YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 94/2005/3 Dnro LSY-2005-Y-68

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 94/2005/3 Dnro LSY-2005-Y-68 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Vuosaaren sataman suojarakenteiden ulkopuolisen vesiliikenne- ja laiturialueen lievästi TBT-pitoisten massojen ruoppaaminen ja läjittäminen vesialueelle sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki ja Sipoo Helsingin Satama HAKEMUS Helsingin Satama on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty ja , pyytänyt lupaa Vuosaaren sataman suojarakenteiden ulkopuolisen vesiliikenne- ja laiturialueen lievästi TBT-pitoisten massojen ruoppaamiseen ja läjittämiseen vesialueelle. Lisäksi Helsingin Satama on pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. VOIMASSA OLEVAT LUVAT Vesilain mukaiset luvat Länsi-Suomen vesioikeus on antanut Vuosaaren sataman rakentamista ja satamaan johtavaa väylää koskevat päätökset nrot 48 52/1998/3, joissa Helsingin Satamalle ja Merenkulkulaitokselle on myönnetty lupa Vuosaaren sataman I-vaiheen rakentamiseen, ruoppausmassojen läjitykseen mereen, merihiekan ottoon ja Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamiseen sekä Vuosaaren satamaan johtavan julkisen kulkuväylän perustamiseen. Sataman osalta lupa koski satama-alueen ruoppauksia ja täyttöjä, laiturien rakentamista niihin liittyvine täyttöineen sekä aallonmurtajaa. Luvan saaja määrättiin tutkimaan ruopattavien massojen laatu kussakin ruoppauskohteessa ennen ruoppausta Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 00/0010/2 lisännyt ruoppausmassojen läjitystä koskevaan päätökseen kalatalousmaksun. Korkein hallinto-oikeus on antanut asiasta päätöksensä taltio nro 2638, jossa se ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Vuosaaren satama-alueen maapengerosuuksien rakentamiseen liittyvän lievästi tributyylitinapitoisten (TBT) sedimenttien ruoppaamista ja läjittämistä

2 Ympäristönsuojelulain mukainen lupa 2 merialueelle sekä voimakkaimmin tributyylitinapitoisen alueen kuorimista koskevan päätöksen nro 41/2004/1. Päätöksessä myönnettiin lupa edellä sanottuihin toimenpiteisiin sekä lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus kumosi töiden aloittamista koskevan luvan välipäätöksellään nro 04/0228/3. Vaasan hallinto-oikeus muutti päätöksellään nro 04/0274/3 ympäristölupaviraston päätöstä siten, että koko ruopattavan alueen pintakerros on kuorittava ja näin kertyneet massat läjitettävä maalle. Töidenaloittamisluvan osalta hallinto-oikeus katsoi, että luvan saaja voi jatkaa töitä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Vuosaaren satama-alueen tributyylitinalla (TBT) voimakkaimmin pilaantuneiden sedimenttien ruoppaamista suojarakentein eristetyllä alueella ja töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista koskevan päätöksen nro 85/2004/3. Päätöksessä myönnettiin lupa edellä sanottuihin toimenpiteisiin sekä lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut pysyvän käyttöoikeuden saamista Vuosaaren sataman edellyttämälle vesialueelle määräalalla 7:360-M601 koskevan päätöksen nro 71/2005/3. Päätöksessä myönnettiin pysyvä käyttöoikeus Vuosaaren satama-alueen luiskien ja koillisosan meluseinän perustuksien rakentamista varten tarvittavaan, 30 m:n levyiseen ja m 2 :n suuruiseen vesialueeseen. Päätös on lainvoimainen. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Vuosaaren sataman F-laiturin rakentamiseen liittyvän TBT-pitoisten massojen ruoppaamista 0,2 m:n paksuudelta noin 1,23 ha:n alueelta koskevan päätöksen nro 72/2005/3. Päätöksessä myönnettiin myös lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Vuosaaren satama-alueen pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttöä satamarakenteissa koskevan päätöksen nro 26/2005/3. Päätöksessä myönnettiin ympäristölupa pääasiassa tributyylitinalla (TBT) pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttöön Vuosaaren sataman satamarakenteissa Niinilahden alueella. Lupa koskee Vuosaaren satamahankkeisiin liittyviltä alueilta ruopattavia ja Käärmeniemeen väliaikaisesti varastoituja pilaantuneita sedimenttejä, niiden käsittelyä ja sijoittamista satamarakenteisiin. Päätöksessä myönnettiin myös lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen.

3 SUUNNITELMA 3 Merialueen yleiskuvaus Satama-alue ja sen edusta Vuosaaren edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Alue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta-alueita lukuun ottamatta metrin välillä. Yli 20 metrin syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulkosaaristoalueella. Kalkkisaarenselän keskelle työntyy Mölandetin ja Pikku Niinisaaren välistä syvänne, jossa veden syvyys vaihtelee metrin välillä. Satama-alueen edustalta on kynnyksetön yhteys avomerelle tämän syvänteen kautta. Suurin alueen läheisyyteen laskeva joki on Sipoonjoki. Kalkkisaarenselän alue on murtovettä, jonka suolapitoisuus vaihtelee riippuen alueelle tulevan makean veden määrästä. Kalkkisaarenselällä pohja on pääosin pehmeiden sedimenttien peittämä. Pehmeän sedimenttikerroksen esiintymispaksuus alueella vaihtelee yleensä cm. Pohjasedimentin pintaa peittää tavallisesti muutaman sentin paksuinen löysä hapettunut lietekerros. Syvemmällä pehmeä pohjamateriaali on monin paikoin rautasulfidien tummaksi värjäämä. Pehmeän sedimenttikerroksen alla oleva kovempi pohja on yleensä postglasiaalista savea tai savea ja silttiä. Meriveden virtaukset alueella suuntautuvat pääasiallisesti idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Tuulesta riippumaton taustavirtaus kulkee satama-alueen läheisyydessä idästä länteen. Virtaussuuntiin vaikuttavat paikallisesti myös tuulet ja meriveden korkeusvaihtelut sekä pohjan muoto. Kalkkisaarenselälle syntyy itä- ja pohjoistuulten vaikutuksesta läpivirtaus, joka kulkee Granön ja Pikku Niinisaaren pohjoispuolitse idästä länteen. Lounaistuulella Granön pohjoispuolisen virtauksen suunta muuttuu itään päin, mutta Pikku Niinisaaren pohjoispuolisen alueen virtaus säilyy lännen suuntaisena. Granön ja Mölandetin välissä virtaukset ovat itä- ja pohjoistuulilla länteen päin, mutta kääntyvät etelän ja lännen puoleisten tuulten vallitessa itään päin. Tällöin taustavirtauksen ja tuulen vaikutukset kumoavat toisensa ja virtausnopeudet jäävät hyvin pieniksi. Kalkkisaarenselän rantaan purettavat lämpimät jäähdytysvedet kulkevat itä- ja pohjoistuulten vallitessa pintavesikerroksessa kohti etelää avomerelle. Etelä- ja länsituulilla jäähdytysvedet kulkeutuvat pohjoiselle saaristoalueelle. Avovesikaudella 2003 tehtyjen virtausmittausten perusteella satamaalueen virtausnopeudet olivat pääsääntöisesti hitaita. Satamaalueen virtaukset olivat yleensä nopeudeltaan alle 5 cm/s ja lyhytai-

4 4 kaiseksi maksiminopeudeksi mitattiin 15 cm/s. Virtaussuunnat olivat pääsääntöisesti etelään ja länteen suuntautuneita. Läjitysalue Ruoppausmassojen läjitysalue sijaitsee ulkomerialueella noin 22 km:n etäisyydellä Vuosaaren satamasta ja noin 7 km:n etäisyydellä Itä-Toukista etelä-kaakkoon. Voimassa olevan vesiluvan mukainen noin 1,2 x 1,2 km:n laajuinen läjitysalue sijaitsee laajan, luonnostaankin sedimentaatio- eli akkumulaatioalueena toimivan syvänteen pohjoisreunalla. Vesisyvyys läjitysalueella vaihtelee pääasiassa välillä m. Läjitysalueella meren luonnontilainen pohjan pintakerros muodostuu Geologian tutkimuskeskuksen selvitysten mukaan viime aikoina laskeutuneesta liejusavesta, joka on löysää ja vesipitoista, rautasulfidien tummaksi tai mustaksi värjäämää liejua. Pintakerroksen alla on löysähköä liejusavea. Läjitysalue on syvännettä, johon kertyy sedimenttiä eli pintakerros ei kulu pois vaan kasvaa ajan myötä. Läjitysalueen keskiosan, jonka vesisyvyys on 58 m, pohja on tummaa liejua, jossa on vähän savea ja kariketta. Läjitysalueen luonnontilainen pohja on suhteellisen helposti resuspendoituvaa, mutta pysyvästi sedimentoitunutta ainesta, mikä kertoo läjitysalueen rauhallisista sedimentaatio-olosuhteista. Helsingin edustan merialueen virtaukset ovat pääasiassa rannikon suuntaisia, mutta vaihtelevat tuuliolosuhteiden mukaan. Suomenlahden pohjoisrannalle on ominaista länttä kohti suuntautuva hidas perusvirtaus, joka ilmenee vasta yli 10 m:n syvyydessä. Tämä perusvirtaus esiintyy selkeimpänä noin km:n etäisyydellä rannikosta. Läjitysalueella vuonna 2003 tehtyjen virtausmittausten mukaan virtausnopeudet vaimenivat tiheyden muutoskerroksen yläpuolella ja sen alueella n m:n syvyydessä. Tämän alapuolella virtausnopeudet ovat varsin pieniä (< 4 cm/s) lähes 40 m:n syvyyteen saakka. Läjitysalueella pohjanläheiset virtausnopeudet olivat hitaampia kuin 10 cm/s. Suurimmat virtausnopeudet (20-25 cm/s) havaittiin pohjan lähellä läjitysalueen eteläpuolella. Pohjan lähellä virtausten suunta oli koko tutkimusalueella sektorille lounas-luode (SW- NW). Vedenkorkeudet Vedenkorkeuden vaihteluväli Helsingin edustalla on noin 2,4 metriä pitkän aikavälin ( ) vedenkorkeushavaintojen mukaan: HW (ylivesi) MW (keskivesi, teoreettinen) NW (alivesi) +1,51 m ±0 m -0,92 m Meriveden korkeus on Helsingissä yleensä alimmillaan huhtitoukokuussa ja korkeimmillaan marras-joulukuussa. Vedenkorkeuden vaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta loka-

5 5 maaliskuussa. Pinnankorkeuden vaihteluun vaikuttavat ilmanpaineen muutokset, pitkäkestoiset yhdensuuntaiset tuulet sekä Suomenlahden ja Itämeren vesirungon ominaisheilahtelut. Jääolot Veden laatu Merentutkimuslaitoksen laatimien pitkän ajan keskiarvojen (vuosien jäätilastot) perusteella Vuosaaren edustan merialue jäätyy keskimäärin joulukuun alkupuolella ja pysyvä jääpeite muodostuu joulukuun loppupuolella. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin kolme ja puoli kuukautta. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alkupuoliskolla, ja lopullisesti jäät häviävät huhtikuun loppuun mennessä. Kalkkisaarenselkä sijaitsee saaristossa maalta tulevan hajakuormituksen vaikutusalueella. Alueella vaikuttavat ajoittain alueen purojen ja Sipoonjoen tuomat lumen sulamisvedet ja tulvahuuhtoumat. Kasvi- ja eläinplankton Kalkkisaarenselän ja sen ympäristön alue on Suomenlahden sisäsaariston tapaan vähintään lievästi rehevöitynyttä. Kuormitus on peräisin rannikon asutuksesta ja maataloudesta. Helsingin ja Espoon merialueen laadullisen luokituksen perusteella Vuosaaren itäpuolisen merialueen on arvioitu sijoittuvan laatuluokkaan tyydyttävä (luokka III, kun luokkia on I V eli erinomainen heikko). Alueen happitilanne on yleensä ollut hyvä. Suurimmat hapenvajaukset pohjanläheisessä vedessä syvimmillä paikoilla (>10 m) vuosina olivat noin 40 % ja tällaisia tilanteita esiintyi harvoin. Veden hygieeninen laatu alueella on hyvä. Alueelle ei tule sellaista bakteerikuormitusta, joka olisi todettavissa kohonneena fekaaliindikaattoribakteerien pitoisuutena. Ravinnepitoisuuksissa ei ole merkittävää eroa alueen eri havaintopaikkojen välillä. Sekä fosfori- että typpipitoisuudet ovat melko korkeita kaikilla havaintopaikoilla ja osoittavat saariston vähintään lievää rehevöityneisyyttä. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet voimalaitosten purkualueella ovat olleet suurin piirtein samaa tasoa kuin muualla saaristossa. Vuoden 1998 tutkimuksessa kasviplanktonlajistoa dominoivat toukokuussa alueella tyypillisesti panssari- ja piilevät. Heinä-elokuussa esiintyi panssarileviin kuuluvan levän kukinta. Sinilevien osuus kasviplanktonissa oli koko ajan pieni. Eniten niitä esiintyi syyskuussa. Vuosina 1992 ja 1998 toteutetuissa tutkimuksissa Vuosaaren merialueen eläinplanktonlajisto koostui Itämeren rannikkoseutujen tyypillisistä lajeista. Lajien runsaussuhteet vastasivat normaalin rannikkovyöhykkeen lajiston suhteita.

6 Pohjaeläimet 6 Elokuussa 1998 tehdyn pohjaeläintutkimuksen mukaan rannikon tuntumassa pohjat olivat luonteeltaan reheviä. Kokonaistiheydet ja biomassat eivät kuitenkaan olleet erityisen suuria. Kaikkiaan lajisto oli melko yksipuolinen. Vesikasvillisuus ja pohjalevät Kalasto ja kalastus Syksyllä 2003 tehdyn pohjaeläintutkimuksen tulosten mukaan pohjaeläimistön tila oli pysynyt ennallaan sekä sisä- ja välisaaristossa yleensä muuttunut karumpaan suuntaan vuoteen 1998 verrattuna. Läjitysalueen läheisyydessä pohja oli eläinköyhää ajoittaisten happikatojen takia. Kasvillisuuden yleiskartoitus tehtiin vuonna 1998 ja kartoitus uusittiin vuonna Vuosaaren satama-alueen edustalla hiekka-, savi- ja sedimenttipohjilla runsaimpia uposkasveja olivat hapsivita, ahvenvita ja tähkä-ärviä. Myös merisätkintä havaittiin yleisesti etenkin tutkimusalueen avoimemmilla rannoilla. Rakkolevä peitti kallio- ja kivipohjia 0,5 1,5 metrin syvyydellä lähes koko tutkimusalueella. Kalalajit Helsingin edustan merialueen kalalajisto on monipuolinen käsittäen kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Runsaimpana tavattavia lajeja ovat mm. silakka, kilohaili, kuore, hauki, kiiski, kuha, ahven, kivinilkka, lahna, salakka, pasuri, särki, säyne, kampela, ankerias, kolmipiikki, kymmenpiikki ja härkäsimppu. Vuosaaren satamaa lähimmät silakan kutualueet sijaitsevat Mölandetin länsipuolella ja Granön länsi- ja pohjoispuolella. Paikkoja, joissa silakan kutua on ollut lähes vuosittain, ovat Kärringholmen ja Tiirapaasi. Kalkkisaarenselkä on alue, jossa silakka kutee vielä säännöllisesti. Kutu ajoittuu näillä alueilla toukokuusta kesäkuun puoliväliin alkaen sisäsaaristosta siirtyen ulommaksi merelle sitä mukaan, kun veden lämpötila saavuttaa noin 6 C. Silakat kutevat koville ja rakkolevän tai ahdinparran peittämille pohjille melko matalaan veteen, yleensä 2 6 metrin syvyyteen, joskin mätiä on tavattu syvemmältäkin. Silakan lisäksi Kalkkisaarenselän alueella lisääntyvät ainakin tokot, piikkikalat, ahven ja kuore. Porvarinlahti on todennäköisesti lähin tärkeä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue. Monet muutkin kevätkutuiset kalalajit, kuten särki, kutevat lahti- ja vesikasvustoalueilla. Made ei kude paikallisten kalastajien mukaan Kalkkisaarenselällä, mutta kutee sen pohjoispuolen lahdissa. Kalastus Helsingin edustan merialueella kalastaa noin henkilöä. Helsingin edustan osa-alueista Kallahden Skatanselkä (Vuosaaren sataman eteläpuolinen alue) on suosituinta kalastusaluetta. Kalkkisaarenselällä ja sen lähialueilla kalastus ajoittuu pääasiassa avovesiaikaan. Virkistys- ja kotitarvekalastajien saalismäärä vuonna

7 oli 126 kg/ruokakunta, kun se vuonna 1997 oli 64 kg. Kallahden Skatanselän alueella kalastaneiden saalismäärä oli keskimäärin 45 kg/ruokakunta. Virkistys- ja kotitarvekalastuksen pääsaalislajeina ovat ahven, silakka, kuha, särki, lahna ja hauki. Suurin osa saaliista saatiin verkoilla. Aktiivisista pyyntivälineistä veto- ja heittouistimet olivat suosittuja. Kalkkisaarenselällä ja sen lähialueilla on kalastanut viime vuosina ammattimaisesti kaksi ammattikalastajaa, joista toinen pääammattikalastajana. Pääammattikalastaja ilmoitti lopettaneensa kalastuksen vuonna Vuonna 2000 alueella kalasti vain yksi sivuammattikalastaja. Skatanselälle ja Granönselälle on sittemmin kuitenkin tullut uusia ammattikalastajia. Vuonna 2003 Skatanselällä kalasti tiedusteluvastausten mukaan ainakin osan kalastuksestaan 3 4 kalastajaa ja Granönselällä yksi kalastaja. Eri selvityksiin sisältyvistä kalastustiedusteluaineistoista kootut Kalkkisaarenselän ja sen lähialueen pyyntipaikat vaihtelevat vuosittain, eivätkä kaikki merkityt pyyntipaikat ole jatkuvasti ja samanaikaisesti käytössä. Kalastus on pääasiassa silakan ja suomukalan verkkopyyntiä. Silakan rysäpyyntiä on harjoitettu viimeksi vuosina 1997 ja 2002 Malörenillä. Lohirysiä ei ole pidetty Granön ympäristössä, jossa ammattikalastajien tärkein kalastuksen kohde on silakan rysäpyynnin vähennyttyä ollut kuha. Vuosina ammattimaisen kalastuksen kokonaissaaliit vaihtelivat kg/a. Ammattikalastuksen hiipumisen sekä rysäpyynnin vähentymisen vuoksi saalismäärät ovat laskeneet siten, että vuosina kokonaissaaliit olivat ainoastaan kg/a. Kalkkisaarenselällä on Helsingin kaupungin omistamia vesialueita, yksityisvesilohkoja sekä Etelä-Mölandetin kalastus- ja luonnonsuojeluyhdistys ry:n omistama vesialue. Kalaveden omistajia ja muita kalastajia edustavat Kalkkisaarenselällä ja sen ympäristössä Helsingin kalastusalue ja Sipoon kalastusalue. Järjestäytyneitä osakaskuntia lähialueella ei tiettävästi ole. Kalojen käyttökelpoisuus Helsingin edustan merialueelta pyydettyjen kalojen käyttökelpoisuutta on tutkittu vuosina ja Tutkimuksissa selvitettiin kalanäytteiden hygieeninen ja aistinvarainen laatu, raskasmetallipitoisuus (lyijy, kadmium, elohopea ja kromi) sekä polykloorattujen bifenyylien (PCB) yhteismäärä. Tutkimustulosten mukaan näytekalat olivat kaikkien tutkittujen ominaisuuksien puolesta ihmisravinnoksi kelpaavia. Merialueen käyttö Kalkkisaarenselän tuntumassa sijaitsee telakka, venesatamia ja loma-asuntoja. Selän halki kulkee Sipoosta tuleva 2,0 m:n veneväylä, joka on koko avovesikauden vilkkaasti liikennöity. Vuosaaren telakalle johtaa nykyisin etelästä tuleva 7,5 m:n väylä. Vuosaaren satamaa varten tehdään uusi, kulkusyvyydeltään 11,0 m:n väylä eri linjauksella kuin nykyinen.

8 8 Kalastuksen lisäksi vesistön muu käyttö liittyy vesiliikenteeseen (mm. venesatamat, veneily ja hiekankuljetus) ja vapaaajantoimintaan (uinti, rannalla oleilu, jäällä liikkuminen ym.). Runsaasti loma-asuttuja saaria ovat Granö, Mölandet ja Pikku Niinisaari. Sedimentin laatu TBT TBT-pitoisuuksia ja -määriä tämän hakemussuunnitelman mukaisella ruoppausalueella on tarkasteltu ja arvioitu alueella sijaitsevien sedimenttihavaintopisteiden (30, 88, 90, 91, 92, FG) pitoisuuksien perusteella. Vuonna 2003 ruoppausalueen sedimenttien laatu selvitettiin viidellä havaintopisteellä, vuonna 2004 kahdella havaintopisteellä ja vuonna 2005 kuudella havaintopisteellä. Suojarakenteiden ulkopuolisen ruoppausalueen sedimentistä määritetyt TBT-pitoisuudet ovat olleet vuosina seuraavat: Havaintopiste Aika Sedimenttinäyte TBT TBT TBT (cm) µg/kg µg/kg* µg/kg µg/kg* µg/kg µg/kg* k.a. k.a. k.a. k.a. k.a. k.a. 123, , , , , ,0 58 2, FG * = normalisoitu pitoisuus 18,7 <1 <1 27,8 1,5 14,7 <1 <1 10,7 <1 <1 93 <1 < <1 <1 39 <1 <1 5,8 <1 21 <1 7,7 28 7,2 36 <1 <1 11,3 45 9,8 <1 26,1 68,1 TBT-pitoisuus on pienentynyt selvästi pisteiden 30, 88 ja 90 edustamilla alueilla. Pisteillä 91 ja 92 TBT-pitoisuus on pysynyt likimain samana. Piste FG tutkittiin vuonna 2005 ensimmäisen kerran. Johtopäätöksenä vuosien tutkimuksista voidaan todeta, että TBT:n maksimipitoisuudet ovat keskimäärin pienentyneet suojarakenteen ulkopuolisella alueella. Tätä tukevat myös sataman koillisella vesiliikennealueella tehdyt tutkimukset. Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti normalisoidun TBT-pitoisuuden ollessa µg/kg k.a. (kuiva-ainetta) sedimentti tulkitaan mahdollisesti pilaantuneeksi ruoppausmassaksi ja sen läjityskelpoisuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Normalisoidun TBT-pitoisuuden ollessa yli 200 µg/kg k.a. sedimentti tulkitaan pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomaksi. TBT:n normalisoitu taso 200 µg/kg k.a. ei ylittynyt yhdenkään havaintopisteen sedimentissä. 49 <

9 Hankesuunnitelma Muut haitta-aineet 9 Vuosina 2003 ja 2005 otettujen sedimenttinäytteiden perusteella suojarakenteen ulkopuolisella ruoppausalueella (19,9 ha) on arvioitu olevan TBT:tä yhteensä 0,55 kg. Yhteensä Vuosaaren sataman rakentamiseen liittyvillä vesialueilla on TBT:tä noin 102 kg. Trifenyylitinan (TPT) pitoisuuksia on tutkittu vuosina Vuonna 2003 normalisoidut pitoisuudet olivat pääasiassa alle 60 µg/kg k.a. Yhden pisteen kohdalla (piste 90) normalisoitu pitoisuus oli kuitenkin 181 µg/kg k.a., mutta vuonna 2005 TPT:tä ei todettu siinä enää lainkaan. Muiden haitta-aineiden esiintymistä tämän hakemussuunnitelman mukaisella ruoppausalueella on tutkittu raskasmetallien osalta vuonna 2003 sekä PCB-yhdisteiden osalta vuosina Raskasmetallien pitoisuuksia tutkittiin kahdella pisteellä (30 ja 80) kolmella syvyydellä (0 10 cm, cm ja cm). PCB-yhdisteiden pitoisuuksia tutkittiin samoilla pisteillä ja syvyyksillä kuin orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia. Ruoppausalueen sedimenteissä raskasmetallien normalisoidut pitoisuudet olivat yleensä ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeessa mainittuja tason 1 pitoisuuksia selvästi alhaisempia tai korkeintaan yhtä suuria (ns. haitaton ruoppausmassa). Ainoastaan elohopean normalisoitujen pitoisuuksien kohdalla tason 1 pitoisuus (Hg 0,1 mg/kg) ylittyi lievästi: pisteellä 80 elohopean normalisoidut pitoisuudet olivat 0,12 0,14 mg/kg syvyydellä cm. Ruoppausalueen sedimenteissä PCB-kongeneerien normalisoidut pitoisuudet ylittivät paikoin ruoppaus- ja läjitysohjeessa mainitut tason 1 pitoisuudet, mutta jäivät kuitenkin selvästi tason 2 pitoisuuksia alhaisemmiksi. PCB-yhdisteitä ei havaittu lainkaan pisteellä 92. Vuonna 2003 kaikkien näytteiden normalisoidut PCB-yhdisteiden kokonaispitoisuudet vaihtelivat <0,010 0,262 mg/kg ja vuonna 2004 ne olivat <0,010 0,200 mg/kg. Periaate Hakemussuunnitelman mukaisen alueen ruoppaukset toteutetaan vesiliikennealueen ja laiturin rakentamisen edellyttämällä tavalla. Meriläjitykseen vietävien savi- ja silttimassojen ruoppaustyöt tehdään ensin ja tämän jälkeen alueelta ruopataan ja louhitaan satamarakenteissa käyttökelpoiset maa-ainekset. Kuhunkin työvaiheeseen käytetään siihen parhaiten soveltuvaa kalustoa. Ruoppaus Ruoppausalueen pinta-ala on 19,9 ha. Tästä alueesta 18,2 ha on sataman vesiliikennealuetta ja 1,7 ha tulevaa laiturialuetta. Ruoppaukset liittyvät sataman kaakkoisen vesiliikennealueen ruoppaamiseen

10 Siirto ja läjitys 10 tarvittavaan haraussyvyyteen ja sataman itäisimmän laiturialueen rakentamiseen. Ruoppausalueen pinta-ala jakautuu seuraavasti: Osa-alue Pinta-ala Ruoppauksen tarkoitus Vesiliikennealue A 17,2 ha Haraussyvyyden (-12,62 m) toteuttaminen Vesiliikennealue B 1,0 ha Laiturin perustusten rakentaminen Laiturialue 1,7 ha Laiturin perustusten rakentaminen Yhteensä 19,9 ha Sataman kaakkoista 17,2 ha:n vesiliikennealuetta (A) syvennetään ruoppaamalla ja louhimalla tarvittavaan haraussyvyyteen -12,62 m (NN). Ruopattavia savi- ja silttimassoja on yhteensä noin m 3 ktr ja ne läjitetään meriläjitysalueelle. Muut massat eli hiekka, moreeni ja kalliolouhe ( m 3 ktr) hyödynnetään sataman rakenteissa. F-laiturin koillis- ja itäpuoliselta 1,0 ha:n vesiliikennealueelta (B) ja 1,7 ha:n laiturialueelta poistetaan ruoppaamalla pehmeät massat. Perustusten rakentaminen laiturialueella kantavalle maapohjalle edellyttää, että laiturialueen ulkopuoliselle vesiliikennealueelle rakennetaan ruoppaamalla riittävän leveät ja kaltevuudeltaan työtekniset ja työturvallisuusnäkökohdat täyttävät luiskat. Rakentamista varten ruopattavien ja meriläjitykseen vietävien savi- ja silttimassojen määrän arvioidaan olevan noin m 3 ktr. Savi- ja silttimassojen ruoppaustyöt tehdään tavanomaisella kauhakalustolla tai imuhopperikalustolla. Ruoppaustyöt pyritään toteuttamaan elo-joulukuussa 2005 mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Kauhakalustolla ruopatut savi- ja silttimassat kuljetetaan meriläjitysalueelle proomuilla. Imuhopperia käytettäessä massat kuljetetaan läjitysalueelle hopperin ruumassa. Ruoppausmassat läjitetään mahdollisuuksien mukaan kulloinkin käytettävissä olevan meriläjitysalueen syvimpiin kohtiin, jotta niiden päälle voidaan läjittää myöhemmässä vaiheessa puhtaita massoja läjitystä koskevan lupapäätöksen määräysten asettamissa puitteissa. Yhteensä ruoppausalueelta meriläjitysalueelle läjitettävä massamäärä on noin m 3 ktr. Tästä massamäärästä arviolta enintään noin 10 % (20 ha x 0,2 m = m 3 ktr) on tämän hakemussuunnitelman mukaista lievästi TBT:llä likaantunutta pintasedimenttiä. Muiden kuin lievästi TBT-pitoisten massojen ruoppaus ja läjittäminen sekä kallion louhinta toteutetaan Länsi-Suomen vesioikeuden päätösten nrot 48 52/1998/3 nojalla.

11 Arvio vaikutuksista 11 Tutkimukset Sameuden leviäminen Vuosaaren sataman ruoppaus- ja läjitysalueilla on vuosina 2003 ja 2004 toteutettu intensiivisiä, uuteen teknologiaan perustuvia sameusmittauksia. Vuonna 2003 voimakkaasti samentunut alue rajoittui ruoppausalueen välittömään lähiympäristöön kaikilla seitsemällä mittauskerralla ja tausta-arvot saavutettiin jo muutaman sadan metrin päässä ruoppausalueesta. Ruoppausalueella arvot nousivat mittausjakson aikana kesäkuun 20 NTU-tasosta elokuussa mitatulle tasolle 140 NTU. Paljain silmin erottuu sameus, joka on yli 10 NTU. Vuonna 2004 voimakkaasti samentunutta vettä havaittiin ajoittain laajemmalla alueella kuin vuonna Ruoppauksen seurauksena havaittavasti samentunut alue oli suurimmillaan noin 700 x 700 m työkohteen ympäristössä rajoittuen kuitenkin tavallisesti noin m:n säteelle työkohteesta. Vuonna 2004 samentuneen veden valtaama ala oli laajimmillaan huhtikuussa ruoppausten ja syyskuussa merihiekan purkamisen aikaan. Huhtikuussa Kalkkisaarenselän keskimääräinen sameustaso oli luokkaa NTU. Syyskuussa samentunut vesi levisi Kalkkisaarenselällä voimakkaimmin etelää kohti, ja Kalkkisaarenselän eteläosissa sekä Pikku Niinisaaren ja Uutelan välisessä salmessa mitattiin yleisesti NTU:n sameusarvoja. Vuonna 2004 korkeimmat sameusarvot ( NTU) havaittiin huhtikuussa, kesäkuussa ja syyskuussa. Korkeimmat arvot todettiin molempina vuosina ruoppaustoiminnan ja vuonna 2004 erityisesti merihiekan purkamispaikan (Niinilahti ja Lehdessaaren itäpuoli, syyskuu 2004) välittömässä läheisyydessä. Vuosina tehdyissä tavanomaisissa kauharuoppauksissa korkeimmat yksittäiset sameusarvot työkohteen läheisyydessä olivat luokkaa 200 NTU, mikä vastaa kiintoainepitoisuutta noin 200 mg/l. Mittausten mukaan Porvarinlahdelle ei ole kulkeutunut ruoppauksista peräisin olevaa sameutta ja kiintoainetta. Vuosina 2003 ja 2004 toteutetuissa merikuljetuksen seurannoissa havaittiin ruoppausproomusta vapautuvan samennusta aiheuttavaa kiintoainetta myös ajon aikana. Sameudet olivat kuitenkin suhteellisen vähäisiä ja vaikutukset hyvin paikallisia lukuun ottamatta ruoppausalueen ympäristöä, jossa havaittiin kaikilla mittauskerroilla kohonneita sameusarvoja. Havaittavia sameusarvoja on todettu vuonna 2004 esiintyvän Uutelan edustalle saakka. Uutelasta etelään arvot ovat laskeneet asteittain kohti tausta-arvoja. Lokakuussa 2004 tehdyissä mittauksissa havaittiin muutamia yli 25 NTU-yksikön ylittäviä alueita, kun yleisesti sameuslaikkujen korkeimmat arvot ovat olleet noin 10 NTU.

12 12 Vuonna 2003 läjitysalueella pintavedessä havaittiin paikallisia NTU-tasolla olevia sameuslaikkuja. Laikut olivat ajoittain havaittavissa vielä noin 5 km halkaisijaltaan olevan mittausalueen reunoilla, mikä kertoo siitä, että samentunutta vettä voi kulkeutua myös yli 2,5 km:n päähän läjitysalueesta. Pohjan läheisessä vesikerroksessa oli havaittavissa kesän ja syksyn aikana sameusarvojen kasvua. Syksyn viimeisellä mittauskerralla pohjan lähellä oli noin 2 km:n laajuinen alue, jossa sameudet nousivat yli tason 50 NTU. Vuonna 2004 laajimmat sameuden leviämisalueet mitattiin meriläjitysalueella touko-kesäkuussa, kun ruoppausteho oli satamatyömaalla suurimmillaan. Silminnähden samentunutta vettä (>10 NTU) kulkeutui lounasta kohti noin 2,5 km:n päähän läjitysalueen keskipisteestä. Leviäminen muihin ilmansuuntiin oli vähäisempää ja samentunut vesi pysyi valtaosin läjitysalueen rajojen sisäpuolella. Läjitysalueen sisällä mitattiin paikoitellen yli 100 NTU-lukemia. Heinäelokuussa läjitysalueen sisällä mitattiin edelleen yleisesti >50 NTUarvoja, mutta sameuden leviäminen läjitysalueen ulkopuolelle oli vähäistä. Syyskuun 2004 aikana meriläjitysalueelle ei viety läjitysmassoja ja sameudet laskivat voimakkaista tuulista huolimatta koko vesipatsaassa tasolle 0 2 NTU, mitä voidaan pitää merialueen luonnollisena tausta-arvona. Läjitysalueen lounaisnurkassa 50 m:n syvyydessä tehtiin sameusmittauksia jatkuvatoimisella mittalaitteella Korkeimmat sameusarvot (5,2 NTU) mitattiin samanaikaisesti talvimyrskyn aiheuttaman voimakkaan aallokon (3,5 m) kanssa. Mitatut sameudet olivat tyypillisiä pohjan läheisen vesikerroksen lukemia eivätkä ne ylittäneet silmin havaittavan sameuden rajaa. Suurimman osan kuuden viikon jaksosta sameus oli alle 1 NTU. Näin ollen mittausten mukaan edes kovat talvimyrskyt eivät aiheuttaneet merkittävää läjitetyn massan irtoamista. TBT vesinäytteissä Vuonna 2003 veden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia tutkittiin kuudelta havaintopaikalta satama-alueelta ja sen ympäristöstä otetuista näytteistä (16.7. ja ) sekä TBT-pitoisten pintasedimenttien ruoppauksen aikana Niinilahdesta ja sen edustalta otetuista näytteistä ( ja ). Veden TBT-pitoisuudet olivat heinäja syyskuussa satama-alueella ja sen ympäristössä ja lokakuussa Niinilahden alueella ja sen edustalla toteutetuissa tarkkailussa kaikissa näytteissä alle määritysrajan (<1 ng/l). Marraskuussa Niinilahden alueen ja sen edustan veden TBT-pitoisuudet olivat suodattamattomissa näytteissä 2,0 5,0 ng/l (keskimäärin 3,3 ng/l). Tulosten perusteella toteutetuista ruoppauksista ei ole aiheutunut vesiekosysteemin kannalta haitallista TBT:n suspendoitumista tai liukenemista vesimassaan tai haitallisten TBT-pitoisuuksien leviämistä ruoppausalueen ulkopuolelle. Vuonna 2004 veden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia tutkittiin viideltä havaintopaikalta otetuista näytteistä ja

13 13 Havaintopaikat olivat osittain samoja kuin vuonna 2003 ja sijoittuivat satama-alueen ympäristöön. Satama-alueelta katsottuna kauimmainen tarkkailupiste sijaitsi Granön pohjoispuolella. TBT-näytteitä otettiin myös sataman pengerruoppausten yhteydessä (16.6., 1,7. ja ) ruoppaajan vierestä sekä 200 m:n etäisyydeltä sameuden kulkeutumissuunnasta. Molempien tarkkailuvuosien näytteet otettiin 0,5 m pohjan pinnan yläpuolelta. Lokakuussa kaikkien näytteiden TBT-pitoisuudet olivat alle määritysrajan (<1 ng/l), mutta marraskuussa ne olivat selvästi korkeampia. Pengerruoppausten aikaiset TBT-pitoisuudet olivat usein kohonneita tai melko korkeita. Korkein TBT-pitoisuus (51,4 ng/l) todettiin heinäkuussa ruoppaajan vieressä. Todennäköisesti valtaosa tributyylitinasta oli tässä tapauksessa kiintoaineeseen sitoutunutta, sillä veden kiintoainepitoisuus (905 mg/l) oli korkea. Kaikki vedestä vuonna 2004 määritetyt TBTpitoisuudet olivat alhaisempia kuin US EPA:n määrittelemä pitkäaikaisvaikutusten pitoisuuskriteeri vähäsuolaisissa vesissä (72 ng TBT/l). Luode Consulting Oy on laatinut arvion pengertöiden aiheuttamasta työnaikaisesta TBT-pitoisuuden kasvusta Vuosaaren satamaalueella (Lindfors 2005). Laskentatulosten perusteella töiden yhteydessä veteen suspendoituneesta aineksesta liuenneen TBT:n pitoisuudet vedessä olivat maksimissaan 0,1 ng/l. TBT sedimenttinäytteissä Sedimentin TBT-pitoisuuksia on tutkittu satama-alueen ympäristössä vertailukelpoisesti seitsemällä havaintopisteellä. Tutkimuksia on tehty kolme: ennen ruoppausten aloittamista (maaliskuussa 2003) ja ruoppausten aikana (syyskuussa 2003 ja 2004). Vuonna 2003 syyskuisten normalisoimattomien TBT-pitoisuuksien vaihteluväli oli 2,3 64,2 µg/kg k.a. Määritetyt TBT-pitoisuudet eivät merkittävästi poikenneet Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n samoista havaintopaikoista maaliskuussa 2003 ottamien näytteiden pitoisuuksista. Tämä osoittaa, ettei ruoppauksista ole levinnyt todettavissa olevia määriä TBT:tä satama-alueen ympäristöön tai esim. Porvarinlahden suuntaan. Syyskuussa 2004 sedimentin TBT-pitoisuuksia on tutkittu satamaalueen ympäristössä kolmellatoista havaintopisteellä. Normalisoimattomat TBT-pitoisuudet vaihtelivat satamatyömaan läheisyydessä 2,3 41,9 µg/kg k.a. ja olivat samaa luokkaa myös vertailualueilla. TBT-pitoisuudet olivat laskeneet edellisestä vuodesta. Läjitysalueella ja sen ympäristössä sedimentin TBT-pitoisuuksia on tutkittu kuudella havaintopisteellä ja tutkimuksia on tehty kaksi: elokuussa 2003 ja Normalisoimattomat TBT-pitoisuudet vaihtelivat <1 40,2 µg/kg k.a. Korkein TBT-pitoisuus esiintyi luonnontilaisella sedimentaatiopohjalla. Alueella, jolle oli läjitetty satamasta ruopattua savea, ei havaittu orgaanisia yhdisteitä.

14 TBT simpukoissa 14 Liejusimpukoiden (Macoma baltica) TBT-pitoisuustulokset tutkittiin vuoden 2003 heinäkuun alussa ja syys-lokakuun vaihteessa. Liejusimpukoita kerättiin Kalkkisaarenselältä, vertailualueelta Sipoonselän pohjoisosasta ja läjitysalueen ympäristöstä. Simpukoiden TBTpitoisuudet olivat Kalkkisaarenselällä µg/kg tp (tuorepainossa), vertailualueella µg/kg tp ja läjitysalueen ympäristössä µg/kg tp. Kaikilla havaintopaikoilla, paitsi Kalkkisaarenselällä Lehdessaaren edustalla, pitoisuudet olivat syys-lokakuun vaihteessa pienempiä kuin heinäkuun alussa. Lehdessaaren edustalla pitoisuustasossa ei ollut käytännössä tapahtunut muutoksia. Vuoden 2004 syyskuussa simpukoiden TBT-pitoisuudet vaihtelivat 39,9 101,0 µg/kg tp. Suurin pitoisuus havaittiin Kalkkisaarenselällä. Muissa pisteissä, vertailualueet mukaan lukien, TBT-pitoisuudet olivat samalla tasolla. Pitoisuudet laskivat huomattavasti vuoden 2003 tasosta. TBT kaloissa Näytekaloja on pyydetty lokakuussa 2003, elokuussa 2004 ja lokakuussa 2004 Vuosaaren sataman edustalta Kalkkisaarenselältä sekä kahdelta vertailualueelta, Sipoonselän pohjoisosasta Gesterbyn vesialueelta ja Simsalön koillispuolelta Hindsbyn vesialueelta. Pyydettyjä kalalajeja ovat olleet ahven, kuha, kampela ja hauki. Seurannassa ei ole havaittu eroa itse tutkimusalueen (Kalkkisaarenselkä) ja vertailualueiden kalojen organotinapitoisuuksissa. Lokakuussa 2004 Kalkkisaarenselältä pyydetyistä kalalajeista suurimmat TBT-pitoisuudet analysoitiin ahvenen lihasta: 19,7 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta). Myös hauen lihassa TBT-pitoisuudet olivat korkeita, 25,2 µg/kg k.a. Haukia pyydettiin ainoastaan Simsalön koillispuolelta Hindsbyn vesialueelta. Kampelan lihassa TBT-pitoisuudet olivat 3,8 µg/kg k.a. eli selvästi alhaisempia. Vuoden 2003 näytteenoton jälkeen organotinapitoisuudet ovat laskeneet, vaikka sataman ruoppaustyöt ovat olleet jatkuvasti käynnissä. Elo-syyskuussa 2004 pyydettiin Helsingin kaupungin toimesta ahvenia kuudelta eri paikalta Helsingin aluevesiltä: Lauttasaaresta, Seurasaarenselältä, Vanhankaupunginlahdelta, Kruunuvuorenselältä, Kallahdenselältä ja Vuosaaresta. Analyysituloksien mukaan TBTpitoisuudet ovat lähes samalla tasolla kaikkialla Helsingin vesialueilla. Kansanterveyslaitoksen asiantuntijalausunnon (dnro 382/07/2004) mukaan Vuosaaressa mitatut kalojen pitoisuudet, mukaan luettuna eri tavalla arvioidut mahdolliset yhteisvaikutukset, eivät ole niin korkeat, että ne olisivat uhka väestön terveydelle.

15 Liukoisuuskokeet 15 TBT-pitoisilla sedimenteillä on tehty liukoisuuskokeet. CENliukoisuustestin (EN CEN, KET ) mukaan vesifaasiin liukenevan TBT:n osuus oli 0,02 0,36 % sedimentin sisältämän TBT:n kokonaismäärästä. EPA-ohjeen mukaisissa liukoisuuskokeissa (EPA-823-B ) veteen liukenevaksi osuudeksi saatiin 0,006 <0,21 %. Viimeksi mainitut tulokset kuvaavat paremmin ruoppauksen yhteydessä veteen mahdollisesti liukenevaa määrää, koska testissä käytettiin kohdealueen merivettä ja koska ravistelu vastasi kestoltaan paremmin ruoppausolosuhteita. Tulosten mukaan TBT esiintyy alueella hyvin niukkaliukoisessa muodossa ja/tai sitoutuu hyvin voimakkaasti sedimentin partikkeliainekseen. Toksisuustestitulokset Toksisuustestien (vesikirppu- ja valobakteeritestit) tulosten mukaan akuuttia myrkyllisyyttä ei alueen sedimenteillä sedimenttisuspensiopitoisuustasolla 1 g/l k.a. havaittu tai se oli hyvin vähäistä. Näin suuria kiintoainepitoisuuksia ei ruoppausten yhteydessä vesistössä esiinny. Akuuttia myrkyllisyysvaikutusta ei myöskään havaittu vesi/sedimentti-suspensiosta erotetuilla vesifaaseilla. Hankkeen vaikutukset vesiluontoon ja -eliöihin Tehdyt selvitykset ruoppausten yhteydessä tapahtuvasta kiintoaineen leviämisestä, ruoppausten aikaisista vedenlaatuhavainnoista ja sedimenteillä tehdyistä liukoisuustesteistä sekä sedimenteillä ja niiden eluaateilla tehdyistä ekotoksisuustesteistä osoittavat, että kiintoaineen leviämistä estävien suojarakenteiden ulkopuolisen alueen ruoppausten aikana vesimassan TBT-pitoisuudet eivät todennäköisesti nouse ruoppauskaluston lähelläkään vesieliöille akuutisti haitalliselle tasolle. Ruoppaustöiden luonne ja kesto huomioon ottaen kroonisten toksisuusvaikutusten syntymisen ja ilmenemisen mahdollisuus vesieliöstössä on merkityksettömän pieni. Lyhyen kestoajan, suppean vaikutusalueen ja pienten pitoisuuksien takia ravintoketjuun rikastuminen ruoppauksen vaikutuksesta ei ole merkityksellistä. Lisäksi vesifaasiin joutuva ja sedimentin pintakerrokseen laskeutuva TBT hajoaa huomattavasti nopeammin kuin syvemmällä hapettomassa sedimentissä esiintyvä TBT. Pääosa ruoppausten potentiaalisista vaikutuksista kohdistuu satama-alueelle, jolla mm. pohjaeliöstö tuhoutuu ruoppausten seurauksena joka tapauksessa. Vuosien tutkimustulosten mukaan veden TBTpitoisuudet ovat ruoppausten aikana jääneet selvästi US EPA:n joulukuussa 2003 julkaisemia TBT:tä koskevia vedenlaatukriteereitä alhaisemmiksi. Pohjaeläimistä liejusimpukoiden (Macoma baltica) vuonna 2004 määritetyt TBT-pitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti vuoden 2003 tasosta, ja havaintopaikkojen väliset erot ovat

16 16 pienentyneet. Tämä osoittaa, ettei ruoppauksilla ole ollut ainakaan TBT-pitoisuuksia kohottavaa vaikutusta liejusimpukoissa. Proomuseurannoissa on vuosien 2003 ja 2004 tulosten perusteella havaittu, että merikuljetusten vaikutukset veden sameuteen ovat suhteellisen vähäisiä ja paikallisia. Läjitysalueella näkyvin ja välittömin läjityksestä syntyvä vaikutus on veden samentuminen läjitysalueella ja sen lähistöllä. Samentuminen on ohimenevää ja se häviää pintavedestä nopeasti töiden loputtua. Pohjan läheisessä vesikerroksessa samentuminen on voimakkaampaa ja pitkäkestoisempaa kuin pintakerroksessa. Tehtyjen havaintojen perusteella samentunutta vettä on ajoittain kulkeutunut läjitysalueesta 2,5 km:n päähän. Leviämissuunta ja leviämisalueen laajuus riippuvat kulloinkin vallitsevista virtauksista. Vuoden 2005 alussa yli kuukauden ajan toteutetun jatkuvan sameusmittauksen tulosten perusteella läjitetyn massan ei arvioida irtautuvan merkittävissä määrin kovienkaan myrskyjen aikana. Tämän hakemussuunnitelman mukaisen ruoppauksen, merikuljetuksen ja läjityksen vaikutukset vesiluontoon ja -eliöihin eivät todennäköisesti poikkea voimassa olevaa vesilain mukaista lupapäätöstä koskevaa lupahakemusta laadittaessa ja lupaa myönnettäessä arvioiduista vaikutuksista. Hankkeen vaikutukset suojelualueisiin ja arvokkaisiin luontokohteisiin Vuosaaren satama-alueella toteutettuihin ruoppauksiin liittyvien sameuden leviämiskartoitusten perusteella tämän lupahakemussuunnitelman mukaisella ruoppaus- ja läjityshankkeella ei arvioida olevan vaikutusta Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura alueeseen (FI ) eikä kyseisen alueen suojelun perustana oleviin lajeihin tai luontotyyppeihin. Myöskään 11 km:n päässä läjitysalueesta sijaitsevaan Söderskärin Natura alueeseen tai muihin suojelualueisiin tai arvokkaisiin luontokohteisiin ruoppaus- ja läjityshankkeen toteuttamisella ei arvioida olevan voimassa olevia vesilain mukaisia lupia myönnettäessä arvioiduista vaikutuksista poikkeavia vaikutuksia. Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalatalouteen Vuosina tehdyt toteutettuihin ruoppauksiin liittyvät ja ruopattavien sedimenttien ominaisuuksia koskevat selvitykset osoittavat, että kiintoaineen leviämistä estävien suojarakenteiden ulkopuolisen vesialueen ruoppausten aikainen vesimassan TBT-pitoisuuksien kohoaminen jää kalaston kannalta todennäköisesti haitattomalle tasolle. Ruoppaustöiden luonteen ja keston huomioon ottaen myös kroonisten toksisuusvaikutusten syntymisen ja ilmenemisen sekä ravintoketjun kautta tapahtuvan rikastumisen mahdollisuus kalastossa on häviävän pieni.

17 17 Vuonna 2004 sataman edustalla pyydettyjen ahventen keskimääräiset TBT-pitoisuudet olivat laskeneet verrattuna vuoden 2003 vastaaviin mittauksiin. Vuonna 2004 Kalkkisaaren alueella tutkittujen kalojen TBT-pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vertailualueilla Vuosaaren sataman ruoppauksista huolimatta. Ruoppausten vaikutuksia ei ollut myöskään todettavissa ahventen TPT-pitoisuuksissa, sillä vuonna 2004 pyydettyjen ahventen keskimääräiset TPT-pitoisuudet olivat selvästi alhaisempia kuin samana vuonna Vanhankaupunginlahdelta ja Hindsbyn vesialueelta pyydettyjen ahventen pitoisuudet. Vuoden 2004 kutuseurannoissa havaittiin silakan kutua satamatyömaan läheisillä kutupaikoilla, joten sataman rakennustöillä ei ole ollut ainakaan akuuttia vaikutusta kutuun. Pääosa ruoppausten potentiaalisista vaikutuksista kohdistuu satama-alueelle, jonka kalasto ja kalataloudellinen arvo tulee poistumaan tai vähenemään sataman rakentamisen seurauksena joka tapauksessa. Kyseinen alue sisältyy pääosin Vuosaaren sataman jo myönnettyyn I-vaiheen lupaan, josta määrättävät korvaukset on erotettu käsiteltäväksi katselmustoimituksessa. Vuosien selvitysten perusteella myös läjitysalueella TBTpitoisuuksien kohoaminen jää kalaston kannalta todennäköisesti haitattomalle tasolle. Hankkeen vaikutukset merialueen käyttökelpoisuuteen Suojarakenteiden ulkopuolisen alueen ruoppauksilla ei arvioida olevan voimassa olevaa vesilain mukaista lupaa myönnettäessä arvioiduista vaikutuksista poikkeavia vaikutuksia. Sama pätee myös ruopattavien massojen läjittämiseen. Riskinarviointi Riskinarviossa mereen muodostuvia haitta-ainepitoisuuksia, haittaaineiden kulkeutumista sekä niiden merkitystä merieliöiden suhteen on tarkasteltu laskennallisesti. Riskinarvioon liittyviä epävarmuuksia on hallittu varovaisuusperiaatetta noudattaen, joten todelliset riskit ovat todennäköisesti arvioitua pienempiä. Suojarakenteiden ulkopuolisten alueiden ruoppauksessa ja näiden massojen mereen läjityksessä veteen liuenneen TBT:n keskimääräiset pitoisuudet jäävät laskelmien mukaan todennäköisesti vesipuitedirektiivin MAC-QS -pitoisuusarvoluonnosta 1,5 ng/l pienemmiksi, jolloin toimenpiteiden aikaansaamasta TBT-pitoisuuden noususta ei aiheudu merkityksellistä riskiä vesieliöille. Toimenpidealueen välittömässä läheisyydessä lähinnä pohjan lähellä liuenneen TBT:n pitoisuudet voivat ylittää 1,5 ng/l. Haitat vesieliöille ovat kuitenkin epätodennäköisiä alueen historia (organotinayhdisteiden pitkäaikainen esiintyminen) huomioon ottaen. Pitoisuudet jäävät selvästi Yhdysvalloissa lyhytaikaisten haittavaikutusten perusteella määritettyä meriveden TBT-pitoisuuskriteeriä 420 ng/l (EPA 2003) pienemmiksi kaikissa tilanteissa. Myös vastaavan EPA:n pitkäaikaisten vaikutusten perusteella määrittämän kriteerin 7,4 ng/l ylittyminen on epätodennäköistä.

18 18 PCB:n kokonaispitoisuudelle on Yhdysvalloissa määritetty pitkäaikaisten haittavaikutusten estämiseksi vedenlaatukriteerit (EPA 2002). Vedenlaatukriteeri on merivedelle 30 ng/l ja makealle vedelle 14 ng/l. Karkeilla oletuksilla laskettiin veteen liukenevien PCByhdisteiden suurimmaksi pitoisuudeksi 5 ng/l, joka on edellä mainittuja kriteeritasoja selvästi pienempi. Lyhytaikaisten toimenpiteiden kyseessä ollessa PCB:stä ei aiheudu merkityksellistä riskiä vesieliöille tai niitä syöville eläimille tai ihmisille. Ruoppausten vaikutuksesta veteen sekoittunutta sedimenttiä laskeutuu ruoppausalueen ympäristöön ja läjitysalueelle. Ruoppaus- ja läjitysalueilta ja niiden välittömästä läheisyydestä pois kulkeutuvan sedimentin määrä on pieni eikä sen perusteella ole odotettavissa oleellisia vaikutuksia organotinayhdisteiden tai PCB:n pitoisuuksiin ympäristön sedimentissä. Riskinarvion tulosta tukevat tarkkailututkimusten tulokset, joissa ei ole todettu satama-alueen eikä läjitysalueen ympäristön sedimentin pitoisuuksien nousseen ruoppausten vaikutuksesta. Lyhyen kestoajan, suppean vaikutusalueen ja suhteellisen pienten pitoisuuksien takia myöskään ravintoketjuihin kertyminen ruoppauksen vaikutuksesta ei ole merkityksellistä. Tutkimuksissa kalojen ja simpukoiden TBT-pitoisuuksien ei ole todettu nousseen jo toteutettujen ruoppausten vaikutuksesta. Pitkällä aikavälillä ympäröivään merialueeseen kohdistuva haitta-ainekuormitus pienenee ennen ruoppausta vallinneeseen tilanteeseen verrattuna, koska meriläjitysalue on valittu siten, että sedimentti ei liiku eroosion vaikutuksesta. Läjitysalueen suhteellisen pienen alan, pintasedimentin pienehköjen pitoisuuksien ja alueen vähäisen eliöstön takia ravintoketjuihin kertyminen ei ole merkityksellistä. Tarkkailu Rakentamistoimenpiteiden vaikutuksia merialueella tarkkaillaan Kala- ja Vesitutkimus Oy:n laatiman Vuosaaren sataman ja syväväylän rakentamiseen liittyvän vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja sen hyväksyvät Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan työvoimaja elinkeinokeskus. Viimeisin päivitys on tehty (Niinimäki & Vatanen 2005). Tämän hakemussuunnitelman mukaisen suojarakenteiden ulkopuolisen alueen ruoppaus- ja läjityshankkeen vaikutusten tarkkailu ehdotetaan toteutettavan edellä mainitun tarkkailuohjelman puitteissa. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Helsingin Sataman mukaan on erittäin tärkeää, että tämän lupahakemussuunnitelman mukaiset työt voidaan käynnistää mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Satamalla on suuri merkitys Helsingin seudun kehitykselle ja koko kansantaloudelle. Sataman on tarkoitus olla valmis vuoden 2008 lopussa. Ruoppaustöiden mahdollisimman yhtäjaksoinen toteuttami-

19 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 19 nen ja samalla sataman valmistuminen vuoden 2008 lopussa edellyttävät, että nyt kyseessä olevat työt voidaan tehdä vuoden 2005 avovesikauden aikana. Myös ympäristönäkökohdat puoltavat ruoppaustöiden mahdollisimman yhtäjaksoista ja nopeaa toteuttamista. Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä vesilain 2:26 :n edellyttämällä tavalla tärkeänä pitkäaikaisen rakentamissuunnitelman toteuttamiseksi. Töiden lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa tai haittaa. Töiden aloittaminen voi tapahtua aiheuttamatta muille vesienkäyttömuodoille tai luonnolle tai sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa. Hankkeesta ei myöskään aiheudu yksityiselle tai yleiselle edulle haittaa, ja hankkeella on vesioloihin myös positiivisia vaikutuksia. Lievästi TBT-pitoisen pintasedimentin tultua sijoitetuksi läjitysalueelle voidaan sen katsoa olevan ympäristön kannalta paremmassa paikassa kuin nykyisin, eikä olosuhteiden ennallistamista siten, että lievästi TBT-pitoinen sedimentti palautettaisiin entiselle paikalleen voida pitää ympäristöllisesti hyväksyttävänä. Muilta osin ruoppausalueen olosuhteet voidaan palauttaa ennalleen, jos lupapäätöksen muuttuminen valitusten johdosta tätä edellyttää. Töiden aloittamista puoltavat myös TBT:n pieni kokonaismäärä, vähäiset pitoisuudet ja niukkaliukoisuus. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7, 7a ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa ja Sipoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksessa esitetyt toimenpiteet ovat satamakokonaisuuden kannalta oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä. Ympäristökeskus on pitänyt tarpeellisena, että alueen puhdistuksessa ja läjityksessä käytetään tekniikoita, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän likaantuneen sedimentin leviämistä ruoppaus- ja läjitysalueiden ulkopuolelle. Vaikka ympäristössä ei ole toistaiseksi havaittu haitallisten aineiden pitoisuuksien kohoamista, on vesinäytteiden orgaanisen tinan analyysituloksissa ollut viitteitä sen yhdisteiden vapautumisesta. Aiemmasta poiketen F-laiturin ruoppauksen (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 72/2005/3) aikana ruoppaajan läheltä otetussa näytteessä esiintyi myös hyvin korkeita pitoisuuksia TBT:n hajoamistuotteita. Ympäristökeskus on todennut, että tavanomaisten kauharuoppausten samentavasta vaikutuksesta on hakemuksessa ja riskinarviossa esitetty jonkin verran tarkkailuraporteista poikkeavaa tietoa. Viitteenä käytetyn tarkkailuraportin (Lindfors ym. 2005) mukaan voimakkaasti samentunut alue on laajimmillaan ollut noin 700 x 700 m. Näkyvän samennuksen alue (10 FTU) on raportin mukaan ollut sel-

20 20 västi laajempi. Lisäksi riskinarviossa on käytetty lähdeaineistona myös ympäristökauhalla tehtyjen ruoppausten tarkkailutuloksia. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ruoppausmassojen sijoittaminen voidaan ratkaista vasta hakemusalueen ulkopuolelle jäävän alueen huomioon ottavan riskinarvion ja vaihtoehtojen vertailun perusteella. Ympäristökeskus on katsonut, että riskinarviossa tulee ottaa huomioon myös trifenyylitina, jonka pitoisuudet kaloissa ovat huomattavasti kohonneita. Laskelmia ja vaikutusten arviointia ei tule perustaa pelkästään vuosien analyysituloksiin, koska niin jyrkkä pitoisuuksien alenema on pelkästään biohajoamisen seurauksena epätodennäköistä, varsinkin kun alenemaa ei ole ainoastaan pintakerroksessa. Ympäristökeskus on todennut, ettei tuloksia ole riittävästi muiden tekijöiden kuten esim. sedimenttien siirtymisen tai peittymisen vaikutuksen arviointiin. Ympäristökeskus on huomauttanut, että riskinarviossa tulee esittää selkeästi arvion perustana olevat lähtötiedot (esim. käytetyt analyysitulokset). Hakemukseen liitetyssä riskinarviossa esitetystä saa sen käsityksen, että ruopattavien massojen TBT:n määrää laskettaessa on käytetty vain uusimpia analyysituloksia. Vaikka hakemuksessa on ilmoitettu käytetyn kaikkia analyysituloksia, on molemmissa päädytty samaan TBT:n ainemäärään. Ympäristökeskuksen mukaan puhdistusruoppaus ja merelle mahdollisesti läjitettävien likaantuneiden sedimenttien läjitys merelle tulee tehdä ennen puhtaiden massojen läjittämistä. Näin työn haitallisin osa jää kestoltaan mahdollisimman lyhyeksi ja tiedetään, milloin läjitysalueelle ei enää pitäisi joutua likaantuneita sedimenttejä. Hakemusalueen ulkopuoliset likaantuneet massat Ympäristökeskus on todennut, että hakemuksen kohteena olevan alueen pohjoispuolelle jää laaja vesiliikennealue, jonka pintasedimenteissä on kauttaaltaan selvästi tason 1 ylittäviä haitallisten aineiden pitoisuuksia. Esimerkiksi TBT-pitoisuus on keskimäärin noin 100 µg/kg, joten pitoisuudet ovat samaa luokkaa tai suurempia kuin nyt puheena olevalla alueella. Lisäksi osalla pisteitä on analysoitu merkittäviä pitoisuuksia trifenyylitinaa. Alueen syvyys on alkuperäisen sataman rakentamislupahakemuksen mukaan suurelta osin alle suunnitellun haraussyvyyden (12,62 m) ja kauttaaltaan alle 13 m. Sataman I-vaiheen lupahakemukseen liittyvien selvitysten mukaan potkurivirrat irrottavat ja levittävät sataman käytön aikana merkittävästi kiintoainetta vesiliikennöintialueen sedimenteistä. Myös nyt käsiteltävänä olevassa hakemuksessa ja siihen liittyvässä riskinarvioinnissa on tuotu esille hakemuksen mukaisen alueen ruoppaamisen myönteinen vaikutus sen vähentäessä haitallisten aineiden leviämistä. Hakemusalueen ulkopuolelle jäävän alueen osalta ei ole esitetty arvioita sedimenttien haitallisten aineiden leviämisestä. Alueelle tulee ympäristökeskuksen käsityksen mukaan suuntautumaan merkittävästi meriliikennettä, jota suunniteltu 250 m:n pituisen pistolaiturin rakentaminen tullee lisäämään. Ympäristökeskus on korosta-

21 21 nut, että hakija on tähän asti pitänyt merkittävänä sameuden leviämistä aiheuttavana tekijänä nimenomaan alusten aiheuttamia potkurivirtauksia, eivätkä varsinaiseen satamatoimintaan liittyvän alusliikenteen aiheuttamat potkurivirtaukset liene merkittävästi erilaisia. Ympäristökeskus on huomauttanut, että käsiteltävänä olevan hakemuksen perusteena olevassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä (nro 85/2004/3) on määrätty, että hakemuksen tulee koskea kaikkia puhdistusruopattavan alueen ulkopuolella satamaalueella tehtäviä ruoppauksia, joissa ruoppausmassan normalisoitu TBT-pitoisuus ylittää arvon 3 µg/kg k.a. Tämän toteutuminen on tärkeää, jotta ruoppausten ja läjitysten yhteisvaikutukset voidaan arvioida ja ruoppausmassojen sijoittamisesta voidaan päättää kokonaisuuden huomioon ottavan riskinarvioinnin ja sijoitusvaihtoehtojen vertailun perusteella. Myös sataman rakentamisen II-vaiheeseen liittyvässä telakka-altaan väylän suunnitelmassa on esitetty ruoppausalue, jonka pintasedimentti on likaantunutta. Ympäristökeskus on esittänyt, että hakijaa pyydetään täydentämään hakemustaan em. alueen likaantuneiden massojen käsittelyn osalta. Jos alueen ruoppaaminen ei ole hakijan käsityksen mukaan tarpeen, tulee sen esittää selvitys siitä, miten alueen meriliikenne tullaan hoitamaan sekä riskinarviointi potkurivirtojen aiheuttaman likaantuneen sedimentin leviämisestä alueen ulkopuolelle. Likaantuneen sedimentin sijoittaminen Ympäristökeskus on todennut, että hakijalle on myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen lupa likaantuneen sedimentin sijoittamiseen stabiloituna Niinilahteen (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 26/2005/3). Ympäristökeskuksen mukaan on käynyt ilmi, että allaskapasiteettia jääkin melkoisesti käyttämättä ja vapaa allastila täytettäisiin puhtaalla sedimentillä ja stabiloitaisiin likaantuneen sedimentin tapaan. Ympäristökeskus on painottanut, ettei ympäristönsuojelun kannalta ole perusteltua viedä suojapenkereen ulkopuolelta likaantunutta sedimenttiä meriläjitysalueelle ja samaan aikaan täyttää likaantuneille sedimenteille rakennettua läjitysallasta puhtailla sedimenteillä. Ympäristökeskus on esittänyt, että asian käsittelyä kiirehditään, jotta mahdollisimman suuri määrä likaantunutta sedimenttiä voidaan sijoittaa stabiloituna Niinilahteen rakennettuihin altaisiin. Hankkeen vaikutusten tarkkailu Voimassaolevan tarkkailuohjelman mukaan ruoppausalueella tehdään sameuskartoitus kerran kuukaudessa ruoppausten aikana ja vesinäytteistä määritetään orgaaniset tinayhdisteet kuukausittain. Läjitysalueella sameuskartoitus tehdään ohjelman mukaan kaksi kertaa avovesikauden aikana ja kartoituksilla saatavaa tietoa täydennetään mallitarkastelulla. Ympäristökeskus on katsonut, että sameuskartoitukset tulee pintakerroksen ruoppauksen aikana tehdä kahdesti kuukaudessa. Lisäksi kerran kuukaudessa tehtävää vesinäytteenottoa tulee täydentää ruoppauksen läheisyydestä otettavilla näytteillä

22 22 samaan tapaan kuin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 72/2005/3 määrättiin tehtäväksi. Läjitysalueella sameuskartoitus tulee tehdä pintakerroksen ruoppauksen aikana ainakin kerran tai mikäli työt kestävät yli kuukauden, kahdesti. Ympäristökeskus on katsonut, että voimassa oleva tarkkailuohjelma on muilta osin riittävä. Koska tarkkailu perustuu suurelta osin Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla suoritettavaan koko satamahanketta koskevaan tarkkailuohjelmaan, sitä ei tule sitoa voimassa olevaan ohjelmaan, vaan ohjelmaan tulee myös tämän hankkeen osalta voida tehdä muutoksia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus on esittänyt, että myös lupapäätöksessä määrättävää lisätarkkailua voitaisiin tarvittaessa muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vahinkojen käsittely ja töidenaloittamislupa Ympäristökeskus on esittänyt, että vahinkojen käsittely yhdistetään vireillä olevaan vahinkokatselmukseen, koska eri hankkeiden aiheuttamien vahinkojen erittely lienee käytännössä mahdotonta. Ympäristökeskus on katsonut, että töidenaloittamislupa voidaan myöntää, jos päätöksessä ratkaistaan kaikkien likaantuneiden rakentamis- ja vesiliikennealueiden puhdistaminen. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että kalojen käyttökelpoisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon ns. tinayhdisteiden summapitoisuus (DBT, TBT, DOT, TPT, ns. EFSA:n suositus). Vaikka Vuosaaren sataman edustan sedimenteissä pääasiassa esiintyykin näistä nimenomaan TBT:tä, on muidenkin em. tinayhdisteiden pitoisuus paikoittain huomattava. YM:n ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisen ylemmän tason mukaista raja-arvoa 2 ei ilmeisesti kuitenkaan missään havaintopisteessä näinkään tarkastellen ylitetä. Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia esitettäessä tulee kuitenkin raportoida myös muut tinayhdisteet ja harkita massojen läjityskelpoisuus mereen sillä perusteella. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että kalataloudellista tarkkailua koskevien lupaehtojen tulee olla samanlaiset kuin muissakin Vuosaaren sataman luvissa. Kalataloudellinen tarkkailuohjelma on toiminut yhdessä hankkeen vesistötarkkailun kanssa jo kolmatta vuotta, ja ohjelmaa on tarkistettu useaan otteeseen. Tuorein päivitetty versio on tehty Sen mukaan ohjelmaa voidaan tarkistaa Uudenmaan ympäristökeskuksen tai Uudenmaan TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Tämän hakemuksen mukaisen hankkeen vaikutuksia kalastukseen ja kalakantaan voidaan tarkkailla samalla ohjelmalla. Tarkkailuohjelman tulee olla tarpeen vaatiessa nopeasti muutettavissa, sillä tarkkailun kannalta tärkeä töiden aloit-

23 23 tamisen ajankohta on epäselvä ja kyse on suojaverhon ulkopuolisen sedimentin ruoppaamisesta. Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto AA Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on katsonut, että hanke on ympäristön kannalta tarkoituksenmukainen ja että lupa hankkeelle voidaan myöntää. Kysymyksessä on viimeinen vaihe hankkeesta, jolla Vuosaareen rakennettavan sataman edustan vesialueiden sedimenteistä poistetaan sinne ilmeisesti alueen aiemman telakkakäytön yhteydessä kertyneet TBT-pitoiset tai muut epäpuhtaudet. Hanke on muodostunut laajamittaiseksi ja merkittäväksi ympäristön parantamishankkeeksi, eikä sitä muutoin kuin satamarakentamisen yhteydessä olisi ilmeisesti koskaan tehty. Mereen läjitettävät massat tulevat sijaitsemaan ympäristön kannalta haitattomasti, koska ruopattavat sedimentit on tarkoitus sijoittaa kulloinkin käytettävissä olevien meriläjitysalueiden syvimpiin kohtiin siten, että niiden päälle voidaan myöhemmässä vaiheessa läjittää puhtaita massoja. Hankkeen myötä Helsingin kaupungin osin omistamien vesialueiden pohjasedimenttien tila paranee olennaisesti nykyisestä. Kiinteistövirasto on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupahakemuksen mukaiset työt ovat osa sataman rakentamista ja ne vaikuttavat koko Vuosaaren satamahankkeen valmistumisaikatauluun. Sataman valmistuminen suunnitellussa aikataulussa on tärkeää ja yleisen edun mukaista. Hankkeen mahdollinen myöhästyminen vaikuttaisi negatiivisesti myös kiinteistöviraston satamaan liittyviin hankkeisiin. Muistuttaja on todennut, että myrkyllisten massojen poistaminen kyseiseltä alueelta on periaatteessa hyvä asia. Muistuttaja on vaatinut aikaisempien Vuosaaren satamahanketta koskevien kannanottojensa tapaan, että mereen saa läjittää ainoastaan massoja, joiden pitoisuus on alle 50 µg/kg k.a. Muistuttaja on myös vaatinut, ettei näitä läjityksiä tule sallia ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Korkeimman hallinto-oikeuden kanta on odotettavissa piakkoin, joten asia voidaan ratkaista tämän jälkeen. Muistuttaja on katsonut, etteivät asiaan liitetyt veden sameutta koskevat selvitykset voi kaikilta osin pitää paikkaansa. Viime vuoden syyskuussa vesi oli muistuttajan omistaman, Pikku Niinisaaressa sijaitsevan kiinteistön rannassa niin sameaa, ettei pohja erottunut matalaltakaan. Tämän vuoden juhannuksen aikaan vesi muuttui yhtä sameaksi, kun pohjoistuuli painoi päälle tulevalta satama-alueelta. Joko suojaverhous ei pitänyt tai sitä pidettiin liian pitkään alhaalla ruoppaustöiden ollessa samanaikaisesti käynnissä. Muistuttaja epäilee, että suunnitellut ruoppaukset lisäävät osaltaan veden sameutta muistuttajan kiinteistön rannalla ja vesialueilla. Tämän vuoksi muistuttaja on katsonut ruoppauksista aiheutuvan haittaa ja vaatinut tältä

24 24 osin korvauksia, jotka voitaneen käsitellä suoritettavan katselmuksen yhteydessä. Muistuttajan mukaan ruoppauksista on aiheutunut erittäin kovia äänihaittoja. Hakija on eräässä aikaisemmassa hakemuksessa lupautunut hankkimaan asianmukaisen luvan meluhaittojen osalta, mutta ei ole näin menetellyt. Muistuttaja on vaatinut, että lupa myönnetään vain sillä edellytyksellä, että joko hakija hakee ennen töiden aloittamista erillisen luvan äänihaittojen osalta tai että lupaehtoihin liitetään selvät määräykset korkeimmista sallituista melumääristä ja mihin aikaan päivästä töitä saa tehdä. Muistuttaja on todennut, että öiseen aikaan meluhaitat ovat olleet sietämättömiä. Muistuttaja on huomauttanut, että riskinarviossa on huomioitu vain TBT, vaikka hakemuksen yhteydessä laadituista tutkimuksista ilmenee, että meressä on myös muita tinayhdisteitä. Esimerkiksi kalojen syöntikelpoisuutta arvioitaessa kaikki tinayhdisteet suositellaan nykyisin laskettavaksi yhteen. Hakemuksen riskianalyysiä tulisi täydentää tältä osin. Muistuttajan mukaan on pelättävissä, että samentumisen mukana myrkyt leviävät rannoille. Tämän vuoksi olisi asianmukaista, että hakija suorittaisi omalla kustannuksellaan TBT- ja muiden myrkkyjen mittaukset ennen töiden aloittamista. Muistuttuja on vaatinut, että kaikkien rantakiinteistöjen myrkkypitoisuudet tutkitaan ennen ja jälkeen töiden suorittamisen. Muistuttaja on havainnut kesällä hiekkarannassaan öljyä ja epäilee, että se on peräisin satamahankkeen työkoneista ja laivoista. Vaikka määrät eivät ole toistaiseksi olleet huomattavia, ne ovat olleet selvästi havaittavia. Muistuttajan mukaan lupaehtoihin tulisi ottaa määräys siitä, että öljypäästöjen mereen pääsyä valvotaan jatkuvasti ja kun päästöjä havaitaan, asianmukaisin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi haittojen minimoimiseksi. BB CC Muistuttajat ovat katsoneet, ettei hakemus vahinkoarviointeineen perustu riittävään selvitykseen eikä luvan myöntämiselle ole laillisia edellytyksiä. Muistuttajat ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen. Muistuttajien mukaan hakemuksessa esitettyjen sedimenttinäytteiden analyysitulokset eivät kerro jo suoritettujen ruoppausten aikaansaamasta TBT- ja PCB-kuormituksen vähenemisestä ruoppausalueen läheisyydessä. Vaikka hidasta TBT:n hajoamista DBT:ksi ja MBT:ksi saattaa tapahtua syvällä hapettomissakin sedimenttikerroksissa, suuria muutoksia ei olisi kuitenkaan havaittavissa vajaassa kahdessa vuodessa. Ruoppausten ja läjitysten vaikutuksia tulisi tarkkailla mm. sedimenttikeräimiin laskeutuvasta aineksesta, ja ke-

25 25 räinten sijoituskohdat tulisi suunnitella kaikuluotaus-, virtausmittausja ilmakuvaustutkimusten avulla. Alueen pintasedimenttejä ei voida luonnehtia lievästi TBT-pitoiseksi massaksi esitettyjen analyysitulostenkaan perusteella, vaikka ne hienoisesti alittavatkin ympäristöministeriön asettaman tason 2 rajaarvon. Analyysitulosten mukaan TBT-pitoisuudet ovat olleet suurimmillaan 184 µg/kg k.a. Muistuttajat ovat huomauttaneet, että eri organotinayhdisteiden yhteisvaikutuksia ei ole huomioitu. TBT:n vesinäytteitä ei ole myöskään käsitelty asianmukaisesti, minkä vuoksi ruoppausajankohtana ollutta TBT-määrää on enää jälkikäteen mahdotonta arvioida. Riskinarvioinnissa ei ole huomioitu asianmukaisesti EU:n asiantuntijaryhmien näkemyksiä, EU:n suunnitteilla olevia vedenlaatustandardeja, EFSA:n mielipidettä eikä elintarvikeviraston antamaa lausuntoa organotinayhdisteiden immunotoksisista haitoista kalaravinnon välityksellä. Riskinarviossa on lisäksi seuraavia puutteita: siinä ei ole huomioitu juuri lainkaan sedimenttipartikkeleiden aiheuttamaa riskiä, ruoppaus- ja läjitystapahtumissa vapautuvasta huokosvedestä ei ole mainintaa ja toksisuutta arvioidaan vain akuuttien toksisuustestien perusteella. Muistuttajien näkemyksen mukaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuutta arvioitaessa TBT:n liukoisuustestit tulisi tehdä huokosvedestä ja organotinayhdisteiden ja PCB:n krooniset vaikutukset tulisi arvioida. Riskinarvioinnissa ei ole otettu huomioon eri organotinayhdisteiden yhteisvaikutuksia, vaikka esim. trifenyylitinan pitoisuuden on suurimmillaan todettu olevan jopa 181 µg/kg k.a. Muistuttajat ovat katsoneet, että hankkeen vaikutuksia Natura alueen luontoarvoihin ei ole selvitetty luontodirektiivin 6 (3) artiklan ja luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamalla tavalla varovaisuusperiaate huomioon ottaen. Hankesuunnitelma ei sisällä arviointia satamahankkeen kokonaisvaikutuksista sanottuihin luontoarvoihin mukaan lukien vesistövaikutukset. Säännösten tarkoituksena on nimenomaan turvata suojeluarvoihin kohdistuvat kokonaisvaikutukset, eivätkä ne salli arvioinnin pilkkomista erillisiin vaikutustarkasteluihin haittalohkoittain. Koska riskinarvioinnissa ei ole huomioitu eri haitallisten aineiden (mm. eri OT-yhdisteet) yhteisvaikutuksia, luontoarvoihin kohdistuvia vaikutuksia ei ole voitu arvioida kattavasti. Huomioitavaa on myös se, että kalaravintoa käyttävät suojelulajit kuten kalatiira saalistavat myös suojelualuetta ympäröivällä merialueella. Muistuttajat ovat todenneet, että satamahankkeen likaantuneiden sedimenttien ruoppausten ja läjitysten eriyttäminen eri lupamenettelyihin hämärtää toiminnan kokonaisvaikutusten hahmottamisen ympäristölainsäädännön tavoitteiden vastaisesti. Satamahankkeen laajamittaisuus ja kiireellisyys eivät ole laillisia perusteita vapautua hankkeen ympäristövaikutusten riittävästä selvittämisestä ja haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä.

26 HAKIJAN SELITYS 26 Helsingin Satama on todennut, ettei muistutuksissa ja lausunnoissa ole esitetty mitään sellaista, mikä estäisi luvan myöntämisen hakemuksen mukaisesti. Alueella olevat TBT-pitoisuudet ovat alhaisia ja TBT:n kokonaismäärä on pieni, minkä osoittavat niin hakemussuunnitelmassa esitetyt tutkimustulokset kuin myös Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta raportti. Hakemuksen perustaksi tehdyt selvitykset, mukaan lukien riskinarvio, ovat vähintäänkin riittäviä. Hakija on todennut Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnosta, että kuhunkin työvaiheeseen käytetään siihen parhaiten soveltuvaa kalustoa. Savi- ja silttimassojen ruoppaustyöt tehdään tavanomaisella kauhakalustolla tai imuhopperikalustolla. Massojen sijoittamiselle meriläjitysalueelle ei ole estettä, koska alueella olevien massojen normalisoidut TBT-pitoisuudet ovat suurimmillaan 85 µg/kg k.a. Myös TBT:n kokonaismäärä alueella on vähäinen. TPT ja muut haitalliset aineet on tutkittu, ja niiden pitoisuudet ovat olleet siinä määrin alhaisia, ettei niillä ole merkitystä meriläjityksen kannalta. TBT:n määrä suojarakenteen ulkopuolisella ruoppausalueella on laskettu vuoden 2005 ja vuoden 2003 sedimenttitutkimustulosten perusteella. Mikäli laskennassa käytetyiltä näytesyvyyksiltä ovat puuttuneet vuonna 2005 määritetyt tulokset, on laskennassa käytetty vuoden 2003 tuloksia. Ruoppausalueella esiintyvän TBT:n määrää laskettaessa on siis sekä hakemuksessa että riskinarviossa käytetty viimeisiä saatavilla olevia analyysituloksia. Kaikki hankkeeseen liittyvät organotinamääritykset on tehty akkreditoidussa ja arvostetussa laboratoriossa (Galab Laboratories, Saksa). Helsingin Sataman näkemyksen mukaan laskelmat tulee perustaa mahdollisimman uusiin ja mahdollisimman hyvin vallitsevaa tilannetta kuvaaviin tuloksiin. Helsingin Satama ei ole esittänyt, että pitoisuudet olisivat laskeneet ainoastaan Helsingin Sataman toimenpiteiden johdosta. Pitoisuudet ovat laskeneet useiden muiden tekijöiden seurauksena (esim. telakkatoiminnan lakkaaminen alueella). Ruoppausalueen ulkopuolinen alue ei ole tämän lupahakemuksen kohteena eikä sitä koskevilla selvityksillä ole merkitystä tämän asian ratkaisemisen kannalta. Helsingin Satama on kuitenkin muistuttanut, että myös ruoppausalueen ulkopuolisella koillisella vesiliikennealueella TBT-pitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi vuodesta 2003 vuoteen Vuonna 2005 kyseiseltä alueelta tutkittujen sedimenttinäytteiden normalisoidut TBT-pitoisuudet olivat µg/kg k.a. Myöskään sataman II-vaiheen rakentamiseen liittyvät asiat eivät ole tämän lupahakemuksen kohteena, joten sitä koskevat väitteet tulee jättää tässä yhteydessä käsittelemättä. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole se, että hankealueen ulkopuolisia alueita ei ole sisällytetty hakemukseen. Hakija voi hakea eri hankekokonaisuuksille erilliset luvat.

27 27 Ruoppaus- ja läjityshankkeen vaikutusten tarkkailu ehdotetaan toteutettavan Vuosaaren sataman ja meriväylän rakentamiseen liittyvän vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman puitteissa, joka on Suomen olosuhteissa ainutlaatuisen kattava ja yksityiskohtainen ja jossa käytetään uusinta tekniikkaa. Tarkkailuohjelman viimeisin versio on päivätty Sen mukaan sameuskartoitus tehdään kerran kuukaudessa, mikä on täysin riittävää tämänkin hankkeen vaikutusten tarkkailemiseksi. Töidenaloittamisluvan myöntämisedellytysten osalta hakija on todennut, että töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä vesilain 2:26 :n edellyttämällä tavalla tärkeänä pitkäaikaisen rakentamissuunnitelman toteuttamiseksi. Töiden lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa tai haittaa, koska Vuosaaren sataman käyttöönotto viivästyisi vuodesta Töiden aloittaminen voi tapahtua aiheuttamatta muille vesienkäyttömuodoille tai luonnolle tai sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa. Hankkeesta ei myöskään aiheudu yksityiselle tai yleiselle edulle haittaa, ja hankkeella on vesioloihin positiivisia vaikutuksia. Lievästi TBT-pitoisen pintasedimentin tultua sijoitetuksi läjitysalueelle voidaan sen katsoa olevan ympäristön kannalta paremmassa paikassa kuin nykyisin. Olosuhteiden ennallistaminen on mahdollista siten, että ruoppausalueelle palautetaan puhtaita massoja. Lievästi TBT-pitoisen sedimentin palauttamista entiselle paikalleen ei voida pitää ympäristön kannalta hyväksyttävänä. Hakemussuunnitelmassa esitetty suunnitelma massojen sijoittamisesta merialueelle on lainmukainen. Vaikka Niinilahden sijoitusaltaissa olisi tilaa, se ei muodosta estettä meriläjityskelpoisen massan sijoittamiselle merialueelle. TBT-kokonaissuunnitelman mukaan Niinilahden altaisiin on tarkoitus sijoittaa massoja, joiden TBTpitoisuudet eivät mahdollista niiden meriläjitystä. Tällä hetkellä altaisiin on sijoitettu jo yli m 3 ktr massaa ja puhdistusruoppauksen laadunvarmistukseen liittyvät täydennysruoppaukset ovat edelleen käynnissä suojarakenteiden sisällä. Altaissa jäljellä oleva tilavuus (tasolle +1,5 m noin m 3 ja tasolle +2,0 m noin m 3 ) on varattava suojarakenteiden sisäpuolisille massoille. Hakija on todennut AA:n muistutuksesta, että työn aiheuttama samentuminen voidaan osoittaa hakemuksessa kuvatuilla vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman tuottamilla tuloksilla. Sameus on ollut hyvin paikallista ja rajoittunut pääasiassa suojarakenteiden sisään. Kyseessä on lyhytaikainen työ (5 kk). Lyhytaikaisen ruoppauksen aiheuttama ääni ei ole vesilain mukaisen lupamenettelyn kohteena, koska rakentamiseen liittyvät meluasiat ratkaistaan tarvittaessa meluilmoitusmenettelyssä. Melu ei ole erityisen häiritsevää, eikä erillisen meluilmoituksen tekeminenkään ole siten tarpeellista. Toiminnasta ei aiheudu jatkuvia öljypäästöjä ja niitä koskeva määräys on tarpeeton. Poikkeukselliset öljypäästöt on otettu huomioon mm. työmaaohjeessa, urakoitsijoiden erillisohjeistuksessa sekä vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmassa.

28 28 Helsingin Satama on todennut BB:n sekä CC:n muistutuksesta, että hakija on hakemuksessa esittänyt arvion siitä, mistä akkreditoidussa laboratoriossa analysoitujen näytteiden osoittama vähenemä Vuosaaren satama-alueen lähialueen sedimentin TBT-pitoisuuksissa aiheutuu. Satama ei ole väittänyt, että vähenemä olisi seurausta ruoppaustoiminnasta sinänsä, vaan telakkatoiminnan lakkaamisesta, laivaliikenteen vähenemisestä ja suojarakenteiden rakentamisesta pahiten pilaantuneen satama-alueen ympärille. Tutkimustulokset osoittavat selvän alenevan suunnan TBT-pitoisuuksissa, mitä ei muistutuksessa sinänsä edes kiistetä. Vaatimukset keräimistä yms. ovat täysin ylimitoitettuja ja tarpeettomia. Hakemuksessa esitettyjen analyysitulosten perusteella voidaan päätellä, että estettä ruoppaukselle tai meriläjitykselle ei ole olemassa. Pitoisuudet alittavat ympäristöministeriön ohjeen tason 2 ja TBTmäärä on hyvin pieni. YM:n ohjeen edellyttämä riskinarvio on laadittu ottaen huomioon hankkeen suuruusluokka ja TBT:n vähäinen kokonaismäärä. Riskinarviota on pidettävä täysin riittävänä eikä siinä ole muistuttajien väittämiä puutteita. EU:n asiantuntijaryhmien valmisteluasiakirjoja sekä valmistelussa olevia vedenlaatustandardeja ei voida pitää lupaharkinnassa sitovina eikä edes ohjeellisinakaan, koska ne ovat vasta valmisteilla. Vedenlaatunormeilla ei myöskään edes valmistuessaan ole tarkoitus toimia jonkin luvanvaraisen hankkeen lupaharkinnan kriteereinä, vaan yleisinä veden laadun tavoitearvoina. Hakija on huomauttanut, että viimeisimpien vesinäytetulosten mukaan (heinäkuu 2005) analyysiraja alittui jokaisessa eli näytteistä ei voitu havaita TBT:tä. Näytteet toimitettiin analysoitaviksi jäädytettyinä. EFSA:n mielipiteellä ja Elintarvikeviraston lausunnolla ei ole tämän lupa-asian ratkaisemisessa mitään merkitystä. Viittaukset TBTmääritysten tekemiseen huokosvedestä ovat epärelevantteja, koska hankkeeseen liittyvissä liukoisuustesteissä on määritetty sekä huokosveden että kiintoaineesta liukenevan TBT:n pitoisuudet ja akuutit ekotoksiset vaikutukset. Kroonisia vaikutuksia ei hankkeessa ole tarpeen tutkia, koska hanke on lyhytkestoinen ja koska hankkeen pitkäaikaisvaikutukset eivät ole haitallisempia kuin minkä alueen sedimenteissä ilman hankkeen toteuttamista esiintyvä TBT aiheuttaa. Kokonaisuutena hankkeella on ympäristöä parantava vaikutus, koska ruoppausalueen lievästi TBT-pitoiset sedimentit poistetaan Kalkkisaarenselän alueelta ja läjitetään syvälle ja ekologialtaan köyhemmälle meriläjitysalueelle siten, että ne tulevat peittymään puhtailla, myöhemmin ruopattavilla savimassoilla. Nyt puheena olevalla hankkeella ei ole vaikutuksia Natura alueeseen. TBT-kokonaishankkeella on selviä positiivisia vaikutuksia ympäröiville vesialueille, koska vesiympäristössä olleet TBTmassat poistetaan siten, etteivät ne ole enää kosketuksissa vesiympäristön kanssa. Vuosaaren satamahankkeen kokonaisvaikutukset

29 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 29 Natura alueelle on arvioitu osana seutukaavaprosessia, ja arviointi on ratkaistu lainvoimaisesti KHO:n päätöksellä t Hakija on katsonut, ettei ole olemassa perustetta oikeudenkäyntikulujen korvaamiselle. Muistuttajat eivät ole tässäkään hakemuskokonaisuudessa pystyneet osoittamaan, mikä vaikutus ko. hankkeella on muistuttajien oikeusasemaan. Hanke parantaa ympäröivien vesialueiden tilaa, ja siten parantaa myös muistuttajien mahdollisuuksia käyttää kiinteistöjään. Käsittelyratkaisu Ympäristölupavirasto käsittelee tämän hakemusasian vesilain 16 luvun 24 :n 2 momentin nojalla kahdessa vaiheessa. Tällä päätöksellä ratkaistaan lupakysymys ja vahinkojen ja haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Asian käsittelyn toisessa vaiheessa annettavalla päätöksellä ratkaistaan tästä hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaaminen. Perustelut Ympäristölupavirasto määrää tästä hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset selvitettäviksi vireillä olevassa Länsi-Suomen vesioikeuden päätösten nrot 48 52/1998/3 mukaisessa katselmustoimituksessa. Viitaten jäljempänä olevaan luparatkaisuun ja sen perusteluihin ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Tämä hanke on osa Vuosaaren sataman rakentamista. Tämän hankkeen mahdolliset vahingot, haitat ja muut edunmenetykset on tarkoituksenmukaista käsitellä koko sataman vahinkoja, haittoja ja muita edunmenetyksiä koskevassa katselmustoimituksessa. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan: 1) Vuosaaren sataman suojarakenteiden ulkopuolisen vesiliikenneja laiturialueen lievästi TBT-pitoisten sedimenttien ruoppaamiseen liitteessä 2 esitetyllä alueella. 2) Ruopattujen TBT-pitoisten massojen läjittämiseen mereen Länsi- Suomen vesioikeuden päätöksissä nrot 48 52/1998/3 mainittuun paikkaan. Ruopattavan alueen pinta-ala on noin 19,9 ha, josta 18,2 ha on sataman vesiliikennealuetta ja 1,7 ha tulevaa laiturialuetta. Sataman vesiliikennealueelta A (17,2 ha) ruopataan noin m 3 ktr ja tulevalta laiturialueelta sekä vesiliikennealueelta B (1,0 ha) yhteensä noin m 3 ktr pehmeitä massoja. Ruopattava massamäärä on

30 30 yhteensä noin m 3 ktr, josta TBT-pitoisen pintakerroksen osuus on noin m 3 ktr. Luvan saajan on lisäksi noudatettava Länsi-Suomen vesioikeuden antamia Vuosaaren sataman rakentamista ja ruoppausmassojen läjittämistä mereen koskevia päätöksiä nrot 48 52/1998/3 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä nro 00/0010/2. Lupamääräykset Ruoppaaminen 1) Ruoppaaminen on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän samentumista. Läjitys 2) Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. 3) Mereen läjitettävät TBT-pitoiset massat on läjitettävä läjitysalueen mahdollisimman syvälle osalle. TBT-pitoisten massojen päälle on läjitettävä puhtaita massoja. 4) Pohjan korkeus läjitysalueella on mitattava TBT-pitoisten massojen läjityksen jälkeen. 5) Mereen läjitettävien ruoppausmassojen TBT-pitoisuudet eivät saa ylittää 200 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta) normalisoituina pitoisuuksina. Tarkkailu 6) Ruoppauksessa käytetystä kalustosta mukaan lukien kauhatyypit ja kauhakoot on pidettävä kirjaa. Ruoppauksen etenemisestä on pidettävä kirjaa (päivämäärä, työkohde, massamäärä, ruoppaajan kaivusyvyyden tietokonetallenne). 7) Sameus ruoppauskohteessa ja sameuden leviäminen on ruoppauksen aikana mitattava vähintään kerran kahdessa viikossa. Leviämismittausten yhteydessä on mitattava sameus pinnasta pohjaan työkohteen lähellä sekä kolmessa muussa kohdassa samentuneella alueella. 8) Sameus läjitysalueella ja sameuden leviäminen on ruoppausmassojen läjityksen aikana mitattava ainakin kerran tai mikäli työt kestävät yli kuukauden, kahdesti. Leviämismittausten yhteydessä on mitattava sameus pinnasta pohjaan läjitysalueella sekä kolmessa muussa kohdassa samentuneella alueella, jossa sameus on vähintään 10 NTU. 9) Veden TBT- ja TPT-pitoisuudet on määritettävä ruoppauksen aikana kerran kahdessa viikossa otettavista vesinäytteistä. Näytteet otetaan työkohteen läheisyydestä sekä ainakin kahdelta muulta paikalta samennusalueelta 0,5 m pohjan yläpuolelta. Näytteiden ottopaikat on merkittävä karttaan.

31 Voimassaolo 31 10) Tämän päätöksen mukaisista töistä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä ainakin ruopatun massan määrä, merialueelle läjitetyn massan määrä, paksuus ja läjityskohta sekä edellä määrättyjen tarkkailujen tulokset ja muut valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Raportti on toimitettava kahden kuukauden kuluessa työn päättymisestä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Helsingin ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle. 11) Muilta osin tarkkailu on tehtävä "Vuosaaren sataman ja syväväylän rakentamisen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman, " mukaisesti, jota voidaan tarkistaa Uudenmaan ympäristökeskuksen tai Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutustarkkailun tulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Helsingin ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle. 12) Tämän päätöksen mukaisiin töihin on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lupa on voimassa neljä vuotta tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vastuu 13) Luvan saaja on vastuussa tämän päätöksen mukaisista töistä aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Työnaikaiset vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Vastuuhenkilö 14) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suomenlahden merenkulkupiirille sekä Helsingin ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suomenlahden merenkulkupiirille sekä Helsingin ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille. 15) Helsingin Sataman on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa tämän päätöksen määräysten noudattamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suomenlahden merenkulkupiirille sekä Helsingin ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille.

32 Tiedottaminen 32 16) Helsingin Sataman on tiedotettava töiden etenemisestä ja vaikutuksista internetissä. Perustelut Sovellettu lainsäädäntö Ympäristölupavirasto katsoo, että kyseessä on toimenpide, josta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Luvan myöntämisen perustelut Ruoppauksen ja läjityksen yhteydessä kiintoainesta sekoittuu vesimassaan ja mm. TBT:tä liukenee veteen. Jo tehtyjen ruoppausten yhteydessä on todettu, että samentuminen ulottuu sadasta metristä muutamaan sataan metriin ruoppauskohteesta. Proomukuljetuksen yhteydessä on proomusta mereen päässyt yksittäisiä sameuslaikkuja. Läjitysalueella veden samentumista on todettu pinnassa ja pohjalla. Läjitysalue on sedimentaatioaluetta. Ympäristövaikutuksia on selvitetty liukoisuustestien ja myrkyllisyystestien avulla. Tutkimusten mukaan TBT esiintyy alueella hyvin niukkaliukoisessa muodossa ja/tai sitoutuu hyvin voimakkaasti sedimentin partikkeliainekseen. Toksisuustestien (vesikirppu- ja valobakteeritestit) tulosten mukaan akuuttia myrkyllisyyttä ei alueen sedimenteillä sedimenttisuspensiopitoisuustasolla 1 g/l k.a. (kuiva-ainetta) havaittu tai se oli hyvin vähäistä. Akuuttia myrkyllisyysvaikutusta ei myöskään havaittu vesi/sedimenttisuspensiosta erotetuilla vesifaaseilla. Veden TBT-pitoisuudet sekä mittausten että riskinarvion mukaan ovat niin pieniä, ettei TBT:stä aiheudu haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemille. Lisäksi työ kestää vain muutamia kuukausia. Tehtyjen pitoisuus- ja muiden selvitysten ja käytettävissä olevan muun tiedon (kuten WHO:n raja-arvo tinayhdisteiden saannille) perusteella tämän hakemuksen mukaisten ruopattavien massojen vierasaineet (kuten TBT, TPT, PCB) eivät tämän päätöksen määräyksiä noudattaen aiheuta ihmiselle välittömästi tai välillisesti (esim. kalan syönti) terveyshaittaa. Tämän hakemuksen mukaiset toimenpiteet ovat edellytyksenä tarvittavan haraussyvyyden toteuttamiselle vesiliikennealueella sekä laiturin perustusten rakentamiselle ja siten osa koko Vuosaaren sataman rakentamista.

33 33 Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudatetaan ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta. Läjityspaikka on läjitykseen sopiva. Massojen kuljetuksessa estetään kuljetuksen aikainen massojen pääsy mereen. Työn suorituksen ja vaikutusten tarkkailu on riittävän laaja-alainen ja ajallisesti tiheä, ja siinä käytetään perinteisten menetelmien lisäksi uutta teknologiaa. Ympäristölupavirasto katsoo edellä sanottuun viitaten, että suojarakenteiden ulkopuolisen vesiliikenne- ja laiturialueen ruoppaukset sekä massojen läjittäminen mereen tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna eivät vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa eivätkä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Ruoppauksesta ja massojen läjittämisestä mereen saatava hyöty on huomattava verrattuna aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötyinä ympäristölupavirasto on ottanut huomioon sen, että nyt puheena olevat toimenpiteet ovat edellytyksenä Vuosaaren sataman rakentamiselle. Haittana ympäristölupavirasto on ottanut huomioon veden samenemisen ja ruoppaustyömaasta aiheutuvan häiriön. Lisäksi ympäristölupavirasto toteaa, että Vuosaaren sataman rakentamista koskevaan vesioikeuden lupapäätökseen sisältyi jo pilaantumattomien massojen ruoppaus ja läjittäminen mereen. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain vastainen. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1. Kun ruoppaaminen tehdään mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa, vähennetään samentumisaikaa ja ympäristövaikutuksia. Lupamääräys 2. Määräyksen tarkoituksena on estää TBT-pitoisen sedimentin valuminen mereen kuljetuksen aikana. Lupamääräys 3. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että TBTpitoiset sedimentit voidaan myöhemmin peittää puhtailla massoilla. Lupamääräys 4. Määräyksen tarkoituksena on selvittää TBTpitoisten massojen sijainti, jotta voidaan arvioida niiden päälle myöhemmin läjitettävien puhtaiden massojen paksuus.

34 34 Lupamääräys 5. Riskinarvion perusteella voidaan katsoa, että TBT:tä alle 200 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta) sisältävät massat voidaan läjittää mereen niin, ettei niistä aiheudu herkimmällekään merieliöstölle haitalliseksi todettuja pitoisuuksia. Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa on pilaantuneeksi ruoppausmassaksi TBT:n osalta katsottu sellainen ruoppausmassa, jossa normalisoitu TBT-pitoisuus ylittää arvon 200 µg/kg k.a. Pilaantunut ruoppausmassa on ohjeen mukaan pääsääntöisesti mereen läjityskelvotonta. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset 6 11 sekä 14 ja 15 ovat tarpeen työn suorittamisen valvomiseksi ja ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi. Lupamääräys 16. Määräys on tarpeen työstä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Sovelletut säädökset Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Vesilaki 1 luku 19, 2 luku 1a, 6 2 momentti, 11, 12 ja 14a, 4 luku 6 Vesiasetus 85 Luonnonsuojelulaki 65 Ympäristönsuojelulaki 42, 43 ja 46 Luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä vastustavien muistutusten osalta ympäristölupavirasto viittaa luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämisen perusteluihin. Vaatimukset hakemuksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle jäävien alueiden sisällyttämisestä tähän hakemukseen ympäristölupavirasto jättää tähän asiaan kuulumattomina tutkimatta. Lisäselvityksiä ja täydennyksiä koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että sillä on ollut käytettävissä riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi. Riskinarviota koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että riskinarvio on riittävä tämän lupa-asian ratkaisemiseksi. Melua koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että melua koskevat asiat ratkaistaan tarvittaessa erikseen ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisessa menettelyssä. Öljypäästöjä koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että öljyn päästäminen mereen on kiellettyä. Natura-arviointia koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto katsoo, että tämän lupahakemussuunnitelman mukaiset työt eivät yksinään tai tarkasteltuina muiden hankkeiden tai suunnitelmien

35 35 kanssa heikennä Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura verkkoon. Korvauksia koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto on määrännyt selvitettäviksi vireillä olevassa Vuosaaren sataman I-vaiheen rakentamiseen, ruoppausmassojen läjitykseen mereen, merihiekan ottoon ja Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamiseen sekä Vuosaaren satamaan johtavan julkisen kulkuväylän perustamiseen liittyvässä katselmustoimituksessa. Tarkkailua koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto hylkää vesilain 16 luvun 27 :n perusteella. Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Tämän hakemuksen mukaiset toimenpiteet ovat osa koko Vuosaaren sataman rakentamista. Sataman valmistuminen vuoden 2008 lopussa edellyttää, että tämän hakemuksen mukaiset työt tehdään vuonna Sovellettu säädös KÄSITTELYMAKSU 5197,50 Sovellettu oikeusohje Sataman valmistumisen siirtymisellä vuodesta 2008 eteenpäin olisi huomattavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Vesilaki 2 luvun 26 :n 1 momentin 1 kohta Maksu sisältää 35 % korotuksen tavanomaista suuremman työmäärän vuoksi. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista /1238

36 MUUTOKSENHAKU Liitteet 36 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Kartta Aino Turpeinen Tapio Kovanen Hannu Kokko Anna Vaalasranta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/mk

37 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

38 LIITE 2