SUOMEN KANSALLINEN EU-OSARAHOITTEINEN MEHILÄISHOITO-OHJELMA

Transkriptio

1 1/7 SUOMEN KANSALLINEN EU-OSARAHOITTEINEN MEHILÄISHOITO-OHJELMA Raportti mehiläishoito-ohjelman toisen kauden toiminnasta Sisällys: 1. Ohjelma-kauden toteutus A) Tekninen apu D) Hunajan fysikaalis-kemialliset määritykset F) Yhteistoiminta soveltavan tutkimuksen kanssa 2. Ohjelmakauden suoritusindikaattorit 3. Ohjelmakauden talousarvion toteutuminen

2 2/7 KANSALLINEN EU-OSARAHOITTEINEN MEHILÄISHOITO-OHJELMA VUOSINA Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut Suomen kansallisen EU-osarahoitteisen mehiläishoito-ohjelman yhteistyössä Maaseutuviraston ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n kanssa ajalle Maaseutuvirasto on valinnut Suomen Mehiläishoitajain Liiton toteuttamaan ohjelmaa. Ohjelma rahoitetaan 50-prosenttisesti EU:sta. Muu osa rahoituksesta tulee kustakin jäsenmaasta. Tämä raportti käsittelee kyseisen mehiläishoito-ohjelman toisen kauden toimintaa. 1. Ohjelma-kauden toteutus A) Mehiläishoitajille ja mehiläishoitajien organisaatioille annettava tekninen apu Koulutustapahtumat Kouluttaja- ja tautineuvojakoulutuksen avulla ylläpidetään alueellisten kouluttajien verkostoa. Kouluttajien tehtävänä on alueellinen peruskoulutus ja aloittavien tarhaajien ohjaaminen omalla lähialueellaan. Kaksipäiväinen koulutus pidettiin Mikkelissä. Koulutuksen aiheina olivat: uuden peruskoulutusmateriaalin käyttöönotto, opetustekniikat, opettamistaidot, kannattavuus, netin hyödyntäminen ja webinaarit opetuksen apuvälineinä. Koulutukseen osallistui 38 kouluttajaa. Tarhaajien alueellinen koulutus keskittyi kunkin alueen ajankohtaisiin aiheisiin ja tarpeisiin. Tilaisuuksia järjestettiin 15 yhdistyksen alueella 29 koulutustapahtumaa yhteensä 81 tuntia. Opetuksesta vastasivat kouluttajakoulutuksessa mukana olevat kouluttajat. Oppilaskäyntejä oli 563. Yksipäiväisten seminaarien tarkoituksena on, että kaikilla mehiläishoitajilla on mahdollisuus osallistua opetukseen. Seminaarien aiheet olivat ajankohtaisia ja alueellisia, ja niitä pidettiin kauden aikana kymmenen. Seminaareissa käsiteltiin seuraavia aiheita: pölytyspalvelu, hunaja laatu, mehiläishoidon tuotteet ja niiden käyttö apiterapiassa, nuoret mehiläishoitajat ja emonkasvatus. Seminaareihin osallistui 364 mehiläishoitajaa. Kahden päivän kestävän apiterapiaseminaarin ulkomainen vieraileva luennoitsija oli Romaniasta ja seminaariin osallistui 62 henkilöä. Kaksipäiväinen mehiläisalan kehittämisseminaari pidettiin Kangasalan Apila-kuntoutuskeskuksssa. Seminaarissa käytiin läpi mehiläishoito-ohjelman painotuksia ja toimenpiteitä mehiläisalan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma sisälsi seuraavat aiheet: Mehiläistalouden riskit, tautitilanne (varroa, esikotelomätä), soveltavan tutkimuksen tarpeet, mehiläisten jalostus ja beebreed.eu, karhuvahinkojen ehkäisy sekä tietojen kerääminen jäsenkyselyillä. Seminaariin osallistui 33 henkilöä 16 yhdistyksen alueelta. Havaintotarhaajakoulutus pidettiin Orivedellä, ja siihen osallistui 46 mehiläishoitajaa. Havaintotarhaajakoulutuksen aiheina olivat jalostustoiminnan tilanne, käytännön toimenpiteet jalostustarkkailussa, punkinsietokyky jalostuksessa, kuhnuriemokuntien valinta, talvitappiokyselyiden hyöty, pesäkirjanpito, varroaseuranta, kannattavuuskirjanpito, vaakapesäseuranta ja talvitappioseuranta. Jalostustoiminnan arvostelijatarhaajien ja varroaseurantaa tekeville mehiläistarhaajille annettiin henkilökohtaista neuvontaa puhdistuskykytestaukseen ja tarvittavien välineiden käyttöön yhteensä 15 tarhaajaa. Apu yksittäisille tarhaajille ja liiton toimiston kautta Teknistä apua annettiin muutamalle yksittäisille mehiläistarhaajille etsimällä vastauksia ja ratkaisumalleja heidän esittämiinsä ongelmiin, jotka eivät ratkenneet Whats Appin, sähköpostin, puhelun ja kuvien avulla. Ohjelman sisällöstä, tuloksista, ohjeista ja koulutuksista tiedotettiin Mehiläinen-lehdessä, mehiläishoitajat.fi - sivuilla, sähköposteilla ja tiedotteilla. Paikallisyhdistykset markkinoivat alueensa koulutusta myös alueellisten kanavien kautta ja antoivat tarvittaessa mehiläistalouden henkilökohtaista neuvontaa. Toimihenkilöt osallistuivat mehiläistautien, mehiläistuotteiden ja muiden elintarvikkeiden tuotantoon ja

3 3/7 markkinointiin, talvitappioseurantaan, viestintään, oppaiden taittoon ja kuvankäsittelyyn sekä kannattavuuteen liittyviin koulutustapahtumiin. Koulutus tapahtui osallistumalla sekä ulkopuolisiin että liiton omiin koulutustapahtumiin. Lisäksi ohjelman toteuttajien käyttöön hankittiin opetuksen valmistelussa tarvittavia välineitä ja mehiläistalouden kirjallisuutta. Mehiläishoito-ohjelman koulutustapahtumat olivat seuraavat: Koulutustapahtuma pvm Paikkakunta Osallistujat Sadonkorjuuseminaari Järvenpää 232 Kouluttajakoulutus Mikkeli 38 Webinaari kouluttajille Webinaaripalvelussa 6 Apiterapiaseminaari Mikkeli 62 Pölytysseminaari Salo 21 Pölytysseminaari Hämeenlinna 15 Havaintotarhaajaseminaari Orivesi 46 Kehittämisseminaari Kangasala 33 Nuorisoseminaari Vesilahti 17 Nuorisoseminaari Sastamala 10 Emonkasvatusseminaari Lapinlahti 25 Paikallisyhdistyskoulutukset 15 yhdistystä 29 koulutustilaisuutta 563 Yhteensä 1068 Ajankohtaisia kansainvälistä tietoa haettiin Belgiaan ja muihin Benelux-maihin EurBee kongressi- ja opintomatkalta. Ohjelman puitteissa sinne osallistui 3 henkilöä. Lisäksi SML:n työntekijä osallistui COLOSS- kokoukseen Ateenassa Kreikassa ja COLOSS-monitoring ryhmän kokoukseen Nitrassa Kroatiassa. COLOSS yhteistyön puitteissa kehitetyllä internetkyselyllä kerättiin pesäkuolleisuustietoja, josta on tehty kansainvälinen julkaisu (menossa arvioitavaksi tieteelliseen aikakauslehteen). SML:n työntekijä osallistui Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötapahtumaan Riikassa (NBBC/NBBRS) ja NBBC-neuvojien kesätapaamiseen Latviassa Sähköinen viestintä- ja oppimisympäristö ja muut viestintäkanavat Ohjelmakauden aikana jatkettiin sähköisen viestintä- ja oppimisympäristön ylläpitoa. Sähköisessä muodossa jaettavaksi kootaan kaikki keskeinen oppimateriaali. Kouluttajille on luotu oma sivusto, jonne kouluttajien käyttöön tarkoitettu oppimateriaali kootaan. Ohjelmakauden aikana jatkettiin sähköisen viestintä- ja oppimisympäristön ylläpitoa. Sähköisessä muodossa jaettavaksi kootaan kaikki keskeinen oppimateriaali. Kouluttajille on luotu oma sivusto, jonne kouluttajien käyttöön tarkoitettu oppimateriaali kootaan. Netissä on monipuolista aineistoa mehiläishoidosta sekä dokumentteina että videoina. Myös edellisten vuosien Mehiläinen-lehdet ovat luettavissa siellä. Sveriges Biodlares Riksförbundin tuottaman mehiläistalouden oppimateriaalin muokkaaminen opetuskäyttöön saatiin valmiiksi. Mehiläishoidon alkeet kouluttajan kirja ja Mehiläishoidon alkeet oppilaan kirja saatiin käyttöön loppuvuodesta Tärkeinä väylinä viestintä- ja oppimisympäristöjen ylläpidossa ovat myös sosiaalisen median kanavat (Facebook, blogi, Twitter) sekä keskustelupalsta. Näissä tuetaan erityisesti tarhaajien keskinäistä kokemusja tiedonvaihtoa, ja samalla niissä voidaan levittä tehokkaasti mehiläisalan perustietoutta. Facebookkeskusteluryhmässä on noin jäsentä, ja Twitter-tilillä on seuraajaa. Osasta SML:n tapahtumista raportoitiin suoraan nettiin paikan päältä. Näin myös ne, jotka eivät osallistuneet tapahtumaan, saivat heti tietoa puhutuista aiheista. Seminaarin ja koulutusten materiaaleja laitettiin nettiin harkinnan mukaan ja esiintyjien luvalla. Seminaareista, jalostustoiminnasta ja puhdistuskyvystä on tallennettu videoita myös YouTubeen. Videoista on saatu hyvää palautetta mehiläishoitokurssien vetäjiltä, sillä videoita voidaan käyttää helposti

4 4/7 osana kurssien opetusta. Lisäksi jatkettiin säännöllisten sähköpostitiedotteiden lähettämistä mehiläishoitajille. Tiedotteisiin koottiin ajankohtaisia aiheita, jotka linkitettiin lisämateriaaleihin. D) Mehiläistuotteiden ominaisuuksia määrittävien laboratorioiden tukeminen Hunajan laadun määritykset tehtiin 186 näytteestä. Kaikki näytteet arvioitiin aistinvaraisesti. Hunajan sisäistä laatua kuvaavat ominaisuudet, kosteus, HMF-pitoisuus (hydroksimetyylifurfuraalipitoisuus), invertaasi (direktiivissä diastaasi (2001/110/EY)) ja sähkönjohtavuus, mitattiin 140 näytteestä, ja siitepölymääritykset tehtiin 100 näytteestä. Laboratorioanalyysit tehtiin Luken laboratoriossa Jokioisilla. Siitepölyanalyysit Kasvialkuperämäärityksissä jokaisesta näytteestä laskettiin noin 400 siitepölyä. Medellisten kasvien siitepölyjä laskettiin näytteistä yhteensä kpl ja medettömien kasvien pölyjä kpl. Medellisten kasvien siitepölyistä 37,3 % kuului Rosaceae-ryhmään (mm. vadelma). Apiloiden (Trifolium sp.) pölyjä oli 19,8 % ja ristikukkaisten (Brassicaceae sp., mm. rypsi) pölyjä 13,6 %. Seuraavaksi suurin ryhmä oli pajut (Salix sp.) 8,5 %. Virnojen ja nätkelmien (Vicia/Lathyrus sp. mm. härkäpapu) siitepölyjä oli 5,9 %. Marjojen siitepölyistä 2,5 % oli Vaccinium-sukuun kuuluvien marjojen pölyjä (mm. puolukka, mustikka ja karpalo). Mansikoiden (Fragaria sp.) siitepölyosuus kaikista medellisistä pölyistä oli 0,2 %, omenoiden (Malus sp.) ja päärynöiden (Pyrus sp.) 1,1 %. Medettömien kasvien siitepölyistä 59,8 % oli mesiangervoa (Filipendula sp.). Huomioitavaa on, että virnat ja nätkelmät -ryhmän siitepölyistä suurin osa on härkäpavun siitepölyä. Sen määrä hunajanäytteissä on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana härkäpavun peltoviljelyalan lisääntyessä. Ristikukkaisten kasvien siitepölyjen osuus hunajanäytteissä on pienentynyt 15:n viime vuoden aikana huomattavasti. Puutteellisista pakkausmerkinnöistä annettiin muutama huomautus. Hunajan kosteus ja kerrostuminen Vaikka vuoden 2017 kesä oli erittäin sateinen, näytteiden keskimääräinen kosteuspitoisuus oli 17,0 %. Tarhaajia ohjeistettiin tarkistamaan hunajan kosteus ja huolehtimaan siitä, että liian kosteaa hunajaa ei pakata (muun muassa Mehiläinen-lehti 4/17). Vain kolmen hunajan kosteuspitoisuus oli 19,0 % tai enemmän. Yksi näistä hunajista oli kanervahunajaa. Arvostelussa todettiin alkavaa käymistä vain yhdessä näytteessä, mikä on erinomainen tulos vuoden 2017 haastavissa olosuhteissa. Kerrostuneita näytteitä oli 12. Kerrostumisen seurauksena pintakerroksen kosteuspitoisuus kasvaa ja hunaja alkaa herkästi käydä. Hunajan kauppakunnostus Näytteistä 23 oli kiderakenteeltaan karkeita tai erittäin karkeita, ja kovia hunajia oli kaksi. Kovat hunajat olivat yleensä lisäksi karkeakiteisiä, ja niissä oli härmää tai jääkukkaa tai molempia näitä. Pääsääntöisesti näitä hunajia ei ollut kiteytetty, ja hunaja oli kiteytynyt itsestään karkeaksi ja kovaksi. Karkea kiderakenne häivyttää hunajan aromin, ja lisäksi kuluttajat saattavat sen perusteella arvella, että hunajaan on lisätty sokeria. Myytävä hunaja voi olla juoksevaa, hienokiteistä, karkeakiteistä tai kovaa ja lohkeavaa, mutta se pitää kertoa kuluttajalle myyntipakkauksessa mahdollisesti vielä käyttöohjeen kera. Aistinvaraisen arvioinnin mukaan moneen hunajaa oli sekoittunut käsittelyn aikana ilmaa. Se näkyi vaahtona tai kuplina hunajan pinnalla. HMF, invertaasi ja sähkönjohtavuus

5 5/7 HMF:n keskiarvo oli 6,2 mg/kg. Yhden näytteen HMF oli yli asetuksen salliman 40 mg/kg, ja 9 näytteen pitoisuus oli mg/kg. HMF on keskeisin tuoreen hunajan mittari: mitä pienempi arvo, sitä tuoreempaa hunaja on. HMF:n muodostumiseen vaikuttavat ennen kaikkea hunajan käsittely- ja säilytyslämpötila sekä se, kauanko hunajaa on lämpimissä oloissa säilytetty. Invertaasin keskiarvo oli 128,4 yksikköä, ja 8 näytteen pitoisuus jäi alle 35 yksikön. Yksi lukemista oli luontaisesti alhainen. Muiden näytteiden invertaasipitoisuus oli alentunut liian kovan lämpökäsittelyn seurauksena. Invertaasiarvot olivat 9,5 374,2. Näytteiden sähkönjohtavuus oli keskimäärin 257 yksikköä vaihteluvälillä Sähkönjohtavuudeltaan luontaisesti alhaisia ovat vaaleat, miedon makuiset hunajat, kuten paju-, vadelma- ja horsmahunajat. Vastaavasti maultaan voimakkaiden ja usein väriltään tummien hunajien, kuten mesikaste-, kanerva-, hillasuon-, puolukka- ja tattarihunajien, sähkönjohtavuus on korkea. Hunajan laatuun liittyvä palaute ja koulutus Laatumääritysten palaute annettiin kirjeitse. Tarhaajia opastettiin myös Mehiläinen-lehdessä huomioimaan laatuun vaikuttavat kriittiset kohdat sekä käsittelemään hunajaa oikein. Hunajan laatulaskuri löytyy mehiläishoitajat.fi-sivuilta. Sen avulla voi arvioida lämpötilan vaikutusta HMF- ja invertaasipitoisuuteen. Lisäksi paikallisyhdistyksissä annettiin tarhaajille hunajan laatukoulutusta. Aistinvaraisen arvioinnin perusteella kotimaisen hunajan laatua voidaan vielä parantaa. Parannettavaa on myyntipakkausten merkinnöissä sekä hunajan käsittelyssä ja kiteyttämisessä. Mehiläisten ja niiden tekemän pölytystyön merkityksestä on puhuttu paljon viime vuosina, mikä on näkynyt lisääntyneenä kiinnostuksena mehiläishoitoa kohtaan. Uusia tarhaajia tulee alalle paljon, ja he tarvitsevat jatkuvasti enemmän tietoa satokasveista sekä opetusta ja neuvontaa hunajan käsittelyssä. F) Yhteistoiminta mehiläishoitoalaa ja mehiläistuotteita koskevan soveltavan tutkimuksen kanssa Mehiläistalouden kannattavuusseurannan puitteissa kerättiin kirjanpitoaineistoa yhdeksältä mehiläistarhaajalta eri puolilla Suomea. Aineistojen pohjalta seurataan mehiläishoidon kannattavuutta yhteistyössä LUKE:n taloustutkimuksen kanssa. Satokauden alkua ja loppua, sekä sadon kertymisen intensiteettiä seurattiin vaakapesien avulla. Vaakapesien painonmuutokset kerätään www-sivulle, josta mehiläistarhaajat voivat seurata hunajasadon kertymistä ja suunnitella omia hoitotoimenpiteitään. Vaakapesistä saadaan arvokasta tietoa myös kasvien kukinta-ajoista. Kertomuskaudella haettiin aktiivisesti varroatarkkailijoita, joiden määrä heinäkuun 2018 oli 6 kpl. Hankittiin 100 kpl varroapohjaa, jotka jaettiin kesän aikana. Standardisointujen varroapohjien avulla jatkossa seurataan varroamäärät eri puolilla Suomea. Lisäksi haettiin hyönteisneulat mehiläisten puhdistuskykymittausta varten. Sillä testataan mehiläisten varroasietokykyä. Opinnäytetyöt ja lopputyöt Kauden aikana valmistui [nimi poistettu yksityisyyden suojan vuoksi] maisterintutkielma otsikolla Effects of pollination on pod distribution in faba bean (Vicia faba L.) (Helsingin yliopiston Maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos, Maatalouseläintieteet, toukokuu 2018). Työ pohjautuu Helsingissä kesällä 2015 tehtyyn härkäpavun pölytyskokeeseen [Nimi poistettu yksityisyyden suojan vuoksi] maisterintutkielma tattarin pölytyksestä eteni ja hän palautti työnsä tarkistettavaksi Helsingin yliopistoon syyskuussa -18. Hän esitteli työn tuloksia SML:n Talvipäivillä Lahdessa sekä kirjoitti aiheesta Mehiläiseen 1/2018. Kaudella aloitettiin myös uusi opinnäytetyö. [Nimi poistettu yksityisyyden suojan vuoksi] tekee kyselytutkimukseen pohjautuvaa työtä Apiterapia Suomessa Hämeen ammattikorkeakoulussa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoaan varten. [Nimi poistettu yksityisyyden suojan vuoksi] keräsi kyselyvastauksia muun muassa SML:n nettisivuilla olleen lomakkeen kautta. Mahdollisista uusista yhteistyöhankkeista neuvoteltiin mm. Riistasiemen Oy:n, Tukesin, Suomen

6 6/7 ympäristökeskuksen (SYKE) ja Savonia AMK:n kanssa. Koulutustilaisuuksiin osallistuminen ja tutkimusten seuranta Soveltavan tutkimuksen puitteissa osallistuttiin myös erilaisiin koulutustilaisuuksiin ja kansainvälisiin seminaareihin, kuten NBBC/NBBRS Riiassa Suomessa (Mustialassa HAMK:n tiloissa) järjestettiin pohjoisen tumman mehiläisrodun tutkimukseen ja suojeluun keskittyvä SICAMM-kongressi Lisäksi SML:n työntekijä osallistui Euroopan parlamentin mehiläisviikkoon (BEEWEEK 2018) Brysselissä. SML:n työntekijä piti tilaisuudessa esitelmän kasvitautien biologisesta torjunnasta pölyttäjien avulla. Viikon teemana oli mehiläistarhaajien ja viljelijöiden välinen yhteistyö pölyttäjien suojelemiseksi. Tapahtumista raportoitiin Mehiläinen-lehdessä sekä SML:n sähköisiä kanavia pitkin. Ohjelman puitteissa seurattiin sekä kotimaisia että kansainvälisiä tutkimuksia, ja niistä raportoitiin Mehiläinen-lehden ja muun viestinnän kautta. Liiton toimittamia tekstejä julkaistiin myös muun muassa Puutarha ja Kauppa -lehdessä.

7 7/7 2. Ohjelmakauden suoritusindikaattorit A) Mehiläishoitajille ja mehiläishoitajien organisaatioille annettava tekninen apu Tavoite Toteutunut Henkilökohtainen neuvonta, kpl Valtakunnalliset seminaarit, kpl 8 8 Tarhaajien alueellinen koulutus, kpl Ohjelman tiedottaminen, julkaisut ja artikkelit, kpl Tuotetut oppimateriaalit ja oppaat, kpl 5 3 D) Mehiläistuotteiden ominaisuuksia määrittävien laboratorioiden tukeminen Tavoite Toteutunut Hunajanäytteitä yhteensä, kpl Aistinvarainen arvostelu, kpl Pakkaus- ja pakkaajamerkinnät, kpl Kosteus, HMF, invertaasi, sähkönjohtavuus, kpl Siitepölyanalyysi, kpl F) Yhteistoiminta mehiläishoitoalaa ja mehiläistuotteita koskevan soveltavan tutkimuksen kanssa Tavoite Toteutunut Kannattavuuskirjanpitotiloja, kpl 17 9 Vaakapesiä seurannassa, kpl Opinnäytetyöt, kpl 4 1 Julkaistut tutkimus- ym. artikkelit, kpl Kenttäkokeet, kpl Ohjelmakauden talousarvion toteutuminen Jäsenvaltio: Suomi Ohjelmavuosi: 8/2017-7/2018 Toimenpide Budjetti Toteutunut Toteutuma % Tekninen apu , ,80 96,1 Varroapunkin torjunta ei käytössä Siirtohoidon järkeistäminen ei käytössä Laboratorioiden tukitoimenpiteet , ,10 103,1 Mehiläiskantojen lisääminen ei käytössä Yhteistoiminta soveltavan tutkimuksen kanssa , ,57 91,9 Yhteensä , ,47 96,0 Helsingissä [nimi poistettu yksityisyyden suojan vuoksi]