinkaan julkisen palvelun Yleisradiossa. Palvelun tarjoajat kun perivät palveluistaan usein maksua. Toinen pulma ovat terveysalan asiantuntijat, joille tarjotaan Akuutissa tavallaan ilmainen mainospaikka. Vaikka esille nosto palvelisi katsojaa, ei Akuutti eettisistä syistä ole lähtenyt yhteistyökuvioihin mukaan. Verkkosivuilla on noin kaksisataa terveysalan linkkiä, kuten kansanterveysjärjestöt, sosiaalija terveysalan palvelujärjestöt, keskusjärjestöt, ehkäisevän päihdetyön järjestöt, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöt, potilas- ja omaisjärjestöt, Suomen Potilasliiton jäsenjärjestöt, lapset, terveys ja liikunta. Lääkäriasemista on kelpuutettu mukaan sellaisia, joilla on hyvät ja katsojaa palvelevat kotisivut, kuten esimerkiksi turkulainen lääkäriasema Pussi. Mukana on myös Soneran sivustoilla julkaistava tohtori.fi, joka on yksityisen Coramen ylläpitämä puolueeton verkkoklinikka; yhteystahoina muiden muassa Duodecim ja TEK. Verkkoklinikka on puolestaan yksityisen ja Sitran omistaman Medixinen ylläpitämä verkkosivusto. Superteksti-tv, chat ja muut lisäpalvelut ongelmallisia Digi-tv voisi tuoda tullessaan esimerkiksi paneeliohjelman, josta voisi klikata lisätietoa vaikkapa sydänleikkauksesta. Myös superteksti-tv antaa paljon mahdollisuuksia. Akuutissa kuitenkin epäillään uusien mahdollisuuksien merkitystä käytännössä. Verkkosivutkaan eivät ole niin suosittuja kuin kuviteltiin, mutta toisaalta juuri superteksti-tv voi tuoda asiat lähemmäksi. Mutta juuri tää meidän katsojaryhmä, ei ehkä ole niitä kaikkein innokkaimpia netin käyttäjiä. Ja sitten juuri näistä pyydetään sitten näitä, kun te sanotte, että on lisätietoja, eihän hänellä, minulla ei ole nyt konetta eikä naapurillakaan ole ja muuta. Aika paljon tälläsiä puheluja me saadaan sitten. Mä ymmärrän, että nuoret ja muut, ne on hirveen aktiivisia heti, ja sen näki tossa meidän e-pilleri asiassa. Ehkä se on nuorten naisten asia, joka kosketti nuoria naisia, jotka otti sitten hyvin aktiivisesti kantaa tähän asiaan: mitkä on e- pillerin haittavaikutukset ja minkälaisia kokemuksia niiden käytöstä on. (Mariola 2001) Myös chat saattaa terveyden alueella tuottaa pulmia, ei ainoastaan herjauksia ja solvauksia poistavan moderaattorin palkkauksen vuoksi. Tää on tää lääketiede sillä tavalla intohimoja herättävää, että jos me kerrotaan esimerkiksi jostain, vaikkapa oikomishoidon koulukuntakiistoista. Niin sinne sitten tulee ihan nimettömänä, voi kollega herjata toistaan, joka on eri mieltä. Että sen takia meillä on sit- 15
18 ten, paitsi tää verkkotoimittaja, joka on meillä kahtena päivänä viikossa vara palkata, sitten meillä on kaks toimittajaa lisäksi opetettu siihen, että jotka osaa poistaa sieltä ne. Että koko ajan valvotaan niitä. [...] Että tää chatti on sen takia nyt, sitä ei meillä ole. (Mariola 2001) Ajankohtaisuus on televisiotyössä hyvin merkittävää, mutta siinäkin on erikoisuutensa. Eturauhassyöpää on käsitelty vuoden sisällä kahdesti ja silti aiheesta pyydetään ohjelmaa. Akuutiksi asian tekee usein se, kun joku sairastuu tai perheeseen on tulossa lapsi. Silloin miehetkin lukevat Kaks Plus lehteä. Sen jälkeen sitten kun se on, niin sitten kaikki se tieto mikä siitä on saatavissa, vaikka esimerkiksi syövän hoidosta tai muuta, kyllä se suurin piirtein revitään käsistä. Juuri se osottaa tän ohjelman tavallaan tarpeellisuudenkin eli kun jotakin asiaa on käsitelty, ja on kuultu, kun mä kerron, että siitä on ollut meillä juttua, seuraavana päivänä me täällä aina vastataan kyselyihin ja kuka se oli se asiantuntija ja mistä sen saa kiinni. (Mariola 2001). Vuorovaikutusta syntyy paitsi reaaliaikaisesti myös ennen ja jälkeen ohjelman. Niin kyllä, sitten kysytään sitä, toi traileri pyörii esimerkiksi, kun puffataan jotain tulevaa, niin me esimerkiksi, tiedetään ihan varmasti kun meillä on ens lähetyksessä hypnoosista, kuinka se voi ehkäistä tai voidaan niinku auttaa synnytyskivuissa, että minkälainen vaikutus sillä on, niin se on ihan varmasti sellanen asia, että siitä aletaan kysellä heti kun tänä iltana sanotaan, että sellanen juttu tulee, niin että missä sitä saa. Varsinkin kun on kysymys nuoremmista ikäryhmistä, se kiinnostus on kyllä valtavaa. Sen jälkeen kun se on tullut kysytään milloin se ohjelma tulee uusintana. Kyllähän kun mietit, kyllä tässä tällästä on, liikehdintää koko ajan tän ohjelman ympärillä. (Mariola 2001). Yleisradiossa on oma palautejärjestelmänsä, ohjelmapäivystys. Katsojalle, joka ylittää kynnyksen ja soittaa Yleisradioon, ohjelmassa käsitelty asia on tärkeä. Terveysohjelman toimitukseen soitetaan usein ja ennen muuta myös suoraan. Siellä voi olla aina joku hyvinkin sairas ihminen taikka hänen omaisensa on sairas tai muuta. Ja tää on jollakin tavalla, ehkä joku, vaikka nyt otetaan eturauhassyöpä ja kuinka sitä hoidetaan ja muuta, se on ehkä antanut jonkin toivonkipinän tai jonkin muun ja sitten soittaa. Aina pitää olla sitä aikaa kuitenkin. Tää on pikkusen erilaista tää toimittajan työ tässä ehkä kuin uutisissa. (Mariola 2001) Sitoutuminen ja yhteisöllisyys Yksi yhteisöllisyyttä lujittava puoli on se, ajaako ja puolustaako kyseinen viestin yhteisön yhteistä asiaa. Akuutin potilasvahinkoesimerkki on valaiseva. Ohjelmassa käsiteltiin viime syksyn ja kevään aikana erilaisia potilasvahinkotapauksia. Akuutti pyysi katsojia kirjoittamaan toimitukselle. Tilastojen perusteella epäkohdista tiedettiin, mutta kirjeitä tuli niin paljon, että se yllätti toimituksen. Tapausprosessit olivat pitkiä ja niiden lukeminen raskasta. Ohjelmassa nostettiin esille parikymmentä erilaista potilastapausta ja niitä käsiteltiin lähes jokaisessa lähetyksessä. (Mariola 2001) Mukaan valittiin tapauksia, joissa potilasta oli kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja tapauksia, joissa instituutio suojelee omiaan. Toimittajilla on vaikeuksia käydä tapausprosesseja läpi ja kysymykseksi nousi: entä sitten sairaiden. Moni tapaus esimerkiksi väärän jalan leikkaaminen - oli selvä potilasvahinko, mutta silti asiaa kierrätettiin, juridisesta kielestä puhumattakaan. 16
19 Sitten meillekin tuli palautetta, kaiken maailman uhkauskirjeitä ja muita. Eihän se ollut ollenkaan mukava asia, että tämä Akuutti lähti nyt näitä asioita käsittelemään. Ja kaikenlaisia, ei nyt ihan tullut kirjekuoressa pernaruttoa, mutta kaikkea muuta kyllä. Se oli aika yllättävää se, miten esimerkiksi lääkärikunta siihen reagoi. Mehän ei kerrottu sitä kuka lääkäri siinä ja siinä laitoksessa on nyt tehnyt tän virheen, vaan me eliminoitiin kaikki se sieltä pois, mutta kerrottiin aina tää tapaus ja tän ihmisen omilla kasvoilla, että me lähdetty syyttämään ketään eikä olemaan tuomareita. (Mariola 2001) Akuutin linja oli se, että kyseessä on epäkohta, joka pitää kuluttajavalistuksen nimissä ottaa esille. Kertomalla tapauksista pyrittiin vaikuttamaan siihen, että prosessi nopeutuisi. Olennaista oli prosessi ja sen kuvaus lopputulosta myöten, ei syyttely. Ohjelmassa kerrottiin myös tapauksista, joissa oli saatu oikeutta ja esimerkiksi korvaus potilasvahinkolautakunnalta. Katsojilta tuli runsaasti myönteistä palautetta ja yhteydenottoja, joissa kiitettiin asioitten esille nostamista. Samalla ihmiset kertoivat omista kokemuksistaan. Ihmiset löysivät myös toisensa ja toimitus välitti varmistuksen jälkeen yhteystietoja. Eräs kilpirauhaspotilas perusti ohjelman innoittamana jopa Kilpirauhasyhdistykseen oman alajaoston. Hyvän olon juttusarja Akuutissa käsitellään myös muita kuin sairauteen liittyviä asioita. Hyvää oloa juttusarjassa kerrotaan myönteisesti terveyteen vaikuttavista asioista, kuten ravinnosta ja liikuntamuodoista tai vaikkapa siitä miten niska- ja hartiasärkyä on poistettu kuntonyrkkeilyllä. Ajankohtaisuutta ja syvyyttä sarjaan tuovat uusimmat tieteelliset tutkimukset, esimerkiksi mustikasta, joka vähentää sydäninfarktia ja aivohalvausriskiä. Keväällä 2000 esitettiin juttusarja vaihtoehtoisesta lääketieteestä edellisen Hyvää oloa sarjan periaatteella, kuluttajavalistuksena. Tutkimustiedot ja mielipiteet vaihtoehtolääketieteestä ovat ristiriitaisia ja sitä oli myös vastaanotto. Vastaava tilanne tullee ensi keväänä, kun Akuutti lähettää Kiina sarjan. Eräs freelancertoimittaja on lääkäri- ja sairaanhoitajaryhmän mukana tutkimassa miten esimerkiksi Shanghaissa toimivassa klinikassa annetaan rinnan sekä perinteistä kiinalaista että länsimaisen lääketieteen mukaista hoitoa. Akuutin mielestä näistäkin asioista pitää puhua. Me ollaan aika paljon pohdittu sitä. Ja ollaan edelleen sitä mieltä, että kyllä me näistä asioista puhutaan, koska se mikä pidetään totuutena, sehän on varsin suhteellinen käsite eli silloin 96 syksyllä kun Akuutti alotti, mä tein jutun selän manipulaatiohoidosta. Oli työterveyslääkäri, joka sitten oli oppinut kansanparantajalta tän nikamakäsittelyn. Ja siitä tuli taas ihan hirvee ryöppy. Että tämmöstä mentiin esittelemään, siis 94 syksyllä oli tää. Ja 96 tammikuussa Lääkäripäivillä tää selän manipulaatiohoito esiteltiin aivan täysin lääketieteeseen kuuluvana, erittäin varteenotettavana selän kiputilojen hoitomuotona. Nythän sitä annetaan fysioterapeuttien erikoistumiskoulutuksessa ja sitten fysiatrien eli lääkäreiden erikoistumiskoulutuksessa. Samoin on akupunktion kohdalla käynyt. Eli sehän on teilattu mennen tullen ja nyt se on ihan hyväksytty lääketieteeseen. Samoin hypnoosi. Ja tää on aina tää, mun mielestä meillä toimittajilla ei ole toimittajina suinkaan velvollisuus vaieta näistä asioista, vaan tuoda niitä julkiseen keskusteluun, vaikka Skepsis palkinnon sitten uhallakin. Me ei voida olla niitä tuomareita, jotka sanoo, että tätä ei. Samoin on Lymfa terapia. Se on nyt jopa Kelan hyväksymää hoitoa. Että kyllä me näitä tuodaan esille. Että me ei voida mun mielestä toimittajina vaieta, jos jotain tällästä varteenotettavaa hoitoa on, ja jos ajatellaan joku Karvonen esimerkiksi, joka teilattiin mennen tullen tän Subutex hoidon myötä. Nythän Subutex hoitoa annetaan Terveyskeskuksista 17
20 käsin. Aina on se uhri. Se on tää toimintamekanismi. Jos ei ole sitä mainstreamia, jotakin yliopistosairaalassa toteuttavaa hoitoa, jos sitä ei ole siellä keksitty, niin sitten se yleensä aina ensimmäisenä tuomitaan. Tää lääketieteen maailma on tässä aika kova. (Mariola 2001) Akuutti määrittelee itsensä palveluohjelmaksi, joka pyrkii tuomaan esiin tietoa terveydestä ja sairaudesta ja nimenomaan potilaan näkökulmasta. Ohjelmaahan kehiteltiin vastapainona Tv-kotilääkäri ohjelmalle, jossa lääkäri valisti kansaa studiossa. Terveysportaali Yleisradio perusti tänä syksynä Terveysportaalin seuraavalle toiminta-ajatukselle: 1. Luotettava opas netin terveys- ja ympäristöpalveluihin. 2. Portaali Yle:n tarjoamiin terveysaiheisiin sisältöihin ja ohjelmiin. 3. Portaali julkisen palvelun ja yleishyödyllisen kansalaistoiminnan tuottamiin sisältöihin ja palveluihin. 4. Osa Yle:n modernia monimediailmettä ja osaamista. Ne luovat pohjan myös tuleville superteksti-tv:n palvelusivuille ja osaamiskeskuksen tuottamien ohjelmien digitaalisille lisäpalveluille. (Meriläinen 2001) Opinportti ja opintoradio Tässä luvun osiossa paneudutaan opetukseen, opiskeluun ja koulutukseen digitaalisessa televisiossa. Terveyskanavan yksi keskeinen sarka on koulutustoiminta. Keskeisenä tutkinnan kohteena on YleTeeman Opinportti makasiiniohjelma ja erityisesti sen verkkotoiminta. Opinportti yhdistää monimediaisuutta ja tarjoaa oppimismahdollisuuksia niin koululaisille kuin senioreillekin. Osiossa tarkastellaan myös yleisemmin digi-tv:n mahdollisuuksia opiskeluun, unohtamatta Yleisradion pitkää, monipuolista ja vahvaa kokemusta opetustoiminnasta. Kiinnostavaa on myös digitaalinen opintoradiotoiminta, josta tässä yhteydessä nettiradio Mikaelin kokemuksia. Lisäksi osiossa pohditaan verkko-opetusta hiukan teoreettisemmin. Monimediaisuutta jo 1960-luvulla Yleisradiossa monimediaisuus ei ole uusi asia, varsinkaan opetuspuolella. Yleisradion kieliohjelmat täytti syksyllä 2001 peräti 75 vuotta eli toiminta alkoi vuonna 1926, jolloin radiossa kuultiin ensimmäinen englannin kielen kurssi. Ja 1960-luvulla tuotettiin kieliohjelmia ja ohjelmasarjoja samanaikaisesti niin radiossa kuin televisiossakin. Toimittajat olivat usein samoja ja ohjelmia tehtiin myös samassa toimituksessa. Mukaan tulivat myös oppikirjat ja oppikirjoihin liittyvät äänitteet sekä opettajien oppaat. Television opetusohjelmista nousee ehkä ensimmäisenä esiin Koulu-tv ja kieliohjelmat, jotka tulivat radion puolelta; suoraan kouluille suunnattu Koulu-radio lopetettiin 1990-luvun alussa. Television tarjonta monipuolistui yleissivistävästä materiaalista 1990-luvulla myös tutkintoon tähtäävään tarjontaan, esimerkkeinä Avoin yliopisto ja Etälukio. 18
Digitaalinen Televisio
Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital
LisätiedotSosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto
Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen
LisätiedotTIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ
Kuva 1 Ville Ranta ville.p.j@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 20.4.2016 Sisällysluettelo 1. Digitaalitelevisio... 1 1.1. Maanpäällisten digitaalilähetysten standardit eri maissa...
Lisätiedot1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"?
DIGITV-VALMIUS VALMIUS ON VIELÄ KOVIN MONELLA HANKKIMATTA, MUTTA En;54 kpl 36,0 % 1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"? Kyllä;96 kpl 64,0 % Ensimmäisellä kysymyksellä tiedustelimme, että onko vastaajalla
LisätiedotDigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään?
1 DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään? Juho Mäyränpää 11.03.2004 HPJ - Lifesigner Ltd 2 Sovellukset Toimijat - mistä näkee Mikä kiinnostaa Tarjolla nyt Tulevaisuus 3 Sovellukset Digitaalista sisältöä
LisätiedotLaitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan
Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan 5.11.2001 07:49 Reijo Holopainen Maailmanlaajuisen digi-tv:n rajapintastandardin - MHP:n - mukaisten vastaanottimien viivästyminen on antanut ohjelmistotyökalujen
LisätiedotAIDOSTI VUORO- VAIKUTTEINEN TV ON VIHDOIN TOTTA. Hybridi-TV-mainonnalla tavoitat ja aktivoit kohdeyleisösi paremmin kuin koskaan ennen
AIDOSTI VUORO- VAIKUTTEINEN TV ON VIHDOIN TOTTA Hybridi-TV-mainonnalla tavoitat ja aktivoit kohdeyleisösi paremmin kuin koskaan ennen TV JA INTERNET SAUMATTOMASTI YHDESSÄ Koko 2000-luku on odotettu kuumeisesti
LisätiedotTapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003
Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio
LisätiedotDigisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy
Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.
LisätiedotDigiTV Lehdistömateriaali
DigiTV Lehdistömateriaali Antennilla edullisesti ja vaivattomasti digiaikaan Antennivastaanotto on erinomainen vaihtoehto television digiaikaan siirtymisessä. Antenni on nykyaikainen vastaanottoratkaisu,
LisätiedotTeräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy
Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas
LisätiedotDNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle
DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus, helmikuu 2015 2 Yhteenveto Tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet
LisätiedotSoneran Koti ja TV tutkimus 2012
Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti
LisätiedotOTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST
OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST Käytä ottelutapahtumaa rakentaaksesi pysyviä SUHTEITA katsojien kanssa Ottelut eivät ole vain hetkiä ajassa, ne ovat SISÄLTÖÄ, joita voidaan hyödyntää monella
LisätiedotDigitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut
Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa
LisätiedotAntennijakelu UHF-alueella 2017
Antennijakelu UHF-alueella 2017 Antennialan tekniikkapäivä 31.10.2013 Teppo Ahonen Agenda Esityksen sisältö Viestintäpoliittinen ohjelma, pääkohdat TV-jakelun näkökulmasta Toimialan T2-siirtymää suunnitteleva
LisätiedotTUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016
TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana
LisätiedotBroadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002.
Broadcasting Tapio Kallioja toimitusjohtaja, Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen Capital Markets Day Nelosen kehitys Tapio Kallioja Televisio vuonna 2001 Juha-Pekka Louhelainen Nelonen vuonna
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia
LisätiedotTutkimuksen tarkoitus. 2nd Screen - Shaping of Social and Interactive TV Experience
2nd Screen - Shaping of Social and Interactive TV Experience Tutkimuksen tarkoitus Ymmärtää erilaisia television katselutilanteita ja 2nd screen laitteiden käyttötapoja television katselun yhteydessä Mitenjamiksi2
LisätiedotVuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media
Vuorovaikutteisuutta videomainontaan Teemu Suominen Nelonen Media Aiheet Tv-sisältöjen kulutus tänä päivänä Miksi interaktiivista videomainontaa Esimerkkejä toteutuksista Kokemuksia ja oppeja TV Päälähetys
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla. Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi 9.11.
Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi Mikä on LähiTV? Kaksivuotinen (2004-2005) tutkimushanke, jota koordinoi
LisätiedotDIGI-TV-SANASTO (Koonnut Sari Walldén)
DIGI-TV-SANASTO (Koonnut Sari Walldén) Ajansiirto Tallentava digisovitin (tai integroitu digitv) voi tallentaa lähetystä sillä aikaa, kun et voi seurata sitä. Tauon jälkeen voit jatkaa ohjelman seuraamista
LisätiedotPohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa
Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin
LisätiedotRAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti
RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti Saila Oldén 1. JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan perjantaina 25.2.2011 Luuppi-projektin tiimoilta suoritettujen käytettävyystestien
LisätiedotNETIKKA TV KÄYTTÖOHJE
Netikka TV 1 Versio 2.1 NETIKKA TV KÄYTTÖOHJE Netikka TV 2(10) Tervetuloa Netikka TV:n käyttäjäksi! Tervetuloa käyttämään Anvian Netikka TV -palvelua. Onnittelemme sinua hyvästä valinnasta! Palvelu antaa
LisätiedotTyönhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas
Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut
LisätiedotDigi-tv kuulemistilaisuus
Digi-tv kuulemistilaisuus Petteri Järvinen 31.1.2007 "Meillä siirtymäaika on pidempi kuin monissa Euroopan maissa, joissa päätökset siirtymisestä on tehty vasta tällä vuosituhannella." (s. 29) Toimivia
LisätiedotJOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE
LisätiedotTeknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet
Testitapaukset - Xlet Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 2.1 Koko järjestelmän yleiskuvaus...4 2.2 Xlet-demosovellus ja sen toimintaperiaate...5 3. Testitapaukset...6 3.1 Objektien
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
LisätiedotSatelliitti- ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi
www.sant.fi 1 Jäseninä: Satelliitti- ja antenniliitto SANT toimii n. 100 antennialan yrityksen edunvalvojana ja yhteenliittymänä Antenniurakointiliikkeitä Antennialan laitevalmistajia ja maahantuojia Antennitarvikkeiden
LisätiedotMukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.
Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan
LisätiedotElisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus
Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa yhtiönä Elisa tarjoaa tietoliikennealan kokonaispalveluja Perustettu Helsingissä vuonna 1882
LisätiedotMitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?
Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä
LisätiedotMitä mediassa tapahtuu?
Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut
LisätiedotMOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI
MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden
LisätiedotTyöttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1
Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotVINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi
VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot
LisätiedotKuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:
Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa
LisätiedotTiedostojen jakaminen turvallisesti
Tiedostojen jakaminen turvallisesti Taustaa Tiedostojen jakaminen sähköisesti (File Sharing) on ollut joissakin organisaatioissa ongelmallista hallita. Jaettaviksi halutut viestit ovat liitetiedostoineen
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Lisätiedotsijaisrekrytointi.tampere.fi SIJAISREKISTERIN OHJEET KÄYTTÄJÄLLE
sijaisrekrytointi.tampere.fi SIJAISREKISTERIN OHJEET KÄYTTÄJÄLLE SISÄLLYS 1. Rekisteröityminen 2. Kirjautuminen 3. Sijaisrekisterin välilehdet 4. Hakemuksen tekeminen 5. Haastatteluajan varaus 6. Kalenterin
LisätiedotVlogi aikakaudella. kaupallinen vuorovaikutus
Vlogi360 kaupallinen vuorovaikutus 360-aikakaudella Prof. Markku Turunen sekä tutkijat Juhani Linna, Mari Ainasoja, Kimmo Ronkainen ja Elina Vulli Tampereen yliopisto Tutkija Hanna Reinikainen Jyväskylän
LisätiedotIlonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina
LisätiedotAsiakasymmärryksestä avaimet tulevaisuuteen 22.4.2015
Asiakasymmärryksestä avaimet tulevaisuuteen 22.4.2015 Ani Korpela, Head of Content Users, Elisa Viihde Mika Lepistö, Business Manager, Elisa Viihde Asiakasymmärrys strateginen valinta 2 Miten haemme asiakasymmärrystä
LisätiedotPalautetta nuortenryhmältä
Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.
LisätiedotRevoluutiosta evoluutio
Seppo Kangaspunta Marjo Huusko Revoluutiosta evoluutio Terveyden ja hyvinvoinnin yhteisötelevisio -tutkimusprojektin Väliraportti III Kesäkuu 2002 Journalismin tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto Tampere
Lisätiedot7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä
7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
Lisätiedotoppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen
oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen ILMAINEN Lukimat-verkkopalvelun (www.lukimat.fi) kautta saatava tietokonepeli EKAPELI-MATIKKA Ekapeli-Matikka on tarkoitettu
LisätiedotOP-eTraderin käyttöopas
OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.
LisätiedotTarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle
LisätiedotOpen Arctic Challenge -kilpailu. Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat
Open Arctic Challenge -kilpailu Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat www.ouka.fi/oac Idea Digitaalisen avoimuuden innovaatiokilpailu Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen alueella.
LisätiedotDNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET
DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET Mobiili-tv-palvelua käytetään puhelimen mobiili-tv-sovelluksella. Tässä dokumentissa kuvatut toiminnallisuudet ovat esimerkkejä tiettyjen puhelinmallien toiminnallisuuksista.
LisätiedotYHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.
YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni
LisätiedotDNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä
DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin
LisätiedotEsittely Oikotie.fi Työpaikat 2011. a Sanoma company
Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011 Suomen johtava kaupallinen verkon työpaikkapalvelu Ilmoittajalle Oikea mediaympäristö tavoittaa parhaimmat työnhakijat. Yhteistyöverkostomme kautta tavoitat monipuolisesti
LisätiedotMiksi tiedottaa (median kautta)?
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotHow to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?
How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? When? Milloin? Tärkeitä päivämääriä: - 12.1. 2017 Infotilaisuus Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa - 19.1.
LisätiedotLauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
LisätiedotAsiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto
Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3
LisätiedotPalaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.
Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino
LisätiedotNFC ja QR tunnisteilla helposti palveluihin ja sisältöön. Jukka Suikkanen
NFC ja QR tunnisteilla helposti palveluihin ja sisältöön. Jukka Suikkanen Bonwal Oy Palvelut: Digitaalisten tunnisteiden sisällönhallinta Asiakkuudenhallinta ja viestintä NFC teknologia Sovellukset, järjestelmät,
LisätiedotSosiaalinen media markkinointivälineenä
Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään
LisätiedotTELEVISIO AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN. David Hasselhoff Show torstaisin klo 21.00 Subilla* Suorat Formula 1 -lähetykset MTV Maxilla*
3-1-2-white-cmyk.pdf 1 24.10.2013 17:56:11 David Hasselhoff Show torstaisin klo 21.00 Subilla* Suorat Formula 1 -lähetykset TV axilla* TELEVISIO AINA SIELLÄ ISSÄ SINÄIN. Fitnesspäiväkirjat maanantaisin
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotSuomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009
Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.
LisätiedotToimintaympäristön muutoksesta. SSYK-hanke. PLP/Joensuu
Toimintaympäristön muutoksesta SSYK-hanke PLP/Joensuu Toimintaympäristöstä tänään Muutoksia, jotka vaikuttavat asiakkaiden käyttäytymiseen Muutoksia, jotka vaikuttavat kirjastotyön osaamisvaateisiin Muutoksia,
LisätiedotAntennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340
Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 1 SISÄLTÖ DNA lyhyesti Taajuusmuutos ja T2-siirtymä Yle HD:n siirtovelvoite Yhteenveto 2 DNA LYHYESTI
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotRakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa
Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta
LisätiedotOpiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL
Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot
LisätiedotANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006
ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 Sari Walldén FL, KM Tampereen yliopisto Sari.Wallden@uta.fi http://www.uta.fi/~kasawa/ TELEVISION HISTORIAA Katodisädeputki 1897
LisätiedotDigitaalinen televisio opetusmateriaalin jakelukanavana
Digitaalinen televisio opetusmateriaalin jakelukanavana Juhani Simpanen, KPY Kaapelitelevisio Oy johtaja, sisältö- ja laajakaistapalvelut juhani.simpanen@kpy.fi KPY Kaapelitelevisio Oy lyhyesti KPY Kaapelitelevisio
LisätiedotUutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa
Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe
LisätiedotTietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015
Kansalliset digitaaliset kulttuuriaineistot Radio- ja televisioarkisto (RTVA) Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015 Radio- ja tv-arkisto
LisätiedotNFC ja QR tunnisteilla helposti palveluihin ja sisältöön. Jukka Suikkanen
NFC ja QR tunnisteilla helposti palveluihin ja sisältöön. Jukka Suikkanen Bonwal Oy Palvelut: Digitaalisten tunnisteiden sisällönhallinta Asiakkuudenhallinta ja viestintä NFC teknologia Sovellukset, järjestelmät,
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
LisätiedotTYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE
TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen
LisätiedotESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta
LisätiedotYLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE
YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla
LisätiedotPurot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012
Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:
LisätiedotRistijärven metsästysseura tysseura osti lisenssin jahtipaikat.fi verkkopalveluun, jotta seuran
Ohjeet. Sivu 1/7 Tämä ohje on tarkoitettu Ristijärven metsästysseuran jäsenille. Ohjeen tarkoitus on opastaa kuinka seuran jäsenet saavat Jahtipaikat.fi verkkosivustolla olevan metsästyskartta sovelluksen
LisätiedotJohdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta
SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla
@MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen
LisätiedotKuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1
8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja
LisätiedotMatka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?
TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet
LisätiedotERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva
MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä
LisätiedotZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)
ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotYhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA
Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan
LisätiedotKäsitteitä ja määritelmiä
Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi
LisätiedotViestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla
Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,
LisätiedotHÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012
HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 YHDESSÄ OLEMME HÄME Häme on alueellisen yhteismarkkinoinnin edelläkävijä. Yli kymmenvuotiaan historiamme aikana olemme yhdessä useiden eri
LisätiedotLangattoman kotiverkon mahdollisuudet
Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot
LisätiedotHaastattelijoiden käyttöliittymän paradatamuuttujien tiedostokuvaus (kontaktilomake)
1(2) Haastattelijoiden käyttöliittymän paradatamuuttujien tiedostokuvaus (kontaktilomake) Yhteydenottotapa 1=Puhelin Yhteydenoton kuvaus 2=Käynti Yhteydenoton kuvaus 3=Tekstiviesti Yhteydenoton kuvaus
LisätiedotUutiskirjesovelluksen käyttöohje
Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Johdanto... 1 Päänavigointi...
Lisätiedot